Maatalous, globalisaatio ja ilmastonmuutos

11.2.2008 · Aihe: Uncategorized 

Kolumni Vihreässä langassa

Ruuan tuotannon osuus maailman ympäristökuormituksesta on merkittävä: pellonraivaus, lannoitetuotanto, ravinnepäästöt, torjunta-aineet, viljankuivaus, maatalouskoneiden polttoaineet, kuljetukset, pakkaukset ja ruuan tähteet rasittavat kaikki ympäristöä.

Ruuan hinta nousee. Väestönkasvu ja Aasian elintason mukana kasvava lihan kulutus lisäävät kysyntää. Ilmaston muutos tuhoaa monin paikoin satoja. Peltoa jää kasvavien kaupunkien ja liikenneväylien alle. Biomassan viljely kilpailee peltoalasta ruuan tuotannon kanssa. Tankillinen maissietanolia vie yhden ihmisen vuoden ruuan.

Ruuan kallistuminen tekee viljelystä Suomessa aidosti kannattavaa. Kun peltojen pysyminen tuotannossa on varmistettu, on aika pohtia, mitä viljellä. Tuleeko meidän tavoitella laaja-alaista omavaraisuutta vai erikoistua suhteellisen edun periaatteen mukaisesti Suomeen soveltuvaan tuotantoon, jolloin maataloustuotteita sekä tuodaan että viedään paljon. Huoltovarmuus puoltaa laajaa omavaraisuutta, ympäristönäkökohdat taas suhteellisen edun periaatetta.

Amerikkalaisen soijan jalostaminen Suomessa sianlihaksi ja kuljettaminen Saksaan syötäväksi ei ole perusteltua kummaltakaan kannalta. Kuka on luokitellut porsaan pöhöttämisen maataloudeksi? Maataloudella luulisi olevan tekemistä maan ja fotosynteesin kanssa.

Suomessa kannattaa tuottaa lihaa sen verran kuin peltomme tuottavat rehua. Rehun tuotantoon Suomella kyllä on suhteellinen etu, joten sitä voisi nykyisestä lisätä. Jos olisi pihvilehmä, eläisin lyhyen elämäni mieluummin käyskennellen vapaana Argentiinan pampalla kuin kahlittuna suomalaisessa navetassa. On edullisempaa kuljettaa Atlantin yli pelkkä pihvi kuin eläimen tarvitsema rehu.

Tomaattien kasvattaminen keinovalon voimalla paukkupakkasilla vie paljon enemmän energiaa kuin niiden kuljettaminen jopa lentorahtina Suomeen. Ydinvoimaloiden nyt mereen joutuvien lauhdevesien avulla toki voisi kasvattaa tomaatteja täälläkin edullisesti. Tämä on torjuttu, koska se olisi kuulemma väärin muita tomaatinviljelijöitä kohtaan.

Minusta EU:n komissio ei ollut aivan väärässä siinä, ettei sokerin viljely sovi Suomeen. Tällä kannalla oli muuten myös Vihreän liiton maatalouspoliittinen ohjelma 1990-luvun alkuvuosilta.

Keskittyisin omavaraisuuden sijasta suhteellisen edun mukaiseen tuotantoon kuitenkin siten, että pitäisin silmällä strategista omavaraisuutta. Rehunviljelystä on voitava siirtyä leipäviljaan, jos maailmankauppa alkaa vaarantua. Silloin pitää rehun tuotannosta siirtyä leipäviljaan.

Kommentit

19 Vastausta artikkeliin “Maatalous, globalisaatio ja ilmastonmuutos”

  1. Kari kirjoitti 11.2.2008 kello 19:55

    “Ilmaston muutos tuhoaa monin paikoin satoja”

    Saattaa olla, mutta käsittääkseni lisääntynyt hiilidioksidin määrä toisaalta kasvattaa satoja. Luulisin tämän vaikutuksen olevan suurempi kuin tuhoutuvien satojen:
    http://www.co2science.org/scripts/CO2ScienceB2C/articles/V6/N15/EDIT.jsp

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Traveler kirjoitti 11.2.2008 kello 21:27

    “Ruuan tuotannon osuus maailman ympäristökuormituksesta on merkittävä: pellonraivaus, lannoitetuotanto, ravinnepäästöt, torjunta-aineet, viljankuivaus, maatalouskoneiden polttoaineet, kuljetukset, pakkaukset ja ruuan tähteet rasittavat kaikki ympäristöä.”

    -> Väistämätön johtopäätös: Maailmassa on liikaa ihmisiä.
    Siitä edelleen seuraava kysymys: Missä niitä on liikaa?

    Olisiko ihmisiä ensisijaisesti liikaa siellä missä paikallinen väestö ei edes pysty kestävästi ruokkimaan itseään? Pitäisikö harkita nykymuotoista kehitysapua uudestaan? Pitäisikö vaihtaa nykyjärjestelmän luoneet poliitikot ja itse kehitysapuorganisaatioissa olevat henkilöt koska he ovat epäonnistuneet täysin?

    Mitä tulee siihen leipäviljan viljelyyn niin suomalainen vilja ei kelpaa kuin raskaasti subventoituna eläinten rehuksi vapailla markkinoilla.. Taitaa olla kuitenkin sen lihan ja maitotuotteiden tuottaminen sitä vähiten tappioita tuottavaa maataloutta Suomen ilmastossa pidemmän päällekin..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2008 kello 22:07

    Traveller:

    Olisiko ihmisiä ensisijaisesti liikaa siellä missä paikallinen väestö ei edes pysty kestävästi ruokkimaan itseään?

    Ode:
    Siis Japanissa, Hollannissa ja Pohjois-Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. turkkalo kirjoitti 12.2.2008 kello 8:21

    Kari: “lisääntynyt hiilidioksidin määrä toisaalta kasvattaa satoja. Luulisin tämän vaikutuksen olevan suurempi kuin tuhoutuvien satojen”

    Tämä näkemys ei käsittääkseni edusta tieteen valtavirtaa.

    Sioista ja lehmistä täytyy muistuttaa, että ne tuottavat turhan paljon metaania. Yhteiskunnan pitäisi suosia muita proteiininlähteitä. Ravitsevia Suomeen soveltuvia viljelykasveja ovat esim. pavut, herneet ja kaalit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Pekka Raukko kirjoitti 12.2.2008 kello 9:07

    Traveller:

    Olisiko ihmisiä ensisijaisesti liikaa siellä missä paikallinen väestö ei edes pysty kestävästi ruokkimaan itseään?

    Ode:
    Siis Japanissa, Hollannissa ja Pohjois-Suomessa?

    Miksi etuliite “Pohjois”.
    Etelä-Suomien elintarviketuotanto on yhtä vankasti tuontienergian varassa. Kaikkein vähiten elintarvikeomavarainen on luonnollisesti pääkaupunkiseutu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Pekka Raukko kirjoitti 12.2.2008 kello 9:14

    Ode:
    “Jos olisi pihvilehmä, eläisin lyhyen elämäni mieluummin käyskennellen vapaana Argentiinan pampalla kuin kahlittuna suomalaisessa navetassa.”

    Tiedätkö Ode jonkin paikan Suomessa, jossa liharotuiset naudat ovat kahlittuna parressa?

    Jos minä olisin kirjolohi, niin eläisin mieluummin lyhyen elämäni akvaariossa huoneessa, jossa olisi teräväpiirtotelevisio, kuin kylmässä joessa jään alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ciclista kirjoitti 12.2.2008 kello 9:43

    Mitä jos me emme pysty vaikuttamaan koko ilmastonmuutokseen?

    http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=92061

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Traveler kirjoitti 12.2.2008 kello 10:25

    Voi hyvänen aika, ei voi muuta sanoa.. Ei tarvitse todellakaan ihmetellä miksi Suomessa harjoitettu politiikka on sitä mitä on..

    Japani. Maan väkiluku ei suinkaan kasva vaan vähenee jatkuvasti, siitä huolimatta kukaan merkittävä japanilainen poliitikko ei ehdota ratkaisuksi tähän ongelmaan, joka ei itse asiassa edes ole ongelma, esimerkiksi massiivista maahanmuuttoa III maailmasta. Miten huoltosuhde voisi parantua kun niitä huollettavia tulee lisää? Kun olet itse pitänyt yllä keskustelua älykkyydestä, niin muistanet varmaan että japanilaisten ÄO on selvästi korkeampi kuin meidän länsimaalaisten. Olisiko juuri tässä syy Japanin harjoittamaan erilaiseen politiikkaan? Mitä tulee siihen kykyyn ruokkia oma kansa, niin ajattelepa koska japanilaiset ovat kerjänneet saati vaatineet, ruokaa ja muita välttämättömyyshyödykkeitä muilta kansoilta? Heidän ei ole tarvinnut sitä tehdä koska jo ennen suurimittaista ulkomaan kauppaa Japani pystyi ruokkimaan lähes nykyisen suuruisen väestönsä omalla tuotannollaan. En hetkeäkään epäile etteikö Japani kykenisi siihen vieläkin sopivan siirtymäajan jälkeen mikäli heidän olisi pakko. Heidän ei kylläkään ole pakko tehdä sitä koska he valmistavat valtavat määrät haluttuja tuotteita, joita kaikki muut kansat haluavat ostaa vieläpä korkeaan hintaan. Niin korkeaan hintaan että japanilaiset pystyisivät halutessaan ostamaan kaikki maailmankaupassa liikkuvat elintarvikkeet ja kippaamaan ne vaikka mereen.. Japanin kansantalous kyllä kestäisi senkin.

    Hollanti on merkittävä elintarvikkeiden VIEJÄ. Maalla ei ole mitään vaikeuksia ruokkia väestöään.

    Lappi kuuluu Suomeen, vähän niin kuin se teidän Helsinkikin. Hallitus ei vielä ole saanut sitä pilkkahinnalla kaupaksi ruåtsalaisille, kuten kylläkin huomattavan osan muusta kansallisomaisuudesta. Taitaa olla se naapurinkin rahatilanne vähän huono nykyään.. Tiesitkö ettei Helsinkikään ole omavarainen ruoan tuotannon suhteen? Ei ne ’stockmannin herkut’, joita on mukava käydä ostamassa ekologisesti ratikalla, ole tuotettu kehä III sisäpuolella vaan ne on tuotu usein jopa hyvinkin kaukaa. Ehkäpä jopa luontoa ylettömästi rasittaen.. Olen lukenut huomattavan osan teksteistäsi ja käsittääkseni Sinun ihanneyhteiskunnassasi kaikki ihmiset asuisivat ahtaasti kylmissä, kelmeänniukasti kiinalaisilla säästölampuilla valaistuissa kerrostaloissa aivan junanradan vieressä juuri siellä Helsingissä..? Oliskohan sittenkin juuri teitä helsinkiläisiä liikaa.. (retorinen kysymys)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Elina kirjoitti 12.2.2008 kello 11:05

    Osmo,

    Kyllä Pohjois-Suomessa tultaisiin nykyään ihan hyvin toimeen omavaraisesti niinkuin ennenkin on tultu. Ei ihminen tarvitse espanjalaista tuontitomaattia yhtään mihinkään. Perunaa maahan, kesällä marjametsään, syksyllä sienimetsään, kalaa järvestä/merestä, poronlihaa..

    Sinä sen sijaan valitettavasti kuolisit itseruokintaperiaatteella nälkään Katajanokalla, koska et saisi avocadoa sitkeästä yrittämisestä huolimatta ikkunalaudalla kasvatettua. Parvekkeen yrttilajitelmakaan ei riittäisi tyydyttämään vuorokautista 2500 kilokalorin energiatarvettasi.

    Ps. Lihakarja muuten on Suomessa yleensä pihatoissa. Koska lehmät tuntuvat olevan niin sydäntäsi lähellä, niin paneudu vähän paremmin asiaa koskeviin faktoihin, kiitos!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Artturi Björk kirjoitti 12.2.2008 kello 11:17

    Osmon kirjoitus on just oikein! Elintarvikkeita saa kyllä maailman markkinoilta siinä missä öljyäkin. Omavaraisuutta voi pitää jonkinlaisena tekijänä, kun mietitään maataloutta, mutta sen osuutta korostetaan aivan liikaa. Markkinoiden vois muutenkin antaa päättää huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tason koska ne osaavat arvioida riskejä paljon paremmin kuin asiantuntijat tai byrokraatit.
    Jos tuet lopetettaisiin, niin poistuis varmaankin toi tomaatinviljelypulma, kun yrittäjät vois rauhassa käyttää ydinvoimaloiden lauhdevesiä, kun ei tarttes olla “tasapuolinen”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.2.2008 kello 12:45

    Travellerille ja vähän Elinallekin.

    Minä en kannattanut Travellerin tavoin paikallista omavaraisuutta, vaan tämä ajatus oli Travellerin itsensä. Ei siis ole minun ajatukseni, että japanilaisten pitäisi muuttaa lähemmäs niitä peltoja, joilta heidän elintarvikkeensa ovat kotoisin, vaan ajatus oli enemmän Travellerin oma. Mutta ansiokkaasti hän sitä toisaalta vastusti.

    Hollannin maataloustuotanto on kaloreissa laskettuna negatiivinen, joten ei sillä oikein pärjäisi. Tuovat rehua ulkomailta ja jalostavat sen sianlihaksi ja menettävät siinä sivussa suurimman osan ruuan energiamäärästä. Jos rajat suljettaisiin, Hollantailaiset kuolisivat nälkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Volle kirjoitti 12.2.2008 kello 20:03

    Osmo,
    Täytyy kommentoida muutamaa asiaa kolumnista. Haluaisin tuoda pari ajatusta biomassasta. Jos ajattelee kotimaista peltobioenergiaa niin löytyy siitä myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi luomutuotantoon biokaasua varten biomassan tuottaminen sopii hyvin. Viherlannoituksen biomassan voi esimerkiksi hyödyntää energiaksi. Myös suojavyhykkeiden, kaistojen ja kesantojen niittojäte soveltuu tähän. Energiantuotannon tuloksena jäljelle jää sopivaa lannoitetta, jolloin ravinteet palautuvat takaisin kiertoon.
    Suomessa on viljasta ylituotantoa. Euroopan (myös Suomen) ylijäämätuotanto päätyy monesti Afrikan markkinoille vaikeuttamaan paikallista tuotantoa. Voisi olla parempi, että ylijäämävilja käytettäisiin Suomessa energiaksi kuin rahdattaisiin EU:n varastoihin. Tai parempi, jos viljeltäisiin monipuolisemmin rehukasveja (omavaraista valkuaisrehu viljeleyä) ja näin viljan viljelyala vähenisi.
    Etelessä kasvatetuista tomaateista ja muista hedelmistä:
    Onko eettisesti oikein, että Suomessa käytetään etelän väheneviä vesivaroja meidän hyväksi? Moni paikka kärsii jo kuivuudesta etelä-euroopassa ja ilmostomuutoksen myötä ilmiö varmaankin yleistyy. Myös työoloissa taitaa olla paljon tekemista esim. Espanjassa.
    Itse uskon, että parempi olisi suosia enemmän kotimaisia vihanneksia ja juureksia kausiluontoisesti yhdistettynä vähäisempään lihan kulutukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Traveler kirjoitti 12.2.2008 kello 20:27

    Käytin kyllä sanaa paikallinen väestö mutta tarkoitin sillä tietenkin paikallisuutta valtion tarkkuudella. Minulle on kyllä päivän selvää että kaupungeissa ei pystytä tuottamaan ruokaa riittävästi omaan käyttöön, ja lisäksi on olemassa muutamia valtioita joilla ei ole omavaraisuuteen mitään mahdollisuuksia. Hollanti ja Japani olivat vain huonoja esimerkkejä Odelta, parempi olisi esimerkiksi Singapore.

    Kun mainitsin kehitysavun niin kuvittelin että ymmärtäisit että tarkoitin ruokkimaan pystymisellä sitä että valtio kykenee tuottamaan joko ruokaa, tai sitten tuotteita ja palveluksia eli rahaa, niin paljon että kansan ruokkiminen onnistuu ilman kerjäämistä ja vaatimista.

    Mielestäni mainitsemani ruokkimisongelma on todella vakava, paljon vakavampi kuin esimerkiksi Suomen Huutava Työvoimapula (R). Afganistanin itärajalta alkava ja eteläiseen Afrikkaan päättyvä puolikuun muotoinen, kulttuurisesti tietenkin äärettömän rikas alue, on sellainen jossa vain melko harvat valtiot pystyvät ruokkimaan räjähdysmäisesti kasvaneen väestönsä. Tällä hetkellä arabit saavat erittäin suuret valuuttatulot öljystään, ja tämä raha säteilee ympäristöönkin mahdollistaen laajan elintarvikkeiden tuonnin.

    Kun tämä öljyrahojen virta loppuu niin mitä sitten? Mitä muuta tuolla alueella tuotetaan kuin luonnonvaroja? Elääkö reilusti yli 2 000 000 000 ihmistä tulevaisuudessa myymällä taateleita ja appelsiineja meille vaikka paikoin siellä on pulaa jopa juomavedestä? Vai tuovatko kiinalaisten tulevaisuudessa omistamat kaivokset Afrikassa sellaisia rikkauksia paikallisille, joilla mielettömän suuri väestö ruokitaan?

    Kyseisellä alueella ei kertakaikkiaan tuoteta juuri mitään sellaisia tuotteita ja palveluksia, joita kukaan haluaisi ostaa.. Mikä tahansa kehittynyt pikkuvaltio, vaikkapa Taiwan, on tieteen ja tekniikan saralla supervalta tuohon “puolikuuhun” verrattuna.

    Pointtini alkuperäisessä postauksessa oli yksinkertaisesti se ettei pienen ja köyhän Suomen, tai edes koko lännen, kannata kiihdyttää III maailman väestöräjähdystä kuten tähän asti on tehty. Kehitysmailta on vaadittava sitoutumista Kiinan tyyppiseen ankaraan väestöpolitiikkaan. Mikäli halua tähän ei sieltä löydy, ei myöskään minkäänlaista ns. kehitysapua tule antaa. Mikäli paikallisten asukkaiden jumala tai politiikka kieltää perhesuunnittelun, niin varmasti ne sitten väestönsä itse ruokkivatkin. Vai mitä?

    Vielä tuohon Hollantiin palatakseni.. on totta että Hollanti tuottaa lihaa osin tuontirehujen voimin, mutta mikäli maan pellot laitettaisiin pääosin perunalle ja viljalle pystyisi maa ruokkimaan paitsi oman väestönsä niin tarvittaessa myös suurimman osan saksalaisistakin.. Ei tietenkään esim. juottovasikan lihalla, mutta terveellisellä kasvisravinnolla.. Kysy asiaa vaikka joltain teidän vegaanijäseneltä 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tonni käteen kirjoitti 12.2.2008 kello 21:25

    Kuitenkin tuntuu mukavalta, että maatalouden laajamittaisesta ylituotannosta on päästy eroon. Elintarvikkeiden maailmankauppa on siinä mielessä terveemmällä pohjalla kuin aikoihin. Nykyään kai laajalti ajatellaan, että ylituotannolla liian alas painetut maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat hidastaneet maataloussektorin kehittymistä niissä maissa, jotka muuten olisivat olleet siinä vaiheessa, että maataloussektori olisi toiminut edistyksen veturina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Shakeem kirjoitti 12.2.2008 kello 23:10

    Travelerille:

    Arabimaista ainakin osa tiedostaa, että öljyllä ei voi elää ikuisesti. Öljystä saaduilla rahoilla voi. Siksi ne ostaa, ainakin yrittää, länkkäreiden pääomaa niin nopealla tahdilla kuin myydään: satamia, pörssejä, yrityksiä ja niin edelleen. Norjakaan ei tuhlaa kaikkia öljyrahojaan sitä mukaa kun sitä tulee; käyttää niitä toki kuitenkin paljon viisaammin kuin Arabimaat.

    Dubaita ei voi ainakaan yrityksen puutteesta syyttää.

    Jotta ei menisi ihan off-topiciksi, niin kannatan Osmon loppupäätelmää: “Keskittyisin omavaraisuuden sijasta suhteellisen edun mukaiseen tuotantoon kuitenkin siten, että pitäisin silmällä strategista omavaraisuutta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Juha kirjoitti 13.2.2008 kello 22:19

    Kumma muuten, että maanpuolustuksesta ja omavaraisuudesta kriisiaikana ei enää juuri puhuta maanviljelyksen yhteydessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jukka kirjoitti 27.2.2008 kello 17:23

    Ciclista sanoi:

    “Mitä jos me emme pysty vaikuttamaan koko ilmastonmuutokseen?”

    Varmaankin jonkinlainen haittavero/päästömaksu globaalisti tullaan sopimaan. Mutta se jää todennäköisesti liian pieneksi vaikuttaakseen niin paljon että ilmastonmuutos todella pysähtyisi.

    Kiinan kansantasavalta, joka tuottaa ilmeisesti jo enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin USA, ei priorisoi sen enempää luontoarvoja kuin Bushin hallituskaan. (Yhdessä niitten osuus lienee 25 % mutta kasvaa nopeasti). Bushin hallituksessa on se hyvä puoli että se kaatuu, mutta Kiinan hallitus ei lähiaikoina kaadu.

    Ilmastonmuutoksessa on se hankala piirre, että se on aidosti globaali yhteismaan ongelma. Sitä ei mitenkään edes teoriassa voi ratkaista – niin kuin väestön räjähdyksen voi – sulkemalla rajoja eli jakamalla globaali ongelma moneksi lokaaliksi ongelmaksi niin kuin yhteismaan ongelman kehittäjä G Hardin esitti.

    Hardinia kannattaa minusta kuitenkin lukea tätäkin ongelmaa miettiessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jaakko H. kirjoitti 10.3.2008 kello 17:16

    Niin. Nykyisen maatalouspolitiikkan olennaisin syy lienee melko itsestäänselvästi Keskustan laaja kannatus. Historian kieroutunut painolasti omavaraisuuden merkityksestä antaa tälle tietysti hyvän kasvualustan. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä syvän rauhanajan politiikan kanssa. Siksi pitäisikin painottaa strategista omavaraisuutta, kuten Osmo ehdottaa.

    Mitä Kiinan päästöihin tulee, niin muistetaanhan, että a) siellä on kuitenkin yli neljä kertaa enemmän populaa kuin USA:ssa ja b) maa tuottaa aika läjän tavaraa yhdelle jos toiselle maalle. Jälkimmäisestä pointista Suomenkin pitäisi saada hieman hyvitystä energiaintensiivisen perustuotantonsa vuoksi. Nykysysteemi, missä päästöt mitataan tuotannon eikä kulutuksen mukaan, on ihan hölmö.
    Se painii samassa sarjassa kuin Yhdysvaltain se kidututtamisspolitiikka, jossa sotavankeja .. siis vihollistaistelijoita .. siirretään omasta huostasta sopiviin maihin kidutettavaksi. Tähän (päästömittaus)järjestelmään on kuitenkin ilmeisesti onneksi tulossa fiksumpia malleja lähivuosina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Veli-Matti kirjoitti 19.7.2008 kello 0:07

    Nykyinen tuettu haaskausjärjestelmä saa osaltani piiskaa, ja olen samoilla linjoilla Osmon kanssa monessa. Miksi minunkin verorahoillani tuetaan ympäristöä tuhoavaa liha- ja maitotaloutta, vaikken ko. tuotteita käytä? Ja ei, en kärsi ravitsemuksellisista puutoksista. Tiedelehti Lancetin mukaan maatalous tuottaa 22 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista. Karjatalouden osuus maatalouden päästöistä on 80 prosenttia. Suomeen tuotetun karjarehun proteiineilla ruokittaisiin koko väestömme moninkertaisesti, mutta mepä tuemmekin mieluummin ulkomaille myytävän ruoan hintaa alas, niin että kansainväliset vilja- ja lihamarkkinat menevät sekaisin. Tukia huoltovarmuudella perustelevat pullamössöt eivät muuten tiedä mistä puhuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus