Yleiskaavan asukastavoite ei ole ylimitoitettu

Onko Hel­sin­ki yli­mi­toit­ta­mas­sa kaa­voi­tuk­sen varau­tues­saan 860 000 asuk­kaa­seen 2050? Mer­kit­si­si­hän tämä väki­lu­vun kas­vua liki 240 000 asuk­kaal­la 35 vuo­des­sa. Hel­sin­gin Sano­mat esi­mer­kik­si huo­maut­ti, että pää­tet­täes­sä aika­naan met­ros­ta ole­tet­tiin Hel­sin­gin asu­kas­lu­vun nouse­vat 750 000 asuk­kaa­seen teh­des­sään met­ro­pää­tös­tä 1960-luvu alus­sa, mut­ta nyt asuk­kai­ta kui­ten­kin vain 624 000.

Vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten ei yliar­vioi­tu kau­pun­gin kas­vua, vaan aliar­vioi­tiin kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen. Se, että kau­pun­ki­ra­ken­ne hajau­tui, joh­tui suu­rel­ta osin sii­tä, että Hel­sin­ki ei kaa­voit­ta­nut tar­peek­si asun­to­ja ja ihmi­set jou­tui­vat naa­pu­ri­kun­tiin. Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että enem­män oli­si Hel­sin­kiin ollut tuli­joi­ta, jos vain asun­to­ja oli­si ollut.

Vuo­teen 2050 men­nes­sä koko kau­pun­gin (=seu­tu) asu­kas­lu­vun ole­te­taan kas­va­van 560 000 asuk­kaal­la, eli kas­vun ole­te­taan jat­ku­van suun­nil­leen ennal­laan. Jos Hel­sin­ki ottaa täs­tä kas­vus­ta vain vajaat 240 000, muu­al­le menee sel­vä enem­mis­tö. Niin­pä seu­dun raken­ne jat­kaa hajoamistaan.

Oli­si hyvä, jos Hel­sin­ki voi­si ottaa tuos­ta asu­kas­lu­vun kas­vus­ta aiot­tua suu­rem­man osan. Väi­tän myös, että tämä vas­tai­si asuk­kai­den toi­vei­ta. Jos oli­si mah­dol­lis­ta tar­jo­ta seu­dun kai­kil­le asuk­kail­le mah­dol­li­suus vaih­taa nykyi­nen asun­ton­sa saman­ko­koi­seen ja ‑hin­tai­seen asun­toon Hel­sin­gis­sä, koko tuo 550 000 uut­ta asu­kas­ta voi­si toteu­tua Helsingissä.

Isom­paan kas­vuun kau­pun­gin rah­keet rii­tä eivät aina­kaan nyky­sään­nöil­lä. Mut­ta jos seu­dun kas­vu jää­kin 400 000 asuk­kaa­seen, Hel­sin­gin on jär­ke­vää edel­leen ottaa sii­tä tuo vajaat 240 000 asukasta.

Varau­tu­mi­nen 860 000 asuk­kaa­seen vuon­na 2050 ei ole miten­kään ylimitoitettua.

(Joku voi ihme­tel­lä, mik­si käy­tän täs­sä eri luku­ja kuin kau­pun­ki. Kau­pun­gin luvuis­sa varau­du­taan 260 000 tai 250 000 uuteen asuk­kaa­seen ja seu­dun kas­vuk­si ennus­te­taan 600 000. Olen vähen­tä­nyt nois­ta kas­vu­lu­vuis­ta jo toteu­tu­neen kasvun.)

99 vastausta artikkeliin “Yleiskaavan asukastavoite ei ole ylimitoitettu”

  1. Viit­taan Soi­le Jun­gewelt­te­rin mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­seen 1.5.2015..
    Sii­nä ker­ro­taan tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta Hol­lan­nis­sa, että kasau­tu­mi­sen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asu­kas­ti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asu­kas­ti­heys lähes 2000 ja tuot­ta­vuu­den kas­vu pit­kään jää­nyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    1. Aja­tel­lan­pa kan­san­ta­lout­ta joko koos­tuu vajaa­tuot­toi­ses­ta maa­ta­lou­des­ta, tuot­ta­vuus hen­keä koh­de 10 ja kau­pun­gis­ta, jos­sa tuot­ta­vuus hen­keä koh­den on 100. Puo­le maa­ta­lous­väes­tös­tä muut­taa kau­pun­kiin, jos­sa tuot­ta­vuus on edel­leen sata, mut­ta kun lii­ka väes­töä on muut­ta­nut pois maa­ta­lou­des­ta, maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus on nous­sut 20:een. Kos­ka kau­pun­gis­sa tut­ta­vuus on jämäh­tä­nyt pai­kal­leen ja maa­ta­lou­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, oli vir­he siir­tyä maa­ta­lou­des­ta kaupunkiin?

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kos­ka kau­pun­gis­sa tut­ta­vuus on jämäh­tä­nyt pai­kal­leen ja maa­ta­lou­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, oli vir­he siir­tyä maa­ta­lou­des­ta kaupunkiin? 

    Niin mut­ta kun ne maa­tuot­ta­jat mak­saa nii­den kau­pun­ki­lais­ten elä­mi­sen, kun ei kau­pun­geis­sa tuo­te­ta yhtään mitään (pait­si lai­vo­ja, pape­ri­ko­nei­ta, meri­die­se­lei­tä, pank­ki­pal­ve­lui­ta, sel­lu­teh­tai­den suun­ni­tel­mia, rakennuspalveluita,sementtiä, eri­kois­sai­raan­hoi­toa ja mui­ta vas­taa­via täy­sin ala-arvoi­sia hyö­dyk­kei­tä peru­noi­hin verratuna!) .

  3. Olli Ter­ho:
    Viit­taan Soi­le Jun­gewelt­te­rin mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­seen 1.5.2015..
    Sii­nä ker­ro­taan tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta Hol­lan­nis­sa, että kasau­tu­mi­sen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asu­kas­ti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asu­kas­ti­heys lähes 2000 ja tuot­ta­vuu­den kas­vu pit­kään jää­nyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    Hol­lan­ti on yksi koko­nai­nen maa, eikä yksi kau­pun­ki. Sit­ten jos koko Suo­men asu­kas­ti­heys lähes­tyi­si 1500/km2 niin kan­nat­tai­si ruve­ta jarruttamaan.

  4. Olli Ter­ho: Sii­nä ker­ro­taan tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta Hol­lan­nis­sa, että kasau­tu­mi­sen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asu­kas­ti­heys on yli 1500 as/neliökilometri.

    Hel­sin­gin seu­dul­le mah­tuu yli 5,5 mil­joo­naa asu­kas­ta ennen kuin asu­kas­ti­heys ylit­tää tuon 1500 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri. Toi­saal­ta mun suih­ku­ko­pis­sa voi olla yli 1,4 mil­joo­naa ihmis­tä per neliö­ki­lo­met­ri eikä siel­lä ole mitään kasau­tu­mi­sen hait­to­ja havaittavissa.

  5. Olli Ter­ho: kasau­tu­mi­sen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asu­kas­ti­heys on yli 1500 as/neliökilometri

    Mum­bais­sa asu­kas­ti­heys on 10…20-kertainen tuo­hon näh­den ja sil­ti kau­pun­ki kas­vaa edel­leen kovaa vauh­tia. Vaik­ka työ­mat­koi­hin menee hel­pos­ti 3…4 tun­tia päi­väs­sä, tämä ei tah­tia tun­nu hait­taa­van. Ihmi­set ilmei­ses­ti eivät osaa arvioi­da hait­to­ja ja etu­ja oikein, vaan arvos­ta­vat enem­män etuja.

  6. Ok. Tie­tys­ti jos ei saa töi­tä, ei tai­da yltää tuo­hon sataan isos­sa­kaan kaupungissa.
    Mitä­hän nuo kasau­tu­mi­sen hai­tat mah­ta­vat olla, jot­ka tule­vat esiin asu­kas­ti­hey­den kas­vaes­sa? Onko nii­tä jo näky­vis­sä Hesassa?
    Mie­li­pi­de­kir­joi­tus oli Hesarissa..

  7. Olli Ter­ho:
    Nyt Hesas­sa asu­kas­ti­heys lähes 2000 ja tuot­ta­vuu­den kas­vu pit­kään jää­nyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    On. Sii­nä, että kepu yrit­tää väit­tää mus­taa valkeaksi.

    Mis­sä tahan­sa tätä köy­hää maa­ta kul­kee­kin, niin vas­taan tulee vain pys­tyyn kuo­le­via pitä­jiä, joi­den kylil­lä elä­ke­läi­set haa­hui­le­vat ja loput yrit­tä­vät kai­kin kei­noin pääs­tä pois.

    Esi­mer­kik­si Fimean siir­to Hel­sin­gis­tä Kuo­pioon ei ole vie­lä­kään val­mis. Onhan sitä jo 6 vuot­ta yritetty.

    Juu­ri tämän kal­tais­ta resurs­sien tuh­laa­mis­ta on luvas­sa seu­raa­val­la vaa­li­kau­del­la oikein olan takaa. 

    En mal­ta odot­taa, kos­ka Sipi­lä ehdot­taa yli­opis­to­jen pilk­ko­mis­ta pit­kin ja poi­kin maa­kun­tia. Tape­taan nekin sii­nä samassa.

    Kepu voi toki mää­rä­tä vaik­ka kai­ken haja­si­joi­tet­ta­vak­si, mut­ta ihmi­siä te ette voi siirtää.

    ***

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Alueellistaminen

    Alu­eel­lis­ta­mi­sen tulokset

    Alu­eel­lis­ta­mi­ses­ta on seu­rat­tu vuo­si­na 2006–2011. Työ­paik­ko­ja on alu­eel­lis­tet­tu 3722, mut­ta ilmei­ses­ti vain 264 työn­te­ki­jää on muut­ta­nut työ­paik­kan­sa peräs­sä ja sik­si hal­lin­nos­ta on kadon­nut vuo­si­kym­men­ten osaa­mi­nen ja koke­mus, joka on Hel­sin­gin Sano­mien mukaan rat­kai­se­van tär­ke­ää eten­kin kes­kei­sis­sä asiantuntijatehtävissä.[2][3]

    Val­tion työ­mark­ki­na­lai­tok­sen joh­ta­ja Teu­vo Met­sä­pel­to pitää tilan­net­ta ongel­mal­li­se­na ja sanoo usko­van­sa, että hal­li­tus luu­li hen­ki­lös­tön muut­ta­van työ­paik­ko­jen mukana.

    ***

    Samaan tapaan voi kuvi­tel­la, että ihmi­set “van­gi­taan” pys­tyyn kuo­le­viin tup­pu­ky­liin, mut­ta ei se onnis­tu. Ihmi­set läh­te­vät pois riip­pu­mat­ta sii­tä, ket­kä hih­hu­lit tätä maa­ta johtavat.

    Sak­sa? Nor­ja? Hol­lan­ti? Itä­val­ta? Sveit­si? Kyl­lä mei­naan on varaa vali­ta, että mihin vie työpanoksensa.

    Jokai­sen nuo­ren kan­nat­taa kyl­lä vaka­vas­ti har­ki­ta, että mis­sä val­tios­sa saa par­haan hyö­dyn työ­pa­nok­sen­sa vastineeksi.

    Elä­ke­läis­ten kan­nat­taa poh­tia, että mis­sä val­tios­sa eläk­keel­lään tulee par­hai­ten toimeen.

    ***

    Mik­si Suo­meen ei voi­da saa­da täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la elä­vää ja jär­jis­sään ole­vaa hallitusta?

  8. Viit­ta­sin mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­seen ja sii­tä kaik­ki tie­dot. Tut­ki­mus teh­ty Hol­lan­nis­sa, mut­ta käsit­tääk­se­ni sii­nä tut­kit­tiin met­ro­po­lia­luet­ta, ei koko maata.
    Tuo 860.000 Hesas­sa vas­taa n 1200 as/neliökilometri. Mikä­hän on asu­kas­ti­heys eri kau­pun­gi­no­sis­sa nyt?

  9. Mum­bais­sa asu­kas­ti­heys on 10…20-kertainen tuo­hon näh­den ja sil­ti kau­pun­ki kas­vaa edel­leen kovaa vauhtia.” 

    Ja sekös se vas­ta muka­vaa onkin, jol­lei sit­ten vahin­gos­sa satu asu­maan siel­lä. Mum­bai, tuo lie­keh­ti­vän kir­kas esi­ku­va — ja sopi­va mit­ta­tik­ku — Hel­sins­kin betonifetisisteille?

  10. Pek­ka Pes­si: Hel­sin­gin seu­dul­le mah­tuu yli 5,5 mil­joo­naa asu­kas­ta ennen kuin asu­kas­ti­heys ylit­tää tuon 1500 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri. Toi­saal­ta mun suih­ku­ko­pis­sa voi olla yli 1,4 mil­joo­naa ihmis­tä per neliö­ki­lo­met­ri eikä siel­lä ole mitään kasau­tu­mi­sen hait­to­ja havaittavissa. 

    Eikö se ole mel­koi­nen hait­ta, jos sin­ne ei enää mah­du lisää yhtä ainut­ta­kaan ihmis­tä (ilman että sei­nät eivät enää kestä)?

  11. Vil­le: Mum­bais­sa asu­kas­ti­heys on 10…20-kertainen tuo­hon näh­den ja sil­ti kau­pun­ki kas­vaa edel­leen kovaa vauh­tia. Vaik­ka työ­mat­koi­hin menee hel­pos­ti 3…4 tun­tia päi­väs­sä, tämä ei tah­tia tun­nu hait­taa­van. Ihmi­set ilmei­ses­ti eivät osaa arvioi­da hait­to­ja ja etu­ja oikein, vaan arvos­ta­vat enem­män etuja. 

    Saa­ko tääl­lä mat­kus­taa säh­kö­ju­nan katol­la istuen?

  12. Pak­ko kor­ja­ta noi­ta nume­roar­vo­ja.. Pin­ta-alas­sa oli muka­na myös vesia­lu­eet (tosin ne voi tie­tys­ti täyttää..)
    860k vas­taa 4040 as/km2
    623k vas­taa 2920 as/km2
    Laut­ta­saa­ri 5850 (2013)
    Etu-Töö­lö 12500 (2013)
    Pasi­la 8860 (2013)
    Haa­ga 4700 (2013)
    Kona­la 1900 (2013)

    Eli jos oikeas­ti tuo 1500 on jokin raja, niin sii­tä ollaan kyl­lä sel­väs­ti yli..

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tel­lan­pa kan­san­ta­lout­ta joko koos­tuu vajaa­tuot­toi­ses­ta maa­ta­lou­des­ta, tuot­ta­vuus hen­keä koh­de 10 ja kau­pun­gis­ta, jos­sa tuot­ta­vuus hen­keä koh­den on 100. Puo­le maa­ta­lous­väes­tös­tä muut­taa kau­pun­kiin, jos­sa tuot­ta­vuus on edel­leen sata, mut­ta kun lii­ka väes­töä on muut­ta­nut pois maa­ta­lou­des­ta, maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus on nous­sut 20:een. Kos­ka kau­pun­gis­sa tut­ta­vuus on jämäh­tä­nyt pai­kal­leen ja maa­ta­lou­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, oli vir­he siir­tyä maa­ta­lou­des­ta kaupunkiin?

    Tämä on eri­kois­ta argu­men­toin­tia jäl­leen. Kes­kit­tä­vän poli­tii­kan olen­nai­nen puo­lus­tus­pu­he­han on se, että tuot­ta­vuus kas­vaa väes­tön kas­vaes­sa. Onko se niin vai ei? Minä kyl­lä uskon että se kas­vaa. Mut­ta se ei ole koko kuva. Sosi­aa­li­set ja eko­lo­gi­set hai­tat kas­va­vat nekin, samoin ris­kit. Tar­vi­taan kokonaisnäkemys. 

  14. Sii­nä Hol­lan­nin tut­ki­muk­ses­sa oli tut­kit­tu noin 1000 km² kokoi­sia aluei­ta — vas­taa Hel­sin­gis­sä pää­kau­pun­ki­seu­tua. Samal­la tun­ne­taan, että kasau­tu­mi­se­dut tule­vat nime­no­maan tii­viis­sä kau­pun­gis­sa ja käve­lye­täi­syy­del­lä, joten kysei­nen tut­ki­mus mit­ta­si aivan vää­rää asiaa. 

    On huo­mat­ta­van pal­jon väliä sil­lä onko 1000 km² tasai­sel­la 1500 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri (oma­ko­ti­ta­lo­mat­to) vai niin että on 100 km² tii­vis­tä (kuten Köö­pen­ha­mi­nas­sa) — eikä kysei­nen tut­ki­mus osaa miten­kään ero­tel­la tällaisia. 

    Aika heik­koon oljen­kor­teen tar­tu­taan, jos täl­lai­sia esi­tel­lään todis­tee­na sii­tä, ettei Hel­sin­kiin pitäi­si rakentaa.

  15. Onko kukaan arvioi­nut, pal­jon­ko Hel­sin­gin nykyi­sis­sä talois­sa ja nii­den asun­nois­sa on asuk­kail­la käyt­tä­mä­tön­tä reser­viä väki­lu­vun lisäyk­sel­le, joka voi toteu­tua sii­nä vai­hees­sa, kun van­huk­set (yksi toi­sen­sa jäl­keen) vaih­tu­vat nuo­riin parei­hin, jot­ka saa­vat per­heen lisäys­tä esim. 1–2‑N lasta? 

    Tein tuol­lai­sen arvion erääs­sä­kin talos­sa ja tote­sin, että tuo Osmon 240000 lisä­asu­kas­ta 624 000 asuk­kaan Hel­sin­kiin voi­si mah­dol­li­ses­ti “toteu­tua hel­pos­ti” kysei­ses­sä talos­sa vas­taa­van suu­rui­se­na suh­teel­li­se­na kas­vu­na (38.5 %) ilman mitään lisä­ra­ken­ta­mis­ta, ja sil­ti asu­kas­mää­rä voi­si kas­vaa ‘kevyes­ti’ tuon kas­vu­pro­sen­tin ver­ran. Mai­nit­ta­koon, että ko. kas­vu ei edes edel­lyt­täi­si yhtään lisä­asu­kas­ta ao. talon yksiöi­hin, eikä mis­sään asun­nos­sa mai­ni­tun kas­vun jäl­keen lap­si­lu­ku ylit­täi­si edes kahta. 

    Muis­sa talois­sa voi nykyi­sin olla tuol­lais­ta reser­viä vie­lä­kin enem­män asu­kas­mää­rän luon­nol­li­sel­le kas­vul­le. Nykyi­sin, kun ihmis­ten eli­ni­kä on piden­ty­nyt ja van­huk­set pide­tään kodeis­saan pal­jon pitem­pään kuin ennen, on asuk­kai­den ja per­hei­den kier­to asun­nois­sa hidas­tu­nut, mikä tuo­nee oman vai­ku­tuk­sen­sa asu­kas­mää­rän muut­tu­viin lukui­hin. Sanoi­sin mel­kein, että asu­kas­lu­vul­la mita­ten, kau­pun­ki tar­vit­see vain ensin malt­tia vähän odo­tel­la, ja sit­ten lisää “pil­ket­tä sil­mä­kul­miin” voi­dak­seen jäl­leen kas­vaa. Toi­nen mah­dol­li­suus oli­si muut­taa nyky­lin­jaa ja raken­taa myös van­hain­ko­te­ja edes sel­lai­sil­le van­huk­sil­le, jot­ka sel­lai­siin haluai­si­vat muut­taa esim. pakoon nykyis­tä yksinäisyyttään.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ..Kos­ka kau­pun­gis­sa tuot­ta­vuus on jämäh­tä­nyt pai­kal­leen ja maa­ta­lou­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, oli vir­he siir­tyä maa­ta­lou­des­ta kaupunkiin?

    Tämä oli­si ehkä ollut rele­vant­ti kysy­mys ennen sotia, mut­tei enää tänään. Hel­sin­ki on täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la saa­nut väes­tön­li­säyk­sen­sä pää­osin ulko­mail­ta ja synnytyssairaalasta.

    Sitä pait­si vain 9 pro­mil­lea nyky­päi­vä­nä Suo­men bkt:sta tulee maa­ta­lou­des­ta ja työl­li­sis­tä­kin maa­ta­lou­des­sa on vain 3 %. Hel­sin­gin ulko­puo­lel­la teh­dään suu­rim­mak­si osak­si samo­ja hom­mia kuin Hel­sin­gis­sä­kin, mut­ta pie­nem­mil­lä tuo­tan­non­te­ki­jöi­den kus­tan­nuk­sil­la. Hel­sin­gil­lä on segre­gaa­tios­ta joh­tuen lisäk­si jouk­ko eri­kois­toi­mia­lo­ja, jois­sa kou­lu­tet­tu eliit­ti pun­ner­taa tuo­ta tuot­ta­vuuse­roa muu­hun maa­han nähden. 

    Kos­ka siir­to­lai­sis­ta 80 %:lla kou­lu­tus on tun­te­ma­ton tai perus­kou­lu­ta­soi­nen ja syr­jäy­ty­mi­nen on tosia­sia, hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa ei nouse sataan edes pit­käl­lä aika­vä­lil­lä eivät­kä he työl­lis­ty kau­pun­gis­sa. Älyk­kääm­pi kysy­mys onkin se, onko vir­he, että he eivät siir­ry kau­pun­gis­ta muu­an­ne, jos­sa talous toi­mii pie­nem­mil­lä tuo­tan­non­te­ki­jöi­den kustannuksilla.

  17. Kaa­voi­tuk­sel­la ei pitäi­si olla mitään 2050 tai muu­ta vas­taa­vaa rajaa. Pitää olla auto­maa­tio, jol­la kan­ta­kau­pun­gin ymä­ril­tä riit­tä­vä mää­rä aluet­ta on val­miik­si ruu­tu­kaa­voi­tet­tu. Kyl­lä se täyt­tyy aikanaan.

    Nyt tääl­lä puu­has­tel­laan kaa­voi­tus­ta taval­la, jota kau­pun­ki­lai­nen ei kyke­ne ymmär­tä­mään. Mik­si on niin vai­ke­aa piir­tää 100x200 ruu­tu­ja? Ensin voi­si piir­tää Kehä I:n sisä­puo­len täy­teen ja sen jäkeen aika­naan Kehä II:n. Tulos oli­si pal­jon hyö­dyl­li­sem­pi kuin nykyi­nen puuhastelu.

    Joten­kin tun­tuu, että yksin­ker­tai­ses­ta asias­ta on teh­ty tai­det­ta. Tuol­la tai­teel­la vain on saa­tu aikaan hir­veän huo­noa ympäristöä.

  18. Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti: “Vii­si­kym­men­tä vuot­ta sit­ten ei yliar­vioi­tu kau­pun­gin kas­vua, vaan aliar­vioi­tiin kau­pun­ki­ra­ken­teen hajau­tu­mi­nen. Se, että kau­pun­ki­ra­ken­ne hajau­tui, joh­tui suu­rel­ta osin sii­tä, että Hel­sin­ki ei kaa­voit­ta­nut tar­peek­si asun­to­ja ja ihmi­set jou­tui­vat naa­pu­ri­kun­tiin. Asun­to­jen hin­nat pal­jas­ta­vat, että enem­män oli­si Hel­sin­kiin ollut tuli­joi­ta, jos vain asun­to­ja oli­si ollut.”

    Kau­pun­ki­ta­lous­tie­teen mukaan maan hin­ta ja asu­kas­ti­heys nouse­vat koh­ti talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin kes­kus­taa (CBD). Tämän mukaan hin­ta ei nouse asu­kas­ti­hey­den takia, vaan kor­keam­pi hin­ta pakot­taa ihmi­set asu­maan ahtaam­min selit­täen asu­kas­ti­hey­den kas­vun. Kun tulot samal­la kas­va­vat ja kul­je­tusyh­tey­det para­ne­vat, kes­kus­tas­sa asu­vat pre­fe­roi­vat asu­mis­ta kau­em­pa­na CBD:sta, jos­sa he saa­vat kor­keam­mil­le tuloil­le vas­ti­neek­si enem­män asu­mis­väl­jyyt­tä. Vas­taa­vas­ti yri­tyk­set siir­ty­vät peri­fe­ri­aan, jos­sa kul­je­tus on ruuh­kat­to­mam­paa ja työ­ti­laa enem­män uusin­ves­toin­neil­le ja hal­vem­mal­la. Alain Ber­tau­din mukaan [Alain Ber­taud, Spa­tial Distri­bu­tion of Land Prices & Den­si­ties] tämä on genee­ris­tä talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin kes­kuk­sel­le. Sii­hen ei voi­da vai­kut­taa lisää­mäl­lä asun­to­ra­ken­ta­mis­ta, jos sen tar­koi­tuk­se­na on asu­kas­ti­hey­den kas­vat­ta­mi­nen, kos­ka pro­ses­si kiih­dyt­täi­si edel­leen talou­del­lis­ta akti­vi­teet­tia ja maan hin­taa ja sitä kaut­ta asu­mi­sen hin­taa pakot­taen asuk­kaat asu­maan entis­tä ahtaam­min ja lisä­ten edel­leen siir­tyä periferiaan.

    En jaa Ber­tau­din aja­tuk­sia koko­naan, mut­ta pää­piir­teet lie­ne­vät koh­dal­laan. Tämän aja­tuk­sen­ku­lun ja Soi­nin­vaa­ran esit­tä­män välil­lä on kui­ten­kin ristiriita.

  19. Olli Ter­ho:
    Viit­taan Soi­le Jun­gewelt­te­rin mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­seen 1.5.2015..
    Sii­nä ker­ro­taan tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta Hol­lan­nis­sa, että kasau­tu­mi­sen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asu­kas­ti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asu­kas­ti­heys lähes 2000 ja tuot­ta­vuu­den kas­vu pit­kään jää­nyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    En tie­dä min­kä kokoi­sis­ta alueis­ta tuos­sa puhu­taan, mut­ta kau­pun­gin­osa­ta­sol­la “kasau­tu­mi­sen” hai­tat ovat minus­ta suu­rim­mil­laan välil­lä ~500–5 000 asukasta/km². Nuo tihey­det eivät vie­lä mah­dol­lis­ta kum­moi­sia lähi­pal­ve­lu­ja, mut­ta kui­ten­kin sitä “kasau­tu­mis­ta” ja sen aiheut­ta­mia hait­to­ja on jo näky­vis­sä. Toi­saal­ta välil­lä 15 000–30 000 asukasta/km² hyö­dyt ovat monin ver­roin hait­to­ja suu­rem­pia ja mm. sen takia Puna­vuo­ret, Ullan­lin­nat ja Töö­löt ovat niin suo­sit­tu­ja asui­na­luei­ta. Toki tuol­lai­siin tiheyk­siin voi­daan pääs­tä myös epä­kel­poa kau­pun­kia raken­ta­mal­la, kehi­tys­mai­den slum­mit täs­tä esimerkkinä.

  20. Hel­sin­ki on aika pie­ni kylä.
    On aivan sel­vää että jos­sain vai­hees­sa kasau­tu­mi­sen hai­tat ovat etu­ja suuremmat.

    Raja nyt ei vain kul­je lähel­lä­kään Hel­sin­gin koko­luok­kaa, joka on help­po huo­ma­ta sii­tä että maa­il­mas­sa val­tai­sa mää­rä Hel­sin­kiä isom­pia kaupunkeja. 

    Jos vaik­ka aja­tel­laan sil­leen kum­mal­li­ses­ti että kau­pun­ki lopet­taa kas­va­mas­ta, kun kau­pun­gis­tu­mi­sen hai­tat ja hyö­dyt ovat yhtä suu­ret, niin voi­si vaik­ka väit­tää että raja tulee vas­taan koko­luo­kas­sa 10+ mil­joo­naa ihmistä.

    Hel­sin­gin työs­sä­käyn­tia­lu­een 1,5 mil­joo­naa on vähän. Se että se on Kär­sä­mä­keen ver­rat­tu­na pal­jon ei muu­ta tätä.

    Lisäk­si tuot­ta­vuu­den kas­vu­vauh­tien ver­tai­lu ei aina ker­ro kaik­kea. Tai talous­kas­vun vertailu.
    Kär­jis­tet­ty esi­merk­ki. Suo­mi ja Kii­na. Kii­na kas­vaa nopeam­min on mut­ta on rapa­köy­hä maa.
    Samal­la taval­la muu maa on Hel­sin­gin seu­tua köy­hem­pi. Jos siel­lä on pys­tyt­ty kuro­maan Hel­sin­kiä kiin­ni, niin hie­noa. Se ei kui­ten­kaan ker­ro sitä, että kau­pun­gis­tu­mi­nen on huo­no hom­ma. Oli­sin altis teke­mään tämän suun­tai­sia joh­to­pää­tök­siä vas­ta sit­ten, kun alkaa näyt­tää sil­tä, että maa­kun­nat alka­vat men­nä ohi.

  21. Olli Ter­ho:
    Viit­taan Soi­le Jun­gewelt­te­rin mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­seen 1.5.2015..
    Sii­nä ker­ro­taan tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta Hol­lan­nis­sa, että kasau­tu­mi­sen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asu­kas­ti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asu­kas­ti­heys lähes 2000 ja tuot­ta­vuu­den kas­vu pit­kään jää­nyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    Tuos­ta tut­ki­muk­ses­ta, joka oli kes­kei­ses­sä osas­sa myös kes­kus­tan (maa)talousmaantieteellisen työ­ryh­män rapor­tis­sa, on kes­kus­tel­tu tääl­lä­kin aiem­mas­sa blo­gi­pos­tauk­ses­sa ja on sel­vin­nyt, että kes­kus­tan (maa)talousmaantieteellinen työ­ryh­mä on tul­kin­nut tut­ki­mus­ta joko tyh­myyt­tään tai tar­koi­tus­ha­kui­suut­taan vää­rin. Samoin kuin ilmei­ses­ti Jungewelter.

    Lyhyes­ti selos­tet­tu­na kes­kus­ta­lais­ten idea on sii­nä, että Van­taa-Nur­mi­jär­vi kas­vaa nopeam­min kuin Hel­sin­ki, joten Van­taa-Nur­mi­jär­vi on se mihin pitää pyr­kiä. Jäte­tään sano­mat­ta, että Hel­sin­ki tuot­taa enem­män kuin Van­taa-Nur­mi­jär­vi, vaik­ka kas­vaa hitaam­min ja että Van­taan-Nur­mi­jär­ven kas­vu on käy­tän­nös­sä koko­naan riip­pu­vais­ta alu­een kes­kuk­ses­ta, Helsingistä.

  22. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:

    Väes­tön tii­vis­tyes­sä tiet­tyi­hin paik­koi­hin, jää muul­le luon­nol­le enem­män tilaa. Läm­pöä menee hara­koil­le vähem­män kun suu­ri osa sei­nis­tä on asut­tu­ja myös toi­sel­ta puo­len. Kau­ko­läm­pö. Kes­ki­tet­ty vesi- ja jäte­huol­to. Vähem­män infraa per hen­ki­lö. Jne. Väes­tön kes­kit­tä­mi­sen eko­lo­gi­set edut ovat huikeat.

  23. Johan­nes Hir­vas­kos­ki: Kes­kit­tä­vän poli­tii­kan olen­nai­nen puo­lus­tus­pu­he­han on se, että tuot­ta­vuus kas­vaa väes­tön kas­vaes­sa. Onko se niin vai ei?

    Tie­de­tään että väes­tö­ti­hey­den molem­mis­sa ääri­päis­sä tuot­ta­vuus on nol­la, ja jotain nol­las­ta poik­kea­vaa sil­lä välil­lä. Vas­taus on siis mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sekä kyl­lä että ei.

    Ehkä kan­nat­taa muo­toil­la kysy­mys uudestaan.

  24. <

    juk­ka heik­ki­nen: Kos­ka siir­to­lai­sis­ta 80 %:lla kou­lu­tus on tun­te­ma­ton tai perus­kou­lu­ta­soi­nen ja syr­jäy­ty­mi­nen on tosia­sia, hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa ei nouse sataan edes pit­käl­lä aika­vä­lil­lä eivät­kä he työl­lis­ty kau­pun­gis­sa. Älyk­kääm­pi kysy­mys onkin se, onko vir­he, että he eivät siir­ry kau­pun­gis­ta muu­an­ne, jos­sa talous toi­mii pie­nem­mil­lä tuo­tan­non­te­ki­jöi­den kustannuksilla.

    Koko­nais­tuot­ta­vuu­den kan­nal­ta olen­nais­ta on, että mata­las­ti kou­lu­tet­tu­jen siir­to­lais­ten tuot­ta­vuus nousee kau­pun­kiin muu­ton seu­rauk­se­na ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, jos­sa he jää­vät maa­seu­dul­le. Aja­tel­laan vaik­ka, että hen­ki­lön tuot­ta­vuus oli­si kau­pun­gis­sa 30 ja maa­seu­dul­la 10. Täl­lai­sen hen­ki­lön muut­to kau­pun­kiin las­kee kau­pun­gin kes­ki­mää­räis­tä tuot­ta­vuut­ta, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta muut­to­lii­ke kas­vat­taa koko­nais­tuot­ta­vuut­ta. Sik­si alu­eel­li­sen tuot­ta­vuu­den muu­tos­no­peus ei ole jär­ke­vä argu­ment­ti muut­to­liik­keen vai­ku­tuk­ses­ta kokonaistuottavuuteen.

  25. juk­ka heik­ki­nen: Kun tulot samal­la kas­va­vat ja kul­je­tusyh­tey­det para­ne­vat, kes­kus­tas­sa asu­vat pre­fe­roi­vat asu­mis­ta kau­em­pa­na CBD:sta, jos­sa he saa­vat kor­keam­mil­le tuloil­le vas­ti­neek­si enem­män asu­mis­väl­jyyt­tä. Vas­taa­vas­ti yri­tyk­set siir­ty­vät peri­fe­ri­aan, jos­sa kul­je­tus on ruuh­kat­to­mam­paa ja työ­ti­laa enem­män uusin­ves­toin­neil­le ja hal­vem­mal­la. Alain Ber­tau­din mukaan [Alain Ber­taud, Spa­tial Distri­bu­tion of Land Prices & Den­si­ties] tämä on genee­ris­tä talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin kes­kuk­sel­le. Sii­hen ei voi­da vai­kut­taa lisää­mäl­lä asun­to­ra­ken­ta­mis­ta, jos sen tar­koi­tuk­se­na on asu­kas­ti­hey­den kas­vat­ta­mi­nen, kos­ka pro­ses­si kiih­dyt­täi­si edel­leen talou­del­lis­ta akti­vi­teet­tia ja maan hin­taa ja sitä kaut­ta asu­mi­sen hin­taa pakot­taen asuk­kaat asu­maan entis­tä ahtaam­min ja lisä­ten edel­leen siir­tyä periferiaan.

    Täs­sä on hyvin tii­vis­tet­ty­nä sen tasa­pai­no­ti­lan syn­ty ja säi­ly­mi­nen joka joh­taa euroop­pa­lai­seen kau­pun­ki­lai­se­lä­män­tyy­liin jos­sa kau­pun­gis­sa asu­taan ja sen ulko­puo­lel­la käy­dään töis­sä. Juu­ri­kin siis se kehi­tys johon Hel­sin­gis­sä on vih­doin pääs­ty ja joka on joh­ta­nut ensin Puna­vuo­ren ja sit­tem­min Kal­lion renesanssiin.

    Ahtaan asu­mi­sen aiheut­ta­ma työn­tö ehti pudot­taa Hel­sin­gin nie­men asu­kas­lu­vun suun­nil­leen puo­leen 1960-luvun lopun hui­pus­ta, mut­ta ilmei­ses­ti jon­kin­lai­nen pai­kal­li­nen opti­mi on nyt saa­vu­tet­tu kun kysyn­tä yllä­pi­tää sel­lais­ta hin­ta­ta­soa että kan­ta­kau­pun­gin laa­jen­ta­mi­nen kan­nat­taa raken­nus­yh­tiöil­le jälleen.

    Onko jon­kun mie­les­tä täs­sä isos­sa kuvas­sa jotain ongel­maa? Pitäi­si­kö kan­ta­kau­pun­gin (kau­pun­ki­kau­pun­gin) laa­jen­ta­mi­ses­ta luo­pua nyt kun asu­mi­sen ahtau­den ja suh­teel­lis­ten hyö­ty­jen tasa­pai­no­ti­la näyt­täi­si hin­ta­ke­hi­tyk­sen perus­teel­la löytyneen?

  26. Mik­ko Säre­lä:
    Sii­nä Hol­lan­nin tut­ki­muk­ses­sa oli tut­kit­tu noin 1000 km² kokoi­sia aluei­ta – vas­taa Hel­sin­gis­sä pää­kau­pun­ki­seu­tua. Samal­la tun­ne­taan, että kasau­tu­mi­se­dut tule­vat nime­no­maan tii­viis­sä kau­pun­gis­sa ja käve­lye­täi­syy­del­lä, joten kysei­nen tut­ki­mus mit­ta­si aivan vää­rää asiaa. 

    On huo­mat­ta­van pal­jon väliä sil­lä onko 1000 km² tasai­sel­la 1500 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri (oma­ko­ti­ta­lo­mat­to) vai niin että on 100 km² tii­vis­tä (kuten Köö­pen­ha­mi­nas­sa) – eikä kysei­nen tut­ki­mus osaa miten­kään ero­tel­la tällaisia. 

    Tut­ki­muk­ses­sa Hol­lan­nin alue oli jaet­tu­na 40 eri­ko­koi­seen (sekä alle 1000 km² että yli 1000 km² kokoi­siin) talous­a­lu­ee­seen, jot­ka sit­ten ryh­mi­tel­tiin kol­meen eri ryh­mään nii­den tii­vey­den (tai urba­ni­saa­tion) perus­teel­la. Hol­lan­nin kes­ki­mää­räi­nen asu­kas­ti­heys on noin 400 pää­tä per km2. Tyy­pil­li­ses­ti kus­sa­kin alu­ees­sa oli muu­ta­ma tiheäm­pi kes­kus, noin 1000 pää­tä per km2 ja muu alue sit­ten oli sel­väs­ti har­vem­min asut­tua kuin 400 per km2. Aluei­siin luet­tiin lisäk­si erik­seen Rands­ta­din alu­ees­ta sen kau­pun­git kuten Rot­ter­dam omi­na aluei­naan, jois­sa on hyvin tii­vis kes­kus. Rot­ter­dam vas­taa kool­taan ja asu­kas­ti­hey­den jakau­mal­taan kan­ta­kau­pun­gis­ta kes­kus­taa­ja­man rajal­le hyvin Hel­sin­kiä ja se kuu­lui tuo­hon “high­ly urba­nized” ryh­mään, jon­ka kes­ki­mää­räi­nen asu­kas­ti­heys oli 1544 per km2 kes­ki­ha­jon­nal­la 493 per km2. Ryh­mä “urba­nized” oli 580 per km2 hajon­nal­la 204 per km2 ja “less urba­nized” oli 232 per km2 hajon­nal­la 38 per km2.

    Maan­tie­teel­li­ses­ti Hel­sin­gin pää­kau­pun­ki­seu­tu ja sen kes­kus­taa­ja­ma oli­si­vat mai­nios­ti voi­neet olla pala­nen tuo­ta Hol­lan­nin tut­ki­mus­ruu­duk­koa, var­sin­kin Rands­ta­din alu­eel­la. Tut­ki­muk­sen kes­kei­nen tulos oli se, että “high­ly urba­nized” alueis­sa tuot­ta­vuu­den kas­vu hii­puu suh­tees­sa “urba­nized” aluei­siin. Toi­sin sanoen opti­mi on alue, jos­sa asu­kas­ti­heys ei ole suu­rem­pi kuin kes­ki­mää­rin 580 per km2 täs­sä kar­keas­sa jaot­te­lus­sa ja anne­tuil­le alue­pin­ta-alueil­le, jot­ka vaih­te­li­vat alle 1000 km² jon­kin ver­ran suu­rem­piin (vrt Hel­sin­gin seu­tua 370 per km2 pin­ta-alal­la 3700 km² tai pää­kau­pun­ki­seu­tua 1434 per km2 pin­ta-alal­la 770 km²). Kyl­lä tämä tut­ki­mus antaa aina­kin riit­tä­vän epäi­lyn sil­le, että lisä­tii­vis­tä­mi­nen Hel­sin­gin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi olla vir­he. Vih­dis­sä ja Hyvin­kääl­lä kasau­tu­mi­nen voi hyvin­kin jat­kua ilman tuot­ta­vuuson­gel­mia. Oli­si syy­tä teh­dä vas­taa­va TFP tut­ki­mus Hel­sin­gin seu­tu­kun­nas­sa tai jopa Uudel­le­maal­le ja mie­lel­lään niin, että Rizov et al mal­lia edel­leen paran­net­tai­siin (sii­nä­hän on koko jouk­ko yksinkertaistuksia). 

    Kasau­tu­mi­se­dut alka­vat sii­tä kun taa­ja­ma muo­dos­tuu, pie­nes­tä toris­ta aina kau­pun­ki­ko­koon asti. Mit­ta­kaa­vae­tu­ja tulee kes­kit­ty­nees­tä asia­kas­kun­nas­ta, yri­tys­ten saa­vu­tet­ta­vuu­des­ta ja rikas­tu­nees­ta työ­mark­ki­na-alu­ees­ta, jol­loin se voi alu­eel­li­ses­ti olla vaik­ka kan­ta­kau­pun­gis­ta Kera­val­le. Kasau­tu­mis­hai­tat taas syn­ty­vät tuo­tan­non­te­ki­jöi­den ja logis­tii­kan kal­lis­tu­mi­ses­ta tilan ahtau­tues­sa ja ne kas­va­vat koh­ti CBD aluet­ta. Ns. “inver­se U‑shape” tuot­ta­vuu­den riip­pu­vuus asu­kas­ti­hey­des­tä pätee siis yhtä hyvin kan­ta­kau­pun­ki­kool­le kuin koko met­ro­po­lia­lu­eel­le. Jär­ke­vää on kui­ten­kin tut­ki­muk­sis­sa sisäl­lyt­tää olen­nai­nen työs­sä­käyn­ti­pii­ri eli kohee­sin talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin pii­ri kuhun­kin alueeseen.

  27. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Alu­eel­lis­ta­mi­ses­ta on seu­rat­tu vuo­si­na 2006–2011. Työ­paik­ko­ja on alu­eel­lis­tet­tu 3722, mut­ta ilmei­ses­ti vain 264 työn­te­ki­jää on muut­ta­nut työ­paik­kan­sa peräs­sä ja sik­si hal­lin­nos­ta on kadon­nut vuo­si­kym­men­ten osaa­mi­nen ja koke­mus, joka on Hel­sin­gin Sano­mien mukaan rat­kai­se­van tär­ke­ää eten­kin kes­kei­sis­sä asiantuntijatehtävissä.[2][3]

    Hel­sin­ki ei ole saa­nut vuo­si­kym­me­niin olen­nais­ta net­to­muut­toa kumu­la­tii­vi­ses­ti las­kien muu­al­ta Suo­mes­ta. Jul­ki­sen hal­lin­non ja tut­ki­muk­sen alu­eel­lis­ta­mi­nen vai­men­taa kor­kean ja mata­lan tuot­ta­vuu­den segre­gaa­tio­ta aluei­den välil­lä ja on siten gini-ker­toi­men ja eriar­voi­suu­den kas­vun estä­mi­sen kan­nal­ta toi­vot­ta­vaa. Esi­mer­kik­si Mecklen­burg-Vor­pom­mern (entis­tä Itä-Sak­san aluet­ta) on Sak­san har­vim­min asut­tua aluet­ta. Se on nyt alu­eel­lis­ta­mi­sen ja alue­po­li­tii­kan ansios­ta eräs Euroopan
    tär­keim­mis­tä tek­no­lo­gia­kes­kuk­sis­ta. Seu­ra­sin aikoi­naan erään EU komis­sion tie­teel­li­sen ja tek­no­lo­gi­sen komi­tean kaut­ta high tech tut­ki­mus­lai­tok­sen sijoit­ta­mis­ta sin­ne. Alkuun oli vai­ke­aa saa­da muenc­he­ni­läi­siä jät­tä­mään kotin­sa työn­sä ja läh­te­mään Greifswal­diin, mut­ta lopul­ta kun tär­keim­mät avain­tut­ki­jat sin­ne siir­tyi­vät, tuli­vat loput­kin. Suku­pol­ven­vaih­dos ja nuo­rem­pien ennak­ko­luu­lot­to­muus edis­ti­vät asi­aa. Aika tekee tehtävänsä.

  28. Nuut­ti Kuo­sa:

    Raja nyt ei vain kul­je lähel­lä­kään Hel­sin­gin koko­luok­kaa, joka on help­po huo­ma­ta sii­tä että maa­il­mas­sa val­tai­sa mää­rä Hel­sin­kiä isom­pia kaupunkeja. 

    Se, että kasau­tu­mis­hai­tat hyy­dyt­tä­vät tuot­ta­vuu­den kas­vua, ei tar­koi­ta sitä, että kau­pun­gin koon kas­vu vält­tä­mät­tä pysäh­tyi­si. Yksit­täi­set mark­ki­na­te­ki­jät tai ihmi­set eivät näe koko­nais­tuot­ta­vuu­den opti­mia. Sik­si maa­il­mal­la on pal­jon tihei­tä met­ro­po­le­ja, kos­ka segre­gaa­tiol­la ja kasau­tu­mi­sel­la on omat aju­rin­sa. Tie­däm­me vaik­ka Broo­kings insi­ti­tuu­tion raport­te­ja kat­so­mal­la, että kehit­ty­nei­den mai­den suu­rim­pien pal­ve­lu­met­ro­po­lien tuot­ta­vuus on hii­pu­nut muu­hun talous­a­lu­ee­seen näh­den 2000-luvul­la. Myös monien kehi­tys­mai­den met­ro­po­li­ke­hi­tys on men­nyt met­sään tii­vis­ty­mi­sen met­sään, jos­ta on rapor­toi­tu eko­no­mis­tien tutkimuksissa.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tulee lisää van­husi­kä­luok­kia ja ne ovat aienm­pia isompia 

    Tulee myös lisää työ­tä­te­ke­viä “van­huk­sia” kun eläk­keel­le­jää­mi­si­kä nousee. Tuot­ta­vuus per kau­pun­gin kes­ki­mää­räi­nen asu­kas kas­vaa, jos entis­tä van­hem­mat teke­vät aiem­paa enem­män töi­tä ene­ne­väs­sä mää­rin. Toi­saal­ta, jos ja kun ihmis­ten kes­ki­mää­räi­nen eli­ni­kä samaan aikaan kas­vaa, se ilmei­ses­ti taval­laan syö tuon hyödyn.

    Toi­saal­ta, jos tar­kas­tel­laan pidem­män aika­vä­lin kehi­tys­tä, ei ehkä ole syy­tä unoh­taa sanon­taa “lap­si tuo lei­vän tul­les­saan”. Nuo­ri­so­työt­tö­myys on vaka­va uhka tuol­le ajatusmaailmalle. 

    Jon­kin­lai­nen ongel­ma tai­taa olla myös jou­ti­laat, jot­ka hil­lu­vat usein kau­pun­geis­sa (pää­mää­rät­tä?) eri­tyi­ses­ti ase­mien lie­peil­lä. Ei heil­lä ole useim­mi­ten min­kään­lais­ta kii­ret­tä tai tar­vet­ta pääs­tä yhteen­kään junaan. Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man luo­na hei­tä näkee pal­jon. Miten esi­mer­kik­si he voi­si­vat olla parem­min hyö­dyk­si yhteis­kun­nal­le ja ennen­kaik­kea itsel­leen? Saman kysy­myk­sen voi tie­ten­kin jokai­nen aset­taa myös itselleen …

    Kau­pun­gin asu­kas­mää­rän kas­vun tulee näh­däk­se­ni olla mel­ko tii­viis­ti sidok­sis­sa työn ja työ­paik­ko­jen mää­rän kas­vuun, ellei sit­ten jol­la­kul­la ole tavoit­tee­na kas­vat­taa vain “ase­man lap­sien” lukumääriä …

  30. juk­ka heik­ki­nen:
    En jaa Ber­tau­din aja­tuk­sia koko­naan, mut­ta pää­piir­teet lie­ne­vät koh­dal­laan. Tämän aja­tuk­sen­ku­lun ja Soi­nin­vaa­ran esit­tä­män välil­lä on kui­ten­kin ristiriita.

    Ber­tau­din van­hem­mis­sa jul­kai­suis­sa löy­tyy ver­tai­lui­ta eri kau­pun­geis­ta, ja on myös sel­lai­sia mil­joo­na­kau­pun­ke­ja, jois­sa kiin­teis­tö­jen arvo on var­sin tasais­ta tai jopa nousee kau­em­pa­na kes­kus­tas­ta. Tähän voi­daan pääs­tä esim. asun­to­po­li­tii­kal­la ja kaa­voi­tuk­sel­la. Nykyi­sin Ber­taud tun­tuu pitä­vän huo­no­na puut­tu­mis­ta vapaa­seen mark­kin­ta­lou­teen ja ainoa oikea mal­li, johon pitää pyr­kiä, on kes­kus­taa koh­ti nouse­va arvos­tus. Kes­kus­to­ja voi jos­sain tapauk­ses­sa olla kyl­lä useampikin.

  31. Koko alu­een osal­ta­han kysees­sä on pal­jon suu­rem­pi kas­vu­ta­voi­te . eli noin 700 000 uut­ta asu­kas­ta. Tämän voi lukea suo­raan Hel­sin­gin asun­to­stra­te­gias­ta 2025 ja Hel­sin­gin seu­dun maan­käyt­tö­suun­ni­tel­mas­ta. Siel­lä kas­vu nime­tään kes­kei­sek­si tavoit­teek­si ja esi­te­tään, mikä on tavoit­teen toteu­tu­mi­sen edel­lyt­tä­mä väestönkasvu.

    Tur­ha ver­hou­tua vii­ku­nan­leh­teen ja tees­ken­nel­lä luon­nol­lis­ta kas­vua täs­sä vain tuet­ta­van. On vai­kea käsit­tää, mik­si täl­lai­ses­ta mul­lis­tuk­ses­ta ei kes­kus­tel­la asiallisesti.

    Var­sin­kin sik­si, kun yleis­kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si kat­soa tule­vai­suu­teen, eikä menneisyyteen. 

    Tule­vai­suu­des­sa on robo­ti­saa­tio ja muu kiih­ty­vä tek­no­lo­gia­ke­hi­tys. Se vai­kut­taa kah­del­la taval­la — ensik­si­kin kumi­pyö­rä­lii­ken­ne irto­aa fos­sii­li­ses­ta polt­toai­nees­ta ja toi­sek­si sen ajo­neu­vo­kan­ta vähe­nee rajus­ti. Näis­sä olois­sa fik­saa­tio rai­de­tun­ne­lei­hin ja nii­den varaan raken­tu­vaan tii­vii­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen on tur­ha ja tulee meil­le vie­lä kal­liik­si. — Toi­sek­si ihmi­sen työ­pa­nok­sen mer­ki­tys romah­taa. Emme pys­ty kil­pai­le­maan robot­tien ja auto­ma­tii­kan kans­sa pal­ve­luis­sa­kaan. Tämän vuok­si työ­paik­ka­ke­hi­tys ei seu­raa tuottavuutta. 

    Tämä siis näkyy jo nyt Hel­sin­gin seudulla. 

    Jos työn peräs­sä muut­ta­mi­nen on yhä vähem­mäs­sä mää­rin toteu­tu­va tilan­ne­ku­va, mik­si pitää tavoi­tel­la tuol­lais­ta mää­rää väestölisäystä? 

    Osmo veto­aa­kin nyt lopuk­si van­husi­kä­luok­kien kasvuun. 

    Mik­ko Säre­lä — kuka on sano­nut ettei pitäi­si raken­taa? Kyse on sii­tä, kuin­ka pal­jon pitää rakentaa. 

    Lau­ri Kum­pu­lai­nen, mis­tä väes­tön siir­tä­mi­sis­tä sinä puhut? Tilan­ne­ku­va­si on vää­rä — ihmi­sis­tä­hän asuu 75 % Hel­sin­gin seu­dun ulkopuolella. 

    Kor­kea­kou­lu­jen sijain­nis­ta — tie­sit­kö, että Hel­sin­gin seu­dul­la on noin 95 000 kor­kea­kou­luo­pis­ke­lu­paik­kaa? Ovat­ko mark­ki­nat ne tän­ne sijoit­ta­neet, vai ken­ties poli­tiik­ka? Entä tie­sit­kö että esi­mer­kik­si Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta val­mis­tu­taan kes­ki­mää­rin vuot­ta myö­hem­min kuin muis­ta yli­opis­tois­ta. — Kos­ka opis­ke­li­jat jou­tu­vat tääl­lä käy­mään myös töissä. 

    On tur­haa puhua kes­kus­tan alue­po­li­tii­kas­ta, jos ei ymmär­rä vih­re­ää tai dema­rien tai kokoo­muk­sen har­joit­ta­van myös alue­po­li­tiik­kaa. Sen suun­ta vain on päin­vas­tai­nen. Kaik­ki poli­tiik­ka, jol­la on alu­eel­li­sia vai­ku­tuk­sia, on alue­po­li­tiik­kaa. Tämän perus­asian sisäis­tä­mi­nen oli­si iso edis­ty­sas­kel — siis että Osmo on tämän maan kovin aluepoliitikko 😉

    1. Kau­pun­git eivät raken­na vaan teke­vät sen mah­dol­li­sek­si. Useim­mat kun­nat ovat kaa­voit­ta­neet sel­väs­ti yli tar­peen. Kaa­voi­hin mah­tuu kai noin 20 mil­joo­naa ihmis­tä. Mik­si juu­ri Hel­sin­gin pitäi­si alikaavoittaa?

  32. juk­ka heik­ki­nen: Hel­sin­ki ei ole saa­nut vuo­si­kym­me­niin olen­nais­ta net­to­muut­toa kumu­la­tii­vi­ses­ti las­kien muu­al­ta Suomesta. 

    Mikä on läh­tee­si täl­le väitteellesi?
    Esi­mer­kik­si yleiskaava.fi sivus­ton mukaan http://bit.ly/1dRnClN Hel­sin­gin net­to­muut­to­voit­to v 2000 — 2013 on noin 33 000 asu­kas­ta, ikä­vä kyl­lä tuos­sa kaa­vios­sa ei ole numee­ri­sia arvo­ja muka­na, sil­mä­mää­räi­ses­ti arvioi­den noin puo­let tuos­ta net­to­muu­tos­ta on ‘muu­ta kotim­nais­ta’, pl ilmei­ses­ti ‘seu­dun sisäi­nen’ muut­to­lii­ke. Mie­les­tä­ni koti­mai­sen muut­to­liik­keen osuut­ta voi sanoa olennaiseksi.

  33. juk­ka heik­ki­nen: Esi­mer­kik­si Mecklen­burg-Vor­pom­mern (entis­tä Itä-Sak­san aluet­ta) on Sak­san har­vim­min asut­tua aluet­ta. Se on nyt alu­eel­lis­ta­mi­sen ja alue­po­li­tii­kan ansios­ta eräs Euroo­pan tär­keim­mis­tä teknologiakeskuksista.

    Suo­mes­sa­kin on kes­ki­tet­ty tut­ki­mus­lai­tok­set elin­kel­pois­ten yli­opis­to­jen kyl­keen hyväl­lä menes­tyk­sel­lä. Mis­tä­kö­hän Suo­mes­sa löy­tyi­si ver­tai­lu­koh­dak­si vas­taa­va aka­tee­mi­nen kes­kit­ty­mä jos­sa 90 kilo­met­rin sätei­ses­sä ympy­räs­sä oli­si kak­si perin­teis­tä yli­opis­toa, useam­pi tek­ni­nen kor­kea­kou­lu ja opis­to sekä 1,6 mil­joo­naa asukasta..

  34. spot­tu: Tie­de­tään että väes­tö­ti­hey­den molem­mis­sa ääri­päis­sä tuot­ta­vuus on nol­la, ja jotain nol­las­ta poik­kea­vaa sil­lä välil­lä. Vas­taus on siis mää­ri­tel­mäl­li­ses­ti sekä kyl­lä että ei.

    Ehkä kan­nat­taa muo­toil­la kysy­mys uudestaan.

    Vali­tet­ta­vas­ti tätä ei tie­de­tä — näem­mä täl­lä­kään pals­tal­la, jos­sa Heik­ki­nen näkö­kul­maa tuot­ta­vuu­den katos­ta yksin puolustaa. 

    Tuot­ta­vuu­den nol­laan putoa­mis­ta ei tihey­den kas­vaes­sa sen­tään tapah­du. Epä­sel­vää on myös mikä oli­si “ääri­pää” väes­tö­ti­hey­del­le sen ylä­pääs­sä ja mis­tä siis tätä kos­ke­va tie­to voi­si olla peräisin.

  35. juk­ka heik­ki­nen: Tut­ki­muk­ses­sa Hol­lan­nin alue oli jaet­tu­na 40 eri­ko­koi­seen (sekä alle 1000 km² että yli 1000 km² kokoi­siin) talous­a­lu­ee­seen, jot­ka sit­ten ryh­mi­tel­tiin kol­meen eri ryh­mään nii­den tii­vey­den (tai urba­ni­saa­tion) perus­teel­la. Hol­lan­nin kes­ki­mää­räi­nen asu­kas­ti­heys on noin 400 pää­tä per km2. Tyy­pil­li­ses­ti kus­sa­kin alu­ees­sa oli muu­ta­ma tiheäm­pi kes­kus, noin 1000 pää­tä per km2 ja muu alue sit­ten oli sel­väs­ti har­vem­min asut­tua kuin 400 per km2. Aluei­siin luet­tiin lisäk­si erik­seen Rands­ta­din alu­ees­ta sen kau­pun­git kuten Rot­ter­dam omi­na aluei­naan, jois­sa on hyvin tii­vis kes­kus. Rot­ter­dam vas­taa kool­taan ja asu­kas­ti­hey­den jakau­mal­taan kan­ta­kau­pun­gis­ta kes­kus­taa­ja­man rajal­le hyvin Hel­sin­kiä ja se kuu­lui tuo­hon “high­ly urba­nized” ryh­mään, jon­ka kes­ki­mää­räi­nen asu­kas­ti­heys oli 1544 per km2 kes­ki­ha­jon­nal­la 493 per km2. Ryh­mä “urba­nized” oli 580 per km2 hajon­nal­la 204 per km2 ja “less urba­nized” oli 232 per km2 hajon­nal­la 38 per km2.

    Maan­tie­teel­li­ses­ti Hel­sin­gin pää­kau­pun­ki­seu­tu ja sen kes­kus­taa­ja­ma oli­si­vat mai­nios­ti voi­neet olla pala­nen tuo­ta Hol­lan­nin tut­ki­mus­ruu­duk­koa, var­sin­kin Rands­ta­din alu­eel­la. Tut­ki­muk­sen kes­kei­nen tulos oli se, että “high­ly urba­nized” alueis­sa tuot­ta­vuu­den kas­vu hii­puu suh­tees­sa “urba­nized” aluei­siin. Toi­sin sanoen opti­mi on alue, jos­sa asu­kas­ti­heys ei ole suu­rem­pi kuin kes­ki­mää­rin 580 per km2 täs­sä kar­keas­sa jaot­te­lus­sa ja anne­tuil­le alue­pin­ta-alueil­le, jot­ka vaih­te­li­vat alle 1000 km² jon­kin ver­ran suu­rem­piin (vrt Hel­sin­gin seu­tua 370 per km2 pin­ta-alal­la 3700 km² tai pää­kau­pun­ki­seu­tua 1434 per km2 pin­ta-alal­la 770 km²). Kyl­lä tämä tut­ki­mus antaa aina­kin riit­tä­vän epäi­lyn sil­le, että lisä­tii­vis­tä­mi­nen Hel­sin­gin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la voi olla vir­he. Vih­dis­sä ja Hyvin­kääl­lä kasau­tu­mi­nen voi hyvin­kin jat­kua ilman tuot­ta­vuuson­gel­mia. Oli­si syy­tä teh­dä vas­taa­va TFP tut­ki­mus Hel­sin­gin seu­tu­kun­nas­sa tai jopa Uudel­le­maal­le ja mie­lel­lään niin, että Rizov et al mal­lia edel­leen paran­net­tai­siin (sii­nä­hän on koko jouk­ko yksinkertaistuksia). 

    Täs­sä ei ollut mitään uut­ta aikai­sem­piin kir­joi­tuk­sii­si ver­rat­tu­na, mut­ta fak­ta on että Rot­ter­da­min seu­tu koko­nai­suu­des­saan on yli 2 ker­taa niin tii­viis­ti asut­tu kuin Hel­sin­gin seu­tu. Kir­joi­tin täs­tä toi­ses­sa ketjussa. 

    Rot­ter­da­min seu­tu ja Hol­lan­ti elää eri­lai­sis­ta asiois­ta osit­tain kuin Hel­sin­gin seu­tu ja Suo­mi. Rot­ter­da­min seu­tu elää kau­pas­ta kja logis­tii­kas­ta, sata­ma on val­ta­va logis­tiik­ka­kes­kus joka pal­ve­lee koko Euroop­paa johon ver­rat­tu­na Vuo­saa­ri tai Van­taan Tuu­pak­ka kal­pe­nee. Siel­lä sata­mas­sa ehkä asuu suht vähän asuk­kai­ta, kuka nyt halu­aa asua sel­lai­ses­sa ympä­ris­tös­sä? Sil­ti se on var­maan Euroo­pan tuot­ta­vin­ta aluetta. 

    Suo­mi elää tai aina­kin eli tek­no­lo­giao­saa­mi­ses­ta ja sen osaa­mis­kes­kit­ty­mät ovat Espoos­sa Ota­nie­men ympä­ris­tös­sä ja Hel­sin­gin län­ti­ses­sä kan­ta­kaupn­gis­sa. Nii­den aluei­den tuot­ta­vuus ja asu­kas­ti­heys on aivan tois­ta luok­kaa kuin Hyvin­kään tai Vih­din jois­ta aina­kin Vih­ti on pelk­kä nukkumalähiö.

  36. KKK:
    <

    Koko­nais­tuot­ta­vuu­den kan­nal­ta olen­nais­ta on, että mata­las­ti kou­lu­tet­tu­jen siir­to­lais­ten tuot­ta­vuus nousee kau­pun­kiin muu­ton seu­rauk­se­na ver­rat­tu­na vaih­toeh­toon, jos­sa he jää­vät maaseudulle. 

    Nyt sinul­ta jäi huo­maa­mat­ta, että siir­to­lai­set tule­vat ulkomailta.

  37. Sak­ke: Jon­kin­lai­nen ongel­ma tai­taa olla myös jou­ti­laat, jot­ka hil­lu­vat usein kau­pun­geis­sa (pää­mää­rät­tä?) eri­tyi­ses­ti ase­mien lie­peil­lä. Ei heil­lä ole useim­mi­ten min­kään­lais­ta kii­ret­tä tai tar­vet­ta pääs­tä yhteen­kään junaan. Hel­sin­gin rau­ta­tie­a­se­man luo­na hei­tä näkee paljon.

    On yleis­maa­il­mal­li­nen ilmiö että lii­ken­teen sol­mu­koh­tiin hakeu­tuu ihmi­siä joi­den elä­mä on sol­mus­sa. Vaik­ken kuk­ka­hat­tu­tä­dik­si tun­nus­tau­du­kaan, niin kyl­lä minus­ta sivis­tys­val­tios­sa pitää olla myös rau­ta­tie­a­se­mien tyyp­pi­siä koko kan­san olohuoneita. 

    Kau­pun­gin asu­kas­mää­rän kas­vun tulee näh­däk­se­ni olla mel­ko tii­viis­ti sidok­sis­sa työn ja työ­paik­ko­jen mää­rän kas­vuun, ellei sit­ten jol­la­kul­la ole tavoit­tee­na kas­vat­taa vain “ase­man lap­sien” lukumääriä …

    Riit­tää että tuo suh­de pätee työs­sä­käyn­tia­lu­eel­le. Jos Rau­ta­tie­a­se­mal­ta pää­see etäi­sem­piin­kin työ­paik­ka­kes­kit­ty­miin alle var­tis­sa, ei työ­paik­ko­jen sijoit­tu­mi­nen ole ongelma.

  38. juk­ka heik­ki­nen: Suku­pol­ven­vaih­dos ja nuo­rem­pien ennak­ko­luu­lot­to­muus edis­ti­vät asi­aa. Aika tekee tehtävänsä. 

    Suht tuo­reen uuti­sen mukaan pelia­la on kovas­sa kas­vus­sa Kajaa­nis­sa. Kajaa­nis­ta voi siis tul­la ns “menes­ty­vä kau­pun­ki”, vaik­ka kau­pun­gis­sa ei ole­kaan sato­ja­tu­han­sia asukkaita.
    http://tinyurl.com/nuu3f36

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­git eivät raken­na vaan teke­vät sen mah­dol­li­sek­si. Useim­mat kun­nat ovat kaa­voit­ta­neet sel­väs­ti yli tar­peen. Kaa­voi­hin mah­tuu kai noin 20 mil­joo­naa ihmis­tä. Mik­si juu­ri Hel­sin­gin pitäi­si alikaavoittaa?

    Olet itse hyvin pit­käl­le vas­tuus­sa, että Hel­sin­ki on vii­mei­set 15 vuot­ta ali­kaa­voit­ta­nut. Eikä vajet­ta ole tosis­saan yri­tet­ty­kään kuroa umpeen. Voi­sit ker­toa mik­si olet ollut aja­mas­sa sel­lais­ta poli­tii­kaa jos­sa kaa­voi­tus on laa­han­nut huo­mat­ta­vas­ti taråeen alapuolella.

  40. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:

    – Toi­sek­si ihmi­sen työ­pa­nok­sen mer­ki­tys romah­taa. Emme pys­ty kil­pai­le­maan robot­tien ja auto­ma­tii­kan kans­sa pal­ve­luis­sa­kaan. Tämän vuok­si työ­paik­ka­ke­hi­tys ei seu­raa tuottavuutta. 

    Tämä siis näkyy jo nyt Hel­sin­gin seudulla. 

    Jos työn peräs­sä muut­ta­mi­nen on yhä vähem­mäs­sä mää­rin toteu­tu­va tilan­ne­ku­va, mik­si pitää tavoi­tel­la tuol­lais­ta mää­rää väestölisäystä? 

    Maa­laat hie­man dys­toop­pi­sen kuvan sii­tä mitä robo­tit voi­vat aiheut­taa. Kyl­lä robot­tien ongel­mat tun­ne­taan muis­sa­kin maa­il­man suur­kau­pun­geis­sa eikä vain Hel­sin­gis­sä. Ei ne kor­vaa ihn­mis­tä kuin ihan mar­gi­naa­li­ses­ti. Ja siel­lä mis­sä on ihmi­siä pal­jon, kek­si­tään kyl­lä töi­tä joka tuot­taa jotain parem­min kuin jos ihmi­set asui­si­vat vain omis­sa olois­saan jos­sain mökeissä.

    Johan­nes Hir­vas­kos­ki:

    Kor­kea­kou­lu­jen sijain­nis­ta – tie­sit­kö, että Hel­sin­gin seu­dul­la on noin 95 000 kor­kea­kou­luo­pis­ke­lu­paik­kaa? Ovat­ko mark­ki­nat ne tän­ne sijoit­ta­neet, vai ken­ties poli­tiik­ka? Entä tie­sit­kö että esi­mer­kik­si Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta val­mis­tu­taan kes­ki­mää­rin vuot­ta myö­hem­min kuin muis­ta yli­opis­tois­ta. – Kos­ka opis­ke­li­jat jou­tu­vat tääl­lä käy­mään myös töissä. 

    Hel­sin­gin Yli­opis­to perus­tet­tiin Venä­jän val­lan aika­na kun van­ha yli­opis­to Turus­sa siir­ret­tiin Hel­sin­kiin. Mun mielestän8i oli­si voi­nut jää­dä sin­ne, mut­ta kei­sa­ri halusi toisin. 

    Samoin koko Tek­nil­li­nen kor­kea­kou­lu oli­si voi­tu sodan jäl­keen siir­tää Tam­pe­reel­le Ota­mie­men sijaan mut­ta ei vain tehty. 

    Kos­ka Suo­mi on nuo­ri val­tio niin tääl­tä puut­tu­vat van­ho­jen sivis­tys­val­tioi­den yli­opis­to­kau­pun­git kuten Cam­brid­ge, Upp­sa­la ja Tart­to. Suo­mes­sa on onnek­si mui­ta­kin yli­opis­to­ja ja olen itse opis­kel­lut muu­al­la kuin Hel­sin­gis­sä. Noi­den maa­kun­ta­kau­pun­kien yli­opis­to­jen kam­puk­sis­ta saa todel­la asun­non hal­vem­mal­la, mut­ta kesäk­si on muu­tet­ta­va Hel­sin­kiin kos­ka töi­tä niis­sä kau­pun­geis­sa ei ole kai­kil­le halukkaille.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Aja­tel­lan­pa kan­san­ta­lout­ta joko koos­tuu vajaa­tuot­toi­ses­ta maa­ta­lou­des­ta, tuot­ta­vuus hen­keä koh­de 10 ja kau­pun­gis­ta, jos­sa tuot­ta­vuus hen­keä koh­den on 100. Puo­le maa­ta­lous­väes­tös­tä muut­taa kau­pun­kiin, jos­sa tuot­ta­vuus on edel­leen sata, mut­ta kun lii­ka väes­töä on muut­ta­nut pois maa­ta­lou­des­ta, maa­ta­lou­den tuot­ta­vuus on nous­sut 20:een. Kos­ka kau­pun­gis­sa tut­ta­vuus on jämäh­tä­nyt pai­kal­leen ja maa­ta­lou­des­sa kak­sin­ker­tais­tu­nut, oli vir­he siir­tyä maa­ta­lou­des­ta kaupunkiin?

    Ei se mene noin, kun kau­pun­kiin tun­kee pal­jon ihmi­siä niin yhä suu­rem­pi osa jou­tuu tyy­ty­mään mar­gi­naa­li­tuot­ta­viin töi­hin. Esim New Yor­kis­sa voit jou­tua vaik­ka­pa sateen­var­jon myy­jäk­si vaik­ka olet kou­lu­tuk­sel­ta­si tohtori.

    Kau­pun­kiym­pä­ris­töt jakaan­tu­vat nyky­ään yhe­tis­kun­ta­luok­kien mukaan eivät­kä yhteis­kun­ta­luo­kat koh­taa enää toisiaan

    Kau­pun­kien hyvin­von­tia edis­tä­vä vai­ku­tus on mah­dol­li­nen jos syn­tyy uusia kon­tak­te­ja eri­lais­ten ryh­mien välille

    Nyky­ään kehi­tys on eris­tä­vä eli eri yhteis­kun­ta­luo­kat elä­vät kyl­lä samas­sa kau­pun­gis­sa, mut­ta eivät koh­taa toi­si­aan eikä kau­pun­gis­ta ole enää hyö­tyä hyvin­voin­nin kasvattajana.

    Pän­vas­toin, kau­pun­ki on pal­jon eriar­voi­sem­pi ympä­ris­tö kuin maa­seu­tu nykymallilla

  42. j‑lu: Jäte­tään sano­mat­ta, että Hel­sin­ki tuot­taa enem­män kuin Van­taa-Nur­mi­jär­vi, vaik­ka kas­vaa hitaam­min ja että Van­taan-Nur­mi­jär­ven kas­vu on käy­tän­nös­sä koko­naan riip­pu­vais­ta alu­een kes­kuk­ses­ta, Helsingistä.

    Täs­sä unoh­dat sen, että Hel­sin­ki suur­kau­pun­ki­na on muu­ta talous­a­luet­ta tuot­ta­vam­pi etu­pääs­sä segre­gaa­tion takia, joka on enin­tään nol­la­sum­ma­pe­liä kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta. Segre­gaa­tio alkoi 1550 kun Kus­taa Vaa­san mah­ti­käs­kyl­lä ympä­ris­tön por­va­rit mää­rät­tiin muut­ta­maan vas­ta­pe­rus­tet­tuun Hel­sin­gin taa­ja­maan ja kun Alek­san­te­ri I siir­si pää­kau­pun­gin hal­lin­non viras­toi­neen 1812 Turus­ta Hel­sin­kiin ja Turun palon jäl­keen yli­opis­to­kin siir­ret­tiin Hel­sin­kiin. Myö­hem­pää segre­gaa­tio­ke­hi­tys­tä ovat olleet lukuis­ten pää­kont­to­rien ja elä­keyh­tiöi­den sijoi­tuk­set ja VTT:n perus­ta­mi­nen, etc, etc Hel­sin­kiin. Kun var­si­nai­ses­ta hallinto‑, yli­opis­to- ja varus­kun­ta­kau­pun­gis­ta kehit­tyi maan todel­li­nen teol­li­suus­kes­kus, luo­tiin pal­jon tätä ns. kasau­tu­mi­se­tua 1800- ja 1900-luvuil­la. Raha­mark­ki­noi­den vapaut­ta­mi­sen jäl­keen Hel­sin­gin kasau­tu­mi­sen ete­ne­mi­nen on muut­tu­nut kui­ten­kin net­to­hai­tak­si maan hin­nan nousun ja tuo­tan­non­te­ki­jöi­den kal­lis­tu­mi­sen takia.

    Jut­te­lin äsket­täin erään hel­sin­ki­läi­sen kul­je­tus­fir­man pomon kans­sa ja hän valit­ti, ettei hän saa fir­maa kan­nat­ta­maan Hel­sin­gin kus­tan­nuk­sil­la. Viros­ta tul­leet rep­pu­fir­mat pai­na­vat kan­nat­ta­vuut­ta. Tämä on kui­ten­kin vain osa­syy. Pää­syy on alu­een kal­leus. Hyvin perus­mauk­ko­ja työl­lis­tä­vät olut­teh­taat läh­te­vät pien­tä eliit­tiä työl­lis­tä­vien rahoi­tus­yh­tiöi­den tiel­tä Kera­vaan etc.

  43. En ymmär­rä mik­si kes­kus­tan puo­lue­toi­mis­to sijait­see Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­sa. Kyl­lä­hän sen pitäi­si olla joko Nur­mi­jär­vel­lä taik­ka Kem­pe­lees­sä eli sel­lai­sis­sa pai­kois­sa, jot­ka ovat kes­kus­ta­lais­ten ihmis­ten saa­vu­tet­ta­vis­sa ja joi­hin voi ajaa autolla.

    On ihan jär­je­tön­tä sijoit­taa kepun puo­lue­toi­mis­to paik­kaan, jos­sa puo­lu­een kan­na­tus on alin­ta koko maassa.

  44. Vil­le: Ber­tau­din van­hem­mis­sa jul­kai­suis­sa löy­tyy ver­tai­lui­ta eri kau­pun­geis­ta, ja on myös sel­lai­sia mil­joo­na­kau­pun­ke­ja, jois­sa kiin­teis­tö­jen arvo on var­sin tasais­ta tai jopa nousee kau­em­pa­na keskustasta. 

    Toki maa­il­mal­ta löy­tyy kau­pun­ki­seu­tu­ja, jois­sa kes­kus­ta-alue ei ole kal­lis ja kal­liim­mat alu­eet ovat kau­em­pa­na keskustasta.

    Esi­mer­kik­si käy­vät vaik­ka Det­roit tai Los Ange­les. Sii­tä kuin­ka tavoi­tel­ta­vaa tuol­lai­nen kau­pun­gin kehi­tys on voi­daan kyl­lä olla mon­taa mieltä.

  45. spot­tu: Suo­mes­sa­kin on kes­ki­tet­ty tut­ki­mus­lai­tok­set elin­kel­pois­ten yli­opis­to­jen kyl­keen hyväl­lä menes­tyk­sel­lä. Mis­tä­kö­hän Suo­mes­sa löy­tyi­si ver­tai­lu­koh­dak­si vas­taa­va aka­tee­mi­nen kes­kit­ty­mä jos­sa 90 kilo­met­rin sätei­ses­sä ympy­räs­sä oli­si kak­si perin­teis­tä yli­opis­toa, useam­pi tek­ni­nen kor­kea­kou­lu ja opis­to sekä 1,6 mil­joo­naa asukasta..

    Ota­nie­mi mai­ni­taan­kin Euroo­pan tär­kei­den tek­no­lo­gia­kes­kus­ten lis­tas­sa. En sitä moi­ti, olen­han itse­kin kysei­sen inno­vaa­tio­alu­een “tuo­te”. Toin Mecklen­burg-Vor­pom­mer­nin esi­mer­kin­luon­tei­ses­ti esil­le sii­tä, mihin Suo­mi voi oikeal­la alue­po­li­tii­kal­la pääs­tä muu­al­la Suo­mes­sa ole­vien har­vem­min asut­tu­jen aluei­den kehit­tä­mi­ses­sä. Ota­nie­men kasau­tu­mi­se­dut on jo käy­tet­ty ja kasau­tu­mis­hai­tat pai­na­vat sen tuot­ta­vuut­ta. Esi­mer­kik­si VTT ajoi 90- ja 2000-luvuil­la alu­eel­la verstas‑, paja‑, ja labra­ti­lat työ­voi­mi­neen pää­osin alas. Perus­te­lu­na käy­tet­tiin kyseis­ten tilo­jen kor­ke­aa vuo­kraa, joka pai­noi kyseis­ten VTT:n klus­te­rien tulos­ta. VTT:n talou­del­li­nen tilan­ne alkoi hei­ke­tä tämän pää­tök­sen takia, kos­ka todel­la hyvät inno­vaa­tiot syn­ty­vät sii­tä, että mata­lan tuot­ta­vuu­den ja kor­kean tuot­ta­vuu­den inno­vaa­tio­toi­min­not koh­taa­vat fyy­si­ses­ti. Hel­sin­gin yleis­kaa­va­se­los­tuk­seen on nimen­omai­ses­ti kir­jat­tu, että näi­den koh­taa­mi­nen este­tään segregaatiolla.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tulee lisää van­husi­kä­luok­kia ja ne ovat aienm­pia isompia

    Etkös sä itse sano­nut, että van­hus­ten mää­rän kas­vu taan­tuu n. vuo­teen 30 men­nes­sä kun suu­ria ikä­luok­kia hau­da­taan? Sii­hen on 15 vuot­ta ja se on oikeas­taan mel­ko lyhyt aika.

  47. juk­ka heik­ki­nen: Hel­sin­ki ei ole saa­nut vuo­si­kym­me­niin olen­nais­ta net­to­muut­toa kumu­la­tii­vi­ses­ti las­kien muu­al­ta Suomesta. 

    Hel­sin­ki on saa­nut vii­meis­ten 40 vuo­den aika­na kes­ki­mää­rin 3000–4000 hen­gen vuo­sit­tai­sen muut­to­voi­ton Hel­sin­gin seu­dun ulko­puo­li­ses­ta Suo­mes­ta, vii­me vuo­si­na jopa yli 4000 hen­keä. Hel­sin­gis­tä vas­taa­vas­ti mene­te­tään muut­to­tap­pio­na vaih­te­le­va mää­rä asuk­kai­ta kas­va­val­le seudulle.

  48. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:
    Tur­ha ver­hou­tua vii­ku­nan­leh­teen ja tees­ken­nel­lä luon­nol­lis­ta kas­vua täs­sä vain tuet­ta­van. On vai­kea käsit­tää, mik­si täl­lai­ses­ta mul­lis­tuk­ses­ta ei kes­kus­tel­la asiallisesti.
    Var­sin­kin sik­si, kun yleis­kaa­voi­tuk­ses­sa pitäi­si kat­soa tule­vai­suu­teen, eikä menneisyyteen.
    Tule­vai­suu­des­sa on robo­ti­saa­tio ja muu kiih­ty­vä tek­no­lo­gia­ke­hi­tys. Se vai­kut­taa kah­del­la taval­la – ensik­si­kin kumi­pyö­rä­lii­ken­ne irto­aa fos­sii­li­ses­ta polt­toai­nees­ta ja toi­sek­si sen ajo­neu­vo­kan­ta vähe­nee rajus­ti. Näis­sä olois­sa fik­saa­tio rai­de­tun­ne­lei­hin ja nii­den varaan raken­tu­vaan tii­vii­seen kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen on tur­ha ja tulee meil­le vie­lä kal­liik­si. – Toi­sek­si ihmi­sen työ­pa­nok­sen mer­ki­tys romah­taa. Emme pys­ty kil­pai­le­maan robot­tien ja auto­ma­tii­kan kans­sa pal­ve­luis­sa­kaan. Tämän vuok­si työ­paik­ka­ke­hi­tys ei seu­raa tuottavuutta.
    Tämä siis näkyy jo nyt Hel­sin­gin seudulla.
    Jos työn peräs­sä muut­ta­mi­nen on yhä vähem­mäs­sä mää­rin toteu­tu­va tilan­ne­ku­va, mik­si pitää tavoi­tel­la tuol­lais­ta mää­rää väestölisäystä? 

    Tämä yksi mah­dol­li­nen tule­vai­suu­dens­ke­naa­rio. His­to­rias­ta on minus­ta näh­tä­vis­sä, että mas­sa­työt­tö­myys tai työs­tä irtau­tu­mi­nen joh­taa nuo­ren väes­tön kan­sain­vael­luk­siin hou­kut­te­le­vim­piin oloi­hin. Kul­je­taan työn peräs­sä tai muu­ten viri­ke­rik­kaam­man elä­män perässä.

    Maal­la ja pie­nis­sä kau­pun­geis­sa köy­häl­le työt­tö­mäl­le on tar­jol­la lähin­nä ulkoi­lua, vaa­ti­ma­ton­ta per­he-elä­mää, puu­tar­han­hoi­toa tai netin näpyt­te­lyä. Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mah­dol­li­suu­det sosi­aa­li­siin virik­kei­siin ovat tois­ta luok­kaa, tar­jon­taa on pal­jon ja kasau­tu­mi­nen lisää sitä. Jos työ vähe­nee suu­ret kau­pun­git ovat entis­tä hou­kut­te­le­vam­pia, eri­tyi­ses­ti suu­rel­le osal­le nuorista.

    Maan­si­säi­siä kan­sain­vael­luk­sia on demo­kra­tias­sa vai­kea pysäyt­tää pans­sa­riai­doil­la ja kivää­reil­lä eikä kii­na­lais­tyyp­pi­nen kau­pun­kiin muu­ton lupa­sys­tee­mi­kään tai­da oikein teho­ta itämaillakaan. 

    Kau­pun­gin kas­vun rajoit­ta­mi­nen asun­to­tuo­tan­toa kuris­ta­mal­la tai vähem­män hou­kut­te­le­val­la asun­to­tuo­tan­nol­la on taas aika lail­la arve­lut­ta­va kei­no. Se ei oikein toi­mi kau­pun­gin kas­vun hil­lit­si­jä­nä, vaan joh­taa lähin­nä sii­hen, että kau­pun­gin köy­hät asu­vat entis­tä ahtaam­min ja kurjemmin. 

    Esit­tä­mäs­sä­si tule­vai­suu­dens­ke­naa­rios­sa kes­kus­tan talous­maan­tie­teel­li­sen hum­puu­ki­ryh­män poliit­ti­sil­la lääk­keil­lä saa­daan Suo­meen yhä jat­kos­sa­kin tyh­jen­ty­vien syr­jä­seu­tu­jen lisäk­si suur­kau­pun­ki, jos­sa on entis­tä kovem­mat vuo­krat, pahem­pi asu­mis­pu­la ja jos­sa köy­hät sekä per­heet asu­vat nykyis­tä ahtaam­min ja kurjemmin.

  49. Hel­sin­gin pitäi­si ali­kaa­voit­taa, kos­ka Kepu halu­aa lisää auto­kau­pun­kia ja Espoo­seen lisää oma­ko­ti­ta­lo­ja ja Smith-Pol­vi­sen. Tämä­hän se todel­li­nen rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to Hel­sin­gin kas­vul­le on.

    Täl­tä tämä kes­kus­te­lu nyt vii­me kädes­sä alkaa vai­kut­taa. Riip­pu­mat­ta sii­tä miten pal­jon täs­sä puhu­taan maa­seu­dus­ta ja maakunnista.

  50. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:

    Kor­kea­kou­lu­jen sijain­nis­ta – tie­sit­kö, että Hel­sin­gin seu­dul­la on noin 95 000 kor­kea­kou­luo­pis­ke­lu­paik­kaa? Ovat­ko mark­ki­nat ne tän­ne sijoit­ta­neet, vai ken­ties poli­tiik­ka? Entä tie­sit­kö että esi­mer­kik­si Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta val­mis­tu­taan kes­ki­mää­rin vuot­ta myö­hem­min kuin muis­ta yli­opis­tois­ta. – Kos­ka opis­ke­li­jat jou­tu­vat tääl­lä käy­mään myös töissä.

    Kor­kea­kou­luo­pis­ke­lu­paik­kaa eivät ole sijoit­tu­neet mark­ki­naeh­toi­ses­ti, se näkyy sii­nä Hel­sin­gin seu­dul­la on pal­jon vai­keam­pi pääs­tä yli­opis­toon tai kor­kea­kou­luun kuin muu­al­la. Jos mark­ki­nat sai­si­vat toi­mia vapaas­ti seu­dul­la oli­si enem­män opis­ke­lu opiskelupaikkoja.

    Sii­tä, että opis­ke­li­jat työl­lis­ty­vät sekä opin­to­jen aika­na että nii­den jäl­keen saa­nee ongel­man aikaan vain talous­maan­tie­teel­li­nen ryhmä.

  51. juk­ka heik­ki­nen: Tut­ki­muk­ses­sa Hol­lan­nin alue oli jaet­tu­na 40 eri­ko­koi­seen (sekä alle 1000 km² että yli 1000 km² kokoi­siin) talous­a­lu­ee­seen, jot­ka sit­ten ryh­mi­tel­tiin kol­meen eri ryh­mään nii­den tii­vey­den (tai urba­ni­saa­tion) perusteella. 

    Hie­nos­ti väis­tit koko­naan kri­tii­kin ja tuup­pa­sit ison kasan aihee­seen täy­sin liit­ty­mä­tön­tä mate­ri­aa­lia. Mitä jos kokei­li­sit vaih­teek­si sitä, että vas­taat kri­tiik­kiin? Siis tähän:

    Sii­nä Hol­lan­nin tut­ki­muk­ses­sa oli tut­kit­tu noin 1000 km² kokoi­sia aluei­ta – vas­taa Hel­sin­gis­sä pää­kau­pun­ki­seu­tua. Samal­la tun­ne­taan, että kasau­tu­mi­se­dut tule­vat nime­no­maan tii­viis­sä kau­pun­gis­sa ja käve­lye­täi­syy­del­lä, joten kysei­nen tut­ki­mus mit­ta­si aivan vää­rää asiaa.

    On huo­mat­ta­van pal­jon väliä sil­lä onko 1000 km² tasai­sel­la 1500 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri (oma­ko­ti­ta­lo­mat­to) vai niin että on 100 km² tii­vis­tä (kuten Köö­pen­ha­mi­nas­sa) – eikä kysei­nen tut­ki­mus osaa miten­kään ero­tel­la tällaisia.”

  52. Hie­man off topic.

    Eili­sen HS:n yleiösn­osas­to­sa oli ylis­tys­tä suo­ma­lai­sel­le met­sä­lä­hiöil­le. Kan­nat­taa lukea.

    Hel­sin­gin kau­pun­gib väes­tön­ti­heys on 2.900 as/maakm2. Koko kau­pun­kia­lu­een väes­tön­ti­heyt­tä on vai­kea mää­ri­tel­lä. Miten las­ke­taan Poh­jois-Espoon ja Poh­jois-Van­taan pel­to- ja met­sä­alu­eet pinta-alaan?

  53. Olli Ter­ho:
    Viit­taan Soi­le Jun­gewelt­te­rin mie­li­pi­de­kir­joi­tuk­seen 1.5.2015..
    Sii­nä ker­ro­taan tut­ki­mus­tu­lok­sis­ta Hol­lan­nis­sa, että kasau­tu­mi­sen hai­tat domi­noi­vat etu­ja, kun asu­kas­ti­heys on yli 1500 as/neliökilometri. Nyt Hesas­sa asu­kas­ti­heys lähes 2000 ja tuot­ta­vuu­den kas­vu pit­kään jää­nyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    Hel­sin­gis­sä asu­kas­ti­heys on 3 000 as./km2, mikä on kau­pun­gik­si alhai­nen. Noin suh­teel­li­suu­den­ta­jun vuok­si, pien­ta­loa­lu­eel­la­kin on sem­moi­set 4 000 — 6 000 as./km2. On hyvin vai­kea ymmär­tää mitä ihmeen teke­mis­tä joi­den­kin suur­aluei­den ver­tai­luil­la Hol­lan­nis­sa, jois­ta osaan sisäl­tyi asu­tus­kes­kus­ten ohel­la enem­män ja toi­siin hie­man vähem­män pel­toa, on kau­pun­gis­tu­mi­sen kans­sa yleen­sä ja Hel­sin­gin erityisesti.

  54. Tämä väes­tö­en­nus­teis­ta vään­tä­mi­nen on muu­ten ehkä puu­dut­ta­vin kes­kus­te­lu Yleis­kaa­van ympä­ril­lä, ja se ei ole ihan vähän se, yksin­ker­tais­taen: Yleis­kaa­va kuten muut­kin kaa­vat antaa luvan raken­taa talo­ja. Jos nii­hin taloi­hin ei ole asuk­kai­ta, niin ei nii­tä rakenneta.

    Me emme tee sil­lä tie­dol­la että pal­jon­ko­han Hel­sin­kiin mah­tai­si olla tuli­joi­ta esi­mer­kik­si vuon­na 2027 käy­tän­nös­sä yhtään mitään, sen näkee sit­ten, ja talot raken­tuu jos raken­tuu. Toden­nä­köi­ses­ti rakentuvat.

    Toi­seen suun­taan tämä ei toi­mi, jos kaa­vas­sa ei ole varauk­sia uusil­le taloil­le, niin nii­tä ei voi raken­taa. Ja rak­kaat ties min­kä suo­je­li­jat, tämä toi­mii juu­ri toi­sin päin kuin osa teis­tä kuvit­te­lee, jos sii­nä kaa­vas­sa ei ole varauk­sia eli vaih­toeh­to­ja, niin sit­ten ollaan juu­ri nii­den vai­keim­pien paik­ko­jen äärel­lä. Kuten Mal­mi tai Var­tio­saa­ri, kos­ka ei edel­li­ses­tä Yleis­kaa­vas­ta ole muu­ta rakentamatta.

  55. ja toi­sek­si sen ajo­neu­vo­kan­ta vähe­nee rajusti” 

    Perus­teel­la mil­lä? Kos­ka se tukee ideo­lo­gis­ta toivetilaasi? 

    Nyt­hän on niin, ettei se yksi­tyi­sau­toi­lu tule katoa­maan yhtään mihin­kään, vaik­ka joi­ta­kin se näräs­tää­kin. Ja tie­ten­kin on niin­kin, ettei Hel­sin­gin nie­mel­le mah­du raja­ton­ta mää­rää yksi­tyi­sau­to­ja. Eli se, joka autoil­la halu­aa tule­vai­suu­des­sa­kin, hoi­taa asian­sa niin, että hom­ma on mah­dol­lis­ta vastakin. 

    Itsel­lä­ni on vuo­kra­park­ki­paik­ka kan­ta­kau­pun­gis­sa, muut toi­mi­vat kuten par­haak­si näke­vät. Ja ennen­kuin pahim­mat sero­to­nii­ni­va­ja­reis­ta kär­si­vät änky­rä­vi­her­ve­ge­ta­ris­tit nyt vetä­vät luo­mu­her­ne­pus­sin nok­kaan­sa, niin EI, en aja autoa kan­ta­kau­pun­gis­sa lii­kues­sa­ni. Joten sepä sit­ten siitä(kin)…

  56. vee­pee: Väes­tön tii­vis­tyes­sä tiet­tyi­hin paik­koi­hin, jää muul­le luon­nol­le enem­män tilaa. Läm­pöä menee hara­koil­le vähem­män kun suu­ri osa sei­nis­tä on asut­tu­ja myös toi­sel­ta puo­len. Kau­ko­läm­pö. Kes­ki­tet­ty vesi- ja jäte­huol­to. Vähem­män infraa per hen­ki­lö. Jne. Väes­tön kes­kit­tä­mi­sen eko­lo­gi­set edut ovat huikeat.

    Kulu­tus­ta­so nousee myös kau­pun­geis­sa ver­rat­tu­na muut­ta­jien alku­pe­räi­siin seu­tui­hin. Kau­pun­geis­sa myös ilman läm­pö­ti­la on sel­väs­ti maa­seu­tua kor­keam­pi (noin 1 aste C, “urban heat island”)lämpövuotojen, lii­ken­teen , asfalt­ti­pin­to­jen ja suu­rem­man hii­li­diok­si­di­pi­toi­suu­den jne vuok­si. Taval­laan kas­vi­huo­neil­miö on noin 50–100 vuot­ta edel­lä ympä­röi­vää maaseutua.

  57. Sak­ke: Eikö se ole mel­koi­nen hait­ta, jos sin­ne ei enää mah­du lisää yhtä ainut­ta­kaan ihmis­tä (ilman että sei­nät eivät enää kestä)?

    Kyl­lä sin­ne mah­tuu sel­lai­nen 2,9 mil­joo­naa ihmis­tä per neliö­ki­lo­met­ri, mut­ta saip­puoi­des­sa alkaa havai­ta jotain kasautumishaittoja.

  58. Osmo, yksin­ker­tai­nen ja suo­ra kysy­mys — onko MASU ja HLJ doku­men­teis­sa riit­tä­väs­ti huo­mioi­tu robo­ti­saa­tion ja muun tule­vai­suu­den tek­no­lo­gian vai­ku­tuk­sia, ottaen huo­mioon että doku­men­tit ulot­tu­vat vuo­teen 2050? 

    Näet­kö täs­sä suh­tees­sa sel­lais­ta mah­dol­li­suut­ta, että olem­me ekstra­po­loi­mas­sa men­nei­syy­des­tä, otta­mat­ta huo­mioon suu­rin­ta muu­to­sa­ju­ria, jon­ka ihmis­kun­nan his­to­ria tuntee?

  59. juk­ka heik­ki­nen: Esi­mer­kik­si Mecklen­burg-Vor­pom­mern (entis­tä Itä-Sak­san aluet­ta) on Sak­san har­vim­min asut­tua aluet­ta. Se on nyt alu­eel­lis­ta­mi­sen ja alue­po­li­tii­kan ansios­ta eräs Euroo­pan tär­keim­mis­tä teknologiakeskuksista.

    Kun lunt­taan Wiki­pe­dias­ta, niin Mecklen­burg-Vor­pom­mern on samaa koko­luok­kaa kuin Ete­lä-Suo­men lää­ni ja väes­tön­ti­heys on hyvin lähel­lä samaa (69 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri, Ete­lä-Suo­mes­sa 73).
    Sak­san haja-asu­tus vas­taa Suo­men tihein­tä asutusta.

  60. Johan­nes Hir­vas­kos­ki: Kor­kea­kou­lu­jen sijain­nis­ta – tie­sit­kö, että Hel­sin­gin seu­dul­la on noin 95 000 kor­kea­kou­luo­pis­ke­lu­paik­kaa? Ovat­ko mark­ki­nat ne tän­ne sijoit­ta­neet, vai ken­ties poli­tiik­ka? Entä tie­sit­kö että esi­mer­kik­si Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta val­mis­tu­taan kes­ki­mää­rin vuot­ta myö­hem­min kuin muis­ta yli­opis­tois­ta. – Kos­ka opis­ke­li­jat jou­tu­vat tääl­lä käy­mään myös töissä. 

    Hel­sin­gis­sä on hel­pom­pi teh­dä opin­to­jen ohes­sa oman alan töi­tä, kos­ka nii­tä tääl­tä löytyy 😉

    Kor­kea­kou­lu­jen sijoit­tu­mi­sen kan­nal­ta kes­keis­tä on se, mis­sä kou­lu­tet­tua työ­voi­maa tar­vit­se­vat työ­pai­kat sijait­se­vat — eli mis­tä val­mis­tu­vat löy­tä­vät oman alan­sa töitä.

    Kuvaa­via esi­merk­ke­jä: Jyväs­ky­län yli­opis­tos­ta val­mis­tu­vis­ta 34% jää Kes­ki-Suo­meen, 28% työl­lis­tyy Uudel­le­maal­le. Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta val­mis­tu­vis­ta ~90% työl­lis­tyy Uudellemaalle.

    Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta vas­ta­val­mis­tu­nei­den työt­tö­myys on 3%, Jyväs­ky­läs­sä 6%.

    Myös Aal­los­ta 90% työl­lis­tyy Uudel­le­maal­le. Vas­taa­vas­ti Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­ses­tä yli­opis­tos­ta 21% jää Ete­lä-Kar­ja­laan ja 42% muut­taa Uudellemaalle. 

    Aal­los­ta vas­ta­val­mis­tu­nei­den työt­tö­myys on 3%, Lap­peen­ran­nas­ta 5%.

    Yli­opis­toil­la on myös mui­ta tavoit­tei­ta kuten laa­du­kas tut­ki­mus ja yhteis­kun­nal­li­nen vuo­ro­vai­kut­ta­mi­nen, joi­den toteut­ta­mis­ta voi­daan kyl­lä tehok­kaas­ti sabo­toi­da ja teh­dä kal­liim­mak­si ripot­te­le­mal­la yksit­täi­siä tie­de­kun­tia tai kou­lu­tus­oh­jel­mia maa­kun­ta­kes­kuk­siin. Jos Suo­men kor­kea­kou­lu­kent­tä ei oli­si niin haja­nai­nen, niin esim. Turul­la tai Tam­pe­reel­la voi­si olla pal­jon parem­mat eväät kil­pail­la Hel­sin­gin rin­nal­la kan­sain­vä­li­ses­sä sarjassa.

  61. juk­ka heik­ki­nen: Esi­mer­kik­si VTT ajoi 90- ja 2000-luvuil­la alu­eel­la verstas‑, paja‑, ja labra­ti­lat työ­voi­mi­neen pää­osin alas. Perus­te­lu­na käy­tet­tiin kyseis­ten tilo­jen kor­ke­aa vuo­kraa, joka pai­noi kyseis­ten VTT:n klus­te­rien tulos­ta. VTT:n talou­del­li­nen tilan­ne alkoi hei­ke­tä tämän pää­tök­sen takia, kos­ka todel­la hyvät inno­vaa­tiot syn­ty­vät sii­tä, että mata­lan tuot­ta­vuu­den ja kor­kean tuot­ta­vuu­den inno­vaa­tio­toi­min­not koh­taa­vat fyysisesti.

    Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ja kaa­voi­tus ovat tie­tys­ti vai­ku­tuk­sil­taan hyvin laa­ja-alai­sia mut­ta ensim­mäis­tä ker­taa kuu­len väi­tet­tä­vän että ne ovat syy­nä val­tion ja kun­tien toi­mi­ti­la­po­li­tii­kan absurditeetteihin.

  62. Pet­te­ri: Kor­kea­kou­luo­pis­ke­lu­pai­kat eivät ole sijoit­tu­neet mark­ki­naeh­toi­ses­ti, se näkyy sii­nä Hel­sin­gin seu­dul­la on pal­jon vai­keam­pi pääs­tä yli­opis­toon tai kor­kea­kou­luun kuin muu­al­la. Jos mark­ki­nat sai­si­vat toi­mia vapaas­ti seu­dul­la oli­si enem­män opiskelupaikkoja.

    Osa hel­sin­ki­läi­sis­tä jou­tuu­kin men­mään opis­ke­le­maan mui­hin kau­pun­kei­hin, kun pää­kau­pun­ki­seu­dun yli­opis­toi­hin on niin vai­kea pääs­tä; mah­dol­li­ses­ti yrit­tä­vät sit­ten vaih­taa opis­ke­lu­pai­kan Helsinkiin.
    Toi­nen asia sit­ten on, että jot­kut hel­sin­ki­läi­set työ­hö­not­ta­jat palk­kaa­vat mie­lel­lään esim. Kuo­pios­sa tai Tam­pe­reel­la opis­kel­lei­ta. Syy ei ehkä ole ope­tuk­sen tasos­sa, vaan oppi­la­sai­nek­ses­sa — ken­ties par­haat sisään­pää­si­jät eivät ole par­hai­ta val­mis­tu­nei­na työelämässä…

  63. Sylt­ty:
    En ymmär­rä mik­si kes­kus­tan puo­lue­toi­mis­to sijait­see Hel­sin­gin ydinkeskustassa. 

    On ihan jär­je­tön­tä sijoit­taa kepun puo­lue­toi­mis­to paik­kaan, jos­sa puo­lu­een kan­na­tus on alin­ta koko maassa. 

    Oikeas­taan on ihan äly­tön­tä että koko puo­lu­een nimi on Suo­men Kes­kus­ta. Sen pitäi­si olla Suo­men Hajoitus!

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kau­pun­git eivät raken­na vaan teke­vät sen mah­dol­li­sek­si. Useim­mat kun­nat ovat kaa­voit­ta­neet sel­väs­ti yli tar­peen. Kaa­voi­hin mah­tuu kai noin 20 mil­joo­naa ihmis­tä. Mik­si juu­ri Hel­sin­gin pitäi­si alikaavoittaa?

    Yleis­kaa­vaan on mer­kit­ty tum­man­rus­keal­la kan­ta­kau­pun­ki. Näin pitää olla. Jos­ta­kin itsel­le­ni tun­te­mat­to­mas­ta syys­tä yleis­kaa­van on mer­kit­ty mys­ti­siä A1-A4 aluei­ta, joil­la kort­te­li­te­hok­kuus on 0,4–1,8. Näin pää­osin esim. Mal­min len­to­ken­tän alue. Jos len­to­kent­tä hävi­te­tään, mik­si sitä ei raken­ne­ta kau­pun­gik­si. Nyt Oden mukaan on siis kaik­ki mah­dol­li­set maa-alu­eet käy­tet­ty val­mis­tel­ta­vas­sa ole­vas­sa yleis­kaa­vas­sa. Oli­si kiin­nos­ta­vaa tie­tää miten Hel­sin­gin asun­to­kan­nan kehit­ty­mi­nen huo­mioi­daan vuo­den 2070 yleis­kaa­vas­sa. No, veik­kaan vas­tauk­sen: Kaik­ki 2030 raken­ne­tut talot pure­taan ja nii­den tilal­le raken­ne­taan kan­ta­kau­pun­kia (yleis­kaa­van tum­man­rus­ke­aa aluet­ta). Niin Ode, mik­si Hel­sin­ki uudes­sa yleis­kaa­vas­saan ali­kaa­voit­taa maam­me pää­kau­pun­gin sur­ku­hu­pai­sak­si vil­lin län­nen kyläk­si? Vain she­rif­fi puut­tuu kylänraitilta?

  65. Pet­te­ri: Kor­kea­kou­luo­pis­ke­lu­paik­kaa eivät ole sijoit­tu­neet mark­ki­naeh­toi­ses­ti, se näkyy sii­nä Hel­sin­gin seu­dul­la on pal­jon vai­keam­pi pääs­tä yli­opis­toon tai kor­kea­kou­luun kuin muu­al­la. Jos mark­ki­nat sai­si­vat toi­mia vapaas­ti seu­dul­la oli­si enem­män opis­ke­lu opiskelupaikkoja.

    Sii­tä, että opis­ke­li­jat työl­lis­ty­vät sekä opin­to­jen aika­na että nii­den jäl­keen saa­nee ongel­man aikaan vain talous­maan­tie­teel­li­nen ryhmä.

    Onko Suo­mes­sa mon­ta­kin yksi­tyis­tä yliopistoa?

  66. Mik­ko Säre­lä:
    On huo­mat­ta­van pal­jon väliä sil­lä onko 1000 km² tasai­sel­la 1500 asu­kas­ta per neliö­ki­lo­met­ri (oma­ko­ti­ta­lo­mat­to) vai niin että on 100 km² tii­vis­tä (kuten Köö­pen­ha­mi­nas­sa) – eikä kysei­nen tut­ki­mus osaa miten­kään ero­tel­la tällaisia.”

    Mik­si niin ajat­te­let ettei? Se, että tut­ki­musa­lu­eet oli tut­ki­muk­ses­sa koot­tu mää­rä­tyis­tä COROP alueis­ta, ei tar­koi­ta, että tut­ki­jat oli­si­vat hukan­neet tai kes­kiar­vois­ta­neet pois tätä alue­ko­koa pie­nem­män mit­ta­kaa­van ilmiöi­tä. Tut­ki­mus­han on peri­mil­tään yri­tys­koh­tai­nen ja lokaa­lien vari­aa­tioi­den kuten maan hin­nan osal­ta pos­ti­nu­me­ro­koh­tai­nen. Jos jon­kin Ams­ter­da­min kes­kus­tas­sa ole­van yri­tyk­sen tuot­ta­vuus on eri­tyi­sen suu­ri sii­tä käve­lye­täi­syy­den sisäl­lä ole­vien kysyntä‑, ja mit­ta­kaa­va­vai­ku­tus­ten joh­dos­ta, tämä tuot­ta­vuus tulou­tuu mal­lis­sa kysei­sel­le alu­eel­le. Samoin juu­ri sen kysei­sen yri­tyk­sen pos­ti­nu­me­rol­la ole­van maan hin­ta ja mui­den tuo­tan­non­te­ki­jöi­den kal­leus pai­na­vat tuot­ta­vuut­ta vas­taa­val­la alueella.

    Kuten tut­ki­jat pape­ris­saan totea­vat, hei­dän mal­li­aan voi edel­leen paran­taa niin, että sen avul­la saa­daan yri­tys- tai toi­mia­la­koh­tais­ta­kin alueit­tais­ta tie­toa tuot­ta­vuu­des­ta. He kui­ten­kin totea­vat, ettei se muu­ta työs­sä saa­tu­ja johtopäätöksiä.

    On sel­vää, ettei esi­mer­kik­si Puna­vuo­ren tai Ullan­lin­nan tuot­ta­vuu­den las­ke­mi­ses­sa ole mitään miel­tä. Hyö­dyl­lis­tä infor­maa­tio­ta saa­daan laa­jem­mis­ta työs­sä­käyn­ti- ja asuinalueista.

  67. Pet­te­ri — jos argu­men­toit pans­sa­riai­doil­la ja kivää­reil­lä, et var­maan odo­ta minun vastaavan?

    Vas­taan kui­ten­kin. Kukaan ei estä ketään muut­ta­mas­ta pk-seu­dul­le. Ainoa suun­ta, mihin nor­mit estä­vät ihmi­siä muut­ta­mas­ta on haja-asutus. 

    Muut­ta­mi­sen vapaus on aivan toi­nen asia, kuin “vapaus” saa­da joku raken­ta­maan ja/tai kus­tan­ta­maan itsel­leen asunto. 

    Esi­mer­kik­si Van­taal­le net­to­muut­to tulee Viros­ta ja Venä­jäl­tä. Lähes pel­käs­tään. Sit­ten kun joku selit­tää että ei tätä muut­toa voi­da estää, kysyn muut­ta­vat­ko he ken­ties kadul­le? Eivät muu­ta, hen­ki­kir­joit­ta­ja ei sal­li sel­lais­ta. He muut­ta­vat sitä mukaa kuin asun­to­ja osoitetaan. 

    Jos kau­pun­ki ei jat­ka muut­to­vir­ran haa­li­mis­ta ja kus­tan­ta­mis­ta, onko se jokin vää­ryys? Ketä kohtaan?

    Koros­tan, että pai­kal­li­nen asunn­ot­to­muus on hoi­det­ta­va ongel­ma ja se myös voi­daan hoi­taa. Sii­hen ei tar­vi­ta yhtään uut­ta asuntoa.

  68. ant­ti: Mikä on läh­tee­si täl­le väitteellesi?
    Esi­mer­kik­si yleiskaava.fi sivus­ton mukaan Hel­sin­gin net­to­muut­to­voit­to v 2000 – 2013 on noin 33 000 asukasta 

    Vas­taan täs­sä samal­la Pek­ka Vuo­rel­le, kun hän tote­si :“Hel­sin­ki on saa­nut vii­meis­ten 40 vuo­den aika­na kes­ki­mää­rin 3000–4000 hen­gen vuo­sit­tai­sen muut­to­voi­ton Hel­sin­gin seu­dun ulko­puo­li­ses­ta Suo­mes­ta, vii­me vuo­si­na jopa yli 4000 hen­keä. Hel­sin­gis­tä vas­taa­vas­ti mene­te­tään muut­to­tap­pio­na vaih­te­le­va mää­rä asuk­kai­ta kas­va­val­le seudulle.”

    Tilas­to­kes­kuk­sen väes­tön muut­to­lii­ke tau­lu­kois­sa on tau­luk­ko “Kaik­ki väes­tön­muu­tok­set alueit­tain 1987–2013”. Siel­tä voi kat­soa kun­tien väli­sen net­to­muut­to­liik­keen samoin kuin muut­kin kun­tien väes­töön vai­kut­ta­neet net­to­me­ka­nis­mit. Jos las­ket vuo­des­ta 2000 alkaen vuo­sit­tai­set kun­tien väli­sen net­to­muu­ton mää­rät Hel­sin­kiin kumu­la­tii­vi­ses­ti yhteen, saat 5096 pää­tä. Nämä vuo­sit­tai­set mää­rät ovat 2162, ‑1599, ‑2962, ‑1947, ‑1406, ‑142, ‑659, 1044, 1703, 1076, 1643, 3173, 4086. Eli kuten aina, nousu­kau­te­na Hel­sin­gis­tä läh­de­tään ja las­ku­kau­te­na Hel­sin­kiin tul­laan. Samaan aikaan Hel­sin­gin väes­tö kas­voi kui­ten­kin 57000 eli Hel­sin­kiin muus­ta Suo­mes­ta tul­lei­den osuus on alle 10 % väes­tön­li­säyk­ses­tä tänä aika­na. Siir­to­lai­suu­den osuus on noin 60 % ja syn­ny­tys­sai­raa­loi­den osuus noin 30 % väes­tön­kas­vus­ta. Tilan­ne ei kun­ta­muu­ton osal­ta juu­ri muu­tu vaik­ka tar­kas­tel­laan asi­aa vuo­des­ta 1987 (huo­maa, että sil­loin on otet­ta­va huo­mioon 1994–1999 ajal­ta opis­ke­li­joi­den kir­jaus hel­sin­ki­läi­sik­si koti­kun­ta­lain muu­tok­sen takia 1994, jon­ka takia muut­to­ti­las­tos­ta ja vas­taa­vas­ti väes­tön­li­säyk­ses­tä pois­te­taan arviol­ta noin 15000 net­to­muut­ta­jaa Hel­sin­kiin täl­tä ajalta.).

    Kun­tien väli­nen net­to­muut­to seu­tu­kun­taan oli 2000–2013 noin 33000 pää­tä, joka on noin 17 % väes­tön­li­säyk­ses­tä. Luon­nol­li­nen väes­tön­kas­vu on seu­tu­kun­nas­sa suu­rem­pi kuin siir­to­lai­suus ja nämä kak­si domi­noi­vat kuten kaupungissakin.

    Minul­la ei ole 40 vuo­den taak­se ulot­tu­vaa tilas­toa, mut­ta 70-luvun muut­to­lii­ke ei enää kiinnosta.

  69. spot­tu: Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ja kaa­voi­tus ovat tie­tys­ti vai­ku­tuk­sil­taan hyvin laa­ja-alai­sia mut­ta ensim­mäis­tä ker­taa kuu­len väi­tet­tä­vän että ne ovat syy­nä val­tion ja kun­tien toi­mi­ti­la­po­li­tii­kan absurditeetteihin.

    Tämä oli kou­riin­tun­tu­va esi­merk­ki kasau­tu­mis­hai­tas­ta, joka kos­kee niin yksi­tyis­tä tuo­te­ke­hit­te­lyä kuin jul­ki­sia tut­ki­mus­lai­tok­sia. Maan hin­nan nousus­ta CBD alu­eel­la, joka hei­ken­tää toi­mia­lan elos­sa­py­sy­mis­tä siel­lä. Luu­len, että kyl­lä hif­fa­sit, mitä tarkoitin.

  70. Sak­ke:
    Onko kukaan arvioi­nut, pal­jon­ko Hel­sin­gin nykyi­sis­sä talois­sa ja nii­den asun­nois­sa on asuk­kail­la käyt­tä­mä­tön­tä reser­viä väki­lu­vun lisäyk­sel­le, joka voi toteu­tua sii­nä vai­hees­sa, kun van­huk­set (yksi toi­sen­sa jäl­keen) vaih­tu­vat nuo­riin parei­hin, jot­ka saa­vat per­heen lisäys­tä esim. 1–2‑N lasta? 

    Tein tuol­lai­sen arvion erääs­sä­kin talos­sa ja tote­sin, että tuo Osmon 240000 lisä­asu­kas­ta 624 000 asuk­kaan Hel­sin­kiin voi­si mah­dol­li­ses­ti “toteu­tua hel­pos­ti” kysei­ses­sä talos­sa vas­taa­van suu­rui­se­na suh­teel­li­se­na kas­vu­na (38.5 %) ilman mitään lisä­ra­ken­ta­mis­ta, ja sil­ti asu­kas­mää­rä voi­si kas­vaa ‘kevyes­ti’ tuon kas­vu­pro­sen­tin ver­ran. Mai­nit­ta­koon, että ko. kas­vu ei edes edel­lyt­täi­si yhtään lisä­asu­kas­ta ao. talo­nyk­siöi­hin, eikä mis­sään asun­nos­sa mai­ni­tun kas­vun jäl­keen lap­si­lu­ku ylit­täi­si edes kahta. 

    Muis­sa talois­sa voi nykyi­sin olla tuol­lais­ta reser­viä vie­lä­kin enem­män asu­kas­mää­rän luon­nol­li­sel­le kas­vul­le. Nykyi­sin, kun ihmis­ten eli­ni­kä on piden­ty­nyt ja van­huk­set pide­tään kodeis­saan pal­jon pitem­pään kuin ennen, on asuk­kai­den ja per­hei­den kier­to asun­nois­sa hidas­tu­nut, mikä tuo­nee oman vai­ku­tuk­sen­sa asu­kas­mää­rän muut­tu­viin lukui­hin. Sanoi­sin mel­kein, että asu­kas­lu­vul­la mita­ten, kau­pun­ki tar­vit­see vain ensin malt­tia vähän odo­tel­la, ja sit­ten lisää “pil­ket­tä sil­mä­kul­miin” voi­dak­seen jäl­leen kas­vaa. Toi­nen mah­dol­li­suus oli­si muut­taa nyky­lin­jaa ja raken­taa myös van­hain­ko­te­ja edes sel­lai­sil­le van­huk­sil­le, jot­ka sel­lai­siin haluai­si­vat muut­taa esim. pakoon nykyis­tä yksinäisyyttään.

  71. Täs­sä on jär­keä; Raken­taa van­huk­sil­le van­hain­ko­te­ja, jos­sa näke­vät mui­ta ihmisiä.
    Nyt useat van­huk­set ovat sidot­tu­ja asun­toon­sa ja koti­hoi­to käy ker­ran, joil­la­kin kak­si ker­taa päi­väs­sä ja vii­py­vät 10–15 min.

  72. spot­tu: Yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ja kaa­voi­tus ovat tie­tys­ti vai­ku­tuk­sil­taan hyvin laa­ja-alai­sia mut­ta ensim­mäis­tä ker­taa kuu­len väi­tet­tä­vän että ne ovat syy­nä val­tion ja kun­tien toi­mi­ti­la­po­li­tii­kan absurditeetteihin.

    Syyl­li­nen lie­nee kui­ten­kin mer­kil­li­syys “New Public Mana­ge­ment”, joka on saa­nut suu­rin piir­tein kaik­kien mai­den jul­ki­sen sek­to­rin kural­le, yli­hin­tai­sek­si ja tehot­to­mak­si, kun jul­kis­hal­lin­to jou­tuu kes­kit­ty­mään rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­seen ydin­toi­min­to­jen­sa sijaan.

  73. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:
    Kukaan ei estä ketään muut­ta­mas­ta pk-seu­dul­le. Ainoa suun­ta, mihin nor­mit estä­vät ihmi­siä muut­ta­mas­ta on haja-asutus.

    Kark­ki­lan kau­pun­ki myy tont­te­ja 9 e/m2. Hil­jat­tain oli­si Savi­tai­pa­leel­ta saa­nut koko­nai­sen ton­tin 100 eurol­la. Espoo­lai­sel­le nuo ovat suo­la­ra­ho­ja. Mikä nor­mi estää minua muuttamasta?

  74. Johan­nes Hir­vas­kos­ki:
    Vas­taan kui­ten­kin. Kukaan ei estä ketään muut­ta­mas­ta pk-seu­dul­le. Ainoa suun­ta, mihin nor­mit estä­vät ihmi­siä muut­ta­mas­ta on haja-asutus. 

    Kyl­lä kaa­voi­tus on rajoit­ta­va teki­jä myös kau­pun­geis­sa ja täs­sä­kin ket­jus­sa olet voi­mak­kaas­ti argu­men­toi­nut sen puo­les­ta, ettei Hel­sin­kiin tai Hel­sin­gin seu­dul­le pidä kaa­voit­taa pal­joa lisää asun­to­ja tai tiheäs­ti. Jos haja-asu­tuk­sen nor­mit ovat sinus­ta ongel­ma eivät­kö sitä ole myös kau­pun­kia­su­tuk­sen nor­mit, jot­ka estä­vät asun­to­jen raken­ta­mis­ta sin­ne mis­sä on eni­ten kysyntää?

    Johan­nes Hir­vas­kos­ki:
    Muut­ta­mi­sen vapaus on aivan toi­nen asia, kuin “vapaus” saa­da joku raken­ta­maan ja/tai kus­tan­ta­maan itsel­leen asunto. 

    Esi­mer­kik­si Van­taal­le net­to­muut­to tulee Viros­ta ja Venä­jäl­tä. Lähes pel­käs­tään. Sit­ten kun joku selit­tää että ei tätä muut­toa voi­da estää, kysyn muut­ta­vat­ko he ken­ties kadul­le? Eivät muu­ta, hen­ki­kir­joit­ta­ja ei sal­li sel­lais­ta. He muut­ta­vat sitä mukaa kuin asun­to­ja osoitetaan. 

    Jos poliit­ti­se­na tavoit­tee­na on siir­to­lai­suu­den vähen­tä­mi­nen tai asu­mi­sen tuki­ra­ken­teen muu­tos, kuten voin rivien välis­tä lukea, mik­si talous­maan­tie­teel­li­nen ryh­mä sit­ten ver­ho­aa nuo tavoit­teet Hel­sin­gin seu­dun kas­vun vastustamiseen.

    Johan­nes Hir­vas­kos­ki:
    Koros­tan, että pai­kal­li­nen asunn­ot­to­muus on hoi­det­ta­va ongel­ma ja se myös voi­daan hoi­taa. Sii­hen ei tar­vi­ta yhtään uut­ta asuntoa. 

    Miten pai­kal­li­nen asunn­ot­to­muus voi­daan hoi­taa ilman uusia asun­to­ja esi­mer­kik­si Hel­sin­gin seudulla?

  75. Vas­taan Juk­ka Heik­ki­sel­le Hel­sin­gin net­to­muut­to­lu­vuis­ta. Esit­tä­män­ne aika­sar­ja kos­ki kaik­kia Hel­sin­gin ja Suo­men mui­den kun­tien väli­siä muut­to­ja, minä taas kir­joi­tin Hel­sin­gin saa­mas­ta muut­to­voi­tos­ta seu­dun ulko­puo­li­ses­ta Suo­mes­ta, joka oli täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la alim­mil­laan­kin lähes 2000 hen­keä vuon­na 2003. Pks-kun­tien yllä­pi­tä­mäs­tä, Tilas­to­kes­kuk­sen tie­to­ja sisäl­tä­väs­ta Hel­sin­gin seu­dun alue­sar­jat-tie­to­kan­nas­ta aluesarjat.fi löy­tyy val­miik­si sum­mat­tu­ja tie­to­ja myös täs­tä muuttoliikkeestä.
    Hel­sin­gil­le­hän on tyy­pil­lis­tä, että muut­to­voit­toa saa­daan seu­dun ulko­puo­lel­ta ja ulko­mail­ta, ja osa väes­tös­tä mene­te­tään muut­to­tap­pio­na naa­pu­ri­kun­tiin. 2000-luvun alku oli poik­keuk­sel­lis­ta aikaa nur­mi­jär­vi-ilmiöi­neen, johon vai­kut­ti moni yhtä­ai­kai­nen teki­jä. 1990-luvun laman aika­na Hel­sin­kiin kasau­tui pai­ne suu­rem­piin asun­toi­hin, joi­den han­kin­nan mah­dol­lis­ti­vat nopeas­ti alen­tu­neet korot. Samaan aikaan seu­dun kas­vua sii­vit­tä­neen it-sek­to­rin kupla puh­ke­si, mikä vähen­si muut­to­voit­toa muus­ta Suomesta.
    Mikä­li talous kas­vaa nopeast, ja Hel­sin­gin seu­dul­la vie­lä muu­ta maa­ta nopeam­min, Hel­sin­ki ja seu­tu kyl­lä vetä­vät muut­ta­jia muus­ta Suo­mes­ta, ja hyvän työl­li­syy­den aikaan­saa­ma arvo­li­sä siir­tyy osit­tain asu­mis­ta­son paran­ta­mi­seen. Usein on käy­nyt niin, että sitä paran­ne­taan naa­pu­ri­kun­nis­sa, kun Hel­sin­gis­sä ei ole sii­hen ollut riit­tä­viä raken­ta­mi­sen resursseja.
    Nykyi­sen kal­tai­nen Hel­sin­gin kova väes­tön­kas­vu talou­den taan­tu­mas­sa­kin joh­tuu edel­leen mit­ta­vas­ta muut­to­voi­tos­ta muu­al­ta Suo­mes­ta, vähen­ty­nees­tä muut­to­tap­pios­ta naa­pu­ri­kun­tiin sekä ulko­mai­ses­ta muut­to­voi­tos­ta. Näh­tä­väs­ti Hel­sin­gin seu­tu on edel­leen veto­voi­mai­nen muu­hun Suo­meen näh­den, ja on huo­mat­ta­va että seu­dun kas­vus­ta on osa siir­ty­nyt sitä reu­nus­ta­vil­le alueil­le sekä Kan­ta- ja Päijät-Hämeeseen.

  76. Johan­nes Hir­vas­kos­ki: Onko Suo­mes­sa mon­ta­kin yksi­tyis­tä yliopistoa?

    Käy­tän­nös­sä ei ole, vaan jul­ki­nen sek­to­ri­käy­tän­nös­sä kou­lu­tus­tuo­tan­non ja yli­opis­to­sek­to­rin sekä mää­rää tuo­tan­non sijoi­tus­pai­kat. Kou­lu­tus­tuo­tan­to ei ole Suo­mes­sa nyky­ään sijoit­tu­nut maan­tie­teel­li­ses­ti kysyn­nän mukaan, vaan Hel­sin­gin seu­dul­la on sel­väs­ti kysyn­tää vähem­män opis­ke­lu­paik­ko­ja sekä haluk­kai­den opis­ke­li­joi­den että tar­jol­la ole­vien työ­paik­ko­jen mää­räl­lä mitattuna.

    Jos kou­lu­tus­mark­ki­nat sai­si­vat toi­mia kysyn­tä­läh­töi­ses­ti esi­mer­kik­si niin, että kaik­kien yli­opis­to­jen samoi­hin tie­de­kun­tiin oli­si­vat koko maas­sa samat sisään­pää­sy­kri­tee­rit tai pis­te­ra­jat, Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si sel­väs­ti nykyis­tä enem­män opis­ke­li­joi­ta. Nyky­ään­hän Hel­sin­gin seu­dul­le on sel­väs­ti vai­keam­pi pääs­tä opis­ke­le­maan kuin muu­al­le maahan.

  77. juk­ka heik­ki­nen: Ota­nie­mi mai­ni­taan­kin Euroo­pan tär­kei­den tek­no­lo­gia­kes­kus­ten lis­tas­sa. En sitä moi­ti, olen­han itse­kin kysei­sen inno­vaa­tio­alu­een “tuo­te”. Toin Mecklen­burg-Vor­pom­mer­nin esi­mer­kin­luon­tei­ses­ti esil­le sii­tä, mihin Suo­mi voi oikeal­la alue­po­li­tii­kal­la pääs­tä muu­al­la Suo­mes­sa ole­vien har­vem­min asut­tu­jen aluei­den kehit­tä­mi­ses­sä. Ota­nie­men kasau­tu­mi­se­dut on jo käy­tet­ty ja kasau­tu­mis­hai­tat pai­na­vat sen tuottavuutta. 

    Esi­mer­kik­si VTT ajoi 90- ja 2000-luvuil­la alu­eel­la verstas‑, paja‑, ja labra­ti­lat työ­voi­mi­neen pää­osin alas. Perus­te­lu­na käy­tet­tiin kyseis­ten tilo­jen kor­ke­aa vuo­kraa, joka pai­noi kyseis­ten VTT:n klus­te­rien tulos­ta. VTT:n talou­del­li­nen tilan­ne alkoi hei­ke­tä tämän pää­tök­sen takia, kos­ka todel­la hyvät inno­vaa­tiot syn­ty­vät sii­tä, että mata­lan tuot­ta­vuu­den ja kor­kean tuot­ta­vuu­den inno­vaa­tio­toi­min­not koh­taa­vat fyy­si­ses­ti. Hel­sin­gin yleis­kaa­va­se­los­tuk­seen on nimen­omai­ses­ti kir­jat­tu, että näi­den koh­taa­mi­nen este­tään segregaatiolla. 

    Mai­nit­se­ma­si tapaus on jär­kyt­tä­vä esi­merk­ki, sii­tä mil­lai­siin jär­jet­tö­myyk­siin kai­ken, mm. infran ja maan arvon mit­taa­mi­nen vain rahas­sa (tai suo­ri­na tuot­to­vaa­ti­muk­si­na), ilman kau­as­kan­toi­sem­pien vai­ku­tus­ten arvioin­tia, voi joh­taa. VTT ei suin­kaan ole tuos­ta ainoa esi­merk­ki … edes Otaniemessä …

    Senaat­ti­kiin­teis­tö­jen (tuot­to­vaa­ti­mus­ten) tuhoi­sa vai­ku­tus tun­net­ta­neen jo laa­jal­ti muu­al­la­kin, jopa maanlaajuisesti.

  78. Kie­li­kep­po­nen: Etkös sä itse sano­nut, että van­hus­ten mää­rän kas­vu taan­tuu n. vuo­teen 30 men­nes­sä kun suu­ria ikä­luok­kia hau­da­taan? Sii­hen on 15 vuot­ta ja se on oikeas­taan mel­ko lyhyt aika. 

    Kun väes­tön elin­aja­no­do­te näyt­tää kas­va­neen vuo­si­na 1970–2010 noin 10 vuot­ta, onko odo­tet­ta­vis­sa, että tuo kas­vu oli­si pysäh­ty­nyt? Veik­kaan itse, että se jat­kuu, jol­loin vuon­na 2030 se oli­si jo 85 vuot­ta, kun se oli v. 2010 noin 80 vuot­ta. Täs­tä syys­tä arvioi­sin hau­tausu­ra­koit­si­joi­den seson­gin sijoit­tu­van arvio­ta­si ehkä muu­ta­man vuo­den myö­hem­mäk­si, ellei mitään paho­ja pan­de­mioi­ta tai mui­ta ilkei­tä, väes­töä tap­pa­via tai mui­ta iso­ja mul­lis­tuk­sia ilmene. 

    Malt­tia Hel­sin­gin tii­vis­tä­jät, ja “beto­nin halaa­jat”, vain malt­tia tar­vi­taan, niin arvo­kas lähi­luon­tom­me säilyy!

  79. Pet­te­ri: Käy­tän­nös­sä ei ole, vaan jul­ki­nen sek­to­ri­käy­tän­nös­sä kou­lu­tus­tuo­tan­non ja yli­opis­to­sek­to­rin sekä mää­rää tuo­tan­non sijoi­tus­pai­kat. Kou­lu­tus­tuo­tan­to ei ole Suo­mes­sa nyky­ään sijoit­tu­nut maan­tie­teel­li­ses­ti kysyn­nän mukaan, vaan Hel­sin­gin seu­dul­la on sel­väs­ti kysyn­tää vähem­män opis­ke­lu­paik­ko­ja sekä haluk­kai­den opis­ke­li­joi­den että tar­jol­la ole­vien työ­paik­ko­jen mää­räl­lä mitattuna.

    Jos kou­lu­tus­mark­ki­nat sai­si­vat toi­mia kysyn­tä­läh­töi­ses­ti esi­mer­kik­si niin, että kaik­kien yli­opis­to­jen samoi­hin tie­de­kun­tiin oli­si­vat koko maas­sa samat sisään­pää­sy­kri­tee­rit tai pis­te­ra­jat, Hel­sin­gin seu­dul­la oli­si sel­väs­ti nykyis­tä enem­män opis­ke­li­joi­ta. Nyky­ään­hän Hel­sin­gin seu­dul­le on sel­väs­ti vai­keam­pi pääs­tä opis­ke­le­maan kuin muu­al­le maahan. 

    Kysyn­tää Hel­sin­gin opi­nah­joi­hin tosi­aan onkin, ja pis­te­ra­jat ovat aina­kin sii­tä syys­tä myös muu­ta maa­ta korkeammat. 

    Jos ope­tus­re­surs­se­ja on rajal­li­ses­ti, pitää tie­tys­ti opis­ke­li­joi­den kar­sin­taa­kin olla. Kai­kis­ta ei ehkä myös­kään ole opis­ke­le­maan vai­keim­pia ‘raket­ti­tie­tei­tä’, vaik­ka halua­kin ehkä oli­si. Kar­sin­nal­la pyri­tään käsit­tääk­se­ni var­mis­ta­maan, että alal­le opis­ke­le­maan pää­se­vät edus­ta­vat lah­jak­kain­ta tai moti­voi­tu­nein­ta jouk­koa. Muu­toin saat­tai­si­vat ope­tuk­sen resurs­sit ehkä men­nä huk­kaan epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sel­la tavalla.

    Kysyn­tään voi vai­kut­taa moni muu­kin asia kuin pelk­kä yli­opis­ton sijain­ti. Vai­kut­ta­via teki­jöi­tä voi­vat olla myös: lukiois­ta riit­tä­vän hyvin arvo­sa­noin val­mis­tu­vien yli­op­pi­lai­den mää­rä, ope­tusa­la ja sen vaih­to­mah­dol­li­suu­det, hyvä ope­tuk­sen taso, mai­ne, labo­ra­to­riot(?), asun­not, suku­lai­set tai tutut sekä ystä­vät (ja hei­mo­vel­jet?) paik­ka­kun­nal­la, mat­kat, etäi­syy­det, lii­ken­ne­vä­li­neet, työn­saan­ti­mah­dol­li­suu­det ylei­ses­ti ja alan puit­teis­sa, har­ras­tuk­set jne.

    Jos joi­hin­kin Hel­sin­gin yri­tyk­siin pal­ka­taan mie­luus­ti väkeä myös muun Suo­men yli­opis­tois­ta, mihin joku tai­si aiem­min vii­ta­ta, voi syy­nä olla mm. ‘hei­mo­si­teet’ tai yksin­ker­tai­ses­ti alhai­sem­mat palk­ka­toi­veet, mah­dol­li­ses­ti myös­kin työ­nan­ta­jan monet eri tavoit­teet. Kaik­ki yri­tyk­set eivät ehkä kaik­kiin hom­miin myös­kään sitä kaik­kein terä­vin­tä kär­keä tar­vit­se. Toi­saal­ta, voi­han se vii­me­mai­nit­tu­kin jos­kus ehkä löy­tyä, har­vi­nai­sem­man sat­tu­man kaut­ta, myös jos­tain muualta.

  80. Pek­ka Vuo­ri:
    Nykyi­sen kal­tai­nen Hel­sin­gin kova väes­tön­kas­vu talou­den taan­tu­mas­sa­kin joh­tuu edel­leen mit­ta­vas­ta muut­to­voi­tos­ta muu­al­ta Suo­mes­ta, vähen­ty­nees­tä muut­to­tap­pios­ta naa­pu­ri­kun­tiin sekä ulko­mai­ses­ta muuttovoitosta. 

    Voi­daan tie­tys­ti jakaa, kuten teet­te, Hel­sin­gin kun­ta­ra­jan yli tul­lut net­to­muut­to nii­hin, jot­ka tuli­vat seu­dun ulko­puo­lel­ta ja nii­hin, jot­ka tuli­vat seu­dul­ta. Mut­ta vain näi­den net­to­muut­to­jen sum­ma on mer­kit­se­vä, kun arvioi­daan Suo­men sisäl­tä tul­leen muu­ton osuut­ta Hel­sin­gin väes­tön­kas­vuun ja se oli 2000-vuo­des­ta alkaen kumu­loi­tu­nee­na 2013 asti vain alle 10 % Hel­sin­gin väes­tön­kas­vus­ta. Syn­ty­vyy­den enem­myys oli väes­tön­kas­vus­ta 30 % ja maa­han­muut­to 60 %.

    Vaik­ka pitäi­sit­te­kin vain tätä pit­kän mat­kan net­to­muut­to­lii­ket­tä seu­dun ulko­puo­li­ses­ta muus­ta Suo­mes­ta var­si­nai­se­na muut­to­liik­kee­nä Hel­sin­kiin, on huo­mat­ta­va, että seu­dul­ta on pit­kän mat­kan paluu­muut­to muu­hun Suo­meen. Täs­tä syys­tä net­to­muut­to seu­dun ulko­puo­lel­ta seu­dul­le on vain 17 % seu­dun väes­tön­kas­vus­ta (noin sama osuus pätee myös tar­kas­tel­les­sa net­to­muut­toa Uudel­le­maal­le Uuden­maan ulko­puo­lel­ta). Syn­ty­vyy­den enem­myys ja ulko­maan net­to­muut­to domi­noi­vat seu­dun ja Uuden­maan väestönkasvua.

    Net­to­vir­ta siis tulee seu­dun ulko­puo­lel­ta Hel­sin­kiin ja myös koko seu­dul­le ja ete­nee Hel­sin­gis­tä muu­an­ne seu­tua kuten toteat. Hel­sin­kiin jää kumu­la­tii­vi­ses­ti lopul­ta kovin vähän, seu­dul­le vähän enem­män, ja molem­mat ovat kovin epä­olen­nai­sia väes­tön koko lisäyk­sen kannalta.

  81. Eivät kaik­ki hel­sin­ki­läi­set, vie­lä­pä kau­pun­ki­suun­nit­te­lun asian­tun­ti­jat halua Hel­sin­gin nope­aa kas­vua. Ohes­sa Lau­ri Nord­ber­gin kir­joi­tus asias­ta. Kau­niit ran­nat huk­ku­vat yli­ti­he­ään beto­ni­ra­ken­ta­mi­seen ja sil­toi­hin. Kas­vu­han on perus­tu­nut vii­me vuo­si­na pal­jol­ti maa­han­muut­toon, eikä vali­tet­ta­vas­ti kovin suu­res­sa mää­rin työ­pe­räi­seen. Muut­ta­jien työl­li­syys on pal­jon kan­ta­väes­töä pie­nem­pi. Muut­ta­jis­ta vain 20% äidin­kie­li suo­mi vai olen­ko ymmär­tä­nyt vää­rin. Sinän­sä minul­la ei ole mitään maa­han­muut­toa vastaan.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/miksi-helsingin-pit%C3%A4%C3%A4-kasvaa‑1.83307

  82. Pet­te­ri: Kyl­lä kaa­voi­tus on rajoit­ta­va teki­jä myös kau­pun­geis­sa ja täs­sä­kin ket­jus­sa olet voi­mak­kaas­ti argu­men­toi­nut sen puo­les­ta, ettei Hel­sin­kiin tai Hel­sin­gin seu­dul­le pidä kaa­voit­taa pal­joa lisää asun­to­ja tai tiheäs­ti. Jos haja-asu­tuk­sen nor­mit ovat sinus­ta ongel­ma eivät­kö sitä ole myös kau­pun­kia­su­tuk­sen nor­mit, jot­ka estä­vät asun­to­jen raken­ta­mis­ta sin­ne mis­sä on eni­ten kysyntää?

    Jos poliit­ti­se­na tavoit­tee­na on siir­to­lai­suu­den vähen­tä­mi­nen tai asu­mi­sen tuki­ra­ken­teen muu­tos, kuten voin rivien välis­tä lukea, mik­si talous­maan­tie­teel­li­nen ryh­mä sit­ten ver­ho­aa nuo tavoit­teet Hel­sin­gin seu­dun kas­vun vastustamiseen.

    Miten pai­kal­li­nen asunn­ot­to­muus voi­daan hoi­taa ilman uusia asun­to­ja esi­mer­kik­si Hel­sin­gin seudulla?

    Kyse siis muut­ta­mi­ses­ta — raken­ta­mi­ses­ta. Kuten kir­joi­tin jos tar­koi­tat vapaut­ta saa­da joku tuot­ta­maan sinul­le asun­to mark­ki­na­hin­taa hal­vem­mal­la, älä puhu vapau­des­ta muuttaa. 

    Nämä ovat kak­si eri asi­aa, joi­ta täs­sä koko ajan sekoi­te­taan. Kaik­kien tyhmistykseksi.

    Maa­han­muu­ton sal­lit­ta­vuus on eri asia sekin. Sii­hen raport­ti ei ota kantaa. 

    Voin kui­ten­kin mai­ni­ta oman maa­han­muut­to­kan­ta­ni täs­sä. Off topic, mut­ta ei sit­ten tule epä­sel­vyyt­tä: Tur­va­pai­kat on myön­net­tä­vä sotaa ja vai­noa pake­ne­vil­le ihmi­sil­le. Sen sijaan mm. HS:n pro­pa­goi­ma kym­me­nien tuhan­sien ihmis­ten “työ­pe­räi­nen” maa­han­muut­to ei ole tar­peen, eikä jär­ke­vää. Tule­vat jää­mään ilman töi­tä. — Robotisaatio.

    Tämä vii­me­mai­nit­tu on samal­la eräs kes­kei­nen perus­te­lu sil­le, mik­si tavoi­te 700 000 uudes­ta asuk­kaas­ta Hel­sin­gin seu­dul­la on huo­no tavoite.

  83. juk­ka heik­ki­nen: Voi­daan tie­tys­ti jakaa, kuten teet­te, Hel­sin­gin kun­ta­ra­jan yli tul­lut net­to­muut­to nii­hin, jot­ka tuli­vat seu­dun ulko­puo­lel­ta ja nii­hin, jot­ka tuli­vat seu­dul­ta. Mut­ta vain näi­den net­to­muut­to­jen sum­ma on mer­kit­se­vä, kun arvioi­daan Suo­men sisäl­tä tul­leen muu­ton osuut­ta Hel­sin­gin väestönkasvuun.. 

    Hel­sin­gin väes­tö­en­nus­te kui­ten­kin perus­tuu ole­tuk­siin miten muut­to­lii­ke kehit­tyy seu­dun ulko­puo­li­ses­ta Suo­mes­ta, seu­dun sisäl­lä ja ulko­mail­ta. Seu­dun ulko­puo­lel­ta saa­daan yleen­sä työ­mark­ki­na­pe­räis­tä muut­to­voit­toa, seu­dun sisäi­ses­sä muu­tos­sa Hel­sin­ki on yleen­sä menet­tä­vä kun­ta, ja 1990-luvul­ta alkaen ulko­mai­sen muut­to­voi­ton mer­ki­tys on kasvanut.
    Kun pala­taan kes­kus­te­luun onko Yleis­kaa­van vision mukai­nen nope­aan väes­tön­kas­vuun varau­tu­va ennus­te yli­mi­toi­tet­tu, on hyvä huo­mioi­da seu­raa­vat oletukset:
    Työ­mark­ki­na­pe­räi­sen muut­to­liik­keen ole­te­taan pysy­vän nykytasolla.
    Seu­dul­li­sen muut­to­tap­pion ole­te­taan kas­va­van ‑2000 asuk­kaa­seen nykyi­ses­tä lähes nol­la­ta­sos­ta, ei kui­ten­kaan 2000-luvun alun jopa ‑5000 hen­gen tasolle.
    Ulko­maa­lais­ten muut­to­voi­ton ole­te­te­taan pysy­vän nyky­ta­sol­la. Kos­ka ulko­maa­lais­ten muut­to­voit­to on kas­va­nut jyr­käs­ti vii­meis­ten 10 vuo­den aika­na, tilas­to­tie­teel­li­sem­min ennus­tet­ta teke­vä tus­kin malt­tai­si olla teke­mät­tä kas­va­vaan ulko­mai­seen muut­toon perus­tu­vaa ennus­tet­ta. Näin ei ole nyt teh­ty kos­ka eten­kin Viros­ta tule­van muut­to­voi­ton ole­te­taan vähe­ne­vän nykytasosta.
    Yleis­kaa­vaa teh­dään Hel­sin­gin tule­van väes­tön tar­pei­siin, ja sii­nä on muka­na myös ohjaa­vaa stra­te­gi­aa, seu­dun kas­vun halu­taan pai­not­tu­van lähem­mäs työ­paik­ko­jen kes­kit­ty­miä, jouk­ko­lii­ken­teen ääreen. Täs­tä näkö­kul­mas­ta ei ole mer­ki­tys­tä mis­tä suun­nas­ta kas­vu tulee.
    Yli­pää­tään var­sin vähän on kes­kus­tel­tu mikä mer­ki­tys Hel­sin­gin ja Suo­men tule­vai­suu­del­le on maa­il­man väes­tön­kas­vul­la, voi­ko Suo­mi pysyä täs­tä syr­jäs­sä. Intian väki­lu­ku on kas­va­nut vii­meis­ten 15 vuo­den aika­na 280 mil­joo­nal­la, mikä on puo­let EU-alu­een väes­tös­tä. Mikä­li tämä 2000-luvun kas­vu muut­tai­si muu­hun maa­il­maan mai­den väki­lu­kusuh­tees­sa, Suo­men osuus oli­si 240 000, eli sama kuin yleis­kaa­van varaus. Entä Afrik­ka, jon­ka väki­lu­vun ennus­te­taan kas­va­van nykyi­ses­tä mil­jar­dis­ta kah­teen vuo­teen 2050 men­nes­sä. Tie­däm­me että jo nyt Euroop­paan pyri­tään hen­ken­sä kau­pal­la. Sel­vä enem­mis­tö ulko­maa­lais­väes­tös­tä on nyt kui­ten­kin muis­ta maanosista.

  84. Kale­vi: Kark­ki­lan kau­pun­ki myy tont­te­ja 9 e/m2. Hil­jat­tain oli­si Savi­tai­pa­leel­ta saa­nut koko­nai­sen ton­tin 100 eurol­la. Espoo­lai­sel­le nuo ovat suo­la­ra­ho­ja. Mikä nor­mi estää minua muuttamasta?

    Taval­li­sel­la ihmi­sel­lä muu­ton estei­tä ei ole. Kui­ten­kin jos omaat mie­len­ter­vey­son­gel­mia, olet nis­ti tai juop­po tai olet edel­li­ses­sä amma­tis­sa­si aja­nut Ak47 panok­sia kame­lil­la, niin muut­ta­mi­nen voi olla aika vai­ke­aa. Sil­loin saat muut­taa Itä-Hel­sin­kiin. Kaik­ki sosi­aa­li­set ongel­mat lai­te­taan aina kaupunkiin.

  85. ft maa­il­mal­ta: Kaik­ki sosi­aa­li­set ongel­mat lai­te­taan aina kaupunkiin.

    Vrt. hen­ki­ri­kos­ten ja itse­mur­hien alu­eel­li­nen jakauma.
    Hir­vas­kos­ki väit­ti, että nor­mit estä­vät muut­ta­mas­ta haja-asu­tusa­lu­eel­le, ja kysy­mys kuu­lui, mikä nor­mi tämän estää. Vas­taus­ta lie­nee tur­ha odottaa.

  86. ano­nil­li: Vrt. hen­ki­ri­kos­ten ja itse­mur­hien alu­eel­li­nen jakauma.
    Hir­vas­kos­ki väit­ti, että nor­mit estä­vät muut­ta­mas­ta haja-asu­tusa­lu­eel­le, ja kysy­mys kuu­lui, mikä nor­mi tämän estää. Vas­taus­ta lie­nee tur­ha odottaa. 

    Luin tuon ket­jun ja sain käsi­tyk­sen että Hir­vas­kos­ken mie­les­tä jot­kut kaa­voi­tus- tai jäte­ve­si­nor­mit estä­vät ihmi­siä muu­ta­maan haja-asu­tusa­lueil­le, mikä on ihan tot­ta. No sii­nä­pä onkin sit­ten kaik­kien ongel­mien äiti. Ilkeät byro­kraa­tit estä­vät kau­pun­ki­lai­sia muut­ta­maan kesä­mö­keil­leen ympä­ri­vuo­ti­ses­ti. Kun tämä este on saa­tu rai­vat­tua niin asun­to­pu­la­han rat­ke­aaa itsestään;)

  87. Olli Ter­ho: Nyt Hesas­sa asu­kas­ti­heys lähes 2000 ja tuot­ta­vuu­den kas­vu pit­kään jää­nyt muun maan vauhdista.
    Onko jos­sain ristiriita?

    Lue se tut­ki­mus ja pis­tä tän­ne bul­let point­sit, niin jutel­laan lisää.

    PS. Hel­sin­gin asu­kas­ti­heys täl­lä het­kel­lä vähän vajaa 3000 as/km2 (eli reip­paas­ti yli 3K jos huo­mioon ei ote­ta tuo­ta 26 heh­taa­rin tyh­jän tilan kaap­paus­ta vuo­del­ta 2007).

  88. ft maa­il­mal­ta: Taval­li­sel­la ihmi­sel­lä muu­ton estei­tä ei ole. Kui­ten­kin jos omaat mie­len­ter­vey­son­gel­mia, olet nis­ti tai juop­po tai olet edel­li­ses­sä amma­tis­sa­si aja­nut Ak47 panok­sia kame­lil­la, niin muut­ta­mi­nen voi olla aika vai­ke­aa. Sil­loin saat muut­taa Itä-Hel­sin­kiin. Kaik­ki sosi­aa­li­set ongel­mat lai­te­taan aina kaupunkiin. 

    … ja lii­an usein nime­no­maan Hel­sin­kiin, vaik­ka kun­tia on Suo­mes­sa edel­leen­kin vaik­ka kuin­ka monta!

  89. Kal­le:
    Nyt tääl­lä puu­has­tel­laan kaa­voi­tus­ta taval­la, jota kau­pun­ki­lai­nen ei kyke­ne ymmärtämään.
    ‑snipp–
    Joten­kin tun­tuu, että yksin­ker­tai­ses­ta asias­ta on teh­ty tai­det­ta. Tuol­la tai­teel­la vain on saa­tu aikaan hir­veän huo­noa ympäristöä. 

    Syy on ihan sel­vä: Kaa­voit­ta­ja ja gryn­de­ri ovat kuin pai­ta ja pep­pu: Gryn­de­rin toi­min­taa ohjaa puh­das ja raa­ka ahneus ja kaa­voit­ta­jan toi­min­nan sane­lee gryn­de­rin tas­kus­ta vilah­ta­va lah­jus­ra­ha, aivan suoraan.

    Aivan sel­vää että vii­mei­nen asia mitä gryn­de­ri halu­aa, on val­miik­si kaa­voi­tet­tu tont­ti, sel­lai­nen mak­saa rahaa. Gryn­de­ri halu­aa puut­to­man met­sä­maan jon­ka hin­ta met­sä­maa­na ilman pui­ta on suun­nil­leen tuhan­nen euroa heh­taa­ri. Tämän tut­tu kaa­voit­ta­ja kaa­voit­taa lähiök­si ja hoplaa, maan arvo pomp­pa­si­kin ton­niin neliö.

    Tähän on sit­ten kiva raken­taa paril­la ton­nil­la neliö ker­ros­ta­loa ja myy­dä se kuu­del­la ton­nil­la neliö. Tot­ta­kai kaa­voit­ta­ja saa arvon­nousus­ta 10% sii­vun pimeäs­ti, ei tämä ilman kaa­voit­ta­jaa toi­mi yhtään.

    Mut­ta selit­tää että mik­si kaa­voi­tus toi­mii täs­mäl­leen niin­kuin toi­mii. Ja että mik­si tulos on sel­lai­nen kuin on: Ääret­tö­män ahneu­den tuotos.

    Kau­pun­ki­kin on tyy­ty­väi­nen kun kuu­den ton­nin neliö­hin­nas­ta mak­se­taan 1,5% per vuo­si kiin­teis­tö­ve­roa. Kau­pun­gin kan­nal­ta siis mah­dol­li­sim­man kal­liit asun­not ovat hyvä asia. Fak­ta, jos­ta Soi­nin­vaa­ra ei enää sano­kaan mitään.

  90. ano­nil­li: Hir­vas­kos­ki väit­ti, että nor­mit estä­vät muut­ta­mas­ta haja-asu­tusa­lu­eel­le, ja kysy­mys kuu­lui, mikä nor­mi tämän estää. Vas­taus­ta lie­nee tur­ha odottaa.

    Tot­ta­han se on. Kesä­mö­kil­lä ei saa asua ja uudis­ra­ken­nuk­sen raken­nus­mää­räyk­set ovat sel­lai­sia että ole­mas­sa ole­vas­ta raken­nus­kan­nas­ta yksi­kään ei täy­tä niitä.

    Tuli­si siis hal­vem­mak­si ostaa van­ha talo ja remon­toi­da se kuin raken­taa mitään uutta.

    Aivan puh­taas­ti Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön mie­li­val­tai­sen nor­mi­tuk­sen tuo­tos: Kas kun nor­mit on raken­net­tu lah­jon­nan voi­mal­la pal­ve­le­maan ele­ment­ti­ra­ken­ta­jaa joka raken­taa kau­ko­läm­pö­ta­lo­ja ja liit­tää ne vesi- ja viemäriverkkoon.

    Ellei ole vie­mä­riä, pitää, nor­min mukaan, inves­toi­da 20 000 euroa “jäte­ve­sien käsit­te­lyyn” joka on täy­sin absur­dia kun _saman kiinteistön_ nave­tas­ta kär­rä­tään son­ta suo­raan pel­lol­le, lannoitteeksi.

    Sii­nä on heti yksi nor­mi joka käy­tän­nös­sä estää uudis­ra­ken­ta­mi­sen tai aina­kin nos­taa kus­tan­nuk­sia täy­sin mielivaltaisesti.

    Voin ker­toa kaa­va­mää­räyk­sis­tä jos kir­joit­ta­ja edel­leen on sitä miel­tä että raken­ta­mis­ta ei ole estetty.

    Estä­mi­sen kun voi teh­dä monel­la taval­la, vaik­ka­pa nos­ta­mal­la kus­tan­nuk­set tai­vai­siin täy­sin huu­haa­ta ole­vil­la seli­tyk­sil­lä. Eri­tyi­ses­ti mää­räyk­sil­lä jot­ka eivät kos­ke ele­ment­ti­ra­ken­ta­jia tai kerrostaloja.

    Näi­tä on pak­su mapil­li­nen: Ehkä­pä kir­joit­ta­ja ei ole kos­kaan näh­nyt niitä?

  91. Nuut­ti Kuo­sa: Raja nyt ei vain kul­je lähel­lä­kään Hel­sin­gin koko­luok­kaa, joka on help­po huo­ma­ta sii­tä että maa­il­mas­sa val­tai­sa mää­rä Hel­sin­kiä isom­pia kaupunkeja. 

    Ainoa ero on sii­nä, että näi­den lii­ken­net­tä ei aktii­vi­ses­ti sabo­toi­da kuten Helsingissä.

    Kau­pun­ki ilman lii­ken­net­tä on täy­sin kuol­lut: Lii­ken­ne on kau­pun­gin veri­vir­ta ja kadut suonisto.

    Sitä Hel­sin­gin viher­fa­sis­ti­nen lii­ken­ne­suun­nit­te­li­ja taas ei tule kos­kaan tun­nus­ta­maan ja tämä tie­toi­ses­ti ja tahal­laan tap­paa kau­pun­gin kuris­ta­mal­la veren­kier­ron nollaan.

    Ihan vain pel­kän type­ryy­den ja fana­tis­min voimalla.

    Sama ihmi­nen vie­lä kuvit­te­lee että _asukasluku kasvaa_ lii­ken­ne­mo­tin sisäl­lä! Miten täy­del­li­sen tyh­mä pitää olla kuvi­tel­lak­seen moista?

    Lii­ken­ne­mo­tis­sa on kaik­ki kau­pun­gin hai­tat mut­ta ei mitään sen hyö­dyis­tä ja Hel­sin­gis­sä onkin kym­me­niä­tu­han­sia myy­mät­tö­miä asun­to­ja. Lisää tulee joka päivä.

    Hin­ta ei las­ke kos­ka myy­jän ei tar­vit­se myy­dä, mut­ta kukaan ei osta, kos­ka ei kukaan halua asun­toa pai­kas­ta johon/josta ei autol­la tai mil­lään muul­la­kaan pää­se minnekään.

    Umpi­met­säs­sä kun asun­to mak­saa vain 10% sii­tä mitä Hel­sin­gis­sä. Se on realiteetti.

  92. Pet­te­ri: Suu­ris­sa kau­pun­geis­sa mah­dol­li­suu­det sosi­aa­li­siin virik­kei­siin ovat tois­ta luok­kaa, tar­jon­taa on pal­jon ja kasau­tu­mi­nen lisää sitä

    Kir­joit­ta­ja tai­taa unoh­taa että työt­tö­mäl­lä ei ole rahaa ja kau­pun­gin “virik­keet” mak­sa­vat aina rahaa kos­ka pelk­kä maa­poh­ja mak­saa tuhat euroa neliö: Sel­lai­sen pääl­lä ei voi ilmais­toi­min­taa pyö­rit­tää kuin ääriharvoin.

    Virik­keet” joi­hin ei ole rahaa, ovat taas _pahempi_ kuin ei mitään “virik­kei­tä”: Ne tuot­ta­vat vain ahdis­tus­ta ja eriar­voi­suut­ta joka alle­vii­vaa omaa talou­del­lis­ta kurjuutta.

  93. tpyy­luo­ma:
    Tämä väes­tö­en­nus­teis­ta vään­tä­mi­nen on muu­ten ehkä puu­dut­ta­vin kes­kus­te­lu Yleis­kaa­van ympä­ril­lä, ja se ei ole ihan vähän se, yksin­ker­tais­taen: Yleis­kaa­va kuten muut­kin kaa­vat antaa luvan raken­taa talo­ja. Jos nii­hin taloi­hin ei ole asuk­kai­ta, niin ei nii­tä rakenneta.

    –snipp–
    Kuten Mal­mi tai Var­tio­saa­ri, kos­ka ei edel­li­ses­tä Yleis­kaa­vas­ta ole muu­ta rakentamatta.

    Kuka­han sai junail­tua toi­mi­van len­to­ken­tän kaa­vaan asui­na­lu­ee­na ja miksi?

    Ettei vain oli­si ollut raken­nus­yh­tiön lah­jus­ra­haa kuvas­sa muka­na ja paljon?

    Sil­lä osta­jan näkö­kul­mas­ta 20-met­ri­sen tur­ve­kön­tin pääl­le raken­net­tu talo on aivan idioot­ti­mai­sen kallis.

    Mut­ta sekä kau­pun­gin että gryn­de­rin kan­nal­ta ‘idioot­ti­mai­sen kal­lis’ on _tavoite_: Molem­mat rikas­tu­vat sika­na sellaisista.

    Kun joku sit­ten “huo­maa” että asun­to­jen hin­ta kar­kaa tai­vai­siin, niin asun­to­ja ei raken­net­ta­kaan, mut­ta len­to­kent­tä on sil­ti saa­tu lak­kau­tet­tua ja kun kat­soo asias­ta käy­tä­vää kes­kus­te­lua niin on sel­vää, että ken­tän sul­ke­mi­nen on se pää­ta­voi­te ja se ei enää kiin­nos­ta ketään että raken­ne­taan­ko tilal­le kos­kaan mitään.

    Puh­das­ta viher­fa­sis­mia noin käy­tän­nös­sä. Erit­täin räi­keä­tä sellaista.

  94. KariS: Olet itse hyvin pit­käl­le vas­tuus­sa, että Hel­sin­ki on vii­mei­set 15 vuot­ta ali­kaa­voit­ta­nut. Eikä vajet­ta ole tosis­saan yri­tet­ty­kään kuroa umpeen.Voisit ker­toa mik­si olet ollut aja­mas­sa sel­lais­ta poli­tii­kaa jos­sa kaa­voi­tus on laa­han­nut huo­mat­ta­vas­ti tar­peen alapuolella.

    Syy on ihan sel­vä: Jos kaa­voi­te­taan riit­tä­väs­ti tont­te­ja, tont­tien hin­nat laskevat!

    Kaa­voit­ta­ja on lah­jon­nal­la täy­del­li­ses­ti gryn­de­rin tas­kus­sa ja tekee mitä tahan­sa että gryn­de­rin voit­to pysyy korkealla.

    Se tar­koit­taa sitä että kaa­voit­ta­ma­ton maa ei mak­sa mitään ja kaa­voi­tet­tu maa on erit­täin kallista.

    Se on aivan suo­ra ja väli­tön este kaa­voit­ta­mi­sel­le: Gryn­de­rin voit­to vähe­nee jos niin teh­dään joten ei tehdä.

    Ja kaa­voit­ta­ja saa lah­jus­ra­haa sii­tä että ei tee mitään ennen­kuin gryn­de­ril­lä on tar­jo­ta val­mis­ta maa­ta kaavoitettavaksi.

    Ahneus ja lah­jon­ta jyl­lää­vät aivan täydellisesti.

    1. Tuo­mas. Koe­ta päät­tää. Edel­li­ses­sä viesr­tis­sä arvos­te­lit sitä, että Hel­sin­ki kaa­voit­taa gryn­de­rien mie­lik­si lii­kaa esi­mer­kik­si Mal­mil­le­ja nyt vali­tat että kaa­voi­te­taan lii­an vähän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.