Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (2) Infran hinta

Rapor­tis­sa taivastel­laan infra­struk­tu­uri­in kulu­vaa rahamäärää, kun Suo­mi pitää rak­en­taa sodan jäl­keen kol­man­nen ker­ran. Rapor­tis­sa halu­taan laskea yhteen uuden infran ja muut­to­tap­pioalueil­la käyt­tämät­tä jäävän hin­ta yhteen. Yhteen niitä ei voi laskea, on valit­ta­va jom­pikumpi lasku­ta­pa ja minä kyl­lä val­it­sisin sen uuden rak­en­tamisen kustannuksen.

Rapor­tis­sa yritetään sanoa, että infrakus­tan­nuk­set ovat tiheästiu asut­tuna henkeä kohden suurem­mat kuin har­vaan asut­tuna. Tähyän asti on san­ot­tu, että tien­pidon kus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa suuria mui­hin mai­hin ver­rat­tuna, kos­ka asu­tus on niin harvaa.

Kaupun­gin kas­vaes­sa tarvit­ta­van uuden liiken­n­ev­erkon rak­en­t­a­mi­nen on kallista, mut­ta tätä ei pidä liioitel­la. Se on jotain 10 – 20 % asun­toin­vestoin­neista. Asun­not tässä mak­sa­vat ja sen asukkaat rahoit­ta­vat itse. He siis pitävät investoin­tia kannattavana.

Näistä infrain­vestoin­neista olen kuitenkin osit­tain samaa mieltä. Niitä ei pitäisi sub­ven­toi­da val­tion bud­jetista, kos­ka siinä on ris­ki tukea kokon­aistaloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta infraa. Kan­nat­ta­van infrain­vestoin­nin tun­tee siitä, että se on rahoitet­tavis­sa sil­lä maan arvon nousul­la, jon­ka se aiheut­taa. Voisiko ajatel­la, että val­tio vetäy­ty­isi tei­den rak­en­tamis­es­ta ja ylläpi­dos­ta kokon­aan ja jät­täisi tämän kun­tien ja maakun­tien vas­tu­ulle. Pitää tietysti olla jokin mekanis­mi rahas­taa se arvon­nousu sen infrain­vestoin­nin rahoittamiseen.

(Työryh­män puheen­jo­hta­ja Johannes Hir­vaskos­ki muuten kir­joit­ti blogikir­joituk­sen siitä, kuin­ka väärin oli, että Van­taa käyt­ti lunas­tu­soikeut­taan maa-alueeseen, jon­ka arvo oli moninker­tais­tunut Kehäradan ansios­ta. Kaupunkien maapoli­ti­ikan ymmärtämi­nen on vielä vähän haussa.)

Nyt Helsin­gin seudul­la val­tion toimet ovat edis­täneet rak­en­teen hajau­tu­mista. Jos kun­nat jou­tu­isi­vat rahoit­ta­maan tie- ja raidein­vestointin­sa maan arvon nousul­la, vähän kat­sot­taisi­in, mitä kan­nat­taa tehdä ja mitä ei. Kun rahan­jako ei perus­tu loogisi­in mittarei­hin vaan manku­miseen, kaiken­laisia hute­ja tulee rahoite­tuk­si. Jot­ta en jou­tu­isi taas mainit­se­maan Kirkkon­um­mea ja kallista moot­tori­ti­etä, san­ot­takoon vaik­ka, että Helsin­ki kaavoit­taisi Öster­sun­domin tiukasti raideli­iken­teen varaan, jos jou­tu­isi mak­samaan ne Por­voon väylän investoin­nit, jot­ka Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen aiheuttaa.

Helsin­ki mak­saa val­taosan kaupun­gin kasvus­ta aiheutu­vista infrakus­tan­nuk­sista itse ja laskut­taa tämän tont­tien hin­nois­sa. Uudet asukkaat sen siis mak­sa­vat. Kun muut­to­halu­ja kuitenkin on, vaikut­taa yleisen talous­logi­ikan mukaan siltä, kuin nuo investoin­nit oli­si­vat kannattavia.

52 vastausta artikkeliin “Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (2) Infran hinta”

  1. Liian nopea muu­tos tekee rak­en­tamisen ja infran teosta tap­pi­ol­lista. Jos on jatku­va yli­ta­jon­ta työstä rak­en­tamises­sa työn hin­ta nousee, raken­nuk­sien hin­nat nou­se­vat. Tei­den tekem­i­nen vähen­tää alaa, jota voidaan vil­jel­lä, näin ravin­non tuot­to siir­tyy ulko­maille ja hin­ta nuosee, kun kul­je­tus­matkat kas­va­vat. Kaavoitet­tu tont­ti ei ole Sesam aukene yhteiskun­nan ongelmi­in sil­loin, kun ne johtu­vat poli­it­tis­es­ta korruptiosta.

  2. Miten infrara­hat oikeas­t­aan nyky­isin jae­taan, esimerkik­si tie- ja väylära­ho­jen osalta? Tietääkö kukaan, paljonko eri kun­nis­sa tai maakun­nis­sa on väyliä, teitä ja katu­ja per asukas?

    Pitäisikö kaik­ki infrara­hat jakaa kun­tien päänup­pilu­vun perus­teel­la? Olisiko tuo reilu, hyvä ja tarkoituk­sen­mukainen periaate?

    Jonkin­laista perus­in­frara­haa voisi toki syr­jäisille ja vähäväk­isille alueillekin myön­tää, etteivät jäisi aivan kor­peen, tiet­tömien taipaleit­ten taakse. Sen vuok­si infara­hois­sa voisi olla myös jokin asukas­määrästä riip­puma­ton, kiin­teämpi osa.

    Voisiko peri­aat­teena olla vaik­ka, että 80 % val­tion infrara­hoista jaet­taisi­in kun­nan asukkail­ta saadun kokon­aisvero­tuo­ton mukaan, lop­ut 20 % sit­ten maakun­nan pin­ta-alan perus­teel­la? Toimisiko malli ongelmit­ta ja maa­ta kohti parem­paa tule­vaisu­ut­ta kohti ohjaten?

    Veronkiertäjiä tai vain sosi­aal­ituen varas­sa asu­via ei maa­hamme var­maankaan pidä houkutel­la yhtään nyky­isiä enem­pää. Sen vuok­si pelkkä asukas­määrä ei ehkä riit­täne kri­teerik­si. Muuten voisi lisää tuki­ra­haa havit­tele­vi­in kun­ti­in iskeä rahan­hi­mo, ja käy­dä kuin maakun­tien ammat­tiko­rkeak­ouluille, jot­ka kuule­mani mukaan käyt­tivät ainakin aiem­min merkit­täviä sum­mia rahaa mit­tavi­in markki­noin­tikam­pan­joi­hin haali­ak­seen uusia opiske­li­joi­ta aina Afrikas­ta asti.

