Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2015

91 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2015”

1. Osmo: “Kansalaiset ovat esit­täneet run­saasti mielip­iteitä yleiskaavaas­ta. Jos ottaisimme huomioon jokaisen mielip­i­teen, jou­tu­isimme pois­ta­maan asun­not pitkälti yli sadal­tatuhan­nelta ihmiseltä. Yleiskaa­va mah­dol­lis­taa asun­not 210 000 hen­gelle, mis­tä jäl­jelle jäisi selvästi alle satatuhatta.”

   Tämän asian voisi lukea myös toisin päin. Yleiskaaval­u­on­nok­ses­ta löy­ty­isi siis sadalle tuhan­nelle asukkaalle sel­l­aisia rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia, joi­ta kukaan ei ole mielip­i­teessään vas­tus­tanut. Tämä tarkoit­taisi jo noin 17 pros­entin väestönkasvua Helsinkiin.

   Yleiskaaval­u­on­nok­sen aikaper­spek­ti­ivi on vuo­teen 2050. Yleiskaavapros­es­si tois­tuu Helsingis­sä kuitenkin noin kymme­nen vuo­den välein eli kaa­van aikaper­spek­ti­iviä voisi hyvin lyhen­tää vaik­ka vuo­teen 2025 tai 2030 tähtääväk­si. Täl­löin olisi mah­dol­lista tyy­tyä kaavoit­ta­maan “vain” nuo yleis­es­ti hyväksyt­tävis­sä ole­vat kohteet ja jät­tää kiis­tanalaiset tule­via kaavakier­roksia varten.

   Tämä olisi järkevää siinäkin mielessä, että todel­lisu­udessa vuo­den 2050 maail­ma tai edes Helsin­ki on erit­täin heikosti ennustettavissa.

   Vastaa

2. Taas ihme­tyt­tää mik­si tiivistämi­nen ja korkean rak­en­t­a­mi­nen ei käy, jot­ta uusia aluei­ta ei tarvit­sisi ottaa rak­en­tamiseen. Iän ikuinen parkki­nor­mi? Helsin­gin sil­huet­ti? Var­jot joiden alla kukaan ei halua asua?

   Vastaa

   1. Parkki­nor­mi estää tiivi­in rakentamisen.

      Vastaa

3. Ratikkay­htey­den Malmille voisi ehkä kor­va­ta paikallisju­nay­htey­del­lä. Tapani­lan ase­mal­ta ei uut­ta raidet­ta tarvit­taisi kuin lyhyt pätkä, jon­ka voisi vetää Kehä I:n vart­ta Malmille.

   Vastaa

4. Tiedätkö ovatko yleiskaa­va-sem­i­naarin mate­ri­aalit yleisön saatavilla?

   Vastaa

   1. Eleiskaavasem­i­naarin uudet rapor­tit eivät ole yleisön saatavis­sa vielä, mut­ta pääosa aineis­tos­ta on julka­istu siinä vai­heessa, kun luon­nos pan­ti­in nähtäville.

      Vastaa

5. Jos parkki­nor­mi estää tiivi­in rak­en­tamisen, mik­si sen muut­tamista ei voi harki­ta. Johan tasaval­lan pres­i­dent­ti Niin­istökin tokaisi tänään ääneen, ettei hal­li­tu­so­hjelmia pidä type­r­yy­teen asti noudattaa.

   Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

   Vastaa

   1. Väärä val­i­tu­sosoite: kokoomus ja demarit.

      Vastaa

6. Nyt kun Malmin lento­ken­tästä keskustel­laan jo Eduskun­tata­sol­la, tarvit­taisi­in perus­teelli­nen, puoluee­ton selvi­tys maaperän sovel­tumis­es­ta asun­torak­en­tamiseen. Mukana pitäisi siis olla sekä geot­ekni­ikan että rak­en­tamisen asiantun­te­mus, mielel­lään myös taloudelli­nen ana­lyysi maaperän vaiku­tuk­sista kus­tan­nuk­si­in. Nyt keskustelus­sa satelee vaik­ka minkälaisia näke­myk­siä suos­ta ja het­teiköista, vas­taavien aluei­den kaatu­vista taloista, ja vastapuolel­la nämä ongel­mat nähdään vain hidasteena.
   Ehkä täl­lainen selvi­tys onkin jo tehty, mut­ta mielip­iteitä se ei ole muokan­nut. Ja on hyvä tietää, että val­takun­nan tason päät­täjät luke­vat ihan tätä samaa tarkoi­tushakuista kom­ment­ti­t­ul­vaa kuin muutkin.

   Vastaa

7. Osmo Soin­in­vaara:
   Parkki­nor­mi estää tiivi­in rakentamisen. 

   Ei par­rkki­nor­mi estä tiivistä rak­en­tamista. Gryn­der­it vain halu­a­vat rak­en­taa alle tarpeen, jot­ta saa­vat tuo­ton kohdalleen. Kyse on rahoi­tus­mall­in kehnoudesta.

   Sinän­sä minus­ta yleiskaa­va nyt tehdyl­la taval­la on turha. Visioiden, eli harhaku­vien sijas­ta tarvi­taan rajua uudelleen ajat­telua kan­takaupun­gin ulkop­uolisien aluei­den kaavoit­tamises­sa ruu­tukaavaan. Pro­fes­sori Var­ti­ainen (KTH, Tukhol­ma) tote­si aikoinaan, että Kehä I:n sisälle mah­tuu miljoona ihmistä lisää. Helsin­gin mis­sion pitää olla kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen, muut yhdyskun­ta­muodot voi jät­tää toisille kunnille.

   Vastaa

   1. Jos parkkipaikat pitää pan­na maan alle kolmeen ker­rokseen, niistä tulee aivan tolkut­toman kalli­ita. Jonkun nekin pitää maksaa.

      Vastaa

8. Osmo kaipaili vapaasti käytet­täviä soutu­veneitä Var­tiosaaren salmen ylit­tämiseen. Se olisikin raitio­vaunua ympäristöys­täväl­lisem­pi vai­h­toe­hto. Ja onhan meil­lä koh­ta niitä kaupunkipyöriäkin!

   Vastaa

9. Han­na-Leena Yli­nen:

   Tämän asian voisi lukea myös toisin päin. Yleiskaaval­u­on­nok­ses­ta löy­ty­isi siis sadalle tuhan­nelle asukkaalle sel­l­aisia rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia, joi­ta kukaan ei ole mielip­i­teessään vas­tus­tanut. Tämä tarkoit­taisi jo noin 17 pros­entin väestönkasvua Helsinkiin.
   …

   Hyvä kom­ment­ti. Myös kaaval­u­on­nok­sen aikaper­spek­ti­iviä voisi hyvin lyhen­tää. Toiv­ot­tavasti kaupung­in­val­tu­us­to on samaa mieltä.

   Vastaa

   1. Tieto oli opti­misti­nen. Nuo run­saat satatuhat­ta tule­vat jo siitä, että suur­ta vas­tus­tus­ta on ollut Malmin lento­ken­tän (25 000 as.), moot­toritei­den muut­tamis­es­ta kaduik­si (70 000 — 90 000) jostain kol­mannes­ta noin 20 000 asukkaan alueesta. Jok­seenkin kaikkea rak­en­tamista on vastustettu.

      Vastaa

10. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 29.4.2015 kel­lo 22:10: kieltääkö joku sään­nös rak­en­ta­mas­ta pysäköin­tipaikko­ja vaikka­pa kolmeen ker­rokseen maan päälle (ja vaikka­pa asuinker­rosten alle)?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

    1. Jos kolme ker­rosta talosta on pysäköintiä
       a) menetetään kolme asuinker­rosta jot­ka Helsingis­sä mak­sa­vat noin 6000 €/neliö. Autopaikan hin­naksi tulee sil­loin noin 180 000 €
       b) katunäkymistä tulee aivan hirveät. Tätä voi käy­dä kat­so­mas­sa Leppävaarassa.

       Vastaa

11. “Malmil­la on rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­va yleiskaa­va, joten ainakin osa voidaan kaavoit­taa suo­raan ase­makaa­vata­sois­es­ti. Alueen liikenne perus­tuu ratikkaan.”

    Mik­si ihmeessä???

    Mitä järkeä on rak­en­taa ratikkakiskot ja sähköjär­jestelmät? Ensin­näkin kent­täalueelta on pääosin 0,5–1,5 km:n mat­ka Tapani­lan tai Malmin ase­malle. Eli ei muu­ta kuin kävellen/pyöräillen ase­malle, niin tulee hyötyli­ikun­taa. Toisek­si eikö sähkö- tai kaa­sub­us­si olisi paljon edullisem­pi kuin ratik­ka? Tiet on ainakin puo­lik­si jo ole­mas­sa ja bus­si kul­kee niitä pitkin. Toinen päät­täri Malmin ja toinen Tapani­lan ase­mal­la, niin tämän välin ajopitu­udek­si tulee 2,5–3 km. Viisi pysäkkiä matkalle, that’s it.

    Vastaa

12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos parkkipaikat pitää pan­na maan alle kolmeen ker­rokseen, niistä tulee aivan tolkut­toman kalli­ita. Jonkun nekin pitää maksaa.

    Ei parkki­halle­ja ole pakko pan­na maan alle, maanalainen rak­en­t­a­mi­nen on tolkut­toman kallista ja jatkokäyt­tö vaikeaa

    Moniker­roksi­nen parkki­ta­lo ajaa samn asian mut­ta tuh­laa paljon vähem­män maap­in­ta-alaa kuin katu tai pysäköintialue

    Ja jos kokee ajoluiskat tuh­lauk­sek­si niin rakenne voi olla pater-noster-tyyppinen

    Vastaa

    1. Parkki­ta­lo on järkevä, mut­ta se syr­jäyt­tää yhden asuin­talon, jol­loin autopaikan tosi­asialli­nen hin­ta vas­taa asun­non hin­taa vähen­net­tynä jonkin ver­ran pienem­mil­lä rak­en­tamiskus­tan­nuk­sil­la. Hin­naksi tulee herkästi 150 000 €. Oikea ratkaisu on tehdä pysäköin­nistä oma yhtiön­sä (monop­o­lin vält­tämisek­si kuka tahansa saa sel­l­aisen tehdä) ja myy­dä tai vuokra­ta autopaikko­ja niille, jot­ka halu­a­vat ostaa tai vuokra­ta. Halvim­mat paikat ovat ehdot­tomasti talon alla.

       Vastaa

13. Mats Qvist:
    Ratikkay­htey­den Malmille voisi ehkä kor­va­ta paikallisju­nay­htey­del­lä. Tapani­lan ase­mal­ta ei uut­ta raidet­ta tarvit­taisi kuin lyhyt pätkä, jon­ka voisi vetää Kehä I:n vart­ta Malmille.

    Kaupunki­radal­la alkaa olla Kehäradan avaamisen jäl­keen liiken­net­tä sen ver­ran, että Tapani­las­ta etelään ei tai­da kovin paljon lisää junia mah­tua ainakaan nykyisel­lä kulun­valvon­ta­jär­jestelmäl­lä ja liiken­nöin­tikäytän­nöl­lä Helsingis­sä. Ts. uudelle haar­alle menevät junat oli­si­vat pois Tikkuri­laan menevistä.

    Vastaa

14. Tolkut­toman kalli­it maanalaiset autopaikat ovat siis sit­tenkin ehdot­tomasti halvimpia. Täs­men­nän ensim­mäistä kysymys­täni. Vihreätkin ovat oppi­neet yhteis­ten asioiden hoi­dos­sa “lehmänkaup­po­jen” teon. Onko siis parkki­normin muut­ta­mi­nen liian vähäpätöi­nen asia tehdä kaup­paa tois­t­en puoluei­den kanssa?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

15. Viekö yksi autopaik­ka oikeasti 30 neliötä tilaa? (Autopaikan hin­ta 180 000 euroa jaet­tuna 6 000 eurol­la per neliö antaisi täm­möisen tuloksen)

    Vastaa

    1. Autopaik­ka ramppei­neen vie keskimäärin 30 neliötä

       Vastaa

16. Mitä enem­män kat­se­len parkki­normin aiheut­tamia tolkut­to­mia ongelmia, sitä mielipuolisem­mal­ta parkki­nor­mi tun­tuu. Mei­dänkin talos­samme myy­dään jatku­vasti jo viisi vuot­ta tyhjänä ollut­ta parkkiru­u­tua, osta­jia ei vain ole. Hin­ta on laskenut 20000€:stä 16000€ pyyntiin.

    Evätkö Kokoomus ja Demar­it voisi tässä kohtaa jotenkin ajatel­la posi­tion­sa uudelleen? Mik­si vaa­tia jotakin sel­l­aista, jon­ka yhteiskun­nal­liset kus­tan­nuk­set ovat huikeat ja joka selkeästi on kansan­taloudel­lis­es­ti erit­täin suuri vikain­vestoin­ti? Kaupungeis­sa ei vain tarvi­ta niin paljon auto­ja, vaan sen sijaan erit­täin hyvin toimi­vaa julk­ista liiken­net­tä. Joukkoli­ikenne on halvem­paa kaikille, niin kaupungille kuin asukkaallekin. Väylien ylläpitöön menee selkeästi vähem­män rahaa, jos liikenne on pääsään­töis­es­ti joukkoli­iken­net­tä. Eri­toten ihmette­len Demarien posi­tio­ta tämän asian suhteen.

    Vastaa

17. Jos muuten katunäkymistä tulee aivan hirveät maan­pääl­lis­ten pysäköin­tik­er­rosten takia, estävätkö ne kuu­luisat suo­ma­laiset “eri­ty­isolo­suh­teet” hir­veyk­sien “maastout­tamista”?
    http://www.urban75.org/london/leinster.html

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

18. “Ratikan kään­tösil­muk­ka ei mah­du Var­tiosaa­reen. Niin­pä tarkoituk­se­na on han­kkia Helsinki­inkin kak­sisu­un­taisia ratikoita.”

    “Var­tiosaa­reen on kaavail­tu myös kylpylää.”

    Eli mah­tu­isi kylpylä, mut­ta ei ratikan kään­tösil­mukkaa!?!? Siis ollaanko Helsinki­in muutenkin han­kki­mas­sa kah­teen suun­taan ajet­tavia ratikoi­ta vai onko tuo idea vain Var­tiosaar­ta varten kyp­sytel­ty. Joka tapauk­ses­sa kuu­lostaa joltain leg­en­daariselta ratikkavas­tus­tuk­selta tyyli­in: “niin piti­hän tänne Var­tiosaa­reen tehdä se ratik­ka, mut­ta kun ei ole niitä kak­sisu­un­taisia vaunuja”.

    Kyl­lä kaa­va pitää jatko­valmis­tel­la niin, että siel­lä on kään­tösil­muk­ka. Jos joskus saadaan kak­sisu­un­taisia vaunu­ja tai ratik­ka jatke­taan eteen­päin, niin sit­ten raken­netaan sil­mukan tilalle muuta.

    Vastaa

19. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos kolme ker­rosta talosta on pysäköintiä
    a) menetetään kolme asuinker­rosta jot­ka Helsingis­sä mak­sa­vat noin 6000 €/neliö. Autopaikan hin­naksi tulee sil­loin noin 180 000 €
    b) katunäkymistä tulee aivan hirveät. Tätä voi käy­dä kat­so­mas­sa Leppävaarassa. 

    Yhtähyvin voisin väit­tää, että kun raken­net­ti­in 10 ker­roksi­nen talo niin menetet­ti­in 6000e/neliö kun ei raken­net­tu 13 ker­roksista tai 20 ker­roksista tai…

    Jos on päätet­ty tehdä 10 ker­roksi­nen asuin­ta­lo ja siitä tehdäänkin 13 kos­ka tehti­in 3 ker­rosta parkki­taloa niin ei niiden 3 ker­roksen hin­ta ole sama kuin asuinker­roksil­la. Mitään asuin­pin­ta-alaa­han ei menetet­ty. Jos väität, että menetet­ti­in niin lue ensim­mäi­nen kap­pale uudestaan.

    Vastaa

    1. Hta, Ei se mene noin. Talo­jen korkeut­ta säätelee korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta aiheutu­va hait­ta ja pelas­tus­määräyk­set. Jos var­jos­tuk­sen ja muun kannal­ta tulee mah­dol­lisek­si rak­en­taa kolme ker­rosta enem­män, on mah­dol­lista rak­en­taa joko kolme asuinker­rosta lisää tai kolme autok­er­rosta lisää. Val­okul­mat eivät muu­tu auto­hallin ansios­ta. Edelleen, jos suun­nitel­laan kahdek­sanker­roksi­nen talo ja se korote­taan 11-ker­roksisek­si, se on pelas­tus­laitok­sen kannal­ta 11-ker­roksisek­si ja sik­si olen­nais­es­ti kalliimmaksi.

       Vastaa

20. “Kun Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen lykkäy­tyy, Malmin toteu­tus­ta on kiire­hdit­tävä. Malmil­la on rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­va yleiskaa­va, joten ainakin osa voidaan kaavoit­taa suo­raan asemakaavatasoisesti.”

    Minkähän virkavalan velvol­lisu­udel­la täl­läi­nen tieto on välitet­ty lau­takun­nalle..? KSV:n sivu­jen mukaan Malmin ken­täl­lä on voimas­sa v. 1992 yleiskaa­va, jos­sa Malmin kent­tä on määritel­ty liikennealueeksi.

    http://www.yleiskaava.fi/blogi/helsingin_Helsingin nykyi­nen yleiskaa­va – Yleiskaa­va 2002 – tuli voimaan vuon­na 2007 luku­un otta­mat­ta Malmin lento­ken­tän aluet­ta, jos­sa on vielä voimas­sa edelli­nen Yleiskaa­va 1992. Yleiskaa­va 2002 muo­dos­tuu yleiskaavakar­tas­ta merk­in­töineKun Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen lykkäy­tyy, Malmin toteu­tus­ta on kiire­hdit­tävä. Malmil­la on rak­en­tamisen mah­dol­lis­ta­va yleiskaa­va, joten ainakin osa voidaan kaavoit­taa suo­raan asemakaavatasoisesti.en ja määräyksi­neen. Lisäk­si yleiskaavaan liit­tyy selostus.yleiskaava_1992‑2/

    Vastaa

21. Kyl­lähän raitio­vau­nun kään­tösil­muk­ka mah­tu­isi Var­tiosaa­reen, mut­ta kään­tö­paik­ka halu­taan rak­en­taa Vuosaa­reen, jos­sa on parem­paa tilaa.

    Vastaa

    1. Kään­tö­paik­ka veisi yhden kort­telin. Tarkoi­tus on siir­tyä pikaraitio­vaunu­jen osalta kak­sisu­un­taisi­in. Tämä kos­kee myös Jokeria

       Vastaa

22. Malmin ken­tän voimas­sa ole­va yleiskaa­va 1992

    http://www.yleiskaava.fi/blogi/helsingin_yleiskaava_1992‑2/

    Vastaa

    1. Kuten huo­maat, lento­ken­tän kaavamerk­in­tä on L(A), eli muute­taan asuinalueek­si, jos lento­toim­inta lop­puu. Tämän perus­teel­la osa alueen kavoista voidaan tuo­da val­tu­us­ton ennen kin yleiskaavaa muute­taa, mut­ta kokon­aisu­us vaatii yleiskaa­van täsmentämist’

       Vastaa

23. Kale­vi Kämäräi­nen:
    Tolkut­toman kalli­it maanalaiset autopaikat ovat siis sit­tenkin ehdot­tomasti halvimpia. Täs­men­nän ensim­mäistä kysymys­täni. Vihreätkin ovat oppi­neet yhteis­ten asioiden hoi­dos­sa “lehmänkaup­po­jen” teon. Onko siis parkki­normin muut­ta­mi­nen liian vähäpätöi­nen asia tehdä kaup­paa tois­t­en puoluei­den kanssa?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Pysäköin­tipaikat eivät ole ongel­ma. Niitä kan­nat­taa ehdot­tomasti rak­en­taa sen ver­ran kuin niille on kysyn­tää, ehkä jopa vähän enem­män. Ongel­ma on pysäköinti­nor­mi, joka edel­lyt­tää rak­en­ta­maan kysyn­tään näh­den aivan tolkut­tomasti liikaa pysäköin­tipaikko­ja. Tämä on ihan simp­peliä matem­ati­ikkaa: Helsingis­sä auton omis­taa noin puo­let koti­talouk­sista, mut­ta nor­mi edel­lyt­tää, että asukaspysäköin­tipaikko­ja tehdään n. 0.8–1 per asun­to. Lisäk­si pitää tehdä myös asioin­tipaikat, viera­s­paikat jne.

    Pysäköinti­nor­mi on suurin yksit­täi­nen este halpo­jen asun­to­jen rak­en­tamiselle, joten sen muut­ta­mi­nen ei todel­lakaan ole vähäpätöi­nen asia.

    Vastaa

24. MikkoR: Kyl­lä kaa­va pitää jatko­valmis­tel­la niin, että siel­lä on kään­tösil­muk­ka. Jos joskus saadaan kak­sisu­un­taisia vaunu­ja tai ratik­ka jatke­taan eteen­päin, niin sit­ten raken­netaan sil­mukan tilalle muuta.

    Suh­taudun posi­ti­ivis­es­ti kak­sisu­un­tavaunui­hin. Se antaa mah­dol­lisu­u­den esim. juuri täl­lä Laa­jasa­lon lin­jal­la ava­ta lin­ja hel­posti pätkissä, aluk­si ehkä ostar­ille, sit­ten Yliskylään, sit­ten Var­tiosaaren ensim­mäiselle pysäkille… Sama koskisi Jätkäsaar­ta, jonne joudu­taan nyt suun­nit­tele­maan yhä uusia tilapäisiä, kalli­ita (ja tilaa vieviä) kään­tösil­mukoi­ta, kun rata ete­nee pätkittäin.

    Käsit­tääk­seni yksi aja­tus tässä on myös se, että Jok­er­il­la ja Laajasalossa–Vartiosaaressa voitaisi­in käyt­tää yhden­mukaista, muu­ta verkkoa pidem­pää kalustoa.

    Yksisu­un­tavaunuil­la on niil­läkin hyvät puolen­sa (nopea kään­tö, enem­män istuma­paikko­ja). Mut­ta tässä tapauk­ses­sa kak­sisu­un­tavaunu­jen edut aja­vat ohi.

    Vastaa

25. Osmo Soin­in­vaara:
    Kään­tö­paik­ka veisi yhden kort­telin. Tarkoi­tus on siir­tyä pikaraitio­vaunu­jen osalta kak­sisu­un­taisi­in. Tämä kos­kee myös Jokeria

    En vas­tus­ta kak­sisu­un­taisia ratikoi­ta, mut­ta eikö kään­tö­paik­ka vie vain hiukan katu­ti­laa yhden kort­te­len ympäril­lä olevil­ta kaduil­ta? Näitähän on jo nyt, vaikka­pa kympin päät­täri Eiras­sa ja nelosen päät­täri Munkkiniemessä. Ei kai sen spo­ran ole pakko koko ajan samaa reit­tiä men­nä kumpaankin suuntaan?

    Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopaik­ka ramppei­neen vie keskimäärin 30 neliötä

    Jot­ta tätä voitaisi­in suo­raan ver­ra­ta asun­toi­hin, pitäisi asun­to­jen kohdal­la huomioi­da myös rap­pukäytävän viemä neliömäärä. Mon­tako­han neliötä vie tyyp­illi­nen rap­pukäytävä asun­toa kohden? Sen hin­ta­han on kuitenkin asun­non hin­nas­sa mukana.

    Vastaa

27. hta: Jos on päätet­ty tehdä 10 ker­roksi­nen asuin­ta­lo ja siitä tehdäänkin 13 kos­ka tehti­in 3 ker­rosta parkki­taloa niin ei niiden 3 ker­roksen hin­ta ole sama kuin asuinker­roksil­la. Mitään asuin­pin­ta-alaa­han ei menetetty.

    Ei menetetä asuin­pin­taa, mut­ta tilanne maan tasol­la on aivan eri­lainen. Ehkä noin korkeis­sa talois­sa var­jos­tu­ma alkaa olla aika saman­tekevä, mut­ta vaikka­pa kolmik­er­roksiseen taloon tehty ylimääräi­nen parkkik­er­ros nos­taa talon korkeut­ta ja sen var­jostavaa vaiku­tus­ta huo­mat­tavasti. Talo­jen korkeudel­la on aika iso vaiku­tus ympäristön viihty­isyy­teen maan tasal­la, korkeat talot tarvit­se­vat enem­män tilaa ympärilleen.

    En kyl­lä ottaisi tähän dog­maat­tista näkökul­maa, turha maan­pääl­lisiä parkkik­er­roksia on sinän­sä kieltää. Sen ver­ran kuitenkin niis­sä pitää olla järkeä, että jos maan­pääl­lisiä parkkik­er­roksia tehdään, niiden pitää olla julk­i­sivullis­es­ti siis­te­jä, ts. ne eivät saa olla puo­li­avoimia parkkikauhis­tuk­sia amerikkalaiseen tyyli­in. Muuten katuku­va alkaa näyt­tää Itä-Pasi­lan maan­pin­nan tasalta.

    Vastaa

    1. Maan­pääl­lisiä autok­er­rosta ei ole kiel­let­ty. Jos halu­aa uhra­ta asuinker­rostaloa auto­jen hyväk­si, sen saa tehdä. Räys­täsko­rkeut­ta ei saa ylittää.

       Vastaa

28. Jukkis:
    Viekö yksi autopaik­ka oikeasti 30 neliötä tilaa? (Autopaikan hin­ta 180 000 euroa jaet­tuna 6 000 eurol­la per neliö antaisi täm­möisen tuloksen)

    Yksi parkkipaik­ka vie sel­l­aise­naan noin 15 m² (5m x 3m). Paikan voi tehdä kapeam­mak­si, mut­ta parkki­hallei­hin tarvi­taan tuki­rak­en­tei­ta, jot­ka vievät lev­eyssu­un­taista tilaa. Koko raken­nuk­sen paino pitää jotenkin kannatella.

    Tämän lisäk­si tarvi­taan tila, johon auto voi ajaa parkkiru­udus­ta. Auton pitää sil­loin mah­tua myös kään­tymään väylälle. Tämän tilan pitää siis olla selvästi enem­män kuin auton pitu­us (noin 5m), jol­loin pin­ta-alaa menee kah­ta vas­takkaista ruu­tua kohden enem­män kuin yhden ruudun verran.

    Tässä vai­heessa ollaan noin 25 m²:ssa. Sit­ten päälle tule­vat ajoluiskat ja ker­rosten väliset rampit, jos­ta päästään tuo­hon 30 m²:een. Van­ho­ja parkki­halle­ja saat­taa olla pienem­mäl­läkin mitoituk­sel­la, mut­ta niihin ei sit­ten isom­mil­la nykyau­toil­la mahduta.

    Pienem­pään tilankäyt­töön päästään automaat­ti­varas­toil­la, kos­ka niil­lä saadaan varsinkin vähän korkeam­mas­sa tilas­sa auto­ja pakat­tua pysty­su­un­taan enem­män, eikä ram­peille tarvitse vara­ta tilaa.

    Automaat­ti­varas­tot oli­vat suo­sios­sa Yhdys­val­lois­sa 1930–1950 ‑luvuil­la, ja ne ovat taas koke­mas­sa jonkin­laista renes­sanssia. Teknolo­gia sinän­sä on järkevää, mut­ta asuin­talokäytössä mitoi­tus on han­kala. Iso osa asukkaista halu­aa samaan aikaan pois talosta (kap­a­siteet­tion­gel­ma), ja toisaal­ta net­to­ta­pah­tu­mia tulee aika vähän vuorokaudessa, jol­loin ylläpi­tokus­tan­nuk­set per tapah­tu­ma ovat korkeat.

    Voi olla, että joskus tule­vaisu­udessa automaat­ti­varas­to onkin ihan var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto. Se tar­joaa niin maanalaiselle kuin maan­pääl­lisellekin rak­en­tamiselle uusia vai­h­toe­hto­ja. Toisaal­ta automaat­ti­varas­to on jäykem­pää tilaa kuin auto­hal­li; auto­hal­lia on help­po muut­taa muuk­si varas­toti­lak­si pala ker­ral­laan, jos siihen on suun­nit­telus­sa kiin­nitet­ty huomiota.

    Jos autoa ajat­telee ihan kap­pale­tavarana, sen viemä kuu­tiomäärä ei ole suuren suuri. Ongel­mat tule­vat kuitenkin käytän­nön yksityiskohdista.

    Vastaa

29. Osmo Soin­in­vaara:
    Hta, Ei se mene noin. Talo­jen korkeut­ta säätelee korkeas­ta rak­en­tamis­es­ta aiheutu­va hait­ta ja pelas­tus­määräyk­set. Jos var­jos­tuk­sen ja muun kannal­ta tulee mah­dol­lisek­si rak­en­taa kolme ker­rosta enem­män, on mah­dol­lista rak­en­taa joko kolme asuinker­rosta lisää tai kolme autok­er­rosta lisää. Val­okul­mat eivät muu­tu auto­hallin ansios­ta. Edelleen, jos suun­nitel­laan kahdek­sanker­roksi­nen talo ja se korote­taan 11-ker­roksisek­si, se on pelas­tus­laitok­sen kannal­ta 11-ker­roksisek­si ja sik­si olen­nais­es­ti kalliimmaksi.

    Pidän eri­tyisen merkil­lisenä, että maail­mas­sa on run­saasti, hyvin run­saasti eri­laisen rak­en­tamisen asiantun­ti­joi­ta. Helsingis­sä tun­nu­taan joidenkin taho­jen piiris­sä ajatelta­van, että vain Helsingis­sä osa­taan suun­nitel­la kaupunkia. 

    On päivän selvää, että “korkean rak­en­tamisen aiheut­ta­mat hai­tat”, mitä ne sit­ten ovatkaan ja “pelas­tus­määräyk­set” on ratkot­tu siel­lä, mis­sä saa rak­en­taa muu­takin kuin Berli­inin 1800-luvun mallin mukaan matalia ker­rostalo­ja ja niihin pieniä koppe­ja ja kylpy­huonei­ta, jot­ka vievät asum­isti­las­ta suuren osan.

    Vastaa

30. Osmo Soin­in­vaara: Kään­tö­paik­ka veisi yhden korttelin.

    Sen kort­telin voi rak­en­taa. En ymmär­rä, mik­si Helsingis­sä uusista kään­tö­paikoista on tehty väkipakol­la aukioi­ta, kun sem­moi­sel­la auki­ol­la, jon­ka reuno­ja kiertää jatku­vasti ratik­ka, ei tee paljon mitään. Esim. Ara­bi­an­ran­ta ja Kata­janokan uusi osa. Näis­sä paikois­sa olisi ollut fik­sumpaa lait­taa ratik­ka kiertämään kort­telin tai raken­nuk­sen ympäri ja tehdä aukios­ta oikeasti viihty­isä (jos näil­lä lev­eysasteil­la joku ylipäätään vielä osaisi tehdä viihty­isän aukion).

    Vastaa

31. Kom­ment­ti zelle 30.4.2015 kel­lo 13:25: vas­taus­ta vail­la ole­va kysymyk­seni lie­nee siis hyvinkin relevantti.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

32. Osmo Soin­in­vaara:
    Kään­tö­paik­ka veisi yhden kort­telin. Tarkoi­tus on siir­tyä pikaraitio­vaunu­jen osalta kak­sisu­un­taisi­in. Tämä kos­kee myös Jokeria

    Kak­sisu­un­tavau­ni­hin siir­tymi­nen ok, mut­ta perustelu ontuu. Esim. kympin ratik­ka kään­tyy Korkeavuorenkadun ja Kasarmikadun välisen kort­telin ympäri. Minkä kort­telin se kään­tö­paik­ka tuos­sa kohdas­sa on vienyt?

    Vastaa

    1. Korkeusero estää kort­telin kiertämisen Vartiosaaressa.

       Vastaa

33. Osmo,

    Onko jos­sakin käsitel­ty sel­l­aista vai­h­toe­htoa jos­sa Malmil­la olisi sekä lento­toim­intaa että asun­to­ja? Olen ymmär­tanyt että se olisi täysin mah­dol­lista. Mik­si on päädyt­ty aja­maan radikaalein­ta rakentamisvaihtoehtoa?

    terv
    ‑mikko

    Vastaa

    1. Lento­toim­inta ja asun­not eivät nyt oikein mah­du samalle aluelle. Lentomelu­alue on nyt 480 ha. Jos olisi vain yksi kiitora­ta, alue pienenisi 20 ha eli ei juuri lainkaan.
       Tämä keskustalu on aivan turhaa. Helsin­ki vuokrasi aikanaan alueen nollavuokral­la reit­ti­len­to­ja varten. Val­tio on luop­unut vuokra­sopimuk­ses­ta. Jos val­tio halu­aa alueen uud­estasan lento­toim­intaan, pitää solmia uusi vuokra­sopimus. Sitä tuskin solmi­taan nollavuokral­la vaan vaik­ka vähin­tään nyt sil­lä vuokral­la, jon­ka saisi aravavuokrat­aloi­ta. Se olisi parikym­men­tä miljoon­aa. Voiko joku ker­toa mik­si lento­ken­tän pitäisi mak­saa vähem­män vuokraa kuin aravavuokratalojen?

       Vastaa

34. Mikko H: Kaupunki­radal­la alkaa olla Kehäradan avaamisen jäl­keen liiken­net­tä sen ver­ran, että Tapani­las­ta etelään ei tai­da kovin paljon lisää junia mah­tua ainakaan nykyisel­lä kulun­valvon­ta­jär­jestelmäl­lä ja liiken­nöin­tikäytän­nöl­lä Helsingissä. 

    Kaupunki­radalle ei mah­du lisää junia, metron kap­a­siteet­ti uhkaa lop­pua, ja raitio­vaunutkin kulke­vat liian hitaasti. Pitäisikö vähen­tää asukkaita?

    Vastaa

35. Osmo Soin­in­vaara: e

    Miten niin kään­tö­paik­ka veisi kort­telin? Korkeavuorenkadul­la ja Munkkin­imessä raito­vau­nun kään­tö­paik­ka ympäröi korttelin.

    En sinän­sä piudä kak­sisu­un­taisia raitio­vaunu­ja huonona ajatuk­se­na, mut­ta kat­sokaa myös sel­l­aisen heikkoudet. — Niitä taitaa olla Duis­bur­gis­sa tai sit­ten Essenissä…

    Pikaraitio­vaunut ovat Helsingis­sä vielä hypotet­ti­nen mah­dol­lisu­us. Sem­minkin kun meil­lä on pikaraitio­vaunut. Ne tosin kulke­vat ilman kisko­ja kumipyöril­lä ja niitä kut­su­taan linja-autoiksi.

    Vastaa

36. ze: Pysäköin­tipaikat eivät ole ongel­ma. Niitä kan­nat­taa ehdot­tomasti rak­en­taa sen ver­ran kuin niille on kysyn­tää, ehkä jopa vähän enem­män. Ongel­ma on pysäköinti­nor­mi, joka edel­lyt­tää rak­en­ta­maan kysyn­tään näh­den aivan tolkut­tomasti liikaa pysäköin­tipaikko­ja. Tämä on ihan simp­peliä matem­ati­ikkaa: Helsingis­sä auton omis­taa noin puo­let koti­talouk­sista, mut­ta nor­mi edel­lyt­tää, että asukaspysäköin­tipaikko­ja tehdään n. 0.8–1 per asun­to. Lisäk­si pitää tehdä myös asioin­tipaikat, viera­s­paikat jne.

    Pysäköinti­nor­mi on suurin yksit­täi­nen este halpo­jen asun­to­jen rak­en­tamiselle, joten sen muut­ta­mi­nen ei todel­lakaan ole vähäpätöi­nen asia. 

    Eikö ongel­ma (onko se ongel­ma?) ratkeaisi sil­lä, että tyhjälle autopaikalle saisi taloy­htiö sijoit­taa halutes­saan kont­ti­a­sun­non (mitat n. 6 m x n. 2.5 m x n. 2.5 m) tai vaik­ka päällekkäin kak­si? (Kevy­trak­en­teiset raput ulkopuolelle) 

    Määräaikaisel­la vuokra­suh­teel­la asukkaalle olisi pal­stan vapau­tu­mi­nen ainakin tarvit­taes­sa ennal­ta tiedos­sa. Jos joku autopaikan halu­aisi myöhem­min autolleen käyt­tää, voisi kon­tit siirtää seu­raa­van halukkaan asun­to- ta taloy­htiön käyttöön. 

    Miten niis­sä asun­tokon­teis­sa mah­taa olla ratkaistu vesi, läm­pö ja viemäröin­ti? (Onko nuo asi­at ratkaistu?)

    Vastaa

    1. Kym­men­tä tuol­laista kont­ti­a­sun­toa kohden pitäisi olla kuusi autopaikkaa. Ne mak­sa­vat paljon enem­män kuin nuo kont­ti­a­sun­not, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telu on pysäköin­nin suun­nit­telua. (Val­i­tuk­set: kok, dem)

       Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara:
    Korkeusero estää kort­telin kiertämisen Vartiosaaressa.

    Ara­bi­as­sa on Ara­bi­ankadun ja Kaj Franckin kadun risteykessä 8:n päät­täri. Ilmaku­vas­ta päätellen se ei kovin kum­m­moista kään­töympyrää tarvitse.

    Käynytkin siel­lä, mut­ta enpä mitan­nut halkaisijaa.

    Vastaa

38. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 30.4.2015 kel­lo 22:47: tuo “val­i­tu­sosoi­tus” on jo van­han tois­toa. Tois­tan siis myös itseäni: vihreätkin ovat oppi­neet yhteis­ten asioiden hoi­dos­sa “lehmänkaup­po­jen” teon. Onko siis parkki­normin muut­ta­mi­nen liian vähäpätöi­nen asia tehdä kaup­paa tois­t­en puoluei­den kanssa?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

39. Osmo Soin­in­vaara:
    Lento­toim­inta ja asun­not eivät nyt oikein mah­du samalle aluelle.
    :
    :

    Oliko tämä vas­taus aiem­min päiväl­lä esit­tämääni kysymyk­seeni siitä on täl­laista vai­h­toe­htoa käsitel­ty jos­sakin? Jos oli, min­ulle ei nyt selvin­nyt onko asi­as­ta keskustel­tu tai sel­l­aista vai­h­toe­htoa peräti selvitetty.

    -mikko

    Vastaa

40. Osmo Soin­in­vaara:
    Kym­men­tä tuol­laista kont­ti­a­sun­toa kohden pitäisi olla kuusi autopaikkaa. Ne mak­sa­vat paljon enem­män kuin nuo kont­ti­a­sun­not, mut­ta kaupunkisu­un­nit­telu on pysäköin­nin suun­nit­telua. (Val­i­tuk­set: kok, dem) 

    Jos ajatel­laan, että autopaikan pin­ta-ala on sama kuin yhden kon­tin pin­ta-ala, ja lanataan kaupunkimet­sää puis­tokadun var­res­ta pusku­trak­to­ril­la sen ver­ran, että tilaa löy­tyy kymmenelle kon­tille sekä kuudelle autopaikalle, on kokon­aispin­ta-alaa käytet­ty min­un laskupääni mukaan yhteen­sä kuu­den­toista yksikön verran. 

    Osmonko laskuopin mukaan nuo kuusi lanat­tua pal­staa autopaikoin muka mak­saisi­vat enem­män kuin kymme­nen lanat­tua pal­staa, jois­sa pal­stan lisäk­si kymme­nen varustel­tua asun­tokont­tia omil­la paikoil­laan? Miten tuo olisi mahdollista? 

    Mis­tä läh­tien neliömetri pelkäl­lä, pal­jaal­la ken­täl­lä on kalli­impi kuin neliömetri hyvin varustel­tua asun­tokont­tia samal­la paikalla, sen ohel­la? Jos samaa lasku­ta­paa käytet­täisi­in kir­jakau­pas­sa, olisi ilmeis­es­ti kir­ja ilman tek­stiä kalli­impi kuin kir­ja esimerkik­si Osmon kir­joit­ta­man tek­stin kera? Alen­taako tek­sti kir­jan sivuil­la sen arvoa?

    Miten ihmeessä oli muu­toin aikoinaan Helsingis­sä, kun kivikaupunkia esimerkik­si Töölössä raken­net­ti­in, kaupungilla varaa sijoit­taa läh­es­tulkoon kaikkien katu­jen var­sille tilaa pysäköin­tiä (tai talvien lun­ta varten) kadun molem­mille puo­lille, ja sen lisäk­si vielä paikoin auto­hallei­hin? Onko kaupun­ki käynyt köy­hem­mäk­si, kun väestön määrä on tääl­lä kasvanut?

    Vastaa

41. Asukkai­ta vähen­net­tävä: Kaupunki­radalle ei mah­du lisää junia, metron kap­a­siteet­ti uhkaa lop­pua, ja raitio­vaunutkin kulke­vat liian hitaasti. Pitäisikö vähen­tää asukkaita?

    Kaupunki­radalle siis ei mah­du kap­palemääräis­es­ti enem­pää junavuoro­ja nykyisel­lä kulu­valvon­ta­jär­jestelmäl­lä ja liiken­nöin­tikäytän­nöil­lä, mut­ta nämä voidaan muut­taa enem­pi metro­maiseen suun­taan. Matkus­ta­jia mah­tuu kyl­lä nykyisel­läänkin lisää paljonkin, ei tarvitse kuin ajaa pitem­piä junia. Tart­tis siis rak­en­taa nyky­is­ten asemien ympäristöt, jot­ka lykkäävät täl­lä het­kel­lä koiran­putkea. Mallia Tikkurilasta.

    Metron kap­a­siteet­ti uhkaa lop­pua kun ase­malai­ture­i­ta päätet­ti­in lyhen­tää kol­man­nek­sen aivan puh­taas­ta hölmöy­destä johtuen. Tämä on kor­jat­tavis­sa ole­va asia, mut­ta saat­taa tul­la kalliiksi.

    Ratikoiden hitaus johtuu siitä, että raitioverkkoa ei ole kehitet­ty tosis­saan. Ratikat on suht pienel­lä ja jopa suht edullisel­la (ainakin raskas­raiteisi­in ver­rat­tuna) säätämisel­lä mah­dol­lista saa­da kulke­maan sak­salaista vauh­tia, ja sak­salaisen kokoisi­na (tarvit­taes­sa kah­den yksikön juna).

    Kaupunki­laiset voi tietysti myös lähet­tää työl­listymään Saarijärvelle.

    Vastaa

42. Ihme­tyt­tää kyl­lä vihrei­den into gryn­da­ta kaikkein vaikeapääsy­isim­mätkin luon­toko­hteet. Pääkaupunkiseudul­la olisi pääväyli­in hel­posti liitet­täviä har­mit­tomampia kohteitakin val­lan riittävästi.

    Vastaa

43. Markku af Heurlin: Ara­bi­as­sa on Ara­bi­ankadun ja Kaj Franckin kadun risteykessä 8:n päät­täri. Ilmaku­vas­ta päätellen se ei kovin kum­m­moista kään­töympyrää tarvitse.

    Käynytkin siel­lä, mut­ta enpä mitan­nut halkaisijaa.

    Se on aivan liian ahdas, kos­ka arkkite­hdit halu­a­vat pieniä tore­ja. Ratik­ka pitää liikaa meteliä, kulut­taa liikaa kisko­ja ja kuolleista kul­mista aiheutuu vaarati­lantei­ta. Toiv­ot­tavasti kukaan ei kat­so Ara­bi­an­ran­nas­ta mallia siihen, miten ratikan päät­täri pitää tehdä.

    Vastaa

44. Kale­vi Kämäräi­nen:
    Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 30.4.2015 kel­lo 22:47: tuo “val­i­tu­sosoi­tus” on jo van­han tois­toa. Tois­tan siis myös itseäni: vihreätkin ovat oppi­neet yhteis­ten asioiden hoi­dos­sa “lehmänkaup­po­jen” teon. Onko siis parkki­normin muut­ta­mi­nen liian vähäpätöi­nen asia tehdä kaup­paa tois­t­en puoluei­den kanssa?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Jos ei tässä blo­gis­sa, tai ylipäätään muis­sakaan keskusteluis­sa, sal­lit­taisi van­han tois­toa, voisi yli 90 pros­ent­tia puheen­vuoroista pan­na saman tien roskakoriin.

    Ei tois­to sinän­sä ole huono asia, sil­lä ei kukaan meistä muista kaikkia jos­sain vai­heessa esitet­tyjä näkökan­to­ja. Type­rä jankkaami­nen, jon­ka ei ole tarkoi­tuskaan viedä keskustelua eteen­päin vaan tois­taa esit­täjän­sä lukki­u­tunei­ta asen­tei­ta, on sit­ten toinen asia.

    Tämä tuli mieleen juuri tässä yhtey­dessä, sil­lä tuo muis­tu­tus siitä, ettei Osmo Soin­in­vaara, tai ylipäätään kukaan muukaan vihreä, voi mitään sille, jos kokoomus ja Sdp yhteis­toimin muu­ta päät­tävät, on tärkeä. Soin­in­vaara saa näet omas­sa blo­gis­saan usein moit­tei­ta poli­it­ti­sista päätök­sistä, joi­ta hän on itse vas­tus­tanut ja ker­too tääl­lä vain päätök­sen lopputuloksen.

    Sen sijaan Kale­vi Kämäräi­nen nos­taa myös esi­in aina mie­lenki­in­toisen kysymyk­sen siitä, paljonko “lehmänkaup­po­ja” on syytä tehdä ja mitkä ovat ne tärkeim­mät kärk­i­hankkeet, joista ne kan­nat­taa tehdä. Yhdenkään puolueen voima ei näet riitä saa­maan kaikkia tavoit­teitaan läpi. 

    Ja lehmänkaupoista kan­nat­taa muis­taa, että niistä joutuu myös mak­samaan. Saadak­seen läpi jonkun itselleen tärkeän asian, joutuu luop­umaan jostain tois­es­ta tavoit­teesta. Ja haukut siitäkin sit­ten tule­vat. Mut­ta tätähän poli­ti­ik­ka on, kom­pro­missien tekoa.

    Vastaa

45. Daniel Fed­er­ley: Se on aivan liian ahdas, kos­ka arkkite­hdit halu­a­vat pieniä tore­ja. Ratik­ka pitää liikaa meteliä, kulut­taa liikaa kisko­ja ja kuolleista kul­mista aiheutuu vaarati­lantei­ta. Toiv­ot­tavasti kukaan ei kat­so Ara­bi­an­ran­nas­ta mallia siihen, miten ratikan päät­täri pitää tehdä. 

    Kään­töpöytä? Tarvi­taan ympyrä, jol­la on ratikan mitan ver­ran halka­isi­jaa, ts. omakoti­ton­tin verran.

    (Juu, kak­sisu­un­tainen spo­ra voi olla taloudel­lisem­pi ratkaisu, mut­ta onhan näitä teknisiä ratkaisuita…)

    Vastaa

    1. Pikaratikat tule­vat ole­maan vähin­tään 45 metriä pitk­iä. Sik­si kään­töpöytä ei pelitä.

       Vastaa

       1. Ero suo­ma­laiset ja vaikka­pa espan­jalaisen liiken­nekult­tuurin välil­lä näkyy kahdessa asiassa:
          1) Espan­jas­sa nou­date­taan suo­jatiesään­töä. Jos jalankulk­i­ja poysähtyy kadunkuo­maan, autoli­ikenne pysähtyy, kos­ka jalankulk­i­jalle annetaan tilaa swuojatiellä.
          2) Espan­jas­sa yritetään vält­tää risteysten ajamista tukkoon. Se on Suomes­sakin kiel­let­tyä, mut­ta kiel­toa ei valvota mitenkään.

46. Osmo Soin­in­vaara:
    …moot­toritei­den muut­tamis­es­ta kaduik­si (70 000 – 90 000)… 

    Mal­mi onnek­si säi­lynee lento­kent­tänä. Sitä tarvi­taan tule­vaisu­udessa. Katse on kohdis­tet­ta­va paljon keskus­taa lähempänä ole­vi­in alueisiin.

    Jos motarien osalta on huono­ja norme­ja, niin nuo vajaat 100 000 asun­toa saadaan yksinker­tais­es­ti muut­ta­mal­la ahdas­mielisiä norme­ja. Ei motari tarvitse mitään suo­ja-aluet­ta, kun­han laitim­mainen talorivi raken­netaan kun­nol­la. Käy vaik­ka Granis­sa, jos­sa on asuin­talo­ja kiin­ni raiteissa.

    Vastaa

47. Osmo Soin­in­vaara:
    Ero suo­ma­laiset ja vaikka­pa espan­jalaisen liiken­nekult­tuurin välil­lä näkyy kahdessa asiassa:
    1) Espan­jas­sa nou­date­taan suo­jatiesään­töä. Jos jalankulk­i­ja poysähtyy kadunkuo­maan, autoli­ikenne pysähtyy, kos­ka jalankulk­i­jalle annetaan tilaa swuojatiellä.
    2) Espan­jas­sa yritetään vält­tää risteysten ajamista tukkoon. Se on Suomes­sakin kiel­let­tyä, mut­ta kiel­toa ei valvota mitenkään.

    Ulkoasi­ain­min­is­ter­iö ei allekir­joi­ta tuota:

    http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=66320&contentlan=1&culture=fi-fi

    On tot­ta, että Espan­jan liiken­nekult­tuuri on parem­pi kuin esim. Ital­ian, mut­ta aika vil­liä siel­lä on meno Suomeen ver­rat­tuna. Mielu­um­min mei­dän pitäisi hakea oppia Ruot­sista, jos­sa on paras näkemistäni liikennekulttuureista.

    Vastaa

48. Kom­ment­ti Pekka T:lle 1.5.2015 kel­lo 15:57: Soin­in­vaaran vas­tausten ja vas­taa­mat­to­muuk­sien perus­teel­la arve­len, ettei parkki­normin muut­ta­mi­nen ole vihreillekään kovin tärkeä hanke.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

    1. Kale­vi KÄmäräinen.
       ON aivan kohtu­u­ton­ta syyt­tää vihre­itä parkki­normista. Olemme tapelleet sen lieven­tämisen tai pois­tamisen puoles­ta koko ajan, mut­ta san­ot­tavaa vas­takaikua ei ole tul­lut. Vähän kuitenkin tun­tuu siltä, että asen­teet ovat kyp­symässä kun on käynyt ilmi, että parkki­nor­mi estää tiivistämisen jopoa metroasemien viereis­sis­sä kort­teleis­sa. Köö­pan­ham­i­nas­sa Jätkäsaar­ta muis­tut­taval­la alueel­la parkki­nor­mi oli 1/200 k‑m2, Helsin­gin Jätkäsaa­res­sa 1/140 k‑m2. Aivan olen­nais­es­ti pienem­mäl­lä parkkipåaikkamääräl­lä pär­jät­täisi­in, jos parkkipaikat myytäisiin/vuokrattaisiin erik­seen sen sijaan, että ne pakkomyy­dään asun­non mukana. Auton vuokraami­nen tulisi edullisem­mak­si kuin parkkipaikan vuokraaminen.

       Vastaa

49. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 2.5.2015 kel­lo 10:11: en ole syyt­tänyt vihre­itä pankki­normista, mut­ta olen kyl­lä keskustelun kulues­sa epäil­lyt olet­teko tehneet kaikkenne sen muuttamiseksi.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    Vastaa

50. Daniel Fed­er­ley: Se on aivan liian ahdas, kos­ka arkkite­hdit halu­a­vat pieniä tore­ja. Ratik­ka pitää liikaa meteliä, kulut­taa liikaa kisko­ja ja kuolleista kul­mista aiheutuu vaarati­lantei­ta. Toiv­ot­tavasti kukaan ei kat­so Ara­bi­an­ran­nas­ta mallia siihen, miten ratikan päät­täri pitää tehdä.

    En tiedä, mis­sä määrin ko. kään­töymåpyrä aiheut­taa vaarati­lantei­ta. Se lie­nee riit­tävä tarkoituk­sesan eli spo­ran kulkusu­un­nan kään­tämiseen. Alueee sisäl­lä ole­va tila on lähin­nä vain visuaalises­sa tilas­sa, niinkuin suurin osa aukioista.

    Vastaa

    1. Mitä vikaa siinä kak­sisu­un­taises­sa ratikas­sa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

       Vastaa

51. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vikaa siinä kak­sisu­un­taises­sa ratikas­sa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

    Sitä vikaa, että taas tarvi­taan uusi ratikka­malli, kun yksi uusi on juuri suurel­la vaival­la saatu lop­pusuo­ralle. Mut­ta ei kai sillä(kään) ole niin suur­ta väliä, kun aina voidaan veron­mak­sajien rahoil­la tehdä kaiken­laisia “uud­is­tuk­sia”, kus­tan­nuk­sista viis.

    Vastaa

    1. Tarvi­taan joka tapauk­ses­sa olen­nais­es­ti pidem­pi ratik­ka. Jok­er­il­in­jalle on kaavail­tu 45 — 60 metriä pitkää ratikkaa ja sel­l­ainen var­maankin ajaa myös Laajasaloon.

       Vastaa

52. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vikaa siinä kak­sisu­un­taises­sa ratikas­sa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vikaa siinä kak­sisu­un­taises­sa ratikas­sa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

    Olet itse main­in­nu­ty­h­den syyn: yliomääräis­ten ovien aiheutat­ma matkus­ta­japaikko­jen mene­tys. Toinen on sit­ten toisen kul­jet­ta­japaikan aiheuttma matkus­ta­japaikko­nen mene­tys. — Näil­lä on merk­i­tys­tä vain ruuhka-aikaan

    Sit­ten tätyy olla paljon vas­takkaissu­un­taisia istu­imia tai täy­tyy matkus­taa selkä meno­su­un­taan, minkä moni saat­taa kokea epämiel­lyt­tävänä ja hankalana,

    Mitkään näistä eivät ole oleellisia.

    Tämä ei varsi­naiset­si kuu­lu asi­aan, mut­ta Zurchissä on uudet komeat ja kuvas­ta päätellen yksisu­un­taiset raitiovaunut.

    Vastaa

53. Osmo Soin­in­vaara:
    Mitä vikaa siinä kak­sisu­un­taises­sa ratikas­sa on? Hyvin yleinen ratkaisu maailmalla.

    Noin yleis­es­ti ottaen siinä on kolme vikaa. 

    Yksi on se, että päätepysäkkikään­nöl­lä on varat­ta­va aikaa siihen, että kul­jet­ta­ja sam­mut­taa vau­nun, kävelee toiseen päähän ja käyn­nistää sen. Nykyaikaiset vaunut ovat tietokonei­ta eikä se käyn­nistys suju ihan het­kessä. Päätepysäkil­lä tietysti seistään joka tapauk­ses­sa, mut­ta varoaikaa on lisät­tävä ver­rat­tuna siihen, että aje­taan vain lenk­ki ja ollaan valmi­ita lähtöön. Se mak­saa rahaa. (Tosin se lenkin ajami­nenkaan ei suju ihan sekun­nis­sa, kuten esim. Ara­bi­an ahtaas­sa lenkissä voi huomata.)

    Toinen on vau­nun sis­us­t­a­mi­nen. Kun ovet ovat molem­mil­la puo­lil­la, katoaa penkke­jä. “Väärän puolen” ovi­tilaa käytetään käytän­nössä las­ten­vaunu- ja pyörä­tuoli­ti­lana, mut­ta niille on silti varat­ta­va myös muu­ta tilaa vaunus­ta. Lop­putu­lok­se­na istu­imia mah­tuu vähemmän.

    Kol­man­te­na toisen pään ohjaamo syö matkus­ta­moti­laa, mikä koros­tuu eri­tyis­es­ti sil­loin, jos vaunu on kovin lyhyt, kuten Helsingis­sä tois­taisek­si. Jos vaunu on 45-metri­nen, vaiku­tus on huo­mat­tavasti pienempi.

    Helsingis­sä oli aikanaan kak­sisu­un­taiset vaunut. Eri­tyis­es­ti syy #1 johti kak­sisu­un­taisi­in siir­tymiseen 1940-luvulla.

    Nykypäivänä uusil­la raitioteil­lä on käytän­nössä vain kak­sisu­un­taisia vaunuja.

    Yksisu­un­tavaunuis­sa on omat kankeuten­sa, ja juuri tähän Laajasalo–Vartiosaari-keissiin totis­es­ti toivon, että kak­sisu­un­tavaunu­ja han­ki­taan. Var­tiosaaren päätepysäk­ki, lin­jan hivut­ta­mi­nen itään pala palal­ta, keskus­tan päätepysäkkialueen löytämi­nen. Siinä kolme kohtaa, jot­ka perustel­e­vat kaksisuuntavaunuja.

    Vastaa

54. Daniel Fed­er­ley: Noin yleis­es­ti ottaen siinä on kolme vikaa. 

    Yksi on se, että päätepysäkkikään­nöl­lä on varat­ta­va aikaa siihen, että kul­jet­ta­ja sam­mut­taa vau­nun, kävelee toiseen päähän ja käyn­nistää sen. Nykyaikaiset vaunut ovat tietokonei­ta eikä se käyn­nistys suju ihan het­kessä. Päätepysäkil­lä tietysti seistään joka tapauk­ses­sa, mut­ta varoaikaa on lisät­tävä ver­rat­tuna siihen, että aje­taan vain lenk­ki ja ollaan valmi­ita lähtöön. Se mak­saa rahaa. (Tosin se lenkin ajami­nenkaan ei suju ihan sekun­nis­sa, kuten esim. Ara­bi­an ahtaas­sa lenkissä voi huomata.)

    Toinen on vau­nun sis­us­t­a­mi­nen. Kun ovet ovat molem­mil­la puo­lil­la, katoaa penkke­jä. “Väärän puolen” ovi­tilaa käytetään käytän­nössä las­ten­vaunu- ja pyörä­tuoli­ti­lana, mut­ta niille on silti varat­ta­va myös muu­ta tilaa vaunus­ta. Lop­putu­lok­se­na istu­imia mah­tuu vähemmän.

    Kol­man­te­na toisen pään ohjaamo syö matkus­ta­moti­laa, mikä koros­tuu eri­tyis­es­ti sil­loin, jos vaunu on kovin lyhyt, kuten Helsingis­sä tois­taisek­si. Jos vaunu on 45-metri­nen, vaiku­tus on huo­mat­tavasti pienempi.

    Helsingis­sä oli aikanaan kak­sisu­un­taiset vaunut. Eri­tyis­es­ti syy #1 johti kak­sisu­un­taisi­in siir­tymiseen 1940-luvulla.

    Nykypäivänä uusil­la raitioteil­lä on käytän­nössä vain kak­sisu­un­taisia vaunuja.

    Yksisu­un­tavaunuis­sa on omat kankeuten­sa, ja juuri tähän Laajasalo–Vartiosaari-keissiin totis­es­ti toivon, että kak­sisu­un­tavaunu­ja han­ki­taan. Var­tiosaaren päätepysäk­ki, lin­jan hivut­ta­mi­nen itään pala palal­ta, keskus­tan päätepysäkkialueen löytämi­nen. Siinä kolme kohtaa, jot­ka perustel­e­vat kaksisuuntavaunuja. 

    Mik­si kak­sisu­un­taratikas­sa tarvi­taan ovia molem­min puolin? Eikö tulisi halvem­mak­si käyt­tää molem­pi­in suun­ti­in vain yksiä kisko­ja sekä samo­ja ovia ja samo­ja lai­ture­i­ta pysäkeillä?

    Avataanko kak­sisu­un­taratikan kaik­ki ovat aina yhtä aikaa? Sil­loin voisi ratikas­ta noustes­saan vält­tää esim. ratikan vier­essä sen ohiki­itämistä yrit­täneen pyöräil­i­jän aiheut­ta­mat ruh­jeet, mut­ta pää­tyä esim. keskikaupungilla toiseen suun­taan viereisil­lä kiskoil­la menevän yksi- tai kak­sisu­un­taratikan tai muun kulkuneu­von alle … , joten ei tuo taitaisi olla kovin turvallista.

    Entä, jos kak­si kak­sisu­un­taratikkaa on kah­den kiskoparin pysäkil­lä samaan aikaan? Voiko/saako sil­loin vai­h­taa kätevästi (hypäten?) suo­raan ratikas­ta toiseen käte­vim­min, jos tuol­lainen vai­h­to olisi jostain syys­tä tarpeen?

    Tarvi­taanko kak­sisu­un­taratikoi­ta varten kaikesta huoli­mat­ta tuplamäärä kisko­pare­ja ja pysäkeil­lä laitureita?

    Vastaa

    1. Ratikat aja­vat oikean­puoleises­sa liiken­teessä. Sik­si ovien on olta­va ratikan oikeal­la puolel­la. Vasem­man­puoleiset ovet pysyvät kiin­ni. Yksil­lä kiskoil­la ne eivät voi kulkea, kos­ka eivät pysty hyp­päämään koh­dates­sa tois­t­en­sa yli.

       Vastaa

55. Tätä kekustelua seu­rates­saan oppii kaiken­laista, mm seu­raa­van käsit­teen ran­skankielis­es­tä wikipediasta 

    “tramway sur pneu­ma­tiques” (löy­tyy myös saksaksi)

    Se Zurichin raitio­vaunu muuten on yksisu­un­tainen, raide­väli 1000 mm (eli sma kuin Hesas­sa) ja pitu­us 36000 mm. Tyhjä­paino 39,2 ton­nia, istuma­paikko­ja 96 ja sei­soma­paikko­ja 142, yhteen­sä siis 238.

    Vastaa

56. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikat aja­vat oikean­puoleises­sa liiken­teessä. Sik­si ovien on olta­va ratikan oikeal­la puolel­la. Vasem­man­puoleiset ovet pysyvät kiin­ni. Yksil­lä kiskoil­la ne eivät voi kulkea, kos­ka eivät pysty hyp­päämään koh­dates­sa tois­t­en­sa yli. 

    Sivu­u­tuk­sia varten voisi kaiketi olla myös lisäraide, vaik­ka sit­ten jokaisen pysäkin kohdal­la, jos lai­ture­i­ta tarvi­taan kuitenkin aina kak­si per pysäk­ki. Alp­pi­mais­sa lie­nee jos­sain näitäkin käytet­ty. Riip­puu tietysti reit­eistä, mah­dol­lis­es­ta reit­tiverkos­tos­ta, pysäkkiväleistä, muus­ta mah­dol­lis­es­ta liiken­teestä kisko­jen yllä, sekä vuoroväleistä nyt, ja tule­vaisu­udessa, mikä jär­jeste­ly on mielekkäin ratkaisu.

    Kuvaa­mas­sasi jär­jestelmässä on siis läh­es koko reit­ti, päätepysäkke­jä luku­unot­ta­mat­ta, pelkkää raide­paria ja sitä lähin­nä sivu­u­tuk­sia varten tarvit­tavaa lisäraide­paria. Siinä on tietysti huo­let­tomam­paa ajel­la, eikä tarvitse koskaan odotel­la toista, vas­takkaises­ta suun­nas­ta tule­vaa vaunua, kuten lin­jal­la 8 joskus kauan sit­ten Salmisaaren suunnasta.

    Vastaa

    1. Jos vuoroväli on viisi min­u­ut­tia, ratik­ka joutuu sivu­ut­ta­maan vas­taan­tule­van ker­ran 2,5 min­uutis­sa. Ei pelitä.

       Vastaa

57. Markku af Heurlin:
    Tämä ei varsi­naiset­si kuu­lu asi­aan, mut­ta Zurchissä on uudet komeat ja kuvas­ta päätellen yksisu­un­taiset raitiovaunut.

    Zürichin uusim­mat vaunut ovat mei­dän Var­i­o­tramien kanssa samaa sukupolvea ja samanikäisiä. Sar­ja tosin on suurem­pi, uusim­mat eivät ole kovin van­ho­ja mut­ta tekni­ik­ka on. Samoista ongelmista kär­sivät kuin mei­dän Variot.

    Vastaa

58. Sakke: Mik­si kak­sisu­un­taratikas­sa tarvi­taan ovia molem­min puolin? Eikö tulisi halvem­mak­si käyt­tää molem­pi­in suun­ti­in vain yksiä kisko­ja sekä samo­ja ovia ja samo­ja lai­ture­i­ta pysäkeillä?

    Entä, jos kak­si kak­sisu­un­taratikkaa on kah­den kiskoparin pysäkil­lä samaan aikaan? Voiko/saako sil­loin vai­h­taa kätevästi (hypäten?) suo­raan ratikas­ta toiseen käte­vim­min, jos tuol­lainen vai­h­to olisi jostain syys­tä tarpeen?

    Tarvi­taanko kak­sisu­un­taratikoi­ta varten kaikesta huoli­mat­ta tuplamäärä kisko­pare­ja ja pysäkeil­lä laitureita? 

    Maail­mal­ta löy­tyy melkein mitä vaan. Myös kak­sisu­un­tavaunu­ja, jois­sa on ovet vain yhdel­lä puolel­la. Mut­ta se on kyl­lä todel­la harvinaista.

    Helsin­gin sähköraiti­oti­et oli­vat yksir­aiteisia vain 8 vuo­den ajan. Se riit­ti todis­ta­maan, että kan­nat­taa investoi­da toisi­in raiteisi­in ja saa­da liikenne luotet­tavak­si. Vaik­ka tuol­loin ei ollut juuri auto­ja eikä ain­ut­takaan liiken­neval­oa, oli liikenne silti sen ver­ran epäsään­nöl­listä, että sivu­u­tu­s­paikoil­la joudut­ti­in odot­tele­maan. Ihan kuten Turun juna tänä päivänä tekee, ja sik­si myöhästelee.

    Pääsään­töis­es­ti kaupunki­raideli­iken­teessä aje­taan niin tiheää vuoroväliä, ettei yksir­aiteisu­us ole todel­li­nen vai­h­toe­hto. Yksir­aiteinen olisi halvem­pi, mut­tei niin paljon halvem­pi kuin voisi kuvitel­la. Esimerkik­si Helsingis­sä put­ki- ja johtosi­ir­rot mak­sa­vat karkeasti 50 % koko han­kkeesta, ja ne on tehtävä joka tapauk­ses­sa. Samoin tasasu­un­taa­jat (luokkaa 1–1,5 Me/kpl) on han­kit­ta­va joka tapauk­ses­sa ym.

    Pysäkki­lai­turei­den ei vält­tämät­tä tarvitse olla sivu­lai­ture­i­ta. Jos vaunus­sa on ovet molem­min puolin, voidaan käyt­tää myös keski­lai­ture­i­ta. Sel­l­ainen on suun­nit­teil­la Tam­pereelle yhdelle ahtaalle pysäkille ja se oli mah­dol­lisuute­na mukana myös Jok­erin suun­nit­telus­sa, mut­ta Jok­erin kaik­ki pysäk­it pystyt­ti­in suun­nit­tele­maan sivulaitureiksi.

    Vastaa

59. Jalankulk­i­ja: Sitä vikaa, että taas tarvi­taan uusi ratikka­malli, kun yksi uusi on juuri suurel­la vaival­la saatu lop­pusuo­ralle. Mut­ta ei kai sillä(kään) ole niin suur­ta väliä, kun aina voidaan veron­mak­sajien rahoil­la tehdä kaiken­laisia “uud­is­tuk­sia”, kus­tan­nuk­sista viis.

    Nykyi­nen Artic on suun­nitel­tu myös kak­sisu­un­tavaunuk­si. Vaik­ka Transtech myy vaunua tois­taisek­si vain Helsinki­in, on tietysti ollut järkevää varautua siihen, että käyt­täjiä tulee muual­takin. Esimerkik­si rakenne kestää vastapuolen ovet. Ne voisi peri­aat­teessa asen­taa vaik­ka jo nyky­isi­inkin vaunuihin.

    HKL:n optiot sal­li­vat nyky­istä pidem­män ja myös kak­sisu­un­taisen vau­nun han­k­in­nan, ja osa suun­nit­te­lu­työstä on jo tehty. Varsi­naisia teknisiä riske­jä ei liity siihen, että ohjaamo­ja on yhden sijaan kaksi.

    Nyky­istä huo­mat­tavasti pidem­pi vaunu vaatii käsit­tääk­seni osit­taista uudelleen­su­un­nit­telua. Mut­ta jos Jok­erin ja Laa­jasa­lon kaar­resäteis­sä ei tarvitse varautua kaikkein ahtaimpi­in kort­te­likaupun­gin mutki­in, niin nykykon­sep­ti saadaan venytet­tyä 30 metri­in ilman ongelmia.

    Vastaa

60. Osmo Soin­in­vaara: Ratikat aja­vat oikean­puoleises­sa liiken­teessä. Sik­si ovien on olta­va ratikan oikeal­la puolel­la. Vasem­man­puoleiset ovet pysyvät kiinni.

    Kak­sisu­un­tavaunu tuo lisää vapauk­sia kisko­jen ja pysäkkien sijoit­telu­un. Esplana­di-lay­outis­sa, jos­sa puisto/kävelyalue on ajo­ra­to­jen välis­sä, luon­te­va lop­putu­los saadaan kun kulku tapah­tuu ratikan vasem­man­puolei­sista ovista.

    Vastaa

61. Osmo Soin­in­vaara:
    Autopaik­ka ramppei­neen vie keskimäärin 30 neliötä 

    Robot­ti­park­ki ei vie.

    Sit­ten kun maas­ta alkaa ole­maan pulaa, niin siir­ryt­täneen robot­ti­parkkei­hin? Voitaisi­inko kaavoituk­ses­sa ottaa ennakkoa ja edel­lyt­tää jo nyt robottia? 

    Jos insinööri saa autot ajele­maan itsek­seen, niin kai hän ne häkki­inkin saa.

    Vastaa

62. Daniel Fed­er­ley: …Mut­ta jos Jok­erin ja Laa­jasa­lon kaar­resäteis­sä ei tarvitse varautua kaikkein ahtaimpi­in kort­te­likaupun­gin mutki­in, niin nykykon­sep­ti saadaan venytet­tyä 30 metri­in ilman ongelmia.

    Tuos­sa ollaan nyt sit­ten kuop­paa­mas­sa suu­ru­u­den ekono­mia, joka tässä tapauk­ses­sa olisi toimi­va. Oste­taan kah­ta eri vaunutyyp­piä 50 kpl, kun muuten pär­jät­täisi­in yhdel­la tyyp­il­la 100 kpl. En ole var­ma, että tämä on hyvä veto.

    Haja-asu­tusalueen joukkoli­ikenne tullee pitkän päälle häviämään kokon­aan auto­jen kehit­tyessä. Kan­nat­taa sat­sa­ta ennen kaikkea kan­takaupun­gin linjoihin.

    Vastaa

63. Kalle:
    Haja-asu­tusalueen joukkoli­ikenne tullee pitkän päälle häviämään kokon­aan auto­jen kehit­tyessä. Kan­nat­taa sat­sa­ta ennen kaikkea kan­takaupun­gin linjoihin.

    Nykyi­nen HSL on nimeno­maan keskit­tynyt kan­takaupun­gin lin­jo­jen heiken­tämiseen. Bus­sil­in­jo­ja on pätkit­ty, joten niil­lä ei pääse enää kun­nol­la mis­tään mihinkään (esim. 16, 17, 24, 55). Lin­jat 14 ja 18 ajel­e­vat perä perää samaa reit­tiä käsi kädessä, joten tois­es­ta ei ole mitään hyö­tyä. Ratikka­puolen kon­stailut saa­vat aikaan käyt­tämät­tömiä kisko­ja (kuten Toinen lin­ja, Diana­puis­to tai Arka­di­ankatu ja yleen­sä heti sen jäl­keen, kun kiskot ja pysäk­it on ensin uusit­tu), ja seu­raa­va uud­is­tus tuhoaa lop­utkin yhtey­det kan­takaupun­gin eri puolien välil­lä. Viralli­nen suosi­tushan on nykyään käve­ly ja pyöräi­ly, kun paljon muu­ta ei ole koh­ta tarjolla.

    Vastaa

64. Kalle: Tuos­sa ollaan nyt sit­ten kuop­paa­mas­sa suu­ru­u­den ekono­mia, joka tässä tapauk­ses­sa olisi toimi­va. Oste­taan kah­ta eri vaunutyyp­piä 50 kpl, kun muuten pär­jät­täisi­in yhdel­la tyyp­il­la 100 kpl. En ole var­ma, että tämä on hyvä veto. 

    Mitä tarkoi­tat? Ei nykyi­nen 27,6 m pitkä Artic ja mah­dolli­nen 2‑suuntainen venytet­ty 30 m Artic, joi­ta aje­taan kah­den vau­nun jun­i­na, ole teknis­es­ti eri­laisia. Samat varaosat, samat huol­lot. Ver­taa vaik­ka A320 ja A321.

    Vastaa

65. Mis­sään en ole näh­nyt luku­ja, minkä ver­ran Malmin lento­ken­tälle ollaan rak­en­ta­mas­sa kaupun­gin vuokra-asun­to­ja? Tuleeko myös omis­tusasun­to­ja? Mikä tulee ole­maan näi­den suhde?

    Vastaa

    1. Malmille niin kuin muuallekin tulee sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa 20 %, Se on 25 000 asukkaas­ta noin 5000. Ei tarkkaan, kos­ka tuo jakau­ma kos­kee asun­to­ja ei asukkaita.

       Vastaa

66. Osmo Soin­in­vaara:
    Malmille niin kuin muuallekin tulee sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa 20 %, Se on 25 000 asukkaas­ta noin 5000. Ei tarkkaan, kos­ka tuo jakau­ma kos­kee asun­to­ja ei asukkaita. 

    Mitä oikeas­t­aan, tarkkaan ottaen, sit­ten tuo ter­mi ‘sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to’ tarkoit­taa? Saako sel­l­ai­sis­sa asun­nois­sa asua puoluei­den silmääteke­vien suku­laiset ja tutut ym. kööri (puoli-?) ilmaisek­si? Val­tion vai kun­nan piikki­inkö ne todel­liset asumiskus­tan­nuk­set sit­ten laitetaan?

    Miten jakau­tuu eri ryh­mien välille ‘sosi­aalisen’ asun­to­tuotan­non asun­to­jen käyt­täjäkun­ta? Käytetäänkö niis­sä asun­nois­sa sel­l­aista peri­aatet­ta, että elämäl­lä sän­til­listä elämää (esim. rait­ti­ina, päi­hteit­tä) riit­tävän kauan, esim. kak­si, viisi tai seit­semän vuot­ta, on sen jäl­keen mah­dol­lisu­us ede­tä parem­malle alueelle, ja niin edelleen?

    Vastaa

67. Pir­jo: Robot­ti­park­ki ei vie.

    Sit­ten kun maas­ta alkaa ole­maan pulaa, niin siir­ryt­täneen robot­ti­parkkei­hin? Voitaisi­inko kaavoituk­ses­sa ottaa ennakkoa ja edel­lyt­tää jo nyt robottia? 

    Jos insinööri saa autot ajele­maan itsek­seen, niin kai hän ne häkki­inkin saa.

    Robot­ti­parkke­ja, tais ns pater­nos­ter-autoparkke­ja on USA:ssa. Mut­ta halpo­ja ne eivät ole, eivätkä ongelmattomia.

    Vält­tämät­tä ei mitääb voite­ta, sil­lä auton ahkem­i­nen bobot­ti­park­ista vie sekin aikansa,ja ne vievät joka tapauk­ses­sa liikennetilansa.

    Vastaa

68. Kun min­ul­la oli maanan­taina asi­aa Ara­bi­aan, päätin samal­la tark­istaa päätepysäkin kään­töympyrän halka­isi­jan: 45 m ulko­laidal­la. (Pin­ta-ala siis 1600 m²)Sen isäk­si tarvi­taan kävelyalue., n 3m. Toisaal­ta osa kään­töympyrästä on tiealueella.

    Se pieni aukio kyl­lä mukavasti ryt­mit­tää kat­ua, vaik­ka se onkin pelkkä luon­nonkivil­lä kivet­ty aukio. Eikä mitään kivi­jalka­kaup­po­ja ympärillä.

    Sinän­sä kak­sisu­un­taratikat toden­näköis­es­ti ovat ratkaisu Laa­jasa­lon- Var­tiosaaren raitio­vaunuun. On kuitenkin hyvä varautua mah­dol­lisu­u­teen, että joudu­taan käyt­tämään syys­tä tai tois­es­ta varakalus­tona taval­lisia raito­vaunu­ja. Lie­nee tarpee­ton­ta muis­tut­taa Län­simetron lyhy­il­lä asemil­la han­ki­tus­ta kalli­ista säästöstä.

    Vastaa