Tekijä: Osmo Soininvaara

Helsingin keskushallinto toimii huonosti

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta antoi Helsin­gin ener­gian suun­nitelmista varsin tiukkasanaisen lausun­non. Nokit­telun keskiössä on Hanasaaren alue. Yleiskaa­van mukaan Ener­gialaitos vetäy­tyy alueelta osit­tain niin, että van­han ja jo pure­tun Hansasaari A‑voimalan ja hiilika­so­jen alueelle on määrä tul­la asun­to­ja. Hiilikasa siir­retään voimalaitok­sen ja Kulosaaren sil­lan välil­lä maan alle kuten tehti­in myös Salmisaaressa.

Helsin­gin ener­gialaitok­sen suun­nitelmis­sa on kuitenkin jäädä alueel­la ja lait­taa bio­mas­san kaa­su­tus­laitok­sen alueelle, jolle piti tehdä niitä huikei­ta moniker­roksis­sia ja aika erikoisen näköisiä asuin­talo­ja. Lisäk­si savukaa­su­jen tiuken­tunut puhdis­t­a­mi­nen toisi alueelle merkit­tävää ammo­ni­akki­in perus­tu­vaa toim­intaa, jon­ka takia ihan viereen ei voisi asun­to­ja tul­lakaan. Jat­ka lukemista “Helsin­gin keskushallinto toimii huonosti”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.2.2010

Karhusaaren suun­nit­telu­pe­ri­aat­teet

Hyväksyt­ti­in esit­telijän ehdo­tus pienel­lä kielel­lisel­lä kor­jauk­sel­la. Jouduimme äänestämään tehokku­us­tavoit­teesta, kun kokoomuk­sen Eli­na Palm­roth-Leino ja RKP:n Ste­fan Johans­son oli­si­vat halun­neet alen­taa tehokku­us­tavoitet­teen min­im­iä uusien aluei­den osalta Päätet­ti­in 0,4, hei­dän mielestään olisi riit­tänyt vähin­tään 0,3. Äänestys siis 7–2.

Lausun­to Helsin­gin ener­gian kehi­tyso­hjel­mas­ta ”Kohti hiilineu­traalia tulevaisuutta”

Hanasaaren voimalaitos­alueen on yleiskaavas­sa ollut määrä antaa tilaa asuin­rak­en­tamiselle. Ener­gialaitos taas on suun­nitel­lut jäävän­sä paikalle ilman, että antaa tilaa neliötäkään. En tiedä, kumpi on oike­as­sa, mut­ta kovin huolestut­tavaa on, että kak­si hallinnon­alaa voivat Helsingis­sä toimia toisi­in­sa näh­den näin. Meil­lä on syvälli­nen ongel­ma hallinnon rak­en­teessa. Tämä ansait­see oman postauksensa.

Tapani­lan kaava

Suo­jelu ja tiivistyskaa­va (liiken­nevihreää asuin­rak­en­tamiseen) kiitok­sen läpi sellaisenaan.

Lidl:n kaa­va Vuosaaren Kalvikintiellä

Poh­javesi­aalueela kenkää saa­neen huoltoase­man ton­tille pysäköimistä, kaup­pa ja auto­ja. Risteyk­seen laitet­ti­in kier­toli­it­tymä. Kier­toli­it­tymi­in liit­tyy pieni tur­val­lisu­us­ris­ki, kun kier­toli­it­tymän läpi suo­raan aja­va auto luulee aja­vansa suo­raan, eikä ymmär­rä kään­tyvän­sä oikealle eikä sik­si ymmär­rä, että liit­tymästä ulos ajaes­saan on väistövelvolli­nen fil­lari­in. Kysyin liiken­nesu­un­nit­telupääl­liköltä, voisiko hän hark­in­ta kolmio­ta ulos kään­tyville autoille ja hän lupasi harkita.

Vasem­mis­toli­iton Sam­po Vil­ja­nen teki hyvän kysymyk­sen, olisiko yksimnker­roksisen kau­pan päälle voitu rak­en­taa ker­rosta­lo. Olisi, mut­ta pysäköin­tipaikat eivät olisi mah­tuneet mihinkään. Eivätkö auto­tomat voisi asua siinä? Tuol­lainen laatikon näköi­nen myymälä ei ole mikään maise­mankau­nis­tus. Rak­en­taisin asun­not mielu­um­min tuo­hon kuin johonkin puis­toon. Lisäk­si kiin­ter­istölau­takun­ta oli varan­nut ton­tin yksik­er­roksise­na kaup­pana Lidl:lle. (Höh!)

Tämän jäl­keen 72 % vuosaare­lai­sista asuu alle 500 metrin päässä ruokakaupasta.

Lausun­to ratikkali­iken­teen kokonaiskehittämisselvityksestä

Hyväksyt­ti­in esi­tyk­sen mukaan, kun esit­telijä oli ensin lisän­nyt tek­sti­in esi­tyk­sen Munkkivuoren ratikkay­htey­den selivt­tämisen kiirehtimisestä.

Hista ja rata

Espoo halu­aa rak­en­taa 20 000 asukkaan pien­talokaupun­gin His­taan Ihamuoti­lan perikun­nan maille. Uuden­maan liit­to on maakun­takaa­van osalta pan­nut His­tan ehdok­si rautatiey­htey­den, kos­ka 20 000 asukkaan autokaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen on kaikkien hyväksyt­ty­jen peri­aat­tei­den vas­taista. Uuden­maan­li­iton hal­li­tuk­sen oli määrä , äänestet­ti­in, äänet menivät tasan 9–9 ja puheen­jo­hta­jan äänin asia päätet­ti­in palautet­tavak­si niin, ettei rautatiey­hteyt­tä vaa­di­ta vaan tyy­dytään toivo­maan, että val­tio rak­en­taisi His­taan radan jos­sakin aikataulus­sa. Yksi demari oli kok­ouk­ses­ta pois­sa, joten ensi ker­ral­la äänestetään uud­estaan, elleivät demar­it tässä välis­sä sovi asi­as­ta kokoomuk­sen kanssa jotain. Jat­ka lukemista “Hista ja rata”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.2.2010

Karhusaaren suun­nit­telun periaatteet

Tämä on lau­takun­nan käsit­te­lylssä tois­tamiseen. Peri­aat­teista on pois­tet­tu asukasluku­tavoite, kun sen kuulem­ma vaikut­ti epäi­lyt­tävältä. (2500 – 4000 asukas­ta) Tehokku­us­lu­vut pysyvät ennal­laan, tont­tite­hokku­us vähin­tään 0,3:na, joten todel­lista muu­tos­ta ei tai­da olla. Alueelle tulee pien­talo­ja, joiden ker­rosluku on 1 – 3. Tärkeä peri­aate on, että rantavi­ivas­ta vähin­tään 50 % on julkises­sa käytössä. Ranto­ja vähän ruopataan. Kasaber­getiä kehitetään näköalapaikkana.

Lausun­to Helsin­gin ener­gian kehi­tyso­hjel­mas­ta ”Kohti hiilineu­traalia tulevaisuutta”

Helsin­ki aikoo tur­vau­tua toisaal­ta jos­sain maakaa­suputken var­rel­la kaa­sutet­tuun hak­keeseen ja toisaal­ta mer­itu­ulivoimaan. Lausun­nos­sa har­mitel­laan sitä, että näitä han­kkei­ta odoteltaes­sa hanasaaren voimala hiilika­soi­neen jököt­tää tule­van asu­tuk­sen tiel­lä, mikä pakot­taa suun­nit­tele­maan alueen uud­estaan. Alun perin tarkoituk­se­na oli lait­taa hiilikasa maan alle, kuten on tehty Salmisaaressa.

Minä olen alka­nut arvel­la tuo­ta jät­timäistä mer­itu­ulipuis­toa. Joidenkin laskelmien mukaan sähkön hin­naksi niistä tulisi 130 €/WMh. Toivon, että tämä laskel­ma on väärin, mut­ta jos se on tot­ta, on pakko tode­ta, että on paljon tehokkaampia tapo­ja vähen­tää hiilid­iok­sidipäästöjä. Hiilid­iok­si­di pitää arvot­taa noin sadak­si euroksi ton­nil­ta, ennen kuin tuos­sa on järkeä.

Tapani­lan Kan­er­vantien alueen asemakaava

Suo­jeluhenk­i­nen kaa­van mod­ernisoin­ti ja tiivistämi­nen, jos­sa  jonkin ver­ran virk­istysaluet­ta menee asuin­rak­en­tamisen alle. Uut­ta raken­nusalaa tulee noin 4900 k‑m2, eli asukkai­ta noin sata. Pitäisi käy­dä kat­so­mas­sa, mut­ta pyöräi­lyke­lit eivät ole parhaim­mil­laan. Suuri joukko van­ho­ja raken­nuk­sia suo­jel­laan. Kuvien perus­teel­la ne ovatkin upeita.

Lidlille myymälä Vuosaareen

Kallvikin­tien ja Rasti­lantien risteyk­sessä huoltoase­ma­tont­ti pois­te­taan ja tilalle tulee myymäläraken­nus ja asun­to­ja ja tietysti pysäköin­tipaikko­ja. Huoltoase­ma on puret­tu, kos­ka se ei saanut poh­javesialueelle ympäristölupaa.

Pöy­dältä lausun­to ratikkali­iken­teen kehittämisselvityksestä

Esit­telijä on lisän­nyt tek­sti­in ”Alus­tavien selvi­tys­ten mukaan Munkkivuoren suun­nan bus­sili­iken­teen kor­vaami­nen raiti­otiey­htey­del­lä näyt­täisi kan­nat­taval­ta. Tämän vuok­si asian jatko­selvi­tyk­siä tulisi kiirehtiä.”

Kiitos tpyy­lu­o­ma­lle liit­tei­den ahk­eras­ta lukemisesta.

Hoidokista asiakkaaksi

Suo­mi poikkeaa useim­mista maista siinä, ettei meil­lä vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta ole lap­sil­la vaan yhteiskun­nal­la. Maail­mas­sa taval­lisin tapa jär­jestää van­hus­ten hoito on velvoit­taa lapset – joko lain tai per­in­teen voimal­la – huole­hti­maan van­hem­mis­taan. Lail­la asia on jär­jestet­ty näin esimerkik­si Virossa. Japanis­sa van­hus­ten hoi­dos­ta on vas­tu­us­sa van­him­man poh­jan vaimo; jostain syys­tä per­hei­den esikois­po­jat jäävät usein naimat­tomik­si. Kansan­taloudel­lis­es­ti aja­tus, että joku lap­sista tai hei­dän puolisois­taan jää koti­in hoita­maan van­huk­sia, on teho­ton, kos­ka se vie yhden ihmisen koko työ­panok­sen. Velvol­lisu­u­den voi kui­tata myös osta­mal­la rahal­la hoito van­hainkodista. Tämä vai­h­toe­hto on taloudel­lis­es­ti tehokas, mut­ta monis­sa tapauk­sis­sa kovin epäoikeu­den­mukainen. Jotkut van­huk­sista elävät van­huuten­sa ter­veinä ja toimeli­aina ja kaatu­vat saap­paat jalas­sa, toiset taas elävät demen­toitunei­ta kokoaikaisen hoidon varas­sa parikym­men­tä vuot­ta. Jat­ka lukemista “Hoidok­ista asiakkaaksi”

Ilmastonmuutos peruutettu?

Moni on irvail­lut kulu­vas­ta talves­ta kysyen, mitä ilmas­ton­muu­tok­selle nyt kuu­luu? Eikö talvista pitänyt tul­la leu­to­ja ja vähälumisia?

Sil­lä aikaa kun val­tu­ute­tut viime kaupung­in­val­tu­us­ton kok­ouk­ses­ta innovoivat tun­tikau­sia, mihin kaik­keen kaupun­ki voisi ylimääräisiä raho­jaan kulut­taa, min­ul­la oli hyvää aikaa kysyä tästä talves­ta mete­o­rolo­gi Lea Saukkoselta, joka istuu kokoomuk­sen ryh­mässä. Hän vahvisti sen, mitä minäkin olen asi­as­ta ajatel­lut. Kylmä ja lumi­nen talvi Euroopas­sa todis­taa pikem­minkin ilmas­ton­muu­tok­sen puoles­ta kuin sitä vas­taan. Kysyin häneltä, mis­sä on poikkeuk­sel­lisen läm­mintä, kun Euroopas­sa on poikkeuk­sel­lisen kylmää.  Vas­taus tuli heti: esimerkik­si Van­cou­veris­sa. Hän ennusti jo sil­loin, siis kymme­nen päivää sit­ten, että voi olla vaikea­ta jär­jestää lumik­ou­ruk­il­pailu­ja ja muu­ta alhaal­la laak­sos­sa jär­jestet­tävää toim­intaa. Ylhääl­lä vuo­ril­la on tietysti kylmem­pää. Jat­ka lukemista “Ilmas­ton­muu­tos peruutettu?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.2.2010

Pyörätiejär­jeste­lyt Arkadiankadulla 

Hyväksyt­ti­in raiku­vin suo­sionosoituksin. Tämä merk­it­see selvää kään­net­tä Helsin­gin pyöräi­ly­poli­ti­ikas­sa. Valmis­teli­ja osoit­ti tehokkaasti kuvin, miten van­hanaikainen pyöräil­i­jät jalka­käytäville – kon­sep­ti on risteyk­sis­sä vaar­alli­nen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 11.2.2010”

Pelastaako Kreikka euromaat?

Euroopan talouske­hi­tys­tä ajatellen Euro olisi pitänyt ajat sit­ten devalvoi­da. Euron arvo on aivan liian korkea, mikä on viemässä esimerkik­si konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­ta. Kel­lu­vaa val­u­ut­taa vain on vähän vaikea devalvoida.

Euroopan keskus­pank­ki on pitänyt liian tarkkaa huol­ta inflaa­tios­ta. Se että euro­maid­en inflaa­tio-odotuk­set ovat pienem­mät kuin esimerkik­si Yhdys­val­to­jen, kap­i­tal­isoituu euron arvoon ennenaikaises­ti. Nykyi­nen kurssi vas­taa oikea­ta kurssia joskus tule­vaisu­udessa. Se on Euro­maille pahak­si. Jat­ka lukemista “Pelas­taako Kreik­ka euromaat?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 11.2.2010

Arka­di­ankadun pyörätiejärjestelyt

Uuden pyöräi­lypääl­likkö Saler­mo Marekin käden­jäl­ki alkaa näkyä. Nyt muute­taan puoli­toista vuot­ta van­haa pyörätiesu­un­nitel­maa Arka­di­ankadul­la. Alku­peräisessä suun­nitel­mas­sa oli tavanomaiset pyöräti­et Runeberginkadul­ta kre­ma­to­ri­olle, eli pyöräil­i­jät olisi pakotet­tu hitaille jalka­käytävfän laitaan tehdy­ille pyöräteille. Nyt Meche­lininkadun län­sipuolelta pyörätie jätetään kokon­aan pois turhana. Runeberginkadun ja Meche­lininkadun välille tehdään keskelle kat­ua (kaisto­jen väli­in!) pyöräkaista län­teen päin. Itään päin (kiel­let­tyyn ajo­su­un­taan siis) tehdään yksisu­un­tainen pyörätie kadun vierelle.

Tämä nopeut­taa pyöräi­lyä huo­mat­tavasti ja tulee paljon halvem­mak­si, mut­ta arim­mat pyöräil­i­jät var­maan arastel­e­vat. Ei toi­mi lumisi­na talv­ina, mut­ta ei niin välik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 11.2.2010”

Yksityiset päiväkodit

Helsingis­sä on syn­tynyt murhet­ta siitä, että kaupun­ki on lopet­tanut ostopalvelu­sopimuk­sia yksi­ty­is­ten päiväko­tien kanssa. Las­ten tulee siir­tyä joko kaupun­gin omi­in päiväkotei­hin tai jatkaa samas­sa päiväkodis­sa yksi­tyisen hoidon tuen turvin. Tämä tulee per­heille jonkin ver­ran kun­nalle mak­set­tavaa päivähoit­o­mak­sua kalli­im­mak­si.  Keskustelus­sa on vähän vih­jais­tu siihen suun­taan, että näin ”parem­mat” yksi­tyiset päiväkodit jäävät vain hyvä­tu­lois­t­en herkuk­si. Jat­ka lukemista “Yksi­tyiset päiväkodit”