Tekijä: Osmo Soininvaara

Lau­takun­ta hyväksyi kaiken muun ehdo­tuk­sen mukaan, pait­si pani pöy­dälle lausun­non luon­non­suo­jelu­alueen perus­tamishake­muk­ses­ta Östersundomiin.

Stans­vikin kaava

Vihrei­den keskustelu­pal­stoil­la ehdit­ti­in jo iloi­ta, että Tahvon­lah­den nimi olisi muut­tunut takaisin Stans­vikik­si (vrt. Itäsal­mi – Öster­sun­dom), mut­ta ilo oli enneaikainen. Kar­tanon nimi on Stans­vikin kar­tano, mut­ta Tahvon­lahti on yhä Tahvon­lahti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.1.2010”

Nasan tutk­i­jat väit­tävät löytäneen­sä läh­es var­masti merkke­jä alkeel­lis­es­ta elämästä mete­ori­itista, jon­ka usko­taan sink­outuneen maa­han Marssista. En ota mitään kan­taa tiedon toden­peräisyy­teen, mut­ta jos tieto on tot­ta, se mullis­taa maail­manku­vaamme, niin luon­non­ti­eteel­liseltä kuin uskon­nol­liseltakin kannal­ta.  Kun tähän asti on ajatel­tu, että elämän syn­tymi­nen vaatisi äärim­mäisen sopivia olo­suhtei­ta ja usko­mat­toman hyvää tuuria, näyt­täisi se tuon havain­non val­os­sa huo­mat­tavasti todennäköisemmältä.

Tästä kuul­laan vielä. Tai sit­ten tieto osoit­tau­tuu yli-innokkaiden tutk­i­joiden väärintulkinnaksi.

Link­ki Hesarin uutiseen tässä

Helsin­gin Sanomat suh­tau­tuu jotenkin sys­temaat­tisen kiel­teis­es­ti palvelusetelin käyt­töön kun­nal­li­sis­sa palveluis­sa. Palveluseteleitä voi käyt­tää tyh­mästi ja huonos­ti, joten tiet­tyyn varovaisu­u­teen onkin syytä. Sitä argu­ment­tia en Hesar­il­ta ymmär­rä lainaan, ettei palveluseteliä pitäisi ottaa käyt­töön, kos­ka se ei sovel­lu har­vaan asu­tu­ille aluille, joil­la ei ole riit­tävää palve­lu­tar­jon­taa eikä siis kil­pailua. Ei sovikaan. Ei sovi ratikkakaan. Pitäisikö Hesarin siis vas­tus­taa myös ratikoi­ta Helsingis­sä sil­lä perus­teel­la, että ne eivät sovel­lu Kiteelle?

Ylen aamu-uutiset valit­ti­vat, että lap­siper­heet ovat eri­ar­voises­sa ase­mas­sa, kos­ta toiset kun­nat mak­sa­vat las­tenkoti­hoidontuen kun­tal­isää, toiset eivät. Pitäisi päät­tää, kan­nate­taanko kun­nal­lista itsemääräämisoikeut­ta vai ei. Jos kun­nat saa­vat päät­tää itse, siinä on se ris­ki, että toiset kun­nat päät­tävät yhdel­lä taval­la ja toiset toisel­la. Jos kaikkien on päätet­tävä samal­la taval­la, sil­loin ei ole kun­nal­lista itsemääräämisoikeutta.

Voidaan tietysti sanoa, että sosi­aal­is­ten tulon­si­ir­to­jen ei pitäisi olla kun­nal­lisia vaan val­ti­ol­lisia ja siten kaikille samo­ja. Se on sit­ten kokon­aan eri asia. Tämähän tarkoit­taisi, että paikallis­es­ti ei saisi päät­tää parem­mista eduista. Jat­ka lukemista “Kun­nalli­nen itsemääräämisoikeus tuot­taa ero­ja, se on jopa sen tarkoitus”

Stans­vikin kaa­va, Laajasalo

Kaa­va oli luon­nos­vai­heessa lau­takun­nan käsit­telyssä 16.4.2009. Alue kaavoite­taan virk­istyk­seen. Kaa­va on eden­nyt vähän riitais­es­ti. Valit­ta­jat eivät ole hyväksyneet Kru­unuvuoren­ran­nan voimakas­ta rak­en­tamista, johon tämäkin kaa­va liit­tyy, eivätkä ennen kaikkea sitä, että kaavaa on valmis­tel­tu yleiskaa­van poh­jal­ta, vaik­ka yleiskaavas­ta on valitet­tu. Tätä perustet­ta on vaikea hyväksyä; siis, että valit­ta­mal­la voisi automaat­tis­es­ti saa­da suun­nit­telun jäi­hin. Jos val­i­tuk­set hyväksytään, kaavoit­ta­ja on tietysti tehnyt turhaa työtä, kos­ka sil­loin myös tämä kaa­va kaatuu. Riitaa on myös yleisen virk­istyskäytön ja sen välil­lä, että alue on aikanaan ollut pienen joukon kesämökkialueena. Kol­mas riita kos­kee luonnons8ojelun ja virk­istyskäytön suhdet­ta.  Kru­unuvuoren­ran­taan tulee paljon asukkai­ta. Sil­loin virk­istyskäyt­tö tietysti kulut­taa tätä ennen niin uno­hduk­sis­sa ollut­ta aluet­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.1.2010”

Kaupun­ki on viral­lisen määritelmän mukaan kun­ta, joka omas­ta mielestään on riit­tävän kaupunki­mainen käyt­tääk­seen kaupun­gin nim­i­tys­tä. Täl­lä pär­jät­ti­in pitkälle, mut­ta nyt suuret kun­tali­itok­set tekevät tästä määritelmästä ongel­mallisen. Jat­ka lukemista “Suomenkieleen tarvi­taan kaupunkia tarkoit­ta­va sana”

For­tum on tar­jon­nut ratkaisuk­si Helsin­gin läm­mit­tämiseen mas­si­ivista putkea Lovi­isan kol­mannes­ta ydin­voimalas­ta Helsinki­in. Miten tähän pitäisi suh­tau­tua, riip­puu siitä, miten suh­tau­tuu ydinvoimaan.

a)      fun­da­men­tal­is­tisen kiel­teis­es­ti: ydinen­er­gia on Suuri Saatana, jon­ka kanssa ei pidä olla mis­sään teke­mis­sä. Vas­taus oli tässä.

b)      kiel­teisen prag­maat­tis­es­ti: ei pidä ydin­voimas­ta, mut­ta ymmärtää, etteivät omat muske­lit riitä ydin­voiman estämiseen.  Jos sel­l­ainen Lovi­isaan raken­netaan, on järkevää ottaa edes läm­pö tal­teen. Vähän näin päät­ti vihrei­den puolue­val­tu­uskun­ta aikanaan 1990-luvul­la, kun Pekka Haav­is­to toi päätet­täväk­si kysymyk­sen ydin­voimalaitosten tehon korot­tamis­es­ta: jos ensin aiheutetaan tur­val­lisu­u­songel­ma, jäteon­gel­ma ja vaik­ka mitä, on hyvä että voimalat tuot­ta­vat edes sähköä. Jat­ka lukemista “Ydinkaukoläm­pöä Lovi­isas­ta Helsinkiin?”

Kallah­den­niemen kaava

Asia palautet­ti­in valmis­teltavak­si niin kuin se oli esitel­ty vuon­na 2002. Alue on yleiskaavas­sa merkit­ty virk­istysalueek­si jos­sa pitäisi suo­jel­la kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokkai­ta huviloi­ta. Kos­ka kaupun­ki ei halua huviloi­ta vas­tu­ulleen, näille huviloille rajat­ti­in virk­istysalueelta omat ton­tit. Kiis­tanalaises­sa kohdas­sa tilas­ta, johon suo­jelta­va huvi­la kuu­lui, oli esitet­ty s1,3 hehtaaria met­sää oli esitet­ty siir­ret­täväk­si virk­istysalueek­si, mut­ta lau­takun­ta muut­ti kaavaa äänin 5–4 siten, että tuo 1,3 hehtaarin alue jää yksi­tyiskäyt­töön. Nyt Mari Holopaisen (vihr) ehdo­tuk­ses­ta päätet­ti­in pala­ta alku­peräiseen ehdo­tuk­seen eli alue ote­taan virk­istyskäyt­töön, taas äänin 5–4. (Vihr+sdp+vas/kok+rkp). Oikeal­la tätä pidet­ti­in omis­tu­soikeu­teen kajoamise­na ja valitet­ti­in, että alueen lunas­t­a­mi­nen kaupungille tulee perin kalli­ik­si. Käyti­in varsin mie­lenki­in­toinen keskustelu kaavo­jen taloudel­li­sista vaiku­tuk­sista. Kos­ka Vuosaa­res­sa on 30 000 asukas­ta, pidin perus­teena siirtää tuo alue virk­istyskäyt­töön. Onhan siel­lä tulos­sa toisaal­ta virk­istysaluei­ta naker­tavia kaavaratkaisu­ja. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 21.1.2010”