Nyt tarvitaan Haavistolle rahaa

Ensim­mäi­nen kier­ros meni niin kuin oli tarkoi­tus. Nyt alkaa hieno taistelu.

Kisa ratkaistaan väit­te­lyis­sä ja sosi­aalises­sa medi­as­sa, mut­ta kyl­lä tarvi­taan myös tavanomaista kam­pan­join­tia ja se vaatii rahaa. Minä yritän täältä lento­ken­tältä lahjoit­taa rahaa Haav­is­ton kam­pan­jaan. Tehkää tekin niin. Tuos­ta oikeas­ta palk­ista löy­tyy linkki.

HSL:n hallitus 24.1.2012

En osal­lis­tu matkani takia tähänkään, vaan tilal­lani on Erk­ki Perälä

Lip­pu ja infor­maa­tio­jär­jestelmä  2014 vai­heen 2 toimit­ta­jan valinta
Tämä päätös on tärkeä. Pidän itseäni aivan epäpätevänä ratkaise­maan täl­laista asi­aa. Täl­lais­es­ta asioiden päätät­tämis­es­tä vääris­sä paikois­sa syn­tyvät nämä julkisen hallinnon ATK-ongel­mat. Ja siitä, että nämä pitää ratkoa kil­pailut­ta­mal­la pieniä (toisi­in­sa sopi­mat­tom­i­na) palasi­na. Jat­ka lukemista “HSL:n hal­li­tus 24.1.2012”

Haaviston kampanjassa mahtava hype!

Täl­laista kam­pan­jaa en ole vihreil­lä ennen näh­nyt. Haav­is­tol­la on hirveä lop­pukiri. Tilaisu­udet ovat täyn­nä innokas­ta väkeä, kan­nus­tus­ta tulee kaikkial­ta. Moni on kuulem­ma tul­lut har­mit­tele­maan, että ehti jo äänestää ennakkoon, mut­ta väärin. Lahjoituk­sia kam­pan­jalle on tul­lut viime metreil­lä niin, että sen käyt­tämisessä on ollut vaikeuk­sia. Ei hätää. Mikä jää nyt käyt­tämät­tä, on tui­ki tarpeen toisel­la kier­roksel­la. Huikea jut­tu! Jat­ka lukemista “Haav­is­ton kam­pan­jas­sa mah­ta­va hype!”

Tarvitaanko Suomessa presidenttiä poliittisena päätöksentekijänä?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

2) Ei tarvita.

On selkeäm­pää ja demokraat­tisem­paa, että val­ti­ol­lista val­taa käyt­tää eduskun­ta ja hal­li­tus. On hyvä, että päämin­is­teri on eduskun­nan edessä vas­tu­us­sa kaikesta pääsemät­tä pres­i­dentin selän taakse piiloon. On suo­ras­taan vaar­al­lista, että perus­tus­lakimme on kovin moni­t­ulk­in­tainen siitä, miten ulkopoli­ti­ikkaa johde­taan kri­isi­aikana. Jat­ka lukemista “Tarvi­taanko Suomes­sa pres­i­dent­tiä poli­it­tise­na päätöksentekijänä?”

Ilahduttava uutinen Itämerestä

Suomen­lah­den eteläran­nal­la sijait­se­va venäläi­nen lan­noitete­hdas on päästänyt törkeän välin­pitämät­tömästi val­tavia määriä fos­fo­ria Itämereen. Tämä on suurin Itämeren yksit­täi­nen päästölähde ja suurem­pi kuin kaik­ki Suomen fos­foripäästöt Itämereen yhteen­sä. Tämä on paras Itämer­ta koske­va uuti­nen aikoi­hin, vaik­ka YLE ilmoit­tikin pitävän­sä uutista huolestut­ta­vana. Jat­ka lukemista “Ilah­dut­ta­va uuti­nen Itämerestä”

Niinistön suosio romahti

Hesarin uudessa gallupis­sa huomionar­vois­in­ta ei ole Haav­is­ton ja Väyry­sen selvä irtiot­to muista. Merkit­tävin on Niin­istön kan­natuk­sen raju pudotus.
Viimek­si 43 % nyt 39%. Paljon?
Hesari on muu­tanut tulostustapaa. Aiem­mat luvut oli­vat kaik­ista äänestäneistä, nyt vain kan­tansa ilmais­seista. Kan­taansa ker­tomat­to­mia oli 31 pros­ent­tia, joten van­hal­la taval­la las­ket­tuna Niin­istön kan­na­tus on laskenut 27 pros­ent­ti­in! Tai uudel­la taval­la yli 50 pros­en­tista 39 pros­ent­ti­in ja nopeasti.

Mielipidetutkimukset ohjaavat äänestäjiä – onko se väärin?

Eduskun­nas­sa per­jan­taina kokenut demarikansane­dus­ta­ja har­mit­teli sitä, että maas­sa julka­istaan pres­i­dentin­vaali­gallup­pe­ja, jot­ka ohjaa­vat äänestäjien käyt­täy­tymistä. Har­mi joh­tui mitä ilmeisim­min siitä, että Paa­vo Lip­po­nen on pudon­nut imus­ta. Kan­na­tus­ta on vaikea nos­taa, kun huono kan­na­tus tiede­tään. Jat­ka lukemista “Mielipi­de­tutkimuk­set ohjaa­vat äänestäjiä – onko se väärin?”

Pitäisikö Helsinkiin rakentaa Guggenheim-museo?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

3) En ota kan­taa, vielä

Kyse on isos­ta ratkais­us­ta, jos­ta pitää tietää enemmän.

Mitä saamme raho­jemme vasti­neek­si? Pelkän brändin, vai voim­meko luot­taa siihen, että seinien sisään tulee myös hyviä näyt­te­lyjä. Taloa ei tul­la kat­so­maan. Vain merkit­tävät näyt­te­lyt tuo­vat yleisöä.
Suo­ma­laiset taiteli­jat ovat oikeutetusti nyreis­sään. Olisi melkoinen piristys­ruiske koti­maiselle taiteelle, jos samat rahat annet­taisi­in sille. En tiedä, olisiko tämän merk­i­tys jopa Guggen­heimia suurem­pi, vaik­ka taiteli­jat näin väittävätkin.

Kata­janok­ka on hyvä paik­ka muse­olle, mut­ta toisaal­ta paik­ka on arkkite­htonis­es­ti erit­täin herkkä. Guggen­heim halu­aisi näyt­tävän raken­nuk­sen. Tässä on ris­tiri­idan siemen, mut­ta se on ratkaistavis­sa. Olisi se ollut hyvä paik­ka hotellillekin, mut­ta liian räikeä arkkite­htu­uri ratkaisi kiel­teisen kannan.

Kenen rahoitet­tavak­si tämä kuu­luu? Kyse on enem­män investoin­nista Suomen matkailu­un kuin kult­tuuri­in. Jos olisi kyse vain kult­tuurista, tuolle rahal­la olisi parem­paakin käyt­töä. Suomen ase­man kohen­e­m­i­nen matkailumaana tuot­taa hyö­tyä koko maalle, sekä val­ti­olle, yri­tyk­sille että monille kun­nille. Ei ole oikein, jos helsinkiläiset yksin joutu­vat rahoit­ta­maan tämän ja muut osa­puo­let odot­ta­vat vain raho­jen vir­taamista itselleen.

Keskuskir­jas­ton toteu­tu­mista tämä ei saa vaaran­taa. Jat­ka lukemista “Pitäisikö Helsinki­in rak­en­taa Guggenheim-museo?”

Pelkuruus tekee konservatiivin

Tämän sosio­bi­ol­o­gisen havain­non rin­nal­la Tatu Van­hasen tutkimuk­set kalpenevat. Ylen uutiset tiesi aamul­la ker­toa, että kon­ser­vati­iviseen ajat­telu ja oikeis­ton äänestämi­nen selit­tyy pelku­ru­udel­la. Pelkotilo­ja aiheut­ta­va liian suuri man­telitu­make saa pelkäämään kaikkea vieras­ta ja muuten uhkaavaa – vierai­ta kult­tuure­ja ja uskon­to­ja, post­mod­er­nia taidet­ta, uusia ruokia ja yleen­sä kaikkea uut­ta ja outoa sekä muu­tos­ta noin ylipään­sä. Lop­putu­lok­se­na poti­laal­la on ris­ki tur­vau­tua kon­ser­vati­ivisia arvo­ja edus­tavien ehdokkaiden äänestämiseen. Jat­ka lukemista “Pelku­ru­us tekee konservatiivin”