Toimiiko kilpailu Helsingin rakentamisessa?

23.10.2011 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Minua on aina ihmetyttänyt se, miksi talon rakentaminen Helsinkiin on selvästi kalliimpaa kuin muualle maahan. Vetääkö joku välistä, vai vetävätkö ehkä kaikki? Nyt en puhu siitä, että asunnot ovat kalliita vaan siitä, että ero tontinhinnan ja valmiin asunnon hinnan välillä on kovin suuri.

Asuntojen markkinahintoihin voi vaikuttaa periaatteessa vain hintasäännöstelyllä tai lisäämällä tarjontaa paljon. Asuntojen markkinahinnoilla ei ole sanottavaa yhteyttä rakentamiskustannuksiin, koska markkinahinta on joka tapauksessa selvästi rakentamiskustannusten yläpuolella niin, että rakentaminen on aina kannattavaa.

Ilmeisesti rakennuksilla maksetaan Helsingissä vähän parempaa palkkaa kuin vaikkapa Varpaisjärvellä, mutta rakennusmateriaalien pitäisi olla samanhintaisia.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa Aalto-yliopiston professori Christer Bengs sanoo Helsingin kilpailuttavan liian isoja kohteita, jolloin vain kolme rakennusliikettä pystyy osallistumaan. Näin tuetaan monopolia. Tämän toisena puolena on se, että riittävän iso kohde on tuotantotaloudellisesti järkevämpi. Jos rakennusliike rakentaa Helsingissä kymmentä taloa yhtä aikaa. Kilpailua rakentamisessa pitää lisätä. Jos pienemmät urakat ovat se keino, käytettäköön sitä.

Joskus muinoin kiinteistöpolitiikka ja kaavoitus olivat puolueiden tärkeä tulonlähde, ilmaistakseni asian kauniisti. Olen ollut siinä sinisilmäisessä käsityksessä, että käytäntö on sittemmin siistiytynyt.

Vähän huono maku jäi aikanaan Eiranrannan kilpailuttamisesta, Alueella myytiin asuntoja 9000 euroa neliöltä, mutta tonteista maksettiin vain kakkosella alkavia summia. Jotain on kilpailussa vikana, kun tonttikilpailussa kaikki osaavat tarjota niin vähäisiä hintoja, että katteesta tulee kovin ylimitoitettu.

Siinä kävi vielä niin, että jokainen tuttu yhtiö sai oman tonttinsa. Tai siis niin se esiteltiin. Yhdestä tontista oli tullut selvästi korkeampi tarjous, mutta kiinteistöviraston virkamiehet esittivät sitä hylättäväksi, koska yhtiön taidoista ei ollut näyttöä. Näin myös lautakunta päätti. Vihreät nostivat asiasta kaupunginhallituksessa metelin, ja päätös muutettiin. Kyllä sekin ulkopuolinen sai talonsa pystyyn siinä missä muutkin.

Olin myös kovin huolestunut siitä, että rakennusliikkeet jarruttivat vuoden 2008 jälkeen asuntotuotantoa, vaikka asunnot olisivat menneet kaupaksi voitolla. Tarjontaa kannattaa rajoittaa hintatason tukemiseksi vain, jos oma osuus rakentamisesta on niin suuri, että sillä on vaikutusta hintatasoon. Jos oma vaikutus hintatasoon on marginaalinen, asuntoja kannattaa tuottaa niin kauan kuin kate on positiivinen.

Jos kilpailu toimisi kunnolla, alueiden hintaerot heijastuisivat tontinhintoihin liki suoraviivaisesti. Jos talon rakentaminen yritysvoittoineen maksaa 2000 €/neliö ja asuntojen markkinahinta on toisella alueella 3000 €/neliö ja toisella 4000 €/neliö, tontin myyntihintojen pitäisi olla osapuilleen 1000 € ja 2000€ neliöltä. Näin ei kuitenkaan ole, ei läheskään. Joko rakennusyritykset ovat kovin huonoja tuottamaan taloja edullisesti tai ne kuin yhteisestä sopimuksesta käyttävät Helsingin asuntopulaa keinona rikastua.

Helsingin on keskityttävä toimiin, joilla lisätään kilpailua rakennusmarkkinoilla. Järkevää voisi olla myös asuntojen varaaminen muualta tuleville rakennusmiehille.

===

Joku varmaankin haluaisi kirjoittaa, että Helsingin pitäisi kaavoittaa kunnon ylitarjonta tonteista, jotta asuntojen hinnat laskisivat. Ne kirjoitukset kannattaa säästää seuraavaan postaukseen, joka käsittelee tätä kysymystä.

 

Kommentit

80 Vastausta artikkeliin “Toimiiko kilpailu Helsingin rakentamisessa?”

  1. Jussi kirjoitti 23.10.2011 kello 21:54

    Tämä on niin Suomi. Tarvitaan taas ulkomaalainen sanomaan ääneen ilmiselvä perusasia rakennustaloudesta: kartelli.

    Vaikka suomalaisuudessa on paljon arvostettavia piirteitä, olen aina ihmitellyt, miksi ihmiset rakastavat täällä monopolejaan? Miksi luullaan että ne omat ylikalliit, keskitasoiset ja tylsännäköiset ratkaisut ei olisi korvattavasti paremmilla? Tottakai markkinamies vedättää kun asiakas on niin uskollinen.

    Jos ei ole tahoa tutkimaan rikosta rakentamisen hinnoittelussa, pullosta ei kai pääse ulos kuin antamalla tontteja ensisijaisesti ryhmärakennuttajielle ja ulkomaalaisille gryndaajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. tcrown kirjoitti 23.10.2011 kello 21:59

    Eikö joku nyt hyvänen aika jollakin tavalla voisi puuttua tuohon rakennusyhtiöiden kartelliin ja/tai korruptioon? Ei siihen tarvita edes kutosta lukion lyhyestä matematiikasta, että tajuaa, että noille numeroille ei voi olla mitään muuta selitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tcrown kirjoitti 23.10.2011 kello 22:08

    Niin, ja jollei riittävää näyttöä syytteisiin ja vahingonkorvausvaatimuksiin löydy, niin pitäisi alkaa luonnostelemaan mallia, jossa kaupunki ei myy tontteja, vaan valmiita asuntoja. Ettei mene liikaa komentotaloudeksi, niin homma voisi toimia vaikka jotnekin niin, että tontille järjestetään arkkitehtikilpailu, ja tuomarina toimivat jollakin tavalla huutokaupattavat ennakkovarausoikeudet kuhunkin suunnitelmaan. Ja on tuossa mallissa vielä muutama muukin yksityiskohta hiomatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ville m kirjoitti 23.10.2011 kello 22:09

    Ihan noin suoraviivaista hinta ero ei ole koska pääoma kustannukset sekä riski preemio ovat kalliimmat kun rakennetaan saman verran asuntoja kalliimmille tonteille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. tpyyluoma kirjoitti 23.10.2011 kello 22:27

    Jos muu ei auta, ja en minä tästä periaatteessa pidä mutta kuitenkin, niin rakennetaan enemmän kaupungin toimesta.

    Yhdestä tontista oli tullut selvästi korkeampi tarjous, mutta kiinteistöviraston virkamiehet esittivät sitä hylättäväksi, koska yhtiön taidoista ei ollut näyttöä.

    Heh. Jos kerran virkamiehet näin uurastavat varmistakseen rakennuttajan toteutuskyvyn niin mihin ne tarvitaan sitä rakentamisen normipatteristoa? 🙂 Miten tämän nyt diplomaattisesti sanoisi, olisiko kiinteistöviraston virkamiesten tuloseuranta ihan epäilysten välttämiseski ihan huono idea?

    Mutta joo, pienemmät kohteet eri hyvä idea ja samalla voisi riisua niitä taloyhtiön velvotteita kaupungissa, jotta kohteet olisi helpompi toteuttaa. Ei nyt jauheta tässäkin yhteydessä pysäköintipaikoista, mutta yleisesti ottaen on täysin luontevaa että keskellä metsää sijaitseva taloyhtiö tarjoaa asukkailleen yhden jos toisenlaista fasiliteettia, kaupungissa taas on niitä fasiliteettaja. Kaupunkilainen blogi kirjoitti taannoin aiheesta hyvin:

    Useimmista kerrostaloistahan löytyvät yhteiset saunatilat ja pyykkituvat — yhteisöllisessä kerrostalossa olisi näiden lisäksi mahdollisesti eräänlaisia yhteisiä olohuoneita ja kirjastohuoneita ja mahdollisesti ruokailutiloja.

    Kannatettava kokeilu, joskin kaupunkilaisena olen hieman skeptinen tällaisen yhteisöllisyyden onnistumisesta. Miksi rakentaa kerrostaloon yhteisöllisiä tiloja, kun juuri kaupungissa julkisen tilan ideana on olla yhteisöllinen tila. Näitä yhteisöllisiä tiloja ovat ravintolat, baarit, kahvilat, kauppakeskukset, nuorisotilat, kirjastot jne.

    http://blogit.mtv3.fi/kaupunkilainen/2009/02/23/yhteisollinen-kerrostalo-on-mielenkiintoinen-kokeilu/

    Ja sama minusta koskee jopa niitä saunoja ja pesutupia. Saataisiin enemmän pesuloita ja julkisia saunoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. LNu kirjoitti 24.10.2011 kello 1:05

    Ei tästä kannata syyttää paria omistajaa ja tusinaa pääpomoa. Ennemminkin pitäisi miettiä, miksi suomalainen haluaa olla suuryrityksen leivissä. Siitähän se korruptio kumpuaa, kun on liian isoja yrityksiä mitä poliitikkojen kannattaa nuoleskella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. jlbl kirjoitti 24.10.2011 kello 2:28

    Helsingin kilpailuttavan liian isoja kohteita, jolloin vain kolme rakennusliikettä pystyy osallistumaan….

