Ruuan arvonlisävero ja köyhät eläkeläiset

En tiedä, mis­tä Suomen keskus­ta on saanut päähän­pint­tymän alen­taa ruuan arvon­lisäveroa. Voi tietysti olla, että on huoli­mat­tomasti ajatel­tu sen lisäävän ruuan menekkiä ja näin tuke­van vil­jeli­jöi­den tulo­ja. Niin­hän siinä ei käy, sil­lä kansalais­ten kyky syödä enem­män on rajalli­nen. Kun ruuan­hin­taa alen­netaan ja kalli­in ruuan hin­taa alen­netaan enem­män kuin hal­van, hyö­tyjiä ovat kalli­in ruuan tuot­ta­jat; toisaal­ta eines­te­ol­lisu­us ja toisaal­ta eri­lais­ten etelän herkku­jen tuot­ta­jat. Huo­mat­takoon, että arvon­lisäveron alen­nus kos­kee myös sitä osaa ruuan hin­nas­ta, joka syn­tyy ruuan kul­jet­tamis­es­ta vaik­ka toiselta puolelta maa­pal­loa Suomeen — alen­nus­ta ei sen sijaan tule kul­je­tuskus­tan­nuk­si­in vietäessä suo­ma­laista ruokaa Suomes­ta ulko­maille. Olisiko keskusta­laisil­la vielä muis­tis­sa aika, kun ei ollut arvon­lisäveroa vaan liike­vai­h­tovero ja oli mah­dol­lista tehdä niin san­ot­tu alku­tuotevähen­nys ja vähen­tää vain vaikka­pa vil­jan ja perunan tuot­ta­jahin­taan kohdis­tu­vaa liikevaihtoveroa?

Suo­ma­lainen vil­jeli­jä ei tästä hyödy vaan pikem­minkin päin vastoin.

Vielä kum­mallisem­pi kuitenkin on julk­isu­u­teen tuo­tu perustelu, jon­ka viimek­si tänään sanoi keskus­tan eduskun­taryh­män puheen­jo­hta­ja Timo Kalli Ylen ykkösessä: täl­lä tuet­taisi­in köy­hiä eläkeläisiä. Koke­neen poli­itikon on tiedet­tävä, ettei väit­teessä ole päätä eikä hän­tää. Eläk­keet on sidot­tu 80 pros­ent­tis­es­ti kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in, joka las­kee, kun ruuan hin­ta las­kee. Eläkeläisiltä ja työt­tömiltä siis ote­taan alen­nuk­ses­ta koitu­va hyö­ty automaat­tis­es­ti pois. Ruuan arvon­lisäveron alen­t­a­mi­nen päin­vas­toin alen­taisi eläkeläis­ten ansioi­ta suh­teessa palka­nsaa­jien ansio­ta­soon. Kalli ei voi väit­tää, ettei tätä tiedä.

4 vastausta artikkeliin “Ruuan arvonlisävero ja köyhät eläkeläiset”

  1. Kallin argu­ment­ti perus­tuu siihen ole­tuk­seen, että eläkeläiset käyt­tävät tulois­taan suurem­man osan ruokaan kuin työn­tek­i­jät. Ruuan hin­nan laskem­i­nen siis hyödyt­tää heitä suh­teessa enem­män kuin mui­ta. Tämä logi­ik­ka on aivan oikea mikäli tuo ole­tus kulu­tuk­sen suun­tau­tu­mis­es­ta on oikea.

    Vastaa

  2. Se olisi oikein, jos tuo ole­tus olisi tot­ta ja JOS eläk­keet eivät olisi sidok­sis­sa kuluttajahintaindeksiin.

    Ensin­näkin koti­taloudet, jot­ka eivät ole eläkeläistalouk­sia, ovat usein lap­siper­heitä, jos­sa ruuan osu­us kulu­tus­menoista on kohta­laisen suuri. Toisek­si eläkeläiset syövät vähän ja van­han kansan ihmis­inä hal­paa perus­ruokaa, kun työikäiset syövät kaiken maail­man pakastepiz­zo­ja, joir­ta ruuan alv:n alen­nus suosii euromääräis­es­ti enemmän. 

    Sit­ten tulee vielä tämä kulut­ta­jahin­tain­dek­si. Tehdään vähän yksinker­t­a­sitet­tu­ja ole­tuk­sia. Olete­taan, että työikäis­ten kesku­udessa ruuan osu­us menoista olisi 20 % ja eläkeläis­ten kesku­udessa 25% ja että ruuan arvon­lisäveron alen­nus alen­taisi ruuan hin­taa 4%. Eläkeläisen reaalian­sioi­ta tämä 4% alen­taisi yhden pros­entin (0,25 x 4%) ja ja muun kansan meno­ja 0,8% (0,2 x 4%) Eläkeläiset siis voit­taisi­vat, mut­ta sit­ten tulee indeksiehto. 

    Elinkus­tan­nusin­dek­siä ruuan hin­nan alen­nus alen­taisi noin 0,8% ja eläkein­dek­siä siis 0,64% (hin­tain­deksin paino 80%)
    Kun eläkeläisen ostosko­ri halpe­nee pros­entin ja hänen eläk­keen­sä las­kee 0,64%, hyödyk­si jää vain 0,36% eli vähem­män kuin palka­nsaa­jan 0,8%. Eläk­keet siis heikkenevät suh­teessa palkkoihin.

    Vastaa

  3. Eräs ver­sio menee suurin piirtein niin, että tämä veronalen­nus hyödyt­tää nimeno­maa kaikkien pienem­piä etuuk­sia saavia joiden­ka tuloista saat­taa men­nä jopa puo­let ruokaan, ja toisaal­ta jot­ta veronalen­nus olisi poli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen sen pitää hyödyt­tää myös keskiluokkaa.

    Mitä tulee einek­si­in, samoin kuin ilmeis­es­ti kir­joit­ta­ja en pahem­min har­ras­ta ihan gas­tron­imi­sista syistä, mut­ta oma käsi­tyk­seni on että esimerkik­si tuoreet kasvikset ovat jo nyt kalli­impia kuin einekset.

    Siitä olen samaa mieltä, että saman rahan voisi käyt­tää esim. eläkeläis­ten ase­maan paran­tamiseen paljon fiksumminkin.

    Vastaa

  4. Jos köy­hät ja rikkaat söi­sivät pros­ent­te­ja, niin he hyö­ty­i­sivät ruuan alv:n alen­nuk­ses­ta saman verran.
    Kun köy­hä kuitenkin usein syö kau­ra­pu­uroa, hyö­tyy hän ruo­ka-annos­ta kohden muu­ta­man sentin. (joista yli puo­let indek­siehto siis ottaa takaisin)
    Kun rikas syö kavi­aaria, hyö­tyy hän ruo­ka-annos­ta kohden muu­ta­man euron.

    Jos poli­it­ti­nen real­is­mi edel­lyt­tää varakkaan tukemista eurol­la aina kun köy­hä saa sentin, saat­ta­vat rahat lop­pua kepu­laisil­takin kesken…

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.