Asuntoluento osa 10: saako kaupungissa asua?

42 vastausta artikkeliin “Asuntoluento osa 10: saako kaupungissa asua?”

1. Mik­si Osmokin läh­tee siitä että autoilu ei olen­nais­es­ti vähene? Auto­jen määrä on noin kuusinker­tais­tunut 40 vuodessa. 60-luvul­la autoilu ei ollut vielä jokamiehen oikeus. Sama tulee tapah­tu­maan uudelleen, nopeam­min ja toisen suun­taan. Ei kan­na­ta tehdä yhtään uut­ta tietä. Työ­paikan pysäköin­nille arvok­si 1000 euroa/kk luon­taise­t­ua ja verolle.

   Vastaa

2. Vis­si­inkin real­is­mia vain ettei autoilu ole vähen­emässä kun ihmiset eivät sitä halua vähen­tää. Kat­so­taan sit­ten kun kaik­ki autot kul­kee sähköl­lä, jos vaik­ka sit­ten raken­net­taisi­in, muuten ei kiitos.

   Vastaa

3. Mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta lähiöis­sä on, että ne pain­os­ta­vat ihmisiä sosi­aaliseen yhden­mukaisu­u­teen ja tehokkaasti hävit­tävät julkisen kaupunki­ti­lan, jos­sa ihmiset voivat tava­ta toisi­aan — siinä ohes­sa lähiöt tehokkaasti ehkäi­sevät poli­it­tisen keskustelun ja kanssakäymisen. Tämä on ollut ehkä joskus ihan tarkoituskin 😉
   Lähiöitä on tosin eri­laisia: on mod­ernismin ker­rostalolähiöitä ja amerikkalaistyyp­pisiä lähiöitä, jois­sa on pien­talo­jen ruudukkoa silminkan­tam­a­tot­mi­in. Puu­tarhakaupun­ki-ide­olo­gian mukaan kehi­tyk­sen piti men­nä: 1. asum­i­nen ja työ kaupungis­sa, 2. työ kaupungis­sa asum­i­nen maal­la (raidey­htey­den päässä!), 3. työ ja asum­i­nen maaseu­tu­maises­sa kaupunkiym­päristössä. Tämän taustal­la oli tietenkin sosi­aaliset ongel­mat kaupungeis­sa sekä puut­teelli­nen teknolo­gia, jon­ka vuok­si kaupungeis­sa oli paljon ilmansaastei­ta ja jät­teitä yms. kaduil­la. Sit­tem­min teknolo­gia on kehit­tynyt ja kaupungeista on tul­lut miel­lyt­täviä paikko­ja, jol­loin niiden posi­ti­ivset puo­let ovat alka­neet painaa vaakakupis­sa. Lähiöt ovat siten ehkä tietyn his­to­ri­al­lisen kehi­tyk­sen aiheut­ta­ma ilmiö, jolle ei enää tule­vaisu­udessa ole kysyntää…

   Vastaa

4. Las­si: Valitet­tavasti uusia vas­taavia epäka­tu­maisia, suo­raan san­ot­tuna maan­teitä ollaan tekemässä keskelle Helsinkiä ja samat nau­ret­ta­vat nor­mit estävät kaupun­gin tulemisen niiden laitaan muuten kuin toimis­to­talo­jen muodossa.

   Vastaa

5. “Jos Man­ner­heim­intie tai Meche­linkatu raken­net­taisi­in nyt, niiden molem­mille puo­lille tulisi jät­tää liki sadan metrin asumiselta rauhoitet­tu vyöhyke”

   Tämä ilmiö lie­nee taustal­la Hämeen­tiel­lä Mäkelänkadun risteyk­ses­tä pohjoiseen ole­val­la pätkälä. Vasem­mal­la puolel­la on van­hempaa raken­nuskan­taa, joi­ta erot­taa kadus­ta vain jalka­käytävä. Oikeal­la puolel­la taas on uusia talo­ja, kaik­ki kym­me­nien metrien päässä tiestä ja talo­jen ja Hämeen­tien välis­sä jok­seenkin turhan näköi­nen viher­alue. Turhan siinä mielessä, että en ole mil­loinkaan näh­nyt ketään siinä nur­mikol­la aikaansa viettämässä.

   http://goo.gl/maps/2FYSF

   Vastaa

6. Jos halu­aa lisää verenpainetta:

   Niitä jon­nekin haja-asu­tusalueel­la tarkoitet­tu­ja suo­jaetäisyyk­siä ei las­ke­ta nyky­isil­lä liiken­nemääril­lä. Ihmis­ten ter­vey­den, rahan­menon, ja kaavoituk­sel­lisen bio­mas­san mak­si­moimisek­si, ne las­ke­taan tulevil­la liikennemäärillä.

   Esimerkik­si Kalasa­ta­mas­sa ongel­ma ei ole niinkään Sörnäis­ten ranta­tien liikenne nyt, vaan se että se korkeam­man ilmoituk­sen eli Liikenne-ennus­teen mukaan kaksinker­tais­tuu. Tyh­mem­pi saat­taa kysyä että mihin ihmeeseen se lisäli­iken­na mah­tuu muual­la katu­verkol­la, mut­ta ennuste sanoo noin sen takia että siinä on edel­lisen yleiskaa­van mukaiset Kumpu­lan, Koske­lan, jne. tun­nelit sekä Keskus­tatun­neli. Joten Sörnäis­ten tun­neli. Oletet­ty tun­neliv­i­sio kokon­aisu­udessaan tosin mak­saa noin kolme mil­jar­dia, eli sitä ei tehdä jollei Helsingistä löy­dy öljyä, mut­ta kun malli sano niin…

   VMP!

   Vastaa

7. Jaakko Hir­vo­nen:
   Tämä ilmiö lie­nee taustal­la Hämeen­tiel­lä Mäkelänkadun risteyk­ses­tä pohjoiseen ole­val­la pätkälä. Vasem­mal­la puolel­la on van­hempaa raken­nuskan­taa, joi­ta erot­taa kadus­ta vain jalka­käytävä. Oikeal­la puolel­la taas on uusia talo­ja, kaik­ki kym­me­nien metrien päässä tiestä ja talo­jen jaHämeen­tien välis­sä jok­seenkin turhan näköi­nen viher­alue. Turhan siinä mielessä, että en ole mil­loinkaan näh­nyt ketään siinä nur­mikol­la aikaansa viettämässä.

   Siinä on van­ha puis­to, joka ihan puis­toes­teet­tistä syistä halut­ti­in säi­lyt­tää. Hämeen­tiel­lä ei muuten ole suh­teessa kovin paljon auto­ja, bus­sit on isom­pi päästöon­gel­ma siellä.

   Pal­jaalle silmäl­lä bon­gat­tavia normikaisto­ja löy­tyy esim. Her­man­nin ranta­tien var­res­ta. Kuva­som­mitelmia suh­teessa van­haan kaupunki­rak­en­teeseen esim. http://hannuoskala.fi/2012/05/kaupunki-ei-ole-ongelma/

   Vastaa

8. Eihän tohon voi kukaan aivoil­la varustet­tu mitään sanoa, pait­si että; eikö kaik­ki ole tästä samaa mieltä? Ja jos joku ei ole, niin mil­lä perus­teel­la? OS on (taas) erit­täin oikeassa.

   Vastaa

9. Asumisen nor­mit pätevät var­maankin keskiver­toih­miselle. Ja hyvä niin, että pien­tä ihmistä pyritään suo­jele­maan raken­nus­fir­mo­jen voiton mak­si­moin­nil­ta. Mut­ta pitääkö kaikille väk­isin tar­jo­ta vain samaa keskimäärin hyvää?

   Muut­taes­sani Helsinki­in jouduin asumaan met­sälähiöön, eikä ikku­nas­tani näkynyt muu­ta kuin pui­ta ja oravia. Moni olisi var­maan ollut onnelli­nen moi­ses­ta rauhas­ta, mut­ta min­ua se ahdisti. Tilanne kor­jau­tui, kun sain asun­non Man­ner­heim­intien var­res­ta. Yöunetkin parani­vat, kun ympäril­lä oli rauhoit­tavia kaupunkiääniä.

   Mik­si kaup­pakeskuk­si­in ei raken­neta asun­to­ja? Val­taosa ihmi­sistä var­maankin pitäisi asun­toa Sel­l­on yläk­er­roksis­sa kamalana, mut­ta itse olisin opiskelu­aikoina ollut erit­täin tyy­tyväi­nen moi­seen asum­is­muo­toon. Moni van­huskin olisi var­maan onnelli­nen, jos palve­lut oli­si­vat hissi­matkan päässä.

   Vastaa

10. Las­si Hieta­nen:
    Työ­paikan pysäköin­nille arvok­si 1000 euroa/kk luon­taise­t­ua ja verolle. 

    Hmmm… muut­to Ari­zon­aan tai Col­oradoon ja seu­raavak­si autok­si Cadil­lac Escalade 6,2 litran vee-kasil­la — näin se on vissin sit­ten tehtävä.

    Tietysti Sak­sa, vapaiden nopeuk­sien auto­bahn ja AMG mer­su on toki vielä harkin­nas­sa mukana.

    (Joo… ihan tyh­mä ja täysin turha kom­ment­ti, mut­ta mun sol­i­daarisu­us, epäit­sekkyys ja idioot­ti­maisu­us reservit alka­vat ole­maan tyystin finaalissa…)

    Vastaa

11. Ode: Esimerkik­si Eliel Saarisen tien var­teen ei saa rak­en­taa mitään, kos­ka muu­ta­man ker­ran tun­nis­sa ohi aja­va Jok­eri-bus­si tekee elämästä muuten sietämättömän. 

    Mie­lenki­in­toista, kun kadun var­relle on vuo­den 2003 jäl­keen valmis­tunut 5 taloa ja 3 on rakentumassa…

    Vastaa

12. Hyvä.

    Olen asunut Lon­toos­sa ja tosi­aan siel­lä on High Street jon­ka var­rel­la on kau­pat ja muut palve­lut. Ne ovat pääli­iken­neväyliä. Asun­tokadut ovat sit­ten rauhal­lisem­pia, usein sul­jet­tu­ja ja käytetään hidasteita.

    Näin pitäisi olla Suomessakin.

    Autot tule­vat muut­tumaan hil­jaisem­mik­si. Sähköau­to on hil­jainen. Dieselit toiv­ot­tavasti jäävät pois pian.

    Asia jolle voitaisi­in tehdä heti on kadun päällyste. Voitaisi­in käyt­tä hil­jaista asfalt­tia. Eron ren­gas­melus­sa huo­maa jo Viroon men­nessä. Yleen­sä Keskeis­esä Euroopas­sa käytetään hil­jaista asfalt­tia. Suo­mi ja osa Brit­te­ja käyt­tää meluisaa. Ero on huomattava.

    Vastaa

    1. Ren­gas­melu johtuu nas­toista, jot­ka melkein kaikkial­la muual­la on kiel­let­ty kaupungeis­sa. Se estää myös hil­jaisen asfaltin käyt­töä, joten nas­tat melu­a­vat kesälläkin.

       Vastaa

13. tpyy­lu­o­ma: Siinä on van­ha puis­to, joka ihan puis­toes­teet­tistä syistä halut­ti­in säilyttää. 

    Ok, kiitos tiedosta!

    Aloin myös miet­tiä, että näköjään kuitenkin on joil­lakin edel­ly­tyk­sil­lä mah­dol­lista rak­en­taa asum­ista kiin­ni vilka­sli­iken­teiseen katu­un. Niin ikään Vallilas­ta löy­tyy esimerk­ki, mis­sä paraikaa raken­netaan ker­rostaloa alle kymme­nen metrin päähän Teollisuuskadusta.

    Vastaa

14. Liiken­nemelu­un vaikut­taa myös ajonopeus, joka vaikut­taa muutenkin siihen, syn­tyykö miel­lyt­tävää käve­ly-ympäristöä. Hitail­la nopeuk­sil­la autoli­ikenne on vähem­män pelot­tavaa, suo­ja­tien yli uskaltaa kulkea ja ajokaistoille riit­tää vähempi tila. Ver­ratkaa esim. Man­ner­heim­inti­etä Fin­lan­dia-talon pohjois­puolel­la ja Runeberginkat­ua Kampin metroase­man ympäristössä. Man­ner­heim­intiel­lä juuri kukaan ei uskalla lähteä ylit­tämään suo­jati­etä, kun taas Runeberginkadul­la jalankulk­i­joille annetaan kiltisti tilaa. Kun auton nopeus kas­vaa, käyt­täy­tymis­ta­vat ratin takana muut­tuvat. Pelkät nopeusra­joituk­set eivät auta, ympäristön pitää muutenkin olla sel­l­ainen, että siel­lä ei tee mieli ajaa liian nopeasti. Hyvä esimerk­ki ovat Esplana­dit, jot­ka hyvästä yri­tyk­ses­tä huoli­mat­ta ovat vieläkin liian nopea reit­ti. Shared space ‑kon­sep­tia voisi kokeil­la molem­mil­la Espoil­la, se var­masti hillit­sisi nopeuk­sia. Samal­la voisi ottaa valo-ohjauk­sen pois käytöstä Pohois-Espal­la, niin ruuh­ka-aiko­jen liikenne olisi toden­näköis­es­ti nyky­istä sujuvampaa.

    Vastaa

15. Heimo:

    Mik­si kaup­pakeskuk­si­in ei raken­neta asun­to­ja? Val­taosa ihmi­sistä var­maankin pitäisi asun­toa Sel­l­on yläk­er­roksis­sa kamalana, mut­ta itse olisin opiskelu­aikoina ollut erit­täin tyy­tyväi­nen moi­seen asum­is­muo­toon. Moni van­huskin olisi var­maan onnelli­nen, jos palve­lut oli­si­vat hissi­matkan päässä.

    Raken­netaan­han niihin. Myös Sel­l­on päälle raken­netut asun­not ovat olleet suosit­tu­ja. Tapi­olankin uuden keskus­tan liikkei­den päälle raken­netaan asuin­talo­ja. Valitet­tavasti vaan ympäristö- ja arkkite­hti­mafi­at sai­vat tor­pat­tua suun­nitel­lut korkeat raken­nuk­set pääkaupunkiseudun parhaal­ta paikalta: Kaik­ki palve­lut käve­lyetäisyy­del­lä. Hissiy­hteys metroon ja parkkihalliin.
    Keskus­ta-asum­ista parhaim­mil­laan, paljon parem­paa kuin Helsin­gin keskus­tan uusil­la alueilla.

    Vastaa

    1. Yritimme saa­da Vuosaa­res­sa asun­to­ja kau­pan päälle, mut­ta se tyssäsi siihen, ettei ton­til­la ollut tilaa pysäköintipaikoille.

       Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ren­gas­melu johtuu nas­toista, jot­ka melkein kaikkial­la muual­la on kiel­let­ty kaupungeis­sa. Se estää myös hil­jaisen asfaltin käyt­töä, joten nas­tat melu­a­vat kesälläkin.

    Toiv­ot­tavasti kukaan ei kum­minkaan kek­si ehdot­taa nas­to­jen kieltämistä. Meinaan sen jäl­keen läh­tee kolarimäärät melkoiseen nousu­un ja saat­taapi jalankulk­i­joitakin jäädä talvi­saikaan alle entistä enemmän.

    Nim­imerkil­lä “ajoin yhden tal­ven kitkoil­la ja se riitti”

    Vastaa

    1. Var­maan­ki kävisi niin, että autoil­i­jat ajaisi­vast ilman nas­to­ja vähän hitaam­min. Vai onko käsi­tyk­seni autoil­i­joista liian opti­misti­nen? Rät­tisi­tikat oli­vat aikanaan tilas­to­jen val­os­sa tur­val­lisimpia auto­ja, mut­ta ne kiel­let­ti­in vaarallisina.
       Olen aika var­ma, että nas­tat tap­pa­vat enem­män kuin säästävät, sil­lä nastarenkaiden asfaltista ilman kaut­ta keuhkoi­hin kul­jet­ta­mat yhdis­teet ovat hyvin epä­tarveel­lisiä. Luul­tavastiu suurin osa liiken­teen aiheut­tamista välil­li­sistä kuolemista johtuu nastoista.

       Vastaa

17. Timo H:
    Eihän tohon voi kukaan aivoil­la varustet­tu mitään sanoa, pait­si että; eikö kaik­ki ole tästä samaa mieltä? Ja jos joku ei ole, niin mil­lä perus­teel­la? OS on (taas) erit­täin oikeassa.

    ELY-keskuk­ses­sa ollaan vankasti eri mieltä. Käytössä ole­vien normien perus­teel­la Helsin­gin kan­takaupungista suurin osa on täysin vihe­liäistä ja asuinkelvo­ton­ta ympäristöä.
    Normien perus­teel­la paras asuin­paik­ka olisi met­sälähiössä, jos­sa on riit­tävät etäisyy­det kaik­keen häir­it­sevään ja ympäril­lä paljon pöpe­likköä virk­istymistä varten.
    Kyl­lähän ELY:n hyvää tarkoit­ta­vat tädit käytän­nön toimil­laan tuhoa­vat mah­dol­lisu­udeen urbaani­in ja ekote­hokkaaseen kaupunki­in. Siitä ei ole epäilystäkään.

    Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­maan­ki kävisi niin, että autoil­i­jat ajaisi­vast ilman nas­to­ja vähän hitaammin. 

    Tuo perustelu toimii ihan hyvin kaikkien muidenkin tur­vavarustei­den kohdal­la, niin pyöräi­lykypärän, abs-jar­ru­jen, tur­vavöi­den ja jopa promiller­a­jan kanssa. Taisi olla joku tutkimuskin, jon­ka mukaan autoil­i­jat aja­vat varovaisem­min kun ovat juoneet kak­si kaljaa.

    Vastaa

19. Sylt­ty: Toiv­ot­tavasti kukaan ei kum­minkaan kek­si ehdot­taa nas­to­jen kieltämistä. Meinaan sen jäl­keen läh­tee kolarimäärät melkoiseen nousu­un ja saat­taapi jalankulk­i­joitakin jäädä talvi­saikaan alle entistä enemmän.

    Nim­imerkil­lä “ajoin yhden tal­ven kitkoil­la ja se riitti” 

    Kyl­lähän nas­to­jen kieltämistä ehdote­taan useinkin. Itse tykkään kitkoista; vuodessa on muu­tamia päiviä, jol­loin nastaren­gas on ehdot­tomasti paljon parem­pi, mut­ta useim­miten kitkoil­la on kivempaa.

    Liiken­teessä tarvi­taan silti jonkin ver­ran nastarenkaitakin, muuten tiet kiil­lot­tuvat vaar­al­lisen liukkaik­si ja mm. nas­tat­to­mia käyt­tävät kuor­mu­rit ja bus­sitkin ovat pulassa.

    Muual­la maail­mas­sa nas­tat on usein kiel­let­ty, ei vain kaupungeis­sa vaan kaikkial­la. Muual­la maail­mas­sa ei myöskään ole sel­l­aisia talvia kuin tääl­lä, eikä tuh­la­ta rahaa talo­jen läm­pöeristyk­seen tms.

    Vastaa

20. Osmo Soin­in­vaara:
    Ren­gas­melu johtuu nas­toista, jot­ka melkein kaikkial­la muual­la on kiel­let­ty kaupungeis­sa. Se estää myös hil­jaisen asfaltin käyt­töä, joten nas­tat melu­a­vat kesälläkin.

    HKR on viime vuosi­na laitel­lut hil­jaista asfalt­tia pitkin kaupunkia. Tulok­set ovat olleet mit­tausten mukaan odote­tun hyviä (-3 — ‑4 dB), eivätkä kus­tan­nuk­setkaan nouse aivan taivaisi­in, vaik­ka ovatkin taval­lista asvalt­tia korkeammat.

    Kaupunk­inopeuk­sis­sa nas­to­jen ja muiden tal­ven tuho­lais­ten (sepeli, hydrauliset iskut) isku­voima on sen ver­ran pieni, ettei kulu­mi­nen tule kohtu­ut­tomak­si. Moot­tori­tienopeuk­sis­sa nas­tat käytän­nössä estävät hil­jaisen asfaltin käytön.

    Mut­ta mik­sei sit­ten Man­ner­heim­intie ole hil­jaista asfalt­tia? Sik­si että jos tiel­lä on run­saasti liiken­neval­o­ja, kaivonkan­sia ja hidastei­ta, muut meluläh­teet nou­se­vat niin paljon, ettei hil­jais­es­ta asfaltista ole olen­naista hyö­tyä. Kun se raskas diesel jyrähtää Kisik­sen liiken­neval­oista liik­keelle, ren­gas­melu ei oikein enää kuulu.

    Tähänkin olisi lääkkeitä. Voitaisi­in rajoit­taa moot­to­ri­a­joneu­vo­jen kulkua kaupungis­sa niiden kiihdy­tyk­sessä tuot­ta­man ohi­a­jomelun perus­teel­la. Henkilöau­tois­sa on huo­mat­tavia ero­ja, ja esimerkik­si bus­seis­sa erot ovat erit­täin suuria.

    Nas­takiel­tokin on mon­es­sa paikas­sa kokeilemisen arvoinen aja­tus, mut­ta ruuhkaisim­mil­la ja vilkkaim­mil­la reit­eil­lä se ei auta suurimpi­in ongelmiin.

    Vastaa

    1. HSL on pikkuhi­laa siir­tyn­mässä hybridibus­sei­hin, joiden ainakin pitäisi lähteä liikkelle äänet­tömästi. Täyssähköbus­si­akin kokeillaan.

       Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara: Luul­tavastiu suurin osa liiken­teen aiheut­tamista välil­li­sistä kuolemista johtuu nastoista.

    Nas­toil­la on iso vaiku­tus, mut­ta vaar­al­lis­es­ta pien­ainek­ses­ta suuri osa on kotoisin polt­to­moot­tor­eista. Nas­tat irrot­ta­vat lähin­nä kivi­aines­ta, joka ei ole samal­la taval­la myrkyl­listä, vaik­ka toki katupö­ly­on­gel­man kannal­ta erit­täin han­kalaa ja eri­tyis­es­ti sairaille hyvinkin vaarallista.

    Tämä ei ole puheen­vuoro nas­to­jen puoles­ta. Olen kuitenkin vähän skepti­nen sen suh­teen, kuin­ka suuria kansan­ter­vey­del­lisiä vaiku­tuk­sia nas­takiel­lol­la todel­lisu­udessa saataisi­in aikaan. Renkaiden irrot­ta­man ainek­sen määrä vähenisi radikaal­isti moot­toritei­den ja maan­tei­den var­sil­la pääosin keskel­lä ei mitään. Sen sijaan kaupun­gin risteyk­sis­sä liukkaut­ta pitäisi kuitenkin tor­jua jol­lain taval­la, jol­la on sit­ten omat ongel­mansa. Pölyn kannal­ta ei liene isoa eroa, tuleeko se kivi­aines asvaltista vai hiekoi­tushiekas­ta (tai asvaltista hiekoi­tusse­pelin irrottamana).

    Nas­tat ovat kyl­lä var­masti haitallisia, mut­ta ilman kun­nol­lisen vai­h­toe­htoske­naar­i­on tarkastelua niiden todel­li­nen haitallisu­us jää vähän kysymys­merkik­si. Pahin pöly­on­gel­ma on varsin lyhy­taikainen ilmiö, joten sen kansan­ter­vey­delli­nen vaiku­tus lie­nee maltill­i­nen ver­rat­tuna jatku­vasti ilmas­sa lei­jaile­vi­in polt­to­moot­to­rien päästöihin.

    On aika vaikea ymmärtää, mik­si kaupungis­sa suvaitaan ajoneu­vo­ja, jot­ka ovat kaukana parhaas­ta saatavil­la olev­as­ta teknolo­gias­ta, ja jot­ka hyvin mitat­tavasti saas­tut­ta­vat ilmaa. Mik­si katalysaat­tori­ton ben­si­in­i­moot­tori tai hiukka­sia ja typen okside­ja puhku­va diesel­moot­tori pitäisi päästää pilaa­maan yhteistä ilmaamme?

    Ehkä kaupungis­sa liikkuville moot­to­ri­a­joneu­voille pitäisi han­kkia kan­takaupunkipas­si. Se voisi sisältää riit­tävän pienet hen­gi­tysilmapäästöt, riit­tävän hil­jaisen äänen ja vaik­ka sen nastattomuuden…

    Vastaa

22. Ville: Man­ner­heim­intiel­lä juuri kukaan ei uskalla lähteä ylit­tämään suo­jati­etä, kun taas Runeberginkadul­la jalankulk­i­joille annetaan kiltisti tilaa.

    Paikat eivät kuitenkaan tai­da olla ihan ver­ran­nol­lisia liiken­nemääriltäänkään? Tuo Man­ner­heim­intien ylit­tämi­nen jostain Sok­erin talon nurk­il­ta on vähän jo extreme-laji; yksi kaista fil­lare­i­ta, kak­si kaistaa auto­ja, par­it raitio­vaunukiskot, kak­si kaistaa auto­ja. Ihme, ettei siinä enem­pää satu.