    Siinä kävi vielä niin, että jokainen tuttu yhtiö sai oman tonttinsa. Tai siis niin se esiteltiin…

    Näillä ei välttämättä edes tarvitse olla kartellia.

    Jos on vain kolme pelaajaa ja usein toistuvat pelikierrokset (kilpailutukset), niin eikö kyseessä ole kolmen pelaajan vangin dilemma ja “Kostaja”(rankaisee kierroksen verran petoksesta ja yrittää uudestaan yhteistyötä) on silloin kaikille stabiili strategia?

    Niin kauan kun jokaisella kierroksella kaikki rakennusyhtiöt valitsevat “yhteistoiminnan” eli matalan tarjouksen kaikki firmat voivat odottaa keskimäärin saavansa 1/3 tonteista omaan käyttöönsä.

    Jos jollain kierroksella joku “pettää”, eli tekee korkeamman tarjouksen yrittäen saada enemmän kuin 1/3 tonteista käyttöönsä, niin seuraavalla kierroksella muiden kannattaa rangaista korkeammalla tarjouksella, jolloin kaikkien odotusarvo palaa 1/3 osaan tonteista. Mutta sitä seuraavalla kierroksella kannattaa taas yrittää yhteistoimintaa eli matalampaa tarjousta, koska jos kaikki palaavat yhteistoimintaan ne saavat tontit haltuunsa halvemmalla.

    Näitä voidaan simuloida tietokoneella eri pelaaja määrillä, mutta esim. 6:lla pelaajalla on uskoakseni parasta aina “pettää” eli tehdä korkeampi tarjous, koska yhteistoiminnan “synkronoinnin” odotteleminen antamalla anteeksi kestää liian kauan, kun taas 3 pelaajalla “Kostaja” tai “Tee-Sama”(toistaa aina vastustajan viimeisen siirron) saattavat olla optimistrategioita ja johtaa kartellin omaiseen toimintaan itsestään.

    Jos pienemmät urakat ovat se keino, käytettäkään sitä.

    Jos pienemmät urakat nostavat pelaajien määrän 3:sta 6-7:ään, niin se voisi auttaa varsin hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Syltty kirjoitti 24.10.2011 kello 8:43

    Monissa kilpailutuksissa kunta ampuu itseään jalkaa kilpailuttamalla liian suuria urakoita.

    Täysin sama ongelma on jätekuljetuksissa, jos kilpailutettava alue on sellainen, ettei tarjousta voi jättää kuin pari jätefirmaa.

    Kunnalle on kyllä kaikkein helpointa kilpailuttaa yksi iso pompsu, kuin kaksi tai kolme pienempää. Useampi kilpailutus tarkoittaa enemmän työtä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. a_l kirjoitti 24.10.2011 kello 9:44

    Lapsikin näkee että kilpailu ei toimi. Syynä tuskin on laiton kartelli, koska oligopolistinen markkinatilanne tuottaa saman tuloksen riskittä.

    Oikeasti mielenkiintoinen kysymys kuuluu: miksi julkinen valta antaa tämän jatkua, vuodesta toiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mauno kirjoitti 24.10.2011 kello 10:06

    Meillähän on olevinaan demokratia, eli tätä kansa haluaa….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Viherinssi kirjoitti 24.10.2011 kello 10:55

    Jos on vain kolme pelaajaa ja usein toistuvat pelikierrokset (kilpailutukset), niin eikö kyseessä ole kolmen pelaajan vangin dilemma ja “Kostaja”(rankaisee kierroksen verran petoksesta ja yrittää uudestaan yhteistyötä) on silloin kaikille stabiili strategia?

    Periaatteessa kyllä. Asiassa kuitenkin kummastuttaa yksi asia…

    Päättelyketju menee nyt näin: Urakat ovat suuria, joten on vain kolme peliin kykenevää pelaajaa. Kolmen vakiintuneen pelaajan pelissä voi tulla tilanne, jossa toimitaan kuten kartellissa, vaikka ei ole kartellia.

    Päättelyssä ei ole vikaa, mutta oletuksissa voi olla. Jos urakat kerran ovat niin suuria, ettei niihin löydy kuin kolme paikallista tekijää, niin miksi ihmeessä ulkomaiset yritykset eivät ole kiinnostuneita? Luulisi, että jos niistä jää hyvin suuri marginaali, sitä olisivat kiinnostuneita jakamaan muutkin kuin suomalaiset.

    Ja tietysti ne tontit voisi pistää myyntiin vaikka yksi kerrallaan ja katsoa sitten tarjousten perustella, kummalla kaupunki saa enemmän rahaa. Jos niitä niputetaan isoihin paloihin, joukosta tietysti löytyy erittäin korkean marginaalin kohteita ja mahdollisesti hyvin pienen marginaalin kohteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. KariS kirjoitti 24.10.2011 kello 11:00

    Kaupungin pitää yksinkertaisesti lopettaa pelkän grynderimuotoisen tuotannon tukeminen.

    Aiemmin meillä oli ns. yleishyödyllistä asuntotuotantoa muuallakin kuin sosiaalisessa asuntorakentamisessa, nyt vapaarahoteista ei tee kuin isot rakennusliikkeet kartellissaan. Kaupungin ATT tekee joitakuita Hitas taloja, muu omistusasuntotuotanto on ulkoistettu gryndereille

    Virkamiehet pääsevät helpolla kun luovuttavat pelkän tontin ja jättävät koko muun prosessin (As Oy:n muodostaminen, suunnittelu, lupien hankkiminen, rakennuttaminen, rakentaminen jne) rakennusliikkeille. Rakennusliikkeet kiittävät ja tekevät huippukatteella bulkkia kun ei tarvitse kilpailuttaa mitään osaa ketjussa ja lopputuotteesta (asunnoista) on hurja kysyntä ja hinta sen mukainen.

    Hesarin jutussa oli maininta, että homma jatkuu epäterveenä, koska jokaisessa pulueessa on rakentajien kavereita. On ollut pöyristyttävää havaita kuinka sitkeästi Osmo on osaltaan puolustanut noita rakennusliikkeitä, ainakin aiemmissa keskusteluissa. Osmo on ollut vihreissä se rakennusliikkeiden kaveri. Tämä postaus oli sentään edes hiukan kriittinen rakennusliikkeiden suuntaan. Toivottavasti krtiittisyys alkaa näkyä käytännön tasolla valtuustossa ja lautakunnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.10.2011 kello 11:07

    KariS
    Sorry nyt, minulla ei ole mitään yhteyksiä rakennusliikkeisiin. Mistä keksit noita juttuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Hipsu2 kirjoitti 24.10.2011 kello 12:00

    Kilpailua ei ole tai se ei toimi rakennusyhtiöiden halusta.

    Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto rakennuttaa kaupungin vuokratalot, HASOn asumisoikeustalot ja suurimman osan hitastaloista. Varsinaisen rakentamisen hoitavat urakoitsijat, jotka kilpailutetaan joka kohteen osalta erikseen.

    Tässä kooste vuonna 2011 päätöksentekoon tulleista urakkakilpailuista. Listasta puuttuu 2 urakkaa, joiden tarjousten määrä ei käy ilmi.

    Hevosmiehenkatu 13/vuokra
    Tarjouksia saatu 2 (Skanska, Koger Rakennus)

    As Oy Helsingin Studio/hitas
    Tarjouksia saatu 1 (Uudenmaan Mestari-Rakentajat)

    As Oy Helsingin välimeri/hitas + Juutinraumankatu 3/vuokra
    Tarjouksia saatu 1 (NCC Rakennus)

    As Oy Atlantis/hitas + Kap Hornin katu 4/aso
    Tarjouksia saatu 2 (Skanska, Rand&Tuulberg)

    Steniuksentie 16/vuokra
    Tarjouksia saatu 1 (Tricon)

    Kap Hornin katu 3/vuokra
    Tarjouksia saatu 1 (NCC Rakennus)

    Kuusamakuja 4-8/aso + Laajasuontie 33/vuokra
    Tarjouksia saatu 2 (NCC Rakennus, Skanska)

    As Oy Saukonkanava/hitas + Länsisatamankatu 23/vuokra
    Tarjouksia saatu 3

    Harjannetie 44/vuokra
    Tarjouksia saatu 1 (Skanska)

    As Oy Sinisimpukka/hitas
    Tarjouksia saatu 1 (NCC Rakennus)

    Sofianlehdon ryhmäkoti/vuokra
    Tarjouksia saatu 3

    Henrik Lättiläisen katu 8/aso
    Tarjouksia saatu 1 (V.O. Mattila)

    Urakoita 12, joista seitsemään on tullut vain yksi tarjous. Jos virolaiset rakennusyhtiöt jätetään pois laskuista, on yhden tarjouksen kilpailuja yhdeksän. Sattumaa?

    Suurimmat rakennusyhtiöt myyvät myös itse asuntoja. Ei niiden kannata rakentaa oman talon naapuriin halpaa hitastaloa laskemaan hintatasoa. Ainakaan liian halvalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Syltty kirjoitti 24.10.2011 kello 12:03

    Viherinssi
    Luulisi, että jos niistä jää hyvin suuri marginaali, sitä olisivat kiinnostuneita jakamaan muutkin kuin suomalaiset.

    Toisaalta yksikin tosissaan kilpaileva lisäpelaaja romuttaa kaikkien marginaalit. Ensimmäisessä urakassa voi olla uudellekin toimijalle hyvät marginaalit, mutta sitten kilpailu kovenee kun muut pelaajat tiukentavat tarjouksiaan.

    KariS:n yleishyödylliset rakennusliikkeet eivät ole mikään ratkaisu. Niihin kun tuppaa helposti kerääntymään turhaa läskiä ja veikkaan, että kaupunki sitten kumminkin suosisi niitä muiden kustannuksilla.

    Se mitä tarvitaan on lisää kilpailua, lisää rakentamista ja lisää tontteja.

    KariS
    Virkamiehet pääsevät helpolla kun luovuttavat pelkän tontin ja jättävät koko muun prosessin (As Oy:n muodostaminen, suunnittelu, lupien hankkiminen, rakennuttaminen, rakentaminen jne) rakennusliikkeille.

    Väitätkö vakavalla naamalla, että virkamiehet tekevät nuo hommat paljon tehokkaammin kuin yksityiset?????

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. a_l kirjoitti 24.10.2011 kello 12:33

    Osmo hyvä, pata kattilaa soimaa.

    Sinulla ei ehkä ole yhteyttä rakennusliikkeisiin, mutta olet kyllä kannattanut Hgin kaupungin politiikkaa vedättää asuntonttien vuokria ylöspäin vetoamalla ns. “markkinatasoon”.

    “Markkinatasoinen” vuokrahan on luonnollisesti yhteydessä omistustonteille rakennettavien asuntojen neliöhintaan. Oikeaa markkinaahan näillä vuokratonteilla ei tietenkään ole.

    Esim Jätkäsaaren uudet hitas-kohteet, ostohinta eur 4000/m2 ja vastike eur 5,5/m2. Täysin uudessa talossa, ennen minkäänlaisia korjaustarpeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 24.10.2011 kello 13:15

    Kaupunkialueilla ei ole pitkään aikaan ollut sijaa edes osittaiselle omatoimirakentamiselle.

    Maalla on mahdollista tehdä omalle tontille ja ehkä jopa kaataa rakennuspuut sahattavaksi omasta metsästä. Suurin osa rakennustyömiehistäkin löytyy lähipiiristä. Toki silloin tarvitaan jonkin verran omaa taitoa tai ainakin suhteita (jolloin mennään joskus vaaleanharmaan talouden puolelle). Kaupungissa kelpaa vain raha ja joillakin on sitä aina enemmän kuin muilla.

    Vielä viisikymemntä vuotta sitten tuleva talonomistaja saattoi olla itse myös arkkitehti, rakennuttaja, pääurakoija, ja ainakin hanslankarin apulainen. Sähkö- ja putkityöt piti silloinkin ostaa muualta. Lopputulos ei läpäisisi tiukkoja nykynormeja mutta osassa niistäkin taloista asutaan edelleen.

    Nämä nykyiset “kestävän kehityksen koerakentamiskohteet” eivät tietynlaisessa elitismissään oikein vastaa entisaikain hartiapankkirakentamista. Yhteiskuntasuhteet pitää olla kunnossa ja tarvittava akateeminen puppugeneraattori tuottamassa kauniita päättäjien agendaan ja ideologiaan sopivia perusteluita että saa tontin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Timo H kirjoitti 24.10.2011 kello 13:56

    Olisi kiva nähdä mitä tapahtuisi jos helsinki kaavoittaisi, tai ehdottaisi että kaavoitetaan, sipoosta tai muualta reuna-alueilta vaikkapa 1000 kpl, 600m2 omakotitontteja hintaan 50k€, ja tonteille annettaisiin hartijapankkirakentajien rakentaa mahdollisimman vapaasti. Asiallisen näköisen julkisivukaavan puitteissa tietty. Eli kaikki ihmisten itsetekemistä hankaloittavat lieveilmiöt pyrittäisiin pitämään poissa. Veikkaan että grynderit ja grynderien hallintoon pesiytyneet kaverit masinoisivat mediassa sellaisen itkumuurin pystyyn ettei ennen nähty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.10.2011 kello 15:16

    Timo H
    Ainakin siihen menisi sata hehtaaria maata ja sem maksaisi investointikuluina kaupungille kymmeniä miljoonia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 24.10.2011 kello 14:11

    Keskustelussa kannattaa muistaa myös se että “rakennuttaja” on usein eri asia kuin “rakentaja”.

    Rakennusliike vastaa työmaasta ja urakasta (ja tilaa ketjutettuja aliurakoita virolaisilta mies-ja-hiace -yhtiöiltä…) mutta rakennuttaja omistaa tontin ja perustaa asuntoyhtiön. Ja kerää yleensä suurimmat voitot.

    Esimerkiksi Helsingin ATT rakennuttaa mutta ei rakenna itse. Toki se on sitten rakentajien armoilla pyytäessään tarjouksia itse kohteiden urakoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. spottu kirjoitti 24.10.2011 kello 14:26

    a_l: “Esim Jätkäsaaren uudet hitas-kohteet, ostohinta eur 4000/m2 ja vastike eur 5,5/m2. Täysin uudessa talossa, ennen minkäänlaisia korjaustarpeita.”

    Jos 5,5/m2 sisältää hoitovastikkeen ja tontinvuokran niin halvalla menee. Jos rakennusoikeus ja korko arvioidaan konservatiivisesti 2000/m2 ja 3%, pitäisi pelkkä tontinvuokran osuus olla 5/m2. Tulonsiirrolta tuo minusta kuulostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. mattik kirjoitti 24.10.2011 kello 14:43

    Eiran rannan tonttikilpailussa hylätty tarjoaja ei
    osallistunut alueen kehittämiseen riittävästi virkamiestyöryhmässä mukana olleen (ei kiinteistöviraston) virkamiehen mukaan. Kysyttyäni ilmeni, että tämä tarkoitti, ettei se osallistunut kokouksiin riitävällä harrastuksella!!

    Keskustelin pankin kiinteistötoiminnasta vastaavan johtokuntatasoisen johtajan kanssa erään kokonaisen 20-30 vuotta vanhan talon julkisen neuvottelukilpailun kautta toteutuneesta hinnasta. Johtaja sanoi kauhistuneena ettei hinta kata edes rakennuskustannuksia johon totesin, että nehän on jo maksettu ja etten käsitä miksi ne pitäisi maksaa useampaan kertaan mutta etten ole koskaan ollutkaan pankissa töissä. Tämän jälkeen hinnoista puhuttiin tuotto-odotusten so. saatavissa olevien vuokrien/kulujen pohjalta.

    Suomessa hyväksytään vieläkin osaksi “omakustannusvuokraa” lainan lyhennykset ilmeisesti sodan jälkeiseen niukkien pääomien aikaan perustettunn aravajärjestelmään tukeutuen. Käsittääkseni vuokran tulee kattaa remontit sisältävät hoitokulut ja alkuperäisen sijoitetun pääoman kohtuulinen korko. Pitkäaikaisessa sijoituksessa pääoma tulee turvattua asunnon nimellisarvon nousulla, joten tämä ei edellytä kovin suurta riskipremiota. Kaikki muu on voittoa.

    Vanhenevien toimijoiden ja Gosplan-tyyppiseen valvontaan tottuneiden on vaikea luopua jähmettyneistä tavoistaan samoin kuin systeemiin
    sopeutuneiden rakennusliikkeidenkin. Vaalitkin on taas tulossa.

    Pienemmät kilpailut ilman “virkamies tietää paremmin”- aseenetta ja ehkä uusia arvostelukriteerejä tulevien asukkaiden ehdoilla käyttäen saattaisivat hyvinkin tuoda helpotusta.
    Viime kädessä tietenkin pitäisi saada kysyntä ja tarjonta tasapainoon. Tällöin joudutaan harkitsemaan miten suurta asumisväljyyttä yhteiskunnalla on varaa tukea; ts mikä on kohtuullista ja mikä on se asumistaso, joka kaikkien pitäisi saada huolimatta omasta maksukyvystään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Polakka kirjoitti 24.10.2011 kello 15:35

    “Ainakin siihen menisi sata hehtaaria maata ja sem maksaisi investointikuluina kaupungille kymmeniä miljoonia.”

    No tulisihan sitä rahaa sisäänkin 50 Me. Ja jos sillä saisi vielä hiukan tervehdytettyä rakennustoimintaa pk-seudulla niin sekin olisi plussaa. Ja eikös kunta ole asukkaitaan varten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. T. kirjoitti 24.10.2011 kello 15:39

    “Veikkaan että grynderit ja grynderien hallintoon pesiytyneet kaverit masinoisivat mediassa sellaisen itkumuurin pystyyn ettei ennen nähty.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. a_l kirjoitti 24.10.2011 kello 15:42

    Spottu:

    Jos 5,5/m2 sisältää hoitovastikkeen ja tontinvuokran niin halvalla menee. Jos rakennusoikeus ja korko arvioidaan konservatiivisesti 2000/m2 ja 3%, pitäisi pelkkä tontinvuokran osuus olla 5/m2. Tulonsiirrolta tuo minusta kuulostaa.

    Käsittääkseni kaupunki vaatii tonteiltaan 4%:n tuoton, mikä on pari pinnaa yli 12 kk euriborin eli lievästi sanottuna hyvä tuotto käytännössä riskittömältä sijoitukselta.

