Voi kun talo olisi siirrettävissä

Hir­si­talo­jen hyviä puo­lia oli, että talo oli aika yksinker­tais­es­ti puret­tavis­sa ja siir­ret­tävis­sä uuteen paikkaan. Suurin ongel­ma oli kul­je­tus. Pure­tun talon pystyt­tämi­nen kävi paris­sa viikossa.

Mikä nyt estää tekemästä taloa hel­posti puret­tavista ja uudelleen käytet­tävistä ”legopa­likoista”? Palat pitäisi muo­toil­la niin, että ne pysyvät pain­ovoiman avul­la tukev­asti paikoil­laan niin kuin hirretkin. Jos on mah­dol­lista tehdä siir­ret­tävä viipalek­oulu, mik­si ei olisi mah­dol­lista tehdä siir­ret­tävää asuin­taloa? Hyödyt siir­ret­tävyy­destä oli­si­vat huomattavat.

Talo­ja tehdään kyl­lä ele­menteistä, mut­ta ele­men­tit pitäisi suun­nitel­la niin, että ne ovat hel­posti niitä rikko­mat­ta irrotet­tavis­sa toi­sis­taan. Perus­tuk­sia ja vaikka­pa maanalaista pysäköin­tiä ei tietenkään saa siir­re­tyk­si muualle, mut­ta saisi edes sen maan­pääl­lisen osan.

Suomes­sa on sato­jatuhan­sia raken­nuk­sia, jot­ka ovat nykyisessä paikas­saan arvot­to­mia. Mikä val­ta­va hyö­ty olisi koitunut siitä, että nämä olisi tehty siir­ret­täviksi! Siir­ret­tävät talot ratkaisi­vat myös ongel­man, joka syn­tyy keskelle erä­maa­ta parik­si vuosikymmenek­si avat­tavas­ta kaivoksesta.

Mod­u­laari­nen talo voitaisi­in tehdä puus­ta tai kivestä tai niitä yhdis­telemäl­lä. Voisi siinä tietysti olla teräsrunkokin.

Mod­u­laari­nen talo voitaisi­in tehdä melkein valmi­ik­si tehtaal­la säältä suo­ja­tuis­sa olo­suhteis­sa. Ris­teilyaluk­si­inkin tehdään hytit tehtaas­sa. Mik­si asuin­taloa ei voisi tehdä kuin laivaa?

Mod­u­laarisu­ud­es­ta voisi olla hyö­tyä myös, jos taloa halu­taan laa­jen­taa tai muuten muuttaa.

Tule­vaisu­udessa vääjäämät­tä edessä ole­vaa putkire­mont­tia ajatellen on vähän hölmöä muu­ra­ta putket seinän sisään niin, että niiden vai­h­t­a­mi­nen edel­lyt­tää seinän hajot­tamista. Jos niitä ei halu­ta koteloi­da seinän ulkop­uolelle, voisi­vat ne olla seinän sisäl­lä kanavas­sa, johon pääsee hel­posti etu­seinän irrot­ta­mal­la. Tämäkin olisi eräs hyö­ty modulaarisuudesta

Ymmär­rän, että aja­tus siir­ret­tävästä kiv­i­talosta on haas­ta­va ja että asi­aan liit­tyy var­masti monia teknisiä ongelmia, joi­ta val­ti­oti­eteil­i­jä ei tule ajatelleek­si, mut­ta hyödyt talo­jen siir­ret­tävyy­destä oli­si­vat niin val­ta­vat, että aika paljon kan­nat­taisi tutkimus­panos­ta tähän käyttää.

Raken­nusalan tuot­tavu­us on kehit­tynyt viime vuosikym­meninä kehnos­ti. Yksi syy on yri­tys­rak­en­teessa. Uusia inno­vaa­tioi­ta ei yksit­täisen raken­nus­li­ik­keen kan­na­ta kehit­tää, kos­ka ne eivät ehkä olisi paten­toitavis­sa. Val­tio vas­taa maat­alousalan tutkimuk­ses­ta, kos­ka yksit­täis­es­tä tilas­ta ei siihen ole. Olisiko val­tion otet­ta­va vas­tuu myös raken­nusalan tutkimustoiminnasta?

(Kir­joi­tus on julka­isg­tu Kivi­rak­en­ta­jale­hden sivuil­la kolumnina)

54 vastausta artikkeliin “Voi kun talo olisi siirrettävissä”

  2. Osmo, Salos­sa on näitä siir­ret­täviä talo­ja tuotet­tu jo tois­takym­men­tä vuot­ta. Ks. Teijo-Talot 😊

    Vastaa

  3. Siir­ret­täviä talo­ja tehdään jo! Ainakin Tei­jo-talot ovat sel­l­aisia. Pysty­tys­vai­heessa on tapana että talo tuo­daan paikalle rekalla ja saunan pesään on jo tehty tuli. Kun talo on saatu las­ket­tua perus­tuk­sille, voi omis­ta­ja men­nä suo­raan lämpimään saunaan.

    Vastaa

  4. Onhan noi­ta tehtykin, esim. Helsin­gin Myllypurossa.
    http://www.neapo.com/fi/www/popupcard.php?id=29

    Haus­ka rin­nas­tus tuo maat­alouden ja raken­nusalan tutkimus­toim­inta. Taita­vat kyl­lä olla vähän isom­pia yyi­teet ja änseeseet ver­rat­tuna maatiloi­hin, mut­ta kovin kehi­tys­myön­teisek­si en osaa raken­nusalaa nähdä.

    Vastaa

  5. Aja­tus on hyvä ja esi­tit itse asi­as­sa ratkaisunkin! Hir­sirunko on erit­täin hyvä ratkaisu, kun­han sitä ei pila­ta muoveilla. 

    Haas­teena on hir­sien saan­ti. Suomen puun­tuotan­to suun­nat­ti­in Kekkosen aikana pitkälti sel­l­ute­htaiden tarpeisi­in ja mekaanisen puun­jalostuk­sen tarpeet unohdettiin.

    Olen ihme­tel­lyt, mik­si Suomes­sa ei ole kopi­oitu aikoinaan meil­lä hyväk­si todet­tua kon­sep­tia, vaan on halut­tu kokeil­la meille vierai­ta kon­septe­ja. Kuitenkin ruu­tukaa­va, hir­si­talot kolmel­la reunal­la kort­telia ja neljän­nel­lä hevos- ei kun auto­tal­lit. Kun Itä-Helsin­gin onnet­tomat lähiöt on pakko pistää puskutrk­torin alle, kaavoit­taisin sinne ruu­tukaavaa ja rohkai­sisin tekemään hirsitaloja.

    Vastaa

  6. Eikö Aal­to-yliopis­to todel­lakin vas­taa raken­nusalan tutkimus­toimin­nas­ta. VTT kai vedet­ti­in ves­sas­ta alas. Tam­pereen teknil­lisessä yliopis­tossa on kiin­nos­ta­va asun­torak­en­tamisen väitös 15.5.

    Vastaa

  7. Kuten hyvin tiedämme, ongel­mamme ei ole se, että Suomen käyt­tämät­tömiä talo­ja ei voisi siirtää. Talon run­gon hin­ta on vähäi­nen osu­us raken­nuk­sen hin­nas­ta. Ongel­mamme on se, että ei ole tont­te­ja ja raken­nu­soikeut­ta, jolle niitä talo­ja voisi laittaa.

    Vastaa

  8. Kyl­lä talon voi siirtää. Sen kun vain kaive­taan talon alle lavet­ti, nos­te­taan lavet­tia ja pure­taan tuet pois. Talo on lavetil­la ja aje­taan sinne minne halu­taan muuttaa.

    Kaikkial­ta ei pääse kaikkialle, mut­ta val­taosa omakoti­taloista on niin pieniä, että ne kul­kee val­tateitä pitkin aivan helposti.

    https://www.youtube.com/watch?v=PmdocAhUojM

    Jenkeis­sä tätä on tehty paljonkin.

    Vastaa

  11. Noma­di­en elämän­ta­paanko Osmo palu­u­ta kaipailee, vai iglun kaltais­tako asumus­ta markki­noille mielii? Ideoita tässäkin maas­sa kyl­lä kai­vataan aina, tietysti mieluiten hyviä. 

    Jos yri­tyk­set toimi­vat noma­di­en tavoin, pitääkö kansalais­ten toimia perässä samoin? Se kyl­lä helpot­taisi ja lisäisi yhteiskun­nan (globaalia) dynami­ikkaa, joka lie­nee muutenki­in lisään­tymään päin, kun hyvät hal­lit­si­jat, hyvä hallinto ja riit­tävän rauhal­liset olot, ihmis­ten hyv­in­voin­tia (palka­n­mak­sul­la) tuke­vien hyvien fir­mo­jen ohel­la, alka­vat olla aika harvassa. 

    Siir­ret­tävän asumuk­sen idea taitaa olla sinän­sä aika van­ha, vrt. pai­men­to­lais- tai met­sästäjäkan­so­jen teltat ja jur­tat. Aika van­ha lie­nee myös anti­ikin Aisopok­sen(?) faa­beli jumalien kiis­tas­ta ja Momok­sen jumal­ten teok­sista antamista kom­menteista, joista kol­mas kos­ki Athenen luo­maa taloa. Sen vikana oli­vat Momok­sen mukaan puut­tuvat rautaiset pyörät, jot­ka oli­si­vat mah­dol­lis­ta­neet kätevän muu­ton, jos naa­puri­in ilmesty­isi ei-toiv­ot­tu tulokas.

    Asun­to­vaunu (kumipyörin) on sit­tem­min kyl­lä kek­sit­ty, mut­ta aika har­va kai sel­l­aises­sa pysyvästi ainakaan Suomes­sa asuu. Vieläkö Vuosaa­reen kuu­lu­vas­ta Rasti­las­ta löy­tyy leir­in­täalue, jos­sa asun­to­vaunu­ja saat­taisi nähdä, vai joko siel­läkin rakennetaan?

    Toisaal­ta, eikö kont­ti­inkin sovitet­tu­ja asun­to­ja ole ainakin opiske­li­joille ehdotet­tu ja jos­sakin jopa kokeil­tu? Ovatko nuo yleistymässä? Asun­to­laivo­ja on taas tiet­tävästi Kata­jan­nokalla (tai Suomen­lin­nas­sa) idänkaup­paan liit­tyen aikoinaan raken­net­tu teräk­ses­tä. Lienevätkö ne enää kenellekään kovin tuttuja?

    Vastaa

  12. Teräs­runko, teräskon­soleil­la sido­tut ontelo­laat­tak­en­tät välipo­hjik­si ja pelti-vil­la-pelti ele­men­tit pin­taan. Ihanan lin­jakas­ta ja kätevää ja täysin tehtävis­sä tänä päivänä. Ei muu­ta kuin valaa uudet antu­rat ja perus­pi­lar­it uuteen paikkaan ja talo siir­tyy nor­maalis­sa tieli­iken­teessä. Käykö?

    Vastaa

  14. Olemme Hansacon­tain­er­sis­sa suun­nit­tele­mas­sa merikon­teista koot­tavaa, siir­ret­tävää omakoti/erillistaloa, jon­ka todel­lakin voi ottaa mukaansa muut­taes­saan. Kuten Ode viit­tasi, voi vaikka­pa paikkakun­nan suuren työ­nan­ta­jan lopet­ta­mi­nen tehdä asun­nos­ta läh­es arvot­toman yhdessä hetkessä. 

    Siir­ret­tävä talo mak­saa saman ver­ran kaikkial­la, lisäk­si tule­vat tietenkin tont­tikus­tan­nuk­set. Jot­ta siir­ret­tävistä taloista tulisi todel­li­nen vai­h­toe­hto, tulisikin eri­tyis­es­ti pääkaupunkiseudun kaupunkien tar­jo­ta edullisia, pieniä tontteja

    Vastaa

  15. Ja jatkuu… Siis edullisia pieniä vuokra­tont­te­ja juuri siir­ret­täviä asun­to­ja varten. 

    Suun­nit­telemme myös merikon­teista tehtävää ker­rostaloa nuorisoa­sumiseen. Myös tämä ker­rosta­lo on siir­ret­tävis­sä, joten siihen voidaan saa­da, kun­nas­ta toki riip­puen, poikkeamis­lu­pa rak­en­tamiseen kaa­van ollessa vielä kesken. Määräaikaisen luvan pää­tyt­tyä talo voidaan siirtää toiseen paikkaan ja rak­en­taa samoille perus­tuk­sille pysyvä talo. Ensim­mäi­nen merikont­ti­rak­en­teinen talo on pystyssä reilun vuo­den päästä.

    Vastaa

  16. Siir­ret­te­viä talo­ja on kyl­lä joskus nähty Suomes­sakin. Ne ovat olleet lähin­nä Amerikas­ta tuo­tu­ja pieniä mökke­jä (mobile homes) teras­sei­neen. Jokaisen isom­man amerikkalaisen kaupun­gin lähel­lä on jonkin­lainen trail­er park, yleen­sä ei kovin miel­lyt­tävä paik­ka. Näis­sä mobile home — talois­sa on ollut paljon sisäilmaongelmia.

    Vastaa

  17. Suomes­sa on suuri valikoima eri­laisia tilaele­ment­ti­talo­ja joi­ta voi siirtää, pien­impiä jopa kokon­aisi­na mut­ta yleen­sä viipaleina. Myös kylpy­huonei­ta on raken­net­tu tilaele­ment­teinä jo 40 vuot­ta, mut­ta kos­ka ne asen­netaan ker­rostalois­sa betonirun­gon sisään ei niitä saa vai­hdet­tua kokonaisina.

    Pitkään on myös käytet­ty tilaele­ment­te­jä päiväkodeis­sa, kouluis­sa ja kasarmeis­sa. Myös Virossa on vankkaa osaamista täl­lä alal­la, sieltä onkin tulos­sa myös Suomen markki­noille lisää uusia yri­tyk­siä tuo­maan kilpailua. 

    Siir­ret­tävät tilaele­ment­ti­talot ovat läh­es poikkeuk­set­ta puu- tai met­al­lirunk­oisia, kos­ka esimerkik­si betoni- tai tiilirunk­oisen riv­i­talon yksit­täi­nen asun­to painaisi jotakuinkin 100…200 ton­nia, jol­loin kul­je­tus olisi melkoinen haaste, etenkin kul­je­tuskalus­ton ja tei­den kan­tavu­u­den osalta.

    Vesi­jo­hto­ja ei uusis­sa talois­sa enää saa muu­ra­ta rak­en­tei­den sisään (ilman suo­japutkia) vaan ne on olta­va vai­hdet­tavis­sa. Valitet­tavasti sel­l­aista “turhaa sään­te­lyä” ei vielä ole että myös läm­mi­tysputk­istot tai viemärit pitäisi tehdä hel­posti vaihdettaviksi.

    Suomen raken­nus­te­ol­lisu­udel­la ei tosi­aankaan ole ollut kovin paljoa halu­ja kehit­tää uusia ratkaisu­ja raken­nu­sosien vai­hdet­tavu­u­teen tai kus­tan­nuste­hokkaaseen kor­jaamiseen. Suurin osa raken­nus­li­ikeistä toimii myös kor­jaus­rak­en­tamisen alal­la, jol­loin uudet inno­vaa­tiot uud­is­rak­en­tamises­sa saat­taisi­vat pienen­tää jatkos­sa kor­jaus­li­ike­toimin­nan liike­vai­h­don voluumeja.

    Vastaa

  18. Mah­ta­va idea. Maal­likko­tol­lo­han suo­ras­taan innos­tuu ajatuk­ses­ta. Seu­raan kiin­nos­tuk­sel­la miten se ammu­taan alas.

    Vaan miten varmis­taisi että media bon­gaisi tämän, niin että tulisi kom­ment­te­ja alan edustajiltakin?

    Vastaa

  19. Talon­raken­nuk­ses­sa on jos­sain määrin jo otet­tu mallia auto­te­ol­lisu­ud­es­ta — autothan ovat hel­posti liikuteltavia. Sama ongel­ma kos­kee kuitenkin van­ho­ja talo­ja kuin auto­ja — vähin erin kaik­ki osat pitää kor­ja­ta. Van­hem­mis­sa talois­sa vain runko (jos se on säi­lynyt hyväkun­toise­na) on uudelleenkäytet­tävää. Yleis­es­ti rak­en­tamises­sa työn osu­us kus­tan­nuk­sista on hyvin suuri ver­rat­tuna materiaalikustannuksiin.
    Voisi olla järkeväm­pää miet­tiä, miten raken­nus­ma­te­ri­aalien ja raken­nu­sosien kier­rä­tys­tä voidaan helpot­taa kuin kehit­tää siir­ret­täviä raken­nuk­sia. Tähän tapaan auto­te­ol­lisu­udessakin on menetelty.

    Vastaa

  20. Siirtämisessä on sel­l­ainen perus­tavaa laat­ua ole­va ongel­ma, että uuden rak­en­t­a­mi­nen on halvem­paