Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.1.2010

14 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.1.2010”

1. Ympärivuo­tise­na pyöräil­i­jänä mietin, mikä voi olla tilanne tai paik­ka, mis­sä pyörä­tien käyt­tö olisi vapaae­htoista ja mik­si, jos pyörätie on? Talvel­la kun ajo­rataa avaa­va aura heit­tää maantien lumet pyörätielle, tai kesäl­lä, jos pyörätie on aivan ‘pel­tona’, sat­taa pyöräil­i­jä miet­tiä ajo­rataa? Mut­ta näi­hin ei tarvi­ta omia merkke­jä vaan huoltoa. Mikä ihme se paik­ka on, jos­sa pyörail­i­jä miet­tii, pyöräti­etä vai ajorataa?

   Vastaa

   1. Pyörä­tien tulee olla vapaae­htoinen sil­loin, kun pyörätie on merkit­ty kapealle jalka­käytävälle yhdessä jalankulk­i­joiden kanssa. Sel­l­ainen sopii hitaille pyöräil­i­jöille, mut­ta 30 km/h tun­nis­sa aja­va pyöräil­i­jä on sel­l­aisel­la vaarak­si sekä itselleen että muille. Yhdis­te­tyt pyörä- ja jalankulku­ti­et ovat liiken­netur­val­lisu­us­mielessä selvästi ajo­ra­to­ja vaar­al­lisem­pia. Mik­si pyöräil­i­jä pitää pakot­taa vaar­al­lisem­malle reitille?

      Vastaa

2. Tuo pakolli­nen pyörä­tienkäyt­tö on todel­la käsit­tämätön­tä, ker­ran ajaeesani yhteislenkkiä Turus­sa todel­la hirvit­ti kun porukalla painet­ti­in vauhdil­la kapeaa pyöräti­etä kaiken­näköis­ten pikku las­ten ohi kun poli­isi oli antanut varoituk­sen tiel­lä ajamisesta. 

   Kali­for­ni­as­sa näin ei ole, kaikil­la teil­lä, jopa joil­lakin moot­to­rieo­suuk­sil­la jos­sa ei ole help­poa vai­h­toe­htoa saa pyöräilä. Jopa jalka­käytävil­lä saa pyöräil­lä jotain tiheään asut­tu­ja keskus­to­ja lukuunottamatta.

   Mikään tutkimus ei myöskään puol­la tuol­lais­ten erotet­tu­jen pyörätei­den tur­val­lisu­ut­ta, pait­si lap­seille, kuka siis tuo­ta tie-pyöräi­lyn kiel­toa Suomes­sa ajaa?

   Vastaa

3. Ratikkavarikon laa­jen­nus tulee Koske­laan, eli ei sitä Vallilaa laajenneta.

   Vastaa

   1. Molem­mat vai­h­toe­hdot, Koskela ja Vallila, ovat kai vielä tapetil­la, mut­ta Koskela on todennäköisin.

      Vastaa

4. Kallah­den­nie­mi on poikkeuk­sel­lisen hieno paik­ka talvel­lakin, jos et ole käynyt niin mene ihmeessä tutus­tu­maan. Siel­lä uimaran­nal­la voisi olla ihan yksinker­tainen pieni julki­nen sauna tai kak­si esimerkik­si kahvion yhtey­dessä, vaik­ka sem­moinen puinen saunamök­ki puuk­iukaal­la ilman mitään sen ihmeel­lisem­piä pesu­tilo­ja. Lämpiäisi var­maan ihan kävi­jöi­den toimes­ta siinä kuin gril­likin lämpiää, kaupun­ki voisi vaan toimit­taa puut.

   Se tie niemen läpi ran­nalle ja kurssikeskuk­selle on järkyt­tävässä kun­nos­sa, ja muis­taak­seni Ympäristökeskus on ollut huolis­saan siitä että kohtu­ullisen vähäi­nenkin (auto)liikenne mur­joo sen har­jun. Eikö tämä olekaan ongelma?

   Vastaa

5. Mihin sitä Vallilan varikkoa on tarkoi­tus laa­jen­taa, kun se tont­ti on käytän­nössä täyn­nä nyt jo? Maan alle? Jos noin, niin ok, mut­ta jos mui­hin suun­ti­in niin kyseisen kom­pleksin lähet­tyvil­lä majail­e­vana nim­bynä lupaan vastustaa. 🙂

   Vastaa

6. Mihin sitä Vallilan varikkoa on tarkoi­tus laa­jen­taa, kun se tont­ti on käytän­nössä täyn­nä nyt jo? Maan alle?

   Maan allepa hyvinkin; maan päälle ei tosi­aan kauheasti mah­du. Itse luo­la tuskin häir­it­see ketään, val­i­tus­ta on tullut
   — Ram­peista (Hauhon­puis­toon ja Vel­la­m­onkadun pohjoispäähän).
   — Liiken­teestä (oliko­han se 40s välein aamuku­udelta kun läh­tee ratik­ka). Toisaal­ta menevät ne Koske­lan ratikatkin tuos­ta ohi.
   — Räjäy­tyk­sistä. Van­hat talot on suo­raan kallion päälle raken­net­tu­ja ja sodas­sa vau­ri­oitunei­ta. Saat­ta­vat kär­siä räjäytystöistä.

   Vastaa

7. Molem­mat vai­h­toe­hdot, Koskela ja Vallila, ovat kai vielä tapetil­la, mut­ta Koskela on todennäköisin.

   Viral­lis­es­ti joo, käytän­nössä Vallila ei ole vai­h­toe­hto. Ihan jo kus­tan­nussy­istä. Esimerkik­si hyvä Hal­tia raportoi:

   Varsi­nainen päätös on tulos­sa syksyl­lä 2010. Lop­pusuo­ral­la ovat nyt seu­raa­vat vaihtoehdot:
   — F: Koske­lan varikkoa laa­jen­netaan Annalan ken­tän alueelle. Vallilan varikko säi­lyy nykyisel­lään. Voidaan myöhem­min laa­jen­taa vai­h­toe­hdok­si G.
   — G: Koske­lan varikkoa laa­jen­netaan Annalan ken­tän alueelle ja ratako­r­jaa­mon alueelle. Vallilan varikon toimin­not siir­retään Koskelaan.
   — B: Koske­lan varikon toimin­not siir­retään Vallilan maanalaiseen raitio­vaunuvarikkoon. Vallilan varikko säi­lyy nykyisellään.

   Käytän­nössä siis vai­h­toe­hto F ja myöhem­min ehkä G.
   http://haltia.blogspot.com/2009/11/hkl-johtokunnan-kokouskuulumiset.html

   Yhä merkit­tävämpi varikko tarvit­see myös varay­htey­den. Ylipään­sä vai­h­toe­htor­e­it­te­jä pitäisi olla enem­män kuten taas tänään on nähty, ja kun näitä tehdäään järke­vien laa­jen­nusten kanssa niin ne tulee sivu­tuot­teena. Esimerkik­si näin (Hal­tia):
   Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton kanssa yhteistyössä löy­det­ty ratkaisu on nyt nerokas: vararaidey­hteys Varikolle tulisi siten, että ratik­ka ykkösen päät­täriltä jatket­taisi­in Kuller­vonkat­ua pitkin, Koske­lan sairaalan alueen (ja parkkik­sen) reunaa kulkien suo­raan läpi Koske­lantielle. Näin vain pari puu­ta jou­tu­isi uhrautu­maan lop­pume­treiltä ja yhteys olisi toimiva.

   Vastaa

8. Toki 30km/h pyöräl­lä kaupun­gin keskus­tas­sa kapeal­la yhdis­tetyl­lä jalka­käytävä-pyörätiel­lä on mah­do­ton yhtälö. Turus­sa näin kapeat väylät koske­vat korkein­taan väyliä n. 1–2 km kaup­pa­torista. Mielestäni pyöräil­i­jäkin voisi­vat toisi­naan nou­dat­taa joitakin nopeusra­joituk­sia, vaik­ka sel­l­aisia ei näil­lä osuuk­sil­la ole (kuin siis yleinen nopeusra­joi­tus). Sen nopeu­den laskem­i­nen 10 km/h, 1–2 km:n ajak­si, ei mielestäni juurikaan hidas­ta työ­matkaa. Pöyräil­i­jä voi myös huomioi­da mui­ta, niin kaik­ki muutk­it ‘pyrkivät’ tekemään. Auto­jen mukaan las­ke­tut liiken­neval­o­jen vai­h­tu­miset syövät äkkiä tämän ajan, eikä riitäkkään. Se toki täy­tyy sanoa, etten tunne Helsin­gin pyöräi­lyverkos­toa mut­ta onko se huono­m­al­la tolal­la kuin Turus­sa? Jos pyörätie on niin huonos­ti toteutet­tu, ettei sitä voi käyt­tää, se pitäisi pois­taa. Keskikaupungeis­sa kokon­aisväylästön lev­eyt­tä ei voi­da enää lisätä. Nämä riskipaikat pitäisi suun­nitel­la uud­estaan. Oma jalka­käytävä, lop­pu ajo­rataa, jos­sa lev­eä pyörille osoitet­tu kaista (joka nykyis­es­tä vähän lev­e­nee, kun kaik­ki turha kivetys ym. pois­te­taan). Jos pyöräti­etä ei voi käyt­tää, kyseessä on suunnitteluvirhe.

   Vastaa

9. Ric­ca­do, kysymys ei ole siitä että pyöräil­i­jän pitäisi saa­da ajaa lap­sien kanssa kapeal­la väyläl­lä 30km/h vaan siitä, että kaupungis­sa, jos­sa auto­tien nopeudet ovat n. 30km/h, pyöräil­i­jän pitäisi saa­da ajaa autotiel­lä muiden nopei­den ajoneu­vo­jen joukos­sa. Nopeusra­joi­tusten mukaan. 

   2km 10km/h muuten kulut­taa 12 min­u­ut­tia ja 2km 30km/h kulut­taa aikaa 4 min­u­ut­tia, eli mat­ka-aikaa tulee 8 min­u­ut­tia lisää. Autoil­i­jat valit­ta­vat äänekkäästi täl­lä blogilla jo 10 sekun­nin hidastuksesta.

   Vastaa

10. Keskus­tas­sa ei niin kovin paljoa pyöräteitä ole, eikä siel­lä juuri kunto/kilpapyöräilijät aja. Enem­män pyörä­tien käyt­tö­pakko risoo isom­mil­la ulos­men­oväylil­lä mis­sä ajotiel­lä on hyvin tilaa ajaa pyöräl­lä 30+ vauh­tia mut­ta jotkut autoil­i­jat saa­vat siitä sit­ten hep­u­liko­htauk­sen. Hesaris­sa joku puhui jostain Wienin sopimuk­ses­ta mikä muka määräisi pyörä­tien käytön pakol­lisek­si. Mitenkä lie.

    Vastaa

11. Antti, juuri näin, keskus­tas­sa ei ongel­maa, ongel­ma on nimeno­maan kun tarkoi­tus ajaa todel­lista matkaa­joa vauhdil­la kaupungista ulos, varsinkin kun aje­taan porukalla. Pyöräteitä ei ker­takaikki­aan ole tuol­laiseen vauhdikkaasen poruk­ka ajoon raken­net­tu, tiet taas on.

    Suomes­sa­han ei mitään min­iminopeut­ta tiel­lä ole kuitenkaan, aina­han siel­lä joku pap­pa ajaa trak­to­ril­la 15kmt, jos­ta auto­jen pitää varovasti men­nä ohi, eli mik­si ei poruk­ka pyöril­lä saisi ajaa teil­lä 30kmt+.

    Vastaa

12. Antin kom­ment­ti oli aiheelli­nen muis­tu­tus, ja hivut­taa min­ut tässä poikkeuk­sen kan­nalle edel­lisi­in kom­ment­tei­hi­ni. Itse en ole kil­pa­pyöräil­i­jä, mut­ta en ihan hitainkaan. Kesäisin pyöräilen pitkin Turun ympäristön kun­tia, ja ajoit­tain pyöräti­et ovat kyl­lä niin huonos­sa kun­nos­sa, että tun­nus­tan (muis­ti­ni palaili pätkit­täin Antin kir­joituk­sen myötä), että olen joskus tämän takia siir­tynyt pyöräilem­mään ajo­radalle. Kil­pa­pyöräi­lyä har­ras­ta­va ei näitä pyöräteitä aina pysty hyö­dyn­tämään. Ja mis­sä muual­la sitä sit­ten har­ras­taisi. Edelleen olen sitä mieltä, että kaupunkien keskus­tois­sa (taa­ja­ma-alueel­la?) pyöräteitä pitäisi käyt­tää, jos sel­l­ainen on.

    Tähän alku­peraiseen aiheeseen liit­tyen (uudet sään­tö­muu­tok­set), oli puhe myös pyöräil­i­jöille varatun ‘taskun’ varaamis­es­ta risteyk­seen ennen auto­ja. Itse olen omak­sunut ajatuk­sen jo aiem­min, ja toimin­ut Ital­ialais­ten skoot­teri- ja ves­pakuskien oppi­en mukaises­ti. Val­oristeyk­sis­sä aina puikkele­htien jostain välistä jonon eteen (tämä vaatii hie­man röyhkeää Ital­ias­ta perit­tyä asen­net­ta). Sitä pait­si pyörä kiihtyy nopeam­min risteyk­sen yli kuin auto, ainakin jos risteys on tuttu.

    Vastaa