Tekijä: Osmo Soininvaara

Ahtelan työryhmä ja hoitotakuu

Ahte­lan työryh­mä esit­tää työhyv­in­voin­nin lisäämistä muun muas­sa lyhen­tämäl­lä hoito­taku­un puolen vuo­den aikara­jaa kolmeen kuukau­teen. Jos tähän löy­tyy rahat – joi­ta tarvi­taan paljon – niin ter­veyssek­tori kiit­tää, mut­ta en ymmär­rä mitä tämä asia mitenkään kuu­luu Ahte­lan työryh­mälle tai ylipään­sä työ­markki­na­jär­jestöille. Jos sil­lä on jokin vaiku­tus työssäoloon, vaiku­tus on toden­näköis­es­ti päinvastainen.

Tyyp­illi­nen hoito­taku­un kiristämis­es­tä hyö­tyvät olisi kai­hileikkaus­ta odot­ta­va 70-vuo­tias eläkeläi­nen. Elek­ti­ivi­sis­sä jonois­sa ole­vat ovat pääosin työelämän ulkop­uolel­la.  Työssäo­lo on tähän asti ollut kiire­htimis­pe­ruste, kos­ka halu­taan saa­da poti­las pian hyvään veron­mak­sukun­toon. Miten paran­taa työssä pysymistä, että Ahte­lan työryh­mä aset­tuu kai­hileikkaus­ta odot­ta­van eläkeläisen puolelle jonos­sa nyt ohit­tavaa työikäistä vastaan?

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.2.2010

 Oulunkylän kaa­va hyväksyt­ti­in yksimielisesti

Lausun­to Öster­sun­domin luon­non­suo­jelu­alueesta. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta hyväksyi yksimielis­es­ti lausun­non, jon­ka ydi­na­ja­tus oli, että ennen kuin päätetään luon­non­suo­jelu­alueen rajauk­ses­ta ja sään­nöistä, tulisi maankäytön suun­nit­telus­sa olla vähän pidem­mäl­lä. Tässä ei ole mitään tekemistä Natu­ra-alueen kanssa. Sitä ei Helsin­gin päätöksin voi kumo­ta, vaik­ka jos­sain sel­l­aisia halu­ja olisikin. Luon­non­suo­jelu­alue aset­taa alueelle suurem­pia käyt­töra­joituk­sia kuin pelkkä Natura.

Niistä Natu­ra-alueista min­ua entisenä Koi­järvi-liik­keen aktivisti­na kiin­nos­taisi tietää, miten on ajatel­tu estää aluei­den kas­vami­nen umpeen, joka tarkoit­taisi niiden kuolemista lin­tu­lahti­na.   Tuos­sa muo­dos­saan ne eivät elä kym­men­tä vuot­ta pidempään.

Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na lääkärilehdessä)

‘Ter­vey­den­huol­lon mak­su­ja yritetään pitää kohtu­ullisi­na mak­suka­toil­la. Kun­nal­lisen ter­vey­den­huol­lon asi­akas­mak­su­jen kat­to on 633 euroa ja lääkeku­lu­jen 672, 70 euroa vuodessa. Huonol­la onnel­la voi siis joutua mak­samaan ter­vey­den­huoltomenoina yli 1300 euroa vuodessa. Yksi SATA-komitean tehtävistä oli laa­tia ehdo­tus näi­den mak­sukat­to­jen yhdis­tämis­es­tä. On itse asi­as­sa kol­maskin kat­to matkaku­luille, mut­ta tämä jätet­ti­in tarkastelun ulkopuolelle.

Jos mis­tään ei löy­dy lisää rahaa, yhdis­tet­ty mak­sukat­to tulisi ole­maan tasol­laan korkeampi kuin kumpikaan eril­li­sistä katoista eli noin 860 euroa. Ne häviäi­sivät, joil­la on paljon lääkeku­lu­ja mut­ta ei san­ot­tavasti hoitoku­lu­ja tai päin­vas­toin. Häviäjiä olisi paljon ja voit­ta­jia vähän. Jat­ka lukemista “Eri­tyisko­r­vat­ta­vat lääk­keet ja maksukatto”

Kannattaako näytellä tyhmää?

Jotenkin hiih­toli­iton toimet syn­nyt­tävät lähin­nä myötähäpeää. En häpeä sitä, että suo­ma­laiset hiihtäjät jäivät joukol­la kiin­ni vuon­na 2001. Aika vähälle julk­isu­udelle jäi aikoinaan tilas­tolli­nen tutkimus Lah­den kisoi­hin osal­lis­tunei­den veri­ar­voista. Tuol­lainen tutkimus ei pysty osoit­ta­maan, kuka on käyt­tänyt kiel­let­tyjä keino­ja, kuten ei voi­da osoit­taa, kenen keuhkosyöpä joh­tui tupakas­ta. Sen sijaan se osoit­taa, kuin­ka suuri osa on käyt­tänyt vääriä keino­ja. Tuon tutkimuk­sen mukaan yli puo­let, ellen nyt aivan väärin muista. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako näytel­lä tyhmää?”

Mikä on muuttunut (2)

Palveluyhteiskunta ei kestä verotusta

Pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta perus­tuu korkeaan vero­tuk­seen. Vuo­sisadan alun talousasiantun­ti­joiden ennus­tuk­sista huoli­mat­ta tämä ei ole lamaut­tanut talout­ta. Korkean vero­tuk­sen maat ovat men­estyneet taloudel­lis­es­ti jopa parem­min kuin mata­lan vero­tuk­sen maat, mut­ta tämän osalta on parem­pi olla väit­tämät­tä mitään kausali­teetista. Jat­ka lukemista “Mikä on muut­tunut (2)”

Mikä on muuttunut(1)?

(Lai­tan tämän luvun tänne kaht­e­na palana, jot­tei postauk­ses­ta tulisi liian pitkää)

Sosi­aal­i­tur­vamme vaatii perus­teel­lista, sen koko rak­en­teisi­in käyvää uud­is­tus­ta. Jär­jestelmämme toi­mi taloudel­lisen tehokku­u­den kannal­ta lois­tavasti 1980-luvul­la, mut­ta huonos­ti nyky­maail­mas­sa. Se tuot­ti korkeata­soista sosi­aal­ista tur­val­lisu­ut­ta ja tasa-arvoa ver­rat­tain vähin kus­tan­nuksin. Toisin kuin talous­teo­ri­at ennus­ta­vat, hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme ei tuot­tanut juurikaan työt­tömyyt­tä eikä tulo­ero­jen tasaami­nen häirin­nyt työ­markki­noiden toim­intaa. Mikä siis on muut­tunut? Jat­ka lukemista “Mikä on muuttunut(1)?”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2010

Nyt on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa laiskotel­tu oikein kun­nol­la. Listal­la on yksi ain­oa uusi a‑asia.

Oulunkylän Mikkolantien kaava

Mikkolantien tont­te­ja koske­va ase­makaa­va Oulunkylässä. Ammat­tik­oulun raken­nuk­sia pan­naan nurin ja tial­lle raken­netaan asun­to­ja noin 200 hen­gelle, 9640 k‑m2. Ton­til­la ole­va 1930-luvul­ta ole­va asuin­raken­nus suo­jel­laan. Kaik­ki tämä kaupun­gin omas­ta aloit­teesta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.2.2010”

Katajanokan pysäköintiluola

Wan­ha Sata­ma, Kesko ja Senaat­tiki­in­teistö halu­a­vat piden­tää varaus­ta, joka kos­kee 500 autopaikan rak­en­tamista pysäköin­tilu­o­laan Kata­janokalle. Kata­janokalla ei tästä pide­tä, kos­ka 500 autopaikkaa tuo­vat hirveästi lisää liiken­net­tä ja louhin­ta pilaa koko saaren parik­si vuodek­si ja vau­ri­oit­taa van­ho­ja taloja.

Kos­ka kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa on auto­myön­teinen enem­mistö, pitäisi miet­tiä kom­pro­mis­sia. Voisiko ajatel­la, että tuo­hon hal­li­in puret­taisi­in myös nyky­isiä asukaspysäiköin­tipaikko­ja niin, että joko Luot­sikatu tai Kaup­pi­aankatu voitaisi­in muut­taa pihakaduik­si, joil­la saa ajaa oven eteen, mut­ta ei pysäköidä?

Sosiaaliset terveyserot

Sosi­aaliset ter­vey­serot ovat Suomes­sa suuria ja tilas­to­jen mukaan ne ovat kasvus­sa. Ter­vey­den­ti­la kor­reloi voimakkaasti sekä tulota­son että koulu­tus­ta­son mukaan. Huolestut­tavaa on, että kuolem­i­nen väl­tet­tävis­sä ole­vat kuolemat ovat lisään­tyneet nopeasti huono-osaisimpi­en kesku­udessa. Väl­tet­tävis­sä olevil­la kuolemil­la tarkoit­taan sitä, että ajois­sa aloitet­tu hoito olisi säästänyt kuole­mal­ta. Jat­ka lukemista “Sosi­aaliset terveyserot”

Vanhasen jääviys yhdentekevää

Kum­malli­sista asioista saadaan peri­aatekysymyk­siä, kuten siitä, olisiko Mat­ti Van­hasen pitänyt jäävätä itsen­sä val­tioneu­vos­ton päät­täessä vuosit­tai­sista RAY-avus­tuk­sista. Asial­la ei ole mitään merk­i­tys­tä mihinkään suun­taan. Val­tioneu­vos­ton käsit­te­ly on yleen­sä puh­das ser­e­mo­ni­alli­nen tapah­tu­ma, joka kestää noin kymme­nen sekun­tia. Se, että joku min­is­tereistä ilmoit­taa esteel­lisyyten­sä osal­lis­tua tuo­hon ser­e­mo­ni­aan, on tyhjän­päiväi­nen muodol­lisu­us. Poli­it­tis­es­ti tuo­hon rahan­jakoon pyritään kyl­lä vaikut­ta­maan ja vaikute­taankin, mut­ta se ei tapah­du val­tioneu­vos­ton istun­nos­sa. Jat­ka lukemista “Van­hasen jääviys yhdentekevää”