    Vastaa

23. Siitä on kai aika hyvä näyt­tö että useim­mat tur­val­lisu­us­paran­nuk­set esimerkik­si ajoneu­vois­sa eivät paran­na tur­val­lisu­ut­ta. Näin sik­si että paran­tunut tur­val­lisu­us ulos­mi­tataan varo­mat­tom­paan ajo­ta­paan. Kari Koskisen instant-klas­sikko ajo-opetuk­sen vaiku­tuk­ses­ta, eli kun sitä ei vaan oikein ole, http://mises.fi/post/55

    Liiken­nepoli­it­tiset jakolin­jat eivät muuten niinkään kul­je auto/ratik­ka-akselil­la, vaan niiden välil­lä jot­ka ymmärtävät dynaamisia kokonais/käyttäytymisvaituksia ja hei­dän jot­ka joko eivät ymmär­rä, tai eivät halua ymmärtää syys­tä tai tois­es­ta. Tässä kyseisessä liiken­teen hai­tat kysymyk­sessä niin että ne hai­tat vaan kas­va­vat jos raken­netaan kauas ter­veysmet­sään kun lähelle ei saa rak­en­taa, kos­ka tuo tuot­taa moninker­taisen määrän autoliikennettä.

    Vastaa

24. Kukaan ei ole vielä kertonut
    1) mikä taho on nor­mit määritellyt
    2) ja mil­lä val­tuuk­sil­la kaavoit­ta­jia (tai mui­ta päät­täviä taho­ja) sitovasti.

    Joku voi tässä maas­sa tehdä päätök­sen, että niitä ei tarvitse nou­dat­taa (vaik­ka sit­ten “jos melu­ta­so sisäl­lä on huip­pu­ru­uhkatunti­na alle x dB”), vaan kuka? Eduskunta?

    Vastaa

25. Uusien tutkimus­tu­lok­sien mukaan liiken­teen melu ja päästöt ovat luul­tua haitallisem­pia ter­vey­delle. Tästä syys­tä suo­janor­mit ovat oike­as­sa ja esi-isämme tietämät­tömiä kaupung­in­rak­en­ta­jia. Mielestäni asuin­raken­nuk­sia ei tule rak­en­taa 300 metriä lähem­mäk­si Kehä ykkösen ja lah­den­väylän kaltaisia liikennevirtoja. 

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/105743-liikenteen-melu-syyna-moniin-sydankohtauksiin

    http://yle.fi/uutiset/liikenteen_paastot_lisaavat_astmariskia_luultua_enemman/5527879

    Vastaa

26. Oma lukun­sa liiken­nemelun suh­teen on muku­lakiviset run­sasli­iken­teiset läpikulkukadut, kuten Calo­niuk­senkatu. Melua syn­tyy renkaista, eri­tyis­es­ti nas­toite­tu­ista, ja vielä epä­ta­saisen pin­nan syn­nyt­tämästä tärinästä. Katukuilus­sa melu ei vaimene ylem­mis­säkään ker­roksis­sa. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to vetoaa muku­lakivien “komeu­teen” kaupunkiku­van kannal­ta, kun sieltä kyse­lee mah­dol­lisu­ut­ta saa­da hil­jaisem­pi päällyste.

    Vastaa

27. Mat­ti Visan­ti kir­joit­ti Yhdyskun­ta­su­un­nit­telu-lehdessä vuon­na 2003 seuraavasti:

    ”Voisimme aja­tusko­keena rak­en­taa nykyisen suo­ma­laisen hallinnon käyt­tämistä rak­en­tamis– ja suun­nit­telunormeista ihan­nekaupun­gin. Melko var­masti lop­putu­lok­se­na olisi jonk­i­nasteinen väljä lähiö. Se on väljä, vihreä ja siel­lä eri­laiset toimin­not ovat toi­sis­taan eril­lään. Se on neit­seel­lisessä puh­taas­sa ympäristössä. Se on haju­ton, mau­ton, äänetön, näkymätön ja muut­tuma­ton. Siel­lä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole ennen kaupungeille niin tarpeel­lista ”tarpee­ton­ta läpikulkuli­iken­net­tä” eikä harmil­lisia ja häir­it­se­viä työpaikkoja.”

    Huoh…

    Vastaa

28. tpyy­lu­o­ma:
    Siitä on kai aika hyvä näyt­tö että useim­mat tur­val­lisu­us­paran­nuk­set esimerkik­si ajoneu­vois­sa eivät paran­na tur­val­lisu­ut­ta. Näin sik­si että paran­tunut tur­val­lisu­us ulos­mi­tataan varo­mat­tom­paan ajo­ta­paan. Kari Koskisen instant-klas­sikko ajo-opetuk­sen vaiku­tuk­ses­ta, eli kun sitä ei vaan oikein ole, http://mises.fi/post/55

    Ei enää liity aiheeseen, mut­ta ihailen opti­mistista suh­tau­tu­mis­tasi ihmis­lu­on­toon! Liiken­teessä kuollei­den määrä per liiken­nesuorite on pudon­nut neljässäkymme­nessä vuodessa jon­nekin kymme­ne­sosaan ihan vain sen takia, että ihmis­lu­on­to on muut­tunut paremmaksi… 

    Minä taas väitän, että ylivoimais­es­ti suurin osa liiken­netur­val­lisu­u­den parane­mis­es­ta on johtunut teknolo­gian ja liiken­neym­päristön kehit­tymis­es­tä. Asen­nemuu­tok­set ovat olleet vähäisem­pi tekijä.

