Hirvittävä uutinen?

31.10.2008 · Aihe: _ 

Elokuussa 1945 Uudessa Suomessa oli uutinen, joka kertoi amerikkalaisten pudottaneen atomipommin Hiroshimaan. Uutinen oli arvioitu yhden palstan arvoiseksi.

Tämä Uuden Suomen toimituksen ratkaisu tuli mieleeni, kun luin uutista ilmakehän metaanipitoisuuden nopeasta ja yllättävästä noususta. Tämä voi olla Hiroshiman pommia huomattavasti merkittävämpi ja hirvittävämpi uutinen. Jos kyse on siitä, mistä Risto Isomäki on alituisesti varoittanut – Siperian ikiroudan sulamisesta ja valtavien metaanivarantojen vapautumisesta ilmakehään, on kasvihuoneilmiö karkaamassa käsistä.

Uutisen mukaan tätä ei pidetty todennäköisenä selityksenä, koska metaanipitoisuus on noussut myös  eteläisellä pallonpuoliskolla. En tiedä, kuinka erilliset ilmakehät maapallon eri puoliskoilla on, mutta jos tiedemiehet noin sanovat, niin kai ne sitten eivät sekoitu nopeasti.

Voimme siis huokaista helpotuksesta: kyse onkin jostain tilapäisestä, joskin selittämättömästä häiriöstä. Tai sitten kyse on vielä pahemmasta: valtamerien syvyyksissä varastoitunut metaanijää alkaisi sulaa. Tätä on vähän vaikea uskoa, sillä vaikka tuokin on eräs kauhuskenaarioista, ei sen pitäisi olla mahdollista vielä pitkään aikaan.

Kommentit

18 Vastausta artikkeliin “Hirvittävä uutinen?”

  1. Airbag kirjoitti 31.10.2008 kello 15:50

    Ilmeisesti tutkijat spekuloivat myös metaania hajottavan hydroksyyliradikaalin vähenemistä ilmakehässä. Äkkiä tulee mieleen josko auringon hiljainen periodi (vähän auringonpilkkuja ja “aurinkotuulta”) vaikuttaisi tähän..

    http://www.physorg.com/news144504938.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Markus kirjoitti 31.10.2008 kello 16:38

    Tällainen kirjoittelu ei enää naurata. Vihreiden kruunaamaton ilmastokuningas käyttää neuvonantajanaan Risto Isomäkeä. Vedäppäs taas henkeä ja lue vastapainoksi Michael Crichtonin Pelon ilmasto heti kun olet kellunut Sarasvatin rannoilta takaisin Helsinkiin.

    Minun on valitettavasti pakko sanoa sinulle Osmo, että vasta nyt minulle paljastui sinun ymmärryksesi syvyys koskien ilmastonmuutosta. Tähän asti olin luullut, että jossain aivojesi syvimmissä sopukoissa sinussa asuva pieni tiedemies kuiskisi järjen sanoja, joita et poliittisista syistä vaan huuda ääneen, mutta hiljaisuus ei näemmä tässäkään asiassa ollut myöntymisen merkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.10.2008 kello 16:53

    Meinasin jättää tuon julkaisematta, koska siinä parjataan Risto isomäkeä tavalla, jota en voi hyväksyä.

    Ei kuitenkaan tarvitse pitäytyä Risto Isomäkeen kuullakseen varoituksia karkuun pääsevästä ilmastonmuutoksesta ja metaanin osuuteen siinä. Tämä on skenaario, joka on vähintään yhtä todennäköinen, kuin se, että Venäjä hyökkää maavoimin Suomeen. Sitä skenaariota varten pidämme yllä yleistä asevelvollisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Janne Sinkkonen kirjoitti 31.10.2008 kello 17:23

    Ilmastonmuutoksen suuruudesta ja vaikutuksista vallitsee valitettava epävarmuus, kumpaankin suuntaan. Tämä epävarmuus ei aina tarkoita että asioista oltaisiin erimielisiä, vaan tulevaisuuden ilmaston mallintamisen vaikeus myönnetään yleisesti – vrt. esim. IPCC:n raportit)

    Malleista puuttuu mm. pohjoisen jään ja jäätiköiden dynamiikka, biosfäärin takaisinkytkennät ja metaani, koska niitä ei osata mallintaa. Olen myös hieman huolestunut siitä että mallit on implisiittisesti ylisovitettu suhteellisen vähäiseen saatavilla olevaan dataan. Toisaalta paleoklimatologiasta voidaan joidenkin (James Annan ainakin) mukaan johtaa yläraja katastrofaaliselle lämpenemiselle. Ota tästä sitten selvää.

    Kuitenkaan epävarmuus ei ole syy huolettomuuteen – päinvastoin, tässä varianssi lisää odotusarvoisten tuhojen määrää, vaikkei riskille laskisi mitään hintaa.

    Jos teknisemmästä esityksestä tykkää, kannattaa silmäillä Martin Weitzmannin paperia “On Modeling and Interpreting the Economics of Catastrophic Climate Change” – http://www.economics.harvard.edu/faculty/weitzman/files/REStatFINAL.pdf . Peruspointti on ettei ilmastopäätösten odotettua utiliteettia voi edes laskea, koska lämpenemisen ja siten tuhojen posteriorijakauma on niin paksuhäntäinen katastrofaaliseen suuntaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Markus kirjoitti 31.10.2008 kello 17:58

    Osmo: “Tämä on skenaario, joka on vähintään yhtä todennäköinen, kuin se, että Venäjä hyökkää maavoimin Suomeen. Sitä skenaariota varten pidämme yllä yleistä asevelvollisuutta.”

    Eipäs, vaan panostus maanpuolustukseen on kääntäen verrannollinen Venäjän tekemän miehityksen todennäköisyyteen. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos sen sijaan ei tule yhtään sen vähemmän todennäköiseksi, vaikka törsäisimme koko kansantuotteen sen torjumiseksi. Koomisesti vielä, liittyen esimerkkiisi, EU-maat ostavat Venäjältä seuraavien vuosien aikana vuosittain jopa 20 miljardilla eurolla päästöoikeuksia (sen varmaan jo tiesitkin). Niillä kelpaa varustella isompaakin armeijaa sen lisäksi, mitä päästökaupan aiheuttama öljyn kallistuminen tuottaa Venäjälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. TL kirjoitti 31.10.2008 kello 18:09

    Eiköhän kasvihuoneilmiö karkaa joka tapauksessa jos on karatakseen. En usko että ihmiskunta kykenee ennakoivasti minkäänlaisiin sopimuksiin.

    Wikipediassa on tuoretta infoa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Klatraattikivi
    Voisi tuota aihepiiriä enemmänkin tutkia, ainakin se on kiinnostavampi aihe kuin esim. Itämeren pyöriäiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. az kirjoitti 31.10.2008 kello 18:17

    Minusta Isomäen “parjaaminen” on sikäli täysin oikeutettua, että kyseessä on julkisuudessa jonkinlaisena auktoriteettina esiintyvä ilmastopopulisti, eikä vakavasti otettava tiedehenkilö.

    Jokainen pitää rationaalisena, mitä pitääkin. Minusta ilmastoalarmismi tulee päätymään samaan romukoppaan lysenkolaisuuden, behaviorismin, akateemisen naistutkimuksen ja muun kevyen hömpän kanssa, enkä jaksa kuin hymähtää kauhukuvien maalailuille.

    Maapallolla on ollut kymmeniä kertoja korkeampia CO2 ja metaanipitoisuuksia biologisen elämän aikana, ja äkillisiä 10C:kin hyppäyksiä lämpötilassa.

    Mutta tämä on ikuisuusjahkaus, josta ei ole rakentavaa keskustelua odotettavissa, ennen kuin lämpötilakehitys todistaa asian suuntaan tai toiseen.

    Olen aika varma että, toiseen. Tuleva näyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Paasikivensä lukenut kirjoitti 31.10.2008 kello 19:22

    Tämä on skenaario, joka on vähintään yhtä todennäköinen, kuin se, että Venäjä hyökkää maavoimin Suomeen. Sitä skenaariota varten pidämme yllä yleistä asevelvollisuutta.

    Suomen puolustusvoimien (yllä: “asevelvollisuus”) tarkoitus on estää ennen kaikkea sotilaallisen “tyhjiön” synty, ei Venäjän hyökäämisen estäminen. Sotilaallisen tyhjiön “täyttäminen” nimittäin on riittänyt kerta toisensa jälkeen sodan syyksi ja tyhjiön on täyttänyt kuka ensimmäisenä ehtii eikä se tietenkään kaikissa Suomen skenaarioissa ole Venäjä. Tuli vaan mieleen sanoa vaikka en heti keksi miten homma liittyy metaaneihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. jouni lundqvist kirjoitti 31.10.2008 kello 19:36

    Luonto taipuu millaisiin muutoksiin tahansa. Meillä on ollut välillä miljoonia vuosia kestäviä tropiikin helteitä, välillä maapallo on peittynyt jäähän ja joskus on tömähtänyt valtava meteoriitti.

    Nyt on kyse ihmisen selviämisestä tai laajemmin kulttuurien ja yhteiskuntien selviämisestä. Jos sivilisaatiot romahtavat, joku rotta kuitenkin vielä raunioita samoaa.

    Meikäläinen samoaa täältä kohtapuoliin luonnon ravintoketjuun, mutta toivoo silti, että tulevilla ihmissukupolvilla olisi yhtä hyvät tilat elää kuin meillä on ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tiedemies kirjoitti 31.10.2008 kello 20:18

    Open-ended riskeissä on sellainan ongelma, että niihin varautumisen kustannus-hyöty-laskelmien tekeminen on aika vaikeaa.

    Markuksen ja Az:n argumentit ovat eri; Markus väittää, että ilmiö on kokonaan satua ja tämä käsitys voi perustua vain salaliittoteorioille, joten sen voi sivuuttaa. Myös markuksen väite öljyn kallistumisesta on täysin väärä. Öljyn kallistuminen ei johdu päästökaupasta, ceteris paribus, öljyn hinnan pitäisi laskea päästökaupassa, koska päästökaupan öljyn kulutukselle lätkäisemä lisähinnalla on sama vaikutus kuin kollektiivisella öljyverolla. Tuottajan saama hinta putoaa, joten päästökauppa vähentää Venäjän öljytuloja.

    Az:n argumentti on mielenkiintoisempi. Ilmiö on tosiaan sellainen, että voi hyvin olla että riskit ovat vähäiset ja isojenkin riskien toteutuminen on tietystä näkökulmasta triviaalia. En kuitenkaan pidä tällaista huoletonta taikka fatalistista asennetta kovin rakentavana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Annukka Karonen kirjoitti 31.10.2008 kello 20:37

    Voisiko Markus hieman avata Crichton vs. Isomäki näkemyksiään. Plussat ja miinukset?
    Sitä odottaessamme voimme googlata: “jäätiköt sulavat” tai muuta yhtä simppeliä alkupaloiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sampo Smolander kirjoitti 31.10.2008 kello 22:59

    az kirjoitti:
    “Maapallolla on ollut kymmeniä kertoja korkeampia CO2 ja metaanipitoisuuksia biologisen elämän aikana”

    Tuo pitää paikkansa [1], mutta on täysin epäolennaista. Nykyisin ilmakehässä on hiilidioksidia n. 380 ppm. Sisäilma koetaan tunkkaiseksi jos hiilidioksidia on yli 700 ppm, ja suurin sallittu pitoisuus on 1200 ppm [2] (en tiedä mikä viranomainen näitä valvoo, ja kenen “sallima”).

    Vaikka ennen ihmisen syntyä on esiintynyt myös nykyiseen nähden moninkertaisia ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia, ei tule olemaan kovin hauskaa jos ulkoilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa edes nelinkertaiseksi, eli ulos nykyisistä sisäilman laaturajoista.

    Ei se tietenkään nykyisellä päästövauhdilla niin nopeasti kasva että tuo 1200 ppm olisi näköpiirissä. Haluan vain sanoa että vaikka joskus satoja miljoonia vuosia sitten ollaankin oltu vaikka tuossa 1200 ppm arvossa, se ei ehkä ihmisen kannalta ole hyvä idea.

    [1] http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_dioxide_in_the_Earth%27s_atmosphere#Historical_variation

    [2] http://www.talotekniikka.eu/asuminen/ilmanvaihto/fi_FI/sisailma/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tiedemies kirjoitti 1.11.2008 kello 14:33

    Sisäilmayhdistyksen mukaan tyydyttävänä sisäilman hiilidioksidipitoisuutta pidetään 1500ppm[1]. Tämä on noin nelinkertainen ulkoilman hiilidioksidipitoisuuteen verrattuna.

    Minusta olisi erittäin kummallista pitää “merkityksettömänä” sitä, että _keskimääräinen_ ulkoilma olisi hengitysilmana vain “tyydyttävää”. Nykyisellä päästötahdilla päästään minun elinaikanani noin 600ppm:ään. Olen ymmärtänyt – jos kohta voin olla ymmärtänyt väärinkin – että optimistisimmissakin päästöjen rajoittamisskenaatrioissa pitoisuus voidaan vakauttaa vähän tuon alle.

    Itse en ole kovin huolissani lämpenemisestä tai muusta ilmastonmuutoksesta, vaikka ne muutokset kivuliaita varmasti ovatkin toteutuessaan. Enemmän minua huolettaa se, että CO2-pitoisuus nousee, emmekä tiedä mitä kaikkea muuta siitä seuraa.

    [1] http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/sisailmasto/kemialliset_epapuhtaudet/#hiilidioksidi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. saint kirjoitti 1.11.2008 kello 15:10

    Jos ”kasvihuoneilmiö” ei ole ihmisen aiheuttama, niin on aika lapsellista kuvitella, että ihminen toimillaan voisi estää sen.

    Jos taas ihmiskunta on keksinnöillään aikaansaanut itseään ruokkivan kehityksen, joka muuttaa maapallolla vallitsevia olosuhteita siten, että ihminen lajina ei pysty sopeutumaan muutoksiin, niin – no ”se on siinä” – ikäviä asioita tapahtuu.

    Voimmepahan lohduttautua sillä, että elämä maapallolla jatkuu joka tapauksessa muodossa tai toisessa hamaan auringon sammumiseen saakka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Markus kirjoitti 1.11.2008 kello 18:13

    Annukka Karonen, Isomäen romaanin (Sarasvatin hiekkaa) tunnelma on ahdistava enkä suosittele sitä niille, jotka ovat huolissaan ihmisen roolista ilmastonmuutoksessa. Se voi viedä heikkohermoisemmalta iltaunet, ainakin nuorelta lukijalta. Parempi olla mainitsematta Isomäestä enempää, kun on keltainen kortti alla.

    Crichtonilla on tutkijatausta ja hän on perehtynyt ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tutkimukseen hyvällä ammattietiikalla. Hänen Pelon ilmasto -kirjassaan esittelemät tieteelliset tulokset pitävät muistaakseni kaikki paikkansa. Kirja on kevyttä viihdettä ja sellaiseksi tietysti tarkoitettukin. Jos en väärin muista, hän mainitsee kirjassaan kuitenkin erikseen nekin osat, jotka ovat silkkaa mielikuvitusta, jotta lukijalle ei jäisi väärää käsitystä faktoista ja fiktiosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Sinivihreä kirjoitti 3.11.2008 kello 8:54

    Maailmanlopulla uhkailu on ollut perinteisesti eri uskontojen leipälaji. Minua ihmetyttää tässä ilmastonmuutosliitännäisessä maailmanlopun retoriikassa lähinnä se, että yksikään suurista uskonnoista ei ole ottanut ilmastonmuutoksen luomaa maailmanlopun skenaariota osaksi omaa markkinointiaan.

    Ne, jotka tällä hetkellä lähinnä ilmastonmuutoskalabaliikkia hyödyntävät, ovat siitä leivän saavat tutkijat ja ilmastopopulistit/-poliitikot. Välillisiä hyötyjiä sitten löytyykin pilvin pimein ja osa vikkelimmistä löytyy yritysmaailmasta. Vaan onhan se kalabaliikki jollain rahoitettavakin, joten kyllä tällekin toiminnalle pitää maksaja löytää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tjm kirjoitti 3.11.2008 kello 9:28

    Mitä vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen kanssa on? Jos, kuten itse uskon, se on ihmisen aikaansaama, mitä hyötyä tuosta tiedosta on? Kuka uskoo, että sille voitaisiin mitään tehdä?

    Itse olen yleensä ennemminkin naiivin optimistinen kuin lainkaan kyyninen, mutta en kyllä mitenkään jaksa uskoa ajatukseen, että Yhdysvallat, Kiina, Intia, Venäjä, koko EU jne saataisiin mukaan tekemään ajoissa todellisia muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. az kirjoitti 3.11.2008 kello 16:18

    Tiedemies: “Ilmiö on tosiaan sellainen, että voi hyvin olla että riskit ovat vähäiset ja isojenkin riskien toteutuminen on tietystä näkökulmasta triviaalia. En kuitenkaan pidä tällaista huoletonta taikka fatalistista asennetta kovin rakentavana.”

    Me emme tiedä, mitä todelliset riskit ovat. Kyse on epävarmuudesta ja todennäköisyyksien arvioimisesta. Ilmastonmuutoskeskustelussa ja IPCC:n raporteissa CO2 on täysin sivuuttanut mm. maankäytönmuutokset, kaksi lainausta Roger Pielke Seniorilta juuri ilmestyneestä haastattelusta http://www.motherjones.com/interview/2008/11/sustainability-interviews-roger-a-pielke.html:

    “If you go back 200 years ago, China and India had lots of natural forests. As the population grew, large areas of China and India had been converted to cropland and urban areas. So what happens is instead of having this source of transpiration of water from the forests, you’ve converted it to areas that have less transpiration of water. And this has been shown with general circulation models. The same kind of models that have been used by the IPCC. It says that if you change how much energy goes into heating in the atmosphere versus water vapor coming in from transpiration, it affects thunderstorm clouds over the region, which affects the monsoon circulation, which affects the weather patterns, the rainfall over Asia, and since that affects what happens over the North Pacific and downstream, it affects the global climate system. Amazon deforestation is the same thing. And in the US, we’ve taken areas in the eastern two-thirds of the US, and we’ve had huge conversion of landscape. We’ve taken away the forest that was in the east. We’ve done model studies there and shown that this has an enormous affect on temperature, on precipitation. Wherever you do a landscape change, it changes the fluxes of energy and moisture into the atmosphere. That changes cloud patterns, changes rainfall patterns, and so forth, and so it affects weather locally, regionally, and then through the global circulation.

    “With respect to human impact on the climate system? I think first we need to identify which of these problems has the largest effect on drought and flood patterns. Because of human input of aerosols, from biomass burning in the tropics, from industrial activity, it’s spatially concentrated. And what we found out was when we compared the effect of these aerosols in altering wind circulations versus the effect of the greenhouse gases affecting wind circulations, the aerosol effect was 60 times greater. That number could change, but the bottom line is it’s a much greater impact, because the greenhouse gases are more spatially dispersed. And in fact, if one is concerned with CO2 addition, which I think is justifiable, it’s actually not global warming that people should focus in on, but the biogeochemical effect of added CO2, because it’s a fertilizer. And plants respond differently.

    I don’t think we know the consequences of what we’re doing. But our footprint on the environment is more than just CO2: It’s nitrogen deposition, it’s the other black carbon, the aerosols, it’s land-use change. And so we put all of these things together and say, “How can we come up with a policy that reduces our impact on the environment?” Because we don’t know the consequences. ”

    Ympäristöfilosofiani ei ole fatalistinen. Pyrin arvioimaan todennäköisyyksiä ja resurssien ja fokuksen mahdollisimman tuloksekasta kohdentamista ihmisten ja ympäristön auttamiseksi. Juuri ilmestynyt Greenpeacen teettämä selvitys esittää, että jos CO2-päästöisestä energiasta pyritään irtautumaan vuoteen 2090 mennessä, niin pelkästään seuraavien 22 vuoden aikana, vuoteen 2030 mennessä, uusiutuvaan energiaan tulisi investoida 15,000 miljardia dollaria. Koska Greenpeace on aina arvioinut näitä lukuja uusiutuvien eduksi ja muiden energiamuotojen haitaksi, oikeaksi osoittautuva luku voisi olla tuota vielä paljon korkeampi. Lukuun ei sisälly kalliimman ja epävarmemman energian vaikutukset maailmantaloudelle, jotka ovat hyvin vaikeasti ennustettavia. Myös erilaiset kerrannaisvaikutukset puuttuvat, sellaiset mistä ruokakriisi oli esimakua.

    Voitaisiinko näitä useita kymmeniä tuhansia miljardeja suunnata tehokkaammin maailman huono-osaisten ja ympäristön auttamiseksi? Esimerkiksi laittamalla vesihuoltoa kuntoon köyhissä maissa, suojelemalla luonnontilaisia metsiä Aasiassa ja Afrikassa, suojelemalla suuria nisäkäslajeja, istuttamalla uusia metsiä, torjumalla eroosiota, satsaamalla Afrikan ja Aasian väestöohjelmiin, naisten koulutukseen, mikrolainoihin, korruption vastaiseen taisteluun, suurten jokien puhdistamiseen, teollisuuden päästöjen suodattamiseen, hiukkaspäästöjen vähentämiseen… lista on lähes loputon. Nämä ovat kaikki konkreettisia, todennettavia ongelmia. Ne ovat joutuneet CO2-ilmastonmuutoksen, “suuren ongelman”, tieltä paitsioon. Vähemmälle huomiolle, vähemmälle rahoitukselle.

    Minun näkökulmastani asetelma on pikemminkin päinvastoin. 20-30 vuoden päästä todetaan ilmastonmuutosalarmismin olleen mitä suurimman laiminlyönnin ympäristöä kohtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus