Ruuan arvonlisävero ja köyhät eläkeläiset

31.7.2007 · Aihe: _ 

En tiedä, mistä Suomen keskusta on saanut päähänpinttymän alentaa ruuan arvonlisäveroa. Voi tietysti olla, että on huolimattomasti ajateltu sen lisäävän ruuan menekkiä ja näin tukevan viljelijöiden tuloja. Niinhän siinä ei käy, sillä kansalaisten kyky syödä enemmän on rajallinen. Kun ruuanhintaa alennetaan ja kalliin ruuan hintaa alennetaan enemmän kuin halvan, hyötyjiä ovat kalliin ruuan tuottajat; toisaalta einesteollisuus ja toisaalta erilaisten etelän herkkujen tuottajat. Huomattakoon, että arvonlisäveron alennus koskee myös sitä osaa ruuan hinnasta, joka syntyy ruuan kuljettamisesta vaikka toiselta puolelta maapalloa Suomeen – alennusta ei sen sijaan tule kuljetuskustannuksiin vietäessä suomalaista ruokaa Suomesta ulkomaille. Olisiko keskustalaisilla vielä muistissa aika, kun ei ollut arvonlisäveroa vaan liikevaihtovero ja oli mahdollista tehdä niin sanottu alkutuotevähennys ja vähentää vain vaikkapa viljan ja perunan tuottajahintaan kohdistuvaa liikevaihtoveroa?

Suomalainen viljelijä ei tästä hyödy vaan pikemminkin päin vastoin.

Vielä kummallisempi kuitenkin on julkisuuteen tuotu perustelu, jonka viimeksi tänään sanoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli Ylen ykkösessä: tällä tuettaisiin köyhiä eläkeläisiä. Kokeneen poliitikon on tiedettävä, ettei väitteessä ole päätä eikä häntää. Eläkkeet on sidottu 80 prosenttisesti kuluttajahintaindeksiin, joka laskee, kun ruuan hinta laskee. Eläkeläisiltä ja työttömiltä siis otetaan alennuksesta koituva hyöty automaattisesti pois. Ruuan arvonlisäveron alentaminen päinvastoin alentaisi eläkeläisten ansioita suhteessa palkansaajien ansiotasoon. Kalli ei voi väittää, ettei tätä tiedä.

Kommentit

4 Vastausta artikkeliin “Ruuan arvonlisävero ja köyhät eläkeläiset”

  1. nozick kirjoitti 31.7.2007 kello 11:01

    Kallin argumentti perustuu siihen oletukseen, että eläkeläiset käyttävät tuloistaan suuremman osan ruokaan kuin työntekijät. Ruuan hinnan laskeminen siis hyödyttää heitä suhteessa enemmän kuin muita. Tämä logiikka on aivan oikea mikäli tuo oletus kulutuksen suuntautumisesta on oikea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ode kirjoitti 31.7.2007 kello 11:34

    Se olisi oikein, jos tuo oletus olisi totta ja JOS eläkkeet eivät olisi sidoksissa kuluttajahintaindeksiin.

    Ensinnäkin kotitaloudet, jotka eivät ole eläkeläistalouksia, ovat usein lapsiperheitä, jossa ruuan osuus kulutusmenoista on kohtalaisen suuri. Toiseksi eläkeläiset syövät vähän ja vanhan kansan ihmisinä halpaa perusruokaa, kun työikäiset syövät kaiken maailman pakastepizzoja, joirta ruuan alv:n alennus suosii euromääräisesti enemmän.

    Sitten tulee vielä tämä kuluttajahintaindeksi. Tehdään vähän yksinkertasitettuja oletuksia. Oletetaan, että työikäisten keskuudessa ruuan osuus menoista olisi 20 % ja eläkeläisten keskuudessa 25% ja että ruuan arvonlisäveron alennus alentaisi ruuan hintaa 4%. Eläkeläisen reaaliansioita tämä 4% alentaisi yhden prosentin (0,25 x 4%) ja ja muun kansan menoja 0,8% (0,2 x 4%) Eläkeläiset siis voittaisivat, mutta sitten tulee indeksiehto.

    Elinkustannusindeksiä ruuan hinnan alennus alentaisi noin 0,8% ja eläkeindeksiä siis 0,64% (hintaindeksin paino 80%)
    Kun eläkeläisen ostoskori halpenee prosentin ja hänen eläkkeensä laskee 0,64%, hyödyksi jää vain 0,36% eli vähemmän kuin palkansaajan 0,8%. Eläkkeet siis heikkenevät suhteessa palkkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Teemu Pyyluoma kirjoitti 31.7.2007 kello 12:50

    Eräs versio menee suurin piirtein niin, että tämä veronalennus hyödyttää nimenomaa kaikkien pienempiä etuuksia saavia joidenka tuloista saattaa mennä jopa puolet ruokaan, ja toisaalta jotta veronalennus olisi poliittisesti mahdollinen sen pitää hyödyttää myös keskiluokkaa.

    Mitä tulee eineksiin, samoin kuin ilmeisesti kirjoittaja en pahemmin harrasta ihan gastronimisista syistä, mutta oma käsitykseni on että esimerkiksi tuoreet kasvikset ovat jo nyt kalliimpia kuin einekset.

    Siitä olen samaa mieltä, että saman rahan voisi käyttää esim. eläkeläisten asemaan parantamiseen paljon fiksumminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Pekka Raukko kirjoitti 1.8.2007 kello 18:42

    Jos köyhät ja rikkaat söisivät prosentteja, niin he hyötyisivät ruuan alv:n alennuksesta saman verran.
    Kun köyhä kuitenkin usein syö kaurapuuroa, hyötyy hän ruoka-annosta kohden muutaman sentin. (joista yli puolet indeksiehto siis ottaa takaisin)
    Kun rikas syö kaviaaria, hyötyy hän ruoka-annosta kohden muutaman euron.

    Jos poliittinen realismi edellyttää varakkaan tukemista eurolla aina kun köyhä saa sentin, saattavat rahat loppua kepulaisiltakin kesken…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus