Tekijä: Osmo Soininvaara

Mitä tehdä romaneille?

En tunne romanikult­tuuria riit­tävästi ymmärtääk­seni, mik­si romanien on niin vaikea sopeu­tua nykyaikaiseen yhteiskun­taan; ennen kaikkea sitä, mik­si he ovat niin koulu­tus­vas­taisia, että jopa luku­taidot­to­muus on hei­mon kesku­udessa yleistä monis­sa maissa.

Heimo on ollut aina syr­jit­ty vähän kaikkial­la. Vuo­sisato­ja sit­ten heistä mak­set­ti­in Ruot­si-Suomes­sa jopa tap­po­ra­haa. Vas­ta vuon­na 1748 kumot­ti­in laki, joka sal­li kiin­ni saadun romanin hirt­tämisen ilman oikeu­denkäyn­tiä. Nat­si-Sak­sa oli tässäkin tehokkaampi ja tuhosi sato­ja tuhan­sia romane­ja keski­tysleirien kaa­su-uuneis­sa. Tästä ei ole tehty muis­tomerkke­jä, eivätkä Euroopan maat lahjoit­ta­neet syr­jitylle romani­heimolle hyvi­tyk­sek­si jonkin muun kansan asut­ta­maa maa­ta romani­val­tion perus­tamista varten. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä romaneille?”

Yhteisöllinen vuokratalo

Tiedän parikin han­ket­ta, jois­sa toisen­sa tun­te­va kaveripi­iri on perus­ta­mas­sa asun­to-osakey­htiötä rak­en­taak­seen yhteisöl­lisen ker­rostalon. Kyse on jok­seenkin taval­lis­es­ta ker­rostalosta, jos­sa vain asukkaat tun­te­vat toisen­sa entu­ud­estaan. Yhteis­tilo­ja on ehkä vähän enem­män, kos­ka niille voi odot­taa käyt­töä. Helsin­ki on määrän­nyt HITAS-taloi­hin yhteis­tilo­ja, mut­ta ne ovat huonos­sa käytössä, kun asukkail­la ei ole halua tehdä mitään naa­purei­den­sa kanssa. Jat­ka lukemista “Yhteisölli­nen vuokratalo”

Hävitään suosiolla Ruotsille

En tien­nytkään ennen, mut­ta nyt tiedän, että Suomen val­tio mak­saa eläke­mak­sut mer­im­ieseläkkeistä. Tyyp­illi­nen mer­im­ies ei ole rahti­laival­la työssä ole­va kone­mies, vaan Ruotsin­laivan baari­tiskin tar­joil­i­ja. Eri­lainen välilli­nen ja suo­ra sub­ven­tio auto­lau­toille on tolku­ton­ta. Se on aivan väärin mais­sa ole­via kon­gres­si­hotelle­ja kohtaan.

Suomen val­tio tukee ruotsin­laut­to­ja avokä­tis­es­ti, jot­ta nämä eivät siir­ty­isi Ruotsin lipun alle. Jos ker­ran ruot­salaisil­la on niin vas­tus­tam­a­ton halu syytää val­tion raho­ja auto­laut­toi­hin, emmekö voisi antaa Itämeren laut­tali­iken­teen tukemista kokon­aan hei­dän tehtäväk­seen?  Auto­lau­tat vas­tatkoon itse eläketurvastaan.

Googlen sodanjulistus Kiinalle

Viikon toisek­si tärkein uuti­nen oli Googlen ilmoi­tus kieltäy­tyä sen­suroimas­ta hakukonet­taan Kiinas­sa. Se pakot­taa Kiinan vira­nomaiset han­kalan valin­nan eteen. Yksinker­tais­in­ta on sulkea Googlen palve­lut Kiinas­sa, mut­ta myös se olisi nöyryy­tys Kiinan hallinnolle. Google toi­mi vira­nomaisia nopeam­min. Sen­suroima­ton hakukone toimii jo Kiinas­sa, kun vira­nomaiset vas­ta pähkäilevät, mitä tehdä. Tämän jäl­keen Googlen sulkem­i­nen on entistä han­kalam­paa, kos­ka kaik­ki tietävät, mik­si Google sul­jet­ti­in. Ne kiel­letyt sivut on sitä pait­si jo ladat­tu. Jat­ka lukemista “Googlen sodan­julis­tus Kiinalle”

Työttömän verokortti

Eräs syy työt­tömien halut­to­muu­teen tehdä keikkatöitä opiske­li­joiden tapaan on pelko siitä, että pieni työkeik­ka ei ain­oas­taan leikkaa työt­tömyysko­r­vaus­ta, vaan saa sen viivästymään, kos­ka kaik­ki mah­dol­lisia tieto­ja työ­suh­teesta ja var­muut­ta sen päät­tymis­es­tä ei ole toimitet­tu työt­tömyyskas­salle tai Kelaan asian­mukaises­ti. Viivästys­ten määrää pyritään vähen­tämään tiedonkulkua paran­ta­mal­la. Minä halu­aisin tehdä sen toisin. Jat­ka lukemista “Työt­tömän verokortti”

Riittääkö perusturva?

Laskel­mani ruokako­rin hin­nas­ta ei ollut tarkoitet­tu osoit­ta­maan, että perus­tur­val­la elää mukavasti, kos­ka  toki ihmi­nen tarvit­see muu­takin kuin ruokaa. Mut­ta jatke­taan laskel­maa. Lähde­tään siitä, että ruo­ka ja juo­mat mak­sa­vat 140 euroa kuus­sa; syödään vähän säästeliääm­min mut­ta ei käytetä alko­ho­lia juuri lainkaan. Lisätään vähän mui­ta menoja.

Kuukausiko­rt­ti                               40 €
Puhe­lin                                           20 €
Vaat­teet                                        40 €
Tele­vi­si­olu­pa                                10 €
Hygien­ia, lääk­keet                     30 €
Pien­tä sat­un­naista                     30 €
Yhteen­sä 170 €

Tästä tulee yhteen­sä 310 €. Perus­tur­va on yksinäiseltä aikuiselta 417 euroa/kk, joten mui­hin menoi­hin jää 100 euroa kuus­sa. Koko bud­jet­ti on tässä, jos polt­taa askin tupakkaa päivässä. Jat­ka lukemista “Riit­tääkö perusturva?”

Osatyökykyisten tukeminen

(Tästä luvus­ta on tulos­sa niin pitkä, että panen sen tänne puolikkaana)

Jaoimme SATA-komite­as­sa työt­tömät kolmeen ryhmään:

1)      Henkilöt, joil­la ei ole työkykyä jäl­jel­lä lainkaan.

2)      Henkilöt, joiden työkyky on alen­tunut, mut­ta sitä on kuitenkin jäljellä.

3)      Täysin työkykyiset työttömät.

Näistä kat­e­go­ri­oista ensim­mäi­nen ja kol­mas oli­vat peri­aat­teessa yksinker­tainen asia, mut­ta tuo keskim­mäi­nen tuot­ti paljon päänvaivaa.

Työkyvyt­tömille takuueläke

Kokon­aan työkyvyt­tömien sosi­aal­i­tur­va ei muo­dos­ta mitään kan­nusti­non­gel­maa, kos­ka ei tarvitse kan­nus­taa enää mihinkään. He kuu­lu­vat eläk­keelle. Ansioeläk­keet ovat yleen­sä työkyvyt­tömyy­seläkkeinäkin kun­nol­lisia, sil­lä vaik­ka eläket­tä on ehtinyt ansai­ta vain vähän aikaa, eläke las­ke­taan ikään kuin olisi jatkanut työelämässä 63-vuo­ti­aak­si.[1] Tätä kut­su­taan tule­van ajan kart­tumak­si. Jos sen sijaan on syn­tynyt vam­maise­na tai tul­lut työkyvyt­tömäk­si ennen työelämään astu­mis­taan, elää lop­puikän­sä pelkän kansaneläk­keen varas­sa. Kansaneläke riit­tää sääl­liseen elämään vielä jotenkin van­hu­useläk­keenä, kun kodin perushank­in­nat on ehtinyt tehdä aikaisem­min, mut­ta aika niukak­si jää elämä, jos on koko ikän­sä pelkän kansaneläk­keen varas­sa. Jat­ka lukemista “Osatyökyky­is­ten tukeminen”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.1.2010

Taas se alkaa. Virkamiehetkin ovat olleet joul­u­lo­ma­l­la, sil­lä lista on todel­la ohut. Uusia A‑asioita on vain yksi. En pääse kok­ouk­seen, vaan siihen osal­lis­tuu puolestani Kai Ovaskainen, joten selostan lis­taa aika pintapuolisesti.

Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton toim­inta­su­un­nitel­ma 2010–2012 (pöy­dältä)

Kokoomus pyysi tämän pöy­dälle. Olisi haus­ka tietää, onko heil­lä ehdotuksia.

Vuosaari, Kallah­den­niemen asemakaava

Nykyti­laa säi­lyt­tävä suo­jelukaa­va. Merkit­täväm­min lisää rak­en­tamista on tulos­sa ortodok­siselle kult­tuurikeskus Sofi­an aluelle (3400 k‑m2.) Vuon­na 2002 (!) kaavoitus­pe­ri­aat­tei­den yhtey­dessä on näköjään äänestet­ty tiukasti jonkin yksit­täisen ton­tin asemasta.

Kaa­va näyt­täisi ole­van kun­nos­sa. Täl­laiseen ei kyl­lä voi ottaa kan­taa ilman paikallis­ten asukkaiden asiantun­te­mus­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.1.2010”

Tulonjaon mittaamisen ongelmia

Tulon­jaon mittareista Gini-ker­roin on paras, mut­ta ei ongel­ma­ton. Siinä on ongelmia sekä suurimpi­en että pien­impi­en tulo­jen kohdalla.

Viime aikoina pohjo­is­maid­en Gini-ker­toimet ovat vai­hdelleen hyvin rajusti. Per­in­teis­es­ti tasa-arvoisen Nor­jankin kohdal­la se ylit­ti vuon­na 2005 luvun 0,30, mikä on aika paljon pohjo­is­maalle. Kyse on sat­un­nais­es­ti vai­htele­vista pääo­mat­u­loista. YK näyt­tää julk­ista­van Gini-ker­toimet liukuvina keskiar­voina, mut­ta tämäkään ei poista ongel­maa, kos­ka tulo­jen vai­htelu vääristää giniker­roin­ta sys­temaat­tis­es­ti ylöspäin.  Tämä on help­po selit­tää esimerkil­lä.  Olete­taan, että meil­lä on kol­men hen­gen kansan­talous, joka koos­t­uu henkilöistä A B ja C. Vuosi­na 1, 2 ja 3 A:n tulot ovat 100, 0 ja 0, B:n 0, 100 ja 0 sekä C:n 0, 0 ja 100. Mitat­tuna kol­men vuo­den ajal­ta tulot ovat jakau­tuneet aivan tasan ja Gini-ker­roin on nol­la, mut­ta jokaise­na vuon­na tulot ovat jakau­tuneet mak­si­maalisen epä­ta­sais­es­ti niin, että Gini-ker­roin saa arvon yksi. Jat­ka lukemista “Tulon­jaon mit­taamisen ongelmia”

Paljonko ruoka maksaa

Sim­putin huvikseni kalo­ri­laskuria ja tein kuukau­den ostoslis­tan, jol­la yhden hen­gen pitäisi saa­da kuukau­den rav­in­to. Tark­istin paikallis­es­ta S‑Marketista, paljonko täl­lais­es­ta ostok­ses­ta joutuu mak­samaan. Ener­giaa tässä on 2750 kcal/päivä, ja valkuai­saineitakin vähän liikaa, joten pie­neen hävikki­in on varaa. Tämä ei ole mikään rav­in­to-opilli­nen suosi­tus, vaan laskel­ma siitä, mitä ruo­ka maksaa.

Oletin alko­ho­lia käytet­tävän keskimääräis­es­ti eli vajaat 10 ltr. puh­das­ta alko­ho­lia vuodessa. Se syn­tyy esimerkik­si pul­lol­la olut­ta päivässä ja pul­lol­la viiniä viikos­sa. Tämä ruokako­ri mak­saa noin 200 euroa, ilman alko­ho­lia noin 140 euroa. Jat­ka lukemista “Paljonko ruo­ka maksaa”