Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (2) Infran hinta

Rapor­tis­sa tai­vas­tel­laan infra­struk­tuu­riin kulu­vaa raha­mää­rää, kun Suo­mi pitää raken­taa sodan jäl­keen kol­man­nen ker­ran. Rapor­tis­sa halu­taan las­kea yhteen uuden infran ja muut­to­tap­pio­alueil­la käyt­tä­mät­tä jää­vän hin­ta yhteen. Yhteen nii­tä ei voi las­kea, on valit­ta­va jom­pi­kum­pi las­ku­ta­pa ja minä kyl­lä valit­si­sin sen uuden raken­ta­mi­sen kustannuksen.

Rapor­tis­sa yri­te­tään sanoa, että infra­kus­tan­nuk­set ovat tiheäs­tiu asut­tu­na hen­keä koh­den suu­rem­mat kuin har­vaan asut­tu­na. Tähyän asti on sanot­tu, että tien­pi­don kus­tan­nuk­set ovat Suo­mes­sa suu­ria mui­hin mai­hin ver­rat­tu­na, kos­ka asu­tus on niin harvaa.

Kau­pun­gin kas­vaes­sa tar­vit­ta­van uuden lii­ken­ne­ver­kon raken­ta­mi­nen on kal­lis­ta, mut­ta tätä ei pidä lii­oi­tel­la. Se on jotain 10 – 20 % asun­toin­ves­toin­neis­ta. Asun­not täs­sä mak­sa­vat ja sen asuk­kaat rahoit­ta­vat itse. He siis pitä­vät inves­toin­tia kannattavana.

Näis­tä infrain­ves­toin­neis­ta olen kui­ten­kin osit­tain samaa miel­tä. Nii­tä ei pitäi­si sub­ven­toi­da val­tion bud­je­tis­ta, kos­ka sii­nä on ris­ki tukea koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­ma­ton­ta infraa. Kan­nat­ta­van infrain­ves­toin­nin tun­tee sii­tä, että se on rahoi­tet­ta­vis­sa sil­lä maan arvon nousul­la, jon­ka se aiheut­taa. Voi­si­ko aja­tel­la, että val­tio vetäy­tyi­si tei­den raken­ta­mi­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta koko­naan ja jät­täi­si tämän kun­tien ja maa­kun­tien vas­tuul­le. Pitää tie­tys­ti olla jokin meka­nis­mi rahas­taa se arvon­nousu sen infrain­ves­toin­nin rahoittamiseen.

(Työ­ryh­män puheen­joh­ta­ja Johan­nes Hir­vas­kos­ki muu­ten kir­joit­ti blo­gi­kir­joi­tuk­sen sii­tä, kuin­ka vää­rin oli, että Van­taa käyt­ti lunas­tusoi­keut­taan maa-alu­ee­seen, jon­ka arvo oli monin­ker­tais­tu­nut Kehä­ra­dan ansios­ta. Kau­pun­kien maa­po­li­tii­kan ymmär­tä­mi­nen on vie­lä vähän haussa.)

Nyt Hel­sin­gin seu­dul­la val­tion toi­met ovat edis­tä­neet raken­teen hajau­tu­mis­ta. Jos kun­nat jou­tui­si­vat rahoit­ta­maan tie- ja rai­dein­ves­toin­tin­sa maan arvon nousul­la, vähän kat­sot­tai­siin, mitä kan­nat­taa teh­dä ja mitä ei. Kun rahan­ja­ko ei perus­tu loo­gi­siin mit­ta­rei­hin vaan man­ku­mi­seen, kai­ken­lai­sia hute­ja tulee rahoi­te­tuk­si. Jot­ta en jou­tui­si taas mai­nit­se­maan Kirk­ko­num­mea ja kal­lis­ta moot­to­ri­tie­tä, sanot­ta­koon vaik­ka, että Hel­sin­ki kaa­voit­tai­si Öster­sun­do­min tiu­kas­ti rai­de­lii­ken­teen varaan, jos jou­tui­si mak­sa­maan ne Por­voon väy­län inves­toin­nit, jot­ka Öster­sun­do­min raken­ta­mi­nen aiheuttaa.

Hel­sin­ki mak­saa val­tao­san kau­pun­gin kas­vus­ta aiheu­tu­vis­ta infra­kus­tan­nuk­sis­ta itse ja las­kut­taa tämän tont­tien hin­nois­sa. Uudet asuk­kaat sen siis mak­sa­vat. Kun muut­to­ha­lu­ja kui­ten­kin on, vai­kut­taa ylei­sen talous­lo­gii­kan mukaan sil­tä, kuin nuo inves­toin­nit oli­si­vat kannattavia.

52 vastausta artikkeliin “Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (2) Infran hinta”

  1. Lii­an nopea muu­tos tekee raken­ta­mi­sen ja infran teos­ta tap­piol­lis­ta. Jos on jat­ku­va yli­ta­jon­ta työs­tä raken­ta­mi­ses­sa työn hin­ta nousee, raken­nuk­sien hin­nat nouse­vat. Tei­den teke­mi­nen vähen­tää alaa, jota voi­daan vil­jel­lä, näin ravin­non tuot­to siir­tyy ulko­mail­le ja hin­ta nuo­see, kun kul­je­tus­mat­kat kas­va­vat. Kaa­voi­tet­tu tont­ti ei ole Sesam auke­ne yhteis­kun­nan ongel­miin sil­loin, kun ne joh­tu­vat poliit­ti­ses­ta korruptiosta.

  2. Miten infra­ra­hat oikeas­taan nykyi­sin jae­taan, esi­mer­kik­si tie- ja väy­lä­ra­ho­jen osal­ta? Tie­tää­kö kukaan, pal­jon­ko eri kun­nis­sa tai maa­kun­nis­sa on väy­liä, tei­tä ja katu­ja per asukas?

    Pitäi­si­kö kaik­ki infra­ra­hat jakaa kun­tien pää­nup­pi­lu­vun perus­teel­la? Oli­si­ko tuo rei­lu, hyvä ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen periaate?

    Jon­kin­lais­ta perus­in­fra­ra­haa voi­si toki syr­jäi­sil­le ja vähä­vä­ki­sil­le alueil­le­kin myön­tää, ettei­vät jäi­si aivan kor­peen, tiet­tö­mien tai­pa­leit­ten taak­se. Sen vuok­si infa­ra­hois­sa voi­si olla myös jokin asu­kas­mää­räs­tä riip­pu­ma­ton, kiin­teäm­pi osa.

    Voi­si­ko peri­aat­tee­na olla vaik­ka, että 80 % val­tion infra­ra­hois­ta jaet­tai­siin kun­nan asuk­kail­ta saa­dun koko­nais­ve­ro­tuo­ton mukaan, loput 20 % sit­ten maa­kun­nan pin­ta-alan perus­teel­la? Toi­mi­si­ko mal­li ongel­mit­ta ja maa­ta koh­ti parem­paa tule­vai­suut­ta koh­ti ohjaten?

    Veron­kier­tä­jiä tai vain sosi­aa­li­tuen varas­sa asu­via ei maa­ham­me var­maan­kaan pidä hou­ku­tel­la yhtään nykyi­siä enem­pää. Sen vuok­si pelk­kä asu­kas­mää­rä ei ehkä riit­tä­ne kri­tee­rik­si. Muu­ten voi­si lisää tuki­ra­haa havit­te­le­viin kun­tiin iskeä rahan­hi­mo, ja käy­dä kuin maa­kun­tien ammat­ti­kor­kea­kou­luil­le, jot­ka kuu­le­ma­ni mukaan käyt­ti­vät aina­kin aiem­min mer­kit­tä­viä sum­mia rahaa mit­ta­viin mark­ki­noin­ti­kam­pan­joi­hin haa­liak­seen uusia opis­ke­li­joi­ta aina Afri­kas­ta asti.

    Vero­tuk­sel­la kerät­tyä rahaa ei kan­na­ta kos­kaan haas­ka­ta. (Eikä muu­ten muu­ta­kaan rahaa …)

  3. Mitä har­vem­paan raken­ne­taan, sen enem­män täy­tyy raken­taa tei­tä (ja muu­ta infraa) — nämä ovat kal­lii­ta ja hin­ta (myös yllä­pi­don) suo­raan ver­ran­nol­li­nen sii­hen kuin­ka pal­jon näi­tä jou­du­taan raken­ta­maan. Hyvin yksin­ker­tai­nen asia, enkä ole Kepu­lien tai mui­den­kaan hajaan­nus-ideo­lo­gien näh­nyt kos­kaan osaa­van väit­tää vas­taan — oli­si­ko täs­sä rapor­tis­sa avat­tu vähän sitä miten enem­män voi olla vähemmän?

  4. …kiva että Hir­vas­kos­ki jak­saa meuh­ka­ta uppo­rik­kaan van­taa­lais-peri­kun­nan puo­les­ta. Kes­kus­tan hal­lit­se­mis­sa kun­nis­sa ei sit­ten kos­kaan teh­dä lunas­tuk­sia, vaan kun­ta mak­saa kil­tis­ti mitä iki­nä ton­teis­ta nyt vaik­ka­pa Hel­sin­gis­sä asu­vat peri­kun­nat keh­taa­vat pyytää…

  5. Osmo: “Näis­tä infrain­ves­toin­neis­ta olen kui­ten­kin osit­tain samaa miel­tä. Nii­tä ei pitäi­si sub­ven­toi­da val­tion bud­je­tis­ta, kos­ka sii­nä on ris­ki tukea koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­ma­ton­ta infraa.”

    Tämä var­maan­kin saat­taa päteä kau­pun­geis­sa, mut­ta suu­rin osa Suo­mea on ei-kaupunkia.
    Tie­ver­kon rahoit­ta­mi­seen ei tois­tai­sek­si ole kek­sit­ty kun­nol­lis­ta meka­nis­mia — mikä näkyy tie­ver­kon kunnossa.
    Esim. Englan­nis­sa autoi­li­joil­ta peri­tään ‘road tax’, mut­ta Suo­mes­sa autoi­li­joil­ta perit­tä­väl­lä verol­la rahoi­te­taan kaik­kea muu­ta niin että kysy­mys val­tion ‘sub­ven­toin­nis­ta’ ties­töön on lähin­nä absurdi.

  6. Kes­kus­ta­puo­lu­een ääri­ka­pi­ta­lis­ti­ses­ta into­hi­mos­ta pal­ki­ta maa­no­mis­ta­jia saa­daan vie­lä mon­ta hyvää MOT-ohjelmaa.

  7. Perus­ha­vain­to­na var­mas­ti­kin on oikea, että infra­ra­ken­ta­mi­sen yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat har­vaan raken­ne­tus­sa ympä­ris­tös­sä pie­nem­mät, mut­ta tii­viim­mäs­sä raken­tees­sa näi­tä yksi­köi­tä, kuten put­ki- tai katu­ki­lo­met­re­ja tar­vi­taan asu­kas­ta koh­den vähem­män. Täs­tä seu­raa, että infra­kus­tan­nus­ten kan­nal­ta on ole­mas­sa jokin opti­mi väen­ti­heys ja luul­ta­vas­ti se saa­vu­te­taan tuol­lai­ses­sa tyy­pil­li­ses­sä maa­kun­ta­kau­pun­gis­sa, kun kasau­tu­mis­hyö­ty­jä ei huomioida.

    Kun kat­soo maa­il­man kau­pun­ke­ja, niin välit­tö­mät kasau­tu­mis­hyö­dyt huo­mioi­den, kuten vaik­ka ihmis­ten kul­ke­mat mat­kat ja lähi­pal­ve­lui­den taso, niin tuol­lai­nen perin­tei­nen kivi­kau­pun­ki lie­nee opti­mi. Riip­puen kau­pun­gin taka­maan suu­ruu­des­ta kasau­tu­mis­hyö­ty­jä voi tie­tys­ti tul­la huo­mat­ta­van pal­jon­kin, mikä selit­tää muu­ta­mien maa­il­man­kau­pun­kien hyvin­kin tiheän asutuksen.

    Osin nämä kasau­tu­mis­hyö­dyt ovat ikään kuin perus­teet­to­mia. Kau­pun­kien his­to­ri­aa tun­te­va tie­tää, että ensim­mäi­set jät­ti­mäi­set maa­il­man­kau­pun­git eivät perus­tu­neet min­kään­lai­siin kasau­tu­mi­sen talou­del­li­siin hyö­tyi­hin, vaan sii­hen, että val­tio­val­ta kerä­si huo­mat­ta­van osan koko maan tuo­tan­nos­ta ja tör­sä­si sen maan pää­kau­pun­gis­sa kai­ken­lai­seen vii­me kädes­sä hyö­dyt­tö­mään, ennen kaik­kea hovin ja yli­mys­tön tuh­lai­le­vaan elä­mään. Tämän ajan peru­ja ovat vaik­ka­pa jät­ti­mäi­set Lon­too ja Parii­si. Vas­ta teol­li­sel­la ajal­la yhdis­ty­neis­sä Ita­lias­sa ja Sak­sas­sa kau­pun­ki­ra­ken­ne on pal­jon tasa­pai­noi­sem­pi. Voi koh­tuu­del­la arvioi­da, että Iso-Bri­tan­nia ja var­sin­kin Rans­ka ovat menet­tä­neet osan poten­ti­aa­lis­taan, kun pro­vins­sit ovat jää­neet alikehittyneiksi.

    Suo­mes­sa­kin voi Hel­sin­gin ase­ma olla yli­ko­ros­tu­nut, sil­lä sen kas­vun moot­to­ri on ollut ase­ma pää­kau­pun­ki­na. Jos­kin ns. oikea tilan­ne tus­kin tar­koit­tai­si muu­ta, kuin että yhden vah­van ja usean alue­kes­kuk­sen sijaan meil­lä oli­si kak­si tai kol­me vah­vaa kaupunkia.

  8. Van­taan pak­ko­lu­nas­tuk­sen vas­tus­ta­mi­nen perus­tuu omai­suu­den­suo­jan mer­ki­tyk­seen. Maa­po­li­tii­kan sisäl­tö ja tavoit­teet ovat kau­pun­gin lin­jauk­sia. Niil­lä ei voi ohit­taa lain ja perus­tus­lain omaisuudensuojaa. 

    Toki olen myös tavoit­tei­den jär­ke­vyy­des­tä eri mieltä.

    1. Lain nou­dat­ta­mi­nen on Suo­mes­sa tois­tai­sek­si lail­lis­ta. Laki kun­nan lunas­tusoi­keu­des­ta asun­to­tuo­tan­toa var­ten on edus­kun­nas­sa sää­det­ty ja senh perus­tus­lail­li­suus on aika­naan selvitetty.

  9. Lai­naus em. raportista: 

    ” Paa­vo Littow:n jo vuon­na 1989 teke­män tut­ki­muk­sen mukaan (Sisä­mi­nis­te­riön jul­kai­susar­ja 1989:3) pää­lii­ken­ne­väy­lien inves­toin­nit samal­la asu­kas­mää­rän kas­vul­la eroa­vat a) Hel­sin­gin, b) Turun, Tam­pe­reen, Oulun. Lah­den ja Jyväs­ky­län, sekä c) kym­me­nen pie­nem­män kau­pun­gin alueil­le toteu­tet­tu­na kar­keas­ti suh­de­lu­vuil­la 9–8‑2. Pää­asias­sa tämä selit­tyy Lit­towin mukaan juu­ri sil­lä, että pien­ten kau­pun­kien infra­struk­tuu­ri on yksin­ker­tai­sem­paa kuin suurten.
    Tut­ki­mus on sen ver­ran van­ha että sen mer­ki­tyk­seen nykyis­ten infra­ra­ken­ta­mi­sen kus­tan­nus­ten arvioin­nis­sa tulee suh­tau­tua varo­vas­ti. Suun­taa anta­vi­na tuol­loi­sia havain­to­ja voi­daan kui­ten­kin edel­leen pitää. 

    Samas­sa tut­ki­muk­ses­sa Lit­tow on esi­merk­ki­las­kel­mas­sa tar­kas­tel­lut 100 000 uuden asuk­kaan sijoit­tu­mis­kus­tan­nuk­sia. Otta­mal­la huo­mioon asun­to­ra­ken­ta­mi­sen sekä työ­mat­ko­jen kus­tan­nuk­set hän on pää­ty­nyt suh­de­lu­kui­hin 5 – 3,7 – 3. Myös täs­sä ver­ra­taan a) Helsingin,
    b) vii­den maa­kun­ta­kes­kuk­sen, sekä c) kym­me­nen pie­nem­män kau­pun­gin kas­vua toisiinsa.

    Suh­de­lu­vut ovat jäl­kim­mäi­ses­sä las­kel­mas­sa mer­kit­tä­väs­ti lähem­pä­nä toi­si­aan. Tämä selit­tyy sil­lä, että pel­kän jul­ki­sen väy­läs­tön ver­tai­lus­sa suu­ri mer­ki­tys tulee jo ole­mas­sa ole­val­le tie­ver­kol­le, jon­ka kapa­si­teet­ti riit­tää pie­nem­mis­sä kau­pun­geis­sa suu­rem­paan väestönlisäykseen.”

    Osmo, tien­pi­don kus­tan­nuk­set ja inves­toin­ti­me­not ovat eri näkö­kul­mia. Samoin kus­tan­nus­ten suh­de nykyi­seen väes­töön per capi­ta, vs. toi­saal­ta uusien asuk­kai­den asut­ta­mi­sen vaa­ti­man infran abso­luut­ti­set kustannukset.

  10. Hir­vas­kos­ki on oikeas­sa tuos­sa lunas­tuk­ses­sa. Kun­tien mono­po­li ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Jos kun­nil­la on tule­vai­suu­des­sa­kin oikeus kaa­voit­taa, pitää niil­tä evä­tä oikeus pak­ko­lu­nas­tuk­siin ja ehkä jopa maan omis­ta­mi­seen. Mono­po­li ei tuo­ta kos­kaan hyvää tulosta.

    1. Kal­le. Miten sit­ten rahoi­te­taan kehöä­ra­dan kal­tai­set infrain­ves­toi­nit, jos hyö­ty pitää lah­joit­taa onnek­kail­le maanomistajille?

  11. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …jos hyö­ty pitää lah­joit­taa onnek­kail­le maanomistajille?

    Omai­suu­den suo­ja on ter­veen yhteis­kun­nan yksi merk­ki. Nyt Suo­mes­sa ollaan tilan­tees­sa, jos­sa se ei enää ole itsestäänselvyys.

    Infran raken­ta­mi­nen on niin pie­ni osuus yhteis­kun­nan menois­ta, ettei sil­lä sinän­sä ole mer­ki­tys­tä. Radat voi­daan kyl­lä raken­taa ilman, että omis­ta­jil­ta varas­te­taan. Toi­nen asia on sit­ten, miten omis­ta­jan ja kun­nan välil­lä sovi­taan esi­mer­kik­si katu­jen ja tek­nii­kan rakentamisesta.

    1. Kal­le, et näy­tä lain­kaan omak­su­neen län­si­mais­ta käsi­tys­tä omai­suu­des­ta. Tämä ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mi kuu­luu enem­män tuon­ne Suo­men itäpuolelle.

  12. Kal­le:
    Hir­vas­kos­ki on oikeas­sa tuos­sa lunas­tuk­ses­sa. Kun­tien mono­po­li ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Jos kun­nil­la on tule­vai­suu­des­sa­kin oikeus kaa­voit­taa, pitää niil­tä evä­tä oikeus pak­ko­lu­nas­tuk­siin ja ehkä jopa maan omis­ta­mi­seen. Mono­po­li ei tuo­ta kos­kaan hyvää tulosta. 

    Mono­po­lis­ta voi­daan luo­pua, kun maa­ta ale­taan vamis­ta­maan lisää. Sit­ten vas­ta ollaan ter­veel­lä pohjalla 😉

  13. Oulus­sa, jota pide­tään onnis­tu­neen asun­to­po­li­tii­kan keh­to­nai­na­kin, ei kaa­voi­te­taan mitään yksi­tyis­ten mail­le . Ne pak­ko­lu­nas­te­taan, jos ei myy.

  14. Kehä­ra­dan his­to­rias­ta löy­ty­nee muu­ta­mia mui­ta­kin mie­len­kiin­toi­sia maa­no­mis­tus­ku­vioi­ta, kuin ainoas­taan tämä yksit­täi­nen peri­kun­ta. Se että rata val­ta­kun­nan “ainoal­le” len­toa­se­mal­le on vedet­ty muu­ta­man van­taa­lai­sen mai­to­lai­tu­rin kaut­ta sen sijaan että oli­si toteu­tet­tu lii­ken­teel­li­ses­ti jär­ke­vä ja val­ta­kun­nal­li­ses­ti aidos­ti pal­ve­le­va yhteys, indi­koi vah­vas­ti sitä, että ihan koko pro­jek­tin ajan ei olla kovin huo­les­tu­nei­ta oltu sii­tä että yhteis­kun­nan tuot­ta­ma arvon­nousu mah­dol­li­ses­ti kaa­tuu yksi­tyi­siin taskuihin.

  15. Kal­le: Hir­vas­kos­ki on oikeas­sa tuos­sa lunas­tuk­ses­sa. Kun­tien mono­po­li ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Jos kun­nil­la on tule­vai­suu­des­sa­kin oikeus kaa­voit­taa, pitää niil­tä evä­tä oikeus pak­ko­lu­nas­tuk­siin ja ehkä jopa maan omis­ta­mi­seen. Mono­po­li ei tuo­ta kos­kaan hyvää tulosta. 

    Joo, no ovat­han ne lot­toar­von­nat kivo­ja. Var­sin­kin sil­loin ovat, jos nii­hin voi osal­lis­tua. Ja eri­tyi­sen hir­mu kivo­ja ne ovat sil­loin, jos arvon­nan tulok­seen voi vai­kut­taa kes­tit­se­mäl­lä tai muu­ten hyvä­nä pitä­mäl­lä viral­lis­ta val­vo­jaa tai arpo­jaa. Se viral­li­nen sit­ten pai­not­taa ne lot­to­pal­lot sopi­vas­ti, toki koros­taen arvon­nan rei­luut­ta ja laillisuutta. 

    Mut­ta sit­ten ne eivät ole kivo­ja ollen­kaan, jos jou­tuu nii­tä vain rahoit­ta­maan vail­la mah­dol­li­suut­ta osal­lis­tua itse arvontaan.

  16. Työ­ryh­män puheen­joh­ta­ja Johan­nes Hir­vas­kos­ki muu­ten kir­joit­ti blo­gi­kir­joi­tuk­sen sii­tä, kuin­ka vää­rin oli, että Van­taa käyt­ti lunas­tusoi­keut­taan maa-alu­ee­seen, jon­ka arvo oli monin­ker­tais­tu­nut Kehä­ra­dan ansios­ta. Kau­pun­kien maa­po­li­tii­kan ymmär­tä­mi­nen on vie­lä vähän haussa.”

    Hir­vas­kos­ki on poik­keus kepu­lai­ses­sa ajat­te­lus­sa. Kyl­lä kepu­lai­ses­sa ideo­lo­gias­sa koti on kor­keal­la arvos­tuk­ses­sa, kor­keam­mal­la kuin kokoomus-vihreä-akselilla

    Eri­tyi­ses­ti kepu­lai­ses­sa ajat­te­lus­sa koti on kon­kreet­ti­nen talo, oma­ko­ti­ta­lo, jos­sa asuu onnel­li­nen perus­per­he , isä, äiti ja lapsia

    Niin­pä Kepu­lan­dias­sa tont­ti­po­li­tii­kan tavoi­te on, että jokai­nen ihmi­nen, joka halu­aa saa ton­tin oma­ko­ti­ta­loa var­ten ja kohtuuhintaan.

    Edel­leen ideo­lo­gi­aa on jalos­tet­tu niin, että jos maa­ta ei saa­da raa­ka­maan hin­nal­la niin sitä lunas­te­taan pakol­la ja raa­ka­maan hinnalla.

    Niin­pä Kepu­lan­dias­sa kun­nil­la on aina varas­tos­sa tont­te­ja, jos joku sat­tui­si saa­pas­te­le­man kun­nan toi­mis­tol­le ja pyy­täi­si tonttia.

    Tämä on se perus­ku­vio , jota kepun hal­lit­se­mis­sa kun­nis­sa noudatetaan.

    Ja KKO pää­tös KKO:2014:2 tukee näke­mys­tä lunas­tuk­sen oikeu­tuk­ses­ta, olkoon Hir­vas­kos­ki mitä miel­tä tahansa.KKO tus­kin ottaa vali­tus­ta käsit­te­lyyn, sil­lä pää­tös on tuo­re ja vas­taa nykyis­tä lainsäädäntöä

    Sen sijaan hel­sin­ki­läi­sil­lä ei ole juu­ri rää­pyä kepuai­sen maa­po­li­tii­kan arvos­te­luun kun kat­soo maa­po­li­tiik­kaa esim Sipoos­sa tai mis­sä tahan­sa pääkaupunkiseudulla.Kaikessa pyri­tään maa­no­mia­ta­jan edun ja voi­ton mak­si­moin­tiin, Van­taa on heik­ko yri­tys muut­taa poli­tii­kan suuntaa.

    Ei Kepun­kaan toi­min­ta puh­tois­ta ole, kyl­lä Kepu­lan­dias­sa­kin kaa­voit­ta­mi­nen koh­dis­tuu kepu­lais­ten isän­tien mai­hin , lunastuksessa/myynnissä haka­tus­ta met­säs­tä tai vuo­ra­pel­los­ta saa kui­ten­kin pai­kal­li­seen tulo­ta­soon näh­den kel­po korvauksen

  17. Useat kir­joit­ta­jat (vähän Ode­kin mukaan lukien) näyt­tä­vät läh­te­vän sii­tä, että tiet ja väy­lät ovat vain asuk­kai­ta var­ten. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta lie­nee tär­keäm­pää, että nii­tä tar­vit­see elin­kei­noe­lä­mä. Sekä raa­ka-aineet (ruo­ka, puu, kai­vos­tuot­teet jne) pitää kul­jet­taa ja val­miit tuot­teet pitää taas kul­jet­taa. Siten ne eivät ole kulu­ja vaan investointeja.

  18. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le. Miten sit­ten rahoi­te­taan kehöä­ra­dan kal­tai­set infrain­ves­toi­nit, jos hyö­ty pitää lah­joit­taa onnek­kail­le maanomistajille? 

    Tähän ei ole oike­aa vas­taus­ta, mut­ta tot­ta­han on, että maanomistajia/kansalaisia ei käsi­tel­lä yhdenvertaisesti.

    Myös jo rakennetun/kaavoitetun maan arvo nousee ja rakennetun/kaavoitetun maan omis­ta­jat saa­vat pitää arvon­nousun. Raa­ka­maan omis­ta­jil­ta arvon­nousu sen sijaan lei­ka­taan täysimääräisesti.

  19. Jou­ko Tuo­mis­to:
    Useat kirjoittajat(vähän Ode­kin mukaan lukien) näyt­tä­vät läh­te­vän sii­tä, että tiet ja väy­lät ovat vain asuk­kai­ta var­ten. Kan­san­ta­lou­den kan­nal­ta lie­nee tär­keäm­pää, että nii­tä tar­vit­see elin­kei­noe­lä­mä. Sekä raa­ka-aineet (ruo­ka, puu, kai­vos­tuot­teet jne) pitää kul­jet­taa ja val­miit tuot­teet pitää taas kul­jet­taa. Siten ne eivät ole kulu­ja vaan investointeja.

    Kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti vähin­tään yhtä oleel­lis­ta on se, että ihmi­set (=asuk­kaat) pää­se­vät kul­ke­maan jou­he­vas­ti pai­kas­ta toi­seen. Yhä suu­rem­pi osa Suo­men vien­nis­tä on pal­ve­lu­vien­tiä tai ainee­ton­ta omai­suut­ta. Sitä var­ten ei tar­vi­ta ahtaa­jaa tai rek­ka­mies­tä, mut­ta sen syn­ty­mi­ses­sä ihmis­ten väli­nen yhteis­työ on ensi­si­jai­sen oleellista.

    Vien­nin mit­taa­mi­nen pel­käs­tään ton­neis­sa ja kuu­tio­met­reis­sä alkaa olla vähän van­han­ai­kai­nen läh­tö­koh­ta jos Suo­meen halu­taan edel­leen talous­kas­vua. Pel­käl­lä teol­li­suus­tuo­tan­nol­la ei pysy­tä maa­il­man kär­jen tah­dis­sa tehok­kuu­den kasvussa.

  20. Miten oli­si, saa­tai­siin­ko seu­raa­vak­si pak­ko­lu­nas­tet­tua Ete­lä-Hel­sin­gin arvoa­sun­to­ja ilkeil­tä por­va­reil­ta? Näin idäs­sä asu­va­na koen äärim­mäi­se­nä epä­koh­ta­na sen, että kes­kus­tas­sa asu­vat kel­lok­kaat pää­se­vät naut­ti­maan lot­to­voi­tos­taan ja ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta. Puna­vuo­ren duu­na­ris­lum­mis­ta aikoi­naan käm­pän osta­nei­den alko­ho­lis­tiah­taa­jien peril­li­set tus­kin ovat omal­la toi­min­nal­laan luo­neet sitä jopa sato­jen tuhan­sien euro­jen arvon­nousua, joka on 50 vuo­des­sa tapah­tu­nut. Että suu säk­kiä myö­ten, Osmo, ja tulon­siir­toa rik­kail­ta meil­le köy­hil­le. Hop hop!

  21. Lii­an van­ha:Edel­leen ideo­lo­gi­aa on jalos­tet­tu niin, että jos maa­ta ei saa­da raa­ka­maan hin­nal­la niin sitä lunas­te­taan pakol­la ja raa­ka­maan hinnalla.

    Kyl­lä Kepu halu­aa siir­tää kaa­voi­tus­hyö­dyn maa­no­mis­ta­jal­le. Oulus­sa­kin, nyt kun siel­lä on tapah­tu­nut suu­ri kun­tayh­dis­ty­mi­nen, ympä­rys­kun­tien kes­kus­ta­lai­sil­la oli­si into­ja muut­taa Oulun kau­pun­gin tont­ti­po­li­tiik­kaa maa­no­mis­ta­ja­ve­toi­seen suun­taan eli kaa­voit­taa yksi­tyis­ten maita.

  22. Voi­si­ko aja­tel­la, että val­tio vetäy­tyi­si tei­den raken­ta­mi­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta koko­naan ja jät­täi­si tämän kun­tien ja maa­kun­tien vas­tuul­le. Pitää tie­tys­ti olla jokin meka­nis­mi rahas­taa se arvon­nousu sen infrain­ves­toin­nin rahoittamiseen.”

    Rans­kas­ta esi­merk­ki moot­to­ri­tie­sil­lan raken­ta­mi­ses­ta (Mil­lau Via­duct). Sil­ta lyhen­tää mat­kaa vuo­ris­toi­sel­la seu­dul­la huo­mat­ta­vas­ti, mut­ta jul­kis­ta rahaa toteu­tuk­seen ei löy­ty­nyt. Sil­ta sijait­see syr­jäi­sel­lä alu­eel­la, jos­sa moot­to­ri­tiel­le ei halu­ta alue­po­liit­ti­sis­ta syis­tä tie­tul­le­ja; yksi­tyi­set rahoit­ta­jat sai­vat kui­ten­kin sovit­tua, että val­tio mak­saa erään­lai­sen tien­hoi­dol­li­sen tie­tul­lin tien käyt­tä­jis­tä ja sil­ta raken­net­tiin yksi­tyi­sil­lä rahoil­la. Lopul­ta kävi niin, että sil­las­ta itses­tään tuli näh­tä­vyys, jota tul­laan kat­so­maan ja se syn­nyt­ti turis­mi­ta­lout­ta alueelle.

  23. Vil­le:
    “Voi­si­ko aja­tel­la, että val­tio vetäy­tyi­si tei­den raken­ta­mi­ses­ta ja yllä­pi­dos­ta koko­naan ja jät­täi­si tämän kun­tien ja maa­kun­tien vas­tuul­le. Pitää tie­tys­ti olla jokin meka­nis­mi rahas­taa se arvon­nousu sen infrain­ves­toin­nin rahoittamiseen.”

    Rans­kas­ta esi­merk­ki moot­to­ri­tie­sil­lan raken­ta­mi­ses­ta (Mil­lau Via­duct). Sil­ta lyhen­tää mat­kaa vuo­ris­toi­sel­la seu­dul­la huo­mat­ta­vas­ti, mut­ta jul­kis­ta rahaa toteu­tuk­seen ei löy­ty­nyt. Sil­ta sijait­see syr­jäi­sel­lä alu­eel­la, jos­sa moot­to­ri­tiel­le ei halu­ta alue­po­liit­ti­sis­ta syis­tä tie­tul­le­ja; yksi­tyi­set rahoit­ta­jat sai­vat kui­ten­kin sovit­tua, että val­tio mak­saa erään­lai­sen tien­hoi­dol­li­sen tie­tul­lin tien käyt­tä­jis­tä ja sil­ta raken­net­tiin yksi­tyi­sil­lä rahoil­la. Lopul­ta kävi niin, että sil­las­ta itses­tään tuli näh­tä­vyys, jota tul­laan kat­so­maan ja se syn­nyt­ti turis­mi­ta­lout­ta alueelle.

    Mie­len­kii­nois­ta. Yhtiöl­lä on 78 vuo­den koses­sio. jot aikaa toisn voi­daan tie­tyin ehdoin lyhen­tää 40 vuo­teen. — Tämä on kai­eks­ta päät­täen tär­keä moot­to­ri­tie­reit­ti Poh­jois-Rans­kas­ta Väli­me­ren rannikolle.

  24. Kan­nat­taa aina pitää mie­les­sä, että Suo­mes­sa asuu vähe­män väkeä kuin useim­mis­sa Sak­san osa­val­tiois­sa. Cote d’Azur on mer­kit­tä­vä muu­ten­kin kuin turistikohteena.

  25. Tiet ja väy­lät aut­ta­vat mei­tä ete­län ihmi­siä myös mat­kus­ta­maan kau­niis­sa maas­sam­me. ja met­sä­teol­li­susu on edel­leen mer­kit­tä­vä leivänanataja.

  26. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­le, et näy­tä lain­kaan omak­su­neen län­si­mais­ta käsi­tys­tä omai­suu­des­ta. Tämä ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mi kuu­luu enem­män tuon­ne Suo­men itäpuolelle. 

    Osmo sinun omia jut­tu­ja­si lai­na­tak­se­ni, onko ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia, kun maa­no­mis­ta­jal­ta pak­ko­lu­nas­te­taan maa­ta vihe­ra­lu­een hin­nal­la ja sen jäl­keen muu­te­taan alue tehok­kaak­si toi­mis­toa­lu­eek­si? Tuo sinun tari­na­si­han lop­pui itsa­riin ja se on mie­les­tä­ni ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia. Peli­sään­nöt eivät ole koh­tuul­li­set. Kun­tien mono­po­li ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Jotain pitää tehdä.

  27. Kal­le: Osmo sinun omia jut­tu­ja­si lai­na­tak­se­ni, onko ryös­tö­ka­pi­ta­lis­mia, kun maa­no­mis­ta­jal­ta pak­ko­lu­nas­te­taan maa­ta vihe­ra­lu­een hin­nal­la ja sen jäl­keen muu­te­taan alue tehok­kaak­si toimistoalueeksi?

    Ker­rop­pas pal­jon­ko se maa­no­mis­ta­ja on teh­nyt töi­tä sen toims­toa­lu­een eteen? Vai oli­ko se vihe­ra­lue vain ken­ties täy­sin hoi­ta­ma­ton­ta risukkoa?

    Ja ennen­kaik­kea: kato­aa­ko maa Suo­mes­ta, jos maa­no­mis­ta­ja ei saa lei­jo­nan­osaa hyö­dys­tä, joka tulee kau­pun­gin kas­vus­ta ja kau­pun­gin omis­ta toimista?

  28. Sylt­ty: Ker­rop­pas pal­jon­ko se maa­no­mis­ta­ja on teh­nyt töi­tä sen toims­toa­lu­een eteen? Vai oli­ko se vihe­ra­lue vain ken­ties täy­sin hoi­ta­ma­ton­ta risukkoa?
    Ja ennen­kaik­kea: kato­aa­ko maa Suo­mes­ta, jos maa­no­mis­ta­ja ei saa lei­jo­nan­osaa hyö­dys­tä, joka tulee kau­pun­gin kas­vus­ta ja kau­pun­gin omis­ta toimista? 

    Mie­les­tä­ni Kehä­ra­dan aikaan­saa­ma arvon­nousu kuu­lui­si tas­a­puo­li­ses­ti kai­kil­le maa­no­mis­ta­jil­le tai sit­ten ei kuu­lui­si yhdel­le­kään. Ei ole oikein lei­ka­ta arvon­nousua ainoas­taan raa­ka­maan omis­ta­jil­ta. Sikä­li Van­taan pak­ko­lu­nas­tus­ta voi­daan hyvin arvos­tel­la ja tas­a­puo­li­suu­den osal­ta jopa kysee­na­lais­taa sen lainmukaisuus.

    Puh­taas­ti kaa­voi­tuk­ses­ta aiheu­tu­vaa ansio­ton­ta arvon­nousua sen sijaan on syy­tä hil­li­tä ja sen osal­le hyväk­syn leik­kauk­set. Tuo leik­kaus koh­dis­tuu kaik­kiin tasapuolisesti.

    Sel­vyy­dek­si todet­ta­koon, että omis­tan maa­ta kau­pun­kia­lu­eel­la kaa­va-alu­een vie­res­sä. Kun maa-alue aika­naan kaa­voi­te­taan, niin hyväk­syn sen, että kun­ta leik­kaa tuo­ta arvonnousua. 

    On kaik­kien etu, että maan hin­ta ei nouse pilviin.

  29. Pir­jo: Mie­les­tä­ni Kehä­ra­dan aikaan­saa­ma arvon­nousu kuu­lui­si tas­a­puo­li­ses­ti kai­kil­le maa­no­mis­ta­jil­le tai sit­ten ei kuu­lui­si yhdel­le­kään. Ei ole oikein lei­ka­ta arvon­nousua ainoas­taan raa­ka­maan omis­ta­jil­ta. Sikä­li Van­taan pak­ko­lu­nas­tus­ta voi­daan hyvin arvos­tel­la ja tas­a­puo­li­suu­den osal­ta jopa kysee­na­lais­taa sen lainmukaisuus.

    Yksin­ker­tai­sin ja yksi­se­lit­tei­sin ja ehkä rei­luin kei­no oli­si­kin kiin­teis­tö­ve­ron niin rei­lu korot­ta­mi­nen, että ansio­ton­ta arvon­nousua ei nykyi­ses­sä mää­rin syn­tyi­si. Mark­ki­nat pitäi­si­vät sit­ten huo­len itsestään.

  30. teek­ka­ri: Yksin­ker­tai­sin ja yksi­se­lit­tei­sin ja ehkä rei­luin kei­no oli­si­kin kiin­teis­tö­ve­ron niin rei­lu korot­ta­mi­nen, että ansio­ton­ta arvon­nousua ei nykyi­ses­sä mää­rin syn­tyi­si. Mark­ki­nat pitäi­si­vät sit­ten huo­len itsestään. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­tia ei kai­ke­ti voi­da lait­taa alue­koh­tai­sek­si ja maa­ta­lous-/met­sä­maas­ta ei mak­se­ta kiinteistöveroa.

    Kehä­ra­dan vai­ku­tusa­lu­eel­la ole­vien tont­tien vero­tusar­vo­ja voi­si tie­tys­ti nos­taa reip­paas­ti ja vas­taa­va nos­to tie­tys­ti Län­si­met­ron vai­ku­tusa­lu­eel­le. Toi­nen vaih­toeh­to oli­si las­kea vai­ku­tusa­luei­den ulko­puo­lis­ten aluei­den kiin­teis­tö­ve­ro­ja. Arvos­tus­ten muu­tok­sil­la vai­ku­tus saa­tai­siin tas­a­puo­li­si­sem­mak­si ja oikeudenmukaisemmaksi.

    Kiin­teis­tö­ve­ro­ja sinän­sä tul­laan jat­kos­sa var­mas­ti nos­ta­maan rajus­ti, joten ei huol­ta. Maa­ta kun ei voi siir­tää veroparatiisiin.

  31. Pir­jo: Kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­tia ei kai­ke­ti voi­da lait­taa aluekohtaiseksi 

    Mikä fysii­kan tai muun luon­non­tie­teen laki tuon estää?

    1. Peri­aat­tees­sa kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si mää­räy­tyä asun­non ja eri­tyi­ses­ti ton­tin todel­li­sen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toi­mi­si kuten verot­ta­jan tuli­si toi­mia, kiin­teis­tö­ve­ro nousi­si, kun rata val­mis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Peri­aat­tees­sa kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si mää­räy­tyä asun­non ja eri­tyi­ses­ti ton­tin todel­li­sen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toi­mi­si kuten verot­ta­jan tuli­si toi­mia, kiin­teis­tö­ve­ro nousi­si, kun rata val­mis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa. 

    Miten tuos­sa otet­tai­siin huo­mioon vai­ku­tus, joka jo pel­käl­lä, ehkä jo hyvin­kin var­hai­ses­sa vai­hees­sa jul­ki­tul­leel­la tie­dol­la tule­vis­ta radois­ta ja nii­hin liit­ty­vis­tä suun­ni­tel­mis­ta ton­tin hin­taan käsit­tääk­se­ni aina on? Mah­dol­li­nen sisä­pii­ri­tie­to on pörs­siy­ri­tys­ten osal­ta käsit­tee­nä tun­net­tu, mut­ta on myös muun­kin­lais­ta tie­toa, jon­ka voi löy­tää se, joka sitä osaa kai­vaa (nyky­ter­miä käyt­täen: lou­hia ja seu­loa), sekä aivo­jaan käyt­täen pää­tel­lä. Pitäi­si­kö aivo­jen­sa oival­li­ses­ta käy­tös­tä mak­saa — kiinteistöveroa???

    toi­saal­ta, miten oli­si mah­dol­lis­ta eli­mi­noi­da kaik­kien mui­den teki­jöi­den vai­ku­tuk­set ton­tin hin­taan? Tont­tien hin­toi­hin voi­si olet­taa vai­kut­ta­van lukui­san mää­rän eri asioi­ta, mui­ta­kin kuin jon­kin radan. Hyvil­lä alueil­la saat­ta­vat hin­nat nous­ta mui­ta nopeam­min, ja ehkä niin teke­vät­kin, sil­lä kuka­pa ei sel­lai­sel­le hyväl­le alu­eel­le (ilman tuo­ta rataa­kin) haluai­si. Entä­pä miten huo­mioit sit­ten ne ns. kasau­tu­mis­hai­tat, joi­ta nii­tä­kin var­mas­ti löy­tyy, var­sin­kin ase­mien liepeiltä?

    Eivät nämä asiat niin kovin yksin­ker­tai­sia ole, kuin kor­kein­taan yksin­ker­tai­sil­le ihmisille!

    1. Sak­ke
      Mik­si ton­tin arvoon vai­kut­ta­via seik­ko­ja yli­pää­tän­sä pitäi­si eri­tel­lä? Jos kiin­teis­tö­ve­ro mää­räy­tyy ton­tin arvon mukaan, on aivan sama, mikä uon ton­tin arvooon vaikuttanut.

  33. tcrown: Mikä fysii­kan tai muun luon­non­tie­teen laki tuon estää?

    Ei mikään laki, mut­ta ehdo­tus on täy­sin epärealistinen.

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Peri­aat­tees­sa kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si mää­räy­tyä asun­non ja eri­tyi­ses­ti ton­tin todel­li­sen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toi­mi­si kuten verot­ta­jan tuli­si toi­mia, kiin­teis­tö­ve­ro nousi­si, kun rata val­mis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa.

    Mitä tapah­tui­si jos kiin­teis­tö­ve­ro oli­si progres­sii­vi­nen ton­tin neliö­hin­nan suh­teen? Siis jos­sain Kai­nuun jou­to­maal­la kun maa mak­saa sent­te­jä neliö, vero oli­si 0.1% mark­ki­na­hin­nas­ta, ja Stock­man­nin ton­tis­ta mak­set­tai­siin vaik­ka 10% vuo­des­sa. Aina­kin äkkiä aja­tel­tu­na progres­sion para­met­rit voi­tai­siin vii­la­ta niin, että käy­tän­nös­sä hyvin mer­kit­tä­vä osa ton­tin arvon­nousus­ta palau­tui­si val­tion pus­siin. Ensim­mäi­sek­si mah­dol­li­sek­si ongel­mak­si tie­tys­ti tulee se, että myös ansait­tu arvon­nousu pää­tyy val­tion pus­siin, mut­ta onko se oikea ongel­ma? Kek­sii­kö joku vii­me vuo­sil­ta tapauk­sen, jos­sa nime­no­maan maa­no­mis­ta­jan toi­met ovat joh­ta­neet ton­tin maa­poh­jan (ei sen pääl­lä ole­vien raken­tei­den) mer­kit­tä­vään arvon nousuun ja hyvin­voin­nin lisääntymiseen?

  35. Jän­nä, että vih­reät ovat kai­kis­ta voi­mak­kaim­min jaka­mas­sa “sosi­aa­li­sel­la” asu­not­po­li­tii­kal­la täy­sin ansiot­to­mas­ti tie­tyil­le väes­tö­ryh­mil­le par­hai­ta asuntoja.Miten tämä täy­sin ansio­ton arvon jaka­mi­nen on persuteltua?

    Viha ja kat­ke­ruus on kyl­lä puna­vih­reis­sä kovaa. Miten se voi olla jol­lek­kin niin kova paik­ka, jos joku hyö­tyy jos­ta­kin tien pät­käs­tä, mut­ta samaan aikaan jae­taan täy­sin ansiot­to­mas­ti asun­to­ja toi­sil­le par­hail­ta pai­koil­ta? Ei tsii­sus, kun on käsit­tä­mä­tön­tä sakkia.

  36. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Peri­aat­tees­sa kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si mää­räy­tyä asun­non ja eri­tyi­ses­ti ton­tin todel­li­sen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toi­mi­si kuten verot­ta­jan tuli­si toi­mia, kiin­teis­tö­ve­ro nousi­si, kun rata val­mis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa. 

    tcrown: Mikä fysii­kan tai muun luon­non­tie­teen laki tuon estää? 

    tcrown: Mikä fysii­kan tai muun luon­non­tie­teen laki tuon estää? 

    Muis­te­len, että kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­ti on kuntakohtainen.

    Tosin raja­naa­pu­rei­den kiin­teis­tö­ve­ros­sa voi olla kol­min­ker­tai­nen ero, jos toi­nen on muut­ta­nut vapaa-ajan asun­ton­sa vaki­tui­sek­si asun­nok­si ja toi­sel­la se on edel­leen vapaa-ajan asun­to­na. Näi­den kiin­teis­tö­jen vie­res­sä ole­vas­ta met­sä­ti­las­ta ei sen sijaan mak­se­ta kiin­teis­tö­ve­roa ollenkaan.

    Sit­ten kun kun­ta vetäi­see kiin­teis­tö­jen rajal­le kun­nal­lis­tek­nii­kan ja pis­tää alu­een kaa­vaan, niin ainut mis­tä arvon­nousua lei­ka­taan on met­sä­ti­la ja met­sä­ti­lal­le tulee lisäk­si kol­min­ker­tai­nen kiin­teis­tö­ve­ro (raken­ta­ma­ton tont­ti). Vero­tusar­vot kai­kil­la ton­teil­la eri­lai­set, met­sä­maas­ta syn­ty­neil­lä ton­teil­la suu­rin verotusarvo. 

    Lie­nee ymmär­ret­tä­vää, mik­si metsätilaa/peltoa ei halu­ta kaa­vaan, ellei satu ole­maan rahantarvetta. 

    Arpa­pe­liä. Aina ei voi voittaa.
    Kai tämä oikein menee?

    1. Kiin­teis­tö­ve­ro = vero­pro­sent­ti x kiin­teis­tön arvo. Vero­pro­sent­ti on kun­ta­koh­tai­nen, kiin­teis­tön arvon peri­aat­tees­sa on kort­te­li­koh­tai­nen asia.

  37. Sylt­ty:
    Oulus­sa, jota pide­tään onnis­tu­neen asun­to­po­li­tii­kan kehtonainakin,ei kaa­voi­te­taan mitään yksi­tyis­ten mail­le . Ne pak­ko­lu­nas­te­taan, jos ei myy. 

    Kuka pitää, kuka ei …

    Tar­koit­taa­ko tuol­lai­nen kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka sitä, että yksi­tyi­sel­le maal­le ei saa kukaan raken­taa yhtään mitään, vaik­ka asias­ta oli­si maa­no­mis­ta­jan, rahoit­ta­jan ja raken­nus­yh­tiön väli­nen sopi­mus, mikä sen teki­si muil­ta osin mahdolliseksi?

    Tuo­han kuu­los­tai­si ehkä vähän tur­han­kin tiu­kal­ta säätelyltä!

  38. joke­ri: Miten se voi olla jol­lek­kin niin kova paik­ka, jos joku hyö­tyy jos­ta­kin tien pätkästä

    Kova paik­ka? Minä mak­san mie­luum­min vähem­män vero­ja kuin enem­män, ja jos se hyö­ty ei mene kun­nal­le, minä mak­san enem­män. Aika tyh­mä saa olla, että kan­nat­taa tois­ten rikas­tu­mis­ta omal­la kustannuksellaan.

  39. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kiin­teis­tö­ve­ro = vero­pro­sent­ti x kiin­teis­tön arvo. Vero­pro­sent­ti on kun­ta­koh­tai­nen, kiin­teis­tön arvon peri­aat­tees­sa on kort­te­li­koh­tai­nen asia. 

    Niin­hän tuon pitäi­si olla, mut­ta todel­li­suu­des­sa arvos­tuk­sis­sa on suu­ria ero­ja. Esim. kun­nal­ta samaan aikaan samal­ta alu­eel­ta han­ki­tun ton­tin arvo on pie­nem­pi kuin yksi­tyi­sel­tä han­ki­tun tontin.

    Verot­ta­jan teke­mät arvos­tuk­set ovat arpapeliä.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Peri­aat­tees­sa kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si mää­räy­tyä asun­non ja eri­tyi­ses­ti ton­tin todel­li­sen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toi­mi­si kuten verot­ta­jan tuli­si toi­mia, kiin­teis­tö­ve­ro nousi­si, kun rata val­mis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa.

    Aina­kin Flo­ri­das­sa jokai­sel­la coun­tyl­la on pro­per­ty apprai­ser, jon­ka vir­ka­teh­tä­vä­nä on joka vuo­si mää­ri­tel­lä kaik­kien kiin­teis­tö­jen vero­tusar­vo käy­vän mark­ki­na­hin­nan mukaan. Ei tuon luu­li­si vähä­vä­ki­ses­sä Hel­sin­gis­sä ole­van mah­do­ton toteuttaa.

  41. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sakke
    Mik­si ton­tin arvoon vai­kut­ta­via seik­ko­ja yli­pää­tän­sä pitäi­si eri­tel­lä? Jos kiin­teis­tö­ve­ro mää­räy­tyy ton­tin arvon mukaan, on aivan sama, mikä uon ton­tin arvooon vaikuttanut. 

    Miten ton­tin arvo mää­ri­tel­lään? Tämä on olen­nai­nen kysy­mys, ei saman­te­ke­vä, sil­lä se vai­kut­taa kiin­teis­tö­ve­ron suu­ruu­teen (kun­ta­koh­tais­ten kiin­teis­tö­ve­ro­pro­sent­tien ohella). 

    Eikö myös­kin se ‘arvo’, jota verot­ta­ja ton­til­le käsit­tääk­se­ni käyt­tää, ole aika monen eri teki­jän sum­ma? Kaik­ki ton­tit ovat aina jos­sain mää­rin eri­lai­sia, vaik­ka oli­si­vat samas­sa kort­te­lis­sa ja verot­ta­ja ne sama­nar­voi­sik­si määrittelisi. 

    Jokin muu­tos, kuten esi­mer­kik­si aiem­min kuvat­tu radan ja ase­man raken­ta­mi­nen, voi tuo­da muka­naan niin ‘hyö­ty­jä’ kuin ‘hait­to­ja’. Pyr­kii­kö verot­ta­ja, eli kiin­teis­tö­ve­ron tapauk­ses­sa kun­ta, otta­maan sil­loin huo­mioon vain ns. ‘hyö­dyt’, jot­ka lie­ne­vät sil­ti aika usein vain jon­kin enem­män tai vähem­män teo­reet­ti­sen mal­lin tai muun ole­tuk­sen mukaan laskettuja?

    Asian eet­ti­nen puo­li voi mie­les­tä­ni olla kysee­na­lai­nen, jos kun­ta huo­mioi hyö­dyt, mut­ta unoh­taa kysei­sen muu­tok­sen kiin­teis­tön arvol­le aiheut­ta­mat haitat.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Peri­aat­tees­sa kiin­teis­tö­ve­ron tuli­si mää­räy­tyä asun­non ja eri­tyi­ses­ti ton­tin todel­li­sen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toi­mi­si kuten verot­ta­jan tuli­si toi­mia, kiin­teis­tö­ve­ro nousi­si, kun rata val­mis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa. 

    Kun­ta ottaa näh­tä­väs­ti kiin­teis­tön arvoa mää­rit­täes­sään huo­mioon aika mon­ta asi­aa. Esim. etäi­syys Kai­vo­ka­dul­ta lie­nee yksi, etäi­syys meres­tä toi­nen ja lii­ken­neyh­tey­det kol­mas sel­lai­nen, luu­li­sin. Mui­ta­kin teki­jöi­tä var­maan­kin löytyy …

    Jos muu­ta lii­ken­neyh­teyt­tä ei alun­pe­rin ole, lie­nee sil­lä ensim­mäi­sel­la yhtey­del­lä ton­til­le sel­keä posi­tii­vi­nen vai­ku­tus. Mikä­li kui­ten­kin mui­ta yhteyk­siä on jo ole­mas­sa, voi uuden lisäyh­tey­den ton­tin arvoa nos­ta­va vai­ku­tus olla san­gen vähäi­nen, jopa kohi­naan huk­ku­va, ja toi­saal­ta, jos­kus kasau­tu­mis­hait­to­jen vai­ku­tus voi olla ehkä yllät­täen­kin sel­väs­ti suu­rem­pi. Ongel­ma­na on myös se, miten var­sin sub­jek­tii­vi­si­na koe­tuis­ta arvois­ta voi­daan muo­dos­taa objek­tii­vi­nen mittari?

    Moni­puo­li­set lii­ken­neyh­tey­det ovat toki arvo sinän­sä, mut­ta miten arvioi­daan tilan­ne sil­loin, jos esim. yksi uusi yhteys syö ‘tiel­tään’ kak­si aikai­sem­paa, moni­puo­li­sem­mat yhtey­det eri suun­tiin tai eri reit­tiä pit­kin tar­jon­nut­ta vaihtoehtoa?

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Sijain­nin kau­pal­lis­ta arvoa voi tark­kail­la seu­raa­mal­la asun­to­jen hintoja. 

    … , mut­ta asun­non hin­taan voi vai­kut­taa myös­kin lukui­sa mää­rä eri teki­jöi­tä, esi­mer­kik­si arvos­tuk­set, jois­sa lie­nee aika vai­keas­ti ero­tel­ta­vis­sa niin genee­ri­nen osa, ylei­nen tren­di kuin osin sub­jek­tii­vi­set arvot. 

    Pitää­kö yhden mak­saa sii­tä, jos joku toi­nen on onnis­tu­nut sat­tu­mal­ta löy­tä­mään asun­toa myy­des­sään rahak­kaan ‘unel­maos­ta­jan’ ja kun­ta (kiin­teis­tö­ve­rot­ta­ja­na) olet­taa hänen mak­sa­man­sa, tilas­to­ja ken­ties pal­jon­kin vää­ris­tä­vän hin­nan ole­van ylei­nen trendi?

  44. Sak­ke: Kuka pitää, kuka ei …

    Maa­no­mis­ta­jat pitä­vät tie­ten­kin huo­no­na sitä, että huna­ja­pur­nuk­ka lai­te­taan kiinni.

    Tar­koit­taa­ko tuol­lai­nen kaa­voi­tus­po­li­tiik­ka sitä, että yksi­tyi­sel­le maal­le ei saa kukaan raken­taa yhtään mitään, vaik­ka asias­ta oli­si maa­no­mis­ta­jan, rahoit­ta­jan ja raken­nus­yh­tiön väli­nen sopi­mus, mikä sen teki­si muil­ta osin mahdolliseksi?

    Pitäi­si­kö sinun mie­les­tä omal­la ilmoi­tuk­sel­la voi­da raken­taa talo­ja hor­nan tuut­tiin, sem­moi­siin paik­koi­hin joi­hin kauu­pun­ki sit­ten jou­tuu jär­jes­tä­mään kou­lu­kyy­dit hin­taan 10 000e / vuo­si? Tai että joku pai­kal­li­nen maa­jus­si muut­taa raa­ka­maan ton­teik­si ja pis­tää­kin muu­ta­man kym­pin pika­voi­ton tas­kuun­sa. No sen jäl­keen heti kaik­ki muut maa­no­mis­ta­jat ympä­ris­tös­sä huu­ta­vat, että tas­a­puo­lis­ta koh­te­lua, meil­le kan­sa muu­ta­man kym­pin pikavoittoja.

    Kaa­voit­ta­mi­nen kuu­luu kun­nal­le ja sil­lä sel­vä. Ja kos­ka kepu­lai­set vaa­ti­vat että maa­no­mis­ta­jia pitää koh­del­la tas­a­puo­li­ses­ti, niin tuos­sa auke­nee semoi­nen mato­purk­ki että huh huh. On kyl­lä kaik­kien kan­nal­ta paras, että ei kaa­voi­te­ta uut­ta ollen­kaan yksi­tyis­ten maille. 

    Sitä­pait­si Oulun seu­dul­la on kyl­lä ihan tar­peek­si val­mis­ta tont­ti­maa­ta, ettei sin­ne tar­vi­ta maa­no­mis­ta­jien rahastuslämpäreitä.

  45. Mitä tulee kaa­voi­tuk­sen tiuk­kuu­teen, niin jos­tain syys­tä Oulus­sa nyt vaan on hal­vat ton­tit. Eipä sii­hen kaa­voit­ta­mi­seen tar­via yksityisiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.