    Ajo-omi­naisuuk­sien parane­m­i­nen on kiistämät­tä tuonut tul­lessaan myös negati­ivista takaisinkytken­tää holtit­tomampi­en ajo­tapo­jen myötä. ABS-jar­rut oli­vat tul­lessaan varuste, joka ei paran­tanutkaan liiken­netur­val­lisu­ut­ta odote­tusti, ja joidenkin arvioiden mukaan neliv­e­toisu­us on toinen (kiihtyy kyl­lä talvel­la nopeam­min kuin muut mut­tei pysähdy). Tur­vavöitä yritet­ti­in loba­ta täl­laise­na (ajaa nopeam­min, kun on vyöt), mut­ta tilas­tot oli­vat vah­vasti toista mieltä.

    Ruot­salais­arvioiden mukaan ajon­va­kau­tusjär­jestelmät vähen­tävät liukkaan kelin vakavia onnet­to­muuk­sia 30–40 %. Kaupungis­sa taas niinkin kum­malli­nen laite kuin automaat­ti­vai­hteis­to voi lisätä liiken­netur­val­lisu­ut­ta, kun ihmisen vajavaista huomiokykyä ei tarvitse suun­na­ta vai­hdekep­pi­in. Nämä paran­nuk­set koitu­vat myös auton ulkopuolelle.

    Renkaiden osalta olisin kuitenkin taipu­vainen ole­maan Osmon kan­nal­la. Takaisinkytken­tä huonos­ta pidos­ta on niin ilmi­selvä, että tyh­mäkin tajuaa sen ensim­mäisen kor­jaamo­laskun maksettuaan.

    Jos kaik­ki nas­takuskit pakotet­taisi­in vai­h­ta­maan kitkoi­hin, pito heikkenisi huonol­la kelil­lä erit­täin paljon kiil­lot­tumisilmiön vuok­si. Ensim­mäi­nen talvi olisi liiken­netur­val­lisu­usti­las­tois­sa synkkä ainakin kevyen liiken­teen osalta, mut­ta sen jäl­keen autoil­i­jat oppi­si­vat aja­maan kelin mukaan ja tilanne normalisoituisi.

    Liiken­teen suju­vu­us heikkenisi huonol­la kelil­lä selvästi, mut­ta kaaot­tiset ruuhkati­lanteet eivät ole vaar­al­lisia, ja niitäkin opit­taisi­in vält­tämään. Ihmiset oppi­vat kyl­lä tule­maan toimeen han­kalis­sakin olosuhteissa.

    Vaiku­tuk­si­in voi tämän lisäk­si vaikut­taa liukkau­den­tor­jun­ta­toimen­piteil­lä. Yllä olen olet­tanut, että niihin ei laitet­taisi yhtään sen enem­pää rahaa kuin nytkään.

    Aika vaikea nas­takiel­lolle on liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta pitkäl­lä aikavälil­lä etsiä mitään absolu­ut­tista estet­tä. Mut­ta ehkä ei kan­na­ta men­nä toiseenkaan ääripäähän ja väit­tää, ettei siitä mitään seu­rauk­sia olisi.

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    HSL on pikkuhi­laa siir­tyn­mässä hybridibus­sei­hin, joiden ainakin pitäisi lähteä liikkelle äänet­tömästi. Täyssähköbus­si­akin kokeillaan. 

    Hieno­ja edis­tysaskelei­ta. Etenkin täyssähköbus­si on var­masti hil­jainen kiihdyt­täessään. Muis­taako kukaan 14:n trol­likoiden kiihdytystä?

    Hybridibus­si voi olla tai olla olemat­ta hil­jainen. Maail­mal­la kokeile­mis­sani on ollut sekä että. Harvem­mas­sa tapauk­ses­sa akus­toa on niin paljon, ettei dieseliä kai­vat­taisi kiihdy­tyk­seen, vaik­ka jyrinä onkin vähäisempää.

    Toisaal­ta bussin hiljen­tämi­nen ei vält­tämät­tä tarvitse mitään ihmeel­lisem­pää sähkötekni­ikkaa mukaansa. Äänien eristämiseen ja vai­men­tamiseen on ole­mas­sa teknolo­giaa. Lisäk­si bus­sipysäkin vier­essä asu­vat tietävät, että kaa­sub­ussin ja diesel­bussin äänis­sä on aika selvä ero. Ääni on tässä suh­teessa saman­lainen asia kuin hen­gi­tysilmapäästöt; teknolo­giaa on, jos sitä vaa­di­taan. Rahaa se vähän maksaa.

    Bus­sit eivät myöskään ole mitenkään ain­oa kiihdy­tysäänien lähde edes Man­ner­heim­intiel­lä. Siel­lä kul­kee pahaäänisiä henkilöau­to­ja, jakeluli­iken­net­tä ja vaik­ka mopo­ja. Fokuk­sen kään­tämi­nen vain yhteen paikkaan hukkaa sen toisaalta.

    On muuten vähän has­sua, että lentomelus­ta löy­tyy vaik­ka mitä ana­lyysiä Finavial­ta, ja liian meluisia vehkeitä jopa rajoite­taan. Kaupun­gin liiken­nemelus­ta tun­tuu ole­van paljon vähem­män tietoa, vaik­ka ongel­ma on suurempi.

    Vastaa

30. Aivan viime vuosi­na on julka­istu usei­ta tutkimuk­sia, jois­sa on saatu tulos, että asun­non- ja elinympäristön vihreys (etäisyys puis­toon, met­sää jne.)ja ihmis­ten ter­veys kor­reloi­vat. En tiedä mikä osu­us tulok­sis­sa on melul­la ja miten sosi­aalilu­okan vaiku­tus on eliminoitu.

    Japanis­sa kuulem­ma määrätään met­säretk­iä hoitokeinoksi.

    Vastaa

31. Osmo Soin­in­vaara:
    Yritimme saa­da Vuosaa­res­sa asun­to­ja kau­pan päälle, mut­ta se tyssäsi siihen, ettei ton­til­la ollut tilaa pysäköintipaikoille. 

    Colum­buk­sen 860:stä parkkipaikas­ta ei sit­ten olis lii’en­ny yhtään?

    Vastaa

    1. Kyse ei ollut Colum­buk­ses­ta vaan pienem­mästä kau­pas­ta pohjoisempana.

       Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara:
    HSL on pikkuhi­laa siir­tyn­mässä hybridibus­sei­hin, joiden ainakin pitäisi lähteä liikkelle äänet­tömästi. Täyssähköbus­si­akin kokeillaan.

    Bon­gat­ti­in eilen Johan­nek­senkirkon luona lin­jan 24 hybridibus­si. Kesti vähän aikaa taju­ta, että se bus­si­han on siinä pysäkil­lä ihan ajos­sa ja moot­tori käyn­nis­sä eikä tauol­la sam­mutet­tuna, niin hil­jainen oli käyn­tiääni. Ja ainakin alamä­keen liikkel­lelähtökin oli hil­jainen. Toisaal­ta heti perään vas­taan tuli toinen hybri­di, ja sen pon­nis­tel­lessa ylämä­keen tarvit­ti­in diesel­moot­tori avuk­si. Käyn­tiääni oli sen mukainen…

    Vastaa

33. Coun­try­boy: Aivan viime vuosi­na on julka­istu usei­ta tutkimuk­sia, jois­sa on saatu tulos, että asun­non- ja elinympäristön vihreys (etäisyys puis­toon, met­sää jne.)ja ihmis­ten ter­veys kor­reloi­vat. En tiedä mikä osu­us tulok­sis­sa on melul­la ja miten sosi­aalilu­okan vaiku­tus on eliminoitu.Japanissa kuulem­ma määrätään met­säretk­iä hoitokeinoksi.

    Mikä on eri­no­maisen hyvä syy rak­en­taa tiivi­isti. Esim. Meche­lininkatu, heti taloriv­in jäl­keen alkaa puisto.

    Vastaa

34. Coun­try­boy:
    Aivan viime vuosi­na on julka­istu usei­ta tutkimuk­sia, jois­sa on saatu tulos, että asun­non- ja elinympäristön vihreys (etäisyys puis­toon, met­sää jne.)ja ihmis­ten ter­veys kor­reloi­vat. En tiedä mikä osu­us tulok­sis­sa on melul­la ja miten sosi­aalilu­okan vaiku­tus on eliminoitu.

    Japanis­sa kuulem­ma määrätään met­säretk­iä hoitokeinoksi. 

    Äkkisältään tulee kyl­lä mieleen, että Japani yleis­es­ti ei voi olla mikään eri­tyisen hyvä esimerk­ki siitä, että suuri asukasti­heys ja kaup­ngis­sa elämi­nen johtaisi­vat huonoon ter­vey­teen ja lyhy­een elämään.

    Vastaa

35. Viherinssi: Muis­taako kukaan 14:n trol­likoiden kiihdytystä? 

    En muista, lienivät olleen hiljaisia?
    Vois muuten nyt olla aika fik­su idea lada­ta niitä hybridin akku­ja spårajohdoista…
    Isoon bus­si­in var­maan mah­tu­isi lisäk­si superkon­den­saat­tori, jol­la vois läh­tee äänet­tömästi ylämäen pysäkiltäkin?
    Ja sit­ten taas toisaal­ta kil­pailu­tuk­sen seu­rauk­se­na dösät on keskimäärin niin van­ho­ja luuskia kuin mah­dol­lista, joten teknisen kehi­tyk­sen kär­ki tuskin muo­dostaa mitään merk­i­tys­tä keskiver­todösän ääneen.

    Vastaa

    1. HSL on muokan­nut kil­pailu­tuse­hto­jaan niin, että nyt tulee kyl­lä paljon parem­paa kalustoa.

       Vastaa

36. Coun­try­boy:
    Aivan viime vuosi­na on julka­istu usei­ta tutkimuk­sia, jois­sa on saatu tulos, että asun­non- ja elinympäristön vihreys (etäisyys puis­toon, met­sää jne.)ja ihmis­ten ter­veys kor­reloi­vat. En tiedä mikä osu­us tulok­sis­sa on melul­la ja miten sosi­aalilu­okan vaiku­tus on eliminoitu.

    Japanis­sa kuulem­ma määrätään met­säretk­iä hoitokeinoksi.

    http://www.helsinki.fi/henvi/yvv/sciencedays12/17042012_08_Kytta.pdf
    Dia 30. Etenkin alem­mas­sa tulolu­okas­sa viher­aluei­den ter­veyt­tävä vaiku­tus näkyy selvästi.

    Muis­taak­seni ainakin Jenkeis­sä ja Briteis­sä on nyt muo­tia jotkut “nature walk­it”, jois­sa men­nään voimaan­tu­maan har­moniseen luon­toon. Eli siis kävelemään metsään.

    Vastaa