Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kävi viiden hen­gen voimin kat­so­mas­sa Pietari Kalmin kat­ua., siis bus­si 506:tta varten tehtävää joukkoli­iken­nekat­ua. Vierailu oli häm­men­tävä, sil­lä maas­toon tutus­tu­mi­nen osoit­ti kiis­tat­ta, että nyt tar­jol­la ole­va vai­h­toe­hto on selvästi huonom­pi kuin lau­takun­nalle syksyl­lä tar­jot­tu vai­h­toe­hto, jon­ka lau­takun­ta sil­loin yksimielis­es­ti hylkäsi.

Tämä viras­ton alku­peräi­nen ehdo­tus olisi merkin­nyt bus­sikadun tekemistä van­haa ratal­in­jaus­ta nou­dat­taen. Bus­si ei sil­loin kiipeäisi Kumpu­lan­mäelle, mut­ta on vas­taavasti selvästi nopeampi. Viereisen siir­to­la­pu­u­tarhan rauha kär­sisi, mut­ta muuten mihinkään kor­vaa­mat­tomaan puis­tom­aise­maan ei kajot­taisi. Tälle lin­jalle on joka tapauk­ses­sa tule­mas­sa Kalasa­ta­man ratik­ka rauhaa häir­it­semään. Jat­ka lukemista “Pietari Kalmin tien jatke vai­h­toe­hdoista huonoin”

Helsin­ki halu­aa olla hyvä työ­nan­ta­ja ja sik­si se toteut­taa edessä ole­van väen vähen­nyk­sen luon­nol­lisen pois­tu­man kaut­ta. Eläk­keelle jäävien ja työtä vai­h­ta­van tilalle ei palkata uusia — siis niil­lä aloil­la, joil­la väkeä on tarkoi­tus vähen­tää. Koulu­ja ei jätetä ilman opettajia.

Onko tämä lop­ul­takaan kovin kun­ni­akas­ta? Vähen­nys kohdis­tuu siis prekari­aat­ti­in ja työ­markki­noille tule­vi­in nuori­in. Tilapäi­sis­sä työ­suhteis­sa ole­vat saa­vat lähteä, kun määräys päät­tyy, ja opin­noista vapau­tu­vat saa­vat jäädä työt­tömyysko­rtis­toon näivet­tämään työkykyään. Tämänkaltainen sosi­aal­isu­us tuot­ti 1990-luvul­la menete­tyn sukupol­ven sen lisäk­si, että se hidasti suuresti julkisen sek­torin uudistumista.

Eläköi­tymiseen perus­tu­va juus­to­höylä kohdis­tuu säästömah­dol­lisuuk­si­in näh­den varsin sat­tumavarais­es­ti. Jos säästökeinok­si otet­taisi­in toim­into­jen ratio­nal­isoin­ti, säästöt kohdis­tu­isi­vat kovin toisin.

En ole solke­naan kiit­tänyt hal­li­tuk­sen toimia, mut­ta nyt siihen on aihet­ta: kiitos kiin­teistöveron pakol­lis­es­ta korotuksesta!

Kiin­teistövero on hyvä vero, kos­ka sil­lä ei ole negati­ivisia kan­nustin­vaiku­tuk­sia. Vielä parem­pi se olisi, jos se kohdis­tu­isi vain maapo­h­jaan, eikä itse raken­nuk­seen. Se on tapa sosial­isoi­da maapo­h­jan ansioton arvon­nousu yhteiseen käyt­töön, mihin se kuu­luukin, kos­ka yhteiskun­nan toimet maan hin­taa ovat nos­ta­neet. Kiin­teistövero ei pitkäl­lä aikavälil­lä nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia, kos­ka vaik­ka vuo­tu­inen mak­su nousee, asun­non (ton­tin) osto­hin­ta ale­nee. Vaik­ka kaikkien talousti­eteitä opiskellei­den pitäisi tietää tämä, yhteys on niin abstrak­ti, etteivät nuoret ikälu­okat, joiden etu­ja tässä aje­taan, lähde kaduille mie­lenosoituk­seen kiin­teistöveron puoles­ta. Opin­to­tu­ki tun­tuu niin paljon välit­tömäm­mältä etu­udelta. Jat­ka lukemista “Kiitos hallitukselle”

Radiouutis­ten mukaan netin pos­timyyn­ti on keskit­tymässä Englan­nin kanaal­isaarten ja Ahve­nan­maan kaltaisi­in veroparasi­it­tei­hin; ei kun siis parati­i­sei­hin. Kun lähetys matkallaan käväisee täl­laisel­la alueel­la, velvol­lisu­us arvon­lisäveron mak­samiseen hai­h­tuu ilmaan. Viime vuon­na Ahve­nan­maal­ta pos­titet­ti­in jo 700 000 pakettia.

Tässä ei ole mitään järkeä.

Pyy­dän aiheeseen kyl­lästyneiltä luk­i­joi­ta anteek­si samaan asi­aan palaamista. Esitän seu­raavas­sa pysäköin­tion­gel­man vähän for­maalisem­min. Tässä on ajatel­tu Jätkäsaaran olo­suhteista. Alueelle on nykjynäkymin tulos­sa pysäköin­tipaikko­ja noin 300 miljoo­nan euron edestä, joten taloudel­lises­sa opti­moin­nis­sa ei ole kyse pikkusummista.

Oheises­sa kuvas­sa on piir­ret­ty pysäköin­tipaikko­jen kysyn­tä ja tar­jon­takäyrät hin­nan funk­tiona. Kuten kaik­ki kansan­talousti­eteen peruskurssin käyneet tietävät, oikea pysäköin­tipaikko­jen määrä on q_o, jos­ta jokaista käyt­täjää pitäisi velot­taa (osto­hin­tana tai siitä johdet­tuna vuokrana) p_o. Ongel­mana on, että päätös paikkamääristä tulee tehdä ennen rak­en­tamista, kos­ka talon alle paikat saa halvem­mal­la, kun ne tekee ensin ja talon sit­ten. On myös oletet­tavaa, että ajan kulues­sa kysyn­tä kas­vaa, kun per­heisi­in tulee lap­sia, asun­to­laina piene­nee ja lik­sa kas­vaa. Jat­ka lukemista “Pysäköin­nin mitoituksesta”

Kun kaup­palai­va kul­kee tyhjänä, se kul­jet­taa poh­jatankeis­saan vet­tä pain­o­lasti­na säi­lyt­tääk­seen vakaut­en­sa. Kun rah­tia taas ote­taan, poh­jatank­ki tyh­jen­netään mereen. Sehän on vain vet­tä, tähän ei liity mitään öljy- tai muu­ta saas­teon­gel­maa. Mut­ta siinä vedessä on eliöitä, jota kuu­lu­vat sen alueen ekosys­teemi­in, jos­ta vesi tankkei­hin imais­ti­in, mut­ta eivät sinne, mis­sä pain­o­lasti pure­taan. Nämä vier­aaseen ekosys­teemi­in tule­vat pöpöt voivat olla uudessa ekosys­tee­mis­sään melkoisia tuho­laisia; kam­pa­ma­neet­ti nyt esimerkik­si. Voi tankkien väl­i­tyk­sel­lä lev­itä koleraakin. 

Ongel­ma ei ole ylipääsemätön. Nuo vieraseliöt voidaan pois­taa vedestä ennen sen pump­paamista mereen.   Kv. merenkulku­jär­jestö IMO on laat­in­ut asi­as­ta sopimuk­sen jo vuon­na 2004. Se odot­taa jäsen­maid­en rat­i­fioin­tia: Tarvit­taisi­in 30 maa­ta, jot­ka edus­ta­vat 35 pros­ent­tia ton­nis­tos­ta. Kasas­sa on vas­ta 18 maa­ta ja 15,36 pros­ent­tia ton­nis­tos­ta. Rat­i­fioneet maat ovat 

Alba­nia, Antigua/Barbuda, Bar­ba­dos, Egypt, France, Kenya, Kiri­bati, Liberia, Mal­dives, Mex­i­co, Nige­ria, Nor­way, Saint Kitts and Nevis, Sier­ra Leone, South Africa, Spain, Syr­i­an Arab Repub­lic and Tuvalu.

Euroopan maista mukana ovat siis vain Nor­ja ja Ran­s­ka. Mis­sä ovat Suo­mi ja Ruot­si? Mik­si EU ei ole patis­tanut jäsen­maitaan sopimukseen?

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan listal­la oli vain kak­si isom­paa asiaa

• - Ram­sinkan­naksen ase­makaa­va Vuosaaressa
• - Laa­jasa­lon Stans­vikin alueen ase­makaa­va Laajasalossa

Lisäk­si vas­tataan muis­tu­tuk­si­in Myl­ly­puron voimalaitosko­rt­telin lähistön kaaval­u­on­nok­seen ja tode­taan ne pääosin aiheet­tomik­si. Edelli­nen lau­takun­ta on käsitel­lyt tämän asial­lisil­ta osil­taan, joten en puu­tu siihen sen enem­pää. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 26.3.2009”

Ital­ialai­sis­sa kaupungeis­sa skoot­ter­it ja muut polt­to­moot­to­ril­la kulke­vat kak­sipyöräiset ovat varsi­nainen maan­vai­va. Se ei ole kuitenkaan mitään ver­rat­tuna Aasian kaupunkei­hin. Oli kolmisen vuot­ta sit­ten Hanois­sa, jos­sa eri­ta­sois­t­en mopo­jen ääni ja saastevyöry oli shokeer­aa­va, sen lisäk­si, että ne tun­tu­i­v­at val­taa­van kaiken katutilan,

Kiinas­sa kaik­ki oli toisin. Siel­lä tavanomaiset  mopot on kiel­let­ty ympäristösy­istä. Tilal­la oli keveitä, läh­es äänet­tömiä pienel­lä polt­to­moot­to­ril­la varustet­tu­ja mopo­ja, joiden ääni muis­tut­ti ompelukoneen sir­i­tys­tä. Min­ulle ei koskaan selvin­nyt, mikä tuon hil­jaisu­u­den ja saas­teet­to­muu­den salaisu­us on. Mut­ta vielä enem­män ihas­tu­in sähköpolkupyöri­in. Jat­ka lukemista “Kau­rahy­bri­di?”

Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tymi­nen olisi paran­nus nykyti­laan, mut­ta ratkaisuna se ei olisi hyvä. Paljon parem­pi olisi, jos YTV-kun­tien hallinto muutet­taisi­in kan­sain­väliseen tapaan kak­si­por­taisek­si niin, että yhteis­ten asioiden päät­tämi­nen ja niiden rahoi­tus kuu­luisi suo­ral­la vaalil­la valit­tavalle metropo­li­val­tu­us­tolle samal­la kun nykyiset kun­nat säi­lyt­täi­sivät rajoite­tun itsenäisyy­den. Kos­ka kil­pailu asukkaiden valikoin­nista myrkyt­tää seudun yhteistyön edel­ly­tyk­siä, metropoli­hallintoon tulisi kuu­lua myös jonk­i­nasteinen tulo­jen ja rasit­tei­den tasaus seudun peruskun­tien välil­lä. Jat­ka lukemista “Helsin­gin ja Van­taan yhdis­tämi­nen aloit­taisi taloussodan”

Olen ollut paris­sakin sem­i­naaris­sa, jois­sa on pohdit­tu auto­jen tule­via ener­gialähteitä. Tarkastelus­sa on ollut vety, sähkö ja hybri­di. Voi olla, että vuon­na 2050 tilanne on toinen, mut­ta nyt ilmais­es­ti kan­nat­taisi panos­taa hybridiin.

Sähköau­ton heikko koh­ta ovat akut, joi­hin pain­ok­iloa kohden mah­tuu aika vähän ener­giaa. Niiden lataami­nen on hidas­ta, joskin tämä on ehkä muut­tumas­sa nopeasti. Ratkai­se­vaa muu­tos­ta ei ole näkyvis­sä akku­jen pain­oon. Jat­ka lukemista “Sähköau­to, kaa­su-auto vai hybridi?”