Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (4) Nostaako vai laskeeko lisärakentaminen asuntojen hintaa?

En oli­si usko­nut, että sii­tä­kin pitää kir­joit­taa pos­taus, nos­taa­ko vai las­kee­ko asun­to­jen tar­jon­nan lisää­mi­nen asun­to­jen hin­to­ja ja vuo­kria. Mut­ta käsi­tel­lään nyt tämä­kin asia.

Tilas­tol­li­ses­ti on tie­tys­ti niin, että siel­lä, mis­sä raken­ne­taan eni­ten, asun­not ovat kal­lii­ta. Sen väit­tä­mi­nen, että kausa­li­teet­ti menee niin päin, että raken­ta­mi­nen aiheut­taa hin­to­jen nousua eikä toi­sin päin, on vähän samaa kuin sanoi­si, että sil­mä­la­sit hei­ken­tä­vät näköä. Sel­lai­nen­kin kor­re­laa­tio tie­tys­ti on, että sil­mä­la­se­ja käyt­tä­vil­lä on huo­nom­pi näkö kuin niil­lä, jot­ka eivät käytä.

Kan­nat­taa­ko raken­taa sin­ne, mis­sä asun­not ovat kal­leim­pia vai myös sin­ne, jos­sa syn­ty­vät asun­not jou­du­taan myy­mään hal­val­la? Täs­sä intui­tio voi pet­tää. Pet­ti aina­kin Mat­ti Van­ha­sel­la aika­naan, kun hän sanoi, ettei raken­ta­mis­ta pidä kes­kit­tää hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­le, kos­ka siel­lä asun­not ovat kalliita.

Kan­nat­taa raken­taa sin­ne, mis­sä asun­nois­ta mak­se­taan eni­ten – siis mis­sä ne ovat halu­tuim­pia. Kau­pun­ki­ta­lous­väen mukaan asun­to­jen raken­ta­mi­nen lähel­le kes­kus­taa alen­taa asun­to­jen hin­to­ja kai­kil­la etäi­syyk­sil­lä kes­kus­tas­ta. Huo­nos­ti sijait­se­vat asun­not tule­vat entis­tä hal­vem­mik­si ja koh­tuul­li­ses­ti sijait­se­vat­kin hal­pe­ne­vat. Tämä on aika help­po ymmär­tää, kun pysäh­tyy het­ken poh­ti­maan asiaa.

Onko yhdys­kun­ta­ra­ken­teen tii­vey­del­lä jokin opti­mi, jota tii­viim­mäl­lä puo­lel­la kasau­tu­mis­hai­tat ylit­tä­vät hyö­dyt? On. On pal­jon kau­pun­ke­ja, jopis­sa kes­kus­ta on slum­miu­tu­nut­ta. Näin oli aiem­min jopa Hel­sin­gis­sä. Kruu­nun­haas­ta sai asun­to­ja hal­vem­mal­la kuin Tapio­las­ta. Kasau­tu­mis­hai­tat liit­ty­vät ilman­saas­tei­siin ja lii­ken­teen puu­rou­tu­mi­seen. Opti­mi on siir­ty­nyt aivan olen­nai­ses­ti oikeal­le, kun talo­koh­tai­nen kok­si­läm­mi­tys kor­vat­tiin kau­ko­läm­möl­lä ja syn­ny­tet­tiin toi­mi­va jouk­ko­lii­ken­ne. Edward Glae­se­rin (Triumph of the city) mukaan jouk­ko­lii­ken­ne­kau­pun­gin arvok­kain alue on kes­kus­ta ja auto­kau­pun­gin arvok­kaim­mat alu­eet ovat kau­pun­gin laidalla.

On myös mah­dol­lis­ta, että lisä­ra­ken­ta­mi­nen kan­ta­kau­pun­kiin nos­taa kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen arvoa. Meka­nis­mi tämän taka­na oli­si, että kasau­tu­mis­hyö­dyt, jot­ka lisää­vät kan­ta­kau­pun­gin asun­to­jen arvoa, lisään­ty­vät enti­ses­tään, kun lisään­ty­nyt väki paran­taa alu­een pal­ve­lu­ta­soa enti­ses­tään. Jos tähän uskoo, ei voi saman­ai­kai­ses­ti uskoa mys­ti­siin kasau­tu­mis­hait­toi­hin. Tämä­hän osoit­taa, että kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mi­nen on ollut aja­tel­tua­kin hyödyllisempää.

Kos­ka kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mi­nen alen­taa asu­mi­sen hin­taa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, innok­kaim­min kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mis­ta pitäi­si kan­nat­taa sen, joka itse halu­aa asua vaik­ka Nur­mi­jär­vel­lä. Ratik­ka­kau­pun­ki­buu­mi­han on alen­ta­nut asu­mis­kus­tan­nuk­sia Nur­mi­jär­vel­lä jo nyt ja var­maan­kin alen­taa sitä tule­vai­suu­des­sa vie­lä lisää.

178 vastausta artikkeliin “Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (4) Nostaako vai laskeeko lisärakentaminen asuntojen hintaa?”

  1. On pal­jon kau­pun­ke­ja, jois­sa kes­kus­ta on slum­miu­tu­nut­ta. Näin oli aiem­min jopa Hel­sin­gis­sä. Kruu­nun­haas­ta sai asun­to­ja hal­vem­mal­la kuin Tapiolasta.”
    Tuo het­kel­li­nen tilan­ne asun­to­jen arvon kehi­tyk­ses­sä Hel­sin­gin seu­dul­la saat­toi liit­tyä sii­hen, että lähiöi­hin oli raken­net­tu moder­ne­ja sisä­ves­sal­la ja suih­kul­la varus­tet­tu­ja asun­to­ja, kun taas kan­ta­kau­pun­gin asun­not oli­vat ilman nyky­ajan muka­vuuk­sia. Hin­tae­ron pää­asial­li­nen syy ei ollut sijainti.

  2. Aja­tel­laan­pa esi­mer­kik­si 6‑kerroksisten talo­jen ruu­tu­kaa­vaa, pai­kas­sa, jos­sa on yhdek­sän eli 3x3 kort­te­lia, ja ole­te­taan lisäk­si että kes­kim­mäi­ses­sä niis­tä on puis­to, tai raken­ta­ma­ton alue, joka jon­kun raken­ta­mi­ses­ta hyö­ty­vän mie­les­tä ns. jou­to­maa­ta, asuk­kai­den enem­mis­tön mie­les­tä kui­ten­kin lähi­luon­toa, jos­sa näin keväi­sin mus­ta­ras­taat­kin laulavat.

    Mitä­kö­hän sii­tä seu­rai­si, jos nyt joku haluai­si kaa­voit­taa ja raken­taa vie­lä sen kes­kim­mäi­sen­kin kort­te­lin umpeen? Sitä reu­nus­ta­vil­la kadun­pät­kil­lä­hän asun­not ovat ilmei­ses­ti kaik­kein halu­tuim­pia mui­ta vapaam­pi­ne näky­mi­neen. Nos­tai­si­ko vii­mei­sen­kin kort­te­lin raken­ta­mi­nen sitä reu­nus­ta­vien mui­den, vas­ta­pää­tä sijait­se­vien asun­to­jen hintoja? 

    Onko yllät­täen Kes­kus­tas­ta tul­lut­kin puis­to­jaan sekä lähi­luon­to­aan arvos­ta­van kau­pun­ki­lai­sen paras ystä­vä? Ehkä monen kau­pun­gis­sa ‘ääne­ti’ huu­ta­neen ääni (ja tus­ka) onkin kuul­tu Kal­lion tai Kata­jan­no­kan sijaan parem­min kau­em­pa­na “kor­ves­sa”. Minus­ta se ei ole miten­kään yllät­tä­vää, sil­lä maa­il­ma on usein moni­mut­kai­sem­pi kuin uskommekaan …

  3. Onko raken­ta­mi­nen ja tii­vis­tä­mi­nen ja asu­kas­ti­hey­den kas­vu sit­ten kos­kaan joh­ta­nut suur­kau­pun­geis­sa hal­vem­piin asun­toi­hin? Eikö kor­re­laa­tio ole juu­ri pää­sään­töi­ses­ti päin­vas­tai­nen, kun tar­kas­te­lee vaik­ka euroop­pa­lai­sia suur­kau­pun­ke­ja koon tai asu­kas­ti­hey­den funk­tio­na tai ajas­sa. Vai tar­koi­tit­ko, että ellei oli­si raken­net­tu, oli­si­vat hin­nat vie­lä kor­keam­mat ja sik­si raken­ta­mi­nen näen­näi­ses­ti hal­ven­si hin­to­ja, vaik­ka ne oikeas­ti nousivat.

    Pyr­ki­mys alen­taa asun­to­jen hin­to­ja raken­ta­mal­la elin­kei­no­kes­kuk­sen ympä­ril­lä on kuin oli­si ora­van­pyö­räs­sä. Kun raken­nat, asun­to­kan­ta täyt­tyy joko väes­tön­li­säyk­ses­tä tai sit­ten asu­mis­väl­jyy­den lisää­mi­sen kaut­ta. Sit­ten on taas raken­net­ta­va, mut­ta hin­ta ei ale­ne, kun asuk­kai­den osto­voi­ma kas­vaa kasau­tu­mis­vai­ku­tus­ten kaut­ta. Tämä joh­taa lopul­ta Lon­toon kal­tai­seen asun­to­jen hin­to­jen kehi­tyk­seen. Peri­mäl­tään luo­to­tuk­sen osuus asun­non rahoi­tuk­ses­ta on myös osa kysyn­tää. Vaik­ka osta­jien mää­rä ei muut­tui­si, kysyn­tä kas­vaa, jos luo­to­tus­ta lisä­tään. Kasau­tu­mi­se­fek­tit pyr­ki­vät lisää­mään myös tätä luototusta.

    Asu­mi­sen kal­leus on aina kasau­tu­mis­hait­ta kuten on maan hin­ta ja toi­mi­ti­lan kal­leus. Saas­tei­ta ja lii­ken­ne­ruuh­kia tut­kit­tiin aikoi­naan kasau­tu­mis­hait­toi­na ja ne ovat sitä yhä­kin, mut­ta eko­no­mis­tien kiin­nos­tus on siir­ty­nyt 2000-luvul­la maan hin­nan ja tuo­tan­non­te­ki­jöi­den kal­leu­teen, jot­ka ovat tuot­ta­vuu­den kan­nal­ta tär­keim­mät kasau­tu­mis­hai­tat. Kun asu­mi­nen on kal­lis­ta, ovat myös työ­voi­man palk­ka­pyyn­nöt vas­taa­vas­ti kor­keam­mat ja toi­mia­lat segre­goi­tu­vat kor­keam­man tuot­ta­vuu­den aloille.

    1. Jos jat­ku­va tii­vis­tä­mi­nen joh­taa jat­ku­vaan asun­to­jen hin­nan nousuun, eikä se ker­ro pikem­min­kin kasau­tu­mis­hyö­dyis­tä kuin haitoista?

  4. Oli­si mie­len­kiin­tois­ta, jos Ode ottai­si haas­tee­na aja­tus­lei­kin seu­raa­van ongel­ma-ase­tel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuh­kia” ja ker­toi­si mik­si täs­sä asias­sa logiik­ka poik­ke­aa täs­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta ajattelusta.

  5. Tai­ta­vat lisä­asun­not täyt­tyä lähin­nä mamuil­la, aina­kin vuo­kra-asun­not. Näh­däk­se­ni maas­sa­muut­toa ei Hel­sin­kiin juu­ri enää tapah­du vaan tar­ve joh­tuu syn­ty­vyy­des­tä ja eri­tyi­ses­ti maa­han­muu­tos­ta. Nos­taa­ko mamu­jen kau­pun­kiin­tu­lo asun­to­jen hin­taa riip­puu var­maan sii­tä onko asun­not vuo­kra vai omis­tusa­sun­to­ja, ja kuin­ka se vai­kut­taa alu­een raha­vir­toi­hin ja viihtyvyyteen.

  6. Minus­ta on hyvä, että kan­ta­kau­pun­ki raken­ne­taan täy­teen, jot­ta tääl­lä lai­tas­ta­dis­sa on muka­va asua okt:ssa. En halua tän­ne kivi­ta­los­lum­mia tun­te­mat­to­mi­ne asukkaineen.

  7. En halua tän­ne kivi­ta­los­lum­mia tun­te­mat­to­mi­ne asukkaineen.” 

    +1

    Ja sin­ne­pä päin täs­sä ehkä ollaan muut­ta­mas­sa mekin. Enem­män lää­niä samal­la rahal­la + vähem­män skei­daa & hör­hö­jä & mökää. What’s not to like? (siis käyt­tääk­se­ni hra&rva mil­joo­na nimimerkkiä:n vil­je­le­miä kulu­nei­ta fingelskafraaseja) 

    PS. No tie­ten­kin agen­da21-hör­höt haluai­si­vat mei­dän­kin toi­mi­van toi­sin. Vaan kun ei toi­mi­ta, lällällää.

  8. > Kan­nat­taa raken­taa sin­ne, mis­sä asunnoista
    > mak­se­taan eni­ten – siis mis­sä ne ovat
    > halutuimpia.

    Aika yksioi­koi­ses­ti sanot­tu. Tuo­han tar­koit­taa, että raken­ta­mi­nen kan­nat­taa kes­kit­tää kultarannikoille.

    Mie­les­tä­ni pitää raken­taa sin­ne mis­sä raken­ta­mi­sen voi­tot ovat suurimmat.

  9. Jos yksi jat­ku­van tii­vis­tä­mi­sen toi­to­te­tuis­ta hyvis­tä puo­lis­ta on ollut asun­to­hin­to­jen las­ku, niin eikö se lähin­nä ker­ro sii­tä että sä Osmo puhut nyt täyt­tä paskaa?

  10. mai­ju:Nos­taa­ko mamu­jen kau­pun­kiin­tu­lo asun­to­jen hin­taa riip­puu var­maan sii­tä onko asun­not vuo­kra vai omis­tusa­sun­to­ja, ja kuin­ka se vai­kut­taa alu­een raha­vir­toi­hin ja viihtyvyyteen.

    Hom­mal­la väi­te­tään, että lähes 60 % hel­sin­ki­läi­sis­tä asuu vuo­kral­la. Mikä lie­nee vuo­kral­la asu­vien osuus muus­sa maas­sa? Jak­sai­si­ko joku kaivaa? 

    http://hommaforum.org/index.php/topic,100257.msg1877774.html#msg1877774

  11. Asu­mi­sen kal­leut­ta on kahdenlaista. 

    Asu­mi­nen voi olla kal­lis­ta niin, että että asu­mi­seen kuluu pal­jon todel­li­sia resursseja.
    Täs­sä esi­merk­ki asun­nos­ta, johon käy­tet­ty ja käy­te­tään pal­jon todel­li­sia resurs­se­ja, kuten tämä 154 neliön oma­ko­ti­ta­lo Rau­mal­ta hin­taan 280000:

    http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/9113852

    Toi­saal­ta asu­mi­nen voi olla kal­lis­ta sii­tä syys­tä, että sii­hen sisäl­tyy pal­jon kal­lis­ta vaih­dan­taa, esi­mer­kik­si tämä 26,7 neliön Kamp­piin van­haan toi­mis­to­ta­loon remon­toi­ta­va asun­to hin­taan 279000.

    http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/9218544

    Rau­man oma­ko­ti­ta­los­sa suu­rin osa hin­nas­ta on todel­lis­ta työ­tä, joko suo­raan tai tar­vik­kei­den kaut­ta, kun taas Kam­pin asun­nos­sa suu­rin osa on rahal­lis­ta vaih­dan­taa ja val­tao­sa tuos­ta rahas­ta siir­tyy tas­kus­ta toi­seen ilman että taus­tal­la on työ­tä tai kulutusta. 

    Miten­kä­hän asu­mi­sen kus­tan­nuk­sia pitäi­si arvottaa?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos jat­ku­va tii­vis­tä­mi­nen joh­taa jat­ku­vaan asun­to­jen hin­nan nousuun, eikä se ker­ro pikem­min­kin kasau­tu­mis­hyö­dyis­tä kuin haitoista? 

    Se voi ker­toa sii­tä, että pel­käs­tään asun­to­jen hin­taa yksi­puo­li­ses­ti “hyö­dyn” mit­ta­ri­na käyt­tä­vät luu­le­vat tuol­loin, että mai­nit­tu hyö­ty oli­si uni­ver­saa­li ja kaik­ki­voi­pa, vaik­ka näin ei ole. Asuk­kaal­la (myös omis­tusa­su­jal­la) voi olla hyvin­kin eri­lai­set alu­een arvos­tuk­sen mit­ta­rit kuin pel­käl­lä kiin­teis­tö­si­joit­ta­jal­la. Jäl­kim­mäi­sel­lä on yleen­sä ainoa­na mit­ta­ri­na raha, tai oikeas­taan kumu­la­tii­vi­nen tulo­vir­ta, ja rahas­sa mita­tun “arvon” mak­si­moi­tu kasvu. 

    Kun­han run­sas­ta tuot­toa vain syn­tyy, on puh­taal­le kiin­teis­tö­si­joit­ta­jal­le aivan sama, vaik­ka itse pirun kans­sa kaup­po­ja teki­si. Kiin­teis­tö­si­joit­ta­ja pyr­kii voi­ton mak­si­moin­tiin ja sil­loin ei (ehkä) ole niin välik­si, min­kä­lai­nen jäl­ki pai­kal­le hänes­tä tai hänen toi­mis­taan jää. 

    Asuk­kaan etu on viih­tyi­sä eli­nym­pä­ris­tö itsel­le ja muka­vat naa­pu­rit, joi­den vaih­tu­mi­nen ja muut­tu­mi­nen esim. öky­rik­kaik­si voi jopa olla hai­tal­lis­ta. Jos joku öky­ri­kas sai­si par­haan tuo­ton esi­mer­kik­si teke­mäl­lä jon­kin talon kai­kis­ta asun­nois­ta vain 20 neliön yksiöi­tä, muut­tai­si se tilan­net­ta ja talon asu­kas­pro­fii­lia mel­koi­ses­ti, jos sama talo oli­si sisäl­tä­nyt aiem­min mm. yksiöi­tä, kak­sioi­ta, kol­mioi­ta sekä vie­lä huo­net­ta suu­rem­pia perheasuntoja. 

    Talos­sa, jos­sa naa­pu­rei­ta (nimi­nä ovis­sa) on kol­me-vii­si per ker­ros, ja asuin­ker­rok­sia vaik­ka­pa kak­si-kol­me, on pal­jon hel­pom­paa tun­tea kaik­ki naa­pu­rin­sa, kuin sel­lai­ses­sa talos­sa, jos­sa nii­tä asuin­ker­rok­sia on kuusi­tois­ta ja asun­to­ja, eli naa­pu­rei­ta (nimi­nä ovis­sa) yli kak­si­sa­taa! (Nyt tai­taa jo var­maan kuo­la alkaa valua tätä luke­van gryn­de­rin suu­pie­lis­tä … ja huo­li kas­vaa enti­ses­tään nii­den muka­vien naa­pu­rei­den mie­lis­sä. Se ei ollut täs­sä ihan tarkoitus.)

    Tii­vis asu­mi­nen ei saa olla mikään itse­tar­koi­tus, sil­lä myös asui­nym­pä­ris­töl­lä on asuk­kail­le mer­ki­tys­tä, asu­kas­ti­hey­den, sijain­nin ja yhteyk­sien ohel­la. Jos kym­me­nen kanan­mu­nan muna­ken­noon yrit­tää joku väki­sin sul­loa vie­lä muu­ta­maa yli­mää­räis­tä, voi jokai­nen arva­ta lop­pu­tu­lok­sen. Ei yhteen ken­kään­kään mah­du kah­ta jal­kaa. Vaik­ka mah­tui­si­kin, ei kul­ku sen jäl­keen enää aina­kaan entis­tä parem­paan mal­liin suju!

  13. Has­sut­te­li­ja: Oli­si mie­len­kiin­tois­ta, jos Ode ottai­si haas­tee­na aja­tus­lei­kin seu­raa­van ongel­ma-ase­tel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuh­kia” ja ker­toi­si mik­si täs­sä asias­sa logiik­ka poik­ke­aa täs­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta ajattelusta.

    Sääs­te­tään Oden aikaa haas­ta­vam­piin poh­din­toi­hin. Tei­den lisä­ra­ken­ta­mi­nen ja lii­ken­ne­mää­rien muu­tok­set eivät ver­tau­du po. aihee­seen, sil­lä tei­den käy­tös­tä ei peri­tä mak­sua. Jos tei­den käy­tös­tä pitäi­si mak­saa samaan tyy­liin kuin asu­mi­ses­ta (raken­ta­mis­kus­tan­nuk­set + kate/korko + sijain­ti + aika), logiik­ka tus­kin poik­ke­ai­si var­si­nai­ses­ta aihees­ta. Mak­su­ton sen sijaan tup­paa usein ole­maan aika haluttua.

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos jat­ku­va tii­vis­tä­mi­nen joh­taa jat­ku­vaan asun­to­jen hin­nan nousuun, eikä se ker­ro pikem­min­kin kasau­tu­mis­hyö­dyis­tä kuin haitoista?

    Asun­to­bis­nek­ses­sä tuot­teen arvon­nousu on tie­tys­ti kasau­tu­mis­hyö­ty, mut­ta Hel­sin­gin bkt:n muo­dos­tuk­ses­sa var­sin vähäi­ses­sä roolissa.

    Tuot­ta­vuu­den kas­vu joh­taa, tosin pie­nem­mäl­lä ker­toi­mel­la (asu­kas­ta koh­den), tulo­jen kas­vuun. Siten asun­to­jen hin­ta­ta­son nousu voi pri­maa­ris­ti ker­toa talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin kas­vus­ta tai kasau­tu­mi­se­dus­ta, mut­ta myös kuten Hel­sin­gis­sä segre­gaa­tion ete­ne­mi­ses­tä (lii­tu­rai­dat kar­va­lak­kien tilal­le) ja luo­to­tuso­suu­den kas­vus­ta. Asu­mi­sen ja maan kal­lis­tu­mi­nen taas myö­tä­vai­kut­taa palk­ka­pyyn­tö­jen, segre­gaa­tion ja luo­to­tuso­suu­den kas­vuun edis­täen edel­leen hinn­an­nousua (feed­back) ja tämä lisää siten lopul­ta tuo­tan­non­te­ki­jöi­den kus­tan­nuk­sia. Näin maan (ja asu­mi­sen) hin­nan nousu on lopul­ta kasau­tu­mis­hait­ta, joka alen­taa tuottavuutta.

    Tut­ki­mus­ten mukaan pro­ses­si ensin­nä­kin joh­taa maan ja asu­mi­sen hin­nan (sekä asukastiheyden)eksponentiaaliseen nousuun radi­aa­li­ses­ti koh­ti talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin kes­kus­ta. On mah­dol­lis­ta osoit­taa, että niin kau­an kuin segre­gaa­tion ete­ne­mi­nen (kor­keam­man tuot­ta­vuu­den toi­mia­la kor­vaa mata­lam­man) voi lisä­tä kes­kuk­sen tuot­ta­vuut­ta, hinn­an­nousu ja tii­vis­ty­mi­nen (radi­aa­li­sen eks­po­nen­tin jyr­ken­ty­mi­nen) voi jat­kua, vaik­ka kasau­tu­mis­hai­tat jo domi­noi­si­vat kasau­tu­mis­hyö­ty­jä tuot­ta­vuu­des­sa (vrt. Lon­too, New York, Parii­si ja monet muut pal­ve­lu- ja finanssimetropolit).

  15. juk­ka heik­ki­nen: Asu­mi­sen kal­leus on aina kasau­tu­mis­hait­ta kuten on maan hin­ta ja toi­mi­ti­lan kal­leus. Saas­tei­ta ja lii­ken­ne­ruuh­kia tut­kit­tiin aikoi­naan kasau­tu­mis­hait­toi­na ja ne ovat sitä yhä­kin, mut­ta eko­no­mis­tien kiin­nos­tus on siir­ty­nyt 2000-luvul­la maan hin­nan ja tuo­tan­non­te­ki­jöi­den kal­leu­teen, jot­ka ovat tuot­ta­vuu­den kan­nal­ta tär­keim­mät kasau­tu­mis­hai­tat. Kun asu­mi­nen on kal­lis­ta, ovat myös työ­voi­man palk­ka­pyyn­nöt vas­taa­vas­ti kor­keam­mat ja toi­mia­lat segre­goi­tu­vat kor­keam­man tuot­ta­vuu­den aloille.

    Joo, oli­si­han se pape­ril­la kaik­kein tehok­kain­ta jos huip­puo­saa­jat saa­tai­siin allo­koi­tua huip­pu­yri­tyk­siin ilman tehok­kuut­ta las­ke­vaa hin­ta­kil­pai­lua, mut­ta Neu­vos­to­lii­ton esi­merk­ki tämän pape­rin käy­tän­nön toi­mi­vuu­des­ta ei ole eri­tyi­sen rohkaiseva.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos jat­ku­va tii­vis­tä­mi­nen joh­taa jat­ku­vaan asun­to­jen hin­nan nousuun, eikö se ker­ro pikem­min­kin kasau­tu­mis­hyö­dyis­tä kuin haitoista? 

    Syy-seu­raus-suh­de toi­mii myös toi­sin päin: kos­ka asun­noil­le on kysyn­tää ja hin­nat nouse­vat, tuo­te­taan lisää asun­to­ja. Kasau­tu­mi­se­dut ja ‑hai­tat näky­vät sii­nä, että tii­viis­ti raken­net­tu­kin kel­paa, kun parem­paa­kaan vaih­toeh­toa ei ole. Sik­si van­hat asuk­kaat hel­pos­ti vas­tus­ta­vat tiivistämistä.

    1. Vil­le, en ymmär­tä­nyt logiik­kaa­si lainkaan.

      Onhan sitä väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tua tar­jol­la vaik­ka kuin­ka pal­jon ja edullisesti.

  17. Jon­kun tut­ki­muk­sen mukaan 60000 asu­kas­ta on edul­li­sin kau­pun­ki­ko­ko, sopi­vas­ti pal­ve­lui­ta mut­ta ei tont­ti­pu­la- eikä lii­ken­ne­hait­to­ja. Tuo tun­tuu jär­keen­käy­väl­tä. Sit­ten aja­tus, että Hel­sin­ki on jon­kun­lai­nen Suo­men vetu­ri ja Hel­sin­kiin inves­toi­mi­nen on koko maan etu, tun­tuu kovin keinotekoiselta.

  18. Has­sut­te­li­ja:
    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta, jos Ode ottai­si haas­tee­na aja­tus­lei­kin­seu­raa­van ongel­ma-ase­tel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuh­kia” ja ker­toi­si mik­si täs­sä asias­sa logiik­ka poik­ke­aa täs­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta ajattelusta. 

    Niin kau­an kuin ylei­set tiet ovat ilmai­sia jul­kis­hyö­dyk­kei­tä, on nii­hin han­ka­la sovel­taa samaa mark­ki­na­ta­lou­den kysyn­tä/­tar­jon­ta-meka­nis­mia kuin mak­sul­li­siin asuntoihin.

  19. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vil­le, en ymmär­tä­nyt logiik­kaa­si lainkaan.
    Onhan sitä väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tua tar­jol­la vaik­ka kuin­ka pal­jon ja edullisesti. 

    Kysyn­tä nos­taa hin­taa ja suun­tau­tuu kyl­lä sin­ne, mis­sä on ennes­tään­kin tii­vis­tä. Sel­lai­nen asu­mi­nen, mitä ehkä eni­ten halut­tai­siin, ei siel­lä vält­tä­mät­tä ole mah­dol­lis­ta (van­ha kar­ri­koin­ti: oma­ko­ti­ta­lo jär­ven ran­nal­la kes­kel­lä kau­pun­kia…) Lisä­tii­vis­tä­mi­sen hai­tat puo­les­taan koh­dis­tu­vat kon­kreet­ti­sem­min van­hoi­hin asuk­kai­siin kuin uusiin, esim. menee se meri­nä­kö­ala ja/tai asun­non hin­ta laskee 😉

  20. Kyl­lä­hän tuo ana­lyy­si on oikea. Riip­pu­mat­ta dyna­mii­kas­ta, kan­nat­taa raken­taa siel­lä mis­sä asun­not ovat kal­lii­ta, toki ulkois­hai­tat huo­mioi­den. , vrt puistoesimerkki.

    dynaa­mi­nen vai­ku­tus voi toki olla sil­ti hin­to­ja nos­ta­va: kasau­tu­mis­hyö­dyt nos­ta­vat reaa­li­palk­ko­ja ja työ­voi­man kysyn­nän kas­vu vetää lisää väkeä, nin että hin­nat nouse­vat. Tämä on perus­te lisä­ra­ken­ta­mi­sel­le sil­ti, kos­ka kysyn­nän lisään­ty­mi­nen osoit­taa että hyvin­voin­ti kasvaa. 

    Tiet ovat saman­lai­nen esi­merk­ki muu­ten mut­ta ruuh­ka on nega­tii­vi­nen, ei posi­tii­vi­nen seu­raus. Asun­to­jen kysyn­nän kas­vu taas on posi­tii­vi­nen asia. Kenel­tä­kään ei ole pois se että hin­nat nouse­vat, mut­ta ruuh­kau­tu­mi­nen on pois kai­kil­ta tienkäyttäjiltä.

  21. Sak­ke:
    Aja­tel­laan­pa esi­mer­kik­si 6‑kerroksisten talo­jen ruu­tu­kaa­vaa, pai­kas­sa, jos­sa on yhdek­sän eli 3×3 kort­te­lia, ja ole­te­taan lisäk­si että kes­kim­mäi­ses­sä niis­tä on puis­to, tai raken­ta­ma­ton alue, joka jon­kun raken­ta­mi­ses­ta hyö­ty­vän mie­les­tä ns. jou­to­maa­ta, asuk­kai­den enem­mis­tön mie­les­tä kui­ten­kin lähi­luon­toa, jos­sa näin keväi­sin mus­ta­ras­taat­kin laulavat.

    Mitä­kö­hän sii­tä seu­rai­si, jos nyt joku haluai­si kaa­voit­taa ja raken­taa vie­lä sen kes­kim­mäi­sen­kin kort­te­lin umpeen? Sitä reu­nus­ta­vil­la kadun­pät­kil­lä­hän asun­not ovat ilmei­ses­ti kaik­kein halu­tuim­pia mui­ta vapaam­pi­ne näky­mi­neen. Nos­tai­si­ko vii­mei­sen­kin kort­te­lin raken­ta­mi­nen sitä reu­nus­ta­vien mui­den, vas­ta­pää­tä sijait­se­vien asun­to­jen hintoja? 

    Onko yllät­täen Kes­kus­tas­ta tul­lut­kin puis­to­jaan sekä lähi­luon­to­aan arvos­ta­van kau­pun­ki­lai­sen paras ystä­vä? Ehkä monen kau­pun­gis­sa ‘ääne­ti’ huu­ta­neen ääni (ja tus­ka) onkin kuul­tu Kal­lion tai Kata­jan­no­kan sijaan parem­min kau­em­pa­na “kor­ves­sa”. Minus­ta se ei ole miten­kään yllät­tä­vää, sil­lä maa­il­ma on usein moni­mut­kai­sem­pi kuin uskommekaan …

    No ajat­tel­laan. Aloi­te­taan las­ke­mal­la vähän, ihan noin suh­teel­li­suu­den­ta­jun vuoksi.

    Katui­hin menee esi­merk­kis­sä­si noin 10–20% maa-alas­ta, sii­hen puis­toon rei­lu 10%, sano­taan nyt vaik­ka että tont­ti­maan osuus on 70%. Tont­ti­te­hok­kuus lie­nee tuos­sa noin 3,0, Eli saam­me alue­te­hok­kuu­dek­si 2,1, eli siis rei­lu kak­si neliö­tä raken­nus­ta jokais­ta maa­ne­liö­tä kohti.

    Jos Hel­sin­ki oli­si raken­net­tu tuol­la tehok­kuu­del­la niin koko kau­pun­gin raken­nus­mas­sa vei­si tilaa noin 23 neliö­ki­lo­met­riä, ja kau­pun­gin poh­jois­ra­ja oli­si suu­rin piir­tein Pasi­lan korkeudella.

    Todel­li­suu­des­sa Hel­sin­gin alue­te­hok­kuus on noin kym­me­neo­sa tuos­ta, 0,2. Olem­me san­gen kau­ka­na tilan­tees­sa jos­sa mitään muu­ta paik­kaa raken­net­taa ei ole kuin kort­te­li­puis­to, joka las­ten kir­kues­sa jyrä­tään beto­nin alle. Tämä on vähän niin kuin sanoi­si puo­li­sol­leen, että jos en voi säi­lyt­tää kal­sa­rei­ta­ni täl­lä soh­val­la, niin ei täs­sä talos­sa ole minun vaat­teil­le­ni mitään paikkaa.

  22. Has­sut­te­li­ja:
    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta, jos Ode ottai­si haas­tee­na aja­tus­lei­kin­seu­raa­van ongel­ma-ase­tel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuh­kia” ja ker­toi­si mik­si täs­sä asias­sa logiik­ka poik­ke­aa täs­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta ajattelusta.

    No minä voin vas­ta­ta: reaa­li­maa­il­man rajoit­teet, eli kol­me ulot­tu­vuut­ta yhdis­tet­ty­nä rahaan. On täy­sin mah­dol­lis­ta teh­dä auto­lii­ken­ne­verk­ko, joka välit­tää kau­pun­kio­lois­sa kai­ken mah­dol­li­sen auto­lii­ken­teen ruuh­kau­tu­mat­ta. Se tar­koit­taa yksin­ker­tais­taen sitä että on maa­na­lai­nen kau­pun­gin kokoi­nen ker­ros, ehkä kak­si, asvalt­tia, joka on jaet­tu tei­hin ja park­ki­paik­koihn. Tämä on mah­dol­lis­ta niin kuin on mah­dol­lis­ta len­tää kuu­hun, kos­ka tämä mak­saa hel­pos­ti enem­män kuin sen kau­pun­gin raken­ta­mi­nen sen päälle.

    Käy­tän­nös­sä kyse on sii­tä että todel­li­suu­des­sa ei ole mah­dol­lis­ta kas­vat­taa tie­ka­pa­si­teet­tia sin­ne päin­kään että se vas­tai­si kysyn­tää, jol­loin tie­ka­pa­si­teet­ti rajaa auto­lii­ken­teen mää­rää, ja sen kas­vat­ta­mi­nen nos­taa auto­lii­ken­teen mää­rää. Siis niin että ei ole mah­dol­lis­ta teh­dä mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­kia jos­sa autol­la kul­kee kaikki.

    On sen sijaan ihan todis­tet­ta­vas­ti mah­dol­lis­ta teh­dä kau­pun­ki jos­sa on asun­not mil­joo­nal­le asuk­kaal­le. Rajat yhte­näi­sel­le kau­pun­gil­le asu­kas­mää­rän suh­teen tulee jos­sain 1–5 mil­joo­nan asuk­kaan tie­tä­mil­lä, riip­puu kuin­ka tii­viis­ti raken­ne­taan, sii­tä että kau­pun­ki jakaan­tuu useim­mak­si kau­pun­keik­si kos­ka pin­ta-ala eli mat­ka-ajat kas­va­vat niin suu­rik­si että se ei enää toi­mi yhte­nä kaupunkina.

  23. Vil­le:
    Tuo het­kel­li­nen tilan­ne asun­to­jen arvon kehi­tyk­ses­sä Hel­sin­gin seu­dul­la saat­toi liit­tyä sii­hen, että lähiöi­hin oli raken­net­tu moder­ne­ja sisä­ves­sal­la ja suih­kul­la varus­tet­tu­ja asun­to­ja, kun taas kan­ta­kau­pun­gin asun­not oli­vat ilman nyky­ajan muka­vuuk­sia. Hin­tae­ron pää­asial­li­nen syy ei ollut sijainti. 

    Kyl­lä tuos­sa oli oiot­tu hie­man noi­ta teki­jöi­tä. Itse asias­sa en oie­kin usko esi­mer­kik­si saa­tei­den vai­ku­tuk­seen, en aina­kaan Hel­sin­gis­sä joka on meren ympä­röi­mä. Yksit­täi­sen asun­non laa­tu­kaan ei ole vält­tä­mät­tä se teki­jä. Lii­ken­teen puu­rou­tu­mi­nen, jos suun­nit­te­lu teh­dään huo­nos­ti, voi olla mer­kit­se­vä, mut­ta sekään ei enää vai­ku­ta, kun ollaan riit­tä­vän suu­res­sa kaupungissa.

    USA:ssa on asi­aa tut­kit­tu ja löy­det­ty kor­jaus­kei­no­ja. Kol­men koh­dan ohjel­ma jol­la yksi kau­pun­ki­kes­kus­ta elä­vöi­tet­tiin, oli seuraavanlainen:

    1) Pai­kal­lis­ten pysä­köin­ti raken­net­tiin talo­jen alle, jol­loin kadun­var­si­pai­kat saa­tiin mak­sa­vil­le asiak­kail­le (paha ongel­ma Hel­sin­gis­sä). Toteu­tet­tiin sekä kaa­va­mää­räyk­sil­lä että pois­ta­mal­la pit­kä­ai­kais­pai­kat. Miten Hel­sin­ki voi mah­dol­lis­taa maa­na­lais­paik­ko­jen raken­ta­mi­sen taloyhtiöille?

    2) Katu­ta­son tilat varat­tiin lii­ke­huo­neis­toil­le sekä asuin että toi­mis­to­ta­lois­sa (kiih­ty­vä ongel­ma Hel­sin­gis­sä, jos­sa tilo­ja muut­tuu lii­kaa asuin­käyt­töön). Toteu­tet­tiin kaavamääräyksillä.

    3) Raken­net­tiin rai­tio­vau­nu­lin­jat kes­kus­taan, jot­ka takaa­vat halut­ta­van jul­ki­sen lii­ken­teen (ei vie­lä kovin paha ongel­ma Hel­sin­gis­sä, mut­ta esi­mer­kik­si osa Kal­lion kis­kois­ta on jätet­ty käyt­tä­mät­tä, mikä ei ole posi­tii­vis­ta kehi­tys­tä). On huo­mat­ta­va, ettei buss­lii­ken­net­tä mis­sään ole pidet­ty halut­ta­va­na jouk­ko­lii­ken­ne­muo­to­na, sitä käy­te­tään vain pakos­ta. Sen sijaan rai­de­lii­ken­ne koe­taan vaih­toeh­dok­si esi­mer­kik­si henkilöautolle.

    Sama­la tulee huo­ma­ta, että muu­tok­sen myö­tä kes­kus­tas­ta pois­tui epä­so­si­aa­li­nen aines, joka sin­ne oli ehti­nyt pesiy­tyä. Hel­sin­gis­sä yri­te­tään väki­sin tuo­da epä­so­si­aa­lis­ta aines­ta mm. Töö­löön, mikä ei mis­sää jär­ke­väs­ti joh­de­tus­sa kau­pun­gis­sa oli­si mahdollista.

    Ylei­sim­min, vaik­ka Man­hat­tan on kiva, niin yksin­ke­ra­ti­nen tapa teh­dä hyvää ympä­ris­töä on raken­taa tii­vis­tä ruu­tu­kaa­vaa kuu­teen ker­rok­seen. Se on tuot­ta­nut hyvää jäl­keä ympä­ri Euroop­paa. Ber­lii­ni­läi­seen tapaan vie­lä joka kuu­des ( vai oli­ko kah­deks­sas) katu bule­var­di­na, niin kau­pun­ki­vih­reä­kin on riit­tä­vä. Parii­sis­ta taas kan­nat­taa kopioi­da leveät sisään­ajo­ka­dut ja nii­tä yhdis­tä­vät isot lii­ken­neym­py­rät, mut­ta ne toi­mi­vat vas­ta kun koko alue ympä­ril­lä on raken­net­tu tiiviisti.

  24. tie­de­mies: Asun­to­jen kysyn­nän kas­vu taas on posi­tii­vi­nen asia. Kenel­tä­kään ei ole pois se että hin­nat nouse­vat, mut­ta ruuh­kau­tu­mi­nen on pois kai­kil­ta tienkäyttäjiltä.

    Asu­mi­sen kal­leus vähen­tää mah­dol­li­suut­ta muu­hun kulu­tuk­seen, eli on se jos­tain pois. Hin­to­jen nousu myös aiheut­taa gent­ri­fi­kaa­tio­ta, mut­ta sehän on juu­ri sitä mitä halutaankin 🙂

  25. Tuli vain mie­leen, että jos hyväl­le pai­kal­le Hel­sin­kiin raken­ne­taan talo­ja, niin täl­löin huo­nol­la pai­kal­la ole­van Mat­ti Van­ha­sen Nur­mi­jär­ven asun­non hin­ta las­kee. Onko tämä oikein, minä kysyn vain? Pää­kau­pun­ki­seu­dul­le tuli­si raken­taa ainoas­taa Nur­mi­jär­ven poh­jois­puo­lel­le, jot­ta arvon­alen­tu­mis­ta ei tapahdu…

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vil­le, en ymmär­tä­nyt logiik­kaa­si lainkaan.

    Onhan sitä väl­jäs­ti kaa­voi­tet­tua tar­jol­la vaik­ka kuin­ka pal­jon ja edullisesti.

    Vil­le tote­si, että “van­hat asuk­kaat hel­pos­ti vas­tus­ta­vat tiivistämistä”.

    Ehkä voim­me kaik­ki yhdes­sä olet­taa, että tii­vis­tä­mi­sen koh­teek­si jou­tu­vis­sa koh­teis­sa tyy­pil­li­ses­ti yli 50% van­ho­jen talo­jen asuk­kais­ta ei toi­vo alu­een tii­vis­tä­mis­tä. Voim­me olet­taa, että hei­dän (kysei­ses­sä tilas­sa ennen ja jäl­keen tii­vis­tä­mi­sen asu­vien) kan­nal­taan tii­vis­tä­mi­nen ei lisäi­si asu­mis­viih­ty­vyyt­tä vaan alen­tai­si sitä. (Ole­te­taan täs­sä, että uudis­ra­ken­ta­mi­nen tapah­tuu naa­pu­ri­ton­til­la, eli van­ho­jen asuk­kai­den kan­na­tus­ta ei täs­sä oste­ta anta­mal­le hei­dän ton­teil­leen lisää rakennusoikeutta.)

    Toi­saal­ta voim­me his­to­rias­ta oppia, että pää­kau­pun­kiam­me on aina­kin vii­mi­sen 50 vuo­den ajan tii­vis­tet­tu jat­ku­vas­ti, ja asun­to­jen hin­nat ovat olleet kar­keas­ti noususuun­nas­sa koko tuon ajan.

    Eikö Vil­le siis jo todis­ta­nut, että tuol­la alu­eel­la pää­sään­töi­ses­ti (van­ho­jen asuk­kai­den) asu­mis­viih­ty­vyys las­kee, vaik­ka kau­pun­gin ylei­nen hin­ta­ta­so on nousus­sa? Noil­le asuk­kail­le tuli vie­reen raken­ta­mi­ses­ta kasau­tu­mis­hait­taa, ei ‑hyö­tyä.

    Jos uusi raken­nus oli­si raken­net­tu kilo­metrn pää­hän, noi­den asuk­kai­den asu­mis­viih­ty­vyys oli­si kai säi­ly­nyt parem­min. Ja jos he omis­ta­vat asun­ton­sa, he sai­si­vat myös talou­del­lis­ta hyö­tyä kau­pun­gin asun­to­jen ylei­ses­tä arvon­nousus­ta. Vuo­kra­lai­sil­le taas tuli­si hait­taa vuo­krien noususta.

    Voim­me kai olet­taa, että kau­pun­gin kas­vu pää­sään­töi­ses­ti nos­taa hin­to­ja, mut­ta van­han vie­reen raken­ta­mien kui­ten­kin pää­sään­töi­ses­ti las­kee lähim­pien talo­jen suh­tee­lis­ta hin­taa (kun puis­to kor­vau­tuu naapuritalolla).

    Tätä aihe­pii­riä olen itse asias­sa kom­men­toi­nut OS:n blo­gi­kir­joi­tuk­sis­sa jo lukui­sia ker­to­ja. Ylei­nen hin­to­jen nousu on eri asia kuin asu­mis­viih­ty­vyys. Ja molem­mat ovat eri asioi­ta kuin tii­vis­ty­mi­nen. Yhdes­tä ei voi pää­tel­lä tois­ta. Jos­kus nuo kor­re­loi­vat, mut­ta usein ei, kuten Vil­le osoitti.

    Minua häi­rit­see se, että yri­te­tään puo­li­to­tuuk­sil­la todis­tel­la jotain sel­lais­ta, että tii­vis­tä­mi­nen lisää onnel­li­suut­ta / asu­mis­viih­ty­vyyt­tä, kun on aivan ilmeis­tä, että tuol­lais­ta yleis­tä joh­to­pää­tös­tä ei voi vetää.

    Sekin on sel­vä, että on myös ihmi­siä, jot­ka haluai­si­vat asua mah­dol­li­sim­man tii­viis­sä pil­ven­piir­tä­jis­tä koos­tu­vas­sat kes­ki­kau­pun­gin muu­ra­hais­pe­säs­sä, ja on hyvä että näil­le ihmi­sil­le tar­jo­taan jos­sain hei­dän toi­vei­den­sa mukais­ta asu­mis­ta, mut­ta täs­tä ei siis pidä vetää noi­ta OS:n ylei­siä johtopäätöksiä.

    Pai­kal­lis­pat­rio­tis­min nimis­sä voi vetää kotiin­päin, ja kovin monet ihmi­set toi­vo­vat koti­paik­ka­kun­tan­sa mah­ta­vuu­den kas­vua, ja usko­vat koti­kun­tan­sa ole­van maa­il­man paras asuin­paik­ka, mut­ta ei vede­tä sii­tä lii­an ylei­siä johtopäätöksiä.

  27. Kuusi­ker­rok­si­set talot ja kort­te­lit eivät mie­les­tä­ni edus­ta puis­toi­neen­kaan asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta sitä, mitä kan­nat­tai­si tavoi­tel­la. Viih­tyi­sää asui­nym­pä­ris­töä näkee kyl­lä Hel­sin­gis­sä paik­ka pai­koin, esi­mer­kik­si Eiras­sa, Hert­to­nie­mes­sä, Kulos­aa­res­sa, van­han Munk­ki­nie­men alu­eel­la tai Mei­lah­des­sa, esi­mer­kik­si joil­la­kin koh­den Pih­la­ja­tie­tä. Voi löy­tyä vie­lä muualtakin …

    Ongel­mak­si koen “tii­vis­tä­jät”, jot­ka ovat likai­sia kal­sa­rei­ta joka paik­kaan levit­te­le­mäs­sä (, esim. ikku­na­ruu­dun/-ruu­tu­jen eteen, pöy­dän, soh­van tai noja­tuo­lin pääl­le, pöy­tä­lam­pun var­jos­ti­men ylle tai TV:n pääl­le), tajua­mat­ta lain­kaan, että nii­den kal­sa­rei­den oikea paik­ka on vain pyyk­ki­ko­ri tahi pesu­ko­ne, sekä pesun jäl­keen esim. tuo­hon tar­koi­tuk­seen varat­tu kome­ron hyl­ly. Sel­lais­ta kal­sa­ri­hyl­lyä tus­kin kukaan nor­maa­li-ihmi­nen raken­tai­si aina­kaan oman tai naa­pu­rin­sa ikku­nan eteen!

  28. Kun Rea­lis­ti ja Mau­rizio muut­ta­vat kes­kus­tan ahtau­des­ta ja pölys­tä kehys­kun­nan rau­haan sata­kie­len liver­ryk­sen kes­kel­le, ovat he tie­tys­ti ihan oikeas­sa. Mut­ta ihan yhtä oikeas­sa ovat he, jot­ka muut­ta­vat pel­to­lä­hiön los­ka­me­ren ja män­ty­met­sän sii­mek­ses­tä kym­me­nen minuu­tin työ­mat­kan ja pal­ve­lui­den äärel­le Kustaankadulle.

    En ymmär­rä, miten aikui­set ihmi­set osaa­vat olla ajat­te­lus­saan niin mus­ta­val­koi­sia. Voim­me kyl­lä suvai­ta sitä, että yksi tyk­kää mak­sa­laa­ti­kos­ta ja toi­nen her­ne­kei­tos­ta, mut­ta vai­ke­aa näkyy ole­van suvai­ta sitä, että ihmi­set nyt vaan halua­vat asua eri tavoil­la, ja mikä yhdel­le on unel­ma, on toi­sel­le kauhistus.

    Nyt on aika raken­taa sel­lai­sia asun­to­ja, jois­ta on pulaa ja joi­hin on tuli­joi­ta jonok­si asti. Pel­to­lä­hiöt ja kehys­kun­tien oma­ko­ti­ta­lot on raken­net­tu jo.

  29. Vil­le: Kasau­tu­mi­se­dut ja ‑hai­tat näky­vät sii­nä, että tii­viis­ti raken­net­tu­kin kel­paa, kun parem­paa­kaan vaih­toeh­toa ei ole. Sik­si van­hat asuk­kaat hel­pos­ti vas­tus­ta­vat tiivistämistä.

    Ja sen täh­den Töö­lö mak­saa 6000€/m2 ja pel­to­lä­hiö 2500€/m2?

    Vähän ontuu nyt kyllä.

  30. Hel­sin­kiin on ker­ty­nyt kovin pal­jon jul­ki­sin varoin koko­naan tai osit­tain työl­lis­tet­ty­jä. En uskoi­si, että tämä jat­kuu. Mikä­li osaan tai­vaan merk­ke­jä lukea, niin kir­ves on jo pan­tu puun alle.

  31. tpyy­luo­ma: …Tont­ti­te­hok­kuus lie­nee tuos­sa noin 3,0, Eli saam­me alue­te­hok­kuu­dek­si 2,1…

    Minua on väli­lä ihme­tyt­tä­nyt nuo tehok­kuu­det, kun muu­al­la Euroo­pas­sa teh­dään kah­den tont­ti­te­hok­kuu­del­la ihan viih­tyi­siä oma­ko­ti­ta­loa­luei­ta ja Suo­mes­sa pääs­tään hädin­tus­kin yli kol­men ker­ros­ta­loa­lueil­la. Jokin mät­tää pahas­ti kaavoituksessa.

  32. Hel­sin­gin työ­pai­kois­ta tun­tu­vat kovin monet ole­van jul­ki­sil­la (laina)varoilla koko­naan tai osit­tain rahoi­tet­tu­ja. Siis sääs­tö­koh­tei­ta mikä­li luen oikein ajan merk­ke­jä. Kir­ves on jo pan­tu puun alle.

  33. teek­ka­ri: Joo, oli­si­han se pape­ril­la kaik­kein tehok­kain­ta jos huip­puo­saa­jat saa­tai­siin allo­koi­tua huip­pu­yri­tyk­siin ilman tehok­kuut­ta las­ke­vaa hin­ta­kil­pai­lua, mut­ta Neu­vos­to­lii­ton esi­merk­ki tämän pape­rin käy­tän­nön toi­mi­vuu­des­ta ei ole eri­tyi­sen rohkaiseva.

    Mik­si hin­ta­kil­pai­lu las­ki­si tehok­kuut­ta? Mitä tah­doit täl­lä sanoa vai piti­kö tuos­sa lukea “las­ke­vaa” sanan tilal­la “nos­ta­vaa”.

    Tar­koi­tit luul­ta­vas­ti tii­vis­tä­mi­ses­tä joh­tu­vaa huip­puo­saa­jien run­saut­ta työn­haus­sa ja sii­tä seu­raa­vaa palk­ka­pyyn­tö­jen hal­ven­tu­mis­ta? Tämä ei ole var­si­nai­nen tuot­ta­vuu­den kasau­tu­mi­se­tu, kos­ka työ­pal­kat ovat osa fir­man arvon­li­säys­tä, mut­ta tie­tys­ti pal­kat vai­kut­ta­vat kannattavuuteen.

    Mut­ta var­si­nai­nen teks­ti­hän puhui asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­ses­ta joh­tu­vas­ta palk­ka­ta­son nousus­ta (tai kal­liim­pien toi­mia­lo­jen esiin­mars­sis­ta) ja sen takai­sin­kyt­ken­näs­tä asu­mi­sen kal­lis­tu­mi­seen, asu­kas­ti­hey­den kas­vuun ja raken­ta­mi­sen kiih­ty­mi­seen ja tämän kai­ken joh­ta­mi­ses­ta kasau­tu­mis­hait­to­jen dominanssiin.

    Kun kes­kuk­sen talou­den kiih­ty­mis­tä suit­si­taan vaik­ka kaa­val­li­sil­la pää­tök­sil­lä saa­vu­te­taan kes­kuk­sen ja peri­fe­rian välil­lä opti­maa­li­sem­pi asu­kas­ti­hey­den ja asu­mi­sen hin­nan eks­po­nen­tin jyrk­kyys ja koko­nais­tuot­ta­vuu­den opti­mi. Huo­maa, että tuot­ta­vuus para­nee, kun toi­mi­ti­la hal­pe­nee. Palk­ka­kil­pai­lu voi­si suit­sia hin­to­jen nousua, mut­ta palk­ka­pyyn­tö­jen defla­toi­tu­mi­nen ei oikein tah­do rea­li­soi­tua tiivistettäessä.

  34. Osmo: “Kos­ka kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mi­nen alen­taa asu­mi­sen hin­taa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, innok­kaim­min kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mis­ta pitäi­si kan­nat­taa sen, joka itse halu­aa asua vaik­ka Nurmijärvellä.”

    Pait­si jos asuu jo siel­lä. Sil­loin­han oman asun­non (omai­suu­den) arvo ale­nee. Asun­to on usein rahoi­tet­tu lai­nal­la, jon­ka mää­rä ei ale­ne, vaik­ka asun­non arvo sen tekisikin.

    1. Sanoin että kan­nat­ta­vaa sil­le, joka halua ASUA Nur­mi­jär­vel­lä. Jos omis­taa sun­non Nur­mi­jär­vel­lä ja halu­aa muut­taa siel­tä pois, asun­to­jen arvon alen­tu­mi­nen on ongel­ma. Se ei ole ongel­ma sil­le, joka halu­aa asua siel­lä. Vaik­ka asun­non arvo oli­si pudon­nut nol­laan ja asun­to­lai­naa on jäl­jel­lä, mitä se vai­kut­taa sil­le, joka ei halua muut­taa pois?

  35. Sak­ke:
    Aja­tel­laan­pa esi­mer­kik­si 6‑kerroksisten talo­jen ruu­tu­kaa­vaa, pai­kas­sa, jos­sa on yhdek­sän eli 3×3 kort­te­lia, ja ole­te­taan lisäk­si että kes­kim­mäi­ses­sä niis­tä on puis­to, tai raken­ta­ma­ton alue, joka jon­kun raken­ta­mi­ses­ta hyö­ty­vän mie­les­tä ns. jou­to­maa­ta, asuk­kai­den enem­mis­tön mie­les­tä kui­ten­kin lähi­luon­toa, jos­sa näin keväi­sin mus­ta­ras­taat­kin laulavat.

    Mitä­kö­hän sii­tä seu­rai­si, jos nyt joku haluai­si kaa­voit­taa ja raken­taa vie­lä sen kes­kim­mäi­sen­kin kort­te­lin umpeen? Sitä reu­nus­ta­vil­la kadun­pät­kil­lä­hän asun­not ovat ilmei­ses­ti kaik­kein halu­tuim­pia mui­ta vapaam­pi­ne näky­mi­neen. Nos­tai­si­ko vii­mei­sen­kin kort­te­lin raken­ta­mi­nen sitä reu­nus­ta­vien mui­den, vas­ta­pää­tä sijait­se­vien asun­to­jen hintoja? 

    Onko yllät­täen Kes­kus­tas­ta tul­lut­kin puis­to­jaan sekä lähi­luon­to­aan arvos­ta­van kau­pun­ki­lai­sen paras ystä­vä? Ehkä monen kau­pun­gis­sa ‘ääne­ti’ huu­ta­neen ääni (ja tus­ka) onkin kuul­tu Kal­lion tai Kata­jan­no­kan sijaan parem­min kau­em­pa­na “kor­ves­sa”. Minus­ta se ei ole miten­kään yllät­tä­vää, sil­lä maa­il­ma on usein moni­mut­kai­sem­pi kuin uskommekaan …

    Annat nyt abstrak­tin mik­ro­ta­son vas­tae­si­mer­kin mak­ro­ta­son väit­tä­mään. Hel­sin­gis­sä ollaan kau­ka­na tilan­tees­ta, jos­sa oltai­siin raken­ta­mas­sa tuo­ta mai­nit­se­maa­si vii­meis­tä puis­toa umpeen. Kan­ta­kau­pun­gis­sa on suu­ren kysyn­nän lisäk­si val­ta­vas­ti tar­jon­ta­po­ten­ti­aa­lia jäl­jel­lä. Toi­nen suo­tui­sa ja käyn­nis­sä ole­va rat­kai­su­mal­li on mui­den Hel­sin­gin seu­dun ala­kes­kus­ten voi­ma­kas kau­pun­gis­ta­mi­nen ja siten urbaa­nin eli­nym­pä­ris­tön tar­joa­mi­nen useam­mal­le halukkaalle.

  36. Erk­ki Nii­ni:
    Jon­kun tut­ki­muk­sen mukaan 60000 asu­kas­ta on edul­li­sin kau­pun­ki­ko­ko, sopi­vas­ti pal­ve­lui­ta mut­ta ei tont­ti­pu­la- eikä lii­ken­ne­hait­to­ja. Tuo tun­tuu jär­keen­käy­väl­tä. Sit­ten aja­tus, että Hel­sin­ki on jon­kun­lai­nen Suo­men vetu­ri ja Hel­sin­kiin inves­toi­mi­nen on koko maan etu, tun­tuu kovin keinotekoiselta.

    Eli jos ihmi­set halua­vat ostaa kodin Hel­sin­gis­tä (inves­toi­da), hei­tä pitää kai­kin kei­noin esi­tel­lä? Kau­pun­kia­su­mi­ses­ta pitä­vät muut­ta­koot ulkomaille? 

    On vai­kea uskoa todek­si sitä, että tätä kes­kus­te­lua ihan oikeas­ti pitää käydä..

  37. Eivät­kö pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat voi ihan itse tai kes­ke­nään päät­tää käyt­tä­vät­kö vero­tu­lo­jaan asuntorakentamiseen.

  38. Raken­ta­ma­ton tont­ti on eri asia kuin vihe­ra­lue, puis­to tai vas­taa­va. Kun puhu­taan tii­vis­tä­mi­ses­tä kan­nat­taa vies­tiä myös, että tii­vis raken­ta­mi­nen mah­dol­lis­taa myös jär­ke­vät viheralueet. 

    Puis­to­ja tar­vi­taan sateen imeyt­tä­mi­seen jat­kos­sa enem­män. Puut yli­pää­tään paran­ta­vat ilmaa ja vii­len­tä­vät ympä­ris­töä. Kos­teik­ko­ja on hyvä olla. 

    Tii­vis­tä raken­ta­mis­ta on se että 50-luvun pika­ra­ken­net­tu pui­nen kol­mi­rap­pui­nen kak­si­ker­rok­si­nen tyyp­pi­ta­lo vaih­tuu kak­si­rap­pui­seen ja kuusi­ker­rok­si­seen taloon. 

    Ilkeät ark­ki­teh­dit ovat toki innol­la suo­je­le­mas­sa näi­tä elin­kaa­rel­taan paras­ta ennen talo­ryh­miä. Kaik­kia. Pari voi­si riit­tää perus­kor­jat­tu­na. Ongel­ma kun on asun­to­jen koko ja laa­tu, eivät ole enää oikein asial­li­sia mil­tään osin. 

    Nur­mi­jär­vel­le tai Vih­tiin mie­li­vä toki las­kee mil­loin työ­mat­ka-aika ja ‑kulut ylit­tä­vät sääs­tön asun­nos­ta. Tai­taa olla luok­kaa 10 vuot­ta. Excel kun­toon kun poh­tii asuntoa. 

    Val­tion haja­si­joi­tus pois Hel­sin­gis­tä on muu­ten toki mah­dol­lis­ta, kun­han pysy­tään noin tun­nin työ­mat­kan säteel­lä: tyy­liin Lah­ti, Hämeen­lin­na, Kirk­ko­num­mi, jol­loin per­he voi asua halua­mal­laan pai­kal­la ja molem­mil­la on työ­paik­kaan mah­dol­li­suus. Viras­ton mat­ka­ku­lut pysy­vät myös koh­tuu­des­sa, kun asioi­daan mui­den­kin kans­sa kui­ten­kin. Sekin on kasautumishyöty.

  39. Has­sut­te­li­ja: Oli­si mie­len­kiin­tois­ta, jos Ode ottai­si haas­tee­na aja­tus­lei­kin­seu­raa­van ongel­ma-ase­tel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuh­kia” ja ker­toi­si mik­si täs­sä asias­sa logiik­ka poik­ke­aa täs­tä blo­gi­kir­joi­tuk­ses­ta ajattelusta. 

    Kovas­ti olen minä­kin tätä ihme­tel­lyt. Toki asia ei kiin­nos­ta nii­tä polii­tik­ko­ja, joil­le pää­kau­pun­ki­seu­dun kau­pun­ki­suun­nit­te­lu on kes­kit­ty­nyt yksi­puo­li­ses­ti asu­mi­seen ja väes­tön haa­li­mi­seen kak­sin käsin poten­ti­aa­lis­ten tulok­kai­den sosio­eko­no­mi­ses­ta ase­mas­ta piit­taa­mat­ta eikä lii­ke­toi­min­taan, työ­paik­koi­hin ja sekä pai­kal­li­sen että kan­sain­vä­li­sen lii­ken­teen toi­mi­vuu­teen. Kau­pun­kia ei tee menes­tyk­sek­kääk­si pelk­kä asu­mis­kes­kit­ty­mä­nä toimiminen.

  40. Erk­ki Nii­ni:
    Jon­kun tut­ki­muk­sen mukaan 60000 asu­kas­ta on edul­li­sin kau­pun­ki­ko­ko, sopi­vas­ti pal­ve­lui­ta mut­ta ei tont­ti­pu­la- eikä lii­ken­ne­hait­to­ja. Tuo tun­tuu jär­keen­käy­väl­tä. Sit­ten aja­tus, että Hel­sin­ki on jon­kun­lai­nen Suo­men vetu­ri ja Hel­sin­kiin inves­toi­mi­nen on koko maan etu, tun­tuu kovin keinotekoiselta.

    Tuo asu­kas­mää­rä on arki­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta var­maan ihan jär­ke­vä, mut­ta työ­voi­man osaa­mis­va­ran­non kan­nal­ta aivan lii­an pie­ni. Maa­il­ma on men­nyt aina vaan mut­kik­kaam­mak­si, eikä pie­nes­tä poru­kas­ta löy­dy riit­tä­väs­ti mone­lai­sia kykyjä.

    Oman koke­muk­se­ni mukaan kol­men var­tin työ­mat­kan pii­ris­sä pitäi­si olla vähin­tään 200 000 asu­kas­ta. Oulu­kin on näi­nol­len tur­han pieni.

  41. Kun puhe on tiet­ty­jen kau­pun­ki­kes­kus­to­jen kas­va­vas­ta kukois­tuk­ses­ta tai vas­taa­vas­ti slum­miu­tu­mi­ses­ta, avain­sa­na on usein lumi­pal­loe­fek­ti. Sil­lä ei ole vält­tä­mät­tä teke­mis­tä kasau­tu­mis­hyö­ty­jen tai ‑hait­to­jen kanssa.

    Slum­miu­tu­mi­ses­sa hom­ma toi­mii niin, että kes­ki­luok­kai­sel­la alu­eel­la tai alu­een nur­kal­la (vaik­ka­pa suo­ma­lais­ten­kin aikoi­naan asut­ta­mas­sa Har­le­mis­sa) alkaa näkyä joku asuk­kai­ta häi­rit­se­vä ilmiö kuten rikol­li­suus, huu­meet tai “vää­rää” etnis­tä ryh­mää edus­ta­vien mää­rään lisään­ty­mi­nen. Asun­to­ja alkaa tul­la mark­ki­noil­le lisää. Täs­tä seu­raa­va asun­to­jen hin­to­jen tip­pu­mi­nen toi­saal­ta kan­nus­taa asun­to­jen omis­ta­jia myy­mään lisää, kun vie­lä edes jotain saa, ja toi­saal­ta mah­dol­lis­taa ongel­mal­li­sen väen lisään­ty­vän muu­ton. Syn­tyy lumi­pal­loe­fek­ti, joka joh­taa pahim­mil­laan slum­miu­tu­mi­seen, kuten kävi Harlemissa.

    Slum­mi tai muu ikä­vä alue saa­daan takai­sin kel­vol­li­sek­si päin­vas­tai­seen suun­taan kas­va­val­la lumi­pal­loe­fek­til­lä. Usein vaa­di­taan jul­ki­sen val­lan toi­mia, esim. talo­jen räjäyt­te­lyä ja näyt­tä­viä jul­ki­sia raken­nuk­sia. Toi­si­naan riit­tää, että asui­na­lue tulee muo­tiin jon­kun — lain­kuu­liai­sen — poru­kan kes­kuu­des­sa. Tai ehkä enti­nen pre­si­dent­ti perus­taa toi­mis­ton ja koh­ta moni muu­kin alkaa aja­tel­la, että juu­ri noi­ta fark­ku­ja minä­kin haluan käyt­tää … eikun juu­ri tuol­la minä­kin haluan näyttäytyä.

    Sik­si asun­to­ja kan­nat­taa lii­ke­ta­lou­del­li­ses­ti raken­taa sin­ne, mis­sä lumi­pal­lo pyö­rii oike­aan suun­taan. Pää­tös­tä teh­des­sä hyvät suh­teet kaa­voit­ta­jaan ovat avai­na­se­mas­sa. Kau­pun­gin tai yleis­hyö­tyä ajat­te­le­van taas kan­nat­taa kaa­voit­taa sin­ne, mis­sä slum­miu­tu­mi­nen uhkaa.

  42. Samp­pa: Tei­den lisä­ra­ken­ta­mi­nen ja lii­ken­ne­mää­rien muu­tok­set eivät ver­tau­du po. aihee­seen, sil­lä tei­den käy­tös­tä ei peri­tä maksua.

    Tämä logiik­ka on vir­heel­li­nen, sil­lä polt­toai­ne­ve­ro on jo sinän­sä tien­käyt­tö­mak­su moottoriajoneuvoille.

    1. Tämä logiik­ka on vir­heel­li­nen, sil­lä polt­toai­ne­ve­ro on jo sinän­sä tien­käyt­tö­mak­su moottoriajoneuvoille.

      Tuo on vähän saman­lai­nen argu­ment­ti kuin että arvon­li­sä­ve­ro on jo mak­su asu­mi­ses­ta Suomessa.

  43. Sak­ke: Kuusi­ker­rok­si­set talot ja kort­te­lit eivät mie­les­tä­ni edus­ta puis­toi­neen­kaan asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta sitä, mitä kan­nat­tai­si tavoitella.

    Ja kos­ka se ei kel­paa sinul­le, sitä ei saa raken­taa muillekaan.

  44. juk­ka heik­ki­nen: Mik­si hin­ta­kil­pai­lu las­ki­si tehok­kuut­ta? Mitä tah­doit täl­lä sanoa vai piti­kö tuos­sa lukea “las­ke­vaa” sanan tilal­la “nos­ta­vaa”.
    Tar­koi­tit luul­ta­vas­ti tii­vis­tä­mi­ses­tä joh­tu­vaa huip­puo­saa­jien run­saut­ta työn­haus­sa ja sii­tä seu­raa­vaa palk­ka­pyyn­tö­jen hal­ven­tu­mis­ta? Tämä ei ole var­si­nai­nen tuot­ta­vuu­den kasau­tu­mi­se­tu, kos­ka työ­pal­kat ovat osa fir­man arvon­li­säys­tä, mut­ta tie­tys­ti pal­kat vai­kut­ta­vat kannattavuuteen.

    Ei, tar­koi­tin nime­no­maan las­ke­vaa. Sen puo­les­ta­han olet kokoa­jan yrit­tä­nyt argu­men­toi­da: kun rajal­li­sen maa-alan kysyn­tä kas­vaa, käy­dään kil­pai­lua sii­tä, kuka suos­tuu mak­sa­maan eni­ten. Tämän kil­pai­lun myö­tä kas­va­vat kus­tan­nuk­set ovat kil­pai­lu­hait­ta, joka hei­ken­tää tuottavuutta.

    Ja huip­puo­saa­jan kan­nal­ta hin­ta­kil­pai­lu tapah­tuu nime­no­maan päin­vas­toin kuin esi­tät. Huip­puo­saa­jia ei ole kos­kaan lii­kaa, eli huip­puo­saa­mi­ses­sa on myy­jän mark­ki­nat. Tii­viis­sä ja riit­tä­vän suu­res­sa kau­pun­gis­sa poten­ti­aa­li­sia huip­puo­saa­mi­sen osta­jia (=työ­nan­ta­jat) on niin pal­jon, että huip­puo­saa­ja voi hin­noi­tel­la oman aikan­sa mel­kein miten halu­aa. Tämä vuok­si huip­puo­saa­jan kan­nat­taa asua kau­pun­gis­sa (hänel­lä kun on sii­hen joka­ta­pauk­ses­sa varaa, ja myös varaa naut­tia kai­kis­ta kau­pun­gin mah­dol­lis­ta­mis­ta pal­ve­luis­ta), ja huip­puo­saa­jien vuok­si myös yri­tys­ten kan­nat­taa sijoit­tua kau­pun­kiin. Kier­re on valmis.

    Suu­ren kes­kin­ker­tai­sen mas­san kan­nal­ta tii­vis­ty­mi­nen on tie­tys­ti sit­ten hie­man huo­nom­pi jut­tu, he kun jou­tu­vat kil­pai­le­maan elin­ti­las­ta ja työ­pai­kois­ta aivan eri taval­la kuin hui­put. Vii­me­kä­des­sä hekin kui­ten­kin hyö­ty­vät huip­pu­jen aikaan­saa­mas­ta talou­den kas­vus­ta ja kau­pun­gin parem­mas­ta pal­ve­lu­ta­sos­ta. Ja kyl­lä­hän myös kes­kin­ker­tais­ten työn­te­ki­jöi­den pal­kat ovat kau­pun­gis­sa kor­keam­mat, kal­lii­den asu­mis­kus­tan­nus­ten aiheut­ta­ma kil­pai­lu­hait­ta kun on yhtei­nen kaikille.

    Kau­pun­gin kes­kit­ty­mi­se­dut ovat nime­no­maan sii­nä hyvin pie­nes­sä huip­puo­saa­jien jou­kos­sa, joi­ta on alle pro­sent­ti työ­voi­mas­ta. Tämä jouk­ko on yri­tys­ten kan­nal­ta niin arvo­kas­ta, että hei­dän hou­kut­te­le­mi­ses­taan kan­nat­taa mak­saa mil­joo­nia ekstraa vuo­kra­ku­luis­sa ja kes­kin­ker­tai­sen apu­työ­voi­man pal­kois­sa. Todel­li­nen huip­puo­saa­ja kun voi olla yri­tyk­sel­le sato­jen mil­joo­nien arvoinen.

  45. Daniel Feder­ley: Ja sen täh­den Töö­lö mak­saa 6000€/m2 ja pel­to­lä­hiö 2500€/m2?
    Vähän ontuu nyt kyllä. 

    Kau­pun­kia­lueil­la mak­se­taan kor­kea hin­ta hyvin saa­vu­tet­ta­vis­ta sijain­neis­ta ja sta­tuk­ses­ta. Tämä on eri asia kuin se, mil­lais­ta oli­si miel­lyt­tä­vin mah­dol­li­nen (kaupunki)ympäristö. Töö­lö sai osak­seen voi­ma­kas­ta kri­tiik­kiä, kun sitä raken­net­tiin. Ajat ovat nyt toi­set, mut­ta ei Töö­lö miten­kään täy­del­lis­tä kau­pun­kia ole nyky­het­ken näkökulmastakaan.

  46. Osmo, olet­ko sitä miel­tä, että tar­jon­ta ei luo kysyn­tää? Että vai­ku­tu on vain yksisuuntainen?

    Tämä on asian yti­mes­sä. Kyky myön­tää todel­li­suu­den ole­van monimutkaisempi. 

    Kuvit­te­li­sin, että uskot (esi­mer­kik­si) Juha­na Var­tiai­sen näke­myk­siin työn tar­jon­nas­ta ja sen vai­ku­tuk­ses­ta työn kysyn­tään. Asun­to­mark­ki­noil­la on kyse saman­kal­tai­ses­ta ilmiös­tä, kuin että työt­tö­mien mää­rän lisää­mi­nen luo työ­paik­ko­ja. Siis, asun­to­ra­ken­ta­mi­sen lisää­mi­nen lisää kysyn­tää, eli tar­jon­ta lisää kysyntää.

    Pyr­ki­mys yksin­ker­tais­taa tätä ei onnis­tu, sil­lä todel­li­suus (reaa­li­maa­il­ma) sotii noi­ta cete­ris pari­bus — ske­naa­rioi­ta vastaan.

    Ver­tauk­se­si sil­mä­la­sei­hin ja se, että puhut kausa­li­tee­tis­ta osoit­taa hyvin tämän yksin­ker­tais­ta­mi­se­na ilme­ne­vän aja­tus­vir­heen. Sil­mä­la­sien optii­kan vai­ku­tus sil­män oman lins­sin optiik­kaan on kausaa­li­nen. Vai­ku­tuk­sen suun­ta voi­daan osoit­taa. Vai­ku­tuk­seen ei sisäl­ly takai­sin­kyt­ken­tää. Sen sijaan asun­to­jen kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät ole kausaa­li­ses­sa suh­tees­sa. Nii­hin sisäl­tyy takai­sin­kyt­ken­tää. Tar­jon­ta ei vain tyy­dy­tä kysyn­tää, se myös vai­kut­taa kysyntään.

    Vii­me kädes­sä tämä tie­tys­ti liit­tyy sii­hen, että ihmi­sen pää­tök­siä ei voi kausaa­li­ses­ti kuvail­la, vain kor­re­laa­tioi­ta voi kuvail­la. Talous­tie­tees­sä kovas­ti unoh­de­taan tämä asia.

    Tot­ta­kai kausaa­li­sia seli­tyk­siä voi sil­ti yrit­tää antaa. Mut­ta nii­tä ei pidä väit­tää vedenpitäviksi. 

    Mie­les­tä­ni komplek­sien jär­jes­tel­mien teo­ria on täs­sä pal­jon talous­tie­det­tä pidem­mäl­lä. Mil­loin näem­me simu­laa­tioi­ta – mal­lin­nuk­sia – pelk­kien kysyn­tä-tar­jon­ta meka­nis­mien kuvauk­sen osalta. 

    Pel­käl­lä kysyn­tä – tar­jon­ta argu­men­toin­nil­la ei ole täs­sä enem­pää annet­ta­vaa kuin ilmas­to­tie­tees­sä oli­si pel­käl­lä co2 pääs­tö­jen vai­ku­tus­me­ka­nis­min osoit­ta­mi­sel­la. Kyl­lä vai­ku­tus­me­ka­nis­mi tun­ne­taan, mut­ta se ei rii­tä alkua pidem­mäl­le. Tar­vi­taan uskot­ta­via mal­lin­nuk­sia. Tai sit­ten on tun­nus­tet­ta­va, että asia ei ole todel­li­suu­des­sa noin yksinkertainen.

    Asun­to­pu­lan pahe­ne­mi­sen ja asun­to­jen raken­ta­mi­sen yhteys liit­tyy sii­hen havain­toon, että asun­to­jo­not eivät pie­ne­ne – vaan kas­va­vat – kau­pun­gin kas­vaes­sa. Tämä on pelk­kä kor­re­laa­tio. Mut­ta se on vaka­vas­ti otet­ta­va kor­re­laa­tio. Jos asun­to­pu­la pää­tel­lään asun­to­jo­nois­ta, rapor­tis­sa esi­tet­ty tii­vis­tys on perusteltu. 

    Eräs seik­ka lisää poh­dit­ta­vak­si — asun­not eivät ole genuse­si­nei­tä. Ne ovat yksi­löi­tä. Nii­den hin­nan­muo­dos­tus ei tämän­kään takia tapah­du aivan niin suo­ra­vii­vai­sen kysyn­nän ja tar­jon­nan tasa­pai­non kaut­ta, kuin haluai­sit ajatella.

    1. Jos Hir­vas­kos­ki todel­la edus­taa Kes­kus­tan asun­to­po­liit­ti­sen ajat­te­lun val­ta­vir­taa, kai­kien asu­non­tar­vit­si­joi­den on syy­tä olla huolissaan.

  47. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Vaik­ka asun­non arvo oli­si pudon­nut nol­laan ja asun­to­lai­naa on jäl­jel­lä, mitä se vai­kut­taa sil­le, joka ei halua muut­taa pois?

    Suo­mi ei ole USA, joten tääl­lä vakuusar­von romah­taes­sa pan­kit eivät ehkä irti­sa­no lai­no­ja. Jos haluai­si uut­ta lai­naa johon­kin tar­koi­tuk­seen, voi kui­ten­kin olla ongel­ma, että asun­nos­ta ei ole vakuudeksi.

  48. Pie­ni off-topic:
    Uuti­sis­sa maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö ollaan liit­tä­mäs­sä ympä­ris­tö­mi­nis­te­ri­öön. Hom­man tolk­kua ei enää edes viit­si­tä kysyä. 

    Elin­kei­noa edis­tä­vä­nä MMM sopi­si hyvin osas­ton­sih­tee­ri TEM:n koko­nai­suu­teen ja Luon­non­va­ra­les­kus Luke ja Maa­seu­tu­vi­ras­to MAVI muu­ten­kin TEM:n ohjaa­mien VTT:n, GTK:n, Tuke­sin ja Fin­pron joukkoon. 

    YM:llä enem­män val­von­ta­pai­not­tei­se­na on enem­män yhteis­tä Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen­sa hom­mis­sa vaik­ka STM:n ohjaa­mien STUK:n, Työ­ter­veys­lai­tok­sen ja Val­vi­ran kanssa. 

    Logiik­ka on poli­tii­kas­sa tari­nan­ker­ron­taa. Huo­lis­saan pitää olla myös tie­to­yh­teis­kun­nan edis­tä­mi­ses­tä. Aiem­min se jäi sil­ta­rum­pu­jen jal­koi­hin LM:ssä ja sen jäl­keen ö‑tason polii­ti­koi­den hoi­toon muun puu­han ohessa.

  49. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka asun­non arvo oli­si pudon­nut nol­laan ja asun­to­lai­naa on jäl­jel­lä, mitä se vai­kut­taa sil­le, joka ei halua muut­taa pois?

    Jos tar­vit­see remont­ti­lai­naa, niin sitä ei saa, mikä­li talon vakuusar­vo on nol­la. Tämä on muu­ten jo todel­li­nen tilan­ne pahim­mil­la muuttotappioalueilla.

    Polt­toai­ne­ve­ro ei ole mikään mak­su tien käy­tös­tä, kos­ka se on ruuh­kas­ta ja ties­tä riip­pu­ma­ton vakio­mak­su ja aina sama, ajoi­pa sit­ten moot­to­ri­tie­tä tahi kinttupolkua.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka asun­non arvo oli­si pudon­nut nol­laan ja asun­to­lai­naa on jäl­jel­lä, mitä se vai­kut­taa sil­le, joka ei halua muut­taa pois?

    Tuos­sa koh­taa tulee kir­je pan­kis­ta ja sii­nä halu­taan lisä­va­kuuk­sia tai takaa­jia jäl­jel­lä ole­val­le lai­nal­le. Eikä asun­non arvon tar­vit­se pudo­ta edes nollaan.

    Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la on muu­ten täl­lä het­kel­lä noin 3000 uudi­sa­sun­toa myy­mät­tä (http://www.hs.fi/kaupunki/a1431057214909) ja var­maan se 20+ tuhat­ta van­haa isom­paa ja pie­nem­pää tyhjillään.

    Toi­mi­ti­lo­jen kans­sa vähän saman tapai­nen tari­na, pait­si että nii­tä on vie­lä pal­jon enem­män tyh­jil­lään. Mil­joo­na m2 meni rik­ki jo pari vuot­ta sit­ten enkä usko edel­li­sen hal­li­tuk­sen lop­pu­kou­ris­tus­ten tilan­net­ta paran­ta­neen. Sil­ti uut­ta toi­mi­ti­laa raken­ne­taan koko ajan — pitää­hän viro­lai­sil­la, puo­la­lai­sil­la ja venä­läi­sil­lä raken­nus­mie­hil­lä olla töitä.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sanoin että kan­nat­ta­vaa sil­le, joka halua ASUA Nur­mi­jär­vel­lä. Jos omis­taa sun­non Nur­mi­jär­vel­lä ja halu­aa muut­taa siel­tä pois, asun­to­jen arvon alen­tu­mi­nen on ongel­ma. Se ei ole ongel­ma sil­le, joka halu­aa asua siel­lä. Vaik­ka asun­non arvo oli­si pudon­nut nol­laan ja asun­to­lai­naa on jäl­jel­lä, mitä se vai­kut­taa sil­le, joka ei halua muut­taa pois?

    Ole­tan että Nur­mi­jär­ven asun­to­jen hin­nat ovat olleet sys­te­maat­ti­ses­ti nousu­kii­dos­sa pää­kau­pun­gin ja pää­kau­pun­ki­seu­dun vii­meis­ten vuo­si­kym­men­ten kas­vun myö­tä. Laman aika­na pää­kau­pun­ki­seu­dun lai­doil­la hin­ta­ke­hi­tys voi var­maan­kin hei­lah­del­la kan­ta­kau­pun­kia enem­män suh­dan­ne­tuu­lien mukaan, mut­ta tus­kin Nur­mi­jär­vel­lä vie­lä pysy­väl­lä las­ku-ural­la ollaan.

    Alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa luki:

    Kos­ka kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mi­nen alen­taa asu­mi­sen hin­taa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la, innok­kaim­min kan­ta­kau­pun­kiin raken­ta­mis­ta pitäi­si kan­nat­taa sen, joka itse halu­aa asua vaik­ka Nurmijärvellä. 

    Mik­si kan­ta­kau­pun­gin raken­ta­mi­nen alen­tai­si asu­mi­sen hin­taa kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Jos hin­ta­ke­hi­tys on ollut pää­kau­pun­ki­seu­dul­la nouse­va ehkä vii­mei­set 50 vuot­ta, ja Hel­sin­kiä (myös kes­kei­siä aluei­ta) on tii­vis­tet­ty koko ajan, mik­si tilan­ne oli­si nyt muut­tu­nut toi­sen­lai­sek­si? Ollak­seen uskot­ta­va, tämän väit­teen tuek­si tar­vit­tai­siin jotain perusteluita.

    Jos seli­tys on alku­pe­räi­ses­sä kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tu “ratik­ka­kau­pun­ki­buu­mi”, tuon ter­min voi­si aina­kin mää­ri­tel­lä, niin kysei­sen ilmiön vai­ku­tuk­sia voi­si arvioida.

  52. Vil­le:
    “On pal­jon kau­pun­ke­ja, jois­sa kes­kus­ta on slum­miu­tu­nut­ta. Näin oli aiem­min jopa Hel­sin­gis­sä. Kruu­nun­haas­ta sai asun­to­ja hal­vem­mal­la kuin Tapiolasta.”
    Tuo het­kel­li­nen tilan­ne asun­to­jen arvon kehi­tyk­ses­sä Hel­sin­gin seu­dul­la saat­toi liit­tyä sii­hen, että lähiöi­hin oli raken­net­tu moder­ne­ja sisä­ves­sal­la ja suih­kul­la varus­tet­tu­ja asun­to­ja, kun taas kan­ta­kau­pun­gin asun­not oli­vat ilman nyky­ajan muka­vuuk­sia. Hin­tae­ron pää­asial­li­nen syy ei ollut sijainti. 

    Näin on. Muis­tan itse kun olin pik­ku­poi­ka ja asuim­me Tapio­las­sa, miten ankei­ta oli­vat joi­den­kin per­he­tut­ta­vie­ni asun­not Puna­vuo­res­sa ja Kalliosssa. 

    Jos halu­aa teh­dä voit­toa kiin­teis­tö­alal­la, kan­nat­taa inves­toi­da aluei­siin jot­ka eivät vie­lä ole muo­dis­sa, mut­ta jois­sa on potentiaalia.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    … Vaik­ka asun­non arvo oli­si pudon­nut nol­laan ja asun­to­lai­naa on jäl­jel­lä, mitä se vai­kut­taa sil­le, joka ei halua muut­taa pois? 

    Suu­rim­mat pom­mit ovat (jos HITAS ongel­ma unoh­de­taan) kui­ten­kin kau­pun­kien 60- — 80-luku­jen lähiöis­sä. Yksi oma­ko­ti­ta­lo ei ole ongel­ma. Jokin arvo on ton­til­la aina. Jos ei muu­ta, niin pel­to­maan arvo, toki pur­ku­kus­tan­nuk­sil­la vähennettynä. 

    Sen sijaan iso­jen asun­to­yh­tiöi­den pur­ka­mi­nen kau­pun­kien kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­la on han­ka­lam­paa. Pur­ku­kus­tan­nuk­set voi­vat olla suu­rem­mat kuin tont­ti­maan arvo. Ruot­sa­lais­ten sosia­lis­ti­nen “Mil­joo­na” asun­to­tuo­tan­tooh­jel­ma osoit­tau­tuu nyt kes­tä­väk­si. Asum­to­jen elin­kaa­ren pääs­sä mus­ta­pek­ka jää kas­vot­to­mil­le sää­tiöil­le. Ruu­tu­kaa­va­kes­kus­tois­sa ton­til­le on aina arvo, joka ylit­tää purkukustannukset.

  54. Nyt on aika raken­taa sel­lai­sia asun­to­ja, jois­ta on pulaa ja joi­hin on tuli­joi­ta jonok­si asti.” 

    Hel­sin­kiin siis? No se suu­rin tun­ku näyt­täi­si kyl­lä lähin­nä ole­van nii­den kes­kuu­des­sa, jot­ka eivät joko välil­li­ses­ti tai välit­tö­mäs­ti mak­sa omaa asu­mis­taan itse — tai sit­ten mak­sa­vat sii­tä hel­ve­tin vähän, kos­ka fyrk­kaa ei ole. Joten onnea vaan, jos ja kun tavoit­tee­na on kui­ten­kin mak­si­mi­den­si­teet­tiin pyr­ki­vä, mut­ta samaan aikaan rau­hal­li­nen ja sosi­aa­li­ses­ti tasa­pai­noi­nen ympäristö…

  55. Juho Laa­tu:
    Toi­saal­ta voim­me his­to­rias­ta oppia, että pää­kau­pun­kiam­me on aina­kin vii­mi­sen 50 vuo­den ajan tii­vis­tet­tu jat­ku­vas­ti, ja asun­to­jen hin­nat ovat olleet kar­keas­ti noususuun­nas­sa koko tuon ajan. 

    Tuos­ta 50 vii­mei­ses­tä vuo­des­ta on suu­rin osa käy­tet­ty yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajaut­ta­mi­seen ympä­ri pää­kau­pun­ki­seu­tua ja ympäryskuntia.

    Tulok­se­na pal­jon uusia asui­na­luei­ta, joi­den asu­kas­ti­hey­det ovat pää­osin sel­keäs­ti alem­pia kuin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin van­hoil­la asuinalueilla.

  56. Edel­leen­kin Johan­nes Hir­vas­kos­ki, ihmi­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, kos­ka halua­vat muut­taa Hel­sin­kiin. Muu­al­ta saa asun­to­ja hal­vem­mal­la, mut­ta sili­ti halu­taan Hel­sin­kiin. Tar­jon­taa ei nyky­ti­lan­tees­sa ole lähes­kään tar­peek­si vas­taa­maan kysyn­tään (vali­tus asu­mi­sen kal­leu­des­ta Helsingissä).

    Sii­nä mie­les­sä olet oikeas­sa, että jos ja kun sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen on pois vaa­pa­ra­hoit­tei­sen tar­jon­nas­ta, nos­taa se asu­mi­sen hin­to­ja. Täs­sä mie­les­sä on olen huo­les­tu­nut tren­dis­tä, mis­sä yhä isom­pi osa kes­kus­tan uusis­ta ton­teis­ta anne­taan hin­ta­sään­nel­tyyn raken­ta­mi­seen. Kes­kus­taan muut­taa ihmi­siä, joil­la ei oikeas­ti oli­si varaa niil­le alueil­le ja ne joil­la oli­si varaa jou­tu­vat kil­pai­le­maan pie­nem­mäs­tä mää­räs­tä vapaa­ra­hoit­tei­sia asuntoja.

  57. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Hir­vas­kos­ki todel­la edus­taa Kes­kus­tan asun­to­po­liit­ti­sen ajat­te­lun val­ta­vir­taa, kai­kien asu­non­tar­vit­si­joi­den on syy­tä olla huolissaan.

    Luit rapor­tin var­maan huo­lel­la ja sii­nä tar­kas­tel­tiin tii­vis­ty­mi­sen problee­maa laa­jem­mas­ta pers­pek­tii­vis­tä kuin city-ihmis­ten asu­mis­mie­li­ha­luis­ta. Suur­kau­pun­gin tii­vey­del­le ja sen säteit­täi­sel­le pro­fii­lil­le on tuot­ta­vuu­den, työl­li­syy­den ja asun­to­jen hin­to­jen (ylei­sem­min hin­ta­ta­son) kan­nal­ta eko­no­mi­nen opti­mi, johon kan­san­ta­lou­den pitää pyr­kiä. Edes mark­ki­nat saa­tik­ka tar­koi­tuk­sel­li­nen yksi­suun­tai­nen poli­tiik­ka tii­veyt­tä koh­den eivät löy­dä tätä optimia.

  58. teek­ka­ri:
    Kau­pun­gin kes­kit­ty­mi­se­dut ovat nime­no­maan sii­nä hyvin pie­nes­sä huip­puo­saa­jien jou­kos­sa, joi­ta on alle pro­sent­ti työ­voi­mas­ta. Tämä jouk­ko on yri­tys­ten kan­nal­ta niin arvo­kas­ta, että hei­dän hou­kut­te­le­mi­ses­taan kan­nat­taa mak­saa mil­joo­nia ekstraa vuo­kra­ku­luis­sa ja kes­kin­ker­tai­sen apu­työ­voi­man pal­kois­sa. Todel­li­nen huip­puo­saa­ja kun voi olla yri­tyk­sel­le sato­jen mil­joo­nien arvoinen.

    hmm.. Hel­sin­gin arvon­li­säyk­sen kasau­tu­mi­se­tu voi tul­la (kun kat­soo arvon­li­säyk­sen suh­teel­li­sen osuu­den toi­mia­la­ja­kau­maa muu­hun maa­han ver­tail­len) tuk­ku- ja vähit­täis­kau­pas­ta, kul­je­tuk­ses­ta, vies­tin­näs­tä, rahoi­tuk­ses­ta ja vakuu­tuk­ses­ta, kiin­teis­töis­tä, amma­til­li­ses­ta, tie­teel­li­ses­tä ja tek­nil­li­ses­tä toi­min­nas­ta ja viih­tees­tä. Kasau­tu­mi­se­tu tul­lee lähin­nä logis­tii­kas­ta sekä suu­rem­mas­ta asia­kas­kun­nas­ta pikem­min kuin rek­ry­toin­nis­ta. Kasau­tu­mis­ta enem­män tuot­ta­vuuse­roon vai­kut­taa eri tuot­ta­vuu­den toi­mia­lo­jen segre­gaa­tio Hel­sin­gin ja muun maan välillä. 

    Mitä sanot, on pal­jol­ti toi­mia­la­koh­tais­ta, ja voi päteä rahoi­tus- ja vakuu­tusa­lal­la suu­ris­sa finans­si­kes­kuk­sis­sa kuten New Yor­kis­sa ja Lon­toos­sa tai viih­tees­sä kuten Los Ange­le­sis­sa. Vien­tiy­ri­tyk­sis­sä sato­jen mil­joo­nien kaup­poi­hin kyke­ne­vät myy­jät tule­vat kui­ten­kin tuo­te­ke­hit­te­ly­puo­lel­ta (eli teh­tais­ta) kun pää­kont­to­rin pojil­la on yleen­sä tapa­na rys­siä kau­pat. Ja paras tuo­te­ke­hi­tys syn­tyy auto­tal­leis­sa kau­ka­na kes­kuk­sis­ta tai sit­ten suu­ris­sa tutkí­mus­kes­kuk­sis­sa pöhei­kös­sä tai teh­tais­sa kau­ka­na metropoleista. 

    Hel­sin­gis­sä rahoi­tus- ja vakuu­tusa­lan tai viih­teen osuus on mel­ko vähäi­nen bkt:n muodostumisessa.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos Hir­vas­kos­ki todel­la edus­taa Kes­kus­tan asun­to­po­liit­ti­sen ajat­te­lun val­ta­vir­taa, kai­kien asu­non­tar­vit­si­joi­den on syy­tä olla huolissaan.

    Tuo koh­dis­tui vähän tur­han pal­jon hen­ki­löön itseen­sä, ilman viit­taus­ta­kaan itse asi­aan. Ker­ro mikä kom­men­tis­sa oli huo­les­tut­ta­vaa, niin pääs­tään puhu­maan asuntopolitiikasta.

    Ota myös huo­mioon, että moni on epäil­lyt väes­tön­kas­vuun, tihen­tä­mi­seen, asu­mis­viih­ty­vyy­teen ja hin­ta­ke­hi­tyk­seen liit­ty­vien omien argu­ment­tie­si pitä­vyyt­tä. Näin kai teki myös Hir­vas­kos­ki. Ehkä tar­ken­nat väit­tei­tä­si, niin kom­men­toi­jien ei tar­vit­se olla niin huo­lis­saan sinun epäi­lyt­tä­vän logiik­ka­si vai­ku­tuk­sis­ta asun­to­po­li­tiik­kaan. Parem­pi asia­lin­ja kuin loan tai epä­mää­räis­ten väit­tei­den heit­te­ly suun­taan ja toiseen.

  60. Rol­le:
    Edel­leen­kin Johan­nes Hir­vas­kos­ki, ihmi­set muut­ta­vat Hel­sin­kiin, kos­ka halua­vat muut­taa Hel­sin­kiin. Muu­al­ta saa asun­to­ja hal­vem­mal­la, mut­ta sili­ti halu­taan Hel­sin­kiin. Tar­jon­taa ei nyky­ti­lan­tees­sa ole lähes­kään tar­peek­si vas­taa­maan kysyn­tään (vali­tus asu­mi­sen kal­leu­des­ta Helsingissä).

    Sii­nä mie­les­sä olet oikeas­sa, että jos ja kun sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen on pois vaa­pa­ra­hoit­tei­sen tar­jon­nas­ta, nos­taa se asu­mi­sen hin­to­ja. Täs­sä mie­les­sä on olen huo­les­tu­nut tren­dis­tä, mis­sä yhä isom­pi osa kes­kus­tan uusis­ta ton­teis­ta anne­taan hin­ta­sään­nel­tyyn raken­ta­mi­seen. Kes­kus­taan muut­taa ihmi­siä, joil­la ei oikeas­ti oli­si varaa niil­le alueil­le ja ne joil­la oli­si varaa jou­tu­vat kil­pai­le­maan pie­nem­mäs­tä mää­räs­tä vapaa­ra­hoit­tei­sia asuntoja. 

    Tääl­tä saat­taa löy­tyä eräs syy muut­to­ha­luk­kuu­del­le Hel­sin­kiin (tai pääkaupunkiseudulle):
    https://www.veronmaksajat.fi/Documents/Lehdistötiedotteet/Verotietoa_69_Kuntien_verot_2014.pdf , ks. s. 27
    TAULUKKO 5. Yhteen­ve­to esimerkkiperh
    een kun­nit­tain mää­räy­ty­vis­tä veroista
    maa­kun­ta­kes­kuk­sis­sa vuon­na 2014. 

    Osa ihmi­sis­tä etsii töi­tä, osa saat­taa pyr­kiä mini­moi­maan veronsa.

  61. Erk­ki Nii­ni:
    Hel­sin­gin työ­pai­kois­ta tun­tu­vat kovin monet ole­van jul­ki­sil­la (laina)varoilla koko­naan tai osit­tain rahoi­tet­tu­ja. Siis sääs­tö­koh­tei­ta mikä­li luen oikein ajan merk­ke­jä. Kir­ves on jo pan­tu puun alle. 

    Hesa­ris­sa oli jut­tu että sai­raa­lois­sa on muu­al­la Suo­mes­sa yli­ka­pa­si­teet­tia. Tuo herät­tää aja­tuk­sen että aina­kin osan HUS:n eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta voi­si ulkois­taa maa­kun­tiin. Jos ei Lää­kä­ri­liit­to pis­tä hanttiin.

  62. Ris­to Koi­vu­nen: Tuos­ta 50 vii­mei­ses­tä vuo­des­ta on suu­rin osa käy­tet­ty yhdys­kun­ta­ra­ken­teen hajaut­ta­mi­seen ympä­ri pää­kau­pun­ki­seu­tua ja ympäryskuntia.

    Tulok­se­na pal­jon uusia asui­na­luei­ta, joi­den asu­kas­ti­hey­det ovat pää­osin sel­keäs­ti alem­pia kuin Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin van­hoil­la asuinalueilla.

    Tuo pitää paik­kan­sa. Näin pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat ovat asun­to­kan­taa halun­neet kehit­tää, ja tuol­lai­sia asun­to­ja ihmi­set ovat nouse­vin hin­noin vuo­si­kym­me­net ilol­la ostaneet.

    Kes­kus­te­lus­sa ongel­ma on kai sii­nä, että OS ajaa toi­sen­lais­ta asun­to­po­li­tiik­kaa, ja väit­tää sen ole­van joten­kin parem­pi, suo­si­tum­pi, hin­to­ja alen­ta­vam­pi ja koko maa­ta kehi­tää­väm­pi, mut­ta hänen perus­te­lun­sa eivät tun­nu oikein pitä­vil­tä. Jokai­nen saa kehi­tel­lä koti­kun­taan­sa puo­lus­ta­via argu­ment­te­ja, mut­ta ei nii­tä kan­na­ta ylei­tää lii­kaa. Jos halu­taan jotain “tie­teel­lis­ta­sois­ta” kes­kus­te­lua aihees­ta, pitäi­si vas­ta­ta kysy­myk­siin argu­ment­ti ker­ral­laan (ylei­sen värit­ty­neen maa­lai­lun sijaan).

  63. Rol­le:
    Sii­nä mie­les­sä olet oikeas­sa, että jos ja kun sosi­aa­li­nen raken­ta­mi­nen on pois vaa­pa­ra­hoit­tei­sen tar­jon­nas­ta, nos­taa se asu­mi­sen hin­to­ja. Täs­sä mie­les­sä on olen huo­les­tu­nut tren­dis­tä, mis­sä yhä isom­pi osa kes­kus­tan uusis­ta ton­teis­ta anne­taan hin­ta­sään­nel­tyyn raken­ta­mi­seen. Kes­kus­taan muut­taa ihmi­siä, joil­la ei oikeas­ti oli­si varaa niil­le alueil­le ja ne joil­la oli­si varaa jou­tu­vat kil­pai­le­maan pie­nem­mäs­tä mää­räs­tä vapaa­ra­hoit­tei­sia asuntoja. 

    Tai­dat osua ongel­man ytimeen!

    Mik­si ihmees­sä pitää kar­kot­taa pää­kau­pun­gin kes­kus­ta-alueil­le pyr­ki­vät hyvät veron­mak­sa­jat Espoon ja mui­den pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien ilok­si ja ottaa tilal­le pal­jon sel­lais­ta väkeä, jol­la ei ole varaa Hel­sin­gis­sä asua ja elää ilman monen­mois­ta, kal­liik­si käy­vää tukea? 

    Lii­an jyrk­kä segre­gaa­tio ei ehkä ole hyväk­si, mut­ta ei pitäi­si höl­mö­kään täl­lai­ses­sa asias­sa olla.

  64. Teek­ka­ri:

    ” Suu­ren kes­kin­ker­tai­sen mas­san kan­nal­ta tii­vis­ty­mi­nen on tie­tys­ti sit­ten hie­man huo­nom­pi jut­tu, he kun jou­tu­vat kil­pai­le­maan elin­ti­las­ta ja työ­pai­kois­ta aivan eri taval­la kuin hui­put. Vii­me­kä­des­sä hekin kui­ten­kin hyö­ty­vät huip­pu­jen aikaan­saa­mas­ta talou­den kas­vus­ta ja kau­pun­gin parem­mas­ta palvelutasosta.”

    Täs­sä lähes­ty­tään rapor­tin ydin­tä. Onko asia näin kuten ole­tat, vai koi­tu­vat­ko hyö­dyt yhä harvemmille? 

    Jos talous raken­ne­taan huip­puo­saa­jien varaan, kuka takaa, että hei­dän luo­man­sa arvo pysyy Suo­mes­sa? Eikö race- to-the-bot­tom ala jo näkyä palk­ka­kil­pai­lun lisäk­si vero­kil­pai­lus­sa? Mitä tämä kehi­tys mer­kit­see kansallisvaltioille?

    Entä glo­baa­li näkö­kul­ma — voim­me­ko eri­lais­tua kor­ke­aan arvon­li­sään yhä pidem­mäl­le? Kehit­tä­jät Suo­meen, teki­jät Viet­na­miin? Raa­ka-aineet Afri­kas­ta? Voim­me­ko pitää kehit­ty­viä mai­ta pelk­ki­nä raa­ka-aineen tuot­ta­ji­na loput­to­miin? Mis­tä joh­tu­vat muut­to­vir­rat Väli­me­ren yli? Pitäi­si­kö Afrik­kaan­kin saa­da kor­kean arvon­li­sän inves­toin­te­ja? Pitäi­si­kö vas­taa­vas­ti Suo­mes­sa panos­taa myös alku­tuo­tan­toon ja val­mis­ta­vaan tuotantoon?

    Pitäi­si­kö Suo­mes­sa siis kau­pun­ki­tuot­ta­vuu­den etu­jen koros­ta­mi­sen sijas­ta pyr­kiä laa­jem­paan ja ris­kit­tö­mäm­pään talou­den poh­jaan? Mitä tämä vai­kut­taa kau­pun­ki­po­li­tiik­kaan ja met­ro­po­lin kasvutavoitteisiin?

    Voi­sim­me­ko pyr­kiä kes­kus­te­le­maan koko­nai­suu­des­ta? Se ei hel­pos­ti onnis­tu täl­lai­sel­la pals­ta­pi­tuu­del­la, jos­pa sinä Teek­ka­ri (tai vaik­ka Osmo) puo­les­ta­si kir­joit­tai­sit jon­kun pamfle­tin mittaisen?

    Olen blo­gis­sa­ni kir­joi­tel­lut, että Ely­sium — elo­ku­vas­sa on pel­kis­tet­ty esiin se uuden ajan feo­daa­li­nen dys­to­pia, jota nyt olem­me raken­ta­mas­sa. Mar­tin Ford näyt­tää 5.5. ilmes­ty­nees­sä kir­jas­saan Rise of the Robots teke­vän täs­mäl­leen saman vertauksen. 

    Kehi­tys huo­les­tut­taa. Ihmet­te­len suu­res­ti sitä että vih­reän liik­keen suun­nas­ta ei tätä kes­kus­te­lua enää käy­dä. Kapea halu suur­kau­pun­gin raken­ta­mi­seen syjäyt­tää kai­ken muun. Asun­to­po­pu­lis­mi on otet­tu tämän pyr­ki­myk­sen hal­vak­si keppihevoseksi.

  65. juk­ka heik­ki­nen: Suur­kau­pun­gin tii­vey­del­le ja sen säteit­täi­sel­le pro­fii­lil­le on tuot­ta­vuu­den, työl­li­syy­den ja asun­to­jen hin­to­jen (ylei­sem­min hin­ta­ta­son) kan­nal­ta eko­no­mi­nen opti­mi, johon kan­san­ta­lou­den pitää pyr­kiä. Edes mark­ki­nat saa­tik­ka tar­koi­tuk­sel­li­nen yksi­suun­tai­nen poli­tiik­ka tii­veyt­tä koh­den eivät löy­dä tätä optimia.

    Lii­ku­taan jos­sain älyl­li­sen arro­gans­sin raja­mail­la jos väi­te­tään että eliit­ti osaa teo­rioi­den­sa poh­jal­ta löy­tää tuon opti­mi­ja­kau­man mark­ki­noi­ta tehok­kaam­min. Suun­ni­tel­ma­ta­lous ideo­lo­gia­na oli ja meni.

    Luit rapor­tin var­maan huo­lel­la ja sii­nä tar­kas­tel­tiin tii­vis­ty­mi­sen problee­maa laa­jem­mas­ta pers­pek­tii­vis­tä kuin city-ihmis­ten asumismielihaluista.

    Asu­mispre­fe­rens­sit ja nii­den täyt­ty­mi­nen osa­na sitä ole­mi­sen koko­nai­suut­ta jon­ka ihmi­set itsel­leen luo­vat ovat se “laa­jem­pi pers­pek­tii­vi” osaa­mi­seen perus­tu­vas­sa talou­des­sa, jos­sa rat­kai­se­vaa on asian­tun­ti­joi­den saa­ta­vuus ja tuottavuus. 

    Väes­tö­ti­hey­den sää­tä­mi­nen mark­ki­noi­den tuot­ta­man infor­maa­tion vas­tai­ses­ti on mik­ro-opti­moin­tia, ja sel­lai­se­na siis detal­ji. Yli­pää­tään, sen että jokin mal­li indi­koi toi­men­pi­tei­tä mark­ki­noi­ta vas­taan, pitäi­si herät­tää epäi­lys että pikem­min­kin mal­lis­sa kuin maa­il­mas­sa on jotain vikaa, ellei sit­ten kysees­sä ole tie­toi­nen ideo­lo­gi­nen valinta.

  66. (väit­tä­mäs­tä­ni, että polt­toai­ne­ve­ro oli­si käy­tän­nös­sä tienkäyttömaksu)

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo on vähän saman­lai­nen argu­ment­ti kuin että arvon­li­sä­ve­ro on jo mak­su asu­mi­ses­ta Suomessa.

    Ei se näin ole. Arvon­li­sä­ve­ro ei koh­dis­tu asu­mi­seen, vaan se on val­tion itsel­leen varaa­ma sii­vu tuot­teen tai pal­ve­lun hin­nas­ta ja koh­dis­tuu ylei­ses­ti osto­ta­pah­tu­miin. Asu­mi­seen koh­dis­tu­vat kiin­teis­tö­ve­ro, ton­tin­vuo­krat, kun­nal­lis­tek­nii­kan las­kut ja asun­to­jen luo­vu­tus­voit­to­ve­ro. Vas­taa­vas­ti ansio­tu­lo­ve­ro ja pakol­li­set vero­luon­toi­set työn­te­ki­jä- ja työ­nan­ta­ja­mak­sut eli vero­kii­la koh­dis­tuu työ­suh­tee­seen ja sen perus­teel­la mak­set­ta­vaan palk­kaan. Sen sijaan lii­ken­ne­polt­toai­nei­ta käy­te­tään lähes sata­pro­sent­ti­ses­ti sii­hen tar­koi­tuk­seen, että niil­lä saa­daan ajo­neu­vo mat­kus­ta­ji­neen kul­ke­maan yleis­tä tie­tä pit­kin polt­toai­neen mää­rään ver­ran­nol­li­nen matka.

    1. Se ei koh­dis­tu kui­ten­kaaan aja­mi­seen kau­pun­gis­sa tie­tyl­lä tiel­lä tai yli­pään­sä kau­pun­gis­sa. Sil­loin se koh­dis­tuu kau­pun­ki­lii­ken­teen rajoit­ta­mi­seen yhtä pal­jon kuin ylei­set vero asu­mi­seen kaupungissa.

  67. Mau­rizio:

    Ja sin­ne­pä päin täs­sä ehkä ollaan muut­ta­mas­sa mekin. Enem­män lää­niä samal­la rahal­la + vähem­män skei­daa & hör­hö­jä & mökää. What’s not to like? (siis käyt­tääk­se­ni hra&rva mil­joo­na nimimerkkiä:n vil­je­le­miä kulu­nei­ta fingelskafraaseja) 

    Muu­ta Ber­lii­niin! Sehän oli sinun mukaa­si iha­nan väl­jä yli­tii­vii­seen Hel­sin­kiin verrattuna.

    Mau­rizio:

    PS. No tie­ten­kin agen­da21-hör­höt haluai­si­vat mei­dän­kin toi­mi­van toi­sin. Vaan kun ei toi­mi­ta, lällällää.

    Saat läh­teä, jos lupaat vähen­tää sur­kei­ta pro­vo­ja­si. Muus­sa tapauk­ses­sa me (agen­da21-puna­vi­her­be­to­ni­fa­sis­ti­hör­höt) van­git­sem­me sinut kivi­ta­los­lum­miin lop­puiäk­se­si! =D

  68. spot­tu: Lii­ku­taan jos­sain älyl­li­sen arro­gans­sin raja­mail­la jos väi­te­tään että eliit­ti osaa teo­rioi­den­sa poh­jal­ta löy­tää tuon opti­mi­ja­kau­man mark­ki­noi­ta tehok­kaam­min. Suun­ni­tel­ma­ta­lous ideo­lo­gia­na oli ja meni.

    Hop,hop — Kuka on puhu­nut teo­rias­ta. TFP las­ken­ta on empii­ris­tä talou­den seu­ran­taa vas­taa­vas­ti kuin bkt:n muu­tos­ten las­ken­ta. Alu­eel­lis­ta tuo­tan­non­te­ki­jöi­den koko­nais­tuot­ta­vuut­ta osa­taan tänä päi­vä­nä seu­ra­ta tar­kas­ti. EU:kin on tähän patis­ta­nut. Jos havai­taan, että työ­ti­lan hin­ta ja kal­lis­tu­nut työ­voi­ma on aja­nut toi­mia­lo­ja kan­nat­ta­vuu­den rajoil­le ja tuot­ta­vuu­den kas­vua yllä­pi­tää enää lii­an kapea sek­to­ri alu­eel­la, on toi­mit­ta­va ja ryh­dyt­tä­vä kasau­tu­mi­sen hidas­ta­mai­seen tai estä­mi­seen tai mui­hin vas­taa­viin tar­vit­ta­viin toi­miin. Tämä­hän on talous­po­li­tiik­kaa eikä mitään suunnitelmataloutta.

  69. Täs­sä muis­tuk­se­na itses­tään­sel­vyys, joka hel­pos­ti unohtuu:

    Toi­mi­vas­sa kau­pun­gis­sa on myös edul­li­sia asuntoja. 

    Edul­lis­ta sosia­li­ses­ti tuet­tua asu­mis­ta löy­tyy jopa Manhattanilta.Mekanismeja on eri­lai­sia, osa toi­mi­via, vie­rai­ta Suo­meen. Idea hajaut­taa sosi­aa­li­nen asun­to­tuo­tan­to kaik­kiin kau­pun­gi­no­siin ja ‑aluei­siin on hyvä.

    Palo Alton ja San Josen suun­nal­la kovim­man talous­buu­min yhtey­des­sä ongel­mak­si tuli, että alu­eel­le ei saa­tu opet­ta­jia, pos­tin­kan­ta­jia ja mui­ta nor­maa­lin mata­lahkn palk­ka­ta­son työn­te­ki­jöi­tä töi­hin — asu­mi­nen oli joko kal­lis­ta tai työ­mat­ka-aika koh­tuu­ton. Tätä­hän emme halua Helsinkiin.

    Per­su­jen idea sosi­aa­li­sen asu­mi­sen eri­tyi­sa­lueis­ta oli lähin­nä 10% ajat­tel­lun tulos. Hyvää aja­tuk­ses­sa toki on, että saa­daan tuo­tet­tua eri­tyis­pal­ve­lui­ta eri­tys­ryh­mil­le. Huo­noa mie­li­ku­va Sove­ton saa­mi­se­ta Mal­min len­to­ken­tän kii­to­ra­dal­le. Sik­si “tää ois hyvä” ‑ideoi­den kans­sa kan­nat­taa ensin miet­tiä useam­man­kin kerran.

  70. Sehän oli sinun mukaa­si iha­nan väl­jä yli­tii­vii­seen Hel­sin­kiin verrattuna.” 

    Älä jau­ha pas­kaa, noin mä en ole asias­ta sanonut. 

    Jaa pro­vo­ja? No onnek­si ei kui­ten­kaan sinun­kal­tais­ta­si asioi­den vää­ris­te­lyä ja sano­jen mui­den sui­hin lait­ta­mis­ta, joten eikö­hän men­nä kuu­le ihan näil­lä vaan.

  71. Sak­ke:
    Kuusi­ker­rok­si­set talot ja kort­te­lit eivät mie­les­tä­ni edus­ta puis­toi­neen­kaan asu­mis­viih­ty­vyy­den kan­nal­ta sitä… 

    Maal­ta? Kui­ten­kin juu­ri nuo tii­viit umpi­kort­te­lit ovat Hel­sin­gis­sä­kin halu­tuin­ta aluetta.

  72. Juho Laa­tu: Tuo koh­dis­tui vähän tur­han pal­jon hen­ki­löön itseen­sä, ilman viit­taus­ta­kaan itse asiaan… 

    No jo on men­nyt lait­ta­maan nimen­sä pape­riin, niin kär­si­kööt. Mut­ta kyse ei ole yhdes­tä Hir­vas­kos­kes­ta, vaan sii­tä ettei Suo­mes­sa ole oikeas­taan sodan jäl­keen ollut kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen osaa­mis­ta mis­sään mielessä.

    Ark­ki­teh­dit seko­si­vat her­ra Jean­ne­ret-Gri­sin oppei­hin. Jäl­ki ei ole kel­vol­lis­ta. Insi­nöö­rit innos­tui­vat hal­pa­ra­ken­ta­mi­ses­ta niin, että käy­tän­nös­sä hyvin har­vo­ja 50-luvun jäl­keen raken­net­tu­ja raken­nuk­sia kan­nat­taa sääs­tää. Posi­tii­vis­ta täs­sä on, että kos­ka sodan­jäl­kei­nen raken­ta­mi­nen on pää­sään­töi­ses­ti huo­noa, voi­daan nuo alu­eet pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin surut­ta kaa­voit­taa välit­tä­mät­tä nykyi­ses­tä rakennuskannasta.

  73. Kal­le: No jo on men­nyt lait­ta­maan nimen­sä pape­riin, niin kärsikööt.

    Jos pape­ris­sa on vir­hei­tä, kär­si­köön niis­tä. Mut­ta viit­taa­mas­sa­ni kom­men­tis­sa OS näyt­ti hauk­ku­van hen­ki­löä, ei asiaa.

    Mut­ta kyse ei ole yhdes­tä Hir­vas­kos­kes­ta, vaan sii­tä ettei Suo­mes­sa ole oikeas­taan sodan jäl­keen ollut kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­sen osaa­mis­ta mis­sään mielessä.

    Yri­te­tään raken­taa jär­keä, niin “hir­vas­kos­kiin” kuin “soi­nin­vaa­roi­hin”. Yri­te­tään puhua sel­keäs­ti asias­ta niin, että toi­set saa­vat teks­teis­täm­me jotain hyö­tyä, ja vuo­ro­vai­ku­tus on aitoa (eikä pelk­kää vas­ta­puo­len hauk­ku­mis­ta). Asiois­ta tois­ta miel­tä ole­via ei saa lei­ma­ta asian­tun­te­mat­to­mik­si vain sik­si, että ovat tois­ta mieltä.

    Ark­ki­teh­dit seko­si­vat her­ra Jean­ne­ret-Gri­sin oppei­hin. Jäl­ki ei ole kel­vol­lis­ta. Insi­nöö­rit innos­tui­vat hal­pa­ra­ken­ta­mi­ses­ta niin, että käy­tän­nös­sä hyvin har­vo­ja 50-luvun jäl­keen raken­net­tu­ja raken­nuk­sia kan­nat­taa sääs­tää. Posi­tii­vis­ta täs­sä on, että kos­ka sodan­jäl­kei­nen raken­ta­mi­nen on pää­sään­töi­ses­ti huo­noa, voi­daan nuo alu­eet pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin surut­ta kaa­voit­taa välit­tä­mät­tä nykyi­ses­tä rakennuskannasta.

    No joo, jotain tuol­lai­sia­kin viit­tei­tä on. Mut­ta pää­sään­töi­ses­ti en oli­si hävit­tä­mäs­sä 50-luvun rin­ta­ma­mies­ta­loi­dyl­le­jä enkä 60-luvun moder­nis­mia. Myö­hem­mil­lä­kin vuo­si­kym­me­nil­lä on omat etun­sa. Täy­sin tuhot­ta­vak­si jou­ta­via mil­jöi­tä on aika vähän. Gryn­de­rit ovat tuhon­neet Län­si-Pasi­laa, Jugend-kes­kus­taa, tii­vis­tä­neet Tapio­laa jne. Hie­man häm­men­tää se, että vih­reät ovat nykyi­sin ehkä innok­kain kan­di­daat­ti kult­tuu­ri­van­da­lis­mi­puo­lu­eek­si. En sano että kaik­ki hävi­tet­tä­väk­si aiot­tu pitäi­si sääs­tää, mut­ta jos tivis­tä­mis- ja uudel­leen­ra­ken­ta­mis­vim­ma kos­kee koko kau­pun­kia, jos­sain voi jo mättää.

  74. JTS: Palo Alton ja San Josen suun­nal­la kovim­man talous­buu­min yhtey­des­sä ongel­mak­si tuli, että alu­eel­le ei saa­tu opet­ta­jia, pos­tin­kan­ta­jia ja mui­ta nor­maa­lin mata­lahkn palk­ka­ta­son työn­te­ki­jöi­tä töi­hin – asu­mi­nen oli joko kal­lis­ta tai työ­mat­ka-aika koh­tuu­ton. Tätä­hän emme halua Helsinkiin.

    Mitä ne siel­lä pos­tin­kan­ta­jil­la tekee kun pos­ti kul­kee säh­kö­lan­ko­ja pit­kin, ja opet­ta­jik­si uudel­leen­kou­lu­tet­tiin insi­nöö­rien vai­mot (tai mie­het). Näin oli­si espoo­lai­nen audi­mies vastannut.

  75. Kal­le: Maal­ta? Kui­ten­kin juu­ri nuo tii­viit umpi­kort­te­lit ovat Hel­sin­gis­sä­kin halu­tuin­ta aluetta. 

    … halu­tuin­ta aluetta.” ?

    No, ehkä puis­toa reu­nus­ta­vis­sa talois­sa voi tuo­ta luon­neh­din­taa käyt­tää, nii­den ylim­pien ker­ros­ten osal­ta. Osan­sa tuos­ta oudos­ta illuusios­ta (“halut­ta­vuus”?) voi luo­da myös puut­tu­va tie­to parem­mas­ta, tai sen saa­vut­ta­mi­sek­si tar­vit­ta­va rahoi­tus, joka useim­mil­la riit­tää ainoas­taan sel­lai­seen asun­toon, jos­sa pää­see kat­se­le­maan sen vas­ta­päi­sen talon seinää. 

    Kun koke­mus­ta vii­mek­si­mai­ni­tus­ta itsel­tä­ni­kin löy­tyy, voin arva­ta, että tuos­sa on kyse pikem­min­kin asun­no­nos­ta­jien käy­tet­tä­vis­sä ole­van rahoi­tus­bud­je­tin RAJOITUKSISTA kuin asui­na­lu­een todel­li­ses­ta “halut­ta­vuu­des­ta”. Noi­ta kah­ta asi­aa ei pitäi­si sekoit­taa toi­siin­sa. Aina­kin pitäi­si tuo­da esiin, mis­sä puit­teis­sa asias­ta keskustellaan.

    Sen ver­ran olen esi­mer­kik­si muu­ta­man asui­na­lu­een ala­mä­keen ajau­tu­mis­ta, mm. kau­pun­gin teke­min pää­tök­sin (alu­een sosi­aa­li­sen kan­to­ky­vyn nimis­sä!) jou­tu­nut pidem­män ajan kulues­sa seu­raa­maan, etten voi muu­ta kuin toi­voa, että sii­tä kas­va­vien sosi­aa­lis­ten ongel­mien suos­ta kau­pun­ki myös kysei­set alu­eet tule­vil­la toi­mil­laan nos­taa. Katu­ym­pä­ris­tös­sä näky­vät mer­kit puhu­vat puo­les­taan, sil­le joka osaa havain­to­ja teh­dä ja kyke­nee myös muu­tok­sia huomaamaan …

    Riit­tää­kö tuo­hon yksi Pisa­ra-radan ase­ma pelas­ta­maan esi­mer­kik­si Töö­lön, sitä en usko, vaik­ka tuo rata ase­mi­neen var­maan tar­vi­taan­kin. Ase­mat tun­ne­tus­ti kerää­vät lie­peil­leen epä­so­si­aa­lis­ta aines­ta, jon­ka asut­ta­mi­nen veron­mak­sa­jien rahoi­tuk­sel­la kau­pun­gin kal­liin hin­ta­luo­kan alueil­le suu­res­ti ihmet­te­len. Joku voi­si las­kea, pal­jon­ko sääs­tet­täi­siin, jos esi­mer­kik­si Ruusu­lan­ka­dun ja Hie­ta­nie­men­ka­dun asun­to­lois­sa kiel­let­täi­siin kaik­ki päih­tei­den käyt­tö ja koko toi­min­ta haja­si­joi­tet­tai­siin esi­mer­kik­si Suo­mes­sa alueil­le, mis­sä on tilaa ja kiin­teis­töt mak­sa­vat ehkä vain luok­kaa 5% pää­kau­pun­ki­seu­dun kovis­ta hinnoista. 

    Pää­sy lähem­mäs Kai­vo­ka­tua ja meren­ran­taa pitää mie­les­tä­ni ansai­ta, jos sii­hen ei omaa rahoi­tus­ta, vaih­dan­ta­kel­pois­ta pää­omaa tai osin lai­na­ra­hoi­tus­ta löy­dy. Asun­to­jen lah­joit­ta­mi­nen Suo­men kal­leim­mil­ta alueil­ta päih­deon­gel­mais­ten jou­kol­le on mie­les­tä­ni todel­la type­rää, ja se on omi­aan joh­ta­maan Hel­sin­gis­sä kyseis­ten aluei­den slum­miu­tu­mi­seen. (Huom! Tämä saat­taa tie­tys­ti olla myös jon­kun alhai­nen tavoi­te, jos asun­to­jen hin­to­jen las­ke­mi­nen on, kei­nois­ta ja nii­den seu­rauk­sis­ta piit­taa­mat­ta, ainoa tavoite.)

  76. Kal­le: Maal­ta? Kui­ten­kin juu­ri nuo tii­viit umpi­kort­te­lit ovat Hel­sin­gis­sä­kin halu­tuin­ta aluetta. 

    Var­sin halut­tu­ja ovat myös esim. Eira, Kai­vo­puis­to, Taka-Töö­lö, Munk­ki­nie­mi, Kuusi­saa­ri, Kas­ki­saa­ri tai Wes­tend, joi­den halut­ta­vuus ei perus­tu umpi­kort­te­lei­hin. Umpi­kort­te­li­ra­ken­ne ei ole syno­nyy­mi tii­viil­le raken­ta­mi­sel­le, esim. Eira on var­sin tehok­kaas­ti rakennettu.

  77. Suu­rin tra­ge­dia täs­sä on se, että ihmi­set eivät ymmär­rä miten hin­ta­me­ka­nis­mi toi­mii ja mitä se tar­koit­taa. Jos mar­gi­naa­li­nen asun­to myy­dään neliö­hin­nal­la 4000€, niin osta­jan täy­tyy halu­ta asua täs­sä asun­nos­sa mie­luum­min kuin jos­sain muu­al­la, mukaaan­lu­kein sel­lai­nen asun­to, jon­ka jos­tain ympä­rys­kun­nan takaa saa hin­taan 1200€ neliö. 

    Kun hin­ta on niin kor­kea, niin esi­mer­kik­si argu­ment­ti jon­ka mukaan vain mak­su­ky­vyt­tö­mät haluai­si­vat Hel­sin­kiin, ei miten­kään voi olla oikea. 

    Käsi­tys sii­tä, että se mihin raken­ne­taan pitäi­si olla poliit­ti­nen pää­tös jota ohjaa mer­kit­tä­väs­ti (caveat ulkois­vai­ku­tuk­set yms muta­tis mutan­dis) jokin muu kuin se mihin ihmi­set halua­vat muut­taa, on vähän kum­ma. Se, mihin ihmi­set halua­vat muut­taa, ei rat­kea kyse­le­mäl­lä tai äänes­tä­mäl­lä, kos­ka useim­mat ihmi­set eivät juu­ri nyt halua muut­taa. Muut­to­tap­pio­kun­nas­sa ne, jot­ka eivät halua muut­taa, eivät tie­ten­kään halua että muut­kaan muut­ta­vat pois, kos­ka kun väki vähe­nee, elin­kei­no­ra­ken­ne murenee. 

    Kepun suo­sio perus­tuu tähän, ja tämän ympä­ril­le raken­net­tuun populismiin. 

    Nii­den, jot­ka halua­vat asua peri­fe­rias­sa, ei tar­vit­si­si mitään eri­tyi­sem­pää poliit­tis­ta vetoa­pua tämän halun­sa toteut­ta­mi­sel­le pyy­tää, sil­lä jo se että kau­pun­kei­hin raken­ne­taan, las­kee asu­mi­sen hin­taa mer­kit­tä­väs­ti. Mut­ta vaik­ka kuin­ka väi­te­tään muu­ta yllä, eihän näis­sä vään­nöis­sä oikeas­ti ole kyse sii­tä, mis­sä kukin itse halu­aa asua, vaan sii­tä, mis­sä haluai­si mui­den asuvan.

  78. juk­ka heik­ki­nen: Jos havai­taan, että työ­ti­lan hin­ta ja kal­lis­tu­nut työ­voi­ma on aja­nut toi­mia­lo­ja kan­nat­ta­vuu­den rajoil­le ja tuot­ta­vuu­den kas­vua yllä­pi­tää enää lii­an kapea sek­to­ri alu­eel­la, on toi­mit­ta­va ja ryh­dyt­tä­vä kasau­tu­mi­sen hidas­ta­mai­seen tai estä­mi­seen tai mui­hin vas­taa­viin tar­vit­ta­viin toimiin.

    Alue­po­li­tii­kal­la tuo­tan­non kes­kit­ty­mi­sen mit­ta­kaa­va­hyö­ty­jä vas­taan? Val­mis­tet­tai­siin­ko Puna­vuo­res­sa edel­leen heh­ku­lamp­pu­ja, kara­mel­le­ja, vil­la­lan­kaa ja kan­kai­ta jos joku oli­si kek­si­nyt sovel­taa vas­taa­vaa mik­ro-opti­moin­tia aikoi­naan kun näi­den yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­set alkoi­vat käy­dä mahdottomiksi?

    TFP:n havait­se­mi­nen on empi­ri­aa, sen selit­tä­mi­nen teo­ri­aa, ja puut­tel­li­sen seli­tyk­sen perus­teel­la toi­mi­mi­nen toi­vei­kas­ta ajattelua.

  79. Johan­nes Hir­vas­kos­ki: Tar­jon­ta ei vain tyy­dy­tä kysyn­tää, se myös vai­kut­taa kysyntään.

    Toki­han talous­tie­de tun­nis­taa tuon­kin suun­tai­sen ilmiön olemassaolon.

  80. R.Silfverberg: Vil­le:
    “On pal­jon kau­pun­ke­ja, jois­sa kes­kus­ta on slum­miu­tu­nut­ta. Näin oli aiem­min jopa Hel­sin­gis­sä. Kruu­nun­haas­ta sai asun­to­ja hal­vem­mal­la kuin Tapiolasta.”
    Tuo het­kel­li­nen tilan­ne asun­to­jen arvon kehi­tyk­ses­sä Hel­sin­gin seu­dul­la saat­toi liit­tyä sii­hen, että lähiöi­hin oli raken­net­tu moder­ne­ja sisä­ves­sal­la ja suih­kul­la varus­tet­tu­ja asun­to­ja, kun taas kan­ta­kau­pun­gin asun­not oli­vat ilman nyky­ajan muka­vuuk­sia. Hin­tae­ron pää­asial­li­nen syy ei ollut sijainti.
    Näin on. Muis­tan itse kun olin pik­ku­poi­ka ja asuim­me Tapio­las­sa, miten ankei­ta oli­vat joi­den­kin per­he­tut­ta­vie­ni asun­not Puna­vuo­res­sa ja Kalliosssa. 

    http://imgur.com/h7HjHHC
    http://imgur.com/SEWYfzW

    Pöl­lit­ty Niku­lan tuo­rees­ta kir­jas­ta “Suo­ma­lai­nen rivi­ta­lo” (2015).

    R.Silfverberg: Jos halu­aa teh­dä voit­toa kiin­teis­tö­alal­la, kan­nat­taa inves­toi­da aluei­siin jot­ka eivät vie­lä ole muo­dis­sa, mut­ta jois­sa on potentiaalia.

    Silf­ver­berg, olet­ko muu­ten kos­kaan aja­tel­lut kir­joit­taa opas­kir­jaa sijoittamisesta?

  81. spot­tu: Väes­tö­ti­hey­den sää­tä­mi­nen mark­ki­noi­den tuot­ta­man infor­maa­tion vas­tai­ses­ti on mik­ro-opti­moin­tia, ja sel­lai­se­na siis detal­ji. Yli­pää­tään, sen että jokin mal­li indi­koi toi­men­pi­tei­tä mark­ki­noi­ta vas­taan, pitäi­si herät­tää epäi­lys että pikem­min­kin mal­lis­sa kuin maa­il­mas­sa on jotain vikaa, ellei sit­ten kysees­sä ole tie­toi­nen ideo­lo­gi­nen valinta.

    Nyt ollaan asian ytimessä.

    Tosin mark­ki­nat toi­mi­vat less than ideal meil­lä länk­kä­reis­sä ja oikeas­taan kaik­kial­la muu­al­la pait­si Trans­ni­strias­sa kos­ka kaa­voi­tus (joka perus­tuu poliit­ti­seen eli ideo­lo­gi­seen vääntöön).

    En sano, että näin on hyvä tai huo­no, totean­pa­han vain, että mark­ki­na­sig­naa­li — jos sel­lais­ta yli­pää­tään on — on aika­mois­ta puuroa.

  82. Mau­rizio: mut­ta samaan aikaan rau­hal­li­nen ja sosi­aa­li­ses­ti tasa­pai­noi­nen ympäristö…

    Pak­ko kysyä, että astei­kol­la 4–10 (4 vähi­ten, 10 eni­ten), kuin­ka pal­jon luu­let pel­kää­vä­si eri­lai­suut­ta, eri elä­män­ti­lan­teis­sa ole­via, ja/tai asiois­ta eri miel­tä ole­via ihmisiä?

    Ma luu­len, että et tee koh­dal­la­si vir­het­tä jos päät­täi­sit­kin läh­teä takai­sin(?) lan­del­le. Ma luu­len, että viih­tyi­sit siel­lä oikeas­ti pal­jon parem­min. Mik­si kär­vis­tel­lä pitempään?

  83. juk­ka heik­ki­nen: Kasau­tu­mi­se­tu tul­lee lähin­nä logis­tii­kas­ta sekä suu­rem­mas­ta asia­kas­kun­nas­ta pikem­min kuin rek­ry­toin­nis­ta. Kasau­tu­mis­ta enem­män tuot­ta­vuuse­roon vai­kut­taa eri tuot­ta­vuu­den toi­mia­lo­jen segre­gaa­tio Hel­sin­gin ja muun maan välillä. 

    Ja se segre­gaa­tio syn­tyy nime­no­maan rekrytoinnista.

    Par­hai­ten tuot­ta­vat alat tuot­ta­vat par­hai­ten sik­si, että niil­lä osaa­mi­nen on kaik­kein eni­ten eri­kois­tu­nut­ta. Kaik­kein kor­keim­man eri­kois­tu­mi­sen osaa­jien taas kan­nat­taa asua kau­pun­gis­sa, kos­ka kau­pun­gis­sa he pää­se­vät kil­pai­lut­ta­maan poten­ti­aa­li­sia pal­kan­mak­sa­jia kaik­kein par­hai­ten, ja kau­pun­gis­sa on myös varak­kaal­le väel­le par­haat palvelut.

  84. juk­ka heik­ki­nen: Pyr­ki­mys alen­taa asun­to­jen hin­to­ja raken­ta­mal­la elin­kei­no­kes­kuk­sen ympä­ril­lä on kuin oli­si ora­van­pyö­räs­sä. Kun raken­nat, asun­to­kan­ta täyt­tyy joko väes­tön­li­säyk­ses­tä tai sit­ten asu­mis­väl­jyy­den lisää­mi­sen kaut­ta. Sit­ten on taas raken­net­ta­va, mut­ta hin­ta ei ale­ne, kun asuk­kai­den osto­voi­ma kas­vaa kasau­tu­mis­vai­ku­tus­ten kautta. 

    Vähän niin kuin kuvai­li­sit mitä tapah­tuu kuin raken­ne­taan lisää motaria. 🙂

  85. Häh? Eri­lai­suus, eri maa­il­man­kat­so­muk­set ja elä­mä­na­sen­teet (tai rotu, ihon­vä­ri, uskon­to etce­te­ra) eivät häi­rit­se pät­kää­kään. Mik­si häi­rit­si­si­vät? Mua eni­ten nyp­pää­viä asioi­ta ovat sot­ku, möyk­kä ja epä­so­si­aa­li­set ihmi­set. Ja mä mihin­kään lan­del­le sitä­pait­si halua, vaan ken­ties auto­tal­lil­li­seen riva­riin PK-seu­dul­la. Niin ja vie­lä vähem­män min­ne­kään “takai­sin” lan­del­le var­sin­kaan, kun olen Kät­tä­ril­lä ‑64 syn­ty­nyt ja tääl­lä ikä­ni asunut…

  86. Erk­ki Nii­ni: Jon­kun tut­ki­muk­sen mukaan 60000 asu­kas­ta on edul­li­sin kau­pun­ki­ko­ko, sopi­vas­ti pal­ve­lui­ta mut­ta ei tont­ti­pu­la- eikä lii­ken­ne­hait­to­ja. Tuo tun­tuu järkeenkäyvältä.

    Mik­si se tun­tuu intui­tii­vi­ses­ti oikealta?

    Minul­le tulee em. luon­neh­din­nas­ta mie­leen lähin­nä oma­ko­ti­ta­lo­jen mat­to? Etsi­pä tuo tut­ki­mus jos­tain ja ker­ro meil­le miten kau­pun­ki sii­nä tut­ki­muk­ses­sa määriteltiin.

  87. Tänään on YLEn uuti­sis­sa ollut taas oikein ilo­uu­ti­sia muu-Suo­men asuntomarkkinoilta.

    Rova­nie­mel­lä ja Kit­ti­läs­sä alkaa pian taas joka keväi­nen par­ku­mi­nen sii­tä, että homei­sien rötis­kö­jen vuok­si pitäi­si pado­ta Ounas­jo­ki ja pado­ta Kemi­jo­kea vie­lä vähän lisää.

    Siel­lä­hän on Lap­pi ja Kai­nuu täyn­nä arvot­to­mia rin­ta­ma­mies­hök­ke­lei­tä, lah­joi­te­taan näil­le nuri­si­joil­le siel­tä uudet hökkelit.

    Maa­seu­tui­dyl­liä­kin on juu­ri nyt menos­sa mm. Kemis­sä ja Ruo­ve­del­lä vii­kon­lop­pu­na oli perus­naa­pu­ri­kä­hi­nää. Pari viik­koa sit­ten Kajaa­nis­sa sahat­tiin tor­soa moottorisahalla.

    Kun ihmi­nen ker­ran pää­see pois tup­pu­ky­läs­tä, niin ei hän sin­ne enää palaa.

    Suo­ma­lai­set voi­daan edel­leen­kin paka­ta TRE-TKU-HKI kol­mioon ja jokai­sen asu­mis­muo­dot sin­ne sopi­vat. Niin OK-taloa­su­jat kuin pilvenpiirtäjätkin.

    Kol­mio ei ihan ole yhtä edul­li­nen muo­to kuin huna­ja­ken­no on, mut­ta lähel­lä ollaan. 

    Sin­ne sopi­si Väy­ry­sen jalasmökkikin.

    Jos 10 000 neliö­ki­lo­met­riä jae­taan 1,5 mil­joo­nan talou­den kes­ken, niin jokai­sel­le jää 0,006 neliö­ki­lo­met­riä. Se on siis 0,6 heh­taa­ria eli 6000 neliömetriä. 

    Val­tao­sa kui­ten­kin halu­aa asua muus­sa kuin oma­ko­ti­ta­los­sa, joten kyl­lä oli­si väl­jää. Kol­mion kär­kiin elä­vät kau­pun­git, jos­ta väl­je­ni­si koh­ti kol­mion keskipistettä.

    Jon­kin ver­ran sii­nä läh­ti­si pel­toa­laa sin­ne poh­jan­maan suun­taan, mut­ta jos me oikeas­ti jär­ke­viä oltai­siin, niin me ostet­tai­siin hal­paa tuon­ti­ruo­kaa. Mut­ta eihän me suo­ma­lai­set nyt vii­sai­ta olla. Ei mis­sään nimessä!

    Tyh­myy­des­sä ollaan jopa yli oma­va­rai­sia. Nyt sitä samaa trop­pia on jaet­tu Euroop­paan­kin (sito­kaa se Rehn sin­ne peru­na­kel­la­riin, pliis).

    Kol­mio on muu­ten aika edul­li­nen muo­to, vaik­kei huna­ja­ken­nol­le pärjää.

  88. tie­de­mies: Kenel­tä­kään ei ole pois se että hin­nat nouse­vat, mut­ta ruuh­kau­tu­mi­nen on pois kai­kil­ta tienkäyttäjiltä.

    Hin­to­jen nousu on aina pois ihan kai­kil­ta pait­si jos sat­tuu ole­maan asun­to­si­joit­ta­ja jon­ka arvo kasvaa.

  89. Sak­ke: Joku voi­si las­kea, pal­jon­ko sääs­tet­täi­siin, jos esi­mer­kik­si Ruusu­lan­ka­dun ja Hie­ta­nie­men­ka­dun asun­to­lois­sa kiel­let­täi­siin kaik­ki päih­tei­den käyt­tö ja koko toi­min­ta haja­si­joi­tet­tai­siin esi­mer­kik­si Suo­mes­sa alueil­le, mis­sä on tilaa ja kiin­teis­töt mak­sa­vat ehkä vain luok­kaa 5% pää­kau­pun­ki­seu­dun kovis­ta hinnoista.

    Sini­nau­ha­sää­tiön kah­des­sa tukia­sun­to­las­sa on yhteen­sä asun­to n. 180 ihmiselle.

    En usko, että Hel­sin­ki on kon­kurs­sis­sa näi­den vajaan parin sadan ihmi­sen takia (jois­ta puo­let nuo­ria — aina­kin sää­tiön oman mää­ri­tel­män mukaan — jot­ka ehkä vie­lä saa­ta­vis­sa ns. yhteiskuntakelpoisiksi).

    Sinäl­lään kan­na­tan aja­tus­ta, että kave­ri joka ei suos­tu päih­de­hoi­toon, suos­tu otta­maan mitään duunia/koulutusta vas­taan, allo­koi­daan sin­ne mis­sä hänes­tä aiheu­tuu pie­nin talou­del­li­nen taak­ka veronmaksajille.

    Minus­ta enem­män tai vähem­män rei­lu peli. Suh­teel­li­sen kon­sep­ti selit­tää ymmär­ret­tä­väs­ti myös sel­lai­sel­le joka pie­nes­sä pierussa.

    Ihan loput­to­mas­ti ei voi vedo­ta sii­hen, että oli huo­no lap­suus, sai fudut tai vai­mo läh­ti kävelemään.

    Sal­lin vin­kuin­ti­aa­nis­min sekä vah­vas­ti päih­tei­sen elä­män ihan jokai­sel­le täy­si-ikäi­sel­le. Kun­han teke­vät sen pää­osin omil­la rahoillaan.

    Pidän myös pak­ko­hoi­toa huo­mat­ta­vas­ti humaa­nim­pa­na jär­jes­te­ly­nä kuin yhteis­kun­nan ede­saut­ta­maa hidas­ta itse­mur­haa, mut­ta mei­tä on niin moneen junaan. Antaa­han joku ker­jä­läi­sel­le­kin lan­tin, usko­tel­len itsel­leen, että se aut­taa. Hyvän fii­lik­sen­hän sii­tä toki itsel­leen auto­maa­gi­ses­ti saa.

  90. Sak­ke: “… halu­tuin­ta aluetta.” ?

    No, ehkä puis­toa reu­nus­ta­vis­sa talois­sa voi tuo­ta luon­neh­din­taa käyt­tää, nii­den ylim­pien ker­ros­ten osal­ta. Osan­sa tuos­ta oudos­ta illuusios­ta (“halut­ta­vuus”?) voi luo­da myös puut­tu­va tie­to parem­mas­ta, tai sen saa­vut­ta­mi­sek­si tar­vit­ta­va rahoi­tus, joka useim­mil­la riit­tää ainoas­taan sel­lai­seen asun­toon, jos­sa pää­see kat­se­le­maan sen vas­ta­päi­sen talon seinää. 

    Kun koke­mus­ta vii­mek­si­mai­ni­tus­ta itsel­tä­ni­kin löy­tyy, voin arva­ta, että tuos­sa on kyse pikem­min­kin asun­no­nos­ta­jien käy­tet­tä­vis­sä ole­van rahoi­tus­bud­je­tin RAJOITUKSISTA kuin asui­na­lu­een todel­li­ses­ta “halut­ta­vuu­des­ta”. Noi­ta kah­ta asi­aa ei pitäi­si sekoit­taa toi­siin­sa. Aina­kin pitäi­si tuo­da esiin, mis­sä puit­teis­sa asias­ta keskustellaan.

    Voi vel­jet. Sinä tai­dat oikeas­ti uskoa, että sinun makusi täs­sä asias­sa on ainoa oikea, ja että eri miel­tä ole­vat vain ope­roi­vat puut­teel­li­sen tie­don varassa. 

    Mones­ti tääl­lä näkee sanot­ta­van, että “beto­ni­vih­reät” (ja mitä noi­ta haus­ko­ja nimi­tyk­siä nyt oli­kaan) halua­vat pakot­taa kaik­ki asu­maan kivi­kau­pun­kiin. Minus­ta näyt­tää kyl­lä sil­tä, että “beto­ni­vih­rei­den” kes­kuu­des­sa ollaan val­mii­ta myön­tä­mään, että kaik­ki eivät suin­kaan halua asua kau­pun­gis­sa, mut­ta “kau­pun­ki­vas­tai­sil­le” tun­tuu ole­van kau­hean vai­ke­aa myön­tää, että jot­kut saat­ta­vat kui­ten­kin pitää kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta. Lie­kö tuo “te haluat­te pakot­taa kaik­ki asu­maan pai­kas­sa x” ‑mant­ra jon­kin­lai­nen psy­ko­lo­gi­nen projektio?

  91. Asun­non hin­nan nousu on merk­ki sii­tä että asun­nos­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan. Se toki on “pois” sil­tä joka oli­si ennen ollut se mar­gi­naa­li­nen osta­ja mut­ta uusi osta­ja on jo ihan mää­ri­tel­män mukaan ole­mas­sa. Tämä siis pätee kun hinn­an­nousu joh­tuu sii­tä että suh­teel­li­nen kysyn­tä kas­vaa. Toki jos hinn­an­nousu joh­tuu sii­tä että vaik­ka puna-armei­ja on pom­mit­ta­nut puo­let asun­nois­ta, tilan­ne on toi­nen mut­ta sil­loin ongel­man ydin on kyl­lä ihan muu kuin hintamekanismi.

  92. teek­ka­ri: Ja se segre­gaa­tio syn­tyy nime­no­maan rekrytoinnista.

    Par­hai­ten tuot­ta­vat alat tuot­ta­vat par­hai­ten sik­si, että niil­lä osaa­mi­nen on kaik­kein eni­ten eri­kois­tu­nut­ta. Kaik­kein kor­keim­man eri­kois­tu­mi­sen osaa­jien taas kan­nat­taa asua kau­pun­gis­sa, kos­ka kau­pun­gis­sa he pää­se­vät kil­pai­lut­ta­maan poten­ti­aa­li­sia pal­kan­mak­sa­jia kaik­kein par­hai­ten, ja kau­pun­gis­sa on myös varak­kaal­le väel­le par­haat palvelut.

    Ihmis­ka­pi­taa­lin osuut­ta agglo­me­raa­tio­ta­lou­den TFP:ssa on tut­kit­tu. Mai­nit­sen täs­sä yhtey­des­sä työn F. Javier, M. Jose, “Time Varying Agglo­me­ra­tion Effects on Total Fac­tor Pro­duc­ti­vi­ty in Spa­nish Regions (1995–2008)”, jos­sa sanotaan

    Esti­ma­tion tech­niques for a dyna­mic panel are applied fin­ding evi­dence that specia­li­sa­tion eco­no­mies and mar­ket size have a strong sec­to­ral influence on TFP in both the short and long term. Howe­ver, human capi­tal and trans­port and urban infra­struc­tu­res have a sig­ni­ficant effect on TFP trends only in the short term. Our results con­firm the doubts crea­ted by the use of emplo­y­ment beha­viour to cap­tu­re the influence of agglo­me­ra­tion eco­no­mies on regio­nal productivity.

  93. tie­de­mies: Asun­non hin­nan nousu on merk­ki sii­tä että asun­nos­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan. Se toki on “pois” sil­tä joka oli­si ennen ollut se mar­gi­naa­li­nen osta­ja mut­ta uusi osta­ja on jo ihan mää­ri­tel­män mukaan olemassa.

    Ihan kuin asun­to­jen hin­nan nousu ei hait­tai­si mitään tai oli­si oikeas­taan hyvä asia. Käy­tän­nös­sä asun­not oste­taan lai­na­ra­hal­la ja kor­keam­pi hin­ta näkyy kor­keam­pi­na kuu­kausi­ku­lui­na. Se taas on pois muus­ta kulu­tuk­ses­ta, vaik­ka asian miten päin yrit­täi­si selit­tää. Lisäk­si asun­to­jen hinn­an­nousu liit­tyy käy­tän­nös­sä palk­ka­ta­son ylei­seen nousuun, jol­loin myös huol­to- ja kor­jaus­ku­lut kas­va­vat. On ehkä ihan hyvä, että esim. elä­ke­läi­set jou­tu­vat muut­ta­maan pois “yli­suu­ris­ta” asun­nois­taan, mut­ta ylei­ses­ti hyvin­voin­ti voi­si olla suu­rem­paa, jos asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys oli­si mal­til­lis­ta (vrt. Saksa).

  94. Mau­rizio: Mua eni­ten nyp­pää­viä asioi­ta ovat sot­ku, möyk­kä ja epä­so­si­aa­li­set ihmi­set. Ja mä mihin­kään lan­del­le sitä­pait­si halua, vaan ken­ties auto­tal­lil­li­seen riva­riin PK-seudulla.

    Ja olet siis koko ikä­si jou­tu­nut kär­si­mään sot­kus­ta, möy­käs­tä ja epä­so­si­aa­li­sis­ta ihmi­sis­tä Hel­sin­gis­sä asues­sa­si? Mis­sä sä oikein olet asus­tel­lut? Miten toi epä­so­si­aa­li­suus sinus­ta näkyy Helsingissä?

    Auto­tal­lil­li­nen riva­ri PK-seu­dul­la A.K.A. lande. 🙂

    Eihän rehel­li­ses­sä lan­des­sa asu­mi­ses­sa mitään vikaa ole. Ne on just nää rivi­ta­lo- ja oma­ko­ti­ta­lo­ma­tot kau­pun­kien lie­peil­lä joi­den takia mota­ria ym. auto­väy­liä pitäis jat­ku­vas­ti olla lisää­mäs­sä ja upgreidaamassa.

  95. ze: Voi vel­jet. Sinä tai­dat oikeas­ti uskoa, että sinun makusi täs­sä asias­sa on ainoa oikea, ja että eri miel­tä ole­vat vain ope­roi­vat puut­teel­li­sen tie­don varassa. 

    Mones­ti tääl­lä näkee sanot­ta­van, että “beto­ni­vih­reät” (ja mitä noi­ta haus­ko­ja nimi­tyk­siä nyt oli­kaan) halua­vat pakot­taa kaik­ki asu­maan kivi­kau­pun­kiin. Minus­ta näyt­tää kyl­lä sil­tä, että “beto­ni­vih­rei­den” kes­kuu­des­sa ollaan val­mii­ta myön­tä­mään, että kaik­ki eivät suin­kaan halua asua kau­pun­gis­sa, mut­ta “kau­pun­ki­vas­tai­sil­le” tun­tuu ole­van kau­hean vai­ke­aa myön­tää, että jot­kut saat­ta­vat kui­ten­kin pitää kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta. Lie­kö tuo “te haluat­te pakot­taa kaik­ki asu­maan pai­kas­sa x” ‑mant­ra jon­kin­lai­nen psy­ko­lo­gi­nen projektio?

    Kukaan ei pako­ta ketään asu­maan mis­sään, vaan ihmi­set kaut­ta koko maa­il­man muut­ta­vat ihan itse omas­ta halus­taan sin­ne kaupunkiin!

    Täs­sä taas näkyy tämä suo­ma­lais­ten täy­sin absur­di omaan napaan tui­jot­ta­mi­nen. Suo­ma­lai­sel­le koko maa­il­ma on Suo­mi. Mitään ei tapah­du näi­den rajo­jen ulko­puo­lel­la ja kaik­ki Suo­mes­sa tapah­tu­va riip­puu vain näi­den rajo­jen sisäl­lä tapah­tu­vis­ta asioista!

    Kau­pun­gis­tu­mi­nen on koko ihmis­kun­taa kos­ket­ta­va ilmiö, joka voi­mis­tuu enti­ses­tään riip­pu­mat­ta sii­tä onko meil­lä maa­lais­liit­to hal­li­tuk­ses­sa vai ei.

    Onnek­si maa­han­muut­to sekoit­taa tätä umpeen­kas­va­nut­ta impivaaraa.

  96. spot­tu: Val­mis­tet­tai­siin­ko­Pu­na­vuo­res­sa edel­leen heh­ku­lamp­pu­ja, kara­mel­le­ja, vil­la­lan­kaa ja kan­kai­ta jos joku oli­si kek­si­nyt sovel­taa vas­taa­vaa mik­ro-opti­moin­tia aikoi­naan kun näi­den yri­tys­ten toi­min­tae­del­ly­tyk­set alkoi­vat käy­dä mah­dot­to­mik­si? TFP:n havait­se­mi­nen on empi­ri­aa, sen selit­tä­mi­nen teo­ri­aa, ja puut­tel­li­sen seli­tyk­sen perus­teel­la toi­mi­mi­nen toi­vei­kas­ta ajattelua.

    Sinun on hyvä lukea vaik­ka Pat­ricia Bee­so­nin artik­ke­li “TOTAL FACTOR PRODUCTIVITY GROWTH AND AGGLOMERATION ECONOMIES IN MANUFACTURING, 1959–73” tai sit­ten tutus­tua tuo­reem­paan työ­hön vaik­ka talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin tihey­den vai­ku­tuk­ses­ta infor­maa­tion siir­ty­mi­seen C.C. Anto­nel­li, P.P. Pat­rucco, F. Quat­ra­ro, “Pro­duc­ti­vi­ty growth and pecu­nia­ry know­led­ge externalities:
    An empi­rical ana­ly­sis of agglo­me­ra­tion eco­no­mies in Euro­pean regions”.

    Näis­sä­kin töis­sä havai­taan “inver­se U‑shape” riip­pu­vuus eli agglo­me­raa­tio­hait­to­jen domi­nans­si sen etui­hin tii­vey­sop­ti­min ylä­puo­lel­la. Jäl­kim­mäi­ses­sä työs­sä on jopa Suo­men­kin alue muka­na. Esi­mer­kik­si jäl­kim­mäi­set teki­jät suo­sit­ta­vat tek­no­lo­gi­sen akti­vi­ti­tee­tin ja tie­toin­ten­sii­vis­ten toi­mia­lo­jen ohjaa­mis­ta alueil­le, jois­sa TFP indi­koi kas­vua ja pois alueil­ta, jois­sa se indi­koi taantumista.

    TFP ana­lyy­si on ollut jo kau­an alue­po­li­tii­kan apu­na ja täs­mä­mit­ta­ri­na. Sinän­sä kiin­nos­ta­vaa, että Suo­men Pan­kis­sa 30-luvul­la kehi­tet­ty ns. Törn­qvist-Theil for­mu­loin­ti TFP tasoil­le eri toi­mia­loil­le on tänä päi­vä­nä yksi kes­kei­sim­mis­tä meto­deis­ta maa­il­mal­la. Voin jat­kaa 2000-luvul­la teh­ty­jen TFP tut­ki­mus­ten lis­taa agglo­me­raa­tion opti­mis­ta, jos haluat. 

    Olen oikeas­taan yllät­ty­nyt, että täs­sä kes­kus­te­lu­pii­ris­sä tii­vey­den opti­moin­ti on näh­ty uute­na asia­na. Ehkä se joh­tuu Hel­sin­gin Sano­mien mie­li­pi­teen muok­kauk­ses­ta ja vai­ku­tuk­ses­ta käsi­tyk­seen asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pakos­ta (HS saa tulo­ja asun­to­mai­nok­sis­ta ja mui­ta­kin tei­tä kiin­teis­tö­bis­nek­ses­tä). Se, että tuot­ta­vuu­den opti­maa­li ei kiin­nos­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin­suun­nit­te­lua, on jo vaka­vam­pi asia.

    1. On vähän kau­ka­na täs­tä maailm,asta, jkos kasau­tu­mi­se­tu­ja tut­ki­taan aineis­tol­la, joka on peräi­sin vuo­sil­ta 1959–73.

  97. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    On vähän kau­ka­na täs­tä maailm,asta, jkos kasau­tu­mi­se­tu­ja tut­ki­taan aineis­tol­la, joka on peräi­sin vuo­sil­ta 1959–73.

    Luon­non­lait eivät var­maan­kaan ole muut­tu­neet sit­ten 70-luvun. Onko sinul­la mie­les­sä­si jokin tiet­ty muu­tos tai mitat­ta­va omi­nai­suus, joka oli­si nyky-yhteis­kun­nas­sa tuo­hon aikaan ver­rat­tu­na toi­sin, vai oli­ko tuo vain tyh­jä heitto?

    1. Tek­niik­ka on muut­tu­nut ja säh­köi­nen tie­don­vä­li­tys, ammat­ti­ja­kau­ma ka niin edel­leen. Maa­ta­lous­yh­teis­kun­nan esi­mer­kik­si kan­nat­ti olla hajau­tu­neem­pi kuin teol­li­suusyh­teuis­kun­nan. Nimen omaan “luyova luok­ka” on se joka hyö­tyy kasau­tu­mi­se­duis­ta. Edel­leen kau­pun­kien ilman­laa­tu on opa­ran­tu­nut olen­nai­ses­ti, mikä suo­sii tii­viim­pää rakentamista.

  98. Ja olet siis koko ikä­si jou­tu­nut kär­si­mään sot­kus­ta, möy­käs­tä ja epä­so­si­aa­li­sis­ta ihmisistä” 

    Niin­hän sä näyt kuvit­te­le­van, vaik­ken mä noin sanonutkaan. 

    Miten toi epä­so­si­aa­li­suus sinus­ta näkyy Helsingissä?” 

    Mene vaik­ka­pa Kur­viin ja tsek­kaa möyk­kää­viä ja aggres­sii­vi­sia seka­käyt­tä­jiä, kän­nyk­kään­sä räplää­viä ja pääl­le käve­le­viä somei­dioot­te­ja, ja jal­ka­käy­tä­väl­lä tuhat­ta ja sataa fil­la­ril­la aja­via Bin Lade­nin näköi­siä par­ta­sui­ta. Sii­nä nyt ensal­kuun. Tai sit­ten mene johon­kin lähei­seen puis­toon hel­tei­se­nä kesäil­ta­na, ja ver­taa näke­mää­si eläin­tar­haan. Eipä ole suur­ta­kaan eroa, pait­si että elu­kat käyt­täy­ty­vät yleen­sä parem­min (ja sot­ke­vat hel­ve­tis­ti pal­jon vähemmän). 

    Ja soke­ri­na poh­ja­na sit­ten vie­lä se satun­nai­nen nuti­pää, jon­ka mie­les­tä sna­di ‘puis­to­soun­di’ on tie­ten­kin arki­vii­kol­la mitä urbaa­nein­ta ja syk­ki­vin­tä hie­nout­ta, vaik­ka me ympä­ril­lä asu­vat aamul­la töi­hin nousi­jat saat­taim­me­kin ehkä olla HIEMAN eri mieltä. 

    Point­ti on se, että kyl­lä­hän noi­den­kin kans­sa elä­mään kyke­nee. Mut­ta mik­si pitäi­si, jos on itseä enem­män miel­lyt­tä­viä­kin vaih­toeh­to­ja tarjolla? 

    Auto­tal­lil­li­nen riva­ri PK-seu­dul­la A.K.A. lande.” 

    No sul­la on tie­ten­kin oikeus mie­li­pi­tee­see­si, on sen todel­li­nen arvo sit­ten mikä hyvänsä. 

    T. Mar­ja­nie­men maalaispoikakandidaatti

  99. mota­ria ym. auto­väy­liä pitäis jat­ku­vas­ti olla lisää­mäs­sä ja upgreidaamassa.” 

    Tot­ta joo. Niin ja ovat­kin piru­lai­set näi­nol­len kuu­lem­ma sitä huk­ka­put­kea­kin siel­tä Itik­ses­tä sta­diin päin pur­ka­mas­sa, kos­ka lan­dea­han se on. Hel­vet­tiä­kö siel­lä nääs met­rol­la teh­dään, kun sitä mota­ria­kin pitää kato olla koko ajan lisää­mäs­sä ja upgreidaamassa? 

    T: Mah­dol­li­nen tule­va häm­men­ty­nyt riva­ri­maa­lais­poi­ka Marjaniemestä

  100. juk­ka heik­ki­nen: sit­ten tutus­tua tuo­reem­paan työ­hön vaik­ka talou­del­li­sen akti­vi­tee­tin tihey­den vai­ku­tuk­ses­ta infor­maa­tion siir­ty­mi­seen C.C. Anto­nel­li, P.P. Pat­rucco, F. Quat­ra­ro, “Pro­duc­ti­vi­ty growth and pecu­nia­ry know­led­ge externalities:
    An empi­rical ana­ly­sis of agglo­me­ra­tion eco­no­mies in Euro­pean regions”.

    Ja siel­lä­pä sanotaankin:
    ‘This is not to argue for policy inter­ven­tion against agglo­me­ra­tion and concent­ra­tion or antiur­ban regional
    policy.’
    Oli­si­ko­han arvan­neet, mihin hei­dän tut­ki­mus­taan voi­tai­siin yrit­tää käyttää.

  101. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nimen omaan “luo­va luok­ka” on se joka hyö­tyy kasautumiseduista.

    Luo­van luo­kan kasau­tu­mi­nen hou­kut­te­lee peräs­sä kes­ki­luok­kaa, min­kä seu­rauk­se­na alu­een sta­tus muut­tuu tai hin­ta­ta­so nousee, jol­loin luo­va luok­ka etsii uuden kasau­tu­mis­pai­kan, jon­ne kes­ki­luok­ka taas het­ken pääs­tä seu­raa ja sama uudelleen 😉

  102. juk­ka heik­ki­nen: Näis­sä­kin töis­sä havai­taan “inver­se U‑shape” riip­pu­vuus eli agglo­me­raa­tio­hait­to­jen domi­nans­si sen etui­hin tii­vey­sop­ti­min yläpuolella.

    Kai­ken­lai­sis­sa las­ken­nal­li­sis­sa hyö­ty- ja hait­ta-arviois­sa on se perus­on­gel­ma, että niis­sä kvan­ti­fioi­daan asioi­ta, jot­ka eivät ole yhteis­mi­tal­li­sia; ja joi­den arvot­ta­mi­nen voi sub­jek­tii­vi­ses­ti vaih­del­la hyvin paljon.

  103. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tek­niik­ka on muut­tu­nut ja säh­köi­nen tie­don­vä­li­tys, ammat­ti­ja­kau­ma ka niin edel­leen. Maa­ta­lous­yh­teis­kun­nan esi­mer­kik­si kan­nat­ti olla hajau­tu­neem­pi kuin teol­li­suusyh­teuis­kun­nan. Nimen omaan “luyova luok­ka” on se joka hyö­tyy kasau­tu­mi­se­duis­ta. Edel­leen kau­pun­kien ilman­laa­tu on opa­ran­tu­nut olen­nai­ses­ti, mikä suo­sii tii­viim­pää rakentamista.

    Tek­niik­ka, säh­köi­nen tie­don­vä­li­tys, ammat­ti­ja­kau­ma, maa­ta­lous ja kau­pun­kien ilman­laa­tu ovat muut­tu­neet niin, että 70-luvun aineis­ton nume­roar­vo­ja ei voi käyt­tää suo­raan väit­tä­mään jotain 2010-luvusta.

    Mut­ta se ei käy­nyt vie­lä sel­väk­si, käy­tet­tiin­kö joi­tain tuol­lai­sia arvo­ja vää­rin. Kes­kit­ty­mis­hyö­ty­jen ja ‑hait­to­jen toi­min­ta­ta­vat lie­ne­vät samat nyt ja sil­loin, joten noil­ta osin 70-luvun tut­ki­muk­set voi­vat olla edel­leen täy­sin nyky­ai­kaan pure­via. Et voi tuo­mi­ta 70-luvun tut­ki­mus­ten etkä aineis­to­jen­kaan jär­ke­vää käyt­töä yleisesti.

    Luo­van luo­kan” koh­dal­la en kek­si­nyt mitää muu­to­stren­diä 70-luvul­ta nyky­päi­vään. Tie­don­vä­li­tys ja tek­niik­ka mah­dol­lis­ta­vat entis­tä parem­min toi­min­nan hajaut­ta­mi­sen, mut­ta et var­maan­kaan tar­koit­ta­nut tätä.

    Minus­ta siis pää­sään­tö­nä 70-luvun (sil­loin päte­vät) tut­ki­muk­set ovat edel­leen päte­viä. Jos niis­sä on vii­tat­tu johon­kin tiet­tyyn aikaan, tuo­ta aikaa kos­ke­via joh­to­pää­tök­siä ei tie­ten­kää voi kri­tii­kit­tö­mäs­ti siir­tää kos­ke­maan mui­ta aiko­ja, vaan vain nii­tä aiko­ja jois­ta tut­ki­muk­ses­sa puhut­tiin. Jos tuol­lais­ta on tapah­tu­nut blo­gi­kom­men­teis­sa, pitäi­si yksi­löi­dä, mis­sä koh­das­sa men­tiin vikaan. Ylei­ses­ti ole­tan kes­kit­tä­mis­hyö­ty­jen ja ‑hait­to­jen nou­dat­ta­van samaa logiik­kaa sil­loin ja nyt.

    1. Suu­ri muut­to kau­pun­kei­hin ja nime­no­maan nii­den kes­kus­ta-alueil­le käyn­nis­tyi vas­ta 1990-luvul­la, joten täs­sä välis­sä on tapah­tu­nut jotain mer­kit­tä­vää, joka on lisän­nyt edul­li­suut­ta asua ruu­tu­kaa­va-alueil­la. Tämä on tapah­tu­nut kaik­kial­la teol­li­sis­sa maissa.

  104. Haluai­sin tuos­sa täs­men­tää, että luo­va luok­ka hyö­tyy sii­tä jos he pää­se­vät nopeam­min kes­kus­te­le­maan kes­ke­nään — Inter­net on täs­sä pal­jon nopeam­pi kuin naa­pu­rin ovikello.

    Esim. joku Ota­nie­men teek­ka­ri­ky­lä on esi­merk­ki sii­tä että kasau­tu­mis­hyö­ty­jä tapah­tuu — mut­ta se on eri­lais­ta kasau­tu­mis­ta kuin mitä raken­ta­mi­ses­sa tapah­tuu. Eli jos on joku saman­hen­kis­ten ihmis­ten yhtei­sö, siel­tä läh­tee näi­tä höy­ty­jä. Kun tava­taan luen­noil­la ja tapah­tu­mis­sa, ale­taan luot­taa toi­siin ja uskal­le­taan perus­taa yrityksiä.

    Toi­nen on vaik­ka joku sijoit­ta­jien yhtei­sö, joka inves­toi yri­tyk­siin — kun on mui­ta saman­hen­ki­siä alkaa tapah­tua ver­tai­lua ja ver­kot­tu­mis­ta — ehkä nämä sijoit­ta­jat ja “iso raha” on se joka vie­lä vaa­tii tuo­ta lähei­syyt­tä, inves­toin­ti­pää­tös vaa­tii luot­ta­mus­ta ja sitä ei oikein uskal­la teh­dä tapaa­mat­ta ihmi­siä tai tuntematta.

    Mut­ta se, että johon­kin raken­ne­taan talo­ja, ei se tar­koi­ta että nämä ihmi­set oli­si­vat joten­kin kes­ke­nään teke­mi­sis­sä, vaan tar­vi­taan nii­tä estra­de­ja joil­la toi­mi­taan. Täs­sä suh­tees­sa Hel­sin­ki on aivan yli­voi­mai­nen — siel­lä on par­haat puit­teet kokoon­tua yhteen jon­kun asian tii­moil­ta tai har­ras­taa tai opis­kel­la jotain — ja tämä on myös seu­raus­ta suu­res­ta ihmis­mää­räs­tä, jos­ta löy­tyy eri asioi­den osaa­jia enem­män. Toi­saal­ta, kun ihmi­siä on pal­jon, voi­vat jot­kut resurs­sit myös lop­pua kes­ken — esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Hel­sin­gin työ­väen­opis­to, jon­ka kurs­seil­le jonot­ta­mi­nen on mel­kois­ta tus­kaa, kos­ka pal­ve­li­met kaa­tui­le­vat tai mene­vät tuk­koon ja ilmoit­tau­tu­mi­nen pitää teh­dä juu­ri tiet­tyyn kel­lon­ai­kaan. Mut­ta nämä ovat tie­ten­kin kor­jat­ta­vis­sa ole­via ongel­mia ja kasvukipuja.

  105. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tek­niik­ka on muut­tu­nut ja säh­köi­nen tie­don­vä­li­tys, ammat­ti­ja­kau­ma ka niin edel­leen. Maa­ta­lous­yh­teis­kun­nan esi­mer­kik­si kan­nat­ti olla hajau­tu­neem­pi kuin teol­li­suusyh­teuis­kun­nan. Nimen omaan “luyova luok­ka” on se joka hyö­tyy kasau­tu­mi­se­duis­ta. Edel­leen kau­pun­kien ilman­laa­tu on opa­ran­tu­nut olen­nai­ses­ti, mikä suo­sii tii­viim­pää rakentamista. 

    sig­na­tuu­ri­ni voi­si olla “Kaik­ki asu­vat mis­sä huvit­taa”. Mark­ki­na­ta­lous on tois­tai­sek­si paras­ta mitä olem­me organisoineet.

    Mut­ta sit­ten on se iso ei-Mark­ki­na­ta­lous ja ei oikein kovin “luo­va” luok­ka­kaan. Eli valtio.

    Minun huo­le­ni on, että val­tion­hal­lin­non sijain­ti ala­ti kas­va­vas­sa ja suh­teel­li­ses­ti kal­lis­tu­vas­sa pää­kau­pun­gis­sa, tuot­ta­vuu­den riip­pu­vuus­suh­teen mah­dol­li­nen nega­tii­vi­suus huo­mioo­not­taen, sekä kil­pai­lun täy­del­li­nen ja abso­luut­ti­nen puu­te sub­jek­tin luon­teen vuok­si, aikaan­saa tyys­tin tar­pee­ton­ta ja elin­ta­soa nos­ta­ma­ton­ta tuot­ta­vuu­den kas­vun vaa­ti­mus­ta muu­al­la Suo­mes­sa. Sik­si Hel­sin­gin asia on myös Suo­men asia. Ja oikeas­taan vain sii­tä syystä.

  106. Tule­vai­suu­den työ, yksi näkemys:
    http://tinyurl.com/mlvpahg

    Kovas­ti näyt­täi­si luo­va työ irroit­tau­tu­van pai­kas­ta ja kasau­tu­mi­nen tapah­tuu­kin verkossa.

    Educa­tion
    As the popu­la­tion grows and also older people need to be ret­rai­ned in new skills, in the futu­re teac­hing will be done less in schools and more onli­ne lea­ding to a need for more vir­tual teac­hers and on-line educa­tio­nal mate­rials deve­lo­pers. The Open Uni­ver­si­ty star­ted this trend and vir­tual lear­ning pro­grams such as Mood­le, Black­board and Web CT will acce­le­ra­te this trend. Even uni­ver­si­ties are not immu­ne with the deve­lop­ment of MOOCs — Mas­si­ve Open On-line Cour­ses at places such as Har­vard University.

    The workplace of the future
    The emplo­yee wor­king a nine to five day in an office may beco­me the excep­tion rat­her than the rule. The divi­sion between work life and home life may beco­me much less pro­nounced. Staff may be wor­king from loca­tions across the glo­be who col­la­bo­ra­te at all hours of the day. Telecom­mu­ting and remo­te wor­king will beco­me com­mon. Emplo­yees will have an onli­ne pro­fi­le that goes with them wha­te­ver device they’re using: PC, tablet or smart pho­ne. They will be more mobi­le, more con­nec­ted and more agile.

    Research by Deloit­te found that over 30% of works­paces are vacant during the busi­ness day. So orga­ni­sa­tions are paying unoccu­pied space plus the associa­ted power, hea­ting and infra­struc­tu­re requi­re­ments. The stu­dy esti­ma­ted that that a com­pa­ny with 4,400 emplo­yees could save up to $8 mil­lion per year just by reducing their office space by 14%.

    Some offices may beco­me almost emp­ty as emplo­yees inc­rea­singly work elsew­he­re and com­pa­nies cut bud­gets and faci­li­ties footprints. Progres­si­ve com­pa­nies are adop­ting flexible wor­king and encou­ra­ging emplo­yees to work from home or elsew­he­re. Self emplo­y­ment is like­ly to inc­rea­se at it beco­mes inc­rea­singly easy to mana­ge a small busi­ness from your own home. Port­fo­lio wor­king and wor­king from home are also like­ly to inc­rea­se, the lat­ter to cut down the costs and time nee­ded for com­mu­ting and also to reduce the pol­lu­tion that this incurs.

    Research by Knoll found that cent­ra­li­sed offices will be dif­fe­rent from offices of today, with a varie­ty of wor­king envi­ron­ments to suit wor­kers with dif­fe­rent roles. The office will beco­me a cent­re for impor­tant face-to-face mee­tings, such as cus­to­mer sales and trai­ning, inten­si­ve work ses­sions and social events the study.

  107. Vil­le: Ihan kuin asun­to­jen hin­nan nousu ei hait­tai­si mitään tai oli­si oikeas­taan hyvä asia. Käy­tän­nös­sä asun­not oste­taan lai­na­ra­hal­la ja kor­keam­pi hin­ta näkyy kor­keam­pi­na kuu­kausi­ku­lui­na. Se taas on pois muus­ta kulu­tuk­ses­ta, vaik­ka asian miten päin yrit­täi­si selit­tää. Lisäk­si asun­to­jen hinn­an­nousu liit­tyy käy­tän­nös­sä palk­ka­ta­son ylei­seen nousuun, jol­loin myös huol­to- ja kor­jaus­ku­lut kas­va­vat. On ehkä ihan hyvä, että esim. elä­ke­läi­set jou­tu­vat muut­ta­maan pois “yli­suu­ris­ta” asun­nois­taan, mut­ta ylei­ses­ti hyvin­voin­ti voi­si olla suu­rem­paa, jos asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys oli­si mal­til­lis­ta (vrt. Saksa).

    Samaa miel­tä! Ja asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­tä ei oikein saa mal­til­li­sem­mak­si mil­lään muul­la kuin raken­ta­mal­la kas­vu­kes­kuk­siin rei­lus­ti lisää asuntoja.

  108. Kan­nat­taa raken­taa sin­ne, mis­sä asun­nois­ta mak­se­taan eni­ten – siis mis­sä ne ovat halutuimpia.”

    Kan­nat­ta­mi­set riip­pu­vat sitiä, kenen kan­nal­ta asi­aa kat­so­taan. Kyl­lä niil­le hal­voil­le­kin asun­noil­le oli­si otta­jia, jos nii­tä oli­si tar­jol­la uusi­na. Mut­ta hal­puus tar­koit­taa kiin­teis­tö­mark­ki­noil­la yleen­sä asun­non huo­noa kun­toa. Kat­so­mal­la sitä, mis­sä nyt on kal­lis­ta, tulee tar­kas­tel­leek­si samal­la sitä, mil­lä alueil­la käy­te­tään eni­ten rahaa kiin­teis­tö­jen yllä­pi­toon ja kor­jauk­siin. Kes­kus­ta-alu­een yhtiö­vas­tik­keet per neliö ovat aivan tois­ta tasoa kuin lähiöalueilla.

    Jos kat­so­taan asi­aa toi­saal­ta sil­tä kan­nal­ta, että yhteis­kun­ta mak­saa asun­to­jen vuo­kris­ta huo­mat­ta­van osan, niin kal­liil­le pai­koil­le raken­ta­mi­nen tar­koit­taa myös yhteis­kun­nal­le ajan saa­tos­sa kal­lii­ta kulu­ja. Kal­liil­la pai­koil­la on usein myös tavan­omais­ta kal­liim­mat yllä­pi­to- ja peruskorjauskulutkin.

    1. Kun raken­ne­taan asun­to­ja hyvil­le pai­koil­le, nii­den hin­ta las­kee huo­noil­la pai­koil­la, joten hal­po­ja ausn­to­ja tulee tar­jol­la aivan yhtä pal­jon, kuin jos uusil­le asun­noil­le etsit­täi­siin itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti huo­no­ja paikkoja.

  109. Jaak­ko:
    Samaa miel­tä! Ja asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­tä ei oikein saa mal­til­li­sem­mak­si mil­lään muul­la kuin raken­ta­mal­la kas­vu­kes­kuk­siin rei­lus­ti lisää asuntoja.

    Saa­han. Alen­ta­mal­la esim. vuo­kra­tu­kia ja korot­ta­mal­la työ­suh­dea­sun­to­jen vero­tusar­vo­ja, nos­ta­mal­la kiin­teis­tö­ve­ro­ja ja pois­ta­mal­la omis­tusa­sun­to­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­det kiin­teis­tö­jen arvot saa suo­ras­taan romah­ta­maan ilman, että raken­taa yhtään uut­ta tönöä mihinkään.

    Mut­ta näis­tä asiois­ta ei Suo­mes­sa halu­ta kes­kus­tel­la yhtä aikaa asun­to­jen hin­ta-asioi­den kans­sa, vaik­ka lukuis­ten kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­mus­ten mukaan näil­lä asioil­la on sel­keä yhteys.

    Hel­sin­gis­sä­kin on vaik­ka kuin­ka pal­jon vajaa­käy­töl­lä ole­via asun­to­ja. Näi­den mää­rä vähe­ni­si vero­tus­muu­tok­sil­la, kun asun­to­ja ei kan­nat­tai­si enää pitää tyh­jil­lään tai kakkosasuntoina.

  110. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­ri muut­to kau­pun­kei­hin ja nime­no­maan nii­den kes­kus­ta-alueil­le käyn­nis­tyi vas­ta 1990-luvul­la, joten täs­sä välis­sä on tapah­tu­nut jotain mer­kit­tä­vää, joka on lisän­nyt edul­li­suut­ta asua ruu­tu­kaa­va-alueil­la. Tämä on tapah­tu­nut kaik­kial­la teol­li­sis­sa maissa. 

    Mä sanoi­sin että alkoi jo 1970–80 luvun tait­tees­sa, ensin opis­ke­li­joi­den ja bohee­mien hip­pien muo­dos­sa mut­ta sit­ten 1990-luvul­ta alkaen on alka­nut kel­va­ta keskiluokallekin. 

    Itse tul­kit­sen sen niin että kes­ki­kau­pun­ki on tul­lut halut­ta­vak­si kun saas­tet­ta ja melua levit­tä­vä teol­li­suus ja sata­mat ovat muut­ta­neet pois, ja nii­den pai­kal­le raken­ne­tut uudet sekä asuin‑, kaup­pa- ja kult­tuu­ri- kort­te­lit (tai van­ho­jen teol­li­suus­ra­ken­nus­ten jul­ki­si­vu­jen sisäl­le raken­ne­tut) ovat tar­jon­neet ihmi­sil­le uusia elä­myk­siä kokea urbaa­ni­suus. Ennen­hän teh­da­sa­lu­eet oli­vat kau­pun­ki­lai­sil­ta sul­jet­tu­ja paik­ko­ja, nyt nii­den ovet ja por­tit ovat avoi­mia kai­kil­le. Ymmär­rän ihan hyvin mik­si sel­lai­set kau­pun­gin­osat kuin Ruo­ho­lah­ti vetä­vät väkeä.

    1. Pako­put­kien kata­ly­saa­ty­to­rit ja talo­koh­tai­sen kok­si­läm­mi­tyk­sen vaih­tu­mi­nen kau­ko­läm­mök­si ja jouk­ko­lii­ken­ne. Ne ovat syy­tä kau­pun­kia­su­mi­sen suo­sion nousuun.

  111. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Suu­ri muut­to kau­pun­kei­hin ja nime­no­maan nii­den kes­kus­ta-alueil­le käyn­nis­tyi vas­ta 1990-luvul­la, joten täs­sä välis­sä on tapah­tu­nut jotain mer­kit­tä­vää, joka on lisän­nyt edul­li­suut­ta asua ruu­tu­kaa­va-alueil­la. Tämä on tapah­tu­nut kaik­kial­la teol­li­sis­sa maissa.

    Nykyi­sen kal­tais­ta muut­toa kau­pun­kei­hin on tapah­tu­nut kai jo sata vuot­ta. En tie­dä mitä eri­kois­ta täl­lais­ta oli­si tapah­tu­nut 1990-luvul­la, enkä ole kuul­lut, että ruu­tu­kaa­va-aluei­den suo­sio oli­si ylei­ses­ti noussut.

    Ehkä mai­nit­se­ma­si ilman­laa­dun para­ne­mi­nen on vai­kut­ta­nut hie­man. Mut­ta mitään kovin mer­kit­tä­viä kes­kit­tä­mis­hyö­tyi­hin ja ‑hait­toi­hin vai­kut­ta­vaa uut­ta vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä syn­ty­nyt­tä teki­jää en kek­si. Kes­kit­tä­mi­sen hyö­dyt ja hai­tat lie­ne­vät jok­seen­kin samat kuin ennen­kin, pie­nin ajan­koh­dan mää­rää­min painokerroineroin.

    Täs­sä­kin totean, että kes­kus­te­lus­sa kan­nat­taa erot­taa toi­sis­taan tapah­tu­nut siir­ty­mi­nen ja asu­mi­sen viih­tyi­syys. Siir­ty­mis­tä on tapah­tu­nut jat­ku­vas­ti teol­lis­tu­mi­sen alkua­jois­ta läh­tien, mut­ta viih­ty­vyys ei ole aina ollut syy, eikä seurauskaan.

  112. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Suu­ri muut­to kau­pun­kei­hin ja nime­no­maan nii­den kes­kus­ta-alueil­le käyn­nis­tyi vas­ta 1990-luvul­la, […] Tämä on tapah­tu­nut kaik­kial­la teol­li­sis­sa maissa.

    Kau­pun­gis­tu­mi­sen vauh­ti on ollut kova myös kehit­ty­vis­sä ja kehit­ty­mät­tö­mis­sä mais­sa, eli kyse ei ole vain jäl­ki­teol­li­sen yhteis­kun­nan kehityssuunnasta.

  113. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pako­put­kien kata­ly­saa­ty­to­rit ja talo­koh­tai­sen kok­si­läm­mi­tyk­sen vaih­tu­mi­nen kau­ko­läm­mök­si ja jouk­ko­lii­ken­ne. Ne ovat syy­tä kau­pun­kia­su­mi­sen suo­sion nousuun. 

    Toi­mi­vaa jouk­ko­lii­ken­net­tä alkoi olla jo 100 vuot­ta sit­ten, ja kok­seis­ta­kin tai­det­tiin pääs­tä eroon jo 60–70 luvulla.
    Itse näki­sin sen että kan­ta­kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta yksin­ker­tai­ses­ti tuli “muo­tia” 1980–90 luvul­la ja ennak­ko­luu­lot sitä koh­taan häl­ve­ni ns suu­ria ikä­luok­kia nuo­rem­mil­la ikä­luo­kil­la. Itsel­lä­ni on osit­tain sel­lai­nen per­he jol­la on ennak­ko­luu­lo­ja kan­ta­ka­pun­ki-asu­mi­seen joten se ei ole vaih­toeh­to meil­le, mut­ta mul­la ei ole sinänsä.

    1. Kyl­lä kau­pun­ki-ilma oli vie­lä 1980-luvun alus­sa olen­nai­ses­ti epä­ter­veel­li­sem­pää hen­git­tää kuin nykyi­sin ja autot pila­si­vat asui­nym­pä­ris­töä pal­jon pahem­min kuin nyt.

  114. Jaak­ko: Samaa miel­tä! Ja asun­to­jen hin­ta­ke­hi­tys­tä ei oikein saa mal­til­li­sem­mak­si mil­lään muul­la kuin raken­ta­mal­la­kas­vu­kes­kuk­siin rei­lus­ti lisää asuntoja.

    Saa kyl­lä. Rahoi­tus­po­li­tii­kal­la voi­daan aset­taa lai­na­ra­joit­tei­ta, progres­sii­vi­ses­ti tulo­jen mukaan.

    1. Rahoi­tus­po­li­tii­kal­la voi­daan aset­taa lai­na­ra­joit­tei­ta, progres­sii­vi­ses­ti tulo­jen mukaan.

      Olet­ko lain­kaan aja­tel­lut, että jos te yri­tät­te estää kau­pun­kei­hin muu­ton kiel­tä­mäl­lä asun­to­lai­nat, ihmi­set voi­vat ottaa asun­to­lai­nan jos­tain ulko­mai­ses­ta pankista?

  115. Juho Laa­tu:
    “Luo­van luo­kan” koh­dal­la en kek­si­nyt mitää muu­to­stren­diä 70-luvul­ta nyky­päi­vään. Tie­don­vä­li­tys ja tek­niik­ka mah­dol­lis­ta­vat entis­tä parem­min toi­min­nan hajaut­ta­mi­sen, mut­ta et var­maan­kaan tar­koit­ta­nut tätä. 

    Joil­la­kin on ehkä vähän yle­vä käsi­tys mitä “luo­va luok­ka” oikein on. Ne eivät ole mitään tie­de­mie­hiä jot­ka ovat omis­tau­tu­neet työ­hön­sä 120% ja istu­vat auto­tal­lis­saan vapaa-aika­naan suun­nit­te­le­mas­sa uusia hip­pa­vimp­po­ja kuten joku Bill Gates tai Ste­ve Jobs aikoi­naan. Ja sit­ten nap­pia pai­na­mal­la levit­tä­vät kek­sin­tön­sä koko maa­il­mal­le niin että tie­naa­vat miljoonia. 

    He ovat taval­li­sia mie­hiä ja nai­sia joil­la on sel­lai­nen työ ja sel­lai­set har­ras­tuk­set että mui­den saman­hen­kis­ten tapaa­mi­nen päi­vit­täin, jos ollaan rehel­li­ses­ti, jos­kus myös jon­kun kal­ja­tuo­pin ääres­sä, ihan spon­taa­nis­ti ilman mitään etu­kä­teis­suun­nit­te­lua ja kalen­te­ri­va­rauk­sia on se elä­män suo­la. He eivät myös­kään ole sel­lai­sia jot­ka elä­vät tois­ten sii­vel­lä vaan mak­sa­vat itse itse tie­naa­mil­laan rahoil­laan asu­mi­sen­sa ja huvinsa. 

    Luo­van luo­kan osuus väes­tös­tä on kyl­lä nous­sut sit­ten 1970-luvun. Sil­loin hei­tä oli niin pal­jon että mah­tui­vat samaan kapak­ka­pöy­tään. Nyt hei­tä on enemmän. 

    Kes­kus­ta­lai­sen maa­il­man­kä­si­tyk­sen mukaan Suo­men pitäi­si elää vain maa­ta­lous- ja teol­li­suus­tuot­teil­la. Kaik­ki muu on tuh­laus­ta. Tai­tei­li­joi­den­kin pitäi­si vain lau­laa kan­san­lau­lu­ja tai veis­tää pat­sai­ta Kyös­ti Kal­lios­ta tai Kek­ko­ses­ta. Kek­ko­nen kuo­li 29 vuot­ta sit­ten. Antaa hänen levä­tä rauhassa.

  116. juk­ka heik­ki­nen:Rahoi­tus­po­li­tii­kal­la voi­daan aset­taa lai­na­ra­joit­tei­ta, progres­sii­vi­ses­ti tulo­jen mukaan.

    Nämä ehdo­tuk­set­han mene­vät koko ajan entis­tä hullummiksi!

  117. R.Silfverberg: Joil­la­kin on ehkä vähän yle­vä käsi­tys mitä “luo­va luok­ka” oikein on. Ne eivät ole mitään tie­de­mie­hiä jot­ka ovat omis­tau­tu­neet työ­hön­sä 120% ja istu­vat auto­tal­lis­saan vapaa-aika­naan suun­nit­te­le­mas­sa uusia hip­pa­vimp­po­ja kuten joku Bill Gates tai Ste­ve Jobs aikoi­naan. Ja sit­ten nap­pia pai­na­mal­la levit­tä­vät kek­sin­tön­sä koko maa­il­mal­le niin että tie­naa­vat miljoonia. 

    He ovat taval­li­sia mie­hiä ja nai­sia joil­la on sel­lai­nen työ ja sel­lai­set har­ras­tuk­set että mui­den saman­hen­kis­ten tapaa­mi­nen päi­vit­täin, jos ollaan rehel­li­ses­ti, jos­kus myös jon­kun kal­ja­tuo­pin ääres­sä, ihan spon­taa­nis­ti ilman mitään etu­kä­teis­suun­nit­te­lua ja kalen­te­ri­va­rauk­sia on se elä­män suo­la. He eivät myös­kään ole sel­lai­sia jot­ka elä­vät tois­ten sii­vel­lä vaan mak­sa­vat itse itse tie­naa­mil­laan rahoil­laan asu­mi­sen­sa ja huvinsa. 

    Joil­le­kin “luo­vil­le” päi­vit­täi­nen mui­den tapaa­mi­nen voi olla tär­ke­ää, ja toi­sil­le ei. Joku luo­va voi vaik­ka­pa perus­taa moni­toi­mi­ko­ne­pa­jan pik­ku­paik­ka­kun­nal­le ja tar­jo­ta töi­tä pai­kal­li­sil­le tavik­sil­le. Toi­nen tekee luo­vaa per­for­mas­sia kave­rei­den kans­sa kaupungissa.

    Nyky­ään moni luo­va ihmi­nen tapai­lee kave­rei­taan netis­sä, ja on sik­si pal­jon aiem­paa vapaam­pi sijoit­tu­maan vaik­ka­pa kor­peen tukkikämpälle.

    Sii­hen kysy­myk­seen, miten tilan­ne on muut­tu­nut sit­ten 70-luvun en löy­tä­nyt vie­lä noi­ta hajau­tu­mis­ta puol­ta­via seik­ko­ja parem­paa vastausta.

    Luo­van luo­kan osuus väes­tös­tä on kyl­lä nous­sut sit­ten 1970-luvun. Sil­loin hei­tä oli niin pal­jon että mah­tui­vat samaan kapak­ka­pöy­tään. Nyt hei­tä on enemmän. 

    Ammat­ti­ra­ken­tees­sa on kyl­lä tapah­tu­nut muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si tie­to­tek­nii­kan pariin on tul­lut uusia ammat­ti­ryh­miä. En ole var­ma sii­tä, että “luo­van luo­kan” koko oli­si mer­kit­tä­väs­ti kas­va­nut. Tar­koi­tan sitä, että voim­me aja­tel­la, että sekä 70-luvul­la että nyt yhteis­kun­taa “luo” sama pro­sent­ti ihmi­siä (vaik­ka­pa 5%). Vaik­ka ammat­tien vaa­ti­mus­ta­so oli­si­kin nous­sut, vain tuo 5% hyö­tyy “luo­vien yhtey­des­tä” sil­loin ja nyt. Loput pai­naat tämän (ran­kas­ti yksin­ker­tais­ta­van) teo­rian mukaan perus­duu­nia (nyt tosin ehkä hie­man kou­lu­tus­ta vaativampaa).

    Toi­nen näkö­kul­ma on glo­ba­li­saa­tion näkö­kul­ma. Täs­sä mie­les­sä kon­tak­tien (kau­pal­lis­ten ja tie­to­tai­dol­lis­ten) tar­ve on kas­va­nut. Yksit­täi­sen ihmi­sen asuin­pai­kal­la ei ole glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa samaa mer­ki­tys­tä kuin aiem­min. Jos teen glo­baa­lia “luon­tia”, työ­kent­tä­ni on koko maa­il­ma, ja yksit­täi­sen kylän tai kau­pun­gin yhteyk­sien mää­räl­lä on minul­le pal­jon aiem­paa vähäi­sem­pi mer­ki­tys. Kes­kit­ty­mis­hyö­dyt valu­vat täs­sä­kin siis osin net­tiin, ja net­ti on läs­nä kaik­kial­la. (P.S. En kir­joi­ta tätä­kään kir­jet­tä Hel­sin­gin pos­ti­ta­lon tai kup­pi­loi­den nurkilla.)

    Kes­kus­ta­lai­sen maa­il­man­kä­si­tyk­sen mukaan Suo­men pitäi­si elää vain maa­ta­lous- ja teol­li­suus­tuot­teil­la. Kaik­ki muu on tuh­laus­ta. Tai­tei­li­joi­den­kin pitäi­si vain lau­laa kan­san­lau­lu­ja tai veis­tää pat­sai­ta Kyös­ti Kal­lios­ta tai Kek­ko­ses­ta. Kek­ko­nen kuo­li 29 vuot­ta sit­ten. Antaa hänen levä­tä rauhassa.

    En usko kes­kus­ta­lais­ten alle­kir­joit­ta­van tuo­ta väi­tet­tä. Tuo kuu­los­taa enem­män­kin jon­kin­lai­sel­ta vihol­lis­ku­van maa­lai­lul­ta. Puo­luei­den välil­lä on toki pie­niä pai­no­tuse­ro­ja, mut­ta en usko kes­kus­ta­lais­ten luot­ta­van kovin vah­vas­ti kan­san­lau­lui­hin enkä Hel­sin­gin kupla­lais­ten puna­vii­nin voi­maan. Molem­pia voi uha­ta eris­täy­ty­mi­nen omiin kup­pi­kun­tiin­sa, jol­loin laveam­mat yhtey­den­o­ton mui­hin kans­saih­mi­siin (eri­tyi­ses­ti hyö­dyl­li­sim­piin toi­sel­la taval­la ajet­te­le­viin) jää­vät hyödyntämättä.

  118. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä kau­pun­ki-ilma oli vie­lä 1980-luvun alus­sa olen­nai­ses­ti epä­ter­veel­li­sem­pää hen­git­tää kuin nykyi­sin ja autot pila­si­vat asui­nym­pä­ris­töä pal­jon pahem­min kuin nyt.

    Ilma on var­mas­ti paran­tu­nut. En usko sen vai­kut­ta­neen sijoit­tu­mi­seen kovin­kaan pal­joa, sil­lä aiem­min tuol­lai­sil­le asioil­le ei lai­tet­tu kovin pal­jon pai­noa, ja ilman saas­tei­den vaa­ral­li­suut­ta ei ylei­ses­ti tun­net­tu. Sii­nä vai­hees­sa, kun tie­to ja välit­tä­mi­nen lisään­tyi, ilma­kin alkoi jo pian puh­dis­tua. Vai­ku­tus ihmis­ten pää­tök­siin oli siis kovin lyhytaikaista.

    Ter­veys­vai­ku­tuk­sia siis on ollut ja on ehkä yhä, mut­ta ne eivät ole vai­kut­ta­neet var­maan­kaan kovin vah­vas­ti ihmis­ten koke­miin kes­kit­ty­mis­hait­toi­hin. Var­maan­kin Hel­sin­gin kes­kus­tan suo­sios­sa on tapah­tu­nut jokin pie­ni not­kah­dus jos­sain lyi­jy­ben­sa­kes­kus­te­lun vai­hees­sa. Yksi hait­ta mui­den joukossa.

  119. Juho Laa­tu: Joil­le­kin “luo­vil­le” päi­vit­täi­nen mui­den tapaa­mi­nen voi olla tär­ke­ää, ja toi­sil­le ei. Joku luo­va voi vaik­ka­pa perus­taa moni­toi­mi­ko­ne­pa­jan pik­ku­paik­ka­kun­nal­le ja tar­jo­ta töi­tä pai­kal­li­sil­le tavik­sil­le. Toi­nen tekee luo­vaa per­for­mas­sia kave­rei­den kans­sa kaupungissa. 

    Pik­ku­paik­ka­kun­nal­la on käy­tän­nös­sä pak­ko työl­lis­tyä yrit­tä­jä­nä ellei ole maatalous‑, ter­vey­den­hoi­to tai ope­tusa­lal­la tai halua kul­kea yli­pit­kiä työ­mat­ko­ja, mut­ta yrit­tä­mi­ses­sä on omat ris­kin­sä ja kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­set eivät halua ottaa nii­tä. Ei kuu­los­ta kival­ta jou­tua mak­sa­maan asun­ton­sa 2–3 ker­taa kun yri­tyk­set ovat kaa­tu­neet. Tun­nen ihmi­siä jot­ka ovat joutuneet. 

    Juho Laa­tu:
    Ammat­ti­ra­ken­tees­sa on kyl­lä tapah­tu­nut muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si tie­to­tek­nii­kan pariin on tul­lut uusia ammat­ti­ryh­miä. En ole var­ma sii­tä, että “luo­van luo­kan” koko oli­si mer­kit­tä­väs­ti kas­va­nut. Tar­koi­tan sitä, että voim­me aja­tel­la, että sekä 70-luvul­la että nyt yhteis­kun­taa “luo” sama pro­sent­ti ihmi­siä (vaik­ka­pa 5%). Vaik­ka ammat­tien vaa­ti­mus­ta­so oli­si­kin nous­sut, vain tuo 5% hyö­tyy “luo­vien yhtey­des­tä” sil­loin ja nyt. Loput pai­naat tämän (ran­kas­ti yksin­ker­tais­ta­van) teo­rian mukaan perus­duu­nia (nyt tosin ehkä hie­man kou­lu­tus­ta vaativampaa). 

    Jos­pa odo­tet­tai­siin että joku ammat­tien esiin­ty­mis­ti­las­to­ja ja nii­den luo­ki­tuk­sia parem­min peril­lä ole­va ottai­si kan­taa tähän kos­ka meil­lä on niin eri­lai­sia näke­myk­siä. Mä las­ken tyy­pil­li­sik­si luo­van luo­kan amma­teik­si sel­lai­et kuten vaat­tei­den tai mui­den kulu­tus­tuot­tei­den desig­naa­jat, eri alo­jen tai­tei­li­jat, myös esiin­ty­vät sel­lai­set ja muut show­julk­kik­set, urhei­li­jat, mai­nos ja mark­ki­noin­ti-ihmi­set. Ja nii­tä on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin 70-luvul­la. Se joh­tuu sii­tä että ihmi­sil­lä ja yhteis­kun­nal­la on enem­män rahaa pyö­rit­tää tätä bis­nes­tä. Ajat­te­le, sil­loin olli 2 TV-kana­vaa, nyt on 15 joi­ta saa kat­soa ilmai­sek­si ja puo­len sataa jot­ka maksavat. 

    Sinä ehkä lisäät tähän luo­vaan ryh­mään opet­ta­jat ja muut vas­taa­vat kult­tuu­ria­lan perus­työn­te­ki­jät ja insi­nöö­rit mut­ta minä en. 

    Juho Laa­tu:
    Toi­nen näkö­kul­ma on glo­ba­li­saa­tion näkö­kul­ma. Täs­sä mie­les­sä kon­tak­tien (kau­pal­lis­ten ja tie­to­tai­dol­lis­ten) tar­ve on kas­va­nut. Yksit­täi­sen ihmi­sen asuin­pai­kal­la ei ole glo­baa­lis­sa maa­il­mas­sa samaa mer­ki­tys­tä kuin aiem­min. Jos teen glo­baa­lia “luon­tia”, työ­kent­tä­ni on koko maa­il­ma, ja yksit­täi­sen kylän tai kau­pun­gin yhteyk­sien mää­räl­lä on minul­le pal­jon aiem­paa vähäi­sem­pi mer­ki­tys. Kes­kit­ty­mis­hyö­dyt valu­vat täs­sä­kin siis osin net­tiin, ja net­ti on läs­nä kaik­kial­la. (P.S. En kir­joi­ta tätä­kään kir­jet­tä Hel­sin­gin pos­ti­ta­lon tai kup­pi­loi­den nurkilla.)

    Palaan asi­aan sit­ten kun joku pys­tyy ohjaa­maan monen näyt­te­li­jän teatterinäytelmää/elokuvaa kotoa käsin netin avul­la. Tie­tys­ti maa­seu­dul­la ja pik­ku­paik­ka­kun­nil­la on kans­sa kesä- ja har­ras­tus­teat­te­rei­ta, ja you­tu­been voi lait­taa ama­töö­ri­vi­deoi­ta mut­ta nyt tar­koi­tan jotain sel­lais­ta joka vetää iso­ja, monen sadan kat­so­jan sale­ja täy­teen ja pyö­rii ohjel­mis­tos­sa mon­ta kuu­kaut­ta. Net­ti tosin kerää mil­joo­nay­lei­sön mut­ta vain yksi mil­joo­nas­ta kes­ki­mää­rin kek­sii jotain nin repäi­se­vää että voi teh­dä uraa sil­lä, kuten Sara Forsberg. 

    Juho Laa­tu:
    En usko kes­kus­ta­lais­ten alle­kir­joit­ta­van tuo­ta väi­tet­tä. Tuo kuu­los­taa enem­män­kin jon­kin­lai­sel­ta vihol­lis­ku­van maa­lai­lul­ta. Puo­luei­den välil­lä on toki pie­niä pai­no­tuse­ro­ja, mut­ta en usko kes­kus­ta­lais­ten luot­ta­van kovin vah­vas­ti kan­san­lau­lui­hin enkä Hel­sin­gin kupla­lais­ten puna­vii­nin voi­maan. Molem­pia voi uha­ta eris­täy­ty­mi­nen omiin kup­pi­kun­tiin­sa, jol­loin laveam­mat yhtey­den­o­ton mui­hin kans­saih­mi­siin (eri­tyi­ses­ti hyö­dyl­li­sim­piin toi­sel­la taval­la ajet­te­le­viin) jää­vät hyödyntämättä.

    Mä myön­nän että se väi­te kan­san­lau­luis­ta oli trol­li, mut­ta Hir­vas­kos­ki talous­maan­tie­teel­li­ses­tä työ­ryh­mäs­tä on nime­no­maan halu­nut että suo­ma­lai­set työl­lis­tyi­si­vät vain perus­e­loin­kei­nois­sa ja toi­saal­ta olen saa­nut aika tar­peek­si vii­me aiko­jen Kek­kos-heh­ku­tuk­ses­ta. Ehkä enem­män sik­si että hän­tä on eräis­sä pii­reis­sä heh­ku­tet­tu ulko­po­li­tii­kan ainoa­na totuu­den­tor­ve­na, mut­ta kum­min­kin. Alkaa muis­tut­taa jotain Titon Jugos­la­vi­aa, sii­tä tuli muu­ten kiin­nos­ta­va TV-dok­ka­ri tänään. Kun jotain toi­to­te­taan ja toi­to­te­taan medias­sa jat­ku­vas­ti niin sii­tä tulee ihmis­ten mie­les­tä totta.

  120. ze: Voi vel­jet. Sinä tai­dat oikeas­ti uskoa, että sinun makusi täs­sä asias­sa on ainoa oikea, ja että eri miel­tä ole­vat vain ope­roi­vat puut­teel­li­sen tie­don varassa. 

    Mones­ti tääl­lä näkee sanot­ta­van, että “beto­ni­vih­reät” (ja mitä noi­ta haus­ko­ja nimi­tyk­siä nyt oli­kaan) halua­vat pakot­taa kaik­ki asu­maan kivi­kau­pun­kiin. Minus­ta näyt­tää kyl­lä sil­tä, että “beto­ni­vih­rei­den” kes­kuu­des­sa ollaan val­mii­ta myön­tä­mään, että kaik­ki eivät suin­kaan halua asua kau­pun­gis­sa, mut­ta “kau­pun­ki­vas­tai­sil­le” tun­tuu ole­van kau­hean vai­ke­aa myön­tää, että jot­kut saat­ta­vat kui­ten­kin pitää kau­pun­gis­sa asu­mi­ses­ta. Lie­kö tuo “te haluat­te pakot­taa kaik­ki asu­maan pai­kas­sa x” ‑mant­ra jon­kin­lai­nen psy­ko­lo­gi­nen projektio? 

    Par­hai­ten voi eri­lai­sia aluei­ta ver­tail­la, jos nii­tä oma­koh­tai­sen asu­mi­sen kaut­ta tun­tee. Kun taka­na on useam­pi vuo­si­kym­men asu­mis­ta kivi­kau­pun­gis­sa aika moni tie­tää vii­meis­tään sil­loin, mitä se on. 

    Täs­sä vähän täy­den­nys­tä nimi­merk­ki “ze”:n tie­toi­hin. Kyse on eilen (12.5.2015 klo 17:33) jul­kais­tus­ta Yle:n Hel­sin­kiin liit­ty­väs­tä uuti­ses­ta: ks. “yle.fi/uutiset/espoo_imuroi_hyvia_veronmaksajia_helsingista__joistain_kaupunginosista_keskiluokka_jo_lahes_kadonnut/798533”.
    Jos kau­pun­kia tii­vis­te­tään lii­kaa ja vää­ris­sä pai­kois­sa, voi myös­kin käy­dä aika has­sus­ti. Jos joku slum­mia kai­paa, jää­köön sit­ten kai­paa­maan. Kes­ki­luok­ka (=hyvät veron­mak­sa­jat) hank­kii siloin auton (kel­lä ei ole) ja nos­taa kyt­kin­tä …, mut­ta tuo ei ole alu­eel­le hyväk­si. Ihmi­sil­lä tulee olla vapaus päät­tää sii­tä, mis­sä oma­ra­hoi­tuk­sen­sa (ja mah­dol­li­sen, koh­tuul­li­sen lai­na­mää­rän) puit­teis­sa asuvat. 

    Isol­la rahal­la ehkä vähän lähem­pä­nä Kai­vo­ka­tua ja meren­ran­taa, niin halut­taes­sa, pie­nem­mäl­lä bud­je­til­la vähän kau­em­pa­na, mis­tä juna, bus­si, auto­kin, met­ro, rai­tio­vau­nu, moot­to­ri- tai pol­ku­pyö­rä tahi omat jalat töi­hin päi­väk­si tuo­vat. Kun­nol­li­nen, suju­vak­si suun­ni­tel­tu, teh­ty ja tar­vit­taes­sa kor­jat­tu lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä seu­dul­le tie­tys­ti tarvitaan.

    Hel­sin­gis­sä ikä­ni asu­nee­na (asun tois­tai­sek­si edel­leen) en slum­me­ja tai mui­ta epä­viih­tyi­siä aluei­ta tän­ne halua. Ei halua moni muu­kaan, aina­kaan tuon edel­lä­viit­taa­ma­ni uuti­sen perus­teel­la. Kai­paa­ko ken­ties “ze”? En ymmär­rä mik­si Hel­sin­kiin sel­lai­sia pitäi­si teh­dä. Pide­tään Hel­sin­ki mie­lum­min kau­pun­gis­sa viih­ty­vän kes­ki­luo­kan kuin slum­mien kaupunkina!

    Slum­miu­tu­mi­sen ehkäi­se­mi­sek­si tulee kau­pun­kia muut­ta­vien monien eri pää­tös­ten vai­ku­tuk­set vain arvioi­da huo­lel­la, ja teh­dä sen jäl­keen pää­tök­set vii­saas­ti, kau­pun­gin ja kau­pun­ki­lais­ten parhaaksi.

    Päih­tei­den vää­rin­käyt­tä­jiä tai pel­käs­tään sote-tukien varas­sa elä­viä ei Hel­sin­kiin tar­vi­ta suh­teel­li­ses­ti yhtään sen enem­pää kuin muu­al­le­kaan. Lii­ka kes­ki­tys ja tii­vis­tä­mi­nen saat­taa vain ikä­vä kyl­lä pahim­mil­laan tuo­hon suun­taan kehi­tys­tä joh­taa, ja joh­taa­kin, jos slum­miu­tu­mi­sen merk­ke­jä alkaa näkyä katu­ku­vas­sa aina vain useam­min per korttelinväli.

  121. Vil­le: Ihan kuin asun­to­jen hin­nan nousu ei hait­tai­si mitään tai oli­si oikeas­taan hyvä asia. Käy­tän­nös­sä asun­not oste­taan lai­na­ra­hal­la ja kor­keam­pi hin­ta näkyy kor­keam­pi­na kuukausikuluina.

    Asun­non osta­jal­le hinn­an­nousu on tie­ten­kin huo­no asia. Asun­non myy­jäl­le se on aivan samas­sa mää­rin hyvä asia. Hin­ta ei ole kus­tan­nus, vaan varal­li­suu­den siirto. 

    Koet­ta­kaa nyt hyvät ihmi­set ymmär­tää, että hin­ta ei ole sama asia kuin kus­tan­nus. Kus­tan­nus on se tuo­tan­non­te­ki­jä joka lai­te­taan jon­kin asian tuot­ta­mi­seen. Hin­ta on se mää­rä rahaa joka siir­re­tään että asia vaih­taa omistajaa. 

    Asun­to­jen raken­ta­mi­sen väli­tön kus­tan­nus ei rii­pu sii­tä, mihin raken­ne­taan — no, toki riip­puu vaik­ka sii­tä, jou­du­taan­ko lou­hi­maan kal­lio­ta tai paa­lut­ta­maan suo­ta, mut­ta maa­poh­jan hin­ta ei ole kus­tan­nus. Jos raken­ne­taan sin­ne mis­sä hin­nat ovat hal­po­ja, kus­tan­nus pysyy sama­na mut­ta kysyn­tä on pienempi.

    Jos asun­to­jen hin­ta nousee, se ei ole hyvä tai huo­no asia koko­nai­suu­den kan­nal­ta sinän­sä, vaan se on infor­maa­tio­ta, joka ker­too että tän­ne halu­aa muut­taa useam­pi ihmi­nen. Jos lisä­ra­ken­ta­mi­nen *nos­taa* hin­to­ja, niin ker­too että lisä­ra­ken­ta­mi­sen myö­tä vie­lä useam­pi halu­aa muut­taa. Se ei tar­koi­ta että alku­pe­räi­nen raken­ta­mi­nen oli vir­he, vaan että lisä­ra­ken­ta­mi­nen on vie­lä enem­män oikea ratkaisu. 

    Kas­va­nut hin­ta myös vähen­tää tun­kua kos­ka kuten todet­tua, har­vem­mal­la on varaa. Tämä tar­koit­taa että hinn­an­nousun pitäi­si rajoit­taa kysyn­tää. Jos ja kun kysyn­tä ei vähe­ne, niin hin­ta jat­kaa nousu­aan. Toki, hin­ta­kupla voi syn­tyä täs­tä, mut­ta sil­loin osta­jat ovat tyh­miä. On täy­sin moraa­li­ton­ta antaa tyh­mien pitää rahan­sa jos he halua­vat ne pis­tää menemään.

  122. R.Silfverberg: …Palaan asi­aan sit­ten kun joku pys­tyy ohjaa­maan monen näyt­te­li­jän teatterinäytelmää/elokuvaa kotoa käsin netin avul­la. Tie­tys­ti maa­seu­dul­la ja… 

    Ja pal­jon muuta.

    En halua kai­va­mal­la kai­vaa yhtä “eipäs kun”,

  123. Mau­rizio: “Ja olet siis koko ikä­si jou­tu­nut kär­si­mään sot­kus­ta, möy­käs­tä ja epä­so­si­aa­li­sis­ta ihmisistä”
    Niin­hän sä näyt kuvit­te­le­van, vaik­ken mä noin sanonutkaan.

    En mä kuvi­tel­lut mitään vaan ihan aidos­ti täs­sä yri­tän sinua ymmär­tää yrit­täes­sä­ni hah­mot­taa mis­tä ken­kä mah­dol­li­ses­ti saat­tai­si eni­ten puris­taa (eikä pel­käs­tään sinun koh­dal­la vaan mui­den­kin jot­ka tun­tu­vat kovas­ti näke­vät kai­ken­lai­sia mör­kö­jä kaupunkiasumisessa).

    Haas­tat­te­len kär­jis­tä­mäl­lä kos­ka sil­loin pääs­tään aina niin pal­jon nopeam­min asian yti­meen — kuten nytkin.

    Luul­ta­vas­ti osa pelon/ahdistumisen läh­teis­tä ovat perus­tel­tu­ja. Ihmi­nen­hän voi pelä­tä ja ahdis­tua mis­tä vaan. Ja yhä useam­pi näyt­täi­si ahdistuvankin.

    Oma koke­muk­se­ni kau­pun­geis­sa asu­mi­ses­ta on pää­osin ihan posi­tii­vis­ta. Roh­ke­ni­sin väit­tää, että kans­sa­kau­pun­ki­lai­set tuu­mi­vat voit­to­puo­lei­ses­ti saman suun­tai­ses­ti kos­ka­pa tääl­lä yhä asuvat.

    Suo­mes­sa päih­teis­sä toik­ka­roi­via on kui­ten­kin aika help­po ignoo­ra­ta. Ja kun ei voi niin sil­loin­kin lähin­nä vain har­mit­taa alen­nus­ti­la ja kor­kein­taan vähän ais­tit terä­vöi­tyy enna­koi­des­sa poten­ti­aa­li­sen tilan­teen vyö­ryes­sä pääl­le. Aika har­voin sitä var­si­nai­ses­ti pelä­tä saa.

    Maa­il­mal­la­kin nark­ka­rei­den pitää lähin­nä pelä­tä mui­ta ihmi­siä — eikä toi­sin päin — sik­si niin monel­la on koi­ra turvana. 

    Onnek­si meil­lä ei vie­lä ole pidet­ty hyvä­nä sosi­aa­li­po­li­tiik­ka­na sitä, että nar­ko­maa­ni saa kun­tou­tua itsek­seen ovi­sy­ven­nyk­sis­sä makuu­pus­sin­sa kans­sa pah­vin palan toi­mit­taes­sa tek­ni­sen makuu­alus­tan virkaa.

    Kau­pun­kei­hin pesiy­ty­nyt ker­jä­läi­syys toki suret­taa, mut­ta ker­juu­vä­ki ilmes­tyy aamui­sin katu­ku­vaan samal­la sin­nik­kyy­del­lä kuin töö­lö­läis­rou­vat ja maa­il­maa­sy­lei­le­vät hips­te­rit heil­le lant­tia tah­to­vat tyrkyttää.

    Rat­kai­su löy­ty­nee jos­tain toi­mi­vam­mas­ta stra­te­gias­ta, mut­ta tätä ei halu­ta tun­nus­taa. Kos­ka suvaitsevaisuus.

    Luu­len, että itseä­ni eni­ten on jäns­kät­tä­nyt joko kivää­riä tai hau­lik­koa peh­mus­te­tus­sa kote­los­sa met­ros­sa muu­ta­ma vuo­si taka­pe­rin kul­jet­ta­nut mies­hen­ki­lö. Pukeu­tu­mi­ses­ta päät­te­lin kui­ten­kin, että vis­siin oli met­sään menossa.

    Mut­ta camo­pu­ku­ja­han nämä vii­me aikai­set anti­san­ka­rit­kin ovat pre­fe­roi­neet käyt­tää sekä meil­lä että maailmalla.

    Kyl­lä sii­nä vähän ais­tit terä­vöi­tyy, että jos täs­sä mat­kaa­kin joku kanssaihmisiin/yhteiskuntaan väsäh­tä­nyt yksi­lö, niin sai­si­ko sel­lai­sen nil­li­tet­tyä kan­vee­siin ennen kuin alkaa tapahtua?

    Mut­ta siis noin pää­asial­li­se­ti en lii­ku kau­pun­gil­la pel­ko perseessä.

    Seka­käyt­tä­jät pii­naa­vat lähin­nä toi­si­aan, ja toi­si­naan heis­tä läh­tee pal­jon ään­tä. Aggres­sii­vis­ta puhet­ta kyl­lä ajoit­tain kuu­lee, mut­ta se ei yleen­sä tun­nu ole­van koh­dis­tet­tu kehen­kään pai­kal­le sat­tu­neis­ta vaan yleis­tyyp­pis­tä kiti­nää sekä nuor­ten osal­ta myös huomiontavoittelua.

    Usein kyse lie­nee­kin nar­kin omas­ta itse­suo­je­lu­vais­tos­ta: kun antaa itses­tään riit­tä­vän aggres­sii­vi­sen vai­ku­tel­man muil­le, niin muut jät­tä­vät rau­haan. Mitä ilmei­sem­min kon­sep­ti toi­mii var­sin hyvin.

    Ran­to­jen­mie­het saat­ta­vat spo­ras­sa hais­ta, mut­ta useim­mi­ten­han kave­rit vaan tah­too nukkua.

    Nor­mi­juo­pot ovat alkuil­las­ta lähin­nä huvit­ta­via ja hyväl­lä tuu­lel­la, lop­pua koh­ti sit­ten aggres­sion taso vaih­te­lee yksi­löit­täin. Yleen­sä sekin jää pel­käl­le puheen tasolle.

    Mut­ta kos­ka en itse enää juo­pot­te­le, enkä hen­gaa pik­ku­tun­neil­la snä­gä­ril­lä, niin tämä maa­il­ma ei kos­ke­ta itseä­ni oikeas­taan mil­lään tavalla.

    Suo­sit­te­len mui­ta­kin kokeilemaan.

    Mau­rizio: kän­nyk­kään­sä räplää­viä ja pääl­le käve­le­viä somei­dioot­te­ja, ja jal­ka­käy­tä­väl­lä tuhat­ta ja sataa fil­la­ril­la aja­via Bin Lade­nin näköi­siä par­ta­sui­ta. Sii­nä nyt ensalkuun.

    En viit­si lai­na­ta lop­pu­miet­tei­tä­si, jokai­nen voi käy­dä luke­mas­sa ne uudes­taan. Var­mis­tan kui­ten­kin ihan aluk­si, että olet­ko sä täs­sä nyt ihan tosissasi?

    Jos olet, niin kyl­lä mä nyt jou­dun vetä­mään täs­tä sen saman joh­to­pää­tök­sen — jota jo apri­koin — että sun oman viih­ty­mi­sen ja mie­len­ter­vey­den kan­nal­ta kau­pun­gis­sa asu­mi­nen ei ehkä ole sinul­le se kaik­kein toi­mi­vin jut­tu, ja että lan­de­ri­va­ri­bunk­kaus voi sopi­si sul­le oikein­kin hyvin.

    Sik­si tois­tan kysy­myk­se­ni: mik­si kär­vis­tel­lä yhtään pitem­pään kun kukaan ei sii­hen pakota?

  124. R.Silfverberg: Palaan asi­aan sit­ten kun joku pys­tyy ohjaa­maan monen näyt­te­li­jän teatterinäytelmää/elokuvaa kotoa käsin netin avul­la. Tie­tys­ti maa­seu­dul­la ja pik­ku­paik­ka­kun­nil­la on kans­sa kesä- ja har­ras­tus­teat­te­rei­ta, ja you­tu­been voi lait­taa ama­töö­ri­vi­deoi­ta mut­ta nyt tar­koi­tan jotain sel­lais­ta joka vetää iso­ja, monen sadan kat­so­jan sale­ja täy­teen ja pyö­rii ohjel­mis­tos­sa monta 

    Läh­ti­pä edel­li­nen vikkelään.

    Olet monel­la koh­taa oikeas­sa. Toi­saal­ta on kult­tuu­rin ja luo­vuu­den ehkä mark­ki­naeh­toi­sin(?) sii­pi eli bän­di­toi­min­ta. Ja se jos­ta­kin syys­tä ei kat­so juu­ri­kaan paik­kaa, olo­suh­tei­ta eikä ympä­ris­töä. Ota pois kaik­ki sub­ven­tiot ja kult­tuu­rin alu­eel­li­nen pai­no­tus lai­me­nee? Siis­kö. Vaik­ka ylei­sö oli­si­kin alu­eel­li­ses­ti painottunut.

  125. Mau­rizio:
    “mota­ria ym. auto­väy­liä pitäis jat­ku­vas­ti olla lisää­mäs­sä ja upgreidaamassa.” 

    Tot­ta joo. Niin ja ovat­kin piru­lai­set näi­nol­len kuu­lem­ma sitä huk­ka­put­kea­kin siel­tä Itik­ses­tä sta­diin päin pur­ka­mas­sa, kos­ka lan­dea­han se on. Hel­vet­tiä­kö siel­lä nääs met­rol­la teh­dään, kun sitä mota­ria­kin pitää kato olla koko ajan lisää­mäs­sä ja upgreidaamassa? 

    T: Mah­dol­li­nen tule­va häm­men­ty­nyt riva­ri­maa­lais­poi­ka Marjaniemestä

    Vii­tan­net nyt kehä ykkö­sen ris­teyk­sen suun­ni­tel­miin itik­ses­sä? Onko sii­tä sit­ten lyö­ty pää­tös luk­koon johon­kin suuntaan?

    Olen ymmär­tä­nyt, että täs­sä on vas­tak­kain muul­ta kau­pun­kiin autoi­le­van kan­san tun­not vs. kau­pun­gis­sa jo asu­vat jot­ka eivät eri­tyi­sem­min haluai­si edis­tää autoi­lun suju­voi­tu­mis­ta kos­ka sii­tä seu­raa yleen­sä ottaen lisään­ty­vää hin­kua pääs­tä kau­pun­kiin omal­la pirs­sil­lä joka — usko tai älä — hei­jas­tuu toi­mi­vam­man jul­ki­sen lii­ken­teen aikaan­saa­mi­seen negatiivisesti.

    Muun muas­sa.

    Autoi­le­va kan­sa halu­aa kehä kak­ko­sen jat­keen mah­dol­li­sim­man pian. Sit­ten oli tämä Haka­mäen­tien erit­täin kal­liik­si tul­lut upgrei­daus joka — mit­ta­ris­ta vähän riip­puen — osoit­tau­tui aja­tel­tua vähem­män kan­nat­ta­vak­si. Ja fil­la­ril­la liik­ku­val­le­han tuo oli abso­luut­ti­nen huonnonnus.

    Maa­kun­tiin syy­de­tään edel­leen mil­joo­nia lukui­siin tien­pa­ran­nuso­pe­raa­tioi­hin vaik­ka väki vähe­nee. Järkevää?

  126. En oikein ymmär­rä tätä tulen­pa­la­vaa intoa tuo­mi­ta tule­van hal­li­tuk­sen toi­met epä­on­nis­tu­neik­si jo täs­sä vaiheessa.

    Hal­li­tuk­ses­ta ulos­jää­neil­lä ei ole pie­nin­tä­kään syy­tä pau­ku­tel­la omia henk­se­lei­tään sen ver­ran saa­ma­ton­ta vii­mei­set nel­jä vuot­ta oli. Never again.

    Kokoo­musel­le­han täs­sä kävi kaik­kein par­hai­ten. Pää­si­vät nyt kuin koi­ra verä­jäs­tä. Ja eni­ten hal­li­tus­vas­tuu rokot­taa per­su­jen kan­na­tus­ta. Nel­jän vuo­den pääs­tä mita­taan sit­ten se todel­li­nen per­su­jen kan­na­tus. Mah­dol­li­ses­ti saam­me esi­ma­kua tule­vas­ti jo pian­kin kun ikä­vät leik­kauk­set yms. realisoituvat.

    Minus­ta hel­ve­tin piris­tä­vää, että per­sut täl­lä ker­taa vai­vau­tuu­vat hal­li­tus­vas­tuuseen, eivät­kä vain lous­ku­ta leu­ko­jaan kuten tähän asti. Pian alka­vat Soi­nin­kin kas­kut vähe­ne­mään huomattavasti.

    Vii­me ker­ral­la­han per­sut eivät suos­tu­neet mukaan edes poik­keus­jär­jes­te­lyl­lä. Neu­vot­te­lut kyl­lä lopul­ta kävi­vät vaik­ka annet­tiin­kin ymmär­tää ettei tuol­lai­seen hal­li­tuk­seen men­nä. Siis ihan saman­lai­sia oppor­tu­nis­te­ja kuin kaik­ki muut­kin. Tämän näke­vät pian uskol­li­sim­mat­kin persulaiset.

    Riip­puu pal­jon ylei­ses­tä talous­ke­hi­tyk­ses­tä tul­laan­ko perus­si­ni­mul­taa kiit­te­le­mään vai hauk­ku­maan. Eli onko talous­kas­vu seli­tet­tä­vis­sä Sipi­län teke­mil­lä rakenneuudistuksista. 😉

    Kok­ka­reil­le­han esim. kehi­ty­sa­vus­ta tin­ki­mi­nen sopii oikein­kin mai­nios­ti kun syyn sii­tä voi vie­rit­tää per­suil­le (ja kes­kus­tal­le), ja vain rivien välis­tä muis­tut­taa, että eihän me nyt her­ran juma­la itse oltais tähän läh­det­ty mut­ta kun noi pojat…

    Oli has­sua kuul­la Stub­bin toi­tot­ta­van, että nyt on hyvä mei­nin­ki ver­rat­tu edel­li­seen hal­li­tuk­seen. Vähän kuin itse­ään syyt­te­li­si. Mikä tie­tys­ti kovin­kin ter­ve­tul­lut­ta jos sii­tä seu­raa aitoa itse­tut­kis­ke­lua ja ennen kaik­kea parem­paa yritystä.

    Mel­koi­nen vie­te­riuk­ko tuo Stubb kyl­lä on. Pomp­paa ylös, karis­taa pölyt jak­ku­ta­kis­ta ja kai­vaa kes­to­hy­myn kas­voil­le niin kuin tilan­ne oli­si — taas! — suu­rin piir­tein paras­ta mah­dol­lis­ta gutaa.

    Tuol­lais­ta lipe­vää ja slii­pat­tua kie­li­tai­tois­ta jäbää kyl­lä tar­vi­taan ulko­mi­nis­te­rin pes­tis­sä. Mä äänis­tin kun­dia, että menis takas unio­niin lob­baa­maan, mut­ta ei kun se halusi­kin pää­mi­nis­te­rik­si yhdek­si kaik­kien aiko­jen huo­noim­paan hallitukseen…

    Vis­siin juu­ri­kin urhei­le­va­na nuo­ru­kai­se­na on jak­sa­nut aikoi­naan per­set­tään sen ver­ran puu­hun pai­naa, että yksi toh­to­rin­tut­kin­to on tul­lut pel­käl­lä urhei­li­jan asen­teel­la, että men­nään vaan luo­tia päin, vään­ne­tään täy­sil­lä ja kat­so­maan mihin se riittää.

    Tosin pöli­tii­kan toh­to­rius nyt tie­ten­kään päte­vöi­tä ketään mihin­kään — pait­si luen­to­sa­liin — mut­ta muka­vaa­han se on kun voi yhdis­tää euro­fii­liy­den taval­laan oikein­kin mie­len­kiin­toi­sen har­ras­tuk­sen kanssa.

    Kat­so­taan nyt mitä täs­tä tulee ennen kuin ale­taan lynk­kaa­maan jen­giä. Sekin oli­si syy­tä muis­taa, että Sipi­lä ja co ovat pako­tet­tu­ja teke­mään ikä­vä pää­tök­siä KOSKA Kätei­sen-Stub­bin lin­ja ei sii­hen pys­ty­nyt, ei sit­ten millään.

    Pitäi­si esim. ihan hyvä­nä, että luon­non­va­ra­mi­nis­te­riö saa­tai­siin aikai­sek­si. Saat­tai­si sii­nä eri ääri­päi­den ajat­te­lu kivas­ti tasoit­tua. Aina­kin kuun­te­lu­val­mius nousi­si pykä­län tai pari jota pitäi­sin pel­käs­tään posi­tii­vi­se­na asiana.

    Uotel­laan ja kah­tel­laan. Ei täs­sä oikein muu­ta­kaan voi.

  127. max: Läh­ti­pä edel­li­nen vikkelään.

    Olet monel­la koh­taa oikeas­sa. Toi­saal­ta on kult­tuu­rin ja luo­vuu­den ehkä mark­ki­naeh­toi­sin(?) sii­pi eli bän­di­toi­min­ta. Ja se jos­ta­kin syys­tä ei kat­so juu­ri­kaan paik­kaa, olo­suh­tei­ta eikä ympä­ris­töä. Ota pois kaik­ki sub­ven­tiot ja kult­tuu­rin alu­eel­li­nen pai­no­tus lai­me­nee? Siis­kö. Vaik­ka ylei­sö oli­si­kin alu­eel­li­ses­ti painottunut. 

    Muu­ten ihan ok kom­ment­ti, mut­ta tar­koi­tat kai
    har­ras­ta­ja­muusi­koi­ta etkä ammattilaisia?
    Eli nii­tä jot­ka huo­no­jen keik­ka­palk­kioi­den takia jou­tu­vat teke­mään muuu­ta työ­tä elät­tääk­seen itsensä? 

    On vai­kea sijoit­taa har­ras­ta­ja­tai­tei­li­joi­ta luo­vaan luok­kaan puh­taas­ti, jos hei­dän toi­nen ammat­tin­sa on jotain ihan tois­ta alaa mut­ta olkoot.

  128. R.Silfverberg: Sinä ehkä lisäät tähän luo­vaan ryh­mään opet­ta­jat ja muut vas­taa­vat kult­tuu­ria­lan perus­työn­te­ki­jät ja insi­nöö­rit mut­ta minä en.

    Toi käsi­te oli vaan yhden nuo­reh­kon ja sel­keäs­ti tur­han innos­tu­neen kau­pun­ki­lais­tut­ki­jan aikoi­naan for­mu­loi­ma, ts. sosio­lo­gin tuu­les­ta tem­mat­tu sateen­var­jo­ter­mi jon­ka alle voi niput­taa mel­kein mitä vaan tai olla niputtamatta.

    Se on vähän kuin rak­kaus: jokai­nen ymmär­tää sen omal­la taval­laan ja se on jokai­sel­le yhtä todel­li­nen (vaik­kei kyse vält­tä­mät­tä ole ehkä ollen­kaan rak­kau­des­ta vaan ihan jos­tain muusta) .

    Flo­ri­dan tee­se­jä on kri­ti­soi­tu pal­jon ja ihan aiheestakin.

    En usko, että täs­tä nk. luo­vas­ta luo­kas­ta kan­nat­taa hir­veäs­ti stres­sa­ta — saa­ti riidellä.

    Aja­tuk­se­na oli vaan teh­dä ero ns. jäl­ki­teol­li­sen ja teol­li­sen maa­il­man teke­mi­sen välille.

    Jos­ta tie­tys­ti on jak­set­tu jau­haa vuo­si­kym­me­niä, ei vas­ta 2002 kun Flo­ri­dan opus tuli ulos, ja moni hips­te­ri saat­toi kokea, että vih­doin­kin joku arvos­taa hei­dän­kin puuhasteluja.

    Yhä edel­leen maa­il­ma pyö­rii tuot­tei­den tuot­ta­mi­sen takia. Piste.

    Ennen duu­na­ri länk­kä­reis­sä duu­nas pirs­se­jä, nyt sama duu­na­ri suun­nit­te­lee pelejä.

    Jos Suo­meen ei jää yhtään insi­nöö­riä joka osaa vie­lä ihan oikeas­ti­kin suun­ni­tel­la fyy­si­siä lait­tei­ta jot­ka osaa teh­dä uusia asioi­ta — tai aina­kin uudel­la taval­la — vaan tääl­lä on vain pelk­kiä vaa­te­de­sig­ne­rei­ta, tie­to­ko­ne­pe­lien väsää­jiä ja levyn­pyö­rit­tä­jä­räp­pä­rei­tä, niin voin ker­toa, että koh­ta ei mene enää kenel­lä­kään kau­hean vahvasti.

    Autol­la pää­si jos­tain jon­ne­kin (aina­kin jos oli hyvin suun­ni­tel­tu ja toteu­tet­tu). Se oli sel­keäs­ti mitat­ta­vis­sa ole­va hyöty.

    Angry Bird­siä pelaa­mal­la oppii, niin, pelaa­maan hyvin (tai ole­tet­ta­vas­ti aina­kin parem­min) Angry Bird­siä ja mui­ta vas­taa­via tur­hak­kei­ta. Sekä duu­nis­sa että duu­nin ulkopuolella.

    Pao­lo Suho­sen rät­ti pääl­lä läm­mit­tää tasan yhtä vähän tai pal­jon kuin vas­taa­va 3 sent­tiä kus­tan­ta­va hiki­pa­ja­rät­ti. You only get brag­ging rights, not­hing more, not­hing less (sikä­li mikä­li vas­taan sat­tuu käve­le­mään yksi­lö joka osaa erot­taa bul­kin arti­saa­nin rak­kau­del­la ja pie­tee­til­lä valmistamasta).

    Näil­lä Pao­loi­den ja kump­pa­nei­den näper­te­lyl­lä ei ole oikeas­ti mitään rele­vans­sia min­kään suhteen.

    En ole havain­nut tuu­lu­pu­ku­kan­san jonot­ta­van pik­ku­pu­tiik­kien yli­hin­noi­tel­tu­jen rät­tien perään. Euron hiki­pa­ja­rät­tien myyn­ti pitää talou­den pyö­rät pyö­ri­mäs­sä — tai aina­kin vie­lä joten­kin pin­nal­la. Ikä­vä kyllä.

    Käsi­työ­läi­syys sinäl­lään on hie­no ja kan­na­tet­ta­va juttu. 

    Luul­ta­vas­ti mas­sat­kin alka­vat tukea käsi­työ­läi­syyt­tä heti kun käsi­työ­läi­set oppi­vat hin­noit­te­le­maan­kin tuot­teen­sa. I wouldn’t hold my breath, though.

    Oman ruo­an­tuo­tan­ton­sa ala­sa­ja­nut Suo­mi voi toki aina ostaa ruo­kan­sa siel­tä mis­tä hal­vim­mal­la saa. Pait­si jos tulee ruo­ka­pu­la (mis­tä syys­tä tahansa).

    Maa­il­man ruo­an­tuo­tan­to on niin kes­kit­ty­nyt­tä, että se hajo­aa luvat­to­man hel­pos­ti p.. päreiksi.

    Oma­va­rai­suut­ta pitäi­si aja­tel­la ennen kaik­kea varau­tu­mi­sek­si krii­si­ti­lan­tei­ta varten.

    Ei tar­vit­se olla kepu­lai­nen tämän ymmärtääkseen.

    Pitäi­sin ruo­kao­ma­va­rai­suut­ta perus­e­del­ly­tyk­se­nä sil­le, että min­kään­lai­seen vas­ta­rin­taan kan­sa edes kyke­ni­si mikä­li jou­tui­si vie­raan val­lan soti­laal­li­sen uhan/pelottelun alle. 

    Sil­le on aika vai­kea lait­taa oike­aa hin­ta­lap­pua. Oma­va­rai­suus on sii­tä­kin han­ka­laa, että sitä ei nyt vaan pol­kais­ta pys­tyyn vii­kon varoi­tusa­jal­la. Joko sul­la on ruo­kaa, tai näet näl­kää. Sii­nä ne optiot on sii­nä vai­hees­sa kun diplo­ma­tia on pet­tä­nyt eikä lai­naa­kaan heru persaukiselle.

    Takaa­ko NATO myös ilma­sil­lan ruokatoimituksineen?

    Jää näh­tä­väk­si.

  129. Tie­de­mies: Koet­ta­kaa nyt hyvät ihmi­set ymmär­tää, että hin­ta ei ole sama asia kuin kus­tan­nus. Kus­tan­nus on se tuo­tan­non­te­ki­jä joka lai­te­taan jon­kin asian tuot­ta­mi­seen. Hin­ta on se mää­rä rahaa joka siir­re­tään että asia vaih­taa omistajaa.

    Kii­tos talou­den oppi­tun­nis­ta. Mul­la on vaan yksi lom­pak­ko jos­ta joko voin mak­saa tai en voi mak­saa kämp­pää. En elä teo­rias­sa vaan sii­nä todel­li­suu­des­sa jos­sa asun­to­jen hin­nat jat­ka­vat kas­vu­aan siel­lä mis­sä työ­paik­ko­ja yhä on.

  130. Tie­de­mies: hin­ta ei ole kus­tan­nus. Jos raken­ne­taan sin­ne mis­sä hin­nat ovat hal­po­ja, kus­tan­nus pysyy sama­na mut­ta kysyn­tä on pienempi.

    Ei aivan. Jos peri­fe­ri­aan raken­ne­taan raken­nus­kus­tan­nuk­set siel­lä ovat aina­kin palk­ko­jen osal­ta pie­nem­mät ver­rat­tu­na kas­vu­kes­kuk­seen. Lisäk­si tont­ti on edullisempi. 

    Tie­de­mies: se on infor­maa­tio­ta, joka ker­too että tän­ne halu­aa muut­taa useam­pi ihminen.

    Lause on oikein kun sii­tä tipu­te­taan sana “halu­aa” pois.

    Selit­tä­vin syy mik­si jen­gi pak­kau­tuu kas­vu­kes­kuk­siin on se, että niis­sä on a) yli­pää­tään parem­mat työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ja b) huo­mat­ta­vas­ti parem­mat uran ete­ne­mis­mah­dol­li­suu­det (myös kan­sain­vä­li­ses­tä vink­ke­lis­tä tarkastellen).

    Kaik­ki muu kau­pun­ki­lai­suu­des­sa on sit­ten joko yli­mää­räis­tä plus­saa tai mii­nus­ta jol­le voi itse the­dä kovin vähän mitään (eli asia jon­ka kans­sa on vain ope­tel­ta­va elämään).

  131. R.Silfverberg:
    Mä las­ken tyy­pil­li­sik­si luo­van luo­kan amma­teik­si sel­lai­et kuten vaat­tei­den tai mui­den kulu­tus­tuot­tei­den desig­naa­jat, eri alo­jen tai­tei­li­jat, myös esiin­ty­vät sel­lai­set ja muut show­julk­kik­set, urhei­li­jat, mai­nos ja markkinointi-ihmiset.

    Tuo on yksi mah­dol­li­nen luo­kit­te­lu­ta­pa. Näyt­täi­si sisäl­tä­vän kai­ken hie­man­kin tai­tee­seen, tai­de­teol­li­seen tai viih­tee­seen vivah­ta­van. Luo­vuus on tie­ten­kin laa­jem­pi käsi­te, ja voi­si sisäl­tää myös tie­teel­lis­tä ja tek­nis­tä luo­vuut­ta. En tie­dä mitä OS ter­mil­lään haki. Kai jotain kes­kit­ty­mis­tä suo­si­vaa ja Hel­sin­gin ammat­ti­kun­tia kuvailevaa 🙂 .

    Ja nii­tä on huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin 70-luvul­la. Se joh­tuu sii­tä että ihmi­sil­lä ja yhteis­kun­nal­la on enem­män rahaa pyö­rit­tää tätä bisnestä.

    Joo, yhteis­kun­ta on vau­ras­tu­nut. Kes­kit­ty­mis­hyö­tyi­hin ja ‑hait­toi­hin täl­lä ei lie­ne kovin suur­ta vaikutusta.

    Sinä ehkä lisäät tähän luo­vaan ryh­mään opet­ta­jat ja muut vas­taa­vat kult­tuu­ria­lan perus­työn­te­ki­jät ja insi­nöö­rit mut­ta minä en.

    Yksi mah­dol­li­suus. Opet­ta­jat edus­ta­vat täs­sä ehkä tieteen/tiedon jaka­mis­ta. Ei kovin uut­ta luo­vaa (pait­si uusia yhteis­kun­nan jäse­niä), mut­ta hen­ki­ses­ti vaa­ti­vaa kuitenkin.

    Palaan asi­aan sit­ten kun joku pys­tyy ohjaa­maan monen näyt­te­li­jän teatterinäytelmää/elokuvaa kotoa käsin netin avulla.

    Suu­reen kat­so­moon saa koot­tua ylei­söä hel­poi­ten suu­ris­ta kau­pun­geis­ta. Tämä lie­nee kui­ten­kin myös jon­kin­lais­ta ret­ro­tai­det­ta ja katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä 🙂 . Tar­koi­tan että net­ti­ju­tut ovat se nouse­vin ala kui­ten­kin. Teat­te­rei­hin­kin tul­laan nyky­ään bus­si­las­teit­tain maa­seu­dul­ta, eli ei tar­vit­se asua kau­pun­gis­sa pääs­täk­seen naut­ti­maan tuon suu­ren kat­so­mon anti­mis­ta. Ja usein nämä jutut kat­so­taan telkkaristakin.

    Mä myön­nän että se väi­te kan­san­lau­luis­ta oli trol­li, mut­ta Hir­vas­kos­ki talous­maan­tie­teel­li­ses­tä työ­ryh­mäs­tä on nime­no­maan halu­nut että suo­ma­lai­set työl­lis­tyi­si­vät vain perus­e­loin­kei­nois­sa ja toi­saal­ta olen saa­nut aika tar­peek­si vii­me aiko­jen Kekkos-hehkutuksesta.

    En tun­ne Hir­vas­kos­ken aja­tuk­sia. Jos halu­aa kaik­ki perus­e­lin­kei­no­jen pariin, lie­nee jo sukua (vih­rei­den) Pent­ti Lin­ko­lal­le (tai jopa (vas­sa­rei­den) Pol Potil­le) 🙂 . Kek­kos­ta en ole havain­nut eri­tyi­ses­ti heh­ku­te­tun (kai joi­tain fane­ja on nyt kuten aiemminkin).

  132. Ennen­ai­kais­ta ja lap­sel­lis­ta ila­koin­tia:Kokoo­musel­le­han täs­sä kävi kaik­kein par­hai­ten. Pää­si­vät nyt kuin koi­ra verä­jäs­tä. Ja eni­ten hal­li­tus­vas­tuu rokot­taa per­su­jen kan­na­tus­ta. Nel­jän vuo­den pääs­tä mita­taan sit­ten se todel­li­nen per­su­jen kannatus. 

    Mitä tar­koi­tat odel­li­sel­la kannatuksella?

    Mie­les­tä­ni on kuta­kuin­kin sel­vää, että nyky­hal­li­tuk­sen kan­na­tus­poh­ja tlee romah­ta­maan, kos­ka niin kit­ke­rä kalk­kai jou­tu­vat tarjoilemaan. 

    Talou­de kor­jaus­toi­met ovat ikä­viä, pitää teh­dä enem­män tötä ja sil­leen. Sik­si­pä edel­li­nen hal­li­tus ei niis­sä pääs­syt mil­liä­kään eteen­päin. toi­vot­ta­vas­ti uusi hal­li­tus ottaa lusi­kan kau­nii­seen käteen ja pis­tää tuulemaan.

    Toi­voa myös sopii, että oppo­si­tios­sa dema­rit käyt­täät ajan hyö­dyl­li­ses­ti, uudis­tu­vat ja kai­va­vat jos­ta­kin Lip­pos­ta vas­taa­van puo­lue­joh­ta­jan nykyi­sen tilal­le. Mei­naan nel­jän vuo­den kulut­tua he saa­vat toden­nä­köi­sest jät­ti­voi­ton ja oli­si ihan kiva, jos sil­lo­ni val­taan pää­si­si joku täy­si­jär­ki­nen, eikä mit­kään 70-luvun teol­li­suus­kaut­ta elä­vät fossiilit.

  133. Sak­ke:

    Täs­sä vähän täy­den­nys­tä nimi­merk­ki “ze”:n tie­toi­hin. Kyse on eilen (12.5.2015 klo 17:33) jul­kais­tus­ta Yle:n Hel­sin­kiin liit­ty­väs­tä uuti­ses­ta: ks. “yle.fi/uutiset/espoo_imuroi_hyvia_veronmaksajia_helsingista__joistain_kaupunginosista_keskiluokka_jo_lahes_kadonnut/798533″.

    Jos kau­pun­kia tii­vis­te­tään lii­kaa ja vää­ris­sä pai­kois­sa, voi myös­kin käy­dä aika has­sus­ti. Jos joku slum­mia kai­paa, jää­köön sit­ten kai­paa­maan. Kes­ki­luok­ka (=hyvät veron­mak­sa­jat) hank­kii siloin auton (kel­lä ei ole) ja nos­taa kyt­kin­tä …, mut­ta tuo ei ole alu­eel­le hyväk­si. Ihmi­sil­lä tulee olla vapaus päät­tää sii­tä, mis­sä oma­ra­hoi­tuk­sen­sa (ja mah­dol­li­sen, koh­tuul­li­sen lai­na­mää­rän) puit­teis­sa asuvat. 

    Kysei­nen uuti­nen kos­kee tut­ki­mus­ta, joka ajoit­tuu vuo­sil­le 2001–2010, eli aikaan, jol­loin Hel­sin­gis­sä ei raken­net­tu juu­ri lain­kaan. Eli tuo muut­to­pa­ko ei miten­kään voi joh­tua sii­tä, että kau­pun­kia oli­si “tii­vis­tet­ty lii­kaa ja vää­ris­sä pai­kois­sa”, kuten esität.

    Sitä pait­si vuon­na 2009 kurs­si oli tämän mukaan jo kään­ty­nyt: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio

    Espoos­ta on vii­me vuo­si­na vir­ran­nut run­saas­ti hyvä­tu­loi­sia 45–64-vuotiaita veron­mak­sa­jia Hel­sin­kiin. Espoo­lai­sia hou­kut­ta­vat kan­ta­kau­pun­gin arvoa­lu­eet sekä uudet meren­ran­ta-alu­eet, kuten Eiran­ran­ta ja Jätkäsaari.

    Yksis­tään 2009 Espoo menet­ti kun­tien sisäi­sen muut­to­liik­keen takia 213 mil­joo­naa euroa val­tion­ve­ro­na­lai­sia tulo­ja. Mene­tys tuli liki koko­naan 45–64-vuotiaiden ikä­ryh­mäs­tä. Tap­pio­ta Espoo kir­ja­si myös elä­kei­käis­ten eli yli 65-vuo­tiai­den muutosta.”

    Joka tapauk­ses­sa ainoas­taan sisään ja ulos muut­ta­via tar­kas­te­le­mal­la Hel­sin­ki tulee lähes aina ole­maan häviä­jä veron­mak­sa­ja­kil­pai­lus­sa, kos­ka Hel­sin­kiin muut­taa vuo­sit­tain niin pal­jon opis­ke­li­joi­ta, mut­ta osa val­mis­tu­neis­ta muut­taa pois. Sil­ti tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vuon­na 2005 Hel­sin­ki­läis­ten vero­na­lais­ten tulo­jen medi­aa­ni oli 88,7% Espoo­lais­ten vas­taa­vis­ta ja vuon­na 2013 89,4%. Eli kes­ki­luok­ka ei ole laa­jas­sa mit­ta­kaa­vas­sa “otta­nut auto­ja alleen” ja paen­nut Espoo­seen, vaan kehi­tys on ollut pikem­min­kin päinvastaista.

    Lisäk­si jos hyvien veron­mak­sa­jien huo­mioon otta­mi­nen on mie­les­tä­si tär­kein asia kau­pun­kia suun­ni­tel­les­sa, niin kan­nat­taa men­nä tutus­tu­maan http://www.aluesarjat.fi ‑tie­to­kan­taan. Siel­tä löy­tyy mm. tau­luk­ko “Hel­sin­gin 15 vuot­ta täyt­tä­nyt väes­tö val­tion­ve­ro­na­lais­ten tulo­jen (euroa) mukaan 31.12”, jos­sa on lis­tat­tu eri kau­pun­gi­no­sien kes­ki­tu­lot. Yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa kan­ta­kau­pun­gin alueis­ta sijoit­tuu lis­tauk­ses­sa medi­aa­nin ja kes­kiar­von ylä­puo­lel­le, eli vero­ker­ty­mä niis­tä on parem­pi kuin väl­jis­tä lähiöis­tä. Sii­tä voi vetää esi­mer­kik­si sen joh­to­pää­tök­sen, että ei kan­na­ta raken­taa väl­jiä lähiöi­tä, vaan kan­nat­taa laa­jen­taa kantakaupunkia. 

    Vaih­toeh­toi­ses­ti voi vetää sen joh­to­pää­tök­sen, että ei kan­na­ta raken­taa mitään muu­ta kuin oma­ko­ti­ta­loa­luei­ta, mut­ta sit­ten menee “Sak­ken” vii­mei­set­kin lähi­vir­kis­ty­sa­lu­eet, kos­ka oma­ko­ti­ta­lot vie­vät tilaa aika pal­jon enem­män kuin tii­vis kort­te­li­kau­pun­ki puis­toi­neen kaikkineen.
    http://andrewgelman.com/wp-content/uploads/2013/04/sprawl2.jpg

    Kol­mas vaih­toeh­to on huu­taa, että ei saa raken­taa mitään mihin­kään, mut­ta se on aika tuhoon­tuo­mit­tu tie, kos­ka Hel­sin­kiin raken­net­ta­vis­ta asun­nois­ta saa niin hyvän hin­nan, että paha kapi­ta­lis­ti tulee ja raken­taa joka tapauk­ses­sa. Mark­ki­na­ta­lou­den kääntöpuolia?

    Noi­den lisäk­si löy­ty­nee mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja tai nii­den yhdistelmiä.

    Sak­ke: Hel­sin­gis­sä ikä­ni asu­nee­na (asun tois­tai­sek­si edel­leen) en slum­me­ja tai mui­ta epä­viih­tyi­siä aluei­ta tän­ne halua. Ei halua moni muu­kaan, aina­kaan tuon edel­lä­viit­taa­ma­ni uuti­sen perus­teel­la. Kai­paa­ko ken­ties “ze”? En ymmär­rä mik­si Hel­sin­kiin sel­lai­sia pitäi­si teh­dä. Pide­tään Hel­sin­ki mie­lum­min kau­pun­gis­sa viih­ty­vän kes­ki­luo­kan kuin slum­mien kaupunkina!

    Slum­miu­tu­mi­sen ehkäi­se­mi­sek­si tulee kau­pun­kia muut­ta­vien monien eri pää­tös­ten vai­ku­tuk­set vain arvioi­da huo­lel­la, ja teh­dä sen jäl­keen pää­tök­set vii­saas­ti, kau­pun­gin ja kau­pun­ki­lais­ten parhaaksi.

    Tämä kes­kus­te­lu me ollaan käy­ty jo aika mon­ta ker­taa. Mitä jos vih­doin ker­toi­sit yhden­kin kon­kreet­ti­sen esi­mer­kin “lii­al­li­sen tii­vis­tä­mi­sen” slum­miut­ta­mas­ta alu­ees­ta Hel­sin­gis­sä, jot­ta pääs­täi­siin asias­sa eteenpäin?

    Tah­toi­sin myös kuul­la seli­tyk­se­si sil­le, mik­si “lii­al­li­nen tii­veys” ei ole aiheut­ta­nut Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gin slum­miu­tu­mis­ta, vaan jopa Kal­lio on vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na kes­ki­luok­kais­tu­nut hur­jaa vauh­tia. (Kal­lion perus­pii­ris­sä asu­vien kes­ki­tu­lot ovat ajan­jak­sol­la 31.12.2005–31.12.2012 kas­va­neet yli nel­jän­nek­sel­lä, vaik­ka sii­nä on yli puo­let ajas­ta ollut paha talous­taan­tu­ma pääl­lä.) Voi­si­ko olla niin, että väl­jyys ja tii­veys eivät yksi­no­maan sane­le sitä, kuin­ka viih­tyi­sä­nä jotain aluet­ta pide­tään? Ja tie­tys­ti minä­kin kan­na­tan sitä, että alueis­ta teh­dään viih­tyi­siä, her­ran jes­tas sen­tään. Minus­ta esim. Jät­kä­saa­ri vai­kut­taa jo kes­ke­ne­räi­se­nä­kin pal­jon parem­mal­ta kuin Ruo­ho­lah­ti, mut­ta hävi­ää kui­ten­kin Puna­vuo­rel­le. Vii­me kädes­sä nämä ovat toki maku­ky­sy­myk­siä, kuten jo aluk­si sanoin. Jot­kut pitä­vät tii­viis­tä kau­pun­kiym­pä­ris­tös­tä, toi­set lähiöis­tä jne. Kyse ei ole parem­man tie­don puutteesta.

  134. Sak­ke: Kun­nol­li­nen, suju­vak­si suun­ni­tel­tu, teh­ty ja tar­vit­taes­sa kor­jat­tu lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä seu­dul­le tie­tys­ti tarvitaan.

    Ker­ro täs­tä ihmees­sä tar­kem­min­kin. Lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on aihee­na sii­tä kiin­nos­ta­va, että sii­tä ei löy­dy yhtä ja oike­aa totuutta.

  135. Sylt­ty: Mitä tar­koi­tat odel­li­sel­la kannatuksella?

    Mie­les­tä­ni on kuta­kuin­kin sel­vää, että nyky­hal­li­tuk­sen kan­na­tus­poh­ja tlee romah­ta­maan, kos­ka niin kit­ke­rä kalk­kai jou­tu­vat tarjoilemaan. 

    Talou­de kor­jaus­toi­met ovat ikä­viä, pitää teh­dä enem­män tötä ja sil­leen. Sik­si­pä edel­li­nen hal­li­tus ei niis­sä pääs­syt mil­liä­kään eteen­päin. toi­vot­ta­vas­ti uusi hal­li­tus ottaa lusi­kan kau­nii­seen käteen ja pis­tää tuulemaan.

    Toi­voa myös sopii, että oppo­si­tios­sa dema­rit käyt­täät ajan hyö­dyl­li­ses­ti, uudis­tu­vat ja kai­va­vat jos­ta­kin Lip­pos­ta vas­taa­van puo­lue­joh­ta­jan nykyi­sen tilal­le. Mei­naan nel­jän vuo­den kulut­tua he saa­vat toden­nä­köi­sest jät­ti­voi­ton ja oli­si ihan kiva, jos sil­lo­ni val­taan pää­si­si joku täy­si­jär­ki­nen, eikä mit­kään 70-luvun teol­li­suus­kaut­ta elä­vät fossiilit.

    Todel­li­sel­la kan­na­tuk­sel­la tar­koi­tan sitä, että pus­kis­ta on help­po huu­del­la. Nyt kun jou­tu­vat kan­ta­maan vaih­teek­si sitä vas­tuu­ta­kin se on rude awa­ke­ning monel­le per­su­jen kan­nat­ta­jal­le. Huo­maa­vat että demo­kra­tia on kom­pro­mis­sien teke­mis­tä ja sie­tä­mis­tä. Per­sut eivät ole var­si­nai­ses­ti kun­nos­tau­tu­neet sie­tä­mi­ses­sä — ei kyl­lä vihervasermistokaan.

    Mus­ta tun­tuu, että dema­rit ei tuos­ta suos­ta nouse enää kos­kaan. En jää kaipaamaan.

  136. Kii­tos täs­tä: Kii­tos talou­den oppi­tun­nis­ta. Mul­la on vaan yksi lom­pak­ko jos­ta joko voin mak­saa tai en voi mak­saa kämp­pää. En elä teo­rias­sa vaan sii­nä todel­li­suu­des­sa jos­sa asun­to­jen hin­nat jat­ka­vat kas­vu­aan siel­lä mis­sä työ­paik­ko­ja yhä on.

    Mut­ta se lom­pa­kos­sa ole­va raha vaih­taa omis­ta­jaa napin pai­nal­luk­sel­la riip­pu­mat­ta sii­tä, mon­ta­ko nol­laa sii­nä on peräs­sä. Sinul­le se on vaih­toeh­tois­kus­tan­nus: jos mak­sat isom­paa kuu­kausie­rää, rahaa jää vähem­män käyttöön. 

    Mut­ta se raha jota sinä et käy­tä, on rahaa joka joku muu sit­ten käyt­tää. “Kus­tan­nus” tar­koit­taa oikeas­ti sitä, että täy­tyy teh­dä jotain. 

    Kun mark­ki­na­hin­ta nousee, niin eri ihmi­set osta­vat ne asun­not. Eivät ne asun­not jää tyh­jik­si. Tätä Osmo on sano­nut vaik­ka kuin­ka moneen ker­taan, mut­ta tätä ei ymmär­re­tä, vaan useam­paan ker­taan tois­tel­tu sitä että “kun ne asun­not on niin kal­lii­ta niin ei siel­lä ole varaa asua”. On siel­lä varaa asua, kos­ka se hin­ta ker­ran on niin kova. Jos se hin­ta oli­si hal­vem­pi, siel­lä ei haluai­si niin moni asua. 

    Ton­tin hin­ta­kaan ei ole kus­tan­nus. Ton­tis­ta aiheu­tuu kus­tan­nus, joka riip­puu sii­tä, mil­lais­ta maa­ta se on. Kal­liol­le raken­ta­mi­nen on tyy­pil­li­ses­ti hal­vem­paa kuin suol­le; jos suo­ta on kau­pun­gin kysy­tyil­lä alueil­la, niin tämä kyl­lä tie­tys­ti nos­taa kus­tan­nuk­sia, mut­ta perus­kal­lio­poh­ja on vie­lä kal­liim­paa, kos­ka se hal­vem­pi raken­nus­kus­tan­nus kapi­ta­li­soi­tuu sii­hen maan hin­taan. Ja edel­leen hin­ta ei ole kus­tan­nus kun tar­kas­tel­laan kan­san­ta­lout­ta. Hin­ta on yksit­täi­sel­le osta­jal­le vaih­toeh­tois­kus­tan­nus (= saat vähem­män kal­jaa kun jou­dut mak­sa­maan enem­män) mut­ta kan­san­ta­lou­des­sa ei tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä kulu yhtään enem­pää sik­si että hin­ta on suurempi.

  137. tie­de­mies: Mut­ta se raha jota sinä et käy­tä, on rahaa joka joku muu sit­ten käyt­tää. “Kus­tan­nus” tar­koit­taa oikeas­ti sitä, että täy­tyy teh­dä jotain. 

    Kun mark­ki­na­hin­ta nousee, niin eri ihmi­set osta­vat ne asun­not. Eivät ne asun­not jää tyh­jik­si. Tätä Osmo on sano­nut vaik­ka kuin­ka moneen ker­taan, mut­ta tätä ei ymmär­re­tä, vaan useam­paan ker­taan tois­tel­tu sitä että “kun ne asun­not on niin kal­lii­ta niin ei siel­lä ole varaa asua”. On siel­lä varaa asua, kos­ka se hin­ta ker­ran on niin kova. Jos se hin­ta oli­si hal­vem­pi, siel­lä ei haluai­si niin moni asua. 

    Tämä on mie­len­kiin­toi­nen seli­te kos­ka sen seli­tys­voi­ma on niin suu­ri. Otan kau­pun­kien kas­vun annet­tu­na juu­ri täs­tä syys­tä. Jos ajan­het­kel­lä X tapah­tui­si­kin vält­tä­mis­tä niin sehän vain helpottaa/ennakoi ajan­het­ken X+1 ruuh­kau­tu­mis­ta. Sama ilmiö ämpä­ri- ja muis­sa jonois­sa, lipun­myyn­neis­sä. Jos en mene jonot­ta­maan joku muu jonot­taa hel­pom­mal­la. Niuk­kuu­den ja (käy­tän­nön kan­nal­ta) ääret­tö­män poten­ti­aa­li­sen kysyn­nän ilmiö. Samas­ta syys­tä ehdo­tin jos­kus aiem­min tääl­lä, että lii­ken­ne­ruuh­kia hel­pot­ta­vat lopul­ta vain abso­luut­ti­set rajoi­tuk­set vaik­ka­pa rekis­te­ri­kil­ven nume­roi­hin perustuen.

  138. tie­de­mies: kan­san­ta­lou­des­sa ei tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä kulu yhtään enem­pää sik­si että hin­ta on suurempi.

    Tämä perus­tuu ole­tuk­seen, että raha pysyi­si kan­san­ta­lou­des­sa. Glo­baa­lis­sa talou­des­sa raha liik­kuu hel­pos­ti maas­ta toi­seen, jol­loin asu­mi­ses­ta mak­set­tu isom­pi hin­ta on kulu­tus­ta toi­ses­sa maassa.

  139. kes­ki­tu­lot ovat ajan­jak­sol­la 31.12.2005–31.12.2012 kas­va­neet yli neljänneksellä” 

    Pal­jon­ko ne ovat kas­va­neet koko Hel­sin­gis­sä — tai vaik­ka­pa Espoos­sa — samal­la ajanjaksolla?

  140. tie­de­mies: Hin­ta on yksit­täi­sel­le osta­jal­le vaih­toeh­tois­kus­tan­nus (= saat vähem­män kal­jaa kun jou­dut mak­sa­maan enem­män) mut­ta kan­san­ta­lou­des­sa ei tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä kulu yhtään enem­pää sik­si että hin­ta on suurempi.

    Jos halu­taan talous­kas­vua, kal­jaa pitäi­si juo­da enem­män ja kulut­taa enem­män tuotannontekijöitä 😉

  141. Hra/rva mil­joo­na nimi­merk­kiä: tl;dr

    Mut­ta tode­taan nyt kui­ten­kin, että jol­let edes ymmär­rä pel­kää­mi­sen ja pän­ni­mi­sen eroa, niin tur­ha kai se on täs­tä jau­haa. Ja toi­sek­seen, kun sanoin joten­kin niin, että ‘vaik­ka noi­den kans­sa elä­mään pys­tyyy­kin, niin mik­si pitäi­si, jos itseä enem­män­kin miel­lyt­tä­viä vaih­toeh­to­ja on tar­jol­la’, niin min­kä ihmeen takia SINÄ vie­lä seu­raa­vas­sa kom­men­tis­sa­si vedät jon­kun oman siu­nauk­se­si asial­le sano­mal­la, että mul­le voi­si sopia joku muu parem­min, kos­ka juu­ri­han mä niin sanoin? Olet­ko ole­vi­na­si joku kaik­kien alo­jen ylei­se­ri­kois­asian­tun­ti­ja ja käsien pään­pääl­le­pa­ni­ja, vai pídät­kö ihan muu­ten vaan itseä­si älyl­li­ses­ti mui­ta yli­voi­mai­sem­pa­na? Ja tie­dät­kö, mitä moko­mat omni­po­tens­si­ku­vi­tel­mat saat­ta­vat ker­toa esim. luonteenpiirteistäsi? 

    Mut­ta se sii­tä, kos­ka tämän blo­gin tar­koi­tus tus­kin kui­ten­kaan on kes­kus­tel­la mei­kä­läi­sen asuin- ja eli­nym­pä­ris­töpre­fe­rens­seis­tä. Joten over and out, jos nyt sal­lit mun­kin ker­ran käyt­tää näi­tä rakas­ta­mia­si englan­nin­kie­li­siä kli­sei­tä. Eli myö­hem­piin siis…

  142. Mau­rizio: “kes­ki­tu­lot ovat ajan­jak­sol­la 31.12.2005–31.12.2012 kas­va­neet yli neljänneksellä”

    Pal­jon­ko ne ovat kas­va­neet koko Hel­sin­gis­sä – tai vaik­ka­pa Espoos­sa – samal­la ajanjaksolla?

    Kat­so itse siel­tä http://aluesarjat.fi ‑tie­to­kan­nas­ta. Sinä­hän olet kuin joku itse­päi­nen pik­ku­lap­si, jol­le kaik­ki pitää selit­tää kädes­tä pitäen :D. Vas­taus on kui­ten­kin, että vähemmän.

  143. R.Silfverberg: Mitä ne siel­lä pos­tin­kan­ta­jil­la tekee kun pos­ti kul­kee säh­kö­lan­ko­ja pit­kin, ja opet­ta­jik­si uudel­leen­kou­lu­tet­tiin insi­nöö­rien vai­mot (tai mie­het). Näin oli­si espoo­lai­nen audi­mies vastannut. 

    Pos­tin­kan­ta­ja = DHL:n tia muun fir­man short­si­duu­na­ri, joka tuo netis­tä oste­tut pake­tit perille.

    Mat­ka­la­palk­ka-aljoen työ­voi­maa kun tar­vi­taan sii­nä kuin vain eliittiä. 

    Opet­ta­jia tuu­raa­vat vahem­mat ihan ilmai­sek­si tal­koo­pe­ri­aat­teel­la, lie­nee­kö Suo­mes­sa moi­nen edes mah­dol­lis­ta. Lisäk­si hoi­de­tan kou­lun myy­jäi­sis­sä ja tapah­tu­mis­sa rahat hom­man pyö­rit­tä­mi­seen, sii­hen opet­ta­jat­kin osallistuvat.

  144. OK, sor­ry, my bad, auoin nyt pää­tä­ni lii­an vähän aamu­kah­via tois­tai­sek­si nau­tit­tua­ni. En nyt jak­sa tar­kis­taa, mut­ta siis muu­al­la VÄHEMMÄN? Usko­taan. Kes­ki­luok­kais­tu­nut on…

  145. Miten ihmees­sä voi aja­tel­la, ettei jol­la­kin alu­eel­la “ole enää kenel­lä­kään varaa asua”, kun siel­lä on niin kal­lis­ta? Se on juu­ri toi­sin­päin: kun jol­le­kin alu­eel­le halu­aa enem­män poruk­kaa kuin sin­ne mah­tuu, niin hin­nat nouse­vat niin kau­an että alu­eel­le halua­vien mää­rä leik­kaan­tuu tarpeeksi.

  146. Sylt­ty:
    Miten ihmees­sä voi aja­tel­la, ettei jol­la­kin alu­eel­la “ole enää kenel­lä­kään varaa asua”, kun siel­lä on niin kal­lis­ta? Se on juu­ri toi­sin­päin: kun jol­le­kin alu­eel­le halu­aa enem­män poruk­kaa kuin sin­ne mah­tuu, niin hin­nat nouse­vat niin kau­an että alu­eel­le halua­vien mää­rä leik­kaan­tuu tarpeeksi. 

    Ongel­ma voi­si olla sii­nä, että kaik­ki alu­eet vaa­ti­vat kui­ten­kin tie­tyn (ja osin oman­lai­sen­sa) pal­ve­lu­va­li­koi­man. Ja jot­kin tämän pal­ve­lu­va­li­koi­man osat ovat väis­tä­mät­tä, voi ottaa ole­tuk­se­na men­nei­syys on tae tule­vai­suu­des­ta :), vähä­tuot­toi­sia. Vaik­ka­pa sii­vous. Sii­tä ei tule iki­nä raha­kas­ta työ­tä teki­jäl­leen. Eli sii­voo­jan läs­nä­oloa alu­eel­la tulee joten­kin sub­ven­toi­da. Teen täs­sä koh­taa poik­keuk­sen ja puol­lan asu­mis­tu­kia kos­ka oikeu­den­mu­kai­ses­ti nii­den suu­rim­mat mak­sa­jat ovat myös läsnä.

  147. ze: Ker­ro täs­tä ihmees­sä tar­kem­min­kin. Lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä on aihee­na sii­tä kiin­nos­ta­va, että sii­tä ei löy­dy yhtä ja oike­aa totuutta. 

    Ei var­maan löy­dy­kään, eikä sen kei­no- tai väli­ne­va­li­koi­maa pitäi­si rajoit­taa liiaksi. 

    Esim. bus­seil­le, jois­ta jot­kut käyt­tä­vät rei­til­lään aikaa enem­män pai­koil­laan seis­tes­sään (pysä­keil­lä ja lii­ken­ne­va­lois­sa), kuin ete­ne­mi­seen, pitäi­si miet­tiä nopeu­tus­kei­no­ja. Sama pätee tie­tys­ti mui­hin­kin liikennevälineisiin. 

    Kis­kot tun­tu­vat ole­van nykyi­sin huu­dos­sa, ja O.S.:n suo­sios­sa. En tuo­ta sinän­sä ihmet­te­le, onhan rai­tio­vau­nul­la ja junal­la­kin yleen­sä ihan muka­va mat­kus­taa, kuten aina sil­loin täl­löin sopi­vaa kul­ku­vä­li­net­tä tar­vi­tes­sa teen­kin. Ei sil­ti pidä unoh­taa, että rai­tio­vau­nu ei hel­pos­ti tois­ta (, samaan suun­taan kul­ke­vaa, pysä­kin koh­dal­la) ohi­ta, ja että kis­ko­jen siir­to toi­sel­le rei­til­le on sil­ti aina pal­jon työ­lääm­pää kuin pelk­kä bus­si­rei­tin muutos.

  148. ze: Kysei­nen uuti­nen kos­kee tut­ki­mus­ta, joka ajoit­tuu vuo­sil­le 2001–2010, eli aikaan, jol­loin Hel­sin­gis­sä ei raken­net­tu juu­ri lain­kaan. Eli tuo muut­to­pa­ko ei miten­kään voi joh­tua sii­tä, että kau­pun­kia oli­si “tii­vis­tet­ty lii­kaa ja vää­ris­sä pai­kois­sa”, kuten esität. 

    Eipäs vää­ris­tel­lä! Tuo­ta en esittänyt! 

    Ennen YLE-vii­tet­tä kir­joi­tin: “Par­hai­ten voi eri­lai­sia aluei­ta ver­tail­la, jos nii­tä oma­koh­tai­sen asu­mi­sen kaut­ta tun­tee. Kun taka­na on useam­pi vuo­si­kym­men asu­mis­ta kivi­kau­pun­gis­sa aika moni tie­tää vii­meis­tään sil­loin, mitä se on.

    Täs­sä vähän täy­den­nys­tä nimi­merk­ki “ze”:n tie­toi­hin. Kyse on eilen (12.5.2015 klo 17:33) jul­kais­tus­ta Yle:n Hel­sin­kiin liit­ty­väs­tä uutisesta: …”
    ja sen jälkeen:
    “Jos kau­pun­kia tii­vis­te­tään lii­kaa ja vää­ris­sä pai­kois­sa, voi myös­kin käy­dä aika hassusti.”

    Kir­joi­tuk­se­ni liit­tyi aikaan tule­vaan, min­kä käyt­tä­mä­ni sija­muo­to­kin kertoo.

  149. ze:

    “Espoos­ta on vii­me vuo­si­na vir­ran­nut run­saas­ti hyvä­tu­loi­sia 45–64-vuotiaita veron­mak­sa­jia Hel­sin­kiin. Espoo­lai­sia hou­kut­ta­vat kan­ta­kau­pun­gin arvoa­lu­eet sekä uudet meren­ran­ta-alu­eet, kuten Eiran­ran­ta ja Jätkäsaari.

    Olet­ko tul­lut aja­tel­leek­si, että Hel­sin­kiin muu­tol­le saat­taa olla mui­ta­kin syi­tä, kuin Eiran­ran­nan tai Jät­kä­saa­ren houkuttelevuus. 

    Kaik­ki eivät ehkä ilah­du met­ron tulos­ta Ete­lä-Espoo­seen, ja toi­saal­ta, las­ten len­net­tyä pesäs­tä, voi oma­ko­ti­ta­lon pito käy­dä turhan
    ras­kaak­si pal­jon töi­tä teke­väl­le, sekä vähää­kään van­hem­mal­le väel­le, var­sin­kin kun elä­mää hel­pot­ta­van auton käyt­töä monin pai­koin (Hel­sin­gis­sä) kai­ken aikaa hankaloitetaan.

    En meni­si ehkä Eiran­ran­taa välit­tä­jien tavoin myös­kään lii­kaa kehu­maan, kos­ka olen alu­een kaut­ta olen­kin muu­ta­mat ker­rat kul­ke­nut (ja toki leh­dis­tä­kin luke­nut). Jos­tain syys­tä minä en juu­ri sil­lä raja­tul­la alu­eel­la viih­ty­nyt. Oli­si­ko joh­tu­nut täyt­tö­maas­ta? Hyvä tie­tys­ti, jos alue joil­le­kuil­le kelpaa.

    Et sat­tui­si tie­tä­mään, moni­ko asu­kas Espoos­ta on Eiran­ran­taan muuttanut? 

    Jät­kä­saa­res­ta voi olla ehkä vie­lä ennenaikaista
    kir­joit­taa, kun alue ei ole vie­lä lähes­tul­koon­kaan val­mis. Toi­vot­ta­vas­ti sii­tä ei teh­dä sel­lais­ta lii­ken­teen sump­pua, jol­le nykyi­set edel­ly­tyk­set ovat aivan ilmei­set. Esi­mer­kik­si Hie­ta­lah­den- ja Sil­li­lai­tu­rin suun­nal­ta kun uuden, raken­tu­van alu­een jul­ki­si­vua ja pro­fii­lia tar­kas­te­lee, ei näky omia sil­miä­ni juu­ri miellytä. 

    Niin se tie­tys­ti on, että maku­asiois­ta ei sovi kiis­tel­lä, joten jäte­tään tuo asia sik­seen. Ehkä tuo­kin näky­mä vie­lä jos­kus parem­mak­si muut­tuu, toi­vo­kaam­me edes kaik­ki niin …

  150. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Olet­ko lain­kaan aja­tel­lut, että jos te yri­tät­te estää kau­pun­kei­hin muu­ton kiel­tä­mäl­lä asun­to­lai­nat, ihmi­set voi­vat ottaa asun­to­lai­nan jos­tain ulko­mai­ses­ta pankista?

    Lai­na­ra­joit­teet progres­sii­vi­ses­ti tulo­jen mukaan alen­ta­vat tehok­kaas­ti asun­to­jen hin­to­ja. Jo nyt tähän samaan pyri­tään lai­na­kor­ko­jen vero­tuk­sel­li­sia vähen­ny­soi­keuk­sia rajoit­ta­mal­la ja kaup­pa­sum­man oma­vas­tuu­osuu­den koro­tuk­sil­la. Ei siis sinäl­lään uutta.

    Lai­nan mää­räl­li­nen rajoit­ta­mi­nen on kui­ten­kin tehok­kaam­paa kuin suh­teel­lis­ten rajoi­ti­nin­stru­ment­tien käyt­tö. En usko, että tätä voi­daan kier­tää lai­na­nos­toil­la ulko­mail­la sijait­se­vis­ta pank­ki­kont­to­reis­ta. Iso-Rober­tin­ka­dun Nor­dea ei myön­nä eikä voi myön­tää finans­si­val­von­nan alla asun­to­lai­naa kreik­ka­lai­sel­le insi­nöö­ril­le asun­no­nos­toa var­ten Atee­nas­sa. Ja jos tätä joten­kin voi­si kier­tää, lai­nan hin­nas­ta tulee joka tapauk­ses­sa kor­kea. Suo­mes­sa ole­vien kont­to­rien on nou­da­tet­ta­va Suo­men lakia ja Suo­men finans­si­val­von­nan sään­tö­jä ja se kos­kee niin suo­ma­lai­sia kuin ulko­mai­sia pankkeja.

    Ehdo­tus saat­taa vaa­tia lai­na­re­kis­te­rei­tä. Eräs tapa lai­na­ra­joit­tei­siin on myös vero­tuk­sel­li­nen, jol­loin edel­lä esi­te­tyil­lä sei­koil­la ei edes ole mer­ki­tys­tä. Lai­nan­käyt­töä asun­no­nos­toon (ja jopa muu­hun kulu­tuk­seen ja sijoi­tuk­siin)) ja sen vero­tus­ta voi­tai­siin seu­ra­ta vero­vi­ras­tos­sa samaan tapaan kuin pää­oma­tu­lo­ja ja nii­den vero­tus­ta. Täl­lä taval­la voi­tai­siin myös suun­na­ta kan­sa­lais­ten ja sijoit­ta­jien velan­ot­toa pysy­väs­ti työl­lis­tä­viin inves­toin­tei­hin ja yri­tys­hank­kei­siin kan­san­ta­lou­del­le hyö­dyt­tö­män ja ris­ke­jä tuot­ta­van asun­to­kau­pan sijaan.

    1. Sak­sa­lai­nen pank­ki voi myön­tää lai­nan vaik­ka Frank­fur­tin kont­to­ris­taan. Saat­taa edel­lyt­tää käyn­tiä Saksassa.

  151. Mau­rizio: OK, sor­ry, my bad, auoin nyt pää­tä­ni lii­an vähän aamu­kah­via tois­tai­sek­si nau­tit­tua­ni. En nyt jak­sa tar­kis­taa, mut­ta siis muu­al­la VÄHEMMÄN? Usko­taan. Kes­ki­luok­kais­tu­nut on…

    Hoh­hoi­jaa. Ei Kal­lio koko­naan ole kes­ki­luok­kais­tu­nut, mut­ta kes­ki­luok­kais­tuu kovaa vauh­tia. Puna­vuo­ri on esi­merk­ki kau­pun­gin­osas­ta, joka on kul­ke­nut kysei­sen kehi­tyk­sen lop­puun asti ja ylikin.

  152. Sak­ke:

    Olet­ko tul­lut aja­tel­leek­si, että Hel­sin­kiin muu­tol­le saat­taa olla mui­ta­kin syi­tä, kuin Eiran­ran­nan tai Jät­kä­saa­ren houkuttelevuus. 

    En ole sano­nut, että Eiran­ran­nan ja Jät­kä­saa­ren hou­kut­te­le­vuus oli­si ainoa syy muut­taa Hel­sin­kiin. Jokai­sel­la muut­ta­jal­la on aina omat yksi­löl­li­set syyn­sä, muut­ti min­ne tahansa.

    Sak­ke: Kaik­ki eivät ehkä ilah­du met­ron tulos­ta Ete­lä-Espoo­seen, ja toi­saal­ta, las­ten len­net­tyä pesäs­tä, voi oma­ko­ti­ta­lon pito käy­dä turhan
    ras­kaak­si pal­jon töi­tä teke­väl­le, sekä vähää­kään van­hem­mal­le väel­le, var­sin­kin kun elä­mää hel­pot­ta­van auton käyt­töä monin pai­koin (Hel­sin­gis­sä) kai­ken aikaa hankaloitetaan.

    Niin, ihmi­set saat­ta­vat muut­taa oman elä­män­ti­lan­teen­sa muut­tues­sa. Onko sii­nä joku ongelma?

    Vii­mei­seen lausee­seen sen ver­ran, että autoi­lua hait­taa eni­ten muut autoi­li­jat, kos­ka ruuh­kat syn­ty­vät sii­tä, että kaduil­la on lii­kaa auto­ja. Minus­ta Hel­sin­ki on kyl­lä kes­kit­ty­nyt lähin­nä autoi­lun rahal­li­seen tuke­mi­seen pysä­köin­ti­nor­mien muodossa.

    Sak­ke: En meni­si ehkä Eiran­ran­taa välit­tä­jien tavoin myös­kään lii­kaa kehu­maan, kos­ka olen alu­een kaut­ta olen­kin muu­ta­mat ker­rat kul­ke­nut (ja toki leh­dis­tä­kin luke­nut). Jos­tain syys­tä minä en juu­ri sil­lä raja­tul­la alu­eel­la viih­ty­nyt. Oli­si­ko joh­tu­nut täyt­tö­maas­ta? Hyvä tie­tys­ti, jos alue joil­le­kuil­le kelpaa.

    Et sat­tui­si tie­tä­mään, moni­ko asu­kas Espoos­ta on Eiran­ran­taan muuttanut? 

    Eiran­ran­ta on minus­ta­kin todel­la mitään­sa­no­ma­ton tuo­tos. Siel­lä on kui­ten­kin aika vähän talo­ja, joten sen mer­ki­tys Hel­sin­gin houkuttelevuuteen/houkuttelemattomuuteen ei lie­ne mer­kit­tä­vä. Tilas­to­ja aihees­ta minul­la ei ole.

    Sak­ke:Jät­kä­saa­res­ta voi olla ehkä vie­lä ennenaikaista
    kir­joit­taa, kun alue ei ole vie­lä lähes­tul­koon­kaan val­mis. Toi­vot­ta­vas­ti sii­tä ei teh­dä sel­lais­ta lii­ken­teen sump­pua, jol­le nykyi­set edel­ly­tyk­set ovat aivan ilmei­set. Esi­mer­kik­si Hie­ta­lah­den- ja Sil­li­lai­tu­rin suun­nal­ta kun uuden, raken­tu­van alu­een jul­ki­si­vua ja pro­fii­lia tar­kas­te­lee, ei näky omia sil­miä­ni juu­ri miellytä. 

    Suun­ni­tel­mien ja tähän men­nes­sä raken­ne­tun perus­teel­la Jät­kä­saa­ri vai­kut­taa pal­jon parem­mal­ta kuin vaik­ka Ruo­ho­lah­ti ja Pik­ku-Huo­pa­lah­ti. Noi­den ysä­rin tuo­tos­ten peit­toa­mi­nen ei tie­tys­ti ole suu­ri saa­vu­tus, mut­ta suun­ta kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­sa on nyt oikea. Jul­ki­si­vuark­ki­teh­tuu­ris­sa oli­si kui­ten­kin vie­lä pal­jon pet­rat­ta­vaa. Orna­ment­tien paluu lie­nee mah­dot­to­muus, mut­ta esi­mer­kik­si erk­ke­rei­tä ja har­ja­kat­to­ja toi­voi­sin näke­vä­ni uusis­sa talois­sa vähän nykyis­tä useam­min. Täl­lai­nen muu­ten mel­ko kes­kin­ker­tai­nen talo (kuvas­sa oikean­puo­lei­nen) näyt­tää heti ihan tyy­lik­kääl­tä, kun kat­to ei ole tasai­nen (esi­merk­ki Jät­kä­saa­res­ta): http://frantic.s3.amazonaws.com/rakennuslehti/production/L—-nsisatamankatu-k1-Arno-de-la-Chapelle-1200x600.jpg

    Lii­ken­teel­li­nen sump­pu Jät­kä­saa­res­ta voi tul­la, jos alu­een raken­ta­mi­ses­sa tavak­si muo­dos­tu­nut pysä­köin­nin sub­ven­tio jat­kuu tule­vai­suu­des­sa­kin. Nyt­hän kau­pun­ki tukee jokais­ta pysä­köin­ti­pai­kan Jät­kä­saa­res­ta hank­ki­vaa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la, mikä tie­ten­kin lisää autoi­lua. Autoi­lun lisään­ty­mi­nen voi taas joh­taa ruun­kiin. Jos­sain vai­hees­sa käy kui­ten­kin niin, että autoi­li­jat (tai aina­kin osa autoi­li­jois­ta) tajua­vat tilan­teen ja joko vähen­tä­vät autoi­lua, luo­pu­vat autos­ta koko­naan tai muut­ta­vat muu­al­le. Sen takia kan­ta­kau­pun­gin varak­kail­la­kin alueil­la auton omis­ta­mi­nen on vähäi­sem­pää kuin monel­la vähem­män varak­kaal­la alu­eel­la. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269032-autottomat-ovat-jo-enemmistona-useilla-helsingin-varakkailla-alueilla

    Jos Jät­kä­saa­ren kal­liit auto­kel­la­rit uhkaa­vat jos­sain vai­hees­sa jää­dä vajaa­käyt­töi­sik­si, niin toi­vot­ta­vas­ti niil­le kek­si­tään muu­ta käyt­töä. Tont­ti­koh­tai­nen pysä­köin­ti muo­dos­tuu tur­hak­si vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa, kun autot osaa­vat ajaa itse­näi­ses­ti park­kiin johon­kin kau­em­pa­na sijait­se­vaan pysä­köin­ti­lai­tok­seen. Se voi olla arki­päi­vää jo sil­loin, kun Jät­kä­saa­ren vii­mei­siä talo­ja vie­lä raken­ne­taan (2030-luvul­la).

  153. Sak­ke: Niin se tie­tys­ti on, että maku­asiois­ta ei sovi kiis­tel­lä, joten jäte­tään tuo asia sik­seen. Ehkä tuo­kin näky­mä vie­lä jos­kus parem­mak­si muut­tuu, toi­vo­kaam­me edes kaik­ki niin …

    Näin. Voi­han nii­tä omia maku­ja koit­taa perus­tel­la muil­le­kin ja mikäs sii­nä. Kes­kus­te­le­mi­nen on aina muka­vaa. Eri­lais­ten tilas­to­jen, kyse­ly­tut­ki­mus­ten ja mui­den mit­taus­ten perus­teel­la on kui­ten­kin tur­ha väit­tää ettei­kö myös kau­pun­kia­su­mi­sel­le oli­si tilauk­sen­sa. En minä­kään ymmär­rä, mik­si jot­kut kuun­te­le­vat räp­piä tai aja­vat ita­lia­lai­sil­la autoil­la, mut­ta pyrin ole­maan tuo­mit­se­mat­ta hei­tä. Ei se tosin aina onnistu…

  154. Mä haluai­sin ihan aikuis­ten oikeas­ti olla kär­pä­se­nä katos­sa, kun­han mas­terplää­ni asun­to­lai­na­ra­joi­tuk­sis­ta esi­tel­lään kokoo­muk­sel­le valtioneuvostossa!

    Nyt­hän tämä alkaa men­nä jo aivan usko­mat­to­miin sfääreihin!

  155. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sak­sa­lai­nen pank­ki voi myön­tää lai­nan vaik­ka Frank­fur­tin kont­to­ris­taan. Saat­taa edel­lyt­tää käyn­tiä Saksassa.

    Var­mas­ti edel­lyt­tää käyn­tiä ja vakuuk­sien kans­sa. Jos pan­kil­la ei ole asiamiestä/konttoria Hel­sin­gis­sä, sil­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta arvioi­da lai­nan ris­kiä ja asun­to­va­kuu­den kes­tä­vyyt­tä. Joko lai­nas­ta tulee hyvin kal­lis tai sitä ei myön­ne­tä. Pitäi­si sel­vit­tää, mut­ta arve­len, että sak­sa­lai­nen finans­si­val­vo­ja voi lisäk­si tul­la hank­kees­sa väliin.

  156. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Saat­taa edel­lyt­tää käyn­tiä Saksassa

    Pitää ero­ta EU:sta ja saat­taa pas­si- ja vii­su­mi­pak­ko kaik­keen ulko­maan­mat­kai­luun, ettei­vät ala­mai­set pää­se teke­mään luvattomia.

  157. juk­ka heik­ki­nen: Jos pan­kil­la ei ole asiamiestä/konttoria Hel­sin­gis­sä, sil­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta arvioi­da lai­nan ris­kiä ja asun­to­va­kuu­den kestävyyttä.

    Nor­dea on val­miik­si ruot­sa­lai­nen pank­ki, ja Dans­ke tans­ka­lai­nen. Molem­mat löy­ty­vät sekä Tal­lin­nas­ta että Tuk­hol­mas­ta. Onko­han näi­den pank­kien tar­koi­tus teh­dä rahaa vai edis­tää kepu­lais­ta aluepolitiikkaa?

  158. R.Silfverberg: “Hir­vas­kos­ki talous­maan­tie­teel­li­ses­tä työ­ryh­mäs­tä on nime­no­maan halu­nut että suo­ma­lai­set työl­lis­tyi­si­vät vain peruseloinkeinoissa”

    Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Olet­ko lain­kaan luke­nut pape­ria, jota arvioit? Kuin­ka moni teis­tä on? Aivan jär­je­tön­tä kes­kus­te­lua täl­lai­nen, lope­tan osal­ta­ni tähän. 

    Lop­puun kui­ten­kin mai­nit­sen, että rahoi­tuk­sen saa­ta­vuu­den ja kiin­teis­tö­jen arvon­nousun lii­al­li­sen kiih­ty­mi­sen väli­nen yhteys on aivan sel­vä. Jos rahan hin­taa sää­del­lään, eikö oma­sääs­tö­osuut­ta tai lai­nan mää­rää pidä sää­del­lä? Miten tähän liit­tyy pan­kin ulko­mai­suus tai koti­mai­suus? Kyse on luot­to­lai­tos­lain alai­ses­ta toiminnasta. 

    Tääl­lä moni kir­joit­ta­ja kuvit­te­lee kes­kus­ta­lai­sen poh­dis­ke­lun nouse­van jos­ta­kin mer­kil­li­ses­tä kau­pun­ki­vi­has­ta. Sel­lai­nen on täy­sin maa­lin ohit­se ampu­mis­ta. Täysin.

  159. ano­nil­li: Nor­dea on val­miik­si ruot­sa­lai­nen pank­ki, ja Dans­ke tans­ka­lai­nen. Molem­mat löy­ty­vät sekä Tal­lin­nas­ta että Tuk­hol­mas­ta. Onko­han näi­den pank­kien tar­koi­tus teh­dä rahaa vai edis­tää kepu­lais­ta aluepolitiikkaa?

    Jos Nor­deal­la on Hel­sin­gis­sä kont­to­ri ja haluat asun­to­lai­nan hel­sin­ki­läi­sen asun­non vakuuk­sia vas­taan hel­sin­ki­läi­sen asun­non ostoon, ei Nor­dea etkä sinä voi kier­tää Suo­mes­sa toi­mi­via pank­ke­ja kos­ke­via asun­to­lai­naeh­to­jen finans­si­val­von­nan sään­tö­jä nos­ta­mal­la lai­nan Nor­dean ulko­mai­ses­ta kont­to­ris­ta. Nor­dea jou­tuu Tuk­hol­mas­sa­kin nou­dat­ta­maan täl­löin Suo­men finans­si­val­von­taa kos­ke­via sään­tö­jä. Sitä pait­si lai­na siir­tyy joka tapauk­ses­sa Suo­mes­sa sijait­se­vaan konttoriin.

  160. Onko meillä varaa vai eikö meillä ole, kas siinä kysymys! sanoo:

    tie­de­mies: Mut­ta se lom­pa­kos­sa ole­va raha vaih­taa omis­ta­jaa napin pai­nal­luk­sel­la riip­pu­mat­ta sii­tä, mon­ta­ko nol­laa sii­nä on peräs­sä. Sinul­le se on vaih­toeh­tois­kus­tan­nus: jos mak­sat isom­paa kuu­kausie­rää, rahaa jää vähem­män käyttöön. 

    Mut­ta se raha jota sinä et käy­tä, on rahaa joka joku muu sit­ten käyt­tää. “Kus­tan­nus” tar­koit­taa oikeas­ti sitä, että täy­tyy teh­dä jotain. 

    Kun mark­ki­na­hin­ta nousee, niin eri ihmi­set osta­vat ne asun­not. Eivät ne asun­not jää tyh­jik­si. Tätä Osmo on sano­nut vaik­ka kuin­ka moneen ker­taan, mut­ta tätä ei ymmär­re­tä, vaan useam­paan ker­taan tois­tel­tu sitä että “kun ne asun­not on niin kal­lii­ta niin ei siel­lä ole varaa asua”. On siel­lä varaa asua, kos­ka se hin­ta ker­ran on niin kova. Jos se hin­ta oli­si hal­vem­pi, siel­lä ei haluai­si niin moni asua. 

    Ton­tin hin­ta­kaan ei ole kus­tan­nus. Ton­tis­ta aiheu­tuu kus­tan­nus, joka riip­puu sii­tä, mil­lais­ta maa­ta se on. Kal­liol­le raken­ta­mi­nen on tyy­pil­li­ses­ti hal­vem­paa kuin suol­le; jos suo­ta on kau­pun­gin kysy­tyil­lä alueil­la, niin tämä kyl­lä tie­tys­ti nos­taa kus­tan­nuk­sia, mut­ta perus­kal­lio­poh­ja on vie­lä kal­liim­paa, kos­ka se hal­vem­pi raken­nus­kus­tan­nus kapi­ta­li­soi­tuu sii­hen maan hin­taan. Ja edel­leen hin­ta ei ole kus­tan­nus kun tar­kas­tel­laan kan­san­ta­lout­ta. Hin­ta on yksit­täi­sel­le osta­jal­le vaih­toeh­tois­kus­tan­nus (= saat vähem­män kal­jaa kun jou­dut mak­sa­maan enem­män) mut­ta kan­san­ta­lou­des­sa ei tuo­tan­non­te­ki­jöi­tä kulu yhtään enem­pää sik­si että hin­ta on suurempi.

    Aka­tee­mis­ta sai­var­te­lua, mut­ta sai­ver­rel­laan nyt sitten.

    Onko ihmisellä/perheellä todel­li­suu­des­sa varaa ko. asuntoon/kotiin JOS hän jou­tuu sik­si tin­ki­mään — tai jopa koko­naan luo­pu­maan — monis­ta sel­lai­sis­ta asiois­ta jois­ta hänen ei tar­vin­nut ennen ko. asunnon/kodin “ostoa” tin­kiä, saa­ti luopua.

    Onko älyl­li­ses­ti rehel­lis­tä edes kut­sua ihmistä/perhettä ko. asunnon/kodin omis­ta­jak­si KUN ko. asunnon/kodin kui­ten­kin edel­leen omis­taa pank­ki? Mah­dol­li­ses­ti vuo­si­kym­me­niä, mah­dol­li­ses­ti ikuisesti.

    Sil­lä eihän meil­lä ole min­kään val­ta­kun­nan takei­ta sii­tä, että tämä henkilö/perhe todel­la kyke­nee kos­kaan fak­ti­ses­ti omis­ta­maan asunnon/kodin jos­sa nyt asuu tai haa­vei­lee tule­vai­suu­des­sa asuvan.

    Ruot­sa­lai­set eivät enää lyhen­nä asun­to­lai­no­jaan ollen­kaan vaan elä­vät käy­tän­nös­sä vuo­kral­la. Meil­lä­kin voi pian olla sama tilan­ne edessä.

    Pan­kit eivät osaa hin­noi­tel­la asun­to­lai­no­jen ris­ke­jä oikein kos­ka kukaan muu­kaan ei tähän pys­ty. Mut­ta vaik­ka osai­si­vat­kin, ei tar­vit­se, kos­ka vii­me kädes­sä val­tio tulee ja pelas­taa joka tapauk­ses­sa joten mitä jär­keä pan­keil­la oli­si vaa­tia oikein/oikeammin mitoi­tet­tu­ja vakuuk­sia kos­ka suu­rim­mal­la osal­le jen­gis­tä ei kui­ten­kaan oli­si nii­hin varaa?

    Aina­kaan länk­kä­reis­sä ei vie­lä tois­tai­sek­si olla kos­kaan hom­mien kusies­sa halut­tu toi­mia siten kuten kapi­ta­lis­mi opet­taa. Mut­ta var­mas­ti ensi ker­ral­la tilan­ne on toi­nen… Yeah, right.

    Vie­lä het­ki sit­ten uskot­te­lim­me itsel­lem­me, että no wor­ries, suu­ren ikä­luo­kan pot­kais­tes­sa tyh­jää val­ta­va omai­suus siir­tyy hei­dän jäl­ki­pol­vel­le ja voim­me vain pyö­ri­tel­lä peu­ka­loi­tam­me ja teh­dä duu­nia jos sil­tä tuntuu.

    Todel­li­suu­des­sa suu­rin osa asunnoista/kodeista muut­tuu käy­tän­nös­sä arvot­to­mak­si (ellei jo ole sitä). Niis­tä tulee­kin talou­del­li­nen TAAKKA. Jo ole­mas­sa ole­vien sekä tulos­sa ole­vien mui­den taak­ko­jen LISÄKSI.

    Korot ovat nyt nol­las­sa ellei­vät käy­tän­nös­sä nega­tii­vi­sia. Näin ei tie­ten­kään voi jat­kua loput­to­mas­ti vaan jos­sain vai­hees­sa korot vää­jää­mät­tä nousevat.

    Ja sen seu­rauk­se­na em. ihmisten/perheiden mak­su­ky­vyn heik­kous heik­ke­nee enti­ses­tään eli he jou­tu­vat tin­ki­mään vie­lä­kin enem­män totu­tus­ta elin­ta­sos­ta. Useim­mat eivät tähän kui­ten­kaan pys­ty eli tule­vat käy­tän­nös­sä defaul­taa­maan asun­to­lai­nan­sa. Näin kävi mil­joo­nil­le amerikkalaisille.

    Mut­ta emme­hän me suo­ma­lai­set tie­ten­kään ole niin tyh­miä, että mak­sai­sim­me yli­hin­taa kodeis­tam­me kuvi­tel­len, että kas­vua ei voi pysäyt­tää ja että teke­väl­le aina töi­tä löy­tyy? Var­mas­ti löy­tyy­kin, pal­kan mak­su on sit­ten koko­naan eri asia…

    Hel­sin­gis­sä alkaa olla joka 8. asuk­ki viral­li­ses­ti työt­tö­mä­nä. Lisää tähän yhtä­löön vie­lä työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vat. Muu­al­la Suo­mes­sa ei mene sen parem­min, päin­vas­toin moni kun­ta on kon­kurs­si­kyp­sä eikä sin­ne tule enää iki­nä min­kään koko­luo­kan teol­lis­ta tuotantoa.

    Maa­ta­lous tulee elät­tä­mään yhä har­vem­man. Tilat siir­ty­vät vain uusil­le omis­ta­jil­le. Eco­no­my of sca­le (plus EU-tukiai­set) mah­dol­lis­ta­vat konei­den han­kin­nan siten, että “far­ma­rin” ei tar­vit­se jat­kos­sa kuin kiviä pot­kis­kel­la — jos huvittaa.

    Huol­let­ta­vien mää­rä kas­vaa, huol­ta­vien ei. Kes­ki­tu­lois­ten pal­kat las­ke­vat. Suu­ri­tu­loi­sia on lii­an vähän (ja heis­tä­kin yhä useam­pi läh­tee ja vie­lä­kin useam­pi uhkaa läh­teä pois Suo­mes­ta) jot­ta heis­tä oli­si apua muil­le. Pie­ni­tu­loi­set taas kyke­ne­vät elät­tä­mään ainoas­taan itsen­sä (eivät­kä usein edes sitä).

    Työ­suh­teet jat­ka­vat “epä­tyy­pil­lis­ty­mis­tä”. Kuin­ka moni uskal­taa perus­taa per­heen ja hank­kia asun­non jat­kos­sa jos pro­jek­ti­mai­set tai muu­toin kat­ko­nai­set työ­urat täs­tä vie­lä kovas­ta yleis­ty­vät? Kuin­ka monel­la riit­tää tule­vai­suu­de­nus­koa uudel­leen­kou­lutt­taa itsen­sä aina tar­peen niin vaa­ties­sa? Ja vaik­ka uskoa oli­si­kin, onko tähän kui­ten­kaan riit­tä­väs­ti hen­ki­siä ja/tai aineel­li­sia resursseja?

    Takaa­ko toh­to­rin­hat­tu työ­pai­kan? Ei enää. Itsea­sias­sa sii­tä voi olla jopa suo­ra­nais­ta haittaa.

    Suo­mi vel­kaan­tuu hälyyt­tä­vää vauh­tia, eikä monen tahon mukaan vält­tä­mät­tö­miä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia tun­nu­ta sil­ti­kään saa­ta­van aikaiseksi.

    Suo­men talou­den ei myös­kään ennus­te­ta lyhyel­lä täh­täi­mel­lä kas­va­van käy­tän­nös­sä lain­kaan. Sekin ske­naa­tio on mah­dol­li­nen, että hidas stag­naa­tio muut­tuu enem­män tai vähem­män pysy­väk­si. Koko Euroo­pan mittakaavassa.

    Ja joka vuo­si sosi­aa­li- ja ter­veys­me­not kas­va­vat huo­li­mat­ta sii­tä kyke­nem­me­kö leik­kaa­maan eläk­kei­tä, kiris­tä­mään sosi­aa­li­tu­kia sekä kar­si­maan hoi­to­ja kos­ka Suo­mi har­maan­tuu maailmanennätysvauhtia.

    Edes työs­sä­käy­vät eivät rahoi­ta omis­ta eläk­käis­tään kuin vain osan. Elä­ke­va­ro­ja sijoi­tel­laan jol­lain ris­kil­lä sin­ne ja tän­ne. Sii­nä­kin lei­kis­sä voi jää­dä luu vetä­vän käteen.

    Peli­suun­nit­te­li­jat ja rät­te­jä val­mis­ta­vat ovat pisa­ra meres­sä. Niil­lä ei Suo­men talou­den ongel­mia oikaista.

    Kone­sa­lit työl­lis­tä­vät mur­to-osan sii­tä mitä teh­das­sa­leis­ta pysy­väs­ti kilo­met­ri­teh­taal­le siir­ty­neet aikoi­naan. Automaatio/robotisaatio/digitalisaatio edis­tyy ja laa­je­nee hui­maa vauh­tia. Teko­ä­lyn todel­li­nen läpi­mur­to voi tapah­tua het­ke­nä minä hyvän­sä joka tulee teke­mään mones­ta nyky­am­ma­tis­ta redun­dan­tin käy­tän­nös­sä päivissä.

    OECD meni epä­huo­mios­sa huo­maut­ta­maan jo 1994, että val­tao­sa jen­gis­tä on yli­kou­lu­tet­tu teke­mään­sä työ­hön. Vain pie­ni osa työs­tä muut­tuu yhä komplek­si­sem­mak­si . Val­tao­sa työs­tä on rutii­ni­mais­ta puur­ta­mis­ta jos­ta ei tule­vai­suu­des­sa kan­na­ta mak­saa oikeas­taan juu­ri kenel­le­kään yhtään mitään.

    Oiko­tiel­le on nyt lis­tat­tu­na vajaat 5000 myy­tä­vää asuntoa/kotia Hel­sin­gis­sä. Mitä­kö­hän vikaa niis­sä on? Ettei vaan oli­si lii­an suo­lai­nen hintapyyntö?

    Hel­sin­ki on vuo­si­kausia kyen­nyt tar­joa­maan koh­tuu­hin­tais­ta kun­nal­lis­ta vuo­kra-asun­toa — alle joka sadan­nel­le hakijalle.

    Kuu­los­taa­ko kes­tä­väl­tä tule­vai­suu­dens­ke­naa­riol­ta? Eli rahaa on, takaat sen?

  161. Onko meillä varaa vai eikö meillä ole, kas siinä kysymys! sanoo:

    Sylt­ty: toi­sin­päin: kun jol­le­kin alu­eel­le halu­aa enem­män poruk­kaa kuin sin­ne mah­tuu, niin hin­nat nouse­vat niin kau­an että alu­eel­le halua­vien mää­rä leik­kaan­tuu tarpeeksi.

    Jep, ja tuo leik­kaus voi olla edes­sä pal­jon nopeam­min kuin kukaan osaa aavis­taa­kaan. Se oli koko tämän tari­nan pointti.

  162. älä luovuta niin helpolla jäbä, pölytiikka on kestävyyslaji :) sanoo:

    Johan­nes Hir­vas­kos­ki: Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Olet­ko lain­kaan luke­nut pape­ria, jota arvioit? Kuin­ka moni teis­tä on? Aivan jär­je­tön­tä kes­kus­te­lua täl­lai­nen, lope­tan osal­ta­ni tähän.

    En jak­sa uskoa, että kovin moni on tutus­tu­nut mai­nit­tuun pape­riin, puhu­mat­ta­kaan laa­jem­men. Mut mä voi­sin kyl lukee kun ehdin parem­min. Eli pis­tät­kö lin­kin mis­tä pää­sen käsik­si ko. prujuun?

    Johan­nes Hir­vas­kos­ki: Tääl­lä moni kir­joit­ta­ja kuvit­te­lee kes­kus­ta­lai­sen poh­dis­ke­lun nouse­van jos­ta­kin mer­kil­li­ses­tä kaupunkivihasta.

    Samaa olen havain­nut minä­kin. Joh­tuu var­maan aika pal­jon just täs­tä ettei vas­ta­puol­ta edes halu­ta yrit­tää ymmärtää.

    Se on hem­me­tin surul­lis­ta ja ker­too aika pal­jon suo­ma­lai­ses­ta kes­kus­te­lu­kult­tuu­ris­ta. Con­fir­ma­tion bias on tääl­lä poik­keuk­sel­li­nen vahva.

  163. Tie­de­mies: Suu­rin tra­ge­dia täs­sä on se, että ihmi­set eivät ymmär­rä miten hin­ta­me­ka­nis­mi toi­mii ja mitä se tar­koit­taa. Jos mar­gi­naa­li­nen asun­to myy­dään neliö­hin­nal­la 4000€, niin osta­jan täy­tyy halu­ta asua täs­sä asun­nos­sa mie­luum­min kuin jos­sain muu­al­la, mukaaan­lu­kein sel­lai­nen asun­to, jon­ka jos­tain ympä­rys­kun­nan takaa saa hin­taan 1200€ neliö.
    Kun hin­ta on niin kor­kea, niin esi­mer­kik­si argu­ment­ti jon­ka mukaan vain mak­su­ky­vyt­tö­mät haluai­si­vat Hel­sin­kiin, ei miten­kään voi olla oikea.

    Oli­si syy­tä muis­taa myös se, että iso osa ihmi­sis­tä asuu myös vuo­kral­la. Monel­la hel­sin­ki­läi­sel­lä ei vält­tis tule kos­kaan ole­maan varaa omaan asun­toon. Kos­kee eri­tyi­ses­ti sink­ku­ta­louk­sia — joi­den mää­rä tul­lee vain lisääntymään.

    Duu­nis­ta voi saa­da just sen ver­ran pätäk­kää, että se riit­tää vuo­kran mak­suun ja maka­ro­niin. Ei täl­lai­nen ihmi­nen voi kävel­lä pank­kiin hake­maan lai­naan kun ei ole min­kään­lais­ta pää­omaa ker­ty­nyt sukan­var­teen takuu­dek­si — eikä ehkä kos­kaan kerrykään.

    Asu­mi­nen jos­sain muu­al­la oli­si toki hal­vem­paa, mut­ta siel­lä jos­sain ei vält­tis ole sopi­vaa — tai mitään — työ­tä tar­jol­la. Pen­de­löin­nil­le­kin tulee äkkiä hin­taa vaik­ka ajai­si 20-vuot­ta van­hal­la romulla.

    Suu­rin osa opis­ke­li­jois­ta — joi­ta Hel­sin­gis­sä on pal­jon — on mel­koi­sen per­sau­ki­sia, ja heil­le kel­paa (=jou­tu­vat tyy­ty­mään) mm. kimp­pa-asu­mis­tyy­li­set rat­kai­sut ja/tai asu­mi­nen kana­kop­pe­ja muis­tut­ta­vis­sa luukuissa.

    Osa opis­ke­luai­ka­na saat­taa ruti­noi­tua em. asu­mis­ta­soon jopa sii­nä mää­rin, että alkaa pitää edel­lä kuva­tun kal­tai­sia asu­mis­jär­jes­te­ly­jä ihan “nor­maa­li­na” rat­kai­su­na jatkossakin.

    Sii­tä ei kui­ten­kaan pitäi­si vetää joh­to­pää­tös­tä, että jen­gi pre­fe­roi­si nime­no­maan asua kal­liil­la ja ahtaas­ti, ja mah­dol­li­ses­ti vie­lä asun­non mui­den luo­van luo­kan san­ka­rien kans­sa jakaen.

    Täs­tä asun­to­jen hin­to­jen kal­lis­tu­mi­sen yhtä­lös­tä ei voi unoh­taa sitä kom­po­nent­tia, että hel­sin­ki­läi­syys (eli Hel­sin­gis­sä asu­mi­nen) itses­sään on yhä useam­man yhä mer­kit­tä­väm­pi statussymboli.

    Hel­sin­ki­läi­nen voi tin­kiä elin­ta­sos­taan dra­maat­ti­ses­ti­kin vain kye­täk­seen säi­lyt­tä­mään tämän sta­tuk­sen mui­den sil­mis­sä, eli että on varaa asua Hel­sin­gis­sä — vie­lä­pä kes­kus­tas­sa tai kes­kus­tan tun­tu­mas­sa (miten iki­nä kukin sen pre­fe­roi mielessään/puheissa määritellä).

    Tämä ei vält­tä­mät­tä ole vie­lä mer­kit­tä­vä ongel­ma, mut­ta se voi täl­lai­sek­si kehittyä.

    Funt­si­taan vaik­ka jotain Lon­too­ta jos­sa yhä useam­man var­sin hyvin­kin rahaa teke­vien­kin “menes­ty­jien” on asut­ta­va kom­muu­nis­sa mikä­li halu­aa asua suo­si­tul­la alueella. 

    Tilan­net­ta voi toki aina pyr­kiä selit­tä­mään sil­lä, että on nas­taa kun on seu­raa, tai muil­la argu­men­teil­la. Todel­li­suus — ja var­sin­kin se rat­kai­se­vin syy — voi kui­ten­kin olla jotain ihan muuta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.