Maatalous, globalisaatio ja ilmastonmuutos

Kolum­ni Vih­reäs­sä langassa

Ruu­an tuo­tan­non osuus maa­il­man ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­ses­ta on mer­kit­tä­vä: pel­lon­rai­vaus, lan­noi­te­tuo­tan­to, ravin­ne­pääs­töt, tor­jun­ta-aineet, vil­jan­kui­vaus, maa­ta­lous­ko­nei­den polt­toai­neet, kul­je­tuk­set, pak­kauk­set ja ruu­an täh­teet rasit­ta­vat kaik­ki ympäristöä.

Ruu­an hin­ta nousee. Väes­tön­kas­vu ja Aasian elin­ta­son muka­na kas­va­va lihan kulu­tus lisää­vät kysyn­tää. Ilmas­ton muu­tos tuho­aa monin pai­koin sato­ja. Pel­toa jää kas­va­vien kau­pun­kien ja lii­ken­ne­väy­lien alle. Bio­mas­san vil­je­ly kil­pai­lee pel­toa­las­ta ruu­an tuo­tan­non kans­sa. Tan­kil­li­nen mais­sie­ta­no­lia vie yhden ihmi­sen vuo­den ruuan.

Ruu­an kal­lis­tu­mi­nen tekee vil­je­lys­tä Suo­mes­sa aidos­ti kan­nat­ta­vaa. Kun pel­to­jen pysy­mi­nen tuo­tan­nos­sa on var­mis­tet­tu, on aika poh­tia, mitä vil­jel­lä. Tulee­ko mei­dän tavoi­tel­la laa­ja-alais­ta oma­va­rai­suut­ta vai eri­kois­tua suh­teel­li­sen edun peri­aat­teen mukai­ses­ti Suo­meen sovel­tu­vaan tuo­tan­toon, jol­loin maa­ta­lous­tuot­tei­ta sekä tuo­daan että vie­dään pal­jon. Huol­to­var­muus puol­taa laa­jaa oma­va­rai­suut­ta, ympä­ris­tö­nä­kö­koh­dat taas suh­teel­li­sen edun periaatetta.

Ame­rik­ka­lai­sen soi­jan jalos­ta­mi­nen Suo­mes­sa sian­li­hak­si ja kul­jet­ta­mi­nen Sak­saan syö­tä­väk­si ei ole perus­tel­tua kum­mal­ta­kaan kan­nal­ta. Kuka on luo­ki­tel­lut por­saan pöhöt­tä­mi­sen maa­ta­lou­dek­si? Maa­ta­lou­del­la luu­li­si ole­van teke­mis­tä maan ja foto­syn­tee­sin kanssa.

Suo­mes­sa kan­nat­taa tuot­taa lihaa sen ver­ran kuin pel­tom­me tuot­ta­vat rehua. Rehun tuo­tan­toon Suo­mel­la kyl­lä on suh­teel­li­nen etu, joten sitä voi­si nykyi­ses­tä lisä­tä. Jos oli­si pih­vi­leh­mä, eläi­sin lyhyen elä­mä­ni mie­luum­min käys­ken­nel­len vapaa­na Argen­tii­nan pam­pal­la kuin kah­lit­tu­na suo­ma­lai­ses­sa nave­tas­sa. On edul­li­sem­paa kul­jet­taa Atlan­tin yli pelk­kä pih­vi kuin eläi­men tar­vit­se­ma rehu.

Tomaat­tien kas­vat­ta­mi­nen kei­no­va­lon voi­mal­la pauk­ku­pak­ka­sil­la vie pal­jon enem­män ener­gi­aa kuin nii­den kul­jet­ta­mi­nen jopa len­to­rah­ti­na Suo­meen. Ydin­voi­ma­loi­den nyt mereen jou­tu­vien lauh­de­ve­sien avul­la toki voi­si kas­vat­taa tomaat­te­ja tääl­lä­kin edul­li­ses­ti. Tämä on tor­jut­tu, kos­ka se oli­si kuu­lem­ma vää­rin mui­ta tomaa­tin­vil­je­li­jöi­tä kohtaan.

Minus­ta EU:n komis­sio ei ollut aivan vää­räs­sä sii­nä, ettei soke­rin vil­je­ly sovi Suo­meen. Täl­lä kan­nal­la oli muu­ten myös Vih­reän lii­ton maa­ta­lous­po­liit­ti­nen ohjel­ma 1990-luvun alkuvuosilta.

Kes­kit­tyi­sin oma­va­rai­suu­den sijas­ta suh­teel­li­sen edun mukai­seen tuo­tan­toon kui­ten­kin siten, että pitäi­sin sil­mäl­lä stra­te­gis­ta oma­va­rai­suut­ta. Rehun­vil­je­lys­tä on voi­ta­va siir­tyä lei­pä­vil­jaan, jos maa­il­man­kaup­pa alkaa vaa­ran­tua. Sil­loin pitää rehun tuo­tan­nos­ta siir­tyä leipäviljaan.

19 vastausta artikkeliin “Maatalous, globalisaatio ja ilmastonmuutos”

  1. Ruu­an tuo­tan­non osuus maa­il­man ympä­ris­tö­kuor­mi­tuk­ses­ta on mer­kit­tä­vä: pel­lon­rai­vaus, lan­noi­te­tuo­tan­to, ravin­ne­pääs­töt, tor­jun­ta-aineet, vil­jan­kui­vaus, maa­ta­lous­ko­nei­den polt­toai­neet, kul­je­tuk­set, pak­kauk­set ja ruu­an täh­teet rasit­ta­vat kaik­ki ympäristöä.”

    -> Väis­tä­mä­tön joh­to­pää­tös: Maa­il­mas­sa on lii­kaa ihmisiä.
    Sii­tä edel­leen seu­raa­va kysy­mys: Mis­sä nii­tä on liikaa?

    Oli­si­ko ihmi­siä ensi­si­jai­ses­ti lii­kaa siel­lä mis­sä pai­kal­li­nen väes­tö ei edes pys­ty kes­tä­väs­ti ruok­ki­maan itse­ään? Pitäi­si­kö har­ki­ta nyky­muo­tois­ta kehi­tys­a­pua uudes­taan? Pitäi­si­kö vaih­taa nyky­jär­jes­tel­män luo­neet polii­ti­kot ja itse kehi­tys­a­puor­ga­ni­saa­tiois­sa ole­vat hen­ki­löt kos­ka he ovat epä­on­nis­tu­neet täysin?

    Mitä tulee sii­hen lei­pä­vil­jan vil­je­lyyn niin suo­ma­lai­nen vil­ja ei kel­paa kuin ras­kaas­ti sub­ven­toi­tu­na eläin­ten rehuk­si vapail­la mark­ki­noil­la.. Tai­taa olla kui­ten­kin sen lihan ja mai­to­tuot­tei­den tuot­ta­mi­nen sitä vähi­ten tap­pioi­ta tuot­ta­vaa maa­ta­lout­ta Suo­men ilmas­tos­sa pidem­män päällekin..

  2. Tra­vel­ler:

    Oli­si­ko ihmi­siä ensi­si­jai­ses­ti lii­kaa siel­lä mis­sä pai­kal­li­nen väes­tö ei edes pys­ty kes­tä­väs­ti ruok­ki­maan itseään?

    Ode:
    Siis Japa­nis­sa, Hol­lan­nis­sa ja Pohjois-Suomessa?

  3. Kari: “lisään­ty­nyt hii­li­diok­si­din mää­rä toi­saal­ta kas­vat­taa sato­ja. Luu­li­sin tämän vai­ku­tuk­sen ole­van suu­rem­pi kuin tuhou­tu­vien satojen”

    Tämä näke­mys ei käsit­tääk­se­ni edus­ta tie­teen valtavirtaa.

    Siois­ta ja leh­mis­tä täy­tyy muis­tut­taa, että ne tuot­ta­vat tur­han pal­jon metaa­nia. Yhteis­kun­nan pitäi­si suo­sia mui­ta pro­teii­nin­läh­tei­tä. Ravit­se­via Suo­meen sovel­tu­via vil­je­ly­kas­ve­ja ovat esim. pavut, her­neet ja kaalit.

  4. Tra­vel­ler:

    Oli­si­ko ihmi­siä ensi­si­jai­ses­ti lii­kaa siel­lä mis­sä pai­kal­li­nen väes­tö ei edes pys­ty kes­tä­väs­ti ruok­ki­maan itseään?

    Ode:
    Siis Japa­nis­sa, Hol­lan­nis­sa ja Pohjois-Suomessa?

    Mik­si etu­lii­te “Poh­jois”.
    Ete­lä-Suo­mien elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to on yhtä van­kas­ti tuon­tie­ner­gian varas­sa. Kaik­kein vähi­ten elin­tar­vi­keo­ma­va­rai­nen on luon­nol­li­ses­ti pääkaupunkiseutu.

  5. Ode:
    “Jos oli­si pih­vi­leh­mä, eläi­sin lyhyen elä­mä­ni mie­luum­min käys­ken­nel­len vapaa­na Argen­tii­nan pam­pal­la kuin kah­lit­tu­na suo­ma­lai­ses­sa navetassa.”

    Tie­dät­kö Ode jon­kin pai­kan Suo­mes­sa, jos­sa liha­ro­tui­set nau­dat ovat kah­lit­tu­na parressa?

    Jos minä oli­sin kir­jo­lo­hi, niin eläi­sin mie­luum­min lyhyen elä­mä­ni akvaa­rios­sa huo­nees­sa, jos­sa oli­si terä­vä­piir­to­te­le­vi­sio, kuin kyl­mäs­sä joes­sa jään alla.

  6. Voi hyvä­nen aika, ei voi muu­ta sanoa.. Ei tar­vit­se todel­la­kaan ihme­tel­lä mik­si Suo­mes­sa har­joi­tet­tu poli­tiik­ka on sitä mitä on..

    Japa­ni. Maan väki­lu­ku ei suin­kaan kas­va vaan vähe­nee jat­ku­vas­ti, sii­tä huo­li­mat­ta kukaan mer­kit­tä­vä japa­ni­lai­nen polii­tik­ko ei ehdo­ta rat­kai­suk­si tähän ongel­maan, joka ei itse asias­sa edes ole ongel­ma, esi­mer­kik­si mas­sii­vis­ta maa­han­muut­toa III maa­il­mas­ta. Miten huol­to­suh­de voi­si paran­tua kun nii­tä huol­let­ta­via tulee lisää? Kun olet itse pitä­nyt yllä kes­kus­te­lua älyk­kyy­des­tä, niin muis­ta­net var­maan että japa­ni­lais­ten ÄO on sel­väs­ti kor­keam­pi kuin mei­dän län­si­maa­lais­ten. Oli­si­ko juu­ri täs­sä syy Japa­nin har­joit­ta­maan eri­lai­seen poli­tiik­kaan? Mitä tulee sii­hen kykyyn ruok­kia oma kan­sa, niin ajat­te­le­pa kos­ka japa­ni­lai­set ovat ker­jän­neet saa­ti vaa­ti­neet, ruo­kaa ja mui­ta vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­kei­tä muil­ta kan­soil­ta? Hei­dän ei ole tar­vin­nut sitä teh­dä kos­ka jo ennen suu­ri­mit­tais­ta ulko­maan kaup­paa Japa­ni pys­tyi ruok­ki­maan lähes nykyi­sen suu­rui­sen väes­tön­sä omal­la tuo­tan­nol­laan. En het­keä­kään epäi­le ettei­kö Japa­ni kyke­ni­si sii­hen vie­lä­kin sopi­van siir­ty­mä­ajan jäl­keen mikä­li hei­dän oli­si pak­ko. Hei­dän ei kyl­lä­kään ole pak­ko teh­dä sitä kos­ka he val­mis­ta­vat val­ta­vat mää­rät halut­tu­ja tuot­tei­ta, joi­ta kaik­ki muut kan­sat halua­vat ostaa vie­lä­pä kor­ke­aan hin­taan. Niin kor­ke­aan hin­taan että japa­ni­lai­set pys­tyi­si­vät halu­tes­saan osta­maan kaik­ki maa­il­man­kau­pas­sa liik­ku­vat elin­tar­vik­keet ja kip­paa­maan ne vaik­ka mereen.. Japa­nin kan­san­ta­lous kyl­lä kes­täi­si senkin.

    Hol­lan­ti on mer­kit­tä­vä elin­tar­vik­kei­den VIEJÄ. Maal­la ei ole mitään vai­keuk­sia ruok­kia väestöään. 

    Lap­pi kuu­luu Suo­meen, vähän niin kuin se tei­dän Hel­sin­ki­kin. Hal­li­tus ei vie­lä ole saa­nut sitä pilk­ka­hin­nal­la kau­pak­si ruåt­sa­lai­sil­le, kuten kyl­lä­kin huo­mat­ta­van osan muus­ta kan­sal­li­so­mai­suu­des­ta. Tai­taa olla se naa­pu­rin­kin raha­ti­lan­ne vähän huo­no nyky­ään.. Tie­sit­kö ettei Hel­sin­ki­kään ole oma­va­rai­nen ruo­an tuo­tan­non suh­teen? Ei ne ’stock­man­nin her­kut’, joi­ta on muka­va käy­dä osta­mas­sa eko­lo­gi­ses­ti rati­kal­la, ole tuo­tet­tu kehä III sisä­puo­lel­la vaan ne on tuo­tu usein jopa hyvin­kin kau­kaa. Ehkä­pä jopa luon­toa ylet­tö­mäs­ti rasit­taen.. Olen luke­nut huo­mat­ta­van osan teks­teis­tä­si ja käsit­tääk­se­ni Sinun ihan­neyh­teis­kun­nas­sa­si kaik­ki ihmi­set asui­si­vat ahtaas­ti kyl­mis­sä, kel­meän­niu­kas­ti kii­na­lai­sil­la sääs­tö­lam­puil­la valais­tuis­sa ker­ros­ta­lois­sa aivan junan­ra­dan vie­res­sä juu­ri siel­lä Hel­sin­gis­sä..? Olis­ko­han sit­ten­kin juu­ri tei­tä hel­sin­ki­läi­siä lii­kaa.. (reto­ri­nen kysymys)

  7. Osmo,

    Kyl­lä Poh­jois-Suo­mes­sa tul­tai­siin nyky­ään ihan hyvin toi­meen oma­va­rai­ses­ti niin­kuin ennen­kin on tul­tu. Ei ihmi­nen tar­vit­se espan­ja­lais­ta tuon­ti­to­maat­tia yhtään mihin­kään. Peru­naa maa­han, kesäl­lä mar­ja­met­sään, syk­syl­lä sie­ni­met­sään, kalaa järvestä/merestä, poronlihaa..

    Sinä sen sijaan vali­tet­ta­vas­ti kuo­li­sit itse­ruo­kin­ta­pe­ri­aat­teel­la näl­kään Kata­ja­no­kal­la, kos­ka et sai­si avoca­doa sit­keäs­tä yrit­tä­mi­ses­tä huo­li­mat­ta ikku­na­lau­dal­la kas­va­tet­tua. Par­vek­keen yrt­ti­la­ji­tel­ma­kaan ei riit­täi­si tyy­dyt­tä­mään vuo­ro­kau­tis­ta 2500 kilo­ka­lo­rin energiatarvettasi. 

    Ps. Liha­kar­ja muu­ten on Suo­mes­sa yleen­sä piha­tois­sa. Kos­ka leh­mät tun­tu­vat ole­van niin sydän­tä­si lähel­lä, niin paneu­du vähän parem­min asi­aa kos­ke­viin fak­toi­hin, kiitos!

  8. Osmon kir­joi­tus on just oikein! Elin­tar­vik­kei­ta saa kyl­lä maa­il­man mark­ki­noil­ta sii­nä mis­sä öljyä­kin. Oma­va­rai­suut­ta voi pitää jon­kin­lai­se­na teki­jä­nä, kun mie­ti­tään maa­ta­lout­ta, mut­ta sen osuut­ta koros­te­taan aivan lii­kaa. Mark­ki­noi­den vois muu­ten­kin antaa päät­tää huol­to­var­muu­den ja oma­va­rai­suu­den tason kos­ka ne osaa­vat arvioi­da ris­ke­jä pal­jon parem­min kuin asian­tun­ti­jat tai byrokraatit.
    Jos tuet lope­tet­tai­siin, niin pois­tuis var­maan­kin toi tomaa­tin­vil­je­ly­pul­ma, kun yrit­tä­jät vois rau­has­sa käyt­tää ydin­voi­ma­loi­den lauh­de­ve­siä, kun ei tart­tes olla “tas­a­puo­li­nen”.

  9. Tra­vel­le­ril­le ja vähän Elinallekin.

    Minä en kan­nat­ta­nut Tra­vel­le­rin tavoin pai­kal­lis­ta oma­va­rai­suut­ta, vaan tämä aja­tus oli Tra­vel­le­rin itsen­sä. Ei siis ole minun aja­tuk­se­ni, että japa­ni­lais­ten pitäi­si muut­taa lähem­mäs nii­tä pel­to­ja, joil­ta hei­dän elin­tar­vik­keen­sa ovat kotoi­sin, vaan aja­tus oli enem­män Tra­vel­le­rin oma. Mut­ta ansiok­kaas­ti hän sitä toi­saal­ta vastusti.

    Hol­lan­nin maa­ta­lous­tuo­tan­to on kalo­reis­sa las­ket­tu­na nega­tii­vi­nen, joten ei sil­lä oikein pär­jäi­si. Tuo­vat rehua ulko­mail­ta ja jalos­ta­vat sen sian­li­hak­si ja menet­tä­vät sii­nä sivus­sa suu­rim­man osan ruu­an ener­gia­mää­räs­tä. Jos rajat sul­jet­tai­siin, Hol­lan­tai­lai­set kuo­li­si­vat nälkään.

  10. Osmo,
    Täy­tyy kom­men­toi­da muu­ta­maa asi­aa kolum­nis­ta. Haluai­sin tuo­da pari aja­tus­ta bio­mas­sas­ta. Jos ajat­te­lee koti­mais­ta pel­to­bio­ener­gi­aa niin löy­tyy sii­tä myös mah­dol­li­suuk­sia. Esi­mer­kik­si luo­mu­tuo­tan­toon bio­kaa­sua var­ten bio­mas­san tuot­ta­mi­nen sopii hyvin. Viher­lan­noi­tuk­sen bio­mas­san voi esi­mer­kik­si hyö­dyn­tää ener­giak­si. Myös suo­ja­vy­hyk­kei­den, kais­to­jen ja kesan­to­jen niit­to­jä­te sovel­tuu tähän. Ener­gian­tuo­tan­non tulok­se­na jäl­jel­le jää sopi­vaa lan­noi­tet­ta, jol­loin ravin­teet palau­tu­vat takai­sin kiertoon.
    Suo­mes­sa on vil­jas­ta yli­tuo­tan­toa. Euroo­pan (myös Suo­men) yli­jää­mä­tuo­tan­to pää­tyy mones­ti Afri­kan mark­ki­noil­le vai­keut­ta­maan pai­kal­lis­ta tuo­tan­toa. Voi­si olla parem­pi, että yli­jää­mä­vil­ja käy­tet­täi­siin Suo­mes­sa ener­giak­si kuin rah­dat­tai­siin EU:n varas­toi­hin. Tai parem­pi, jos vil­jel­täi­siin moni­puo­li­sem­min rehu­kas­ve­ja (oma­va­rais­ta val­kuais­re­hu vil­je­leyä) ja näin vil­jan vil­je­ly­ala vähenisi.
    Ete­les­sä kas­va­te­tuis­ta tomaa­teis­ta ja muis­ta hedelmistä:
    Onko eet­ti­ses­ti oikein, että Suo­mes­sa käy­te­tään ete­län vähe­ne­viä vesi­va­ro­ja mei­dän hyväk­si? Moni paik­ka kär­sii jo kui­vuu­des­ta ete­lä-euroo­pas­sa ja ilmos­to­muu­tok­sen myö­tä ilmiö var­maan­kin yleis­tyy. Myös työ­olois­sa tai­taa olla pal­jon teke­mis­ta esim. Espanjassa.
    Itse uskon, että parem­pi oli­si suo­sia enem­män koti­mai­sia vihan­nek­sia ja juu­rek­sia kausi­luon­toi­ses­ti yhdis­tet­ty­nä vähäi­sem­pään lihan kulutukseen.

  11. Käy­tin kyl­lä sanaa pai­kal­li­nen väes­tö mut­ta tar­koi­tin sil­lä tie­ten­kin pai­kal­li­suut­ta val­tion tark­kuu­del­la. Minul­le on kyl­lä päi­vän sel­vää että kau­pun­geis­sa ei pys­ty­tä tuot­ta­maan ruo­kaa riit­tä­väs­ti omaan käyt­töön, ja lisäk­si on ole­mas­sa muu­ta­mia val­tioi­ta joil­la ei ole oma­va­rai­suu­teen mitään mah­dol­li­suuk­sia. Hol­lan­ti ja Japa­ni oli­vat vain huo­no­ja esi­merk­ke­jä Odel­ta, parem­pi oli­si esi­mer­kik­si Singapore. 

    Kun mai­nit­sin kehi­ty­sa­vun niin kuvit­te­lin että ymmär­täi­sit että tar­koi­tin ruok­ki­maan pys­ty­mi­sel­lä sitä että val­tio kyke­nee tuot­ta­maan joko ruo­kaa, tai sit­ten tuot­tei­ta ja pal­ve­luk­sia eli rahaa, niin pal­jon että kan­san ruok­ki­mi­nen onnis­tuu ilman ker­jää­mis­tä ja vaatimista.

    Mie­les­tä­ni mai­nit­se­ma­ni ruok­ki­mi­son­gel­ma on todel­la vaka­va, pal­jon vaka­vam­pi kuin esi­mer­kik­si Suo­men Huu­ta­va Työ­voi­ma­pu­la ®. Afga­nis­ta­nin itä­ra­jal­ta alka­va ja ete­läi­seen Afrik­kaan päät­ty­vä puo­li­kuun muo­toi­nen, kult­tuu­ri­ses­ti tie­ten­kin ääret­tö­män rikas alue, on sel­lai­nen jos­sa vain mel­ko har­vat val­tiot pys­ty­vät ruok­ki­maan räjäh­dys­mäi­ses­ti kas­va­neen väes­tön­sä. Täl­lä het­kel­lä ara­bit saa­vat erit­täin suu­ret valuut­ta­tu­lot öljys­tään, ja tämä raha sätei­lee ympä­ris­töön­kin mah­dol­lis­taen laa­jan elin­tar­vik­kei­den tuonnin.

    Kun tämä öljy­ra­ho­jen vir­ta lop­puu niin mitä sit­ten? Mitä muu­ta tuol­la alu­eel­la tuo­te­taan kuin luon­non­va­ro­ja? Elää­kö rei­lus­ti yli 2 000 000 000 ihmis­tä tule­vai­suu­des­sa myy­mäl­lä taa­te­lei­ta ja appel­sii­ne­ja meil­le vaik­ka pai­koin siel­lä on pulaa jopa juo­ma­ve­des­tä? Vai tuo­vat­ko kii­na­lais­ten tule­vai­suu­des­sa omis­ta­mat kai­vok­set Afri­kas­sa sel­lai­sia rik­kauk­sia pai­kal­li­sil­le, joil­la mie­let­tö­män suu­ri väes­tö ruokitaan? 

    Kysei­sel­lä alu­eel­la ei ker­ta­kaik­ki­aan tuo­te­ta juu­ri mitään sel­lai­sia tuot­tei­ta ja pal­ve­luk­sia, joi­ta kukaan haluai­si ostaa.. Mikä tahan­sa kehit­ty­nyt pik­ku­val­tio, vaik­ka­pa Taiwan, on tie­teen ja tek­nii­kan saral­la super­val­ta tuo­hon “puo­li­kuu­hun” verrattuna.

    Point­ti­ni alku­pe­räi­ses­sä pos­tauk­ses­sa oli yksin­ker­tai­ses­ti se ettei pie­nen ja köy­hän Suo­men, tai edes koko län­nen, kan­na­ta kiih­dyt­tää III maa­il­man väes­tö­rä­jäh­dys­tä kuten tähän asti on teh­ty. Kehi­tys­mail­ta on vaa­dit­ta­va sitou­tu­mis­ta Kii­nan tyyp­pi­seen anka­raan väes­tö­po­li­tiik­kaan. Mikä­li halua tähän ei siel­tä löy­dy, ei myös­kään min­kään­lais­ta ns. kehi­tys­a­pua tule antaa. Mikä­li pai­kal­lis­ten asuk­kai­den juma­la tai poli­tiik­ka kiel­tää per­he­suun­nit­te­lun, niin var­mas­ti ne sit­ten väes­tön­sä itse ruok­ki­vat­kin. Vai mitä?

    Vie­lä tuo­hon Hol­lan­tiin pala­tak­se­ni.. on tot­ta että Hol­lan­ti tuot­taa lihaa osin tuon­ti­re­hu­jen voi­min, mut­ta mikä­li maan pel­lot lai­tet­tai­siin pää­osin peru­nal­le ja vil­jal­le pys­tyi­si maa ruok­ki­maan pait­si oman väes­tön­sä niin tar­vit­taes­sa myös suu­rim­man osan sak­sa­lai­sis­ta­kin.. Ei tie­ten­kään esim. juot­to­va­si­kan lihal­la, mut­ta ter­veel­li­sel­lä kas­vis­ra­vin­nol­la.. Kysy asi­aa vaik­ka jol­tain tei­dän vegaanijäseneltä 🙂

  12. Kui­ten­kin tun­tuu muka­val­ta, että maa­ta­lou­den laa­ja­mit­tai­ses­ta yli­tuo­tan­nos­ta on pääs­ty eroon. Elin­tar­vik­kei­den maa­il­man­kaup­pa on sii­nä mie­les­sä ter­veem­mäl­lä poh­jal­la kuin aikoi­hin. Nyky­ään kai laa­jal­ti aja­tel­laan, että yli­tuo­tan­nol­la lii­an alas pai­ne­tut maa­ta­lous­tuot­tei­den maa­il­man­mark­ki­na­hin­nat ovat hidas­ta­neet maa­ta­lous­sek­to­rin kehit­ty­mis­tä niis­sä mais­sa, jot­ka muu­ten oli­si­vat olleet sii­nä vai­hees­sa, että maa­ta­lous­sek­to­ri oli­si toi­mi­nut edis­tyk­sen veturina.

  13. Tra­ve­le­ril­le:

    Ara­bi­mais­ta aina­kin osa tie­dos­taa, että öljyl­lä ei voi elää ikui­ses­ti. Öljys­tä saa­duil­la rahoil­la voi. Sik­si ne ostaa, aina­kin yrit­tää, länk­kä­rei­den pää­omaa niin nopeal­la tah­dil­la kuin myy­dään: sata­mia, pörs­se­jä, yri­tyk­siä ja niin edel­leen. Nor­ja­kaan ei tuh­laa kaik­kia öljy­ra­ho­jaan sitä mukaa kun sitä tulee; käyt­tää nii­tä toki kui­ten­kin pal­jon vii­saam­min kuin Arabimaat. 

    Dubai­ta ei voi aina­kaan yri­tyk­sen puut­tees­ta syyttää. 

    Jot­ta ei meni­si ihan off-topicik­si, niin kan­na­tan Osmon lop­pu­pää­tel­mää: “Kes­kit­tyi­sin oma­va­rai­suu­den sijas­ta suh­teel­li­sen edun mukai­seen tuo­tan­toon kui­ten­kin siten, että pitäi­sin sil­mäl­lä stra­te­gis­ta omavaraisuutta”.

  14. Kum­ma muu­ten, että maan­puo­lus­tuk­ses­ta ja oma­va­rai­suu­des­ta krii­siai­ka­na ei enää juu­ri puhu­ta maan­vil­je­lyk­sen yhteydessä.

  15. Ciclis­ta sanoi:

    Mitä jos me emme pys­ty vai­kut­ta­maan koko ilmastonmuutokseen?”

    Var­maan­kin jon­kin­lai­nen haittavero/päästömaksu glo­baa­lis­ti tul­laan sopi­maan. Mut­ta se jää toden­nä­köi­ses­ti lii­an pie­nek­si vai­kut­taak­seen niin pal­jon että ilmas­ton­muu­tos todel­la pysähtyisi.

    Kii­nan kan­san­ta­sa­val­ta, joka tuot­taa ilmei­ses­ti jo enem­män hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä kuin USA, ei prio­ri­soi sen enem­pää luon­toar­vo­ja kuin Bus­hin hal­li­tus­kaan. (Yhdes­sä niit­ten osuus lie­nee 25 % mut­ta kas­vaa nopeas­ti). Bus­hin hal­li­tuk­ses­sa on se hyvä puo­li että se kaa­tuu, mut­ta Kii­nan hal­li­tus ei lähiai­koi­na kaadu. 

    Ilmas­ton­muu­tok­ses­sa on se han­ka­la piir­re, että se on aidos­ti glo­baa­li yhteis­maan ongel­ma. Sitä ei miten­kään edes teo­rias­sa voi rat­kais­ta — niin kuin väes­tön räjäh­dyk­sen voi — sul­ke­mal­la rajo­ja eli jaka­mal­la glo­baa­li ongel­ma monek­si lokaa­lik­si ongel­mak­si niin kuin yhteis­maan ongel­man kehit­tä­jä G Har­din esit­ti.

    Har­di­nia kan­nat­taa minus­ta kui­ten­kin lukea tätä­kin ongel­maa miettiessä.

  16. Niin. Nykyi­sen maa­ta­lous­po­li­tiik­kan olen­nai­sin syy lie­nee mel­ko itses­tään­sel­väs­ti Kes­kus­tan laa­ja kan­na­tus. His­to­rian kie­rou­tu­nut pai­no­las­ti oma­va­rai­suu­den mer­ki­tyk­ses­tä antaa täl­le tie­tys­ti hyvän kas­vua­lus­tan. Täl­lä ei kui­ten­kaan ole mitään teke­mis­tä syvän rau­han­ajan poli­tii­kan kans­sa. Sik­si pitäi­si­kin pai­not­taa stra­te­gis­ta oma­va­rai­suut­ta, kuten Osmo ehdottaa.

    Mitä Kii­nan pääs­töi­hin tulee, niin muis­te­taan­han, että a) siel­lä on kui­ten­kin yli nel­jä ker­taa enem­män popu­laa kuin USA:ssa ja b) maa tuot­taa aika läjän tava­raa yhdel­le jos toi­sel­le maal­le. Jäl­kim­mäi­ses­tä poin­tis­ta Suo­men­kin pitäi­si saa­da hie­man hyvi­tys­tä ener­giain­ten­sii­vi­sen perus­tuo­tan­ton­sa vuok­si. Nyky­sys­tee­mi, mis­sä pääs­töt mita­taan tuo­tan­non eikä kulu­tuk­sen mukaan, on ihan hölmö.
    Se pai­nii samas­sa sar­jas­sa kuin Yhdys­val­tain se kidu­tut­ta­miss­po­li­tiik­ka, jos­sa sota­van­ke­ja .. siis vihol­lis­tais­te­li­joi­ta .. siir­re­tään omas­ta huos­tas­ta sopi­viin mai­hin kidu­tet­ta­vak­si. Tähän (päästömittaus)järjestelmään on kui­ten­kin ilmei­ses­ti onnek­si tulos­sa fik­sum­pia mal­le­ja lähivuosina.

  17. Nykyi­nen tuet­tu haas­kaus­jär­jes­tel­mä saa osal­ta­ni piis­kaa, ja olen samoil­la lin­joil­la Osmon kans­sa mones­sa. Mik­si minun­kin vero­ra­hoil­la­ni tue­taan ympä­ris­töä tuhoa­vaa liha- ja mai­to­ta­lout­ta, vaik­ken ko. tuot­tei­ta käy­tä? Ja ei, en kär­si ravit­se­muk­sel­li­sis­ta puu­tok­sis­ta. Tie­de­leh­ti Lance­tin mukaan maa­ta­lous tuot­taa 22 pro­sent­tia ihmi­sen aiheut­ta­mis­ta kas­vi­huo­ne­kaa­suis­ta. Kar­ja­ta­lou­den osuus maa­ta­lou­den pääs­töis­tä on 80 pro­sent­tia. Suo­meen tuo­te­tun kar­ja­re­hun pro­teii­neil­la ruo­kit­tai­siin koko väes­töm­me monin­ker­tai­ses­ti, mut­ta mepä tuem­me­kin mie­luum­min ulko­mail­le myy­tä­vän ruo­an hin­taa alas, niin että kan­sain­vä­li­set vil­ja- ja liha­mark­ki­nat mene­vät sekai­sin. Tukia huol­to­var­muu­del­la perus­te­le­vat pul­la­mös­söt eivät muu­ten tie­dä mis­tä puhuvat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.