Miksi kompostia eikä biokaasua?

Maan johtavi­in ympäriostöter­veysti­eteil­i­jöi­hin kuu­lu­va emer­i­tus­pro­fes­sori Jouko Tuomis­to esit­tää tänään (31.7.2007) Helsin­gin Sanomissa,että bio­jätet­tä ei pitäisi kaatopaikoil­la kom­pos­toi­da vaan mädät­tää biokaa­suk­si. Hänen perustelun­sa lähtevät pitkälti niistä ter­veyshaitoista, jot­ka kom­porstista syn­tyvät, jos pros­es­si kuitenkin siir­tyy lahoamis­es­ta mätäne­misek­si. Minä olen ihme­tel­lyt samaa lähin­nä ene­r­i­at­alouden kannalta. 

Bio­mas­sa lahoami­nen on sen hidas­ta palamista, joka ei paljon eroa taval­lis­es­ta palamis­es­ta, pait­si ettei ihan kaik­ki pala, vaan jäl­jelle jää maan­paran­nu­saineek­si tarkoitet­tua kom­pos­ti­m­ul­taa. Kom­postin “palami­nen” syn­nyt­tää lämpöä,jota ei kuitenkaan voi käyt­tää juuri mihinkään. Jos halot­tamisen sijas­ta päädyt­täisi­in hapet­tomaan mädät­tämiseen, saataisi­in metaa­nia — biokaa­sua — jota voisi käyt­tää maakaa­sun tavoin. Aika mon­en sikalan kap­a­siteet­tia yksi Ämmän­suon mädät­tämö vas­taisi. Tietysti sil­loin menetet­täisi­in se kom­pos­ti­m­ul­ta. Ainakaan YTV:n osalta tämä kom­pos­ti­m­ul­ta ainakin on men­nyt huonos­ti kau­pak­si, kos­ka siinä on raskas­met­alle­ja; lajit­telu ei toi­mi kunnolla.

Jos Tuomis­to on vielä oike­as­sa kom­pos­toin­nin ter­veysriskien osalta, mik­si ei siir­ryt­täisi mädät­tämöi­hin. Olen ymmärtänyt, että sel­l­ainen toimii pienem­mässä mit­takaavas­sakin, jol­loin jät­teitä ei tarvit­sisi kul­jet­taa yhtä pitkälle kuin nyt. Ari­napolton tuolli­nen biokaa­su­laitos ainakin hakkaa men­nen tullen.

2 vastausta artikkeliin “Miksi kompostia eikä biokaasua?”

  1. Asia on todel­lakin mie­lenki­in­toinen, sil­lä kom­pos­toin­ti ei kai oikein mis­sään suh­teessa ole ollut mikään men­estys luku­unot­ta­mat­ta maaseudun ihmis­ten omia pihanperäkompostoreja. 

    Vaasan seudul­la­han Stor­moss­enin jät­teenkäsit­te­ly­laitos­ta aikoinaan esitelti­in jonkin­laise­na tule­vaisu­u­den mallilaitok­se­na, mut­ta sit­tem­min on ollut hil­jaista. Kat­selin itse biokaa­su­laitos­ta jonk­i­nasteisel­la ihailul­la, kos­ka se tun­tui järkeväm­mältä kuin käyt­tökelvot­toman kom­pos­tim­ul­lan tuot­ta­mi­nen. Kuitenkin Stor­mossen on pros­es­siteknisen ajat­telun kannal­ta hie­man arve­lut­ta­va, kos­ka siinä kansalaiset ensin sekoit­ta­vat eri jäte­ja­keet, ja järeässä laitok­ses­sa ne sit­ten erotel­laan. Stor­mossen edus­taa hie­man kyynistä suh­tau­tu­mista ihmis­ten kykyyn lajitel­la jät­teen­sä. Toisaal­ta tietysti on tot­ta, että bio­jäteas­t­ioi­hin pää­tyy kaiken­laista, ja esimerkik­si van­ha 28 tuuman kuva­putkitele­vi­sio perunankuorien seassa voi oleel­lis­es­ti häir­itä bio­jät­teen tietä mädätyslaitokseen.

    http://www.stormossen.fi/default.asp?id=stormossen-fi

    Vastaa

  2. Mädä­tys olisi tosi­aankin kaikin puolin kom­pos­toin­tia parem­pi vaihtoehto.
    Mädä­tyk­sessä jäl­jelle jäävä “jään­nös” on lisäk­si käsit­tääk­seni ainakin kom­pos­tim­ul­lan veroista lan­noi­tus- ja maanparannusaineena.
    Ongel­ma lie­nee mädä­tyk­sen vaa­timien investoin­tikus­tan­nusten suu­ru­us kom­pos­ti­laitok­seen verrattuna.
    Jäte‑, ympäristö- ja ener­giapoli­ti­ikkaa kun tehdään aina mah­dol­lisim­man lyhytjänteisesti

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.