    Rakennusoikeuden laskennalliseen hintaanhan vaikuttaa vapaarahoitteisten asuntojen vastaava, eli näin kaupunki itse asiassa hyötyy asumisen kallistumisesta.

    Periaatteessa hitas voisi olla työkalu asumiskulujen rauhoittamiseen, mutta silloin hitas-asuntojen pitäisi olla asumiskuluiltaan oikeasti edullisia ja määrällisesti todellinen vaihtoehto vapaarahoitteisille asunnoille. Nykymuodossaan en näe järkeä koko systeemissä. Ellei tarkoitus sitten ole ulosmitata asuntokuplan tuomaa arvonnousua kaupungille tonttivuokrina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.10.2011 kello 21:22

    Tuo neljän prosentin tuotto on laskettu täysin kuvitteellisesta tontin hinnasta. Oikeasti 2 % on lähempänä todellisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. KariS kirjoitti 24.10.2011 kello 15:47

    “Sorry nyt, minulla ei ole mitään yhteyksiä rakennusliikkeisiin. Mistä keksit noita juttuja?”

    En sanonut, että sinulla olisi suoria yhteyksiä rakennusliikkeisiin, mutta täällä esittämäsi perusteella puolustat voimakkaasti tätä kilpailua vähentävää maan luovuttamista gryndereille. Olet siis sillä tavalla gryndereiden puolueessa, toteuttamassa heidän tahtomaansa politiikkaa. En ole huomannut sinun tehneen aloitteita asuntojen hintatason kohtuullistamiseen (paitsi aina se vetoaminen hitasiin)

    Syltty: en tarkoita, että virkamiehet tekisivät nuo asiat tehokkaammin. Tarkoitan, että jos mennään perinteiseen tilaaja-urakoitsija malliin ja saadaan aikaan aitoa kilpailua urakoitsijoiden kesken, niin lopputuotteen (=asunnon) hinta laskee. Nyt kun tilaaja (as oy:n perustaja) ja urakoitsija ovat käytännössä aina yksi ja sama grynderi, eikä urakoista kilpailla, niin asunnon hinnan määrittää ihan muut tekijät kuin todelliset kustannukset.

    Kaupunki voi vaikka oman yhtiönsä (ATT) kautta lisätä kilpailu-urakointia, tai koettaa löytää muita, ei rakennusliike-rakennuttajia hoitamaan kilpailutuksen ja näin saamaan auntojen hintaa alas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Mikko kirjoitti 24.10.2011 kello 16:00

    Se 100 hehtaaria kannattaisi mieluummin käyttää Säterinmetsän tyyppiseen hartiapankkirakentamiseen. Englantilaisia pientaloja, joita myydään metritavarana. Rakennustehokkuuskin on siinä määrin kohdallaan, että sille neliökilometrille mahtuu asumaan noin 7000 asukasta, eli noin 3-4 kertaisesti Timon ehdotukseen verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Turkka Louekari kirjoitti 24.10.2011 kello 16:12

    Hei kaikki, jotka ihmettelette, miksi kartelliin ja korruptioon ei puututa! Tervetuloa mukaan vihreiden aktiiviseen toimintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Viherinssi kirjoitti 24.10.2011 kello 16:17

    Toisaalta yksikin tosissaan kilpaileva lisäpelaaja romuttaa kaikkien marginaalit. Ensimmäisessä urakassa voi olla uudellekin toimijalle hyvät marginaalit, mutta sitten kilpailu kovenee kun muut pelaajat tiukentavat tarjouksiaan.

    Kyllä. Mutta vaikka tämä on se syy, miksi nykyiset pelaajat eivät pelaa tosissaan, tällä ei voi selittää kertaluonteisten häiriköiden puutetta. Täällä puhutun mukaan kuitenkin urakat ovat isoja (kymmeniä miljoonia) ja katteet isoja (kymmeniä prosentteja). Tästä saa yksinkertaisen laskuopin mukaan laskettua esimerkiksi kymmenen miljoonan suuruusluokassa olevan marginaalin per urakka.

    Tällä marginaalilla kannattaa kynnelle kykenevän tulla hakemaan jo ihan vain yksittäinen urakka, vaikka sen jälkeen bisnis palaisikin kapeampiin marginaaleihin. Suomesta niitä kynnelle kykeneviä ei isoihin urakoihin löydy, mutta koko EU:ssa luulisi olevan useampikin sen kokoluokan rakennusliike, jota asia kiinnostaisi.

    Mutta koska näin ei ole, niin jokin tässä yksinkertaisessa mallissa on pielessä. Joko EU on täynnä typeriä ja liiketoimintaa ymmärtämättömiä rakentajia, tai sitten yksittäisen urakan yhdelle taholle jäävät katteet ovat kuitenkin pienempiä kuin ajatellaan.

    Oma veikkaukseni on se, että nykyisessä ketjutetussa liiketoimintamallissa se ylimääräinen kate jakaantuu aika moneen paikkaan pitkin ketjua. Rakennuttajalle jää vähän ekstraa, urakoitsijoille jää vähän ekstraa, tavarantoimittajille jää vähän ekstraa. Minnekään ei jää niin isoa euromäärää, että sen takia kannattaisi kovin kaukaa tulla kilpailemaan.

    Ja jos tilanne on tämä, niin se on ikävästi markkinatalouden mukainen. Helsingissä on vähän pulaa rakentajista eri tasoilla, ja maantieteelliset syyt mahdollistavat hintojen eriytymisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Viherinssi kirjoitti 24.10.2011 kello 16:26

    “Markkinatasoinen” vuokrahan on luonnollisesti yhteydessä omistustonteille rakennettavien asuntojen neliöhintaan. Oikeaa markkinaahan näillä vuokratonteilla ei tietenkään ole.

    Vuokran on syytä olla järkevässä suhteessa arvoon. Muussa tapauksessa käy niin, että matala vuokra on subventiota asumiselle. Mutta kun asumiskustannukset (asuntojen hinnat) mukautuvat maksukykyyn, subventio menee jonnekin ihan muualle.

    Asumisen kustannuksiin liittyviä ongelmia ei ratkaista sillä, että yhteiskunta subventoi halpaa asumista, koska ongelma on tarjonnassa. Helsinkihän voisi rakennuttaa paraatipaikalle itse mahdollisimman edullisesti hyvälaatuisia asuntoja. Sitten näitä voisi myydä omakustannushinnalla vaikkapa 3500 euroa/neliö ihmisille. Ei vain olisi kovin hyvää politiikkaa, kun edunsaajien joukko olisi erittäin pieni ja etu erittäin suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Pekka Taipale kirjoitti 24.10.2011 kello 17:12

    OS: toisaalta tontinmyyntituloistakin sentään tulisi viisi miljoonaa, ja ennen kaikkea, saataisiin tuhat uutta taloa asukkaille.

    On vaikea välttyä vaikutelmalta: näin ei voi tehdä, koska se alentaisi talojen hintaa ihan liikaa! Ja sitten vielä saataisiin ihan vääränlaisia asukkaita, ts. omakotitalossa asuvia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Heikki kirjoitti 24.10.2011 kello 19:35

    Loistavaa! Parhaassa tapauksessa äänestäjät rupeavat vaatimaan muiltakin poliitikoilta tämäntasoista pohdintaa rakentamistaloudellisista asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kalle kirjoitti 24.10.2011 kello 19:47

    Osmo, muten hyvä kirjoitus, mutta et kai oikeasti usko hintasäännöstelyn laskevan hintoja? Kaikki markkinahäiriöt, kuten hintojen säännöstely, nostavat lopulta kuluttajien maksamia hintoja.

    Pelkkä tonttien huono kilpailutus ei selitä kohtuuttomia hintoja. Suomessa ei ole sotien jälkeen toiminut rakentamisen pääomitus normaalisti. Samat liikkeet ovat toimineet sekä rakentajina että rakennuttajina, mikä ei ole tervettä.

    Helppo tapa korjata asiaa on kieltää kunnilta maanomistus. Nykyinen käytäntö, jossa sekä maanomistus että kaavoitus monopolit ovat samalla toimijalla, on sekä tehoton että herkkä korruptiolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kalle kirjoitti 24.10.2011 kello 20:15

    Timo H: “…Asiallisen näköisen julkisivukaavan puitteissa tietty…”

    Ensinnäkään tuollainen rakentaminen ei todellisuudessa ole mahdollista Suomessa, koska se ei maksimoi kunnan, puolueiden ja rakennusliikkeiden voittoja. Mutta jos se olisi mahdollista, niin miten luulet virkamiesten tekemän julkisivukaavan parantavan rakentamisen laatua? Onko kyseisellä virkamiehellä, joka maanantaiaamun krapuloisaan tuon kaavan piirtelee, jokin jumalallllinen tieto ja taito ymmärtää kauneutta paremmin kuin tontin omistajalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. tpyyluoma kirjoitti 24.10.2011 kello 21:29

    Viherinssi:

    Oma veikkaukseni on se, että nykyisessä ketjutetussa liiketoimintamallissa se ylimääräinen kate jakaantuu aika moneen paikkaan pitkin ketjua. Rakennuttajalle jää vähän ekstraa, urakoitsijoille jää vähän ekstraa, tavarantoimittajille jää vähän ekstraa. Minnekään ei jää niin isoa euromäärää, että sen takia kannattaisi kovin kaukaa tulla kilpailemaan.

    Toki se ketju toimii noin, mut miksi edelleenkin sitten muualla Suomessa pystytään myymään uusia kerrostaloasuntoja murroaosalla Helsingin hinnoista? Eli ei tuo oikein selitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Sampo Smolander kirjoitti 24.10.2011 kello 23:18

    Timo H kirjoitti:
    jos helsinki kaavoittaisi […] vaikkapa 1000 kpl, 600m2 omakotitontteja hintaan 50k€

    Katsoin juuri Oikotie ja Etuovi palveluista, ja hakuehdoilla vähintään 600m2 pinta-alalla tontit Helsingissä näyttävät maksavan pikemminkin alkaen n. 180k€.

    Myös alle 400m2 tontit, ne pari mitä löytyi, olivat 80-100k€.

    Joten sanopa, Timo H, miksi ihmeessä Helsingin pitäisi niinkin pienelle joukolle kuin tuhannelle onnekkaalle antaa selvästi alihintaan tontteja? Miten haluaisit nämä tuhat hannuhanhea valittavan, kun halukkaita varmasti olisi monta kertaa enemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tavallinen Teknikko kirjoitti 25.10.2011 kello 0:33

    No rakentakaa muutama 50-kerroksinen kerrostalo johonkin sopivaan paikkaan pois muiden kuin asukkaiden silmistä, niin alkaa löytymään asuntoja pienellekin rakennettavalle maan pinta-alalle. Mutta kun ei – niin ei. Kun se ei käy, niin se ei kertakaikkiaan käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Tiedemies kirjoitti 25.10.2011 kello 5:58

    Ei se rajoitu Helsinkiin. Ennakoin (en tapaa ennustaa) jo nyt, että esimerkiksi kun Kekkosen-Paasikiventie vedetään rantatunneliin, ja päällä oleva maa “myydään” rakennusyhtiöille, niin hintojen ja katteiden suhteet ovat samalla lailla järjettömiä, ei nyt noin paljon, mutta kuitenkin.

    Kun tämä tiedetään, niin eikö niitä päättäjiä voisi laittaa yksinkertaisesti vankilaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Risto kirjoitti 25.10.2011 kello 8:02

    Soinivaara:

    Tuo neljän prosentin tuotto on laskettu täysin kuvitteellisesta tontin hinnasta. Oikeasti 2 % on lähempänä todellisuutta.

    Tontinsa omistavat maksavat vastaavana prosenttina 0,8%, eli todelliseksi nimellisvuokratavoitteeksi jää 3,2% ja Soininvaaran hihavakiolla reaalisesti 1,6%. (Menikö oikein?)

    Tosin ainakin aikaisemmin niitä vuokrasopimuksia tehtiin pitkiksi ajoiksi ilman korotuspykäliä, jolloin (päätellen tonteilla asuneiden ruikutuksista korotusprosentin suuruudesta), näillä tonteilla on monia vuosia asuttu halvemmalla, kuin jos tontti olisi ollut asukkaiden omistuksessa.

    Vuokrasopimuksia ei kai vieläkään sidota verojen kanssa samalla tavalla tonttien hintakehitykseen, joten pitkällä aikavälillä todelliset vuokraprosentit jäävät alle sen tason, mikä niillä sopimuksen uusimishetekellä asetetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Puolueeton tarkkailija kirjoitti 25.10.2011 kello 8:39

    So so Osmo ja kommentoijat. Esitätte tösiasioiden vastaisia mielipiteitä. Ette huomioi sitä, että olemme Suomessa.

    Meillehän on aina painotettu kautta maailman tiedettävän Suomen olevan korruptiovapaa maa. Kaikissa muissa maissa korruptio jyllää, muttei Suomessa.

    Kirjoituksista saa helposti käsityksen, että suomalöaiset poliitikot, virkamiehet ja varsinkin liikemiehet kartelloituvat. Poliitikot tekevät päätöksensä huomioiden kovin helposti rakennusliikkeiden edut. Virkamiehet tekevät yksityisiä rakennusliikkeitä “auttavia” päätöksiä kovin heppoisin perustein. Yrittäjien toimien lainmukaisuuden seuranta on hyvin velttoa.

    Ottakaa kuitenkin huomioon, että virkamiehet ja poliitikot joutuvat aina tekenmään päätöksiä. Joskus päätökset vaikuttavat korruptiolta. Mutta ei edes liikemiehille myönteiset päätökset ole välttämättä korruptoituneita. Peruslähtökohta on oltava se, ettei Suomessa ole korruptiota. Tästä näkökulmasta on kommenttien lähdettävä. Suomessahan ei ole korruptiota. Tämähän opetetaan kaikille suomalaisille jo koulun ensimmäisellä luokalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Jukka Sjöstedt kirjoitti 25.10.2011 kello 8:56

    Kaupunki vetää. “Lain” -tässä tapauksessa iso häväistys-
    suomaa lupakiristystä hyödyntäen valtuutetut (lobatut tollot) ylläpitävät rakennusmaan niukkuutta
    metsien laidunten peltojen maisemassa. Veruketta piisaa.

    Yksittäisiä tontteja kaupitellaan jobbarihengessä korkeimman hinnan päälle. Ja kuinka ollakaan kun pala myydään (taas kohonneeseen hintaan) , niin koko rakentamattoman kannan €arvo€ kasvaa!! Oivaa asioiden hoitoa kenties kapaitalistilta,
    mutta ei toki kaupungilta. Eivät tajua onnettomat.

    Maapankistahan nämä kaupungin kasvatti-isät ja vuokraäidit kehtaavat puhuakin. Uskovat olevansa ihan aidolla asialla ja
    fiksujakin vielä.
    Jukka Sjöstedt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Evert The NeveRest kirjoitti 25.10.2011 kello 9:11

    Helsinki on The Burning Platform. Koko maassa on tämän hetken tilanteen mukaan myynnissä 10.370 uudiskohdetta – niistä Helsingissä on 5.277 eli 51 prosenttia!

    Rakentajat pelaavat varman päälle ja aloittavat työt, kun 70 prosenttia kohteesta on ennakkomarkkinoinnissa myyty.

    Hintoja nostaa varmasti myös voimaka julkinen rakentaminen – yksinomaan eduskuntatalon kellaria ja muusiikkitaloa on tehty yhteensä 400 miljoonalla. Ennen ainaan julkinen puoli varoi kuumentamasta rakennusalaa. Nyt se tekee päin vastoin.

    Ylikuumentunut tilanne ja se miten tulenpunainen Helsingin uudisasuntokartta on, näkyy Etuoven Markkinapuntarista tästä linkistä:
    http://tinyurl.com/6yr6xat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. jussi kirjoitti 25.10.2011 kello 9:42

    Ei tänne ulkomailta voi tulla kilpailua koska rakentaminen on niin voimakkaasti säänneltyä. Kaikkien kiemuroiden oppimiseen menee kymmenen vuotta ja kun viranomaisille pitää vielä puhua kauniisti (Markku af Heurlin) niin rahat palavat. Ainoa keino olisi luopua kaikesta sääntelystä jolloin hartiapankkilaiset voisivat taas rakentaa ja ulkomailtakin tulisi rakentajia.

    Keskituloiset on suojattu omistusasumiselta vaatimalla vastaavia rakennusmestareita, alkukokouksia, loppukokouksia katselmuksia rakennusmääräyskokoelmilla, rakennuslain rakennusoikeuspykälillä.

    Rakennusalalla elätetään niin lihavaa papistoa tulkitsemassa kaavamääräyksiä, hajarakennusoikeutta, rakennustapamääräyksiä että kansalaiset ovat asuntopulassa ja pankit kohta pankkikriisissä kun tämä asuntokupla viimein puhkeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Mika kirjoitti 25.10.2011 kello 10:15

    Tulisi huomioida, että hinnat määrittelee ostaja eikä myyjä. Jos olisin omaa kämppää myymässä se menisi korkeimmalle tarjoukselle, ei alimmalle.

    On terveempää pitää Helsingin hintataso poikkeuksellisen korkealla, kuin romauttaa se ylitarjonnalla joka johtaa hintojen laskuun -> käynnistää sijoittajien paniikkimyynnit ja siinä sivussa se tavallisen ihmisenkin “elinikäinen sijoitus” menettää arvonsa.

    Asian olisi voinut aikoinaan hoitaa toisinkin, mm. tekemällä kerrostaloasumisesta jotain muuta kuin omistusasumista. Nykyisin asunnossa asuja on sijoittaja haluamattaan, myös vuokralainen on tärkeä sijoittajan työläinen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kyssäri kirjoitti 25.10.2011 kello 11:15

    “On terveempää pitää Helsingin hintataso poikkeuksellisen korkealla, kuin romauttaa se ylitarjonnalla joka johtaa hintojen laskuun -> käynnistää sijoittajien paniikkimyynnit ja siinä sivussa se tavallisen ihmisenkin “elinikäinen sijoitus” menettää arvonsa. ”

    Eihän tuosta olisi haittaa kuin sijoittajille, tavalliselle omistusasujalle hintojen lasku olisi vain hyödyksi. No toki oma lukunsa ovat ihmiset jotka saavat kiksejä siitä että asuvat 400.000e kämpässä vaikka eivät voi pääomaansa mitenkään käyttää ja maksavat siitä itsensä kipeäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. pekka kirjoitti 25.10.2011 kello 11:21

    Tässä ketjussa on monen kirjoittajan suulla valitettu, että Helsinkiin ei tule kilpailua ulkomailta.
    Sehän ei tietenkään ole totta. Suuret ruotsalaiset rakennusliikkeet ovat tulleet Suomeen jo vuosia sitten, Skanska, NCC ja Peab ovat suurimpia rakentajia myös meillä.

    Jos rakentamisessa on kartelli ja kymmenien prosenttien katteet, selittäkää joku, miksi se ei näy rakennusliikkeiden tuloksissa? Ai niin, salaliitto, väärentävät kirjanpitoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. a_l kirjoitti 25.10.2011 kello 12:06

    viherinssi:

    Vuokran on syytä olla järkevässä suhteessa arvoon. Muussa tapauksessa käy niin, että matala vuokra on subventiota asumiselle. Mutta kun asumiskustannukset (asuntojen hinnat) mukautuvat maksukykyyn, subventio menee jonnekin ihan muualle.

    Niukkuus tarjontapuolella johtaa arvon nousuun, ja seurauksena asuntojen arvot nousevat vuosi vuodelta yleistä tulotasoa nopeammin.

    Tonttien arvon noususta hyötyy lyhyellä tähtäimellä myös kaupunki. Väitänkin että tämä on yksi syistä jonka vuoksi emme näe konkreettisia ja tehokkaita toimia jotka pysäyttäisivät asuntojen hinnan nousun.

    Asumisen kustannuksiin liittyviä ongelmia ei ratkaista sillä, että yhteiskunta subventoi halpaa asumista, koska ongelma on tarjonnassa. Helsinkihän voisi rakennuttaa paraatipaikalle itse mahdollisimman edullisesti hyvälaatuisia asuntoja. Sitten näitä voisi myydä omakustannushinnalla vaikkapa 3500 euroa/neliö ihmisille. Ei vain olisi kovin hyvää politiikkaa, kun edunsaajien joukko olisi erittäin pieni ja etu erittäin suuri.

    Kuvailet hitas-jäjestelmää?

    Olen kyllä osittain samaa mieltä, mutta jos subventoitujen asuntojen määrä olisi riittävän suuri ja hinta riittävän edullinen, se vaikuttaisi myös vapaarahoitteisten myyntihintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.10.2011 kello 15:00

    a-i
    Vaikuttaisi varmaankin vapaarahoitteisen myyntihintoihin, mutta mihin suuntaan?
    Psykologisen argumentin mukana laskevasti, rationaaliseen kysynnän ja tarjonnan suhteeseen perustuen nostavasti, koska vapailla markkinoilla olisi yhä vähemmän tarjontaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Timo H kirjoitti 25.10.2011 kello 12:08

    “Joten sanopa, Timo H, miksi ihmeessä Helsingin pitäisi niinkin pienelle joukolle kuin tuhannelle onnekkaalle antaa selvästi alihintaan tontteja? Miten haluaisit nämä tuhat hannuhanhea valittavan, kun halukkaita varmasti olisi monta kertaa enemmän?”

    Myyväthän kaupungit, Helsinkikin, jo nykyään OK-tontteja halvemmalla kun yksityiset. Ja joku jono tms. systeemi lienee käytössä? Jos sitten vaikka jokaisesta lapsesta saisi vähän etumatkaa, tämmöset talot päätyisivät niitä “eniten” tarvitseville, isoille perheille. Vain ehdotus. Edelleen, 600M2 ja 50k€ olivat vaan esimerkkejä. Ei ripustauduta niihin, vaan pohditaan miksi grynderinkiskontaan ei voisi iskeä kiilaa tukemalla edullista pientalorakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. a_l kirjoitti 25.10.2011 kello 12:15

    Mika:

    On terveempää pitää Helsingin hintataso poikkeuksellisen korkealla, kuin romauttaa se ylitarjonnalla joka johtaa hintojen laskuun -> käynnistää sijoittajien paniikkimyynnit ja siinä sivussa se tavallisen ihmisenkin “elinikäinen sijoitus” menettää arvonsa.

    “Tervettä” olisi pitää asuntomarkkina toimivana sekä kysyntä- että tarjontapuolelta.

    Jostain syystä jopa osa asuntovelallisista kuvittelee rikastuvansa, kun oman kodin arvo nousee. Oikeastihan tästä arvonnoususta pääsee hyötymään vain jos myy enemmän asuntoa kuin ostaa, eli muuttaa muualle tai vaihtaa vuokralle tai edullisempaan.

    Suurin osa ei tietenkään näin tee, vaan joko velkaantuu lisää tai joutuu käyttämään suuremman osan tuloistaan asumiseen, yleensä molempia.

    Hinnoitteluvääristymät kyllä korjaantuvat aikanaan. Tämä nähtiin vuonna 1990 tai USAssa 2008.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Jyrki Lohi kirjoitti 25.10.2011 kello 13:09

    Miten olisi Helsingin kaupungin perustama ja omistama rakennusyhtiö? Meillä on nyt ATT, mutta se rakennuttaa, ei rakenna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kalle kirjoitti 25.10.2011 kello 13:55

    Tiedemies: “…Kun tämä tiedetään, niin eikö niitä päättäjiä voisi laittaa yksinkertaisesti vankilaan?”

    Ai ennakoivasti vai? 😀 😀 😀 Tule kunnallisvaaliehdokkaaksi, pääset… Ei taida toimia.

    Todellisuudessa ongelma on maanomistuksen ja kaavoitusmonopolin yhdistyminen. Sen rikkomiseen on monia keinoja, mutta ne vievät valtaa poliittisilta päättäjiltä, joten on parempi antaa ihmisten vain maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Elmo Allén kirjoitti 25.10.2011 kello 14:15

    Mika:

    — käynnistää sijoittajien paniikkimyynnit ja siinä sivussa se tavallisen ihmisenkin “elinikäinen sijoitus” menettää arvonsa.

    No tuohan onkin yksi ongelma sinänsä: suomalaiset pakotetaan asuntosijoittamiseen, kun se on verosubventiolla tehty niin kannattavaksi verrattuna vuokra-asumiseen. Yksityisten ihmisten kannattaisi sijoittaa säästöt muuhunkin kuin seiniin. Sitä verovähennysoikeuden lakkauttamista odotellessa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. tpyyluoma kirjoitti 25.10.2011 kello 15:13

    Timo H, Helsingissä lienee halukkaita perheitä omakotitalon rakentajiksi alehintaisilla tonteilla varovastikin arvioiden 30 000, jos nyt unohdetaan se että jos tuollaisia kaupunki jakaa isommassa määrin niin aika moni perhe hoitaa kirjansa Helsinkiin. 600m2 tonteilla, eli 700m2 per talo tuo ei vaadikaan kuin 20 km2 maata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Elmo Allén kirjoitti 25.10.2011 kello 15:55

    Osmo:

    — rationaaliseen kysynnän ja tarjonnan suhteeseen perustuen nostavasti, koska vapailla markkinoilla olisi yhä vähemmän tarjontaa.

    Öö, miksi se vapaiden markkinoiden tarjonta muuttuisi? Tarjottu määrä toki laskee, kun kysyntä laskee, mutta mikä tuossa vähentäisi ihmisten asunnonmyyntihalukkuutta?

    Ei niin että kannattaisin ajatusta muuten. Koko Hitaskin on vain kaupungin oma lottoarvonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 25.10.2011 kello 16:01

    Onpa kaupungilla nähty jo Rand & Tuulbergin urakoima kohdekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Viherinssi kirjoitti 25.10.2011 kello 17:25

    Olen kyllä osittain samaa mieltä, mutta jos subventoitujen asuntojen määrä olisi riittävän suuri ja hinta riittävän edullinen, se vaikuttaisi myös vapaarahoitteisten myyntihintaan.

    Tuettu asuntotuotanto määrää asumisen hinnan vasta sitten, kun kaikille halukkaille on tarjolla tuettu asunto. Muissa tapauksissa tuettu asuntotuotanto vaikuttaa hintaan vain sen verran kuin mitä mikä hyvänsä tarjontaa lisäävä tuotanto.

    Hitasista tai Tukholman vuokra-asuntomarkkinoista näkee, mitä sääntely aiheuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Viherinssi kirjoitti 25.10.2011 kello 17:31

    Eihän tuosta olisi haittaa kuin sijoittajille, tavalliselle omistusasujalle hintojen lasku olisi vain hyödyksi.

    Tavalliselle omistusasujalle olisi hyödyksi, että hinnat eivät muuttuisi. Laskevat hinnat vievät varallisuuden vakuusarvoa, mikä taas voi johtaa melkoisiin katastrofeihin.

    Sama juttu kuin se, että asuntolainojen korkovähennysoikeus on tulonsiirto valtiolta maanomistajille. Mutta jos se heitettäisiin nyt kertaheitolla pois, siitä olisi melkoista tuhoa asunnonomistajien keskuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Kyssäri kirjoitti 25.10.2011 kello 18:23

    Vakuusarvo on ihan hyvä pointti, mutta jos oma talous on korkovähennyksestä kiinni niin se tuskin kestää korkojen nousuakaan.

    Edelleen olen sitä mieltä että Helsingin hinnoista saisi puhaltaa pois 40%. Itseäni ei kiinnosta pätkääkään paljonko kämpän arvo on paperilla, ainoastaan se mikä raha menee kuukaudessa asumiseen. Ja tämä ihan omistusasujana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Kalle kirjoitti 25.10.2011 kello 23:48

    Evert: “…yksinomaan eduskuntatalon kellaria ja muusiikkitaloa on tehty yhteensä 400 miljoonalla…”

    Jälkimmäinenhän on kaikenlisäksi turha. Kapasiteettia oli jo tarpeeksi. Odotan mielenkiinnolla, mikä vanhoista konserttipaikoista muutetaan asuntotontiksi? Paras tuotto olisi Finlandiatalon tontilla, mutta kaiketi Kulttuuritalo on todennäköisempi purkukohde. 😉

    Pekka, sitä sanotaan verosuunnitteluksi. Suuret yritykset maksavat veroa vain sellaisissa maissa, jotka eivät ole sairaan ahneita. Sitä taas kutsutaan verokilpailuksi, joka tervehdyttää vähitellen verotusta. EU:ssa on meneillään todella kova verokilpailu, jonka Suomi on häviämässä. Kukaan tervejärkinen ei maksa verojaan täällä, kun ne on mahdollista maksaa muualla unionin alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. a_l kirjoitti 26.10.2011 kello 9:45

    viherinssi:

    Tuettu asuntotuotanto määrää asumisen hinnan vasta sitten, kun kaikille halukkaille on tarjolla tuettu asunto. Muissa tapauksissa tuettu asuntotuotanto vaikuttaa hintaan vain sen verran kuin mitä mikä hyvänsä tarjontaa lisäävä tuotanto.

    Ei välttämättä. Jos tuettu tuotanto ottaisi eräänlaisen markkinahäirikön roolin, sillä voisi olla kokoaan suurempi vaikutus. Vrt. markkinaosuudeltaan pienen Lidlin tulon vaikutus ruokakaupan hintoihin.

    En siis erityisemmin kannata tuettua tuotantoa, mutta pidän kohtuuhintaista asumista arvona sinänsä. Jos markkinat eivät toimi ja siksi kykene sitä tuottamaan, on mietittävä muita vaihtoehtoja.

    Tavalliselle omistusasujalle olisi hyödyksi, että hinnat eivät muuttuisi. Laskevat hinnat vievät varallisuuden vakuusarvoa, mikä taas voi johtaa melkoisiin katastrofeihin.

    Laskevat nimellishinnat vievät vakuusarvoja. Reaalihinnat voivat laskea vaikka nimellishinnat eivät laskisikaan.

    Todellisiin katastrofeihin johtaa asuntokuplan puhkeamisen tuoma romahdus. Ja kuplat puhkeavat ennen pitkää. Emme rikastu myymällä asuntoja velaksi toisillemme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Evert The NeveRest kirjoitti 26.10.2011 kello 11:06

    Huomasin, että postaamani linkki Helsingin asuntomarkkinoiden tilannekuvaan aukeaa käytettyjen asuntojen tilanteeseen. Sivulla pitää valita UUDISKOHTEET.
    http://tinyurl.com/6yr6xat

    Sivulla olevasta hintakehityskuviosta näkyy, miten hinnat ovat neljässä kuukaudessa hypähtäneet 4277 e/m2 hintaan 4986 euroa neliöltä. Nousu on 17 prosenttia. (Kuviossa Helsinki vetää Uudenmaan käyrääkin ylös.)

    Rakennuskustannuksista ei voi olla kyse. Vaikuttaa siltä, pyydetään asunnoista mitä tahansa hintaa, niin kaupaksi menee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Timo H kirjoitti 26.10.2011 kello 11:35

    “Timo H, Helsingissä lienee halukkaita perheitä omakotitalon rakentajiksi alehintaisilla tonteilla varovastikin arvioiden 30 000, jos nyt unohdetaan se että jos tuollaisia kaupunki jakaa isommassa määrin niin aika moni perhe hoitaa kirjansa Helsinkiin. 600m2 tonteilla, eli 700m2 per talo tuo ei vaadikaan kuin 20 km2 maata.”

    Niin. Kerrataanpa vielä.

    -Kaikki kaupungit myyvät tai vuokraavat tontteja “alehintaan” jo nyt, MYÖS Helsinki. Helsinki tosin tekee sitä paljon vähemmän kun vaikkapa Nurmijärvi tai Vantaa. Miksi?

    -Tontin hinta ja jono voidaan sovittaa kohdilleen positiivisella syrjinnällä, eli tontinluovutusjonon erilaisilla säännöillä. Näin tehdään monessa kaupungissa.

    -1000kpl*600m2*1,4(alueen infratehokkuus)=840.000m2=84ha=0,84km2 Ei 20km2.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. JiiPee kirjoitti 26.10.2011 kello 13:47

    OS : “Olen ollut siinä sinisilmäisessä käsityksessä, että käytäntö on sittemmin siistiytynyt”

    Etkö ole ollenkaan ihmetellyt miksi pienet ja keskisuuret rakennusliikkeet ovat lähes täysin hävinneet asuntotuotannosta Helsingin alueelta.
    Olisiko tuolla Helsingin tonttikeinottelulla jotain tekemistä asian kanssa ?.

    Nytkin esim Malmilla ja Alppikylässä seisoo pientalotontteja tyhjillään uusilla kaava-alueilla, kun tontit on luovutettu yksityiselle konsultille täysin typerään ryhmärakennushömppään, eikä hyväuskoisia tunnu löytyvän tuollaiseen pimitykseen, jonka lopputuloksena on riitaisa yhteisö.

    Tonteilla olisi ollut asukkaat jo aikaa sitten, jos tontit olisi myyty pienelle rakennusliikkeelle tai suoraan yksityisille rakentajille, mutta ei, kun jossain ( kiinteistövirastossa ) tuntuu olevan paras osaaminen ja tieto asuinrakennusten toteutuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Viherinssi kirjoitti 26.10.2011 kello 16:32

    Ei välttämättä. Jos tuettu tuotanto ottaisi eräänlaisen markkinahäirikön roolin, sillä voisi olla kokoaan suurempi vaikutus. Vrt. markkinaosuudeltaan pienen Lidlin tulon vaikutus ruokakaupan hintoihin.

    Päivittäistavarakaupassa tämä toimii siksi, että kaikki tietävät Lidlin voivan ottaa 100 % kaupan volyymistä itselleen. Ei ole mitään rajoitettua resurssia, joka estäisi tällaisen. Asuntomyynnissä kaikki tietävät, että näin ei voi käydä.

    Tässä on se suuri ero, että päivittäistavarakaupassa rajoittavana tekijänä on kysyntä, tarjontaa voidaan mukauttaa siihen. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla rajoittavana tekijänä on tarjonta.

    Lidl voi myydä niin paljon maitoa kuin me suomalaiset mitenkään voimme ostaa. Sen sijaan yhteiskunta ei voi tehdä niin paljon tuettuja asuntoja kuin mitä pk-seutulaiset haluaisivat ostaa. Markkinahintatasoon voi vaikuttaa vasta sitten, kun kaupassa ei myydä eioota.

    Laskevat nimellishinnat vievät vakuusarvoja. Reaalihinnat voivat laskea vaikka nimellishinnat eivät laskisikaan.

    Käytännössä onkin niin, että reaalihintojen jäätyminen olisi aika lailla ideaalitilanne monelta kantilta. Sitä nopeampi hintojen lasku tekee monenlaista pahaa, vaikka talouden kannalta ei koskaan pitäisi tuijottaa muuta kuin reaalihintaa (mikä myös ystävällisesti pääomatuloverotusta suunnitteleville kerrottakoon vinkkinä).

    Samahan se on palkkojen kanssa. Jos inflaatio laukkaa, palkanalennuksia on helppo tehdä, kun se tarkoittaa vain vähän pienempää korotusprosenttia.

    Todellisiin katastrofeihin johtaa asuntokuplan puhkeamisen tuoma romahdus. Ja kuplat puhkeavat ennen pitkää. Emme rikastu myymällä asuntoja velaksi toisillemme.

    Asuntojen hinnanmuodostus on yksinkertaista. Ihmiset pistävät penninsä jonoon pankinjohtaan pakeilla ja sen jälkeen ostavat kalleimman irti saamansa. Tähän vaikuttavat reaalitulot, korkotaso, pankin marginaali, verotus ja pankin linja.

    Asuntojen hinnat romahtavat, jos tulee suurtyöttömyys (reaalitulot putoavat), korkotaso nousee kovasti tai pankit tiukentavat kovasti linjaansa. Muuten eivät. Pienemmät notkahdukset (“pelästykset”) näkyvät kyllä toteutuneiden kauppahintojen alenemisena, mutta kun samalla kauppamäärätkin putoavat rajusti, tällä ei ole oikeasti isoa merkitystä.

    Eli onko meillä kupla? Riippuu ihan siitä, minkälaiseen kurimukseen olemme syöksymässä. Jos menemme syvälle ja pitkäksi aikaa, nykyiset hinnat putoavat merkittävästi. Jos saamme vain sellaisen tavallisen taantuman, reaaliarvojen lasku jää loivaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Viherinssi kirjoitti 26.10.2011 kello 16:47

    Vakuusarvo on ihan hyvä pointti, mutta jos oma talous on korkovähennyksestä kiinni niin se tuskin kestää korkojen nousuakaan.

    Kun pankinjohtaja sieltä leveän työpöytänsä takaa kertoo Timo ja Teppo Teikäläiselle mitä nuori pari saa ostaa, korkovähennyksellä on iso merkitys. Pankki katsoo kaavastaan, että pariskunnan käyttövara asuntolainan hoitoon on 1500 euroa kuukaudessa. Sen jälkeen lasketaan minimilyhennys 20 vuoden laina-ajalta. Sitten katsotaan sellainen lainasumma, että talous kestää vielä 5 %:n korolla.

    Jos asuntolainoista on 30 %:n korkovähennys, pankinjohtaja suostuu antamaan 212 000 euroa lainaa (880 e lyhennystä, maksimissaan 620 e korkoja). Ilman korkovähennystä tulos on 180 000 euroa lainaa, joka jakautuu tasan korkojen ja lyhennyksen välillä (750 e lyhennystä, maksimissaan 750 e korkoja).

    Luvut ovat hatusta revittyjä, mutta koska ihan oikeastikin korkojen ja pääoman lyhennysten suhde on tuota luokkaa, vähennyksellä on iso merkitys siihen, minkä kokoinen laina on maksettavissa. Ja tässä oli vielä aika ystävällisesti lasketut suhteet, monesti varsinkin alkuvaiheessa korkoja on jo nykyisillä matalillakin koroilla paljon.

    Edelleenkin olen sitä mieltä, että oman asunnon asuntolainojen korkojen verovähennys on huono juttu. (Tosin sen poistaminen vaatisi pientä justeeraamista myös sijoitusasuntojen korkojen vähennettävyyteen!) Mutta sen poistaminen nopealla aikavälillä ei olisi mitenkään sukupolvineutraalia, koska se osuisi nimenomaan nuoriin perheisiin pahiten. Vaikutus isomman asuntolainan kanssa olisi jo nykyisillä koroilla tuhansia euroja vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Jouko Ollila kirjoitti 26.10.2011 kello 18:29

    Ode oikoo mutkia aika rankasti. Eri alueiden rakentamiskustannukset eivät ole yhteismitalliset keskenään vaikka asuntojen hinnoista vähennettäisiin tonttikulut, sillä eri alueille rakennetaan aivan eritasoisia asuntoja. Todennäköisesti luksusalueiden asunnoissa on hieman parempi kateprosentti kuin tavisalueilla, mutta ylivoimaisesti suurin hintaerojen selittäjä on asuntojen parempi laatu ja varustelutaso. Itse Helsingin rakentamisessa mukana olevana väittäisin, että kilpailu toimii vähän liiankin hyvin. Sen verran veristä tarjouskilpailu useimmiten on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. tiedemies kirjoitti 26.10.2011 kello 20:16

    Ei ennakoivasti, vaan jatkossa. Siis, säädetään yksinkertaisesti laki, joka sanoo, että tontit myydään eniten tarjoaville tai häkki heiluu. Ja jos tarjoukset ovat tilastollisesti ajatellen liian synkronoidun näköisiä, niin kartelli katsotaan toteennäytetyksi.

    Huumeistakin joutuu vankilaan jo sillä, että niitä löytyy kesämökin lähimetsästä kasvamasta. Toisin kuin hamppufarmarit, nämä kähmijät tuottavat ihan oikeaa vahinkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Jouko Ollila kirjoitti 27.10.2011 kello 6:32

    Pieni hintahajonta on pikemminkin todiste toimivasta kilpailutuksesta kuin kartellista, sillä kaikilla tarjouskilpailuun osallistujilla on samat lähtötiedot, joiden mukaan tarjous hinnoitellaan. Kartelliin osallistujien olisi järkevämpää antaa tarjouksensa suurella kuin pienellä hajonnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. antti kirjoitti 27.10.2011 kello 10:19

    Helsingissä paljon rakentava YIT näyttää Suomen liikevoitokseen n 10-15% liikevaihdostaan. Tuskin Helsingin voitoilla muun maan tappioita peitellään; elikkä ei Helsingissä rakentaminen sellaiselta kultakaivokselta näytä kuin täällä kuvitellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. a_l kirjoitti 27.10.2011 kello 10:40

    viherinssi:

    Asuntojen hinnanmuodostus on yksinkertaista. Ihmiset pistävät penninsä jonoon pankinjohtaan pakeilla ja sen jälkeen ostavat kalleimman irti saamansa.

    Siis…teetkö sinä näin? Eikö tuo ole vähän liian pitkälle yksinkertaistettu.

    Toki pidemmät laina-ajat jne nostavat lainamääriä ja sitä kautta hintoja, mutta kuka hullu ottaa niin paljon lainaa kuin vain pankista irtoaa?

    Mitäs sitten kun korko nousee tai työpaikka menee alta? Tulee remontti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Antti Leinonen kirjoitti 27.10.2011 kello 10:43

    Jouko Ollila, esimerkiksi Leppäsuon tonteista maksettiin tietääkseni noin 2000 euroa rakennusoikeusneliömetriltä, ja asuntoja kaupiteltiin 8000-9000 euron neliöhinnoilla. (Toki nuo menivät aika heikosti kaupaksi.) Väitätkö oikeasti, että noiden rakentaminen on maksanut tuplasti sen mitä rakentaminen maksaa Vantaalla, ja triplasti sen mitä rakentaminen maksaa muualla Suomessa? Pitäisi varmaan käydä ihmettelemässä mistä materiaaleista nuo on rakennettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Jopo kirjoitti 27.10.2011 kello 11:14

    “mutta ylivoimaisesti suurin hintaerojen selittäjä on asuntojen parempi laatu ja varustelutaso”

    Jaa että talojen perusrakenteissako on perustavaa laatua olevia eroja? Joku vähän kalliimpi hana, laatta, parketti yms pintamateriaalit ja keittiön laitteet eivät ihan hirveitä loppujen loppuksi maksa neliötä kohti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. antti kirjoitti 27.10.2011 kello 14:00

    AL:

    esimerkiksi Leppäsuon tonteista maksettiin tietääkseni noin 2000 euroa rakennusoikeusneliömetriltä

    Leppäsuolla ja Eiranrannassa määrättiin rakentamaan myös autopaikkoja parkkihalleihin ja/tai -luoliin. Tuollaiset maksavat 50-60000 euroa / paikka, äkkiäkös niistäkin tulee tonni lisää asuinneliötä kohti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Jouko Ollila kirjoitti 27.10.2011 kello 16:10

    Niin se vaan nyt on, että bulkki on bulkkia ja heti kun tehdään hieman erikoisempaa, hintaa alkaa kertyä kautta koko ketjun: suunnittelu, tarvikkeet, itse rakentaminen. Esimerkiksi bulkkituotannon valaisimet maksavat tyypillisesti kympin, pari kappaleelta, kun luksuskohteissa valaisimet maksavat helposti kymmenen kertaa enemmän. Tätä samaa tapahtuu läpi koko ketjun, mutta ei aivan noin kärjistetysti. Toki sellaisiakin kohteita varmasti on, joissa kysynnän ja tarjonnan laki nostaa asunnon hintaa kohtuuttomasti, mutta niitä on varmasti häviävän pieni osa kokonaisuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Jouko Ollila kirjoitti 27.10.2011 kello 17:31

    Jotenkin tästä viestiketjusta paistaa läpi sellainen rakennusliikevastaisuus, että luulen monen unohtaneen millainen tsunami pyyhkäisi läpi koko rakentamiskentän 20 vuotta sitten. Silloinhan kaatui suuri osa rakennusliikkeistä tuon ajan suurimpiin ja kauneimpiin kuuluvat Haka ja Polar etunenässä. Luonnollisesti nämä jättiruumiit ja lukemattomat pienemmät veivät mukaan tuhottoman määrän alaurakoitsijaketjuihinsa kuuluneita toimijoita. Alan tervehtyminen vei lähes koko 90-luvun ja avasin kentän ruotsalaisille rakennusliikkeille. Historiasta oppineina nykyrakennusliikkeet ovat paljon tarkempia sen suhteen, että laman alkaessa heillä ei ole tase täynnä myymättömiä asuntoja, joita pian ei halua/pysty ostamaan kukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Tuomas Kivelä kirjoitti 29.10.2011 kello 8:33

    Sille, joka murehti Malmin ja Alppikylän tonteista, voin keroa, että Malmin Ormuspellon kaupunkipientalotontit tulevat hakuun joulukuussa ja Alppikylän tontit ensi keväällä. Kun Malminkartanossa oli vastaavia tontteja haussa 2002, ei kysyntä ollut mitenkään valtava verrattuna tavallisten omakotitonttien kysyntään. Kaikille hakijoille voitiin tarjota tontin vuokraamista. Eli kannttaa hakea, aika todennäköisesti saa tontin.

    Muuton tähän asuntojen hintakeskusteluun on syytä todeta, että vapaarahoitteisten omistusasuntojen hinnat muodostuvat vanhojen asuntojen markkinoille eikä asuntojen rakennuskustannuksille ole juurikaan merkitystä. Uustuotanto on vain 10 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Jouko Ollila kirjoitti 29.10.2011 kello 10:58

    Näin on, markkinathan hinnat viimekädessä määräävät. Uudistuotannossa gryndereiden on laskettava, toteutuuko haluttu katetaso markkinahinnoilla vielä sellaisella laatutasolla, joilla asunnot saadaan myytyä kyseisellä alueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Risto Peltola kirjoitti 25.1.2016 kello 11:02

    Hyvä kirjoitus, luin sen tuoreeltaan ja nyt uudelleen. Kaupunki onnistui mielestäni hyvin Eiranrannan tonttien huutokaupassa. Talot rakennettiin kalliisti, mutta ei välttämättä sillä tavoin onnistuneesti, että ostaja olisi erityisesti arvostanut kalliita materiaalia ja varustelua. Tällaista puhetta olen kuullut.

    Rakentamisen kustannukset ovat Helsingin kalleimmilla paikoilla paljon suuremmat kuin esim. Oulussa.

    Asunnon hinnan ja tontin hinnan yhteyttä Helsingissä ja muualla Suomessa on tarkasteltu esim. tässä Valtioneuvoston kanslian julkaisussa:

    Tutkimusryhmä esittää uuden menetelmän käyttöönottoa maapohjien verotusarvojen määrittämiseksi
    VNK 1.12.2015

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus