Tekijä: Osmo Soininvaara

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (1): On poliittinen päätös, ettei kaupunkien kasvua ole estetty

 

Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä julka­isi viime juhan­nuk­sen alla miet­intön­sä ”Suomen strate­giset valin­nat – talous­maanti­eteelli­nen kehikko” Työryh­mä oli keskus­tan puolue­hal­li­tuk­sen aset­ta­ma. Sen tehtävänä oli selvit­tää keskit­tämisen vaiku­tuk­sia ja hajau­tuk­sen perustei­ta. Kos­ka keskus­tas­ta tuli eduskun­tavaaleis­sa Suomen suurin puolue, kan­nat­taa vähän kat­soa, mihin ajat­telu puolueessa perus­tuu. Har­mi, että löysin tämän paperin vas­ta päivää ennen eduskuntavaaleja.

Paperis­sa väitetään heti alus­sa, että

Niin taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den kasautu­mi­nen, kuin myös julk­isten palvelu­jen keskit­tämi­nen ovat poli­ti­ikas­ta riip­pu­via pros­esse­ja, eivätkä itses­tään jatkuvia. 

Väite on yllät­tävä aikana, jol­loin väestön ja talouden keskit­tymi­nen on val­lit­se­va tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Akti­ivisil­la poli­it­tisil­la päätök­sil­läkö tämä on saatu aikaan kaikissa mais­sa samanaikaises­ti? Jok­seenkin kaik­ki alan tutkimus puhuu kasautu­mise­duista ja siitä, miten moder­nit elinkeinot men­estyvät parhait­en hyvin suuris­sa kaupungeis­sa, paljon Helsinkiä suurem­mis­sa. Jat­ka lukemista “Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä (1): On poli­it­ti­nen päätös, ettei kaupunkien kasvua ole estetty”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2015

Lau­takun­nal­la oli varsi­naisen kok­ouk­sen sijas­ta sem­i­naari yleiskaavas­ta. Kak­si asi­aakin oli listal­la, Var­tiosaaren osayleiskaa­van esit­te­ly ja päätös liikenneinvestointiesityksestä.

Var­tiosaari

Tästä on tul­lut suuri määrä pos­tia ja pääosin saaren rak­en­ta­mat­to­muut­ta puo­lus­tavia. Lau­takun­nas­sa on kuitenkin selkeä enem­mistö rak­en­tamisen puoles­ta. Kun pain­os­tus keskit­tyy aika paljon min­un ääneeni, halu­an huo­maut­taa, että voin vaikut­taa vain siihen, meneekö esi­tys läpi äänin 6–3 vai 7–2. Niin kuin aikaisem­mas­sa postauk­ses­sa sanoin, aikanaan ilmoitin, että en voi äänestää kaa­van puoles­ta, jos se perus­tuu kumipyöräli­iken­teeseen, mut­ta voin, jos se perus­tuu ratikkaan. Yllä­tyk­sek­seni lau­takun­ta päät­ti esit­telijöi­den kan­nan vas­tais­es­ti, että ratikkaan. Nyt se on jopa rak­en­tamisen ehdo­ton edel­ly­tys. Niin­pä en oikein voi tässä vai­heessa muut­taa kantaani.

Olisi sik­si järkevää keskit­tyä kaa­van sisältöön, joka on jäänyt aika vähälle huomi­olle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 28.4.2015”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.4.2015

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta pitää sem­i­naaria yleiskaavas­ta. Niin­pä päätösasioina asioina ei ole kuin edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta pöy­dälle jäänyt liiken­nein­vestoin­tibud­jet­ti ja Var­tiosaaren osayleiskaava

Liiken­nein­vestoin­nit

Bud­je­toin­tikäytän­tömme on lähin­nä seka­va, kun liiken­nein­vestoin­te­ja rahoite­taan kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton, raken­nusvi­ras­ton ja HKL:n bud­jeteista. Näin siinä käy, kun val­taa jae­taan viras­to­jen (virkami­esten) kesken. Voisiko toivoa, että val­taan tul­lut uusi virkamies­sukupolvi osaisi tehdä asialle jotain?

Oli miten oli, esitämme, että pyöräi­lyn edis­tämis­ra­hat laite­taan bud­jet­ti­in raamin mukaise­na eli nos­te­taan yhdek­sään miljoon­aan euroon. Näin varsinkin, kun kävimme juuri Kööpen­ham­i­nas­sa kat­so­mas­sa, kuin­ka merkit­tävään osaan fil­lar­it voivat liiken­teessä nous­ta, kun­han niiden olo­suhteisi­in kiin­nitetään kun­nol­la huomio­ta. Kööpen­ham­i­nas­sa (joka oli osit­tain yhteinen mat­ka yleis­ten­töi­den lau­takun­nan kanssa) todet­ti­in myös, että jos väylä­su­un­nitelmia ei ole tarpeek­si valmi­ina, pieniä kus­tan­nuste­hokkai­ta kohtei­ta kyl­lä löy­tyy 1,8 miljoo­nan edestä. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.4.2015”

Voi kun talo olisi siirrettävissä

Hir­si­talo­jen hyviä puo­lia oli, että talo oli aika yksinker­tais­es­ti puret­tavis­sa ja siir­ret­tävis­sä uuteen paikkaan. Suurin ongel­ma oli kul­je­tus. Pure­tun talon pystyt­tämi­nen kävi paris­sa viikossa.

Mikä nyt estää tekemästä taloa hel­posti puret­tavista ja uudelleen käytet­tävistä ”legopa­likoista”? Palat pitäisi muo­toil­la niin, että ne pysyvät pain­ovoiman avul­la tukev­asti paikoil­laan niin kuin hirretkin. Jos on mah­dol­lista tehdä siir­ret­tävä viipalek­oulu, mik­si ei olisi mah­dol­lista tehdä siir­ret­tävää asuin­taloa? Hyödyt siir­ret­tävyy­destä oli­si­vat huo­mat­ta­vat. Jat­ka lukemista “Voi kun talo olisi siirrettävissä”

Ovatko suomalaisten arvomaailmat eriytymässä

Eduskun­tavaalien jälki­main­ingeis­sa on huomio­ta herät­tänyt HS:n fak­torip­is­teisi­in perus­tu­va kuva, jos­sa Helsingistä valit­tu­jen edus­ta­jien arvo­maail­ma poikkeaa jyrkästi muus­ta maas­ta. Helsingis­sä ollaan huo­mat­tavasti arvolib­er­aalimpia kuin muual­la. Samal­la keskus­tan ja perus­suo­ma­lais­ten yhteen­las­ket­tu kan­na­tus on Helsingis­sä selvästi alem­pi (18,5 %) kuin muual­la maas­sa (41,5 %) Krista Koso­nen sanoi, ettei vaal­i­t­u­los edus­ta hänen Suomeaan, eikä hän tunne ketään, joka olisi äänestänyt perus­suo­ma­laisia. (Taval­lis­es­ti luotet­tavista lähteistä saa­mani tiedon mukaan perus­suo­ma­lainen kansane­dus­ta­ja tosin löy­tyy lähisuku­lais­ten joukosta.)

On puhut­tu paljon, onko Suo­mi jakau­tu­mas­sa henkises­ti. Helsin­gin jyrkkä ero muuhun maa­han on tul­lut esille lukui­sis­sa asen­netutkimuk­sis­sa. Ero on niin suuri, että oikeas­t­aan kaikissa tutkimuk­sis­sa aineis­to pitäisi jakaa kah­tia. Jat­ka lukemista “Ovatko suo­ma­lais­ten arvo­maail­mat eriytymässä”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.4.2015

Öster­sun­domin yhteinen yleiskaava

Tästä annetaan lausun­to kaupung­in­hal­li­tuk­selle. Tilanne on lähin­nä kinkki­nen. Natu­ra-arvioin­nin ja ely-keskuk­sen arvios­ta anta­man lausun­non perus­teel­la yleiskaavae­si­tys tuot­taisi merkit­tävää hait­taa Natu­ra-alueelle. Kyse on kehrääjästä, pyys­tä ja ruis­rääkästä, jot­ka yksikään eivät ole eri­tyisen uhainalaisia laje­ja. Kaavaa on joko olen­nais­es­ti keven­net­tävä tai on pyy­det­tävä val­tioneu­vos­tol­ta lupaa vahin­goit­taa Natu­ra-alueen suo­jelu­ar­vo­ja, joka on mah­dol­lista, jos erit­täin tärkeän yleisen edun suo­jelem­i­nen siihen pakot­taa, eikä vai­h­toe­htoa ole. Vaik­ka perus­suo­ma­lainen ympäristömin­is­teri ehkä luvan antaisikin, EU:n elin­ten kanssa voi olla vaikeam­paa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 21.4.2015”

Hyvinvointivaltion solakoittaminen

Mil­jar­di­en kestävyys­va­je pakot­taa miet­timää, mitä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ylipään­sä on enää pelastet­tavis­sa ja mikä on aivan pakko pelastaa.

Hyv­in­voin­ti­val­tio ei ole riip­pakivi, joka verot­taa talouden henki­hiev­eri­in. Maail­man men­estyvim­mät val­tiot ovat suureen julkiseen talouteen perus­tu­via hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tia. Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti, Sak­sa ja Kana­da ovat kär­jessä kaikissa val­tioiden väli­sis­sä kauneuskil­pailuis­sa. Ne ovat myös kil­pailukykymittarei­den kär­jessä huoli­mat­ta korkeas­ta veroasteesta.

Onko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tien val­it­sem­i­nen tehnyt kan­soista men­estyviä vai onko taloudelli­nen men­estys saanut rahaa riit­tämään myös kaik­keen kivaan? Jat­ka lukemista “Hyv­in­voin­ti­val­tion solakoittaminen”

Hämeessä äänestäisin Eero Yrjö-Koskista

YrjökoskinenEero Yrjö-Kosk­i­nen on Suomen luon­non­suo­jeluli­iton toimin­nan­jo­hta­ja. Aikoina, jol­loin ympäristöpoli­ti­ik­ka on uhat­tuna, luon­non­suo­jelun hyvin tun­te­valle kansane­dus­ta­jalle on käyttöä.

Eerossa on kuitenkin toinenkin puoli. Hänel­lä on vankkaa kan­sain­välistä koke­mus­ta. Mies on toimin­ut europar­la­men­tis­sa Suomen ryh­män tiedot­ta­jana ja sen jäl­keen keskeisen bud­jet­ti­valiokun­nan valiokun­tasi­h­teer­inä. Osaamista ja koke­mus­ta siis on.

Koti­sivun löytää tästä.

 

 

 

Keskusta voittoon sammutetuin lyhdyin

Vaa­likam­pan­jois­sa puolueil­la pitäisi olla velvol­lisu­us ker­toa, mitä he aiko­vat seu­raaval­la vaa­likaudel­la tehdä, lehdis­tön tehtävä on tiva­ta vas­tauk­sia niiltä, jot­ka eivät aikeis­taan ker­ro ja puolue­jo­hta­jien keskusteluis­sa puoluei­den pitäisi patis­taa toisi­aan tule­vista aikeista.

Keskus­tan Juha Sip­ilä ei ole ker­tonut oikein mitään, lehdis­tö on kohdel­lut hän­tä silkki­han­sikkain eivätkä muut puolue­jo­hta­jatkaan ole halun­neet ärsyt­tää tule­vaa kuninkaan tek­i­jää. Sik­si keskus­tan ei ole tarvin­nut ker­toa, mitä se oikein aikoo tehdä.

Minä olen helsinkiläisenä vihreänä huolis­sani kas­vavien kaupunkien ja ympäristöhallinnon kohtelus­ta. Jat­ka lukemista “Keskus­ta voit­toon sam­mute­tu­in lyhdyin”

Savo-Karjalassa äänestäisin Harri Auvista tai Krista Mikkosta

Harri AuvinenTekni­ikan tohtori Har­ri Auvi­nen ymmärtää koulu­tuk­sen­sa puoles­ta ilmas­ton­muu­tos­ta ja pain­ot­taa sik­si ener­giapoli­ti­ikkaa, jos­sa kor­vataan kivi­hi­iltä biopolt­toaineil­la. Tämän ohel­la hänessä min­u­un vetoaa hänen toim­intansa Kuo­pi­on kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa, sen val­tu­us­tossa ja kaupunginhallituksessa.

Miestä kut­su­taan kuulem­ma Savon Soin­in­vaarak­si, mikä tietysti vähän imartelee minua.

Kaupunkipoli­ti­ikan merk­i­tys kas­vaa koko ajan. Tule­vaisu­u­den kannal­ta on hyvä, että meil­lä on muitakin men­estyviä kaupunke­ja kuin Helsin­ki. Kuo­pios­sa asi­at on hoidet­tu paljon parem­min kuin mon­es­sa muus­sa samankokoises­sa kaupungissa.

Har­ri Auvisen koti­sivuille pääsee tästä

mikkonen_krista_600x300Krista Mikko­nen on Tar­ja Cron­ber­gin mant­telin­per­i­jä Pohjois-Kar­jalas­sa. Puolueen vara­puheen­jo­hta­jana hän on lunas­tanut paikkansa vihreänä pelin­tek­i­jänä ja ansain­nut sil­lä val­takun­nal­lis­ten vihrei­den tuen.

Biolo­gian mais­te­ri­na Krista ehkä pain­ot­taa Har­ri Auvista enem­män per­in­teistä luon­non­suo­jelua kun taas Har­ri globaale­ja ympäristöa­sioi­ta, eri­tyis­es­ti ilmastonmuutosta.

Kris­tan koti­sivuille tästä.