Riittääkö perusturva?

Laskel­mani ruokako­rin hin­nas­ta ei ollut tarkoitet­tu osoit­ta­maan, että perus­tur­val­la elää mukavasti, kos­ka  toki ihmi­nen tarvit­see muu­takin kuin ruokaa. Mut­ta jatke­taan laskel­maa. Lähde­tään siitä, että ruo­ka ja juo­mat mak­sa­vat 140 euroa kuus­sa; syödään vähän säästeliääm­min mut­ta ei käytetä alko­ho­lia juuri lainkaan. Lisätään vähän mui­ta menoja.

Kuukausiko­rt­ti 40 €
Puhe­lin 20 €
Vaat­teet 40 €
Tele­vi­si­olu­pa 10 €
Hygien­ia, lääk­keet 30 €
Pien­tä sat­un­naista                     30 €
Yhteen­sä 170 €

Tästä tulee yhteen­sä 310 €. Perus­tur­va on yksinäiseltä aikuiselta 417 euroa/kk, joten mui­hin menoi­hin jää 100 euroa kuus­sa. Koko bud­jet­ti on tässä, jos polt­taa askin tupakkaa päivässä.

Tupakoima­ton selviää jonkin aikaa hyvin, jos asuu varuste­tus­sa asun­nos­sa. Jos näin pitää elää koko elämän­sä ja alkaa täysin tyhjästä ja ostaa tuol­la sadan euron mar­gin­aalil­la joka iki­nen lau­ta­nen, kat­ti­la, tele­vi­sio, pesukone, puhe­lin, tietokone, astia ja niin edelleen, niin ei elämä kovin hääp­pöistä ole. Junalip­pu van­han äidin luo Tam­pereelle (54 €) alkaa tun­tua kalli­il­ta. Koko elämä­naikaise­na tulona tämä on kohtu­ut­toman vähän. Sik­si olen tyy­tyväi­nen ja ylpeä takuueläkkeestä.

Huonos­ti käy myös, jos ei osaa huole­htia raha-asiois­taan. Jos rahat lop­pu­vat ennen kuun lop­pua, koronkisku­rit ryn­täävät paikalle tar­joten pikavippe­jä sato­jen pros­ent­tien vuosiko­rol­la. Kun ei ole rahaa kuukausiko­rt­ti­in, joutuu osta­maan tur­is­teille tarkoitet­tu­ja ker­tal­ip­pu­ja ja niin edelleen. Moni hyväo­sainenkaan ei osaa hoitaa raha-asioi­ta. Mik­si kenel­läkään on luot­toko­rt­ti, jon­ka tar­joa­mas­ta luo­to­s­ta per­itään liki kah­denkymme­nen pros­entin korkoa? Eikö kan­nat­taisi pitää tilit koko ajan vähän plussalla?

Kolikon toinen puoli on, että moni aka­teem­i­nen ja asun­tovelkainen lap­siper­he elää täl­lä kulu­tus­ta­sol­la. Joku taisi blogilla tästä maini­takin. Moni on pienen kir­jan­pito­har­joitel­man jäl­keen tehnyt saman havain­non. Jos on saanut han­ki­tuk­si tai per­i­tyk­si täysin varuste­tun kodin, johon ei tarvitse suorit­taa suuria perushank­in­to­ja, jos har­ras­tuk­set ovat halpo­ja (shak­in­peluu, kir­jas­tos­ta lainatut kir­jat, lenkkeily) ja jos elää vilkkaan ystäväpi­irin keskel­lä eikä kade­h­di naa­purei­den ulko­maan­matko­ja, voi elää täysin tyy­dyt­tävää elämää perus­tur­van varas­sa. Hyväo­sainen pär­jää perus­tur­vankin varas­sa, huono-osainen ei pär­jää. Jois­sakin 80-uvun kom­muuneis­sa elet­ti­in niin hal­val­la, ettei verot­ta­ja sitä enää uskonut, vaan lätkäisi  arvioverotuksen.

Perus­tur­van koro­tus­ta vas­tuste­taan kovin monel­la tahol­la ja eri syistä.

Siitä, mik­si demar­it tai SAK eivät hyväksy perus­tur­van nos­tamista, olen kir­joit­tanut aiem­min. Kokoomuk­sen vas­tus­tus saat­taa lähteä – jos siinä on mitään ratio­naal­isu­ut­ta – tästä hyväo­sais­ten men­estyjien joukos­ta. Hyväo­saiset oli­si­vat myös hyvää työvoimaa. Hei­dän muka­va mut­ta niuk­ka elämän­sä tuot­taisi kansan­taloudelle oikei­ta mene­tyk­siä. Syr­jäy­tyvätkin olisi hyvä saa­da töi­hin, mut­ta hei­dän työ­panok­sen­sa ei olisi kansan­taloudelle yhtä arvokas. Tämä on siis arvaus, yksikään kokoomus­lainen ei ole min­ulle selit­tänyt ymmär­ret­tävästi, mik­si voidaan pan­na sato­ja miljoo­nia met­sän­myyn­ti­t­u­lo­jen verova­pau­teen, mut­ta ei muu­ta­maa kym­men­tä miljoon­aa työ­markki­nat­uen korotukseen.

Voidaan ajatel­la, kuten nim­imerk­ki sari tääl­lä sanoi; työkykyiselle ei pidä antaa kalaa vaan opet­taa kalas­ta­maan. Ei kuitenkaan innos­ta ketään kalas­ta­maan, jos ei saa pitää kalaa itsel­lään. Jos ei halu­ta antaa lisää rahaa työt­tömälle, pitäisi edes tehdä työt­tömälle mah­dol­lisek­si paran­taa ase­maansa ansio­tu­loil­la. Perus­tu­lo­ma­lli (siis real­isti­nen perus­tu­lo­ma­lli) läh­tee tästä ajatuk­ses­ta. Köy­hyy­destä on olta­va real­isti­nen tie ulos. Se, että SATA-komite­as­sa ei saatu sovi­tuk­si perus­tur­van nos­tamista eikä sitä, että avat­taisi­in työt­tömille tie ulos köy­hyy­destä edes työtä tekemäl­lä, oli raivostuttavaa.

113 vastausta artikkeliin “Riittääkö perusturva?”

  1. Mik­si kenel­läkään on luot­toko­rt­ti, jon­ka tar­joa­mas­ta luo­to­s­ta per­itään liki kah­denkymme­nen pros­entin korkoa?

    Luot­toko­rteis­sa on vuosi­mak­su, ja jos sen ajat­telee koroksi, niin itsel­läni vuosiko­rko on luo­toil­leni luokkaa 50 pros­ent­tia, sil­lä mak­san sil­lä vain muu­ta­mal­la satasel­la vuodessa ja nol­laan luo­ton joka kuukausi. Itse en ajat­tele luot­toko­rtin vuosi­mak­sua korkona, kos­ka ilman luot­toko­rt­tia esimerkik­si verkko-ostok­set oli­si­vat paljon vaikeampia. 

    En tunne ketään, joka käyt­täisi luot­toko­rt­tia niin, että vingut­taa sen punaiselle ja mak­saisi kiskuriko­rko­ja ylimenevästä osasta.

    1. Han­kii Deb­it-kort­ti. Ei mak­sa mitään, mut­ta voi ostaa verkos­ta. Jos otat sen S‑pankista, pank­ki mak­saa sin­ulle kortin käyhtöstä.

  2. Osmo:

    Moni hyväo­sainenkaan ei osaa hoitaa raha-asioi­ta. Mik­si kenel­läkään on luot­toko­rt­ti, jon­ka tar­joa­mas­ta luo­to­s­ta per­itään liki kah­denkymme­nen pros­entin korkoa? 

    Sik­si, että pankit eivät enää tar­joa ns “maksuaika”-Visa/Master/yms-kortteja.
    Kaikissa Visa/Mastercard Cred­it ‑kor­teis­sa on tuo kallis luotto-ominaisuus.
    Toki useim­mat raha-asiansa kun­nol­la hoita­vat mak­sa­vat kuukausit­tain koko luot­tos­al­don, jol­loin mitään korkoa ei peritä.
    Mut­ta on kieltämät­tä arve­lut­tavaa kytkykaup­paa, että pankit pakkomyyvät tuon luotto-ominaisuuden.

    1. Min­un pankkiko­r­tis­sani on kyl­lä vain Visa Deb­it. Ei mak­sa mitään, mut­ta ulko­mail­lakin voi käyt­tää. Luot­toa sil­lä ei ole.

  3. Jos ei tupakoisi ja joisi alko­ho­lia juuri ollenkaan (viini­lasi ken­ties viikos­sa ja aski nort­tia viikos­sa), niin 170 euroa olisi riit­tävä toimeen­tu­lotuen taso ilman asumista.

    Mut­ta usein toimeen­tu­lotues­ta n. 230 euroa meneekin vah­vasti verotet­tui­hin hyödykkeisi­in, eli tupakkaan ja alko­holi­in, ja näin veron osalta takaisin val­tion rahasäkkiin.

    1990-luvul­la las­ket­ti­in, että jos yksinelävä miespuo­li­nen tien­aan 10 000 markkaa per kk/brutto, ja käy ker­ran viikos­sa kapakas­sa, ajaa autol­la, tupakoi askin nort­tia päivässä, niin hänen net­to­tu­lois­taan n. 70% menee veroi­hin ja veron­lu­on­teisi­in maksuihin. 

    Eikö täl­lainen yhtälö ollut ja ken­ties on ole­va edelleen sel­l­ainen, että val­tion rahasäkin äärel­lä tarkkaile­vien on help­po hymy­il­lä, kuin­ka tyh­miä kulut­ta­jia maas­sa oli ja edelleen on.

    Sit­ten meil­lä on vah­vasti verotet­tu­ja tuot­tei­ta, kuten sätkä­pa­peri. Mitä hyö­tyä on sätkä­pa­pe­ria verot­taa taivaisi­in, kun sätkä­pa­perin veron tuo­tol­la ei yksinker­tais­es­ta rahoite­ta val­tion kas­saan yhtään minkään suu­ruista erää = epsilon tasoinen veronkertymä.

  4. En tunne ketään, joka käyt­täisi luot­toko­rt­tia niin, että vingut­taa sen punaiselle ja mak­saisi kiskuriko­rko­ja ylimenevästä osasta.

    No nyt tunnet.…

  5. Hyväo­sainen pär­jää perus­tur­vankin varas­sa, huono-osainen ei pärjää. 

    Paljonko sille huono-osaiselle pitää sit­ten antaa rahaa, että sta­tus muut­tuu huono-osais­es­ta pär­jääjäk­si? Kuin­ka suurel­la sum­mal­la rahaa syr­jäy­tymässä ole­va muut­tuu par­ket­tien par­taveit­sek­si ja sosi­aal­is­ten tilantei­den kuninkaaksi?

    Min­un nähdäk­seni huono-osaiset tarvit­se­vat apua elämän­hallintaansa enem­män kuin rahaa. En tiedä mitä tuo apu voisi olla ja olisiko se kalli­im­paa kuin pelkkä rahan anta­mi­nen (toden­näköis­es­ti ainakin lyhyel­lä tähtäimel­lä). Tämä ansait­sisi kuitenkin enem­män pohdintaa.

    1. Huono-osainen ei muu­tu rahal­la hyväo­saisek­si. Huono-osaisu­udel­la tarkoite­taan tässä henkilöitä, joil­ta puut­tuu sel­l­aisia aineet­to­mia resursse­ja, joi­ta hyväo­saisil­la on, sekä taito­ja, elämän­hallintaa että eri­tyis­es­ti sosi­aal­isia suhteita.

  6. En ihan tarkkaan ole seu­ran­nut ketjua, mut­ta entäs asumiskus­tan­nuk­set. Nehän nielai­se­vat val­ta­van osan ihmisen menoista. Miten ne suh­teu­tu­vat perustuloon.

    1. Tässä on perus­tur­vana (ei perus­tu­lona) pidet­ty toimeen­tu­lo­tukea. Se mak­saa asumisku­lut kokon­aan. Mui­hin kului­hin jää 417 euroa kuussa.

  7. Sekin on huo­mat­tu, että hyväo­sainen ei muu­tu rahat­ta huono-osaiseksi.

  8. Osmo:

    Min­un pankkiko­r­tis­sani on kyl­lä vain Visa Deb­it. Ei mak­sa mitään, mut­ta ulko­mail­lakin voi käyt­tää. Luot­toa sil­lä ei ole. 

    Ketjun aloi­tusvi­estis­sä puhuit luot­toko­rteista, jota kommentoin.
    Visa Deb­it ei ole luot­toko­rt­ti, vaan uuden Sepa-ajan pankkikortti.

    Van­han (pre-Sepa) ajan Visa-kort­tia vas­taa Visa Cred­it (johon pankit pakko­markki­noi­vat tuon kalli­in luo­ton, jota ei toki ole pakko käyttää).
    Kun use­ast­akin pankista saa Visa tai Mas­ter Card Cred­it kortin ilmaisek­si, ei ole mitään syytä olla käyt­tämät­tä kuukau­den 0‑korkoista lainaa hyväk­seen. Pitää vain olla huolelli­nen ja mak­saa joka kuukausi koko lasku.

  9. Kort­ti­ni on ollut tähän men­nessä pelkkä pankki/visa-kort­ti, mut­ta tosi­aan, deb­it/­cred­it- kort­ti­na se cred­it osa alkaa olla jok­seenkin turha. Toden­näköis­es­ti vai­h­dan sen sit­ten, kun nykyi­nen vanhenee. 

    Mut­ta siis, itse asi­as­ta, ensin taus­taa: juuri kyky ajatel­la pitkäl­lä tähtäimel­lä ja suun­nitel­la elämää on yksi merkit­tävimpiä tek­i­jöitä, jot­ka pitkäl­lä aikavälil­lä erot­ta­vat hyvä- ja huono-osaisia toi­sis­taan. Sat­un­naista vari­aa­tio­ta on tietenkin kovasti, mut­ta täysin samoista lähtöko­hdis­takin läht­enei­den — esim sis­arusten — tule­vaisu­ud­es­ta voi tehdä aika hel­posti melko hyvin oikeaan meneviä arvauk­sia, jos tarkkailee näi­den val­in­to­ja nuorempana.

    Tässä mielessä siis Osmo on ihan oike­as­sa: raha ei muu­ta ketään hyväosaiseksi. 

    tcrown­in tavoin olen miet­tinyt oikeasti pääni puh­ki kysymys­tä siitä, mikä aut­taisi. Yhtäältä min­ua kauhis­tut­taa pater­nal­isti­nen aja­tus siitä, että yhteiskun­ta tms. tai oikeas­t­aan edes kukaan selvästi ulkop­uo­li­nen, voisi tul­la neu­vo­maan, että “ei noin voi elää” edes ihmiselle, jol­la raha polt­taa reiän tasku­un ja vielä yleen­sä täysin nau­ret­tavil­ta näyt­tävil­lä tavoilla. 

    Toisaal­ta taas ainakin ulkop­uolisen — ja toisi­naan kyl­lä kohtu­ullisen läheisenkin — ihmisen silmin toisen valin­nat ovat niin silmi­in­pistävän jär­jet­tömiä, että ei vain kykene ymmärtämään.

    Otan esimerkik­si lehtimyyjät ja muut puhe­linkau­pusteli­jat. Sinän­sähän myymisessä ei ole mitään pahek­sut­tavaa, mut­ta minkälainen ihmi­nen on edes peri­aat­teessa mah­dol­lista saa­da osta­maan jotain soit­ta­mal­la tälle puhe­limel­la ja kehu­mal­la tar­jous­ta. Tak­ti­ik­ka on yleen­sä sen­su­un­tainen, että ensin san­o­taan jotain jär­jetön­tä, kuten että “annamme sin­ulle ilmaisek­si X, miltäs kuu­lostaa?” Itse vas­taan, että kuu­lostaa hui­jauk­selta, ei kiin­nos­ta, mut­ta moni menee vipu­un, ei sitä muuten tehtäisi. 

    (Lehtimyyjil­lä on tietokan­ta ihmi­sistä, jot­ka ovat joskus jotain puhe­lim­itse tilan­neet. Tiedän tämän, kos­ka lamavu­osi­na olin sel­l­aises­sa fir­mas­sa töis­sä (kak­si puo­likas­ta työpäivää, sit­ten lopetin). Työ­nan­ta­ja sanoi suo­raan että tyh­miähän ne ovat jot­ka osta­vat, mut­ta siihen tämä hom­ma perustuu.)

    Ottaen huomioon, kuin­ka mon­ta sel­l­aista help­po­heikkien ja muiden rahareikää on, ja tämän lisäk­si nämä samat ihmiset saadaan otta­maan pikavippe­jä ynnä vielä osta­maan kaiken­laista “osta heti mak­sa myöhem­min” sekä vielä sen, ettei täl­lais­ten ihmis­ten laskupää ole vält­tämät­tä maail­man paras, niin onko ihme, jos näyt­tää siltä, että raha on ongelma.

    Rahan syytämi­nen itseasi­as­sa voi vielä pahen­taa ongelmia, kos­ka lisään­tyneet tulot voivat saa­da täl­laisen ihmisen lisäämään kulu­tus­taan enem­män kuin tulo­jen todel­li­nen lisäys on.

  10. OS:
    ##
    Huono-osainen ei muu­tu rahal­la hyväo­saisek­si. Huono-osaisu­udel­la tarkoite­taan tässä henkilöitä, joil­ta puut­tuu sel­l­aisia aineet­to­mia resursse­ja, joi­ta hyväo­saisil­la on, sekä taito­ja, elämän­hallintaa että eri­tyis­es­ti sosi­aal­isia suhteita.
    ##

    No tuo ylläol­e­va on aivan tot­ta. Tiedä sit­ten, että mil­lä ker­toimel­la vähem­män hyväo­saisen, että pitkäänkinkö työt­tömän, että pitkäaikaistyöt­tömän elämisen­ta­so tulisi määrit­tää ja mil­läkin kertoimella.

    Mut­ta min­ul­la olisi ehdo­tus. Että jos pitkäaikaistyötön saisi kohdalleen laadukas­ta koulu­tus­ta työt­tömyy­teen­sä, niin eiköhän monikin työtön kir­joit­taisi työn­hakusu­un­nitel­maansa, että koulut­tau­tua uuten ammat­ti­in halu­an, enkä olla enää työvoimavi­ra­nomaisen pompoteltavana.

  11. Osmo: “…yksikään kokoomus­lainen ei ole min­ulle selit­tänyt ymmär­ret­tävästi, mik­si voidaan pan­na sato­ja miljoo­nia met­sän­myyn­ti­t­u­lo­jen verova­pau­teen, mut­ta ei muu­ta­maa kym­men­tä miljoon­aa työ­markki­nat­uen korotukseen”. 

    Esim. uusim­mas­ta Sosi­aal­i­tur­va-lehdestä löy­tyy asi­aan liit­tyvää pohd­in­taa: http://www.sosiaalitieto.fi/lehti/?ARTIKKELI_NUM=49534

  12. Joo, Eli­na ei ole ain­oa jol­la on luot­toko­rt­tivelkaa. Yleen­sä ihmiset ei ota lainaa sen takia että halu­aisi­vat olla otta­mat­ta tai eivät ymmärtäisi sen mak­sa­van, vaan sik­si että tähän on joskus joitain ulkoisia pakot­tavia syitä. Näitä syitä voi kut­sua kat­toter­mil­lä elämä.

    Olen TM:n ja tcrowin kanssa osit­tain samoil­la lin­joil­la. Joillekin ihmiselle voisi olla ihan hyvä että joku kävisi rahankäyt­töä kädestä pitäen läpi. Perus­tur­van yhtey­desssä tätä voisi toteut­taa ja siihen motivoi­da niin että saisi vaik­ka satasen kuus­sa enem­män jos sitou­tu­isi jok­sikin aikaa kulu­jen seu­ran­taan, joi­ta sit­ten käytäisi­in neu­vo­jan kanssa läpi. Tuo olisi muuten ihan mie­lenki­in­toinen tutkimusprojektikin.

    Mut­ta, ensin­näkin taas joidenkin tois­t­en ongel­ma nyt vaan on että perus­toimeen­tu­lo ei syys­tä tai tois­es­ta riitä. Ja eril­laisia täl­laisia ihan hyviä syitä on vaikka­pa kuin­ka, vaikka­pa että lapset asuu toiselle puolen Suomea eli matkus­tamiseen menee rahaa, viit­taan kat­tokäsit­teeseen elämä.

    Toisek­si ja vas­tatak­seni tcrown­in kysymyk­seen kuin­ka paljon on tarpeek­si perus­toimeen­tu­loon: On absur­dia olet­taa että perus­tu­lol­la ole­va ihmi­nen on keskimääräistä parem­pi hoita­maan raha-asioitaan ja ylipään­sä asioitaan. Eli siis niin kuin “syökää silakkaa” ‑koulukun­ta tekee. Oikea sum­ma se mitä perus­toi­men­tu­loon tarvi­taan ker­taa keskiver­tokansalaisen avut­to­muusker­roin, joka kuvaa sitä kuin­ka paljon keskiver­toih­mi­nen tuh­laa esimerkik­si osta­mal­la Buranaa eikä geneeristä ibupro­fee­nia, osta­mal­la valmis­ruokaa kun ei osaa lait­taa ruokaa, tms.

    On myös täysin mah­dol­lista että tuo avut­to­muusker­roin on perus­tur­van varas­sa ole­val­la keskimäärin suurem­pi, tosin se saat­taa olla pieni­in tuloi­hin tot­tuneelle pienem­pikin. Se että kan­nat­taako tätä ker­roin­ta pienen­tää vaikka­pa kokkauskur­seil­la on jälleen ker­ran ihan hyö­tykus­tan­nuskysymys, eli riip­puu siitä mitä tuol­lainen ohjaus makssa ja kuin­ka paljon siitä on hyötyä.

  13. Melkein jokaises­ta epä­suo­ras­ta tues­ta joku aina sanoo, että parem­pi olisi hoitaa suo­ril­la tulon­si­ir­roil­la. Tässä on nyt esimerkkiä siitä(kin), että suo­ra rahalli­nen tuki on joidenkin kohdal­la ja jois­sain asiois­sa huono aja­tus. Asum­i­nen nyt ainakin kan­nat­taa hoitaa muuten, kun anta­mal­la rahaa käteen samoin mon­et har­ras­tuk­set. Miten pitkälle peri­aatet­ta voisi soveltaa? Rahan sijas­ta ruoka­paket­te­ja? Rahaa vain lasku­ja vastaan?

    Tapana on sanoa, että oikeisi­in kan­nus­timi­in ihmiset reagoi melkein aina (joskus elämä on niin itse­tuhoista, että mil­lään hyvil­lä kan­nus­timil­la ei ole merkitystä).

    Itse kat­selin vuos­i­tolkul­la aika läheltä van­han kaverin rap­piok­ier­ret­tä. Siihen kuu­lui kaikkien tuki­ra­ho­jen juomi­nen samantien noin viikon ryyp­py­putkessa (sit­ten syöti­in varas­to­ja ja pum­mat­ti­in van­hem­mil­ta ja kavereil­takin). Lop­ul­ta tuli mit­ta täy­teen. Kan­nustin? Ter­veys alkoi praka­ta, kädet vapista, muis­tikatkok­sia. Kuole­man­pelko siis. Kaver­itkin alkoi­vat kaiko­ta mui­ta juop­po­ja luku­un otta­mat­ta. Naista ei enää saanut.

    Luulin, että tulisi joku oival­lus kan­nus­timista, kun kelaisin tuo­ta kaverin elämää. Mut­ta ei tul­lut. Ennen em. rap­pi­o­ta kaveri nyt vain kun­non juo­pon tavoin yksinker­tais­es­ti tykkäsi liikaa olla humalas­sa. Mikään kan­nustin olisi tuskin hän­tä saanut muut­ta­maan tapojaan.

    Pakko? Kave­ria yritet­ti­in pakot­taa työhön, mut­ta eihän se tai­da onnis­tua kuin har­van kohdal­la. Kursse­ja hän kävi myös, mut­ta ei niistä ura auennut.

    Mitäs muu­ta? Kuten aiem­min kir­joitin syr­jäy­tymi­nen kan­nat­taisi yrit­tää estää mah­dol­lisim­man aikaises­sa vai­heessa. Sil­loin vielä kan­nus­timetkin toimi­vat ja mik­sei pakkokin. Sit­ten nämä syr­jäy­tymiset saataisi­in yhtä mar­gin­aal­isik­si kuin joskus aikoinaan — ehkä. Ehkä nykyaikainen työ­markki­na ei salli.

  14. Tämä point­ti on var­maan jo esitet­ty x ker­taa mut­ta muu­ta­man viime vuosikymme­nen aikana mer­i­tokraat­tisen yhteiskun­nan täy­del­listyessä lie­nee käynyt niin, että varsinkin miesten osalta hyvä- ja huono-osaisu­ustek­i­jät kasaan­tu­vat niin, että se jol­la ei toden­näköis­es­ti ole tulo­ja, sil­lä ei toden­näköis­es­ti ole myöskään kauheasti sosi­aal­isia verkos­to­ja, elämän­hallintaa ja ter­veyt­tä, sitä vas­toin saat­taa niitä riip­pu­vuuk­sia olla. Opiske­li­jat ovat tuos­ta poikkeus.

    Miehillä alhainen sta­tus vielä alen­taa huo­mat­tavasti toden­näköisyyt­tä päästä parisuh­teeseen ja sen elämää vakaut­tavien vaiku­tusten piiri­in. Ainakin enem­män kuin naisilla.

  15. Sen junalipun äidin luokse saa yleen­sä harkin­nan­varais­es­ta toimeentulotuesta.

    Syr­jäy­tymisen sukupolvi­nen ketju usein ‘helpot­taa’ niiden ase­maa, joil­la ei mitään ole koskaan ollutkaan. (When you ain’t got noth­ing, you got noth­ing to lose, lauloi jo Dylan aikoinaan.) Vaikka­pa sadan euron lisäys on heille ruhti­naalli­nen lisäys, mut­ta se ei estä edelleen jatku­via ongelmia vaikka­pa vuokran­mak­sus­sa. Elämä jatkuu samaa rataa, ongelm­i­neen. Ne jot­ka tip­pu­vat ‘jostain’ perus­tur­valle, heille se on var­masti aina katas­trofi. Vaikka­pa ansiosi­don­naisen jäl­keen, jos on esimerkik­si omis­tusasun­to. Ja samaan kuvioon tule­vat vaikka­pa työkyvyn lasku, sairaudet, osatyökyvyt­tömyys tai vas­taavaa. Jonkin­lainen muu­tostur­va olisi tässäkin tarpeen. Kyl­lä. Perus­tur­va on liian alhainen, kaikille. Suurin osa ihmi­sistä kuitenkin haaveilee erinäisitä han­k­in­noista, joka paran­taa hei­dän elämän­laat­u­aan, ja aut­taa elämässä eteen­päin. (Se koko perus­tur­va on sitä pait­si tosi äkkiä juo­tu, jos urakka­hom­mi­in rupeaa.) Mut­ta edelleen kaipaisin sosi­aal­i­työn kehit­tämistä huomioimaan elämän­ti­lanteet, ja pitääkö olla ‘ihan poh­jal­la’ sosi­aal­i­sis­sa ongelmis­sa, että sosi­aal­i­työ tulee vas­taan ja vas­taan­otolle pääsee. Sama kuin lääkärille pää­sisi vas­ta, kun epäil­lään elinikäistä, hal­vaan­nut­tavaa, kuol­let­tavaa sairautta?

    Mut­ta ihan aja­tusleikkinä, mitä pitäisi tehdä? On vaikka­pa kak­si­lapsi­nen per­he, isäl­lä päi­hdeon­gel­ma, äiti alkaa oire­htia mie­len­ter­veysongelmista (ennestään taus­taa), lapset ovat vaaras­sa joutua huostaan. Jos tämä yhtälö räjähtää käsi­in, isän vankilavu­osi tai päi­hde­hoito mak­saaa n. 50 000€/vuosi. Jos äiti joutuu psyki­a­triselle osas­tolle, hin­ta­lap­pu on ehkä vähän vähem­män. Jos lapset ote­taan huostaan, yhden lapsen kus­tan­nus on jonkin ver­ran isän kus­tan­nus­ta vähem­män, kun las­ke­taan kaik­ki kus­tan­nuk­set. Tämän per­heen kokon­aiskus­tan­nus yhteiskun­nalle vuodessa on siis n. 150 000 ‑200 000 €:a. Ja vero­tu­lot jäävät saa­mat­ta. Tääl­lä ne rahat muhi­vat. Jos tämä per­he saisi ennen tätä kaikkea vaikka­pa 100 000 €:a puh­taana käteen, säästö olisi edelleen se toinen 100 000 €:a. Jos saisi, mitä tälle per­heelle tapah­tu­isi, selviäisikö se? Jos tämä per­he saisi oman kokopäivä­toimisen sosi­aalio­h­jaan 8h/arkipäivä, se mak­saisi n. 30000 — 40000 euroa (palk­ka työ­nan­ta­jaku­luineen, yläkant­ti­in). Ja vielä yksi kysymys: Mik­si ei enem­män tehdä per­hei­den riski­ana­lyysiä, ja kohdis­te­ta toimia tarkoituksenmukaisesti?

  16. Ja vielä: “Se, että SATA-komite­as­sa ei saatu sovi­tuk­si perus­tur­van nos­tamista eikä sitä, että avat­taisi­in työt­tömille tie ulos köy­hyy­destä edes työtä tekemäl­lä, oli raivos­tut­tavaa.” Tämä on toti­nen tosi. Enkä ymmär­rä sitä mik­sei kokoomus allekir­joi­ta sitä, että myös köy­hä voi olla ‘ahne’, ja motivoitua parem­pi­in suorituk­si­in lisä­tu­loista. Ja että tämä lisää pidem­män päälle vero­tu­lo­ja. Lisäsi­hän pääo­mat­u­lo­jen alen­nus aikoinaan niiden tuot­toa, mut­ta tässä vas­taa­va kan­nustin ei siis toi­mi? Rikkaille porkkanaa, köy­hälle kep­piä, tältä se vähän näyttää.

  17. Se että kan­nat­taako tätä ker­roin­ta pienen­tää vaikka­pa kokkauskur­seil­la on jälleen ker­ran ihan hyö­tykus­tan­nuskysymys, eli riip­puu siitä mitä tuol­lainen ohjaus makssa ja kuin­ka paljon siitä on hyötyä.

    Tästä tuli mieleen, että ainakin kun työt­tömien kaverei­den jut­tu­ja kuun­telee, vaikut­taa työkkärin koulu­tus­tar­jon­ta ole­van isol­ta osalta aika haistapas­ka-osas­toa (var­maan joukos­sa on järke­viäkin kursse­ja, mut­ta esimerkik­si tietoko­neo­hjel­moi­jan töitä vuosia tehneen ihmisen lait­ta­mi­nen ATK-ajoko­rt­tikurssille vaikut­taa lähin­nä vit­tuilul­ta), niin yksi järkevä tapa voisi olla laa­jen­taa sitä kurssi­tar­jon­taa yleisi­in elämässä hyödyl­lisi­in taitoi­hin puh­taasti työn­haullis­ten lisään. Ainakin jos itse jou­tu­isin yhtäkkiä työt­tömäk­si enkä saisi heti töitä, olisi aika muis­telem­i­nen koti­talous- ja käsi­työ­tun­tien opetuk­sista perusk­oulu­a­joil­ta jos halu­aisi säästää rahaa ruuas­sa ja vaat­teis­sa. Eli monipuolisem­pi kurssi­tar­jon­ta yleis­es­ti hyödyl­lisiä kursse­ja, vaik­ka sitä kokkaus­ta ja ompelua tai vaik­ka huonekalu­jen nikkaroin­tia, polkupyöränko­r­jaus­ta tai koti­talouden rahoi­tus­ta ja bud­je­toin­tia puh­taasti työn­haku­un liit­tyvien kurssien lisäk­si tar­jolle jos­ta kukin työtön saisi sit­ten vali­ta omien tarpei­den­sa mukaan. Moti­vaa­tio oppimiseenkin voisi olla parem­pi kun saisi edes kurssin aiheet vali­ta itse.

    Elämän­hallinnas­ta sen ver­ran, että aina kyse ei ole tiedol­lis­ten valmiuk­sien puut­teesta. Tut­tava­pi­iristä löy­tyy ihmisiä, jot­ka välil­lä esimerkik­si syvän masen­nuk­sen takia ovat sel­l­aises­sa jamas­sa, että jos ei olisi varaa piz­za­an tms. syömi­nen jäisi kokon­aan tekemät­tä kun ei ker­ta kaikki­aan ole voimia ruuan lait­tamiseen itse, vaik­ka sil­loin kun ovat parem­mas­sa kun­nos­sa kokkail­e­vat mielel­lään ja hyvin. Ihan näin irto­huomiona, en osaa sanoa miten tämä pitäisi ottaa yhteiskun­nan puolelta huomioon vai pitäisikö mitenkään.

  18. Min­ul­la on jonkin ver­ran korol­lista luot­toko­rt­tivelkaa, vaik­ka tiedän kyl­lä, että tämä on vas­toin vas­tu­ullisen henkilöko­htaisen talouden­pidon sään­töjä. Vuosiko­rko ei tosin ole mikään 20%, vaan kaik­ki kulutkin mukaan las­ket­tuna ennem­minkin luokkaa 10%. Vähem­män kuin mis­sään muis­sa vaku­udet­tomis­sa lain­ois­sa, joi­hin min­ul­la on pääsy (ystäviltä ja suku­laisil­ta vipatut rahat pois lukien).

    Mak­san sitä pois kuitenkin juuri niin nopeasti kuin vain on taloudel­lises­sa tilanteessani mah­dol­lista. Ei tulisi mieleenkään ajatel­la sitä pitem­piaikaise­na, hitaasti pois mak­set­ta­vana lainana. Sitä on syn­tynyt johtuen välit­tömästä tarpeesta, ja olen sitä mieltä, että ehkä joitain har­vo­ja herä­teostok­sia luku­un otta­mat­ta luot­toko­rt­tive­lan otta­mi­nen on kan­nat­tanut, sikäli kun vai­h­toe­htona on ollut välit­tömästi hyödyl­lis­ten (mut­tei täysin vält­tämät­tömien) han­k­in­to­jen lykkäämi­nen siihen saak­ka, että niihin on “oikeasti varaa”.

    Toisaal­ta min­ul­la on oikeaakin, pitem­piaikaista ja hitaam­min pois mak­set­tavaa velkaa, halvem­mal­la korol­la. Henkilöko­htainen talouteni on joka tapauk­ses­sa täyn­nä ns. kään­teistä säästämistä; joka pen­nin kohdal­la on aina mah­dol­lista tehdä se val­in­ta, että käytän sen velko­jeni lyhen­tämiseen. Mis­sä vai­heessa niitä (jos ei vält­tämät­tömiä, niin hyödyl­lisiä) han­k­in­to­ja sit­ten saisi tehdä, ja mikä korko on tarpeek­si hal­pa siihen, että lainaa voi mak­saa pois hitaam­min, käytämät­tä siihen kaikkea vält­tämät­tömien perus­tarpei­den täyt­tämisen jäl­keen käteen jäävää rahaa? En minä tiedä. 

    Ainakin min­ul­la on mielestäni suh­teel­lisen hyvä käsi­tys siitä, mil­lä aikataul­ul­la min­ul­la ei enää (real­is­tisil­la ole­tuk­sil­la) ole luottokorttivelkaa.

  19. “osta­mal­la valmis­ruokaa kun ei osaa lait­taa ruokaa”

    Kuinka­han usein kyse on nimeno­maa osaamis­es­ta? Ainakin meil­lä käytetään puo­li­valmis­tei­ta ja joskus valmis­ruokaakin ajan­säästön nimissä.

  20. “Perus­tur­van koro­tus­ta vas­tuste­taan kovin monel­la tahol­la ja eri syistä”

    SATA komiteal­la on var­masti hyvä ja tark­ka näke­mys siitä paljonko perus­tur­van koro­tus lisää alko­holin kulu­tus­ta. Samoin SATA komitea tietää että alko­holi mak­saa kaksin-kolminker­tais­es­ti kohon­neina ter­vey­den­hoito ja järjestyk­sen­pitoku­luina. Nuo luvut voit var­maan lisätä kirjaasi.

  21. Tiedemies:

    juuri kyky ajatel­la pitkäl­lä tähtäimel­lä ja suun­nitel­la elämää on yksi merkit­tävimpiä tek­i­jöitä, jot­ka pitkäl­lä aikavälil­lä erot­ta­vat hyvä- ja huono-osaisia toisistaan.

    Var­masti myös näin, mut­ta osas­sa tapauk­sista ei ole kyse kyvyn vaan kan­nus­timien puut­teesta. Jos pitkän aikaväin suun­nit­telun palkin­not ovat olemat­tomat, niin mik­si suun­nit­telisi pitkäl­lä aikavälillä?

    Harkin­nan­varaiset tuet kan­nus­ta­vat elämään kädestä suuhun paljoakaan ajat­telemat­ta huomista.

    Olis mie­lenki­in­toinen kysymys selvit­tää miten paljon kyseessä on kyvyn ja mis­sä määrin kan­nus­timien puut­teesta ja voidaanko näitä kah­ta ryh­mää kohdel­la erillisinä.

  22. “Siitä, mik­si demar­it tai SAK eivät hyväksy perus­tur­van nos­tamista, olen kir­joit­tanut aiem­min. Kokoomuk­sen vas­tus­tus saat­taa lähteä – jos siinä on mitään ratio­naal­isu­ut­ta – tästä hyväo­sais­ten men­estyjien joukosta.”

    Kuikako­han paljon olsi tul­lut kokon­aisuute­na säästöä yhteiskun­nalle, mikäli demar­it, SAK ja Kokoomus oli­si­vat hyväksyneet ne uudet ratkaisut joi­ta SATA-komite­as­sa nos­tet­ti­in esiin?

    Toinen minus­ta mie­lenki­in­toinen puoli tässä asi­as­sa on se, kuinkako­han kauan tämä näi­den taho­jen asenne on ollut ole­mas­sa ja mikä sen vaiku­tus on ollut yhteiskun­taan? Yht­enä esimerkkinä voisi maini­ta lap­siköy­hyy­den lisään­tymisen viime laman jälkeen.

    Sit­ten viitat­en tohon Osmon laskel­maan, niin yht­enä ongel­mana, joka liit­tyy niukkaan toimeen­tu­loon on ennal­ta aav­is­ta­mat­tomien vähänkin iso­jen meno­jen syn­tymi­nen, jol­loin koko talous menee äkkiä sekaisin. Toisaal­ta niukalla perus­tur­va lap­siper­hei­den osalta, vaik­ka he saa­vatkin vähän enem­män, tarkoit­taa las­ten osalta ulkop­uolisu­ut­ta nor­maal­ista elämästä esimerkik­si kaveripiirissään.

    Toimeen­tu­lotuen osalta on sit­ten itse käytän­nön toimin­nas­sa perus­tur­van toteu­tu­mises­sa ongelmia. Resusse­ja hake­musten käsit­te­lyyn on liian vähän ja käsit­telijöi­den ammat­ti­taito ei ole aina kovinkaan hyvä. Tämä näkyy siinä, etteivät hake­musten käsit­telijät tunne kun­nol­la viras­ton­sa ohjei­ta ja lain­säädän­töä. Tästä seu­raa virheel­lisiä päätök­siä. Aikanaan Syzkowich nos­ti esi­in toimeen­tu­lotuen väärinkäytök­set eduskun­nas­sa. Tämä keskustelu kum­masti laan­tui, kun julk­isu­u­teen tuli tieto­ja niistä luvuista, kuin­ka paljon sel­l­aisia ihmisiä jää toimeen­tu­lotuen ulkop­uolelle, joille se lain mukaan kuuluisi.

    Nykyisen­lainen toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole ver­rat­tavis­sa esimerkik­si työ­markki­natu­keen tai perus­päivära­haan, näis­sä puhutaan aivan eri asioista. Näitä ihmiset saa­vat var­masti kun täyt­tävät kri­teer­it, kun taas toimeen­tu­lotuen suh­teen tilanne on mielivaltainen.

  23. Soin­in­vaara todis­taa vaku­ut­tavasti, että aikuinen elää varsin mukavasti 417 euron perus­tur­val­la. Oikein visu saat­taa jopa sat­u­raisen säästääkin, Mihin ihmeessä sitä taku­ueläket­tä oikein tarvitaan?

  24. Kysymys Osmolle. Olet aiem­min poht­in­ut vastik­keet­toman, mut­ta työhön kan­nus­ta­van perus­tu­lon mah­dol­lisu­ut­ta. Sata-komite­as­sa ja tässä blo­gis­sakin, olet taas näh­nyt paljon vaivaa nykyisen vastik­keel­lisen perus­tur­van kehit­tämisek­si. Tässäkin kir­joituk­ses­sa puhut nimeno­maan perus­tur­vas­ta. Kum­mal­la kan­nal­la oikeasti olet? Mikä on esimerkik­si päivitet­ty suh­teesi Vihrei­den 2007 perus­tu­lo­ma­lli­in? Palaatko teemaan kehit­teil­lä ole­van kir­jasi seu­raavis­sa luvuis­sa, vai onko perus­tu­lon aja­tus poli­it­tis­es­ti epäre­al­is­tise­na mielestäsi vain hil­jais­es­ti haudattava?

  25. Ricar­do esimerkkiper­heestäsi, en ymmär­rä, miten heille 100 000 euroa käteen lyömäl­lä isä muut­tuu kuin taikaiskus­ta selväk­si ja äidiltä katoa­vat mie­len­ter­veysongel­mat. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa isä jät­täisi kokon­aan työn­teon ja ryhty­isi kokopäiväisek­si juopok­si saman tien. 

    Lisäk­si sanois­in, ettet voi laskea niin kuin las­ket. Tuo lasku­ta­pa vas­taisi sitä, että lask­isit vaku­u­tuk­sen kan­nat­tavu­ut­ta kat­so­ma­l­la vain niitä tapauk­sia, jois­sa vaku­u­tus­ta tarvi­taan. Jos jokaista tuol­laista kuvaa­maasi tapaus­ta kohti on 10 tapaus­ta, jot­ka ovat samal­la tavoin tiukas­sa paikas­sa, mut­ta pää­sevät siitä omin voimin selville, eikä niistä ole etukä­teen mitenkään mah­dol­lista tietää, mikä räjähtää, tulee hom­man kus­tan­nuk­sek­si yhteiskun­nalle miljoona euroa, mikä ei sit­ten enää olekaan halvem­paa kuin niiden jälkien siivoaminen.

  26. Se mitä toivoisin Osmol­ta, että kir­joit­taisit oman blogikir­joituk­sen siltä ajal­ta mitä istu­it eduskun­nas­sa, siitä miten sosi­aal­i­tur­vaa on sinä aikana poli­it­tis­es­ti käsitel­ty eduskun­nas­sa ja miten eri puolueet ovat siihen suh­tau­tuneet eri vuosikymmeninä?

    Var­maan on jo ker­tynyt sen ver­ran koke­mus­ta. Ihmiset eivät vält­tämät­tä muista, tai tiedä taus­to­ja ja asi­aan liit­tyvää poli­it­tista lähihistoriaa.

  27. Jor­ma Nordlin:
    “Yht­enä esimerkkinä voisi maini­ta lap­siköy­hyy­den lisään­tymisen viime laman jälkeen.”

    Lap­siköy­hyys lisään­tyy tasan ja tarkkaan niin kauan kun per­heet hajoa­vat. Mikään järkevä sosi­aal­i­tu­ki ei voi saa­da yhden työssäkäyvän per­het­tä kah­den työssäkäyvän tulotasolle. 

    Yksin­huolta­japer­hjei­den tukien laa­jen­t­a­mi­nen pikem­minkin laa­jen­taa samal­la ongel­maa, kun per­hei­den hajot­ta­mi­nen tulee entistä kan­nat­tavam­mak­si. Jos yh-äidille mak­set­taisi­in miljoo­nan euron ker­tako­r­vaus, ensi vuon­na tässä maas­sa ei olisi enää mon­taa ydin­per­het­tä jäljellä.

  28. Art­turi: “Var­masti myös näin, mut­ta osas­sa tapauk­sista ei ole kyse kyvyn vaan kan­nus­timien puut­teesta. Jos pitkän aikaväin suun­nit­telun palkin­not ovat olemat­tomat, niin mik­si suun­nit­telisi pitkäl­lä aikavälillä?

    Harkin­nan­varaiset tuet kan­nus­ta­vat elämään kädestä suuhun paljoakaan ajat­telemat­ta huomista.”

    Juuri näin. Eikö toimeen­tu­lotuen harkin­nan­varaisu­us tarkoi­ta juuri sitä, että kun edel­liset rahat on tuh­lat­tu, niin sil­loin kan­nat­taa men­nä itkemään lisää… Sinne vain “sos­sun luukulle” tiliot­teen kera, kun tili on tyhjä. Ei juuri kan­nus­ta säästäväisyy­teen ja suun­nitel­mallisu­u­teen, kun tietää, että tarpeek­si surkean näköisessä tilanteessa saa aina jostain jotain lisää.

    No, ei ehkä ole ihan noin yksinker­taista, mut­ta about kuitenkin…

  29. ATK-ajoko­rt­ti ohjel­moi­jalle, pakol­liset työp­sykologikäyn­nit psykolo­geille ja CV:n kir­joi­tuskurssit äidinkie­len opet­ta­jille ovat tyyp­il­listä työkkärin aktivoin­tipaskaa. Aika mon­es­sa hom­mas­sa voisi kään­tää pöy­dän mil­loin tahansa toisin päin, ja tehdä tilanteessa oi-niin-arvokas­ta “työtä” tekevästä koulut­ta­jas­ta sen, johon kohdis­te­taan niitä työkkärin tar­joamia, kai lähinä ihmistä mur­ta­maan ja rankaise­maan tarkoitetet­tu­ja, alen­tavia “palvelui­ta”.

    Jos nyt perus­tur­van varas­sa elävä ihmi­nen pystyy nos­ta­maan hänen kuukaisit­tain käytet­tävis­sä ole­vaa rahamäärään­sä esimerkik­si sadal­la eurol­la kuukaudessa, voi se lisätä sitä rahamäärää, jon­ka käytöstä hän voi todel­lisu­udessa päät­tää itse, esimerkik­si kymmen­estä eurosta sataan ja kymme­neen euroon kuukaudessa. Helpoin ja monille käytän­nössä ain­oa tapa tähän on pimeän työn tekem­i­nen, mikä onkin erit­täin tärkeä osa talousjärjestelmäämme.

  30. Min­ul­la on sel­l­ainen “ongel­ma”, että toimeen­tu­lo plus yleinen asum­is­lisä on niin suuri, ettei min­ul­la ole moti­vaa­tio­ta men­nä töi­hin (pait­si mukavaan työhön, jota par aikaa etsin ja haen apu­ra­ho­ja opiskelu­un). Olen tot­tunut elämään niukkaa ekol­o­gista ja sosi­aalis­es­ti syr­jäy­tynyt­tä elämää, enkä ole tot­tunut tekemään työtä (ker­ran yritin jakaa lehtiä, mut­ta se tun­tui ahdis­taval­ta ja koulus­sa en saanut pidet­tyä luokkia hil­jaisi­na). Liikun pk-seudul­la pyöräl­läni vuo­den ympäri ja syön opiske­li­jaruokalois­sa. Rahat riit­tävät main­iosti, lähin­nä nuo sos­sun haas­tat­te­lut vähän häir­it­sevät. Mak­sulliseen sek­si­in min­ul­la ei kuitenkaan ole oikein varaa. Tämä har­mit­taa joskus.

  31. Tehdään sel­l­ainen sys­tee­mi että laite­taan 1500 euroa pitkäaikaistyöt­tömille ja vas­taav­ille tahoille niille ketkä on olleet 2–5 vuot­ta työt­tömänä. Mak­se­taan selvästi enem­pi rahaa mut­ta. Odote­taan että nämä yrit­tävät paran­taa elämään­sä. Eli hake­vat vaik­ka velkaa pankista ja perus­ta­vat yri­tyk­sen tai vas­taavaa. Moti­vaa­tio riit­täisi ihmisil­lä mitkä halu­a­vat työl­listyä ja tehdä töitä mut­ta töitä ei jostain syys­tä saa. 

    Suomes­sa ihme juop­pous­pelkokin. Kuvitel­laan että ihmiset rupea­vat juopot­tele­maan jos ei ole töitä, itse en usko tähän.

  32. Artturi:“Harkinnanvaraiset tuet kan­nus­ta­vat elämään kädestä suuhun paljoakaan ajat­telemat­ta huomista.”

    Siltä tosi­aan joiskus vaikut­taa, jos jopa pankki­tilille kuun lopus­sa jääneet rahat las­ke­taan miinuk­sek­si seu­raa­van kuukau­den toimeen­tu­lo­tukea jaettaessa. 

    En tosin ole aivan var­ma, mikä on kan­nustin­ten vaiku­tus, jos kyky reagoi­da kan­nus­timi­in on alen­tunut. Vaik­ka siis nuo jotkut perus­tur­van kan­nus­timet pan­taisi­in kun­toon, niin olisiko seu­rauk­se­na perus­tur­van varas­sa elävien parem­pi pidem­män tähtäi­men suun­nit­telu vaiko mah­dol­lis­es­ti iso joukko katas­tro­fe­ja, kun he eivät saisi niitä lyhyen tähtäi­men jut­tu­jaan kuntoon.

  33. Mitäpä jos perus­tu­lol­la elävän lap­si halu­aa har­ras­taakin jääkiekkoa ???
    Kulut ovat tut­ta­vani mukaan 15000 euroa vuodessa+ tarvi­taan auto kuljetuksiin ??

  34. Jos saisin perus­turvi­neni asua halvem­mas­sa maas­sa tur­vani riit­täisi mainiosti. 

    Esim. Thaimaas­sa pystyn asumaan vuokra­tus­sa kalus­te­tus­sa omakoti­talos­sa 80 EUR/kk, jol­loin hin­taan sisäl­tyy myös sähkö, vesi, satel­li­it­ti-tv ja inter­net. Lisäk­si ruokaan ja juo­maan 100 EUR /kk ja vaat­teisi­in 20 EUR /kk, niin siinä kaikki.

    Mat­ka (siis meno, kuka­pa sieltä takaisin halu­aisi) noin 500 EUR. Jos halu­aa myös takaisin niin 700 EUR.

  35. Min­un kohdal­lani perus­tu­lona jaet­ta­va esite­tyn suu­ru­inen sum­ma kyl­lä riit­täisi nor­maali­in elämään. Mut­ta vain sil­loin, kun sen saisi ilman haku­rum­baa, tarve­hark­in­taa ja muu­ta säätämistä. Hake­musten täyt­tämi­nen, liit­tei­den kokoami­nen, val­i­tusten kir­joit­telu (virheel­lisiä päätök­siä tehdään yllät­tävän usein, ja joskus oikeuk­sis­taan saa tais­tel­la veris­sä päin), omien velvol­lisuuk­sien selvit­te­ly ja niiden nou­dat­ta­mi­nen ja kaik­ki asi­aan liit­tyvä hölyn­pö­ly on aikaa vievää ja kansan­taloudel­lis­es­ti täysin tuot­tam­a­ton­ta työtä, ja sik­sikin omi­aan masen­ta­maan ihmistä. Itsel­läni on koke­mus­ta työ­markki­nat­ues­ta, opin­totues­ta ja asum­istues­ta — toimeen­tu­lo­tuk­isys­tee­mi on kuulem­ma vielä pahempi. Masen­tuneena elämän­hallintakyky alen­tuu, jol­loin tuen­saa­jal­la on ris­ki pää­tyä huono-osaisu­u­den kierteeseen.

    Kun osa ajas­ta menee tuot­ta­mat­tomaan työhön ja ihmisel­lä on muutenkin vaikeuk­sia hal­li­ta elämään­sä (kuten var­maan mon­en perus­tur­van varas­sa elävän on), annetun rahan vaiku­tus ei ole ollenkaan niin kannustava/auttava kuin var­maan on ajatel­tu. Perus­tu­lo olisi siis merkit­tävä paran­nus tilanteeseen, vaik­ka tukien taso rahal­lis­es­ti pysy­isi ennallaankin.

    Sel­l­aisi­akin ihmisiä var­masti on, joiden elämän­hallinta on jo valmi­ik­si niin hataral­la poh­jal­la että mikään real­isti­nen määrä rahal­lista tukea ei hei­dän huono-osaisu­ut­taan pois­taisi. Kuvit­telisin melkein­pä, että nykyiset työl­listämiseen tähtäävät kurssit voisi kokon­aisu­udessaan kor­va­ta vapae­htoisel­la elämän­hallintak­oulu­tuk­sel­la, ja lop­putu­los olisi parem­pi (myös työl­lisyy­den paran­tamisen näkökulmasta).

    Vai näk­i­sivätkö nämä ihmiset itse tarpeen­sa täl­laiselle koulu­tuk­selle kyllin hyvin ymmärtääk­seen hakeu­tua siihen? Ainakin sen paris­sa saisi ihmiskon­tak­te­ja, joista syr­jäy­tymis­vaaras­sa olevil­la on usein pulaa. Diako­ni­atyön­tek­i­jöil­lä riit­tää asi­akkai­ta muidenkin kuin uskovien piiristä; var­maan myös täl­lainen koulu­tus oikein jär­jestet­tynä voisi täyt­tää sekä sosi­aaliseen elämään että elämän­hallintaan liit­tyviä tarpeita.

  36. Kap­pas, en lukenut ketjua tarpeek­si huolel­lis­es­ti, joten lähin­nä tois­telin jo esitet­tyjä ajatuk­sia. Työkkärin nyky­i­sistä “kurs­seista” olen kuul­lut aivan saman­laisia jut­tu­ja kuin mm. Juu­so Koponenkin.

  37. Jaakko Mer­iläi­nen:

    ATK-ajoko­rt­ti ohjel­moi­jalle, pakol­liset työp­sykologikäyn­nit psykolo­geille ja CV:n kir­joi­tuskurssit äidinkie­len opet­ta­jille ovat tyyp­il­listä työkkärin aktivointipaskaa.

    Mik­siköhän noiden kurssien laat­ua ja tarpeel­lisu­ut­ta ei (ilmeis­es­ti) kukaan val­vo? Ainakin kaikissa korkeak­ouluis­sa (ml. AMK:t) taitaa nyky­isin olla tapana kerätä opiske­li­joil­ta kir­jalli­nen palaute jokaises­ta kurssista. Työkkärin kurssit vaikut­ta­vat siltä, että palautet­ta joko ei ensinkään halu­ta tai ainakaan ei ote­ta huomioon. Ikään kuin työtön ei kykenisi arvioimaan saa­mansa kurssi­tuk­sen laatua.

    Rehellisyy­den nimis­sä on kyl­lä mainit­ta­va, että omako­htaista koke­mus­ta noista kurs­seista min­ul­la ei ole, vaik­ka olenkin ollut työt­tömänä. En men­nyt kurs­seille, kun olin kuul­lut niistä niin paljon kauhu­jut­tu­ja (ja kun otin huomioon, että pidin myös monia oman yliopis­toni mais­ter­i­ta­son kursse­ja luokat­toman hyödyt­töminä). Kieltäy­tymis­es­tä seu­raa­va tuen mene­tys on kuitenkin nähdäk­seni väärä tapa “aktivoi­da” ihmisiä.

  38. “Lap­siköy­hyys lisään­tyy tasan ja tarkkaan niin kauan kun per­heet hajoa­vat. Mikään järkevä sosi­aal­i­tu­ki ei voi saa­da yhden työssäkäyvän per­het­tä kah­den työssäkäyvän tulotasolle.”

    Tän nyt voi ottaa vähän liioitteluna.

  39. Mitäpä jos perus­tu­lol­la elävän lap­si halu­aa har­ras­taakin jääkiekkoa ???

    Mitäpä jos lap­si halu­aakin har­ras­taa vaikka­pa moottorilentämistä?

  40. Lap­sil­la pitäisi olla kan­nus­timet vali­ta parem­min vanhempansa.

  41. “Harkin­nan­varaiset tuet kan­nus­ta­vat elämään kädestä suuhun paljoakaan ajat­telemat­ta huomista”

    Toimeen­tu­lo­tukea sai n 220000 talout­ta vuon­na 2007. Tuen kesto oli n 6 kuukaut­ta, n 25 % saatukea 10 kuukaut­ta ja pitempään
    Toimeen­tu­lo­tukea saav­ista talouk­sista 85000 sai harkin­nan­varaista toimeen­tu­lo­tukea, n 500 euroa vuodessa, Täy­den­tävää toimeen­tu­lo­tukea sai n 2,5 kuukautta

  42. Frank:
    “Jos saisin perus­turvi­neni asua halvem­mas­sa maas­sa tur­vani riit­täisi mainiosti.”

    Kyl­lä se var­maan kan­nus­taa siir­tymään työelämään jos vai­h­toe­htona on elää kehi­tys­maas­sa her­ran lail­la suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan piikkiin!

    Saara:
    “kaik­ki asi­aan liit­tyvä hölyn­pö­ly on aikaa vievää ja kansan­taloudel­lis­es­ti täysin tuot­tam­a­ton­ta työtä,”

    Mitähän tämä kanstaloudel­liseti tuot­ta­va työ, jota tek­isit jos vain tuk­i­lap­pu­jen täysipäiseltä täyt­tämiseltä ehtisit, mah­taa olla? Ja jos se ker­ran on tuot­tavaa, niin minkä takia olet soskun asiakas?

  43. Sylvesteri:

    Mitähän tämä kanstaloudel­liseti tuot­ta­va työ, jota tek­isit jos vain tuk­i­lap­pu­jen täysipäiseltä täyt­tämiseltä ehtisit, mah­taa olla? Ja jos se ker­ran on tuot­tavaa, niin minkä takia olet soskun asiakas?

    Olen ollut tilanteessa, jos­sa tukirum­ba vei ajan lisäk­si myös osan mie­len­ter­vey­destä. Täysipäi(väi?)syydestä en yllä puhunut, eikä hakem­i­nen toki niin aikaavievää ollutkaan. Aikaa meni kuitenkin ihan merkit­tävästi, etenkin sen jäl­keen kun pari ker­taa sain kiel­teisiä päätök­siä virheel­lis­es­ti ja itses­täni riip­pumat­tomista syistä, mikä lisäsi paperiso­taa tun­tu­vasti. Virheel­liset päätök­set eivät ole harv­inaisia ja niiden kor­jaami­nen vaatii aikaa, sisua ja asi­aan paneu­tu­mista (kuten moni muukin on main­in­nut, päätök­siä tekevä osa­puoli ei aina ole per­il­lä laista). Harmil­lista, että en sil­loin ymmärtänyt pitää kir­jaa ajankäytöstäni.

    Opiske­lin tuol­loin alaa, jol­la opin­to­jen aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set ovat korkeat, ja jol­la pär­jätäk­seen opin­toi­hin on käytet­tävä enem­män aikaa kuin suorituk­si­in paper­il­la vaa­di­taan. Kus­tan­nusten vuok­si kävin osa-aikatyössä, ja lisäk­si sain jonkin ver­ran opin­to­tukea ja yleistä asum­is­tukea. Ajas­ta oli kroonis­es­ti pulaa, ja usein sitä sai lisää vain lyhen­tämäl­lä yöu­nia. Arvaa­pa tun­tuiko mukaval­ta käyt­tää lisäk­si aikaansa “työhön”, jon­ka hyvin tiesin ole­van yhteiskun­nan kannal­ta täysin turhaa (ja ole­van pois opiskelusta/ansiotyöstä)?

    En ehkä ole henkises­ti tarpeek­si vah­va ihmi­nen, mut­ta aja­tus siitä että min­un “työ­panok­seni” lisäk­si siel­lä toises­sa päässä oli joukko eri­laisia pal­ka­llisia käsit­telijöitä ja lau­takun­tia ihmettelemässä asi­aa, jon­ka voisi perus­tu­lo­ma­llis­sa ratkaista koneel­lis­es­ti sekun­nis­sa, oli omi­aan aiheut­ta­maan min­ulle pitkit­tynyt­tä ahdis­tus­ta. Voi olla, että tilanteessa oli muitakin tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ti­vat siihen, että lop­ul­ta toim­intakykyni rom­ahti, mut­ta tämä ei tee tekemät­tömäk­si mainit­se­maani tukivi­idakos­sa pyöriske­lyn lannistavaa/masentavaa vaikutusta.

    Kun ker­ran mitään varsi­naista syytä haku­rum­ban ja usei­den eri tuk­iluukku­jen ylläpitämiseen eli sato­jen tuhan­sien ihmis­ten jatku­vaan ajan tuh­laamiseen ei ole (vai onko?), kan­natan ilman muu­ta tämänkin resurssin vapaut­tamista tuot­tavaan tai kehit­tävään toim­intaan. Tukien hakem­i­nen on sekä tuot­tavu­udeltaan että kehit­tävyy­deltään nol­lalu­okkaa. Lisäk­si se voi yksilöstä riip­puen olla myös hajot­tavaa. Jos nykyisel­lä hakemiseen kulu­val­la ajal­la ihmiset har­ras­taisi­vat jotakin edes alkeel­lis­es­ti kehit­tävää, bal­anssi olisi jo plussalla.

    Onhan toki sekin vai­h­toe­hto, että sil­lä ajal­la ihmiset har­ras­taisi­vat itsen­sä tuhoamista. Uskon kuitenkin, että minä ja mm. parhail­laan työ­markki­nat­uel­la yri­tysideaansa kehit­televä ystäväni (se kehit­tämi­nen olisi toki helpom­paa, jos aikaa olisi enem­män ja mieli parem­pi — hänkin kokee kroonis­es­ti itsen­sä jotenkin syyl­lisek­si ja huonok­si ihmisek­si jär­jestelmässä seikkail­lessaan) emme ole ain­oi­ta, joi­ta perus­tu­lo­jär­jestelmä aut­taisi tekemään parem­min ja tehokkaam­min sitä, mis­sä oikeasti olemme hyviä.

    (Kuten sanoin, toimeen­tu­lotuelle en ole vielä omas­sa elämässäni joutunut. Olen vain sivus­ta seu­ran­nut sen hakemista.)

  44. Mulle kans sel­l­ainen tele­vi­si­olu­pa joka on 10e kuussa.

    1. Joo, tuos­sa min­ul­la oli virhe. Tililtä meni äsket­täin lupa­mak­su, mut­ta se olikin näköjään vain puolek­si vuodeksi.

  45. Aikansa ottaa että oppii elämään (417/20*21,5) net­toeu­rol­la kuukaudessa.

    Olikin järky­tys tul­la takaisin suomeen työt­tömäk­si erään suuren työ­nan­ta­jan palveluk­ses­ta. Palkkani ulko­maan­työssä oli hyvä, kun se oli täysin veros­ta vapaa, ja palkan lisätkin tuli­vat suomen veros­ta vaa­paana, ns. 6 kuukau­den säännöllä.

    Mut­ta kun on näh­nyt maail­mal­la muiden maid­en käytän­töjä, niin suo­mi on val­ovuo­den edel­lä alike­hit­tyneitä mai­ta. Tosin val­u­u­tan vai­h­don kaut­ta on turha tehdä elämisen­ta­son ver­tailu­ja mait­ten välil­lä, että jos suomes­sa eurol­la saa kilon perunoi­ta, että saako val­u­u­tan vai­h­don jäl­keen eurol­la mon­takinko kiloa kohde­maan perunakiloa. 

    Eli ei asi­at alike­hit­tyneis­sä mais­sa ole niin huonos­ti, kuin suomes­sa annet­taan ymmärtää.

  46. Keskusteli­jat lähtevät näköjään siitä, että perus­tu­lol­la elävät asu­vat Helsingissä.
    Muual­la Suomes­sa ei ole esim saman­laisia mah­dol­lisuuk­sia julkiseen liiken­teeseen. Yleen­säkin ihmisen käyt­töku­lut ovat suurem­mat muual­la maas­sa vaik­ka pääo­maku­lut ovat pienempiä

  47. “Keskusteli­jat lähtevät näköjään siitä, että perus­tu­lol­la elävät asu­vat Helsingissä.
    Muual­la Suomes­sa ei ole esim saman­laisia mah­dol­lisuuk­sia julkiseen liikenteeseen.”

    Älkkä uskoko! Kyl tääl Turus ainaksi saa vos­sikan kaup­pa­to­rilt ja höyry­laival pääsee Naantalii.

    1. Tämä perus­tu­lon riit­tävyysongel­ma kär­jistyy Helsingis­sä korkei­den asumiskus­tan­nusten vuok­si. Muual­la työ­markki­natukea ei tarvitse yhtä var­masti täy­den­tää toimeentulotuella.

  48. OS:

    Tämä perus­tu­lon riit­tävyysongel­ma kär­jistyy Helsingis­sä korkei­den asumiskus­tan­nusten vuoksi.

    Min­ulle on tul­lut sel­l­ainen kuva, että Helsin­ki korkeine asumisku­tan­nuksi­neen kuitenkin kor­vaa alueel­laan kohtu­ullisi­na asum­is­menoina toimeen­tu­lotues­sa vehem­män määrän kuin Espoo ja Vantaa.

    Onko näin, että Van­taa ja Espoo mak­saa täl­lä het­ekkä toimeen­tu­lotues­saan ennem­män kun Helsin­ki kohtu­ullise­na asum­is­menon­aan per kk.

    Helsin­ki : 560 e/kk
    Van­taa : ? e/kk
    Espoo : ? e/kk

  49. Edel­liseen postauk­seni lisään, että kohtu­ulliset asum­is­menot yksinelävän toimeen­tu­lotues­sa Espoos­sa, Helsingis­sä ja Van­taal­la ovat seuraavat :

    Kohtu­ulli­nen asum­is­meno Espoos­sa yhden henkilön taloudessa : 621 e/ kk
    ja Van­taal­la : 550 €/kk

    Helsin­ki 560 €/kk => Aika mata­la ver­rat­tuna V/E‑kaupunkeihin?

  50. Samuli Saarel­ma: “Ricar­do esimerkkiper­heestäsi, en ymmär­rä, miten heille 100 000 euroa käteen lyömäl­lä isä muut­tuu kuin taikaiskus­ta selväk­si ja äidiltä katoa­vat mie­len­ter­veysongel­mat. Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa isä jät­täisi kokon­aan työn­teon ja ryhty­isi kokopäiväisek­si juopok­si saman tien.”
    Tämän yritin myös kyse­nalais­taa (ja se oli tarkoitet­tu vain hah­mot­ta­maan ongel­man mit­ta­suhtei­ta) mut­ta kysymys­merk­ki ja jatko ei ehkä riit­tänyt. Ei se autakkaan.

    Ver­t­a­sit vaku­u­tuk­seen, jot­ka yleen­sä on suun­nat­tu markki­noille, koko kansalle.
    Samuli Saarel­ma: “Tuo lasku­ta­pa vas­taisi sitä, että lask­isit vaku­u­tuk­sen kan­nat­tavu­ut­ta kat­so­ma­l­la vain niitä tapauk­sia, jois­sa vaku­u­tus­ta tarvi­taan. — Eikä niistä ole etukä­teen mitenkään mah­dol­lista tietää, mikä räjähtää.”
    Kyl­lä on paljolti mah­dol­lista tietää, mikä ‘vaku­u­tus’ tässä lankeaa kor­vat­tavak­si, tide­tään ‘mikä räjähtää’. Puhuin riski­ana­lyysin parem­mas­ta tarpeesta, jota toki tehdään jo nyt. Sitä tehdään sosi­aal­i­toimes­sa ja ter­vey­den­huol­los­sa jo nyt. Ne per­heet, jot­ka tarvit­se­vat vahvem­paa puut­tumista tilanteisi­in, ovat jo suurelta osin tiedos­sa mut­ta voimavarat ja keinot vaikut­taa ovat vähäiset. Nämä ihmiset eivät ole vain ‘tiukas­sa paikas­sa’, asi­at ovat vielä pahem­min. Tähän ei vaku­u­tus­matem­ati­ik­ka päde. Ne ketkä tätä vaku­u­tus­ta tarvit­si­si­vat, on jo pitkälti tiedos­sa. Pikem­minkin on niin päin, että kun puu­tu­taan yhden per­heen asioi­hin kymmen­estä, tap­pi­ot yhteiskun­nalle ovat sen miljoo­nan. Mut­ta se lankeaa mak­set­tavak­si eris­sä ja vuosien ajan. Hoidon kus­tan­nuk­set ovat etu­pain­ot­teisia. Tämä taas ei ole kun­nan bud­je­toin­nin ja vaaleil­la valit­tu­jen päätäjien kannal­ta kovin hyvä yhtälö. Kuka niitä tulok­sia kehuu kymme­nen vuo­den päästä?

  51. “Tämä perus­tu­lon riit­tävyysongel­ma kär­jistyy Helsingis­sä korkei­den asumiskus­tan­nusten vuok­si. Muual­la työ­markki­natukea ei tarvitse yhtä var­masti täy­den­tää toimeentulotuella.”

    Suh­teessa eniten toimeen­tu­lotuen saa­jia on kuitenkin Kain­u­us­sa ja Itä-Suomessa.
    Ja asumiskus­tan­nuk­set kor­vataan toimeen­tu­loasi­akkaalle eril­lisel­lä asumistuella

    1. Toimeen­tu­lo­tu­ki on jakam­a­ton. Ei ole eril­listä toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaan asum­is­tukea, vaan yksi laskel­ma, jos­sa ote­taan huomioon asumismenot.
      Jos Kain­u­us­sa saa toimeen­tu­lo­tukea, on syys­tä tai tois­es­ta menet­tänyt työ­markki­nat­uen — tai saa toimeen­tu­lo­tukea johonkin poikkeuk­sel­liseen menoon.

  52. Vuosi sit­ten sat­tumal­ta tutus­tu­in sak­salais-suo­ma­laiseen mieheen joka soit­ti haitaria, oikein taitavasti, keskisuomen kaupun­gin toril­la. Jäin kuun­tele­maam ja keskustele­maan hänen kanssa. 

    Hän eli toimeen­tu­lotuel­la, sai lisä ansioi­ta soit­ta­mal­la, keräämäl­lä pul­lo­ja viikon­lop­puisin, ja ker­ran vuodessa lähti reisulle, sil­loin oli ollut inti­as­sa, use­ampi kuukausi ja kir­joit­ti matkak­er­to­mus sak­salaiselle matkailule­hdelle, joista sai matkaku­lut takaisin ja ehkä lisääkin. 

    Hän oli toki korkeasti koulutet­tu, en muista alaa, mut­ta ei suos­tunut tekemään työtä nyky ehdoil­la. Aina löysi keinot pysyä “vapaana”. Hyväo­saisen toimeen­tu­lo tarina.

    Pitää myön­tää että vähän kävi kateeksi!

  53. Juani­to:

    Hän eli toimeen­tu­lotuel­la, sai lisä ansioi­ta soit­ta­mal­la, keräämäl­lä pul­lo­ja viikon­lop­puisin, ja ker­ran vuodessa lähti reisulle, sil­loin oli ollut inti­as­sa, use­ampi kuukausi ja kir­joit­ti matkak­er­to­mus sak­salaiselle matkailule­hdelle, joista sai matkaku­lut takaisin ja ehkä lisääkin.

    Muuten hyvä, mut­ta jos hän olisi ilmoit­tanut lisäan­siois­taan verot­ta­jalle ja sos­su­un, tuo olisi tuskin ollut mah­dol­lista. Tukia leikataan heti kun ansioi­ta tulee. Lisäk­si työtön ei saa lähteä ulko­maille, kos­ka pitää olla “työ­markki­noiden käytet­tävis­sä”. Vai eikö hän saanut ollenkaan työttömyystukea?

    Perus­tu­lo­ma­lli kor­jaisi molem­mat epäkohdat.

  54. “Toimeen­tu­lo­tu­ki on jakam­a­ton. Ei ole eril­listä toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaan asum­is­tukea, vaan yksi laskel­ma, jos­sa ote­taan huomioon asumismenot”

    Uudel­la­maal­la toimeen­tu­lo­tukea sai 412 euroa per kuu,Kainuussa 322 eli ero on 90 euroa kuus­sa, tuon voi selit­tää nuo asumiskustannukset.
    Ero vuosi­ta­sol­la on kuitenkin jostain syys­tä suuri: Uudel­la­mal­la 2736 ja Kain­u­us­sa 1630.
    Äkkiä tarkastele­mal­la ero joh­tu­isi siitä, että Uudel­la­maal­la eletään pitem­pään toimeentulotuella.
    Mis­tähän tämä ero johtuu ??

  55. mitäköhän sit­ten ennen saati­in kun ei ollut vastik­kee­ton­ta toimeentulotukea?

    eikö tämä ttt ole aika uusi keksintö…ilmeisesti tuli suomeen 70-luvul­la vai oliko peräti 80-luvun alussa.

    miten ihmiset sitä ennen pärjäsi?

    demar­it rak­en­si suomes­ta tosi­aan hyvinvointivaltion:ei tarvin­nut tehdä töitä elääkseen.

  56. Saara
    “Lisäk­si työtön ei saa lähteä ulko­maille, kos­ka pitää olla “työ­markki­noiden käytet­tävis­sä”. Vai eikö hän saanut ollenkaan työttömyystukea?

    Perus­tu­lo­ma­lli kor­jaisi molem­mat epäkohdat”

    Mielestäni se ei kyl­lä ole mikään epäko­h­ta, ettei voi muut­taa halvem­man kus­tan­nus­ta­son maa­han elämään her­roik­si veron­mak­sajien piikki­in. Var­masti jos­sain Kuubas­sa eläisi toimeen­tu­lotuel­la kuin ruhti­nas, se kun on 20-ker­tainen sikäläiseen keskipalkkaan verrattuna.

  57. Saara sanoi edel­lä jo läh­es kaiken olen­naisen. Vain se jäi auki, että mik­si ihmeessä val­tio­val­ta eli me kaik­ki yhdessä pidämme yllä kuvatun­laista haku­rum­baa satoine tuk­iluukkuineen ja työl­listämis­pro­jek­tei­neen ja tuh­laamme tuhan­sien ja taas tuhan­sien ihmis­ten aikaa sekä tuot­tavu­udeltaan että kehit­tävyy­deltään nol­lalu­okkaa ole­vaan puuhasteluun. 

    Se johtuu harhaop­pisu­u­den pelosta. Ei ole kivaa poike­ta joukos­ta ja joskus voi itse kullekin tul­la tarve osoit­taa kan­nat­ta­vansa oikeaa oppia, eli siis tässä tapauk­ses­sa talouden numeroiden kas­vat­tamista ja työl­lisyy­den edis­tämistä. Sil­loin väärän opin nou­dat­ta­jien häpäisem­i­nen kuu­luu asi­aan. Palkkatyöha­lut­to­mia on meil­lä tänään nöyryytet­tävä samas­ta syys­tä kuin jumalan kieltäjiä ja aseista kieltäy­tyjiä aikanaan nöyryytet­ti­in – ja vieläkin jos­sain nöyryytetään. Kiusaami­nen heiken­tää kohtei­den itse­tun­toa ja hei­dän mah­dol­lisu­ut­taan nous­ta omilleen ja muut­taa asioi­ta. Ja muu­tok­sen mah­dol­lisu­ut­ta parem­pio­saiset tietysti karttavat.

    Siten, vaik­ka enem­mistö kansalai­sista olisi sitä mieltä, ettei yhteinen hyv­in­voin­timme tarvitse työha­lut­tomien ja ‑kyvyt­tömien työ­panos­ta eikä siis myöskään niiden työ­panos­ta, jot­ka edel­lisiä luokit­tel­e­vat ja lajit­tel­e­vat ja ohjaa­vat luukul­ta luukulle ja koulu­tuk­ses­ta koulu­tuk­seen, se ei joh­da mihinkään. 

    Ilmeinen ratkaisuhan olisi yleinen ja yhtäläi­nen perus­tu­lo, mut­ta sel­l­aiseen suh­taudu­taan vähän kuin 1800-luvul­la suh­taudut­ti­in yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeu­teen. Hyvä idea mut­ta käytän­nössä mah­do­ton, kos­ka se muut­taisi käytän­töjä aivan liiak­si. Sil­lä vaik­ka suuret muu­tok­set ovat joskus olleet meille hyväk­si, nyt meil­lä on niitä jo tarpeeksi.


  58. eikö tämä ttt ole aika uusi keksintö…ilmeisesti tuli suomeen 70-luvul­la vai oliko peräti 80-luvun alussa.

    Niin on se kum­ma asia, kun työstä tien­at­ul­la pal­ka­lla mak­se­taan asum­i­nen ja rav­in­to että muut har­ras­tuk­set. Mut­ta työt­tömyysko­r­vauk­sel­la ei kate­takkaan kuin asum­i­nen TAI rav­in­to. Jos kor­vaus ei riitä, niin sit­ten astuu kuvaan mukaan asum­is­tu­ki ja/tai toimeen­tu­lo­tu­ki. Taas toisaal­ta tyt­tömyysko­r­vauk­sen yhtey­dessä mak­se­taan korotet­tua työt­tömyyko­r­vaus­ta lap­silu­vun mukaises­ti, vaik­ka palkan määräy­tymisessä ei tun­neta palkan lisiä lap­simäärän suhteen. 

    Olisikin muka­va jos joku fiskaali jo viimein selit­täisi ja ker­toisi, että mik­si tukien mak­sami­nen suomes­sa on kuin tilkkutäkki.

    Elikkä olis­ki Tan­skan malli Suomeenkin sopi­va. Olisiko Tan­skan malli sel­l­ainen, että mitään muu­ta tukia ei ole ole­mas­sa, kuin se työt­tömyy­destä mak­set­ta­va vastik­keelli­nen kor­vaus kun työt­tömänä ollaan.

    Toki Pal­ta­mossa ollaan kovaa vauh­tia määrit­tämässä nol­latyötä tuot­tavaan työhön verrannolliseksi.

  59. Sylt­ty:

    Mielestäni se ei kyl­lä ole mikään epäko­h­ta, ettei voi muut­taa halvem­man kus­tan­nus­ta­son maa­han elämään her­roik­si veron­mak­sajien piikki­in. Var­masti jos­sain Kuubas­sa eläisi toimeen­tu­lotuel­la kuin ruhti­nas, se kun on 20-ker­tainen sikäläiseen keskipalkkaan verrattuna.

    Tuskin kukaan tuos­ta on kanssasi eri mieltä. Työtön ei kuitenkaan voi men­nä edes viikon loma­matkalle, vaik­ka olisi valmis ja halukas lomaile­maan var­al­lisu­u­teen­sa sopi­val­la kustannustasolla.

    Minus­ta jokaisel­la tulisi olla oikeus lomail­la vai­h­ta­mal­la vähäk­si aikaa ympäristöä. Ne, jot­ka luule­vat työt­tömyy­den ole­van yhtä lomailua, eivät tiedä asi­as­ta tarpeek­si. Arki voi olla muus­takin syys­tä rankkaa kuin sik­si, että on käytävä päivit­täin ansiotyössä.

  60. Vain se jäi auki, että mik­si ihmeessä val­tio­val­ta eli me kaik­ki yhdessä pidämme yllä kuvatun­laista haku­rum­baa satoine tuk­iluukkuineen ja työl­listämis­pro­jek­tei­neen ja tuh­laamme tuhan­sien ja taas tuhan­sien ihmis­ten aikaa sekä tuot­tavu­udeltaan että kehit­tävyy­deltään nol­lalu­okkaa ole­vaan puuhasteluun.

    Nähtävästi sik­si, että val­taa pitävien taho­jen mielestä heikko-osais­ten pom­pot­tamisel­la, nöyryyt­tämisel­lä ja tarkoituk­sel­lisel­la syr­jäyt­tämisel­lä on huo­mat­tavaa välin­ear­voa. Meil­lä on taho­ja, jot­ka ilmi­selvästi hyö­tyvät alem­man keskilu­okan tur­vat­to­muu­den ja epä­var­muu­den tun­teesta, ja näin ollen siitä, että esimerki­no­mais­es­ti syr­jäytetään ihmisiä. Kun keskilu­ok­ka pide­tään varpail­laan, se vähen­tää riskinot­to­halu­ja ja näin ollen paran­taa markki­noil­la jo ole­vien yri­tys­ten markki­na-ase­maa. Ja mon­et tahot hyö­tyvät suo­raankin siitä, että ihmi­sistä tehdään mah­dol­lisim­man pas­si­ivisia kuluttajia.

    Tilanne ei nähdäk­seni ole kor­jat­tavis­sa ilman suuria yhteiskun­nal­lisia uud­is­tuk­sia. Joi­ta on epäilemät­tä turha toivoa, juuri sik­si, että syr­jäy­tymis­pelon val­las­sa elävä keskilu­ok­ka ei kam­moa mitään niin paljon kuin muutosta.

  61. ““Var­masti jos­sain Kuubas­sa eläisi toimeen­tu­lotuel­la kuin ruhti­nas, se kun on 20-ker­tainen sikäläiseen keskipalkkaan verrattuna.””

    Kuu­ba ei ole mitenkään hal­pa ulko­maalaisille. Tuskin sielä pysyy hengis­sä noil­la tuloil­la. Inti­as­sa kylläkin.

  62. Tukien mon­imuo­toisu­udel­la eli tilkkutäkkimäisyy­del­lä lain­säätäjä antaa vaikutel­man näen­näis­es­tä oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta — kaik­ki on otet­tu huomioon.

    Todel­lisu­udessa sil­lä peit­el­lään totu­ut­ta, että täy­del­lisen ja oikeu­den­mukaisen tuen, tai oikeam­min, tukien yhdis­telmän osaa muo­dostaa koulut­tau­tuneet tukien myön­täjien edus­ta­jat ja hekin vain tietokonesys­teeminsä avus­ta­mana. Tuen saa­jal­la ei ole käytän­nössä mah­dol­lista tark­istaa tai kyseenalais­taa tehtyä ratkaisua.

    Varmim­mak­si vaku­udek­si löy­tyvät vielä lisäo­hjeet ja poikkeuk­set pienel­läkir­joitet­tuine teksteineen.

  63. “Vain se jäi auki, että mik­si ihmeessä val­tio­val­ta eli me kaik­ki yhdessä pidämme yllä kuvatun­laista haku­rum­baa satoine tuk­iluukkuineen ja ”
    Ei tuk­iluukku­ja ole sato­ja vaan muu­ta­ma. Ja yhdelle ihmiselle niitä on vieläkin vähemmän.
    Ongel­ma on ‚miten yksilö voi tietää, mille luukulle kuuluu.

  64. “Tuen saa­jal­la ei ole käytän­nössä mah­dol­lista tark­istaa tai kyseenalais­taa tehtyä ratkaisua.

    Varmim­mak­si vaku­udek­si löy­tyvät vielä lisäo­hjeet ja poikkeuk­set pienel­läkir­joitet­tuine teksteineen.”

    Tämä johtuu enem­män suo­ma­lais­es­ta hallintokult­tuurista, joka perus­tuu tsaarin ajan käsi­tyk­si­in virkamiehestä.

  65. Nykyään kat­so­taan myös laa­jakaista perus­menoi­hin ja se edel­lyt­tää myös kun­non tieto­tur­vaa, jot­ta väl­tytään verkko-ongelmilta.
    Eli se tekee 30 euroa laa­jakaistaaan + 9 euroa tieto­tur­vaan per kk.

  66. Riit­ta:

    Kuinka­han usein kyse on nimeno­maa osaamis­es­ta? Ainakin meil­lä käytetään puo­li­valmis­tei­ta ja joskus valmis­ruokaakin ajan­säästön nimissä. 

    Ettekä var­masti ole ain­oi­ta — mut­ta jos tarkastel­laan perus­tur­van varas­sa elävää, oletet­tavasti työtön­tä ihmistä, niin sitä aikaa­han pitäisi olla käytettävissä.

  67. “Tämä on siis arvaus, yksikään kokoomus­lainen ei ole min­ulle selit­tänyt ymmär­ret­tävästi, mik­si voidaan pan­na sato­ja miljoo­nia met­sän­myyn­ti­t­u­lo­jen verova­pau­teen, mut­ta ei muu­ta­maa kym­men­tä miljoon­aa työ­markki­nat­uen korotukseen.”

    Nuo työ­markki­nat­uel­la elävät eivät äänestä Kokoomus­ta, jos äänestävät ollenkaan. Jos Kokoomus saa kunn­ian met­säveron vapau­tuk­ses­ta niin se siirtää kepu­laisia äänestäjiä Kokoomukselle.

    Kokoomus on vain tajunnut,että vuorineu­vosten äänil­lä ei päästä suurim­mak­si puolueeksi

  68. Liian van­ha, lisäk­si Kokoomus lie­nee tajun­nut sen, että merkit­tävä määrä met­sän­o­mis­ta­jia asuu kaupungeissa.

  69. Perus­tuuko tämä aloituk­sen laskel­ma johonkin tutkimuk­seen keskimääräisen perus­tur­van varas­sa elävän rahankäytöstä vai onko se vain mutul­la heit­et­ty arvio?

    Minus­ta ainakin hygien­ia- ja vaate­menot ovat raskaasti ylim­i­toitet­tu­ja. Sään­nöl­lis­es­ti käytet­tävät lääk­keet saa kyl­lä sos­sus­ta toimeen­tu­lotuen päälle. 

    Jos perus­tur­valle pudotes­saan omis­taa asial­lisen vaat­e­varas­ton, ei sitä var­masti ole tarpeen täy­den­tää viidel­lä sadal­la eurol­la vuodessa. Tietysti vaat­teisi­in voi käyt­tää aivan määräämät­tömän sum­man halutes­saan, mut­ta klas­sisil­la, korkealaa­tu­isil­la valin­noil­la pär­jää vuodes­ta toiseen kum­masti vaikut­ta­mat­ta “köy­hältä” ainakaan ulkoisesti. 

    Mielum­min siis yksi hyvä pusero kuin kymme­nen Tar­joustalon trikooretkua!

    Ihmi­nen ja vaat­teet tule­vat myös kum­masti ihan vedel­lä puh­taak­si. Tämä voi tul­la pesuaine- ja kos­meti­ikka­te­ol­lisu­u­den lukuisille uhreille yllätyksenä. 

    Ker­ran, kak­si päivässä suihku kehon­läm­pöisel­lä vedel­lä ja raikkaus on varmis­tet­tu. Nythän trend­inä on se, että käy­dään tuliku­umas­sa suihkus­sa ja läträtään pesuainel­la, jol­loin iho luon­not­tomasti kuiv­uu ja kuiv­u­mi­nen paikataan kalli­il­la voiteil­la. Vaat­teet voi huuh­taista vedel­lä päivän päät­teek­si, tietysti varsi­naisi­in tahroi­hin voi tarvi­ta pesuainetta. 

    Astain­pe­suainet­takaan ei tarvitse, jos asti­at pesee kohta­laisel­la nopeudel­la syömis­es­tä. Eli ehkä kympin nyt jät­täisin tuos­ta kolmes­ta pesuaineisi­in ja veskipaperiin. 

    Korostan vielä, että min­ul­la ei ole tässä tarkoi­tus todis­tel­la perus­tur­val­la elämisen ihanu­ut­ta ja help­pout­ta — joitain ideoita vaan heit­tää peli­in. Mon­et itses­tään­selvyy­det ovat lop­pu­jen lopuk­si täyt­tä turhuutta. 

    Mielu­um­min sit­ten vaik­ka ottaa sen kahvikupil­lisen ja lei­vok­sen kivas­sa kahvi­las­sa. Sel­l­ainen kohen­taa mielialaa.

  70. Kysymys siitä, pitäisikö perus­tur­val­la eläväl­lä olla oikeus muut­taa johonkin toiseen maa­han, mut­ta saa­da edelleen Suomes­ta perus­tur­vaa, on aika mielenkiintoinen. 

    Jos ajatel­laan, että puhutaan pitkäaikaistyöt­tömistä, joiden työn arvo työ­markki­noil­la on niin alhainen, niin on yhteiskun­nan kannal­ta melko lail­la yhden­tekevää, saadaanko hei­dän työ­panok­sen­sa hyö­tykäyt­töön vai ei. Muis­taak­seni Soin­in­vaara kir­joit­ti tästä jo jos­sain aiem­min. Hei­dän suh­teen yhteiskun­nan toimien tärkein tehtävä on a) taa­ta heille jonkin­lainen kelpo elämä ja b) estää vielä suurem­pi­en kus­tan­nusten tulem­i­nen yhteiskun­nalle (esim. rikol­lisu­u­den tai ter­vey­den­hoit­o­meno­jen kautta). 

    Täl­lais­ten henkilöi­den kohdal­la ei minus­ta ole mitenkään haitallista, että henkilö itse junailee itselleen mah­dol­lisim­man muka­van elon sil­lä rahal­la, minkä muu yhteiskun­ta on valmis hänelle mak­samaan. En näe mitään eri­ty­istä hyö­tyä veron­mak­sa­jalle siinä, että hänen rahoil­laan elävä kituu jos­sain suo­ma­lais­lähiössä sen sijaan, että elää mukavas­ta Thaimaas­sa. Veron­mak­sa­jal­ta kuluu sama raha, pitkäaikaistyöt­tömän mität­tömän arvoinen työ­panos on vähän epä­to­den­näköisem­min hyödyt­tämässä muu­ta yhteiskun­taa, mut­ta ennen kaikkea kaiken­lais­ten muiden palvelu­jen käyt­tö vähenee. 

    Ongel­ma tässä on rajan vetämi­nen siihen, kuka on työn­sä arvoltaan niin mitätön, että hänen kohdal­laan on vain opti­moita­va sitä, miten yhteiskun­nan kulut jäävät mah­dol­lisim­man vähäisik­si ja henkilö itse saa silti mielekkään elämän, ja kenen työ on niin arvokas­ta, että hänet on paras­ta patis­taa köy­hyy­den kur­ju­udel­la töi­hin ja vero­ja maksamaan. 

    Jos siis kenelle tahansa työstä pois jäävälle lyötäisi­in se 417 euroa kuus­sa pankki­tilille ja san­ot­taisi­in, että tee mitä halu­at, niin seu­raus voisi olla se, että sinne Thaimaaseen lähtisi sel­l­aista porukkaa, jon­ka työ­panok­sen mene­tyk­sel­lä alka­isi jo olla merk­i­tys­tä kansantaloudelle. 

    Toinen ongel­ma on se, että joidenkin kehi­tys­maid­en kohdal­la on aika vaikea valvoa, että henkilöt eivät tee siel­lä töitä. Eihän tietenkään ole oikein, että henkilö, joka paiskii ulko­mail­la töitä saa palkkansa päälle vielä suo­ma­laisil­ta veron­mak­sajil­ta kerät­tyä ekstraa vain sik­si, että sat­tuu ole­maan suo­ma­lainen, vaikkei olisi Suomes­sa käynyt vuosikausiin. 

    Kokon­aisuute­na sanois­in siis niin, että vaik­ka pitkäaikaistyöt­tömien lähet­tämi­nen jon­nekin kehi­tys­maa­han (ole­tuk­sel­la, että nämä itse halu­a­vat lähteä) olisikin veron­mak­sajille fik­su vai­h­toe­hto, sys­teemiä olisi var­maan vaikea virit­tää niin, että väärinkäytök­siltä väl­tyt­täisi­in. Väärinkäytök­set taas tek­i­sivät sys­teemistä niin kalli­in, että ne kaik­ki säästöt, mitä sitä oikein käyt­tävien suh­teen saataisi­in, jäi­sivät näkymättömiin. 

    Lisäk­si sanois­in, että jos tuol­lainen sal­lit­taisi­in, niin sit­ten alka­isi hämär­tyä koko kansal­lisen sosi­aal­i­tur­van moraa­li­nen perus­ta. Mik­si veron­mak­sa­jat elät­täi­sivät yhtä kehi­tys­maas­sa asu­vaa ihmistä varsin avokä­tis­es­ti, mut­ta hänen naa­purin­sa saisi­vat elää täy­dessä kur­ju­udessa? Nyt rajaus on jotenkin perusteltavis­sa val­tion rajoil­la, eli tuki on tarkoitet­tu vain rajo­jen sisäl­lä asuville.

  71. Liian van­ha
    “Nykyään kat­so­taan myös laa­jakaista perus­menoi­hin ja se edel­lyt­tää myös kun­non tieto­tur­vaa, jot­ta väl­tytään verkko-ongelmil­ta. Eli se tekee 30 euroa laa­jakaistaaan + 9 euroa tieto­tur­vaan per kk.

    Vai että tieto­tur­vaan yli 100e vuodessa? Tämä menee taas niihin “köy­hät joi­tu­i­v­at lait­ta­maan 200 miljoon­aa pankkimaksuihin”-höperehtimiseen.

    Ensin­näkin tieto­tur­vaan ei tarvitse uhra­ta sent­tiäkään ellei halua, netistä nimit­täin löy­tyy ihan päte­viä virus­tor­jun­tao­hjelmia ja palo­muure­ja ilmaisek­sikin. Jos ei itse osaa etsi­aä sopi­vaa, niin joutuu ehkä käymään kir­jas­tossa luke­mas­sa tietokonele­htiä tai sit­ten tutki­maan netin keskustelu­pal­sto­ja. Jopa anopil­lani on ilmaiset virus­tor­jun­ta­sof­t­at ja palo­muu­rit käytössä, joten ei pitäisi olla mitenkään eri­tyisen vaikeata.

    Jos taas tah­too olla laiska por­vari ja käyt­tää ensim­mäistä kau­pal­lista hakukoneel­la löy­tyvää vai­h­toe­htoa, niin esimerkik­si suo­ma­laisen fir­man antivirus+palomuuri näyt­täisi mak­sa­van 50e/vuosi.

  72. Astain­pe­suainet­takaan ei tarvitse, jos asti­at pesee kohta­laisel­la nopeudel­la syömisestä.

    Muis­te­len jok­sus kauan sit­ten erään opiskelukaverin kokeilleen tätä (olet­taisin, että tässä tapauk­ses­sa kyse ei ollut tarpeesta säästää tiski­aineessa, vaan nuoren miehen luon­tais­es­ta halus­ta min­i­moi­da tiskaamiseen käytet­ty aika). Ymmärtääk­seni lop­putu­los ei ollut pidem­män päälle tyy­dyt­tävä. Ras­va kuulem­ma ei lähde kokon­aan pelkäl­lä kuumal­la vedel­lä, vaan alkaa kerään­tymään ajan myötä astioiden pinnalle. 

    Uskokaa nyt, se en ollut minä.

  73. Samuli Saarel­ma:

    En näe mitään eri­ty­istä hyö­tyä veron­mak­sa­jalle siinä, että hänen rahoil­laan elävä kituu jos­sain suo­ma­lais­lähiössä sen sijaan, että elää mukavas­ta Thaimaassa. 

    On siitä se hyö­ty, että ei tartte käyt­tää niin paljon resursse­ja niiden työkyvyt­tömien suo­dat­tamisek­si työkyky­i­sistä. Jos työkyvyt­tömille annetaan sel­l­ainen elin­ta­so, että se houkut­telee työkyvyt­tömiäkin, niin hom­ma ei toi­mi ilman valvon­taa. Riip­puen valvon­nan tehokku­ud­es­ta ja annet­ta­van elin­ta­son korkeud­es­ta täl­lä taval­la tuho­taan jonkun ver­ran hyvinvointia.

    Ihan tämä sama jut­tu vaivaa ylipään­sä perus­tur­van nos­tamista. Mitä korkeampi se on sitä use­ampi ihan nor­maal­i­työkykyi­nen jät­täy­tyy sen varaan. Mei­dän on ver­rat­ta­va köy­hyy­dessä elämisen mate­ri­aal­ista elin­ta­soa sen tar­joamisek­si tuho­tul­la hyvinvoinnilla.

  74. “Ensin­näkin tieto­tur­vaan ei tarvitse uhra­ta sent­tiäkään ellei halua, netistä nimit­täin löy­tyy ihan päte­viä virus­tor­jun­tao­hjelmia ja palo­muure­ja ilmaiseksikin”

    Luepa esim viimeinen Tietokone ‑lehti, jos­sa on tes­tat­tu nuo suosi­tu­im­mat “ilmaiset” “virus­tor­jun­nat”.

    Noista pankki­mak­su­ista ne löytänyt kun­non artikke­lia, mut­ta vai­moni muisti mak­sut 90-luvul­ta eli tili mak­soi 120 markaa vuodessa.
    Näistä löy­tyy myös mon­et tar­i­nat Eduskun­nan sivuil­ta samoil­ta ajoilta

  75. tcrown, voin tun­nus­taa olleeni juuri sen esimerkkisi nuori mies opiske­li­jana. Olet oike­as­sa, että jos on syönyt ras­vaista ruokaa, niin se ras­va ei oikein lähde astioista ilman pesuainet­ta. Jos kuitenkin syö esim. sitä Osmon lis­tan kau­ra­pu­uroa, niin hyvin puhdis­tuu pelkäl­lä vedel­lä, kun­han pesee heti syömisen jälkeen.

  76. Art­turi, jos luit koko jut­tuni läpi, niin juuri se oli min­unkin johtopäätök­seni, että työkyky­is­ten ryhtymi­nen väärinkäyt­tämään perus­tu­loa ulko­mail­la asumiseen on se epäko­h­ta, minkä vuok­si perus­tu­loa ei voi antaa pitkäaikaistyöt­tömille vapaasti käytet­täväk­si mis­sä maas­sa vain sit­ten haluaakin. 

    Kuitenkin jos­sain määrin jää auki se kysymys, että kuin­ka kallista olisi ihmis­ten seu­lomi­nen niin, että ulko­mail­la asu­vista vain niille oikeasti työkyvyt­tömille (tai siis työ­markki­noiden kannal­ta merk­i­tyk­set­tömille) voitaisi­in mak­saa perus­tu­loa jou­tu­mat­ta mak­samaan sitä muille ulko­maille lonkkaa vetämään haluaville. 

    Ja tätä pitäisi sit­ten ver­ra­ta siihen, miten paljon hom­mas­ta koi­tu­isi säästöjä nykyiseen köy­hien kyykyt­tämiseen ver­rat­tuna. Ne ulko­maille lähtevät köy­hät eivät luon­nol­lis­es­ti kuor­mit­taisi val­tion ja kun­tien palvelui­ta. Sen lisäk­si he oli­si­vat onnel­lisem­pia. Eikö tämä lisään­tynyt onnel­lisu­us samal­la rahamääräl­lä han­kit­tuna ole hyv­in­voin­tia siinä, mis­sä vas­taa­van­lainen onnel­lisu­u­den lisään­tymi­nen isom­mal­la rahamääräl­lä koti­maas­sa olisi? 

    Tuli tässä mieleen, että ainakin pelkäl­lä kansaneläk­keel­lä elävien voisi hyvin antaa lähteä, kos­ka kukaan ei oikein voi heit­täy­tyä kansaneläkeläisek­si tuos­ta vaan. Toki näi­den joukos­sa ei ehkä lähtöin­to sit­ten olisi niin suuri, kos­ka kehi­tys­maas­sa asues­sa ter­veyspalve­lut pitäisi mak­saa omas­ta pussista.

  77. Virus­tor­jun­nan tarpeesta pääsee eroon han­kki­mal­la (vaikka­pa ilmaisen) käyt­töjär­jestelmän, jota ei ole tehty niin rikkinäisek­si, että väärään suun­taan hen­git­tämi­nen kaataa jär­jestelmän oman tietoturvan.

    Ei tietysti pitäisi itse mikro­tukialal­la työsken­televänä toivoa, että Microsoft menet­täisi markki­nao­su­ut­taan. Mut­ta en kyl­lä itse tule ikinä val­it­se­maan ko. lafkan käyt­töjär­jestelmää sil­loin jos valin­nan­varaa on.

  78. Saarel­malle voisi sanoa, että val­tion mene­tys ulko­maille muut­ta­jan kohdal­la eivät ole pelkästään poten­ti­aaliset ansio­tuloverot vaan kaik­ki välil­liset verot. On parem­pi, että ihmi­nen ostaa sosi­aal­i­tur­val­laan ruokaa, ener­giaa ja palvelui­ta Suomessa.

  79. Ei se ole mikään ongel­ma, jos työtön löhöää Goal­la ja elää her­roik­si. Meno lop­puu, jos hänelle osoite­taan työhaas­tat­telu, ja hän on kyken­emätön saa­pumaan paikalle. Eli ei ole työ­markki­noiden käytössä, kuten työt­tömän pitäisi. 

    Ongel­ma on se, että ei osoite­ta työhaas­tat­telui­ta, joten todel­li­nen ja ain­oa mielekäs keino kon­trol­li­in ei toi­mi, joten joudu­taan tyy­tymään näen­näisi­in ja kor­vavi­in toimi­in, joiden voidaan uskotel­la ole­van aktivoivia ja “moraalis­es­ti oikein”.

    Noin peri­aat­tes­sa­han sen ei pitäsii olla millekkään val­ti­olle ongel­ma, että sen köy­hin osa ehdoin tah­doin tah­too pois­tua maas­ta. Yleen­sä valiteaan päinvastaisesta.

    Viral­lisen toim­intata­van mukaan koti­maas­sa saa matkustel­la, mikäli ilmoit­taa olin­paikkansa etukää­teen ja ulko­maillekin saa pois­tua viikoksi/vuosi, mikäli tämän ilmoit­taa myös etukäteen.

    1. Työtön ei oikein voi muut­taa ulko­maille, kos­ka ei sil­loin var­masti etsi töitä. Työkuyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­va taas voi mut­taa ja moni on muut­tanutkin. Inti­as­sa elää aika mukavasti, eikä tästä ole menetet­tyjä kulu­tusvero­ja luku­unot­ta­ma­ta hait­taa Suomelle. Ei tarvitse mak­saa asum­is­tukea, kun ei asu.

  80. “Ettekä var­masti ole ain­oi­ta – mut­ta jos tarkastel­laan perus­tur­van varas­sa elävää, oletet­tavasti työtön­tä ihmistä, niin sitä aikaa­han pitäisi olla käytettävissä.”

    Jeps, tätä ajan takaa. Taval­lisen perus­ruoan lait­ta­mi­nen ei ole mitenkään vaikeaa, eikä työlästä, vain aikaa vievää, mut­ta siitä ajas­takin suurin osa on odottelua.

    Toinen asia on sit­ten se, että kun elämä oikein potkii päähän, niin ei sitä ruokaakaan jak­sa lait­taa. Muis­tan sen oikein hyvin sinkkuajoilta.

  81. Arto, olet ihan oike­as­sa niiden välil­lis­ten vero­jen suh­teen. Ehkä veron­mak­sa­jalle on net­tomääräis­es­ti sit­tenkin paras­ta se, että se työtön istuu siel­lä kul­makup­pi­las­sa tupak­ka suupielessä…

  82. “Tämä perus­tu­lon riit­tävyysongel­ma kär­jistyy Helsingis­sä korkei­den asumiskus­tan­nusten vuok­si. Muual­la työ­markki­natukea ei tarvitse yhtä var­masti täy­den­tää toimeentulotuella.”

    Asumisku­lu­ja nos­taa se, että suuri (suurin?) osa vuokral­la asu­jista saa jotain asumistukea.
    Vuokral­la asu­jia on n 800000 ja tukea saavia vuokral­la asu­jia on 500000 eli 2/3 on jonkun asum­istuen piiris­sä . Ja kun otet­tan huomioon tuo main­in­tasi, että toimene­tu­lo­tu­ki sisältää myös asumisku­lu­ja niin luku voi olla jopa 90 % ???

    Eli val­tio tukee n mil­jardil­la asun­non vuokraajia

  83. “Jeps, tätä ajan takaa. Taval­lisen perus­ruoan lait­ta­mi­nen ei ole mitenkään vaikeaa, eikä työlästä, vain aikaa vievää, mut­ta siitä ajas­takin suurin osa on odottelua.”

    Itse kotona taval­lista perus­ruokaa lait­taes­sa suurin osa työstä on astioiden ja ruoan­lait­tovä­linei­den tiskaus­ta jälkikä­teen. Siis jos ei omista tiskikonet­ta. Ja har­va köy­hä omistaa.

    Yhden hen­gen taloudessa se ruoan­lait­tokin on jotenkin turhaut­tavaa, kun tietää, että osa­puilleen samal­la vaival­la saisi laitet­tua n. kuudelle.

  84. Tapio, yllät­tävän suuren osan tiskaamis­es­ta ja keit­tiön siivouk­ses­ta voi hoitaa samal­la kun lait­taa ruokaa, jos vain opet­telee sel­l­aisen tavan, että jokaises­sa välis­sä kun ei ole mitään tekemistä, siirtää jonkin asian paikalleen, tai tiskaa, tai pyyhkii tason. Lop­putu­lok­se­na sitä tiskaamista ja siivous­ta jää kohtu­ullisen vähän loppuun.

  85. Kestävän kehi­tyk­sen mukainen luo­mu­ruo­ka mak­saa enem­män kuin teho­tuotet­tu ruo­ka. — Enem­män kuin 170 euroa kuussa.

    “Oikea” maito on todel­lisu­udessa kak­si ker­taa teho­tuotet­tua kalli­im­paa, samoin vil­ja, perunat ja hedelmät. Myös luo­muli­ha mak­saa kak­si ker­taa enem­män kuin teho­tuotet­tu liha.

    Teho­tuotan­to tulee ennen pitkää tien­sä päähän, kos­ka luon­to ei kestä sitä. Toim­imme täl­lä het­kel­lä niin, että luon­non­va­rat ehtyvät nopeam­min kuin uusi­u­tu­vat. Otamme ikään kuin kat­tee­ton­ta lainaa ja lop­ul­ta luon­non pank­ki kaatuu ja koko sys­tee­mi romahtaa.

    On esimerkik­si las­ket­tu, että fos­fori lop­puu tätä menoa 16 vuodessa. Nähdään myös, mitä tämä kaik­ki tekee Itämerelle.

    Toisaal­ta perus­tur­val­la elävä voi halutes­saan tuot­taa oman ruokansa tai ainakin osan siitä itse. Yhteisöl­liseen omavaraistalouteen siir­tymi­nen on monista nuorista yhä houkut­tel­e­vampi vai­h­toe­hto. Sekin tarvit­see toimi­ak­seen kuitenkin riit­tävän paljon motivoitunei­ta ja ahk­e­ria yhteisön jäseniä.

    Mie­lenki­in­toinen on tilanne, jos­sa yhteisö elää täysin omavarais­es­ti, tuot­ta­mat­ta muulle yhteiskun­nalle mitään, mut­ta nos­taa silti tulon­si­ir­to­ja ja säästää niitä.

    Näil­lä rahoil­la voidaan esimerkik­si laa­jen­taa yhteisön toimintaa. 

    Mut­ta peri­aat­teessa tämä olisi väärin, kos­ka rahat olisi oikeas­t­aan varastet­tu tois­es­ta talousjär­jestelmästä. (Toisaal­ta juuri näin toim­i­taan jo globaalis­sa riis­tom­arkki­na­t­aloudessa. Toiset maat saa­vat vähem­män kuin toiset, vaik­ka tuot­taisi­vatkin mui­ta enemmän.)

  86. Kat­selin noi­ta kalo­ri­laskure­i­ta ja sen jäl­keen toimeen­tu­lotuen asiakkaita .

    Keskimääräi­nen toimene­tu­lotuen saaj on nuorehko raavas mies, joka toden­näköis­es­ti liikkuu jonkin ver­ran. Sil­loin kulu­tus onkin 4–5000 kcal päivässä.
    Ja jos iso nuorim­ies har­ras­taa liikun­taa niin kulu­tus läh­estyy 10000 kaloria

    Kun hukkaankin menee jonkin ver­ran niin ei tuo Osmon laskel­ma oikein täs­mää kaikille.

    Luku­un pitäisi lisätä 40 %, jot­ta se kat­taisi kai­ki ikä‑,sukupuoli-ja aktiivisuusryhmät.

  87. Tämä blogimerk­in­tö on jo pudon­nut framil­ta, mut­ta en mal­ta olla vielä siteer­aa­mat­ta tois­es­ta blo­gista erästä kom­ment­tia, jos­sa lis­tataan ne asi­at, joi­hin kir­joit­ta­jan mukaan pitäisi irro­ta toimeentulotukea:
    Toimeen­tu­lo­tu­ki 417,45 €/kk
    vuokra kk
    sähkö / kk
    vesi / kk
    huonekalut
    petivaatteet
    matot
    siivousvälineet
    astiat
    puhdis­tu­saineet /kk
    vaat­teet /v
    televisio
    radio
    puhelin
    puhelinlaskut
    tietokone
    lehtitilaus
    henkko­ht hygienia/kk
    lääk­keet /kk:
    ter­vey­den­hoito: roko­tuk­set, tarkas­tuk­set, aller­giat /kk
    psykologi/psykiatri
    ruoka­menot /kk
    matkaliput /bussilippu /kk
    harrastukset
    toimeen­tu­lo /kk
    koulutus
    aktivoi­va / kuntout­ta­va työtoiminta
    tulkkipalvelut
    tukihenkilö
    sosiaalityö
    ohjaaja
    suomenkie­len opettaja

  88. En tajua tätä Anna-Liisan kom­ment­tia nyt yhtään!

    Mitä oikein yrität sanoa?

    Etenkin keskiko­hdan “toimeen­tu­lo” jää epäselväksi. 

    Ehkä tarken­nat vielä viestiäsi, Anna-Liisa? Muuten se jää omi­tuisek­si höpinäk­si omi­tu­is­ten net­tipurkausten höpinäavaru­u­teen muiden joukkoon.

  89. Eli­nan reak­tio­ta en ymmär­rä. Tämän Osmon blogimerkin­nön teema on perus­tur­va, ja blo­gi-isän­tä itse merkin­nössään lis­taa joitakin yleis­es­ti vält­tämät­tömik­si kat­sot­tu­ja menoja.

    Siteer­aan itseäni: “… en mal­ta olla siteer­aa­mat­ta tois­es­ta blo­gista erästä kom­ment­tia, jos­sa lis­tataan ne asi­at, joi­hin kir­joit­ta­jan mukaan pitäisi irro­ta toimeentulotukea…”

    Lista, johon osuin jotakin blo­gia silmäil­lessäni, on siis lain­aus yhdestä kom­men­tista. Se on minus­ta mie­lenki­in­toisehko, jos siinä tosi­aan lis­tataan sel­l­aisia asioi­ta, joi­hin toimeen­tu­lo­tur­vaa oikeasti myönnetään. 

    Lieven­täväk­si asian­haarak­si suures­sa mokas­sani kat­son sen, että viestiä postates­sani käytin lis­tan alus­sa ja lopus­sa quote-kood­e­ja, jot­ka eivät kuitenkaan tässä sof­t­as­sa toi­mi. Yritin siis erot­taa siteer­auk­sen omas­ta tek­stistäni paremmin.

    Se on nyt vain kestet­tävä, että min­unkin omi­tuiset net­tipurkauk­seni mah­tu­vat höpinäavaru­u­teen, jos blo­gi-isän­tä suo. 😀

  90. Ai niin: Eli­naa kuo­haut­ta­neessa kom­men­tis­sani on link­ki alku­peräiseen. Link­ki saat­taa jäädä huo­maa­mat­ta, kun se ei hyvin ero­tu muus­ta tek­stistä ainakaan min­un Fire­fox­il­lani. Sitä ei alku­peräis­lähde sano selkeästi, että onko tarkoi­tus että toimeen­tu­lo­tu­ki 417 e riit­tää noi­hin kaikki­in vai että saako noi­hin sen lisäk­si erik­seen hake­mal­la harkin­nan­varaista tukea. Min­ulle jäi se vaikutel­ma, että jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on oikea.

    1. Kan­nat­taa käyt­tää alku­peräis­läh­teenä vaikka­pa lakia. Tuos­sa linkissä oli asioi­ta, jot­ka sisäl­tyvät toimeen­tu­lotuen peruswnormi­in, sel­l­aisia, jot­ka mak­se­taan kuit­tia vas­taan sen yli, sel­l­aisia, jot­ka voidaan mak­saa harkin­nan varais­es­ti ja sel­l­aisia (kuntout­ta­va työ­toim­inta) jot­ka ovat kun­nan meno­ja ja joista asi­akkaalle tulee eri kor­vayus aktivointikannustimena.

  91. Huh, tarken­nus edel­liseen: en tarkoi­ta, että jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto on “oikea” merk­i­tyk­sessä “oikein”, vaan että se on se, mitä alku­peräi­nen kir­joit­ta­ja halusi sanoa.

  92. Osmo, laista siis löy­tyy ihan konkreet­tisia hyödykkeitä, joi­ta määrätään kor­vat­taviksi? Lais­sa mainit­tu­jen lis­taus olisi tietenkin asial­lista jos lis­to­ja laatii, ja sen päälle sel­l­ainen, jos­sa lueteltaisi­in asioi­ta, joi­hin lak­isääteis­ten lisäk­si oikeasti on irronnut sos­sus­ta rahaa.

    1. Tuos­sa lis­tas­sa oli asioi­ta, jot­ka lakia luke­mal­lakin voi määrit­tää kor­vat­tavi­in ja ei kor­vat­tavi­in. Lisäk­si on min­is­ter­iön ohjeet asiasta.
      Kävin nyt kat­so­mas­sa tuo­ta mainit­tua lähdet­tä. Se on peräisin Uuden Suomen blogi­pal­stal­la julka­istus­ta vihakir­joituk­ses­ta pako­laisia kohtaan otsikol­la “Pakoloiset” , kir­joituk­sen kom­menteista. Sen tarkoituk­se­na oli päivitel­lä sitä, miten yhteiskun­ta hysää sosi­aalipum­me­ja. Ilmankos lis­tas­sa ei ollut päätä eikä hän­tää, esimerkik­si sekaisin tulo­ja ja meno­ja. Vähän voisi har­ras­taa lähdekritiikkiä.

  93. Osmo sen nyt sanoikin, mitä tarkoitin. Tuol­laisia ilmeisen rasis­tisia höpinöitä (tai pikem­minkin Osmon sanoin vihakir­joituk­sia) ei ole asial­lista levit­tää eteenpäin. 

    Niitä on net­ti pul­lol­laan jo aivan tarpeek­si muutenkin.

  94. Osmo, en minäkään tuo­ta lähdet­tä sem­moi­se­na pidä, jon­ka heit­to­ja ottaisin omien väit­tei­deni tuek­si. Ihan oikeasti tarkoitin irroit­taa tuon lis­tan alku­peräis­läh­teen viiteke­hyk­ses­tä eli siitä blogimerkin­nöstä, jon­ka kom­ment­ti se oli, ja po. lis­tan muista kom­mentin töräyk­sistä. Voi olla, että viiteke­hyk­ses­tä irroit­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta (vrt. iankaikki­nen kiis­te­ly siitä, onko ja saako olla merk­i­tys­tä sil­lä, kuka sanoo, vai onko merk­i­tys­tä vain sil­lä, mitä sanoo. Itse taivun ole­maan sil­lä kan­nal­la, että on suuri merk­i­tys sil­lä kuka sanoo).

    Se, mihin kaik­keen sos­sus­ta saa rahaa, on aika yleisen kiin­nos­tuk­sen kohde, ja ihan oikeasti sain sen käsi­tyk­sen, että tuon kom­mentin kir­joit­ta­jal­la olisi tosi­ti­etoa siitä. Sitä en tietenkään voi tietää, onko näin; kom­men­toi­ja on voin­ut vetää hatus­taan koko lis­tan. Var­maan on parem­pi kui­tata se sellaisena.

  95. Juu­tu­in ihmettelemään pakoloisia. Se on Sotkamo-lehden kolumnin otsake, ei sitä käsit­televän US:n blogimerkinnön.

    Nyt saisin suun­nit­teil­la ole­van lain mukaan rap­sut, kun panin tänne linkin ao. kir­joituk­seen eli saa­toin rikol­lisen kir­joituk­sen “yleisön saataville”.

  96. Miten voit kuvitel­la irroit­tavasi kom­mentin alku­peräis­läh­teen viiteke­hyk­ses­tä, kun linkität koko sivus­ton tänne?

    Jos kovasti toimeen­tu­lotuen myön­tämis­pe­rus­teet kiin­nos­ta­vat ja ole­tat muidenkin niistä ole­van kin­nos­tunei­ta, niin löy­tyy kyl­lä viral­lisia sivu­ja, jot­ka val­ot­ta­vat perustei­ta asial­lises­sa kon­tek­stis­sa. Anonyymit ja selvästi asen­teel­liset net­tikeskusteli­jat eivät totis­es­ti ole paras lähde. 

    Jos Brax­in kaavaile­ma lak­i­u­ud­is­tus tulee voimaan, niin blo­gin ylläpitäjä voi joutua rikosoikeudel­liseen vas­tu­useen linkeistä, joi­ta blogilta löytyy. 

    Tätä odotel­lessa voi har­ras­taa jonkin­laista itsesen­su­uria eikä roiskia toisen blogille mitä tahansa sontaa.

  97. En käsitä Eli­nan aggres­sioi­ta sen suh­teen, että toimeen­tu­lon myön­tämis­pe­rus­teet kiin­nos­taisi­vat juuri min­ua samal­la kun hän ei pidä toden­näköisenä, että ne mui­ta kiin­nos­taisi­vat (“ole­tat muidenkin niistä ole­van kin­nos­tunei­ta”), kun asian tiimoil­ta on kir­joitet­tu mon­ta blogimerk­in­töä ja niitä on kom­men­toitu vilkkaasti. 

    Ne eivät kiin­nos­ta min­ua niin paljon, että ryhty­isin kovin vaival­loiseen asian penkomiseen, jos­ta syys­tä en ole tul­lut kaiva­neek­si lakitek­stiä esi­in. Sen ver­ran kuitenkin, että muiden mielip­iteitä ja tosi­ti­etoina esitet­tyjä asioi­ta niistä lueske­len. Tässä laisku­udessani en tun­nu ole­van harv­inainen poikkeus.

    On asial­lista ilmoit­taa lähde, mis­tä tieto on otet­tu eikä pelkkää tietoa. Hyper­tek­stin omi­naisuuk­si­in kuu­luu, että verkkolähteisi­in annetaan linkki.

    Linkin takana ole­va sivu on epäilemät­tä son­taa. Sitä en edelleenkään tiedä, mihin son­ta­sivul­la annet­tu lista perus­tuu. Entä jos se perus­tuu tosi­asial­lisi­in myön­net­ty­i­hin tuki­in? Mon­et niistähän ovat ihan lakipe­rusteisia, kuten Osmokin huomautti.

  98. Jokainen nor­maal­iä­lyi­nen (sic!) ymmärtää vihapuheen. 

    Jos lis­tas­sa on luetel­tu toimeen­tu­lotuen piiri­in kuu­lu­vak­si “suomen opet­ta­ja”, niin pitäisi häly­tyskel­lo­jen soi­da ja kirkkaasti kaikuen myös naapurilähiöön. 

    Mut­ta, jos ymmär­rä ei, niin ei… Kaikki­han menee tietysti Pahan Eli­nan aggres­sion piikkiin.

  99. Onko viha­puhet­ta vih­jail­la (sic!), että keskustelukump­pani ei ole normaaliälyinen? 😀

    Älyni riit­ti sen näkemiseen, että kyseisel­lä blogimerkin­nöl­lä ja kom­menteil­la oli poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­ti agen­dansa, mut­ta itse blogimerk­in­töä en pitänyt varsi­naise­na vihakir­joituk­se­na. Älyni ei riit­tänyt pane­maan nyt min­ulle yllät­tävästi esi­in nos­te­tulle aspek­tille riit­tävästi pain­oa, joten luulin ole­van mah­dol­lista irrot­taa muiden asioiden takia kiin­nos­ta­vat fak­toil­ta vaikut­ta­vat seikat tuos­ta poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tista yhteydestä.

    “Suomen opet­ta­ja” voisi nor­maal­iä­lyl­lä ajatel­tuna laa­jen­tua käsit­tämään minkä tahansa eri­ty­isopetuk­sen tarpeen, jota ei koulu tar­joa. Ja heti ker­ron, että en ole tutus­tunut koulun eri­ty­isope­tus­tar­jon­taan, joten jos tämä yleistyk­seni on mah­do­ton sik­si, että koulu tar­joaa kaiken tarvit­ta­van, yleistys­tä ei nor­maal­iä­lyi­nen tietenkään tee.

    Nor­maal­iä­lyl­lä ajatel­tuna ei mikään yksit­täisen ihmisen yksit­täi­nen toimeen­tu­lotuen tarve tarkoi­ta, että muidenkin pitäisi tarvi­ta täs­mälleen sitä samaa, vaik­ka samantyyp­pistä tuen tarvet­ta voi olla paljon.

    Jälkivi­isaasti olen nyt sil­lä kan­nal­la, että min­un olisi ollut vii­sain­ta posta­ta lista sen­suroitu­na kaikesta mikä voi olla poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tia ja ilmoit­taa tiedot saaduk­si vain epämääräis­es­ti “jostakin ei luotet­tavas­ta verkkolähteestä”.

    Jälkivi­isaanakin olen edelleen sil­lä kan­nal­la, että siis­tit­ty ja läh­teestä täysin irrotet­tu, todel­lisu­u­teen perus­tu­vak­si oletet­tu lista olisi tämän blogimerkin­nön kom­ment­ti­na ollut relevantti. 

    Letkaut­telunokit­telu voi olla hyvää viihdet­tä sivus­ta seu­raa­jille, en tiedä. Minus­ta tämä on ikävää.

  100. Jälkivi­isaasti olen nyt sil­lä kan­nal­la, että min­un olisi ollut vii­sain­ta posta­ta lista sen­suroitu­na kaikesta mikä voi olla poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tia ja ilmoit­taa tiedot saaduk­si vain epämääräis­es­ti “jostakin ei luotet­tavas­ta verkkolähteestä”.

    En tätä suosit­telisi. Kyl­lä se kuitenkin parem­pi on antaa luk­i­jan itse sit­ten arvioi­da lähde kuin viita­ta epämääräis­es­ti johonkin “tietoon”.

    Kaikkein paras olisi jo ennen linkit­tämistä itse tehdä arviointi. 

    Mut­ta sat­tuuhan sitä! En minä sin­un älyäsi epäile, se oli tyh­mä heitto. 

    Sori!

  101. Kaikkein ikäv­in­tä tässä perus­tur­va keskusteluis­sa on se, että sitä on jatkunut jo viime lamas­ta läh­tien. Mitään ei ole tapah­tunut ja mitään ei ole tehty läh­es 20 vuo­teen. Perus­tur­van taso on pysynyt samana (jopa laskenut)ja köy­hien määrä lisään­tyy päivä päivältä. Yksikään poli­it­ti­nen puolue ei ole ajanut asi­aa sil­lä päät­täväi-syy­del­lä, jota sen vakavu­us edel­lyt­tää. Eli­itin jar­gon jatkuu ja syr­jäy­tyneet pas­sivoitu­vat. Ja sit­ten vielä kauhis­tel­laan äänestyslukuja.

    Perus­tur­van tason nos­to olisi sitä todel­lista elvyt­tämistä, joka välit­tömästi vaikut­taisi kulu­tuk­seen. On var­maa, että se raha menisi suo­raan mm. HK:n siniseen lenkki­in, voisi­pa joku jotain muu­takin vihannes­ta han­kkia ruokapöy-tään­sä. Ihmisil­lä olisi varaa syödä ter­veel­lisem-min, oma elämän­hallinta olisi parem­min kon­trol­lis­sa ja sairaus­menot pienentyisivät. 

    Kaik­ki vaikut­taa kaik­keen. Ja kun tämä kupla joskus puhkeaa tai väki­val­loin puhkaistaan niin sil­loin voi olla myöhäistä leikkiä farisealaista: Antakaa anteek­si, sil­lä me emme tien­neet mitä me teimme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.