    Vero­tuk­sel­la kerät­tyä rahaa ei kan­na­ta koskaan haaska­ta. (Eikä muuten muu­takaan rahaa …)

  3. Mitä harvem­paan raken­netaan, sen enem­män täy­tyy rak­en­taa teitä (ja muu­ta infraa) — nämä ovat kalli­ita ja hin­ta (myös ylläpi­don) suo­raan ver­ran­nolli­nen siihen kuin­ka paljon näitä joudu­taan rak­en­ta­maan. Hyvin yksinker­tainen asia, enkä ole Kepulien tai muidenkaan hajaan­nus-ide­olo­gien näh­nyt koskaan osaa­van väit­tää vas­taan — olisiko tässä rapor­tis­sa avat­tu vähän sitä miten enem­män voi olla vähemmän?

  4. …kiva että Hir­vaskos­ki jak­saa meuhka­ta upporikkaan van­taalais-perikun­nan puoles­ta. Keskus­tan hal­lit­se­mis­sa kun­nis­sa ei sit­ten koskaan tehdä lunas­tuk­sia, vaan kun­ta mak­saa kiltisti mitä ikinä ton­teista nyt vaikka­pa Helsingis­sä asu­vat perikun­nat kehtaa­vat pyytää…

  5. Osmo: “Näistä infrain­vestoin­neista olen kuitenkin osit­tain samaa mieltä. Niitä ei pitäisi sub­ven­toi­da val­tion bud­jetista, kos­ka siinä on ris­ki tukea kokon­aistaloudel­lis­es­ti kan­nat­tam­a­ton­ta infraa.”

    Tämä var­maankin saat­taa päteä kaupungeis­sa, mut­ta suurin osa Suomea on ei-kaupunkia.
    Tiev­erkon rahoit­tamiseen ei tois­taisek­si ole kek­sit­ty kun­nol­lista mekanis­mia — mikä näkyy tiev­erkon kunnossa.
    Esim. Englan­nis­sa autoil­i­joil­ta per­itään ‘road tax’, mut­ta Suomes­sa autoil­i­joil­ta perit­täväl­lä verol­la rahoite­taan kaikkea muu­ta niin että kysymys val­tion ‘sub­ven­toin­nista’ tiestöön on lähin­nä absurdi.

  6. Keskustapuolueen äärikap­i­tal­is­tis­es­ta into­hi­mos­ta palki­ta maan­omis­ta­jia saadaan vielä mon­ta hyvää MOT-ohjelmaa.

  7. Perushavain­tona var­mas­tikin on oikea, että infrarak­en­tamisen yksikkökus­tan­nuk­set ovat har­vaan raken­netus­sa ympäristössä pienem­mät, mut­ta tiivi­im­mässä rak­en­teessa näitä yksiköitä, kuten put­ki- tai katuk­ilo­me­tre­ja tarvi­taan asukas­ta kohden vähem­män. Tästä seu­raa, että infrakus­tan­nusten kannal­ta on ole­mas­sa jokin opti­mi väen­ti­heys ja luul­tavasti se saavute­taan tuol­laises­sa tyyp­il­lisessä maakun­takaupungis­sa, kun kasautu­mishyö­tyjä ei huomioida.

    Kun kat­soo maail­man kaupunke­ja, niin välit­tömät kasautu­mishyödyt huomioiden, kuten vaik­ka ihmis­ten kulke­mat matkat ja lähipalvelu­iden taso, niin tuol­lainen per­in­teinen kivikaupun­ki lie­nee opti­mi. Riip­puen kaupun­gin taka­maan suu­ru­ud­es­ta kasautu­mishyö­tyjä voi tietysti tul­la huo­mat­ta­van paljonkin, mikä selit­tää muu­tamien maail­mankaupunkien hyvinkin tiheän asutuksen.

    Osin nämä kasautu­mishyödyt ovat ikään kuin perus­teet­to­mia. Kaupunkien his­to­ri­aa tun­te­va tietää, että ensim­mäiset jät­timäiset maail­mankaupun­git eivät perus­tuneet minkään­laisi­in kasautu­misen taloudel­lisi­in hyö­ty­i­hin, vaan siihen, että val­tio­val­ta keräsi huo­mat­ta­van osan koko maan tuotan­nos­ta ja törsäsi sen maan pääkaupungis­sa kaiken­laiseen viime kädessä hyödyt­tömään, ennen kaikkea hov­in ja ylimys­tön tuh­lail­e­vaan elämään. Tämän ajan peru­ja ovat vaikka­pa jät­timäiset Lon­too ja Pari­isi. Vas­ta teol­lisel­la ajal­la yhdis­tyneis­sä Ital­ias­sa ja Sak­sas­sa kaupunki­rakenne on paljon tas­apain­oisem­pi. Voi kohtu­udel­la arvioi­da, että Iso-Bri­tan­nia ja varsinkin Ran­s­ka ovat menet­täneet osan poten­ti­aal­is­taan, kun provinssit ovat jääneet alikehittyneiksi.

    Suomes­sakin voi Helsin­gin ase­ma olla yliko­ros­tunut, sil­lä sen kasvun moot­tori on ollut ase­ma pääkaupunk­i­na. Joskin ns. oikea tilanne tuskin tarkoit­taisi muu­ta, kuin että yhden vah­van ja use­an aluekeskuk­sen sijaan meil­lä olisi kak­si tai kolme vah­vaa kaupunkia.

  8. Van­taan pakkol­u­nas­tuk­sen vas­tus­t­a­mi­nen perus­tuu omaisu­u­den­suo­jan merk­i­tyk­seen. Maapoli­ti­ikan sisältö ja tavoit­teet ovat kaupun­gin lin­jauk­sia. Niil­lä ei voi ohit­taa lain ja perus­tus­lain omaisuudensuojaa. 

    Toki olen myös tavoit­tei­den järkevyy­destä eri mieltä.

    1. Lain nou­dat­ta­mi­nen on Suomes­sa tois­taisek­si lail­lista. Laki kun­nan lunas­tu­soikeud­es­ta asun­to­tuotan­toa varten on eduskun­nas­sa säädet­ty ja senh perus­tus­lail­lisu­us on aikanaan selvitetty.

  9. Lain­aus em. raportista: 

    ” Paa­vo Littow:n jo vuon­na 1989 tekemän tutkimuk­sen mukaan (Sisämin­is­ter­iön julka­is­usar­ja 1989:3) pääli­iken­neväylien investoin­nit samal­la asukas­määrän kasvul­la eroa­vat a) Helsin­gin, b) Turun, Tam­pereen, Oulun. Lah­den ja Jyväskylän, sekä c) kymme­nen pienem­män kaupun­gin alueille toteutet­tuna karkeasti suhdelu­vuil­la 9–8‑2. Pääasi­as­sa tämä selit­tyy Lit­towin mukaan juuri sil­lä, että pien­ten kaupunkien infra­struk­tu­uri on yksinker­taisem­paa kuin suurten.
    Tutkimus on sen ver­ran van­ha että sen merk­i­tyk­seen nyky­is­ten infrarak­en­tamisen kus­tan­nusten arvioin­nis­sa tulee suh­tau­tua varovasti. Suun­taa antavina tuol­loisia havain­to­ja voidaan kuitenkin edelleen pitää. 

    Samas­sa tutkimuk­ses­sa Lit­tow on esimerkki­laskel­mas­sa tarkastel­lut 100 000 uuden asukkaan sijoit­tumiskus­tan­nuk­sia. Otta­mal­la huomioon asun­torak­en­tamisen sekä työ­matko­jen kus­tan­nuk­set hän on pää­tynyt suhdelukui­hin 5 – 3,7 – 3. Myös tässä ver­rataan a) Helsingin,
    b) viiden maakun­takeskuk­sen, sekä c) kymme­nen pienem­män kaupun­gin kasvua toisiinsa.

    Suhdelu­vut ovat jälkim­mäisessä laskel­mas­sa merkit­tävästi lähempänä toisi­aan. Tämä selit­tyy sil­lä, että pelkän julkisen väylästön ver­tailus­sa suuri merk­i­tys tulee jo ole­mas­sa ole­valle tiev­erkolle, jon­ka kap­a­siteet­ti riit­tää pienem­mis­sä kaupungeis­sa suurem­paan väestönlisäykseen.”

    Osmo, tien­pidon kus­tan­nuk­set ja investoin­ti­menot ovat eri näkökul­mia. Samoin kus­tan­nusten suhde nykyiseen väestöön per capi­ta, vs. toisaal­ta uusien asukkaiden asut­tamisen vaa­ti­man infran absolu­ut­tiset kustannukset.

  10. Hir­vaskos­ki on oike­as­sa tuos­sa lunas­tuk­ses­sa. Kun­tien monop­o­li ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Jos kun­nil­la on tule­vaisu­udessakin oikeus kaavoit­taa, pitää niiltä evätä oikeus pakkol­u­nas­tuk­si­in ja ehkä jopa maan omis­tamiseen. Monop­o­li ei tuo­ta koskaan hyvää tulosta.

    1. Kalle. Miten sit­ten rahoite­taan kehöäradan kaltaiset infrain­vestoinit, jos hyö­ty pitää lahjoit­taa onnekkaille maanomistajille?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    …jos hyö­ty pitää lahjoit­taa onnekkaille maanomistajille?

    Omaisu­u­den suo­ja on ter­veen yhteiskun­nan yksi merk­ki. Nyt Suomes­sa ollaan tilanteessa, jos­sa se ei enää ole itsestäänselvyys.

    Infran rak­en­t­a­mi­nen on niin pieni osu­us yhteiskun­nan menoista, ettei sil­lä sinän­sä ole merk­i­tys­tä. Radat voidaan kyl­lä rak­en­taa ilman, että omis­ta­jil­ta varaste­taan. Toinen asia on sit­ten, miten omis­ta­jan ja kun­nan välil­lä sovi­taan esimerkik­si katu­jen ja tekni­ikan rakentamisesta.

    1. Kalle, et näytä lainkaan omak­suneen län­si­maista käsi­tys­tä omaisu­ud­es­ta. Tämä ryöstökap­i­tal­is­mi kuu­luu enem­män tuonne Suomen itäpuolelle.

  12. Kalle:
    Hir­vaskos­ki on oike­as­sa tuos­sa lunas­tuk­ses­sa. Kun­tien monop­o­li ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Jos kun­nil­la on tule­vaisu­udessakin oikeus kaavoit­taa, pitää niiltä evätä oikeus pakkol­u­nas­tuk­si­in ja ehkä jopa maan omis­tamiseen. Monop­o­li ei tuo­ta koskaan hyvää tulosta. 

    Monop­o­lista voidaan luop­ua, kun maa­ta ale­taan vamis­ta­maan lisää. Sit­ten vas­ta ollaan ter­veel­lä pohjalla 😉

  13. Oulus­sa, jota pide­tään onnis­tuneen asun­topoli­ti­ikan kehton­ainakin, ei kaavoite­taan mitään yksi­ty­is­ten maille . Ne pakkol­u­naste­taan, jos ei myy.

  14. Kehäradan his­to­ri­as­ta löy­tynee muu­tamia muitakin mie­lenki­in­toisia maan­omis­tusku­vioi­ta, kuin ain­oas­taan tämä yksit­täi­nen perikun­ta. Se että rata val­takun­nan “ain­oalle” lentoase­malle on vedet­ty muu­ta­man van­taalaisen maito­lai­turin kaut­ta sen sijaan että olisi toteutet­tu liiken­teel­lis­es­ti järkevä ja val­takun­nal­lis­es­ti aidosti palvel­e­va yhteys, indikoi vah­vasti sitä, että ihan koko pro­jek­tin ajan ei olla kovin huolestunei­ta oltu siitä että yhteiskun­nan tuot­ta­ma arvon­nousu mah­dol­lis­es­ti kaatuu yksi­ty­isi­in taskuihin.

  15. Kalle: Hir­vaskos­ki on oike­as­sa tuos­sa lunas­tuk­ses­sa. Kun­tien monop­o­li ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Jos kun­nil­la on tule­vaisu­udessakin oikeus kaavoit­taa, pitää niiltä evätä oikeus pakkol­u­nas­tuk­si­in ja ehkä jopa maan omis­tamiseen. Monop­o­li ei tuo­ta koskaan hyvää tulosta. 

    Joo, no ovathan ne lot­toar­von­nat kivo­ja. Varsinkin sil­loin ovat, jos niihin voi osal­lis­tua. Ja eri­tyisen hir­mu kivo­ja ne ovat sil­loin, jos arvon­nan tulok­seen voi vaikut­taa kestit­semäl­lä tai muuten hyvänä pitämäl­lä viral­lista valvo­jaa tai arpo­jaa. Se viralli­nen sit­ten pain­ot­taa ne lot­topal­lot sopi­vasti, toki korostaen arvon­nan reilu­ut­ta ja laillisuutta. 

    Mut­ta sit­ten ne eivät ole kivo­ja ollenkaan, jos joutuu niitä vain rahoit­ta­maan vail­la mah­dol­lisu­ut­ta osal­lis­tua itse arvontaan.

  16. “Työryh­män puheen­jo­hta­ja Johannes Hir­vaskos­ki muuten kir­joit­ti blogikir­joituk­sen siitä, kuin­ka väärin oli, että Van­taa käyt­ti lunas­tu­soikeut­taan maa-alueeseen, jon­ka arvo oli moninker­tais­tunut Kehäradan ansios­ta. Kaupunkien maapoli­ti­ikan ymmärtämi­nen on vielä vähän haussa.”

    Hir­vaskos­ki on poikkeus kepu­laises­sa ajat­telus­sa. Kyl­lä kepu­laises­sa ide­olo­gias­sa koti on korkeal­la arvos­tuk­ses­sa, korkeam­mal­la kuin kokoomus-vihreä-akselilla

    Eri­tyis­es­ti kepu­laises­sa ajat­telus­sa koti on konkreet­ti­nen talo, omakoti­ta­lo, jos­sa asuu onnelli­nen perus­per­he , isä, äiti ja lapsia

    Niin­pä Kepu­lan­di­as­sa tont­tipoli­ti­ikan tavoite on, että jokainen ihmi­nen, joka halu­aa saa ton­tin omakoti­taloa varten ja kohtuuhintaan.

    Edelleen ide­olo­giaa on jalostet­tu niin, että jos maa­ta ei saa­da raaka­maan hin­nal­la niin sitä lunaste­taan pakol­la ja raaka­maan hinnalla.

    Niin­pä Kepu­lan­di­as­sa kun­nil­la on aina varas­tossa tont­te­ja, jos joku sat­tuisi saa­pastele­man kun­nan toimis­tolle ja pyytäisi tonttia.

    Tämä on se perusku­vio , jota kepun hal­lit­se­mis­sa kun­nis­sa noudatetaan.

    Ja KKO päätös KKO:2014:2 tukee näke­mys­tä lunas­tuk­sen oikeu­tuk­ses­ta, olkoon Hir­vaskos­ki mitä mieltä tahansa.KKO tuskin ottaa val­i­tus­ta käsit­te­lyyn, sil­lä päätös on tuore ja vas­taa nyky­istä lainsäädäntöä

    Sen sijaan helsinkiläisil­lä ei ole juuri rääpyä kepuaisen maapoli­ti­ikan arvostelu­un kun kat­soo maapoli­ti­ikkaa esim Sipoos­sa tai mis­sä tahansa pääkaupunkiseudulla.Kaikessa pyritään maanomi­ata­jan edun ja voiton mak­si­moin­ti­in, Van­taa on heikko yri­tys muut­taa poli­ti­ikan suuntaa.

    Ei Kepunkaan toim­inta puh­toista ole, kyl­lä Kepu­lan­di­as­sakin kaavoit­ta­mi­nen kohdis­tuu kepu­lais­ten isän­tien mai­hin , lunastuksessa/myynnissä haka­tus­ta met­sästä tai vuo­rapel­losta saa kuitenkin paikalliseen tulota­soon näh­den kelpo korvauksen

  17. Use­at kir­joit­ta­jat (vähän Odekin mukaan lukien) näyt­tävät lähtevän siitä, että tiet ja väylät ovat vain asukkai­ta varten. Kansan­talouden kannal­ta lie­nee tärkeäm­pää, että niitä tarvit­see elinkei­noelämä. Sekä raa­ka-aineet (ruo­ka, puu, kaivos­tuot­teet jne) pitää kul­jet­taa ja valmi­it tuot­teet pitää taas kul­jet­taa. Siten ne eivät ole kulu­ja vaan investointeja.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Miten sit­ten rahoite­taan kehöäradan kaltaiset infrain­vestoinit, jos hyö­ty pitää lahjoit­taa onnekkaille maanomistajille? 

    Tähän ei ole oikeaa vas­taus­ta, mut­ta tot­ta­han on, että maanomistajia/kansalaisia ei käsitel­lä yhdenvertaisesti.

    Myös jo rakennetun/kaavoitetun maan arvo nousee ja rakennetun/kaavoitetun maan omis­ta­jat saa­vat pitää arvon­nousun. Raaka­maan omis­ta­jil­ta arvon­nousu sen sijaan leikataan täysimääräisesti.

  19. Jouko Tuomis­to:
    Use­at kirjoittajat(vähän Odekin mukaan lukien) näyt­tävät lähtevän siitä, että tiet ja väylät ovat vain asukkai­ta varten. Kansan­talouden kannal­ta lie­nee tärkeäm­pää, että niitä tarvit­see elinkei­noelämä. Sekä raa­ka-aineet (ruo­ka, puu, kaivos­tuot­teet jne) pitää kul­jet­taa ja valmi­it tuot­teet pitää taas kul­jet­taa. Siten ne eivät ole kulu­ja vaan investointeja.

    Kansan­taloudel­lis­es­ti vähin­tään yhtä oleel­lista on se, että ihmiset (=asukkaat) pää­sevät kulke­maan jouhev­asti paikas­ta toiseen. Yhä suurem­pi osa Suomen vien­nistä on palvelu­vi­en­tiä tai ainee­ton­ta omaisu­ut­ta. Sitä varten ei tarvi­ta ahtaa­jaa tai rekkami­estä, mut­ta sen syn­tymisessä ihmis­ten väli­nen yhteistyö on ensisi­jaisen oleellista.

    Vien­nin mit­taami­nen pelkästään ton­neis­sa ja kuu­tiome­treis­sä alkaa olla vähän van­hanaikainen lähtöko­h­ta jos Suomeen halu­taan edelleen talouskasvua. Pelkäl­lä teol­lisu­us­tuotan­nol­la ei pysytä maail­man kär­jen tahdis­sa tehokku­u­den kasvussa.

  20. Miten olisi, saataisi­inko seu­raavak­si pakkol­u­nastet­tua Etelä-Helsin­gin arvoa­sun­to­ja ilkeiltä por­vareil­ta? Näin idässä asu­vana koen äärim­mäisenä epäko­htana sen, että keskus­tas­sa asu­vat kel­lokkaat pää­sevät naut­ti­maan lot­tovoitostaan ja ansiot­tomas­ta arvon­nousus­ta. Punavuoren duu­nar­is­lum­mista aikoinaan käm­pän ostanei­den alko­holis­ti­ah­taa­jien per­il­liset tuskin ovat oma­l­la toimin­nal­laan luoneet sitä jopa sato­jen tuhan­sien euro­jen arvon­nousua, joka on 50 vuodessa tapah­tunut. Että suu säkkiä myöten, Osmo, ja tulon­si­ir­toa rikkail­ta meille köy­hille. Hop hop!

  21. Liian van­ha:Edelleen ide­olo­giaa on jalostet­tu niin, että jos maa­ta ei saa­da raaka­maan hin­nal­la niin sitä lunaste­taan pakol­la ja raaka­maan hinnalla.

    Kyl­lä Kepu halu­aa siirtää kaavoitushyö­dyn maan­omis­ta­jalle. Oulus­sakin, nyt kun siel­lä on tapah­tunut suuri kun­tay­hdis­tymi­nen, ympäryskun­tien keskusta­laisil­la olisi into­ja muut­taa Oulun kaupun­gin tont­tipoli­ti­ikkaa maan­omis­ta­jave­toiseen suun­taan eli kaavoit­taa yksi­ty­is­ten maita.

  22. “Voisiko ajatel­la, että val­tio vetäy­ty­isi tei­den rak­en­tamis­es­ta ja ylläpi­dos­ta kokon­aan ja jät­täisi tämän kun­tien ja maakun­tien vas­tu­ulle. Pitää tietysti olla jokin mekanis­mi rahas­taa se arvon­nousu sen infrain­vestoin­nin rahoittamiseen.”

    Ran­skas­ta esimerk­ki moot­tori­tiesil­lan rak­en­tamis­es­ta (Mil­lau Viaduct). Sil­ta lyhen­tää matkaa vuoris­toisel­la seudul­la huo­mat­tavasti, mut­ta julk­ista rahaa toteu­tuk­seen ei löy­tynyt. Sil­ta sijait­see syr­jäisel­lä alueel­la, jos­sa moot­tori­tielle ei halu­ta alue­poli­it­ti­sista syistä tietulle­ja; yksi­tyiset rahoit­ta­jat sai­vat kuitenkin sovit­tua, että val­tio mak­saa erään­laisen tien­hoidol­lisen tietullin tien käyt­täjistä ja sil­ta raken­net­ti­in yksi­ty­isil­lä rahoil­la. Lop­ul­ta kävi niin, että sil­las­ta itses­tään tuli nähtävyys, jota tul­laan kat­so­maan ja se syn­nyt­ti tur­is­mi­talout­ta alueelle.

  23. Ville:
    “Voisiko ajatel­la, että val­tio vetäy­ty­isi tei­den rak­en­tamis­es­ta ja ylläpi­dos­ta kokon­aan ja jät­täisi tämän kun­tien ja maakun­tien vas­tu­ulle. Pitää tietysti olla jokin mekanis­mi rahas­taa se arvon­nousu sen infrain­vestoin­nin rahoittamiseen.”

    Ran­skas­ta esimerk­ki moot­tori­tiesil­lan rak­en­tamis­es­ta (Mil­lau Viaduct). Sil­ta lyhen­tää matkaa vuoris­toisel­la seudul­la huo­mat­tavasti, mut­ta julk­ista rahaa toteu­tuk­seen ei löy­tynyt. Sil­ta sijait­see syr­jäisel­lä alueel­la, jos­sa moot­tori­tielle ei halu­ta alue­poli­it­ti­sista syistä tietulle­ja; yksi­tyiset rahoit­ta­jat sai­vat kuitenkin sovit­tua, että val­tio mak­saa erään­laisen tien­hoidol­lisen tietullin tien käyt­täjistä ja sil­ta raken­net­ti­in yksi­ty­isil­lä rahoil­la. Lop­ul­ta kävi niin, että sil­las­ta itses­tään tuli nähtävyys, jota tul­laan kat­so­maan ja se syn­nyt­ti tur­is­mi­talout­ta alueelle.

    Mie­lenki­inoista. Yhtiöl­lä on 78 vuo­den koses­sio. jot aikaa toisn voidaan tietyin ehdoin lyhen­tää 40 vuo­teen. — Tämä on kaiek­s­ta päät­täen tärkeä moot­tori­tiere­it­ti Pohjois-Ran­skas­ta Välimeren rannikolle.

  24. Kan­nat­taa aina pitää mielessä, että Suomes­sa asuu vähemän väkeä kuin useim­mis­sa Sak­san osaval­tiois­sa. Cote d’Azur on merkit­tävä muutenkin kuin turistikohteena.

  25. Tiet ja väylät aut­ta­vat meitä etelän ihmisiä myös matkus­ta­maan kau­ni­is­sa maas­samme. ja met­sä­te­ol­lis­usu on edelleen merkit­tävä leivänanataja.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, et näytä lainkaan omak­suneen län­si­maista käsi­tys­tä omaisu­ud­es­ta. Tämä ryöstökap­i­tal­is­mi kuu­luu enem­män tuonne Suomen itäpuolelle. 

    Osmo sin­un omia jut­tu­jasi lainatak­seni, onko ryöstökap­i­tal­is­mia, kun maan­omis­ta­jal­ta pakkol­u­naste­taan maa­ta viher­alueen hin­nal­la ja sen jäl­keen muute­taan alue tehokkaak­si toimis­toalueek­si? Tuo sin­un tari­nasi­han lop­pui itsari­in ja se on mielestäni ryöstökap­i­tal­is­mia. Pelisään­nöt eivät ole kohtu­ulliset. Kun­tien monop­o­li ei ole ter­veel­lä poh­jal­la. Jotain pitää tehdä.

  27. Kalle: Osmo sin­un omia jut­tu­jasi lainatak­seni, onko ryöstökap­i­tal­is­mia, kun maan­omis­ta­jal­ta pakkol­u­naste­taan maa­ta viher­alueen hin­nal­la ja sen jäl­keen muute­taan alue tehokkaak­si toimistoalueeksi?

    Ker­rop­pas paljonko se maan­omis­ta­ja on tehnyt töitä sen toim­stoalueen eteen? Vai oliko se viher­alue vain ken­ties täysin hoita­m­a­ton­ta risukkoa?

    Ja ennenkaikkea: katoaako maa Suomes­ta, jos maan­omis­ta­ja ei saa lei­jo­nanosaa hyödys­tä, joka tulee kaupun­gin kasvus­ta ja kaupun­gin omista toimista?

  28. Sylt­ty: Ker­rop­pas paljonko se maan­omis­ta­ja on tehnyt töitä sen toim­stoalueen eteen? Vai oliko se viher­alue vain ken­ties täysin hoita­m­a­ton­ta risukkoa?
    Ja ennenkaikkea: katoaako maa Suomes­ta, jos maan­omis­ta­ja ei saa lei­jo­nanosaa hyödys­tä, joka tulee kaupun­gin kasvus­ta ja kaupun­gin omista toimista? 

    Mielestäni Kehäradan aikaansaa­ma arvon­nousu kuu­luisi tas­a­puolis­es­ti kaikille maan­omis­ta­jille tai sit­ten ei kuu­luisi yhdellekään. Ei ole oikein leika­ta arvon­nousua ain­oas­taan raaka­maan omis­ta­jil­ta. Sikäli Van­taan pakkol­u­nas­tus­ta voidaan hyvin arvostel­la ja tas­a­puolisu­u­den osalta jopa kyseenalais­taa sen lainmukaisuus.

    Puh­taasti kaavoituk­ses­ta aiheutu­vaa ansioton­ta arvon­nousua sen sijaan on syytä hillitä ja sen osalle hyväksyn leikkauk­set. Tuo leikkaus kohdis­tuu kaikki­in tasapuolisesti.

    Selvyy­dek­si todet­takoon, että omis­tan maa­ta kaupunkialueel­la kaa­va-alueen vier­essä. Kun maa-alue aikanaan kaavoite­taan, niin hyväksyn sen, että kun­ta leikkaa tuo­ta arvonnousua. 

    On kaikkien etu, että maan hin­ta ei nouse pilviin.

  29. Pir­jo: Mielestäni Kehäradan aikaansaa­ma arvon­nousu kuu­luisi tas­a­puolis­es­ti kaikille maan­omis­ta­jille tai sit­ten ei kuu­luisi yhdellekään. Ei ole oikein leika­ta arvon­nousua ain­oas­taan raaka­maan omis­ta­jil­ta. Sikäli Van­taan pakkol­u­nas­tus­ta voidaan hyvin arvostel­la ja tas­a­puolisu­u­den osalta jopa kyseenalais­taa sen lainmukaisuus.

    Yksinker­taisin ja yksiselit­teisin ja ehkä reiluin keino olisikin kiin­teistöveron niin reilu korot­ta­mi­nen, että ansioton­ta arvon­nousua ei nykyisessä määrin syn­ty­isi. Markki­nat pitäi­sivät sit­ten huolen itsestään.

  30. teekkari: Yksinker­taisin ja yksiselit­teisin ja ehkä reiluin keino olisikin kiin­teistöveron niin reilu korot­ta­mi­nen, että ansioton­ta arvon­nousua ei nykyisessä määrin syn­ty­isi. Markki­nat pitäi­sivät sit­ten huolen itsestään. 

    Kiin­teistövero­pros­ent­tia ei kaiketi voi­da lait­taa alueko­htaisek­si ja maat­alous-/met­sä­maas­ta ei mak­se­ta kiinteistöveroa.

    Kehäradan vaiku­tusalueel­la ole­vien tont­tien vero­tusar­vo­ja voisi tietysti nos­taa reip­paasti ja vas­taa­va nos­to tietysti Län­simetron vaiku­tusalueelle. Toinen vai­h­toe­hto olisi laskea vaiku­tusaluei­den ulkop­uolis­ten aluei­den kiin­teistövero­ja. Arvos­tusten muu­tok­sil­la vaiku­tus saataisi­in tas­a­puoli­sisem­mak­si ja oikeudenmukaisemmaksi.

    Kiin­teistövero­ja sinän­sä tul­laan jatkos­sa var­masti nos­ta­maan rajusti, joten ei huol­ta. Maa­ta kun ei voi siirtää veroparatiisiin.

  31. Pir­jo: Kiin­teistövero­pros­ent­tia ei kaiketi voi­da lait­taa aluekohtaiseksi 

    Mikä fysi­ikan tai muun luon­non­ti­eteen laki tuon estää?

    1. Peri­aat­teessa kiin­teistöveron tulisi määräy­tyä asun­non ja eri­tyis­es­ti ton­tin todel­lisen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toimisi kuten verot­ta­jan tulisi toimia, kiin­teistövero nousisi, kun rata valmis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Peri­aat­teessa kiin­teistöveron tulisi määräy­tyä asun­non ja eri­tyis­es­ti ton­tin todel­lisen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toimisi kuten verot­ta­jan tulisi toimia, kiin­teistövero nousisi, kun rata valmis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa. 

    Miten tuos­sa otet­taisi­in huomioon vaiku­tus, joka jo pelkäl­lä, ehkä jo hyvinkin varhaises­sa vai­heessa julk­i­t­ulleel­la tiedol­la tule­vista radoista ja niihin liit­tyvistä suun­nitelmista ton­tin hin­taan käsit­tääk­seni aina on? Mah­dolli­nen sisäpi­ir­i­ti­eto on pörssiyri­tys­ten osalta käsit­teenä tun­net­tu, mut­ta on myös muunkin­laista tietoa, jon­ka voi löytää se, joka sitä osaa kaivaa (nykyter­miä käyt­täen: louhia ja seu­loa), sekä aivo­jaan käyt­täen päätel­lä. Pitäisikö aivo­jen­sa oival­lis­es­ta käytöstä mak­saa — kiinteistöveroa???

    toisaal­ta, miten olisi mah­dol­lista elim­i­noi­da kaikkien muiden tek­i­jöi­den vaiku­tuk­set ton­tin hin­taan? Tont­tien hin­toi­hin voisi olet­taa vaikut­ta­van lukuisan määrän eri asioi­ta, muitakin kuin jonkin radan. Hyvil­lä alueil­la saat­ta­vat hin­nat nous­ta mui­ta nopeam­min, ja ehkä niin tekevätkin, sil­lä kuka­pa ei sel­l­aiselle hyvälle alueelle (ilman tuo­ta rataakin) halu­aisi. Entäpä miten huomioit sit­ten ne ns. kasautu­mishai­tat, joi­ta niitäkin var­masti löy­tyy, varsinkin asemien liepeiltä?

    Eivät nämä asi­at niin kovin yksinker­taisia ole, kuin korkein­taan yksinker­taisille ihmisille!

    1. Sakke
      Mik­si ton­tin arvoon vaikut­tavia seikko­ja ylipäätän­sä pitäisi eritel­lä? Jos kiin­teistövero määräy­tyy ton­tin arvon mukaan, on aivan sama, mikä uon ton­tin arvooon vaikuttanut.

  33. tcrown: Mikä fysi­ikan tai muun luon­non­ti­eteen laki tuon estää?

    Ei mikään laki, mut­ta ehdo­tus on täysin epärealistinen.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Peri­aat­teessa kiin­teistöveron tulisi määräy­tyä asun­non ja eri­tyis­es­ti ton­tin todel­lisen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toimisi kuten verot­ta­jan tulisi toimia, kiin­teistövero nousisi, kun rata valmis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa.

    Mitä tapah­tu­isi jos kiin­teistövero olisi pro­gres­si­ivi­nen ton­tin neliöhin­nan suh­teen? Siis jos­sain Kain­u­un joutomaal­la kun maa mak­saa sent­te­jä neliö, vero olisi 0.1% markki­nahin­nas­ta, ja Stock­man­nin ton­tista mak­set­taisi­in vaik­ka 10% vuodessa. Ainakin äkkiä ajatel­tuna pro­gres­sion para­metrit voitaisi­in viila­ta niin, että käytän­nössä hyvin merkit­tävä osa ton­tin arvon­nousus­ta palau­tu­isi val­tion pus­si­in. Ensim­mäisek­si mah­dol­lisek­si ongel­mak­si tietysti tulee se, että myös ansait­tu arvon­nousu pää­tyy val­tion pus­si­in, mut­ta onko se oikea ongel­ma? Kek­si­ikö joku viime vuosil­ta tapauk­sen, jos­sa nimeno­maan maan­omis­ta­jan toimet ovat johta­neet ton­tin maapo­h­jan (ei sen pääl­lä ole­vien rak­en­tei­den) merkit­tävään arvon nousu­un ja hyv­in­voin­nin lisääntymiseen?

  35. Jän­nä, että vihreät ovat kaik­ista voimakkaim­min jaka­mas­sa “sosi­aalisel­la” asunot­poli­ti­ikalla täysin ansiot­tomasti tiety­ille väestöryh­mille parhai­ta asuntoja.Miten tämä täysin ansioton arvon jakami­nen on persuteltua?

    Viha ja katkeru­us on kyl­lä punav­ihreis­sä kovaa. Miten se voi olla jollekkin niin kova paik­ka, jos joku hyö­tyy jostakin tien pätkästä, mut­ta samaan aikaan jae­taan täysin ansiot­tomasti asun­to­ja toisille parhail­ta paikoil­ta? Ei tsi­is­us, kun on käsit­tämätön­tä sakkia.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Peri­aat­teessa kiin­teistöveron tulisi määräy­tyä asun­non ja eri­tyis­es­ti ton­tin todel­lisen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toimisi kuten verot­ta­jan tulisi toimia, kiin­teistövero nousisi, kun rata valmis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa. 

    tcrown: Mikä fysi­ikan tai muun luon­non­ti­eteen laki tuon estää? 

    tcrown: Mikä fysi­ikan tai muun luon­non­ti­eteen laki tuon estää? 

    Muis­te­len, että kiin­teistövero­pros­ent­ti on kuntakohtainen.

    Tosin rajanaa­purei­den kiin­teistöverossa voi olla kolminker­tainen ero, jos toinen on muut­tanut vapaa-ajan asun­ton­sa vak­i­tuisek­si asun­nok­si ja toisel­la se on edelleen vapaa-ajan asun­tona. Näi­den kiin­teistö­jen vier­essä olev­as­ta met­säti­las­ta ei sen sijaan mak­se­ta kiin­teistöveroa ollenkaan.

    Sit­ten kun kun­ta vetäisee kiin­teistö­jen rajalle kun­nal­lis­tekni­ikan ja pistää alueen kaavaan, niin ain­ut mis­tä arvon­nousua leikataan on met­säti­la ja met­säti­lalle tulee lisäk­si kolminker­tainen kiin­teistövero (rak­en­tam­a­ton tont­ti). Vero­tusar­vot kaikil­la ton­teil­la eri­laiset, met­sä­maas­ta syn­tyneil­lä ton­teil­la suurin verotusarvo. 

    Lie­nee ymmär­ret­tävää, mik­si metsätilaa/peltoa ei halu­ta kaavaan, ellei satu ole­maan rahantarvetta. 

    Arpa­peliä. Aina ei voi voittaa.
    Kai tämä oikein menee?

    1. Kiin­teistövero = vero­pros­ent­ti x kiin­teistön arvo. Vero­pros­ent­ti on kun­tako­htainen, kiin­teistön arvon peri­aat­teessa on kort­te­liko­htainen asia.

  37. Sylt­ty:
    Oulus­sa, jota pide­tään onnis­tuneen asun­topoli­ti­ikan kehtonainakin,ei kaavoite­taan mitään yksi­ty­is­ten maille . Ne pakkol­u­naste­taan, jos ei myy. 

    Kuka pitää, kuka ei …

    Tarkoit­taako tuol­lainen kaavoitus­poli­ti­ik­ka sitä, että yksi­tyiselle maalle ei saa kukaan rak­en­taa yhtään mitään, vaik­ka asi­as­ta olisi maan­omis­ta­jan, rahoit­ta­jan ja raken­nusy­htiön väli­nen sopimus, mikä sen tek­isi muil­ta osin mahdolliseksi?

    Tuo­han kuu­lostaisi ehkä vähän turhankin tiukalta säätelyltä!

  38. jok­eri: Miten se voi olla jollekkin niin kova paik­ka, jos joku hyö­tyy jostakin tien pätkästä

    Kova paik­ka? Minä mak­san mielu­um­min vähem­män vero­ja kuin enem­män, ja jos se hyö­ty ei mene kun­nalle, minä mak­san enem­män. Aika tyh­mä saa olla, että kan­nat­taa tois­t­en rikas­tu­mista oma­l­la kustannuksellaan.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Kiin­teistövero = vero­pros­ent­ti x kiin­teistön arvo. Vero­pros­ent­ti on kun­tako­htainen, kiin­teistön arvon peri­aat­teessa on kort­te­liko­htainen asia. 

    Niin­hän tuon pitäisi olla, mut­ta todel­lisu­udessa arvos­tuk­sis­sa on suuria ero­ja. Esim. kunnal­ta samaan aikaan samal­ta alueelta han­ki­tun ton­tin arvo on pienem­pi kuin yksi­tyiseltä han­ki­tun tontin.

    Verot­ta­jan tekemät arvos­tuk­set ovat arpapeliä.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Peri­aat­teessa kiin­teistöveron tulisi määräy­tyä asun­non ja eri­tyis­es­ti ton­tin todel­lisen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toimisi kuten verot­ta­jan tulisi toimia, kiin­teistövero nousisi, kun rata valmis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa.

    Ainakin Flori­das­sa jokaisel­la countyl­la on prop­er­ty apprais­er, jon­ka virkate­htävänä on joka vuosi määritel­lä kaikkien kiin­teistö­jen vero­tusar­vo käyvän markki­nahin­nan mukaan. Ei tuon luulisi vähäväkisessä Helsingis­sä ole­van mah­do­ton toteuttaa.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakke
    Mik­si ton­tin arvoon vaikut­tavia seikko­ja ylipäätän­sä pitäisi eritel­lä? Jos kiin­teistövero määräy­tyy ton­tin arvon mukaan, on aivan sama, mikä uon ton­tin arvooon vaikuttanut. 

    Miten ton­tin arvo määritel­lään? Tämä on olen­nainen kysymys, ei saman­tekevä, sil­lä se vaikut­taa kiin­teistöveron suu­ru­u­teen (kun­tako­htais­ten kiin­teistövero­pros­ent­tien ohella). 

    Eikö myöskin se ‘arvo’, jota verot­ta­ja ton­tille käsit­tääk­seni käyt­tää, ole aika mon­en eri tek­i­jän sum­ma? Kaik­ki ton­tit ovat aina jos­sain määrin eri­laisia, vaik­ka oli­si­vat samas­sa kort­telis­sa ja verot­ta­ja ne sama­nar­voisik­si määrittelisi. 

    Jokin muu­tos, kuten esimerkik­si aiem­min kuvat­tu radan ja ase­man rak­en­t­a­mi­nen, voi tuo­da mukanaan niin ‘hyö­tyjä’ kuin ‘hait­to­ja’. Pyrki­ikö verot­ta­ja, eli kiin­teistöveron tapauk­ses­sa kun­ta, otta­maan sil­loin huomioon vain ns. ‘hyödyt’, jot­ka lienevät silti aika usein vain jonkin enem­män tai vähem­män teo­reet­tisen mallin tai muun ole­tuk­sen mukaan laskettuja?

    Asian eet­ti­nen puoli voi mielestäni olla kyseenalainen, jos kun­ta huomioi hyödyt, mut­ta uno­htaa kyseisen muu­tok­sen kiin­teistön arvolle aiheut­ta­mat haitat.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Peri­aat­teessa kiin­teistöveron tulisi määräy­tyä asun­non ja eri­tyis­es­ti ton­tin todel­lisen arvon perus­teel­la. Jos vetot­ta­ja toimisi kuten verot­ta­jan tulisi toimia, kiin­teistövero nousisi, kun rata valmis­tuu ja nos­taa ton­tin arvoa. 

    Kun­ta ottaa nähtävästi kiin­teistön arvoa määrit­täessään huomioon aika mon­ta asi­aa. Esim. etäisyys Kai­vokadul­ta lie­nee yksi, etäisyys mer­estä toinen ja liiken­ney­htey­det kol­mas sel­l­ainen, luulisin. Muitakin tek­i­jöitä var­maankin löytyy …

    Jos muu­ta liiken­ney­hteyt­tä ei alun­perin ole, lie­nee sil­lä ensim­mäisel­la yhtey­del­lä ton­tille selkeä posi­ti­ivi­nen vaiku­tus. Mikäli kuitenkin mui­ta yhteyk­siä on jo ole­mas­sa, voi uuden lisäy­htey­den ton­tin arvoa nos­ta­va vaiku­tus olla san­gen vähäi­nen, jopa kohi­naan hukku­va, ja toisaal­ta, joskus kasautu­mishait­to­jen vaiku­tus voi olla ehkä yllät­täenkin selvästi suurem­pi. Ongel­mana on myös se, miten varsin sub­jek­ti­ivisi­na koe­tu­ista arvoista voidaan muo­dostaa objek­ti­ivi­nen mittari?

    Monipuoliset liiken­ney­htey­det ovat toki arvo sinän­sä, mut­ta miten arvioidaan tilanne sil­loin, jos esim. yksi uusi yhteys syö ‘tieltään’ kak­si aikaisem­paa, monipuolisem­mat yhtey­det eri suun­ti­in tai eri reit­tiä pitkin tar­jon­nut­ta vaihtoehtoa?

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Sijain­nin kau­pal­lista arvoa voi tarkkail­la seu­raa­mal­la asun­to­jen hintoja. 

    … , mut­ta asun­non hin­taan voi vaikut­taa myöskin lukuisa määrä eri tek­i­jöitä, esimerkik­si arvos­tuk­set, jois­sa lie­nee aika vaikeasti eroteltavis­sa niin geneer­i­nen osa, yleinen tren­di kuin osin sub­jek­ti­iviset arvot. 

    Pitääkö yhden mak­saa siitä, jos joku toinen on onnis­tunut sat­tumal­ta löytämään asun­toa myy­dessään rahakkaan ‘unel­maosta­jan’ ja kun­ta (kiin­teistöverot­ta­jana) olet­taa hänen mak­samansa, tilas­to­ja ken­ties paljonkin vääristävän hin­nan ole­van yleinen trendi?

  44. Sakke: Kuka pitää, kuka ei …

    Maan­omis­ta­jat pitävät tietenkin huonona sitä, että huna­japur­nuk­ka laite­taan kiinni.

    Tarkoit­taako tuol­lainen kaavoitus­poli­ti­ik­ka sitä, että yksi­tyiselle maalle ei saa kukaan rak­en­taa yhtään mitään, vaik­ka asi­as­ta olisi maan­omis­ta­jan, rahoit­ta­jan ja raken­nusy­htiön väli­nen sopimus, mikä sen tek­isi muil­ta osin mahdolliseksi?

    Pitäisikö sin­un mielestä oma­l­la ilmoituk­sel­la voi­da rak­en­taa talo­ja hor­nan tuut­ti­in, sem­moisi­in paikkoi­hin joi­hin kau­upun­ki sit­ten joutuu jär­jestämään koulukyy­dit hin­taan 10 000e / vuosi? Tai että joku paikalli­nen maa­jus­si muut­taa raaka­maan ton­teik­si ja pistääkin muu­ta­man kympin pikavoiton tasku­un­sa. No sen jäl­keen heti kaik­ki muut maan­omis­ta­jat ympäristössä huu­ta­vat, että tas­a­puolista kohtelua, meille kansa muu­ta­man kympin pikavoittoja.

    Kaavoit­ta­mi­nen kuu­luu kun­nalle ja sil­lä selvä. Ja kos­ka kepu­laiset vaa­ti­vat että maan­omis­ta­jia pitää kohdel­la tas­a­puolis­es­ti, niin tuos­sa auke­nee semoinen matop­urk­ki että huh huh. On kyl­lä kaikkien kannal­ta paras, että ei kaavoite­ta uut­ta ollenkaan yksi­ty­is­ten maille. 

    Sitä­pait­si Oulun seudul­la on kyl­lä ihan tarpeek­si valmista tont­ti­maa­ta, ettei sinne tarvi­ta maan­omis­ta­jien rahastuslämpäreitä.

  45. Mitä tulee kaavoituk­sen tiukku­u­teen, niin jostain syys­tä Oulus­sa nyt vaan on hal­vat ton­tit. Eipä siihen kaavoit­tamiseen tarvia yksityisiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.