Tekijä: Osmo Soininvaara

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (5): korkean osaamisen strategiasta luovuttava

Rapor­tis­sa tode­taan aivan oikein, että pitkälle menevä erikois­tu­mi­nen edel­lyt­tää suuria työssäkäyn­tialuei­ta. Lisäk­si tode­taan, että kapea-alaiseen erikois­tu­miseen liit­tyy suuria riske­jä, mikä on nähty vaikka­pa Oulus­sa ja Salos­sa Nokian matka­puhe­lin­ten nousun ja tuhon aikoina.

Ratkaisuk­si esitetään, että ei pidä erikois­tua niin voimakkaasti. Korkeaan osaamiseen perus­tu­va strate­gia on lisäk­si eri­ar­vois­ta­va. Esimerkkinä epä­var­muud­es­ta käytetään Espoon ja Van­taan elinkeino­raken­net­ta. Tavis­ten Van­taal­la esimerkik­si toim­i­tilo­jen käyt­töaste heilahtelee paljon vähem­män kuin Espoos­sa. Jat­ka lukemista “Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä (5): korkean osaamisen strate­gias­ta luovuttava”

Helen rakentaa Suomen suurimman aurinkovoimalan, varaa oma aurinkopaneelisi!

Helen Oy rak­en­taa Suomen suurim­man aurinkovoimalan Kivikon hiih­top­utken katolle. Voimalan tehok­si tulee 800 kW. Näin Hele­nil­lä on kak­sois johto aurinkovoimalois­sa. Tois­taisek­si suurin aurinkovoimala on Suvi­lahdessa, teholtaan 340 kW.

Jos halu­at vara­ta Kivikon voimalas­ta oman paneel­isi, se käy tästä. Yhden paneel­in teho on 285 W ja sen tuo­taa sähköä vuodessa vuodessa noin 240 kWh. Paneel­it vuokrataan hin­taan 4,40 €/kk ja niiden tuot­to hyvitetään sähkölaskussa.Siksi niitä vuokrataan vain Helenin sähköasiakkaille.

Suvi­lah­den voimala varat­ti­in lop­pu­un kahdessa päivässä. Kivikos­ta on varat­tu jo 40 %, joten kan­nat­taa toimia nopeasti.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2015

Var­tiosaaren osayleiskaavaluonnos

Tästä on tul­lut kiitet­tävän paljon pos­tia. Luon­nos hyväksytään äänin 7–2 asetet­tavak­si nähtäville. Toivoisin, että nähtävil­läoloaikana huomio­ta kiin­nitet­täisi­in myös kaa­van sisältöön, kos­ka ei se nyt ole ihan sama, mil­lainen asuinalue sinne tulee.

Asun­to­ja Laut­tasaar­en­tie 25:een

Ton­til­ta on jo puret­tu metrotöi­den tieltä huoltoase­ma. Tilalle tulee ker­rosta­lo, 3360 k‑m2. Ton­tille kellar4itasoon tulee metron liityn­täbussien kään­tö­paik­ka. Nerokas­ta! Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 12.5.2015”

Kuntien hallinto tälle vuosisadalle

Osakey­htiön hal­li­tus johtaa yri­tys­tä paljon määräti­etoisem­min kuin luot­ta­mushenkilöt kun­taa. Hal­li­tuk­sil­la on siis yri­tyk­sis­sä paljon enem­män val­taa kuin vaaleil­la val­i­tu­il­la elimil­lä on kun­nas­sa. Silti yri­tyk­sis­sä hal­li­tuk­set puut­tuvat palkatun johdon tekemisi­in paljon vähem­män kuin luot­ta­muse­limet kun­nan viras­to­jen toim­intaan. Yri­tyk­sis­sä toimeen­pano on dele­goitu toimi­valle johdolle ja hal­li­tus päät­tää strate­gi­sista asioista. Kun­nis­sa luot­ta­mus­miehet pyrkivät päät­tämään usein asioista ja eri­tyis­es­ti henkilökun­nan palkkaamis­es­ta, jot­ka luon­te­vim­min kuu­luisi­vat toimi­van johdon päätet­tävi­in. Strate­gi­sista asioista he eivät pääse päät­tämään kun­nol­la koskaan.

= = =

Kun­nis­sa on raskas kak­soishallinto, erik­seen luot­ta­mus­mieshallinto ja erik­seen virkamieshallinto, eikä näi­den välille ole saatu aikaan toimi­vaa työn­jakoa niin kuin yri­tyk­sis­sä on saatu. Miten tähän on tul­tu? Jat­ka lukemista “Kun­tien hallinto tälle vuosisadalle”

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (4) Nostaako vai laskeeko lisärakentaminen asuntojen hintaa?

En olisi uskonut, että siitäkin pitää kir­joit­taa postaus, nos­taako vai las­keeko asun­to­jen tar­jon­nan lisäämi­nen asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Mut­ta käsitel­lään nyt tämäkin asia.

Tilas­tol­lis­es­ti on tietysti niin, että siel­lä, mis­sä raken­netaan eniten, asun­not ovat kalli­ita. Sen väit­tämi­nen, että kausali­teet­ti menee niin päin, että rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa hin­to­jen nousua eikä toisin päin, on vähän samaa kuin sanoisi, että silmäl­a­sit heiken­tävät näköä. Sel­l­ainenkin kor­re­laa­tio tietysti on, että silmälase­ja käyt­tävil­lä on huonom­pi näkö kuin niil­lä, jot­ka eivät käytä.

Kan­nat­taako rak­en­taa sinne, mis­sä asun­not ovat kalleimpia vai myös sinne, jos­sa syn­tyvät asun­not joudu­taan myymään hal­val­la? Tässä intu­itio voi pet­tää. Pet­ti ainakin Mat­ti Van­hasel­la aikanaan, kun hän sanoi, ettei rak­en­tamista pidä keskit­tää hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle, kos­ka siel­lä asun­not ovat kalli­ita. Jat­ka lukemista “Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä (4) Nos­taako vai las­keeko lisärak­en­t­a­mi­nen asun­to­jen hintaa?”

Yleiskaavan asukastavoite ei ole ylimitoitettu

Onko Helsin­ki ylim­i­toit­ta­mas­sa kaavoituk­sen varautues­saan 860 000 asukkaaseen 2050? Merk­it­sisi­hän tämä väk­ilu­vun kasvua liki 240 000 asukkaal­la 35 vuodessa. Helsin­gin Sanomat esimerkik­si huo­maut­ti, että päätet­täessä aikanaan met­ros­ta oletet­ti­in Helsin­gin asukaslu­vun nou­se­vat 750 000 asukkaaseen tehdessään metropäätöstä 1960-luvu alus­sa, mut­ta nyt asukkai­ta kuitenkin vain 624 000.

Viisikym­men­tä vuot­ta sit­ten ei yliarvioitu kaupun­gin kasvua, vaan aliarvioiti­in kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mi­nen. Se, että kaupunki­rakenne hajau­tui, joh­tui suurelta osin siitä, että Helsin­ki ei kaavoit­tanut tarpeek­si asun­to­ja ja ihmiset jou­tu­i­v­at naa­purikun­ti­in. Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että enem­män olisi Helsinki­in ollut tuli­joi­ta, jos vain asun­to­ja olisi ollut. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­van asukas­tavoite ei ole ylimitoitettu”

Blogiskeskustelustamme on tehty kandityö

Jyväskylän yliopis­tossa on näköjään tehty diskurssi­ana­lyysi­in keskit­tynyt kan­di­tutkiel­ma, joka kos­ki kysymys­tä, onko näyt­teen val­in­ta vaikut­tanut Pisa-tulok­sen heiken­tymiseen. (“Vaikut­tiko näyt­teen val­in­ta pisa-katas­trofi­in?”) Sitä oli ihan haus­ka lukea. Todet­takoon, että alku­peräises­sa kir­joituk­ses­sa ei väitet­ty, että tulok­sen heikken­e­m­i­nen olisi johtunut siitä, että otok­ses­sa oli yliedus­tus maa­han­muut­ta­jia — se on help­po kor­ja­ta pain­ot­ta­mal­la maa­han­muut­ta­jien osu­us oikeak­si. Väite kos­ki sitä, että maa­han­muut­ta­javal­taisia koulu­ja oli otok­ses­sa liikaa ja kaupunkien eli­it­tik­oulu­ja liian vähän, jol­loin muut kuin maa­han­muut­ta­ja oppi­laat oli ehkä valit­tu näyt­teeseen harhaisesti.

Eve Kolar­in kan­di­daat­ti­tutkiel­maan Maa­han­muut­ta­jien rep­re­sen­toin­ti Osmo Soin­in­vaaran PISA 12 ‑tulok­sia käsit­televässä blog­itek­stis­sä ja sen kom­menteis­sa pääsee tästä.

 

Työajan pidentäminen on huono keino sisäisenä devalvaationa

Työa­jan piden­tämi­nen on huono ratkaisu aku­ut­tei­hin ongelmi­in, kos­ka se vie väärään suun­taan. Parem­pi sisäisen deval­vaa­tion keino olisi nos­taa arvon­lisäveroa ja laskea palkkaveroja.

Juha Sip­ilä näyt­tää otta­neen tosis­saan huolen siitä, että Suomen hin­tak­il­pailukyky on suure­na syynä seit­semät­tä vuot­ta jatku­vi­in talouden lai­hoi­hin vuosi­in. Olemme tilanteessa, jos­sa olisi devalvoita­va, mut­ta yhteis­val­u­u­tan olois­sa se on mah­do­ton­ta. Euro on kyl­lä devalvoitunut, mut­ta se ei paljon auta, kos­ka päävi­en­ti­maamme ovat joko euro­mai­ta tai niiden val­u­u­tat ovat devalvoituneet euron tahdis­sa tai nopeamminkin.

Palkkata­so pääsi karkaa­maan vuosi­na 2007 ja 2008 selvästi yli sen, mihin työn tuot­tavu­us antoi tukea. Opti­misti­nen seli­tys tähän on, että sil­loin olti­in vain tyh­miä. Pes­simisti­nen seli­tys on, että niin san­ot­tu NAIRU-työt­tömyy­den taso on Suomes­sa kovin korkea eli että näin tulee käymään jatkos­sakin, jos työt­tömyys las­kee alle seit­semän prosentin.

Suo­ma­laisen työn hin­taa voisi alen­taa suh­teessa kil­pail­i­ja­mai­hin pidät­tymäl­lä palkanko­ro­tuk­sista, kunnes kil­pail­i­joiden palkat ovat nousseet tarpeek­si. Tässä on se vika, että armah­ta­va inflaa­tio on pysähtynyt. Aika pitkään pitäisi odotel­la ja siinä välis­sä velkataak­ka kas­vaisi turhan paljon. Jat­ka lukemista “Työa­jan piden­tämi­nen on huono keino sisäisenä devalvaationa”

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (3): asuntotuotantoa on jarrutettava

Raportin huolestut­tavin aja­tus on, että asun­to­tuotan­toa kasvukeskuk­sis­sa ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä on hidastet­ta­va. Pide­tään aivan pöyristyt­tävänä, että MAL-sopimuk­ses­sa 48 % asun­to­tuotan­nos­ta suun­nitel­laan toteutet­tavak­si Helsin­gin seudul­la, jos­sa asuu vain 25 % väestöstä. Minä sanois­in, että vain 48 %, kos­ka suurim­mas­sa osas­sa Suomen asun­tokan­ta on riittävää.

Raportin alus­sa on aivan järkevää pohd­in­taa siitä, mik­si väki ja työ­paikat muut­ta­vat kaupunkei­hin. Palvelu­alo­jen kasvu ajaa kaupunkei­hin, kos­ka yksi­tyiset palve­lut men­estyvät vain kaupungeis­sa, samoin, että erikois­tu­mi­nen jyrkästi kapeaan osaamiseen edel­lyt­tää suur­ta työ­markki­na-aluet­ta. Kaupunkielämän virikkeisyys vetää puoleensa.

Kaupunkielämän virikkeisyys-argu­ment­ti kumo­taan yksinker­tais­es­ti vain sil­lä, ettei se koske kaikkia. Jotkut kaipaa­vat rauhal­lista elämän­muo­toa. Eihän sil­lä, että kaik­ki eivät halua asumaan kaupunki­in, voi kumo­ta väitet­tä, että nyky­istä use­ampi halu­aa! Elinkei­nop­o­li­it­tiset argu­men­tit vain sivu­utet­ti­in tai kumot­ti­in aika köykäis­es­ti (tästä oma postauk­sen­sa). Jat­ka lukemista “Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä (3): asun­to­tuotan­toa on jarrutettava”

Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (2) Infran hinta

Rapor­tis­sa taivastel­laan infra­struk­tu­uri­in kulu­vaa rahamäärää, kun Suo­mi pitää rak­en­taa sodan jäl­keen kol­man­nen ker­ran. Rapor­tis­sa halu­taan laskea yhteen uuden infran ja muut­to­tap­pioalueil­la käyt­tämät­tä jäävän hin­ta yhteen. Yhteen niitä ei voi laskea, on valit­ta­va jom­pikumpi lasku­ta­pa ja minä kyl­lä val­it­sisin sen uuden rak­en­tamisen kustannuksen.

Rapor­tis­sa yritetään sanoa, että infrakus­tan­nuk­set ovat tiheästiu asut­tuna henkeä kohden suurem­mat kuin har­vaan asut­tuna. Tähyän asti on san­ot­tu, että tien­pidon kus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa suuria mui­hin mai­hin ver­rat­tuna, kos­ka asu­tus on niin harvaa.

Kaupun­gin kas­vaes­sa tarvit­ta­van uuden liiken­n­ev­erkon rak­en­t­a­mi­nen on kallista, mut­ta tätä ei pidä liioitel­la. Se on jotain 10 – 20 % asun­toin­vestoin­neista. Asun­not tässä mak­sa­vat ja sen asukkaat rahoit­ta­vat itse. He siis pitävät investoin­tia kan­nat­ta­vana. Jat­ka lukemista “Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä (2) Infran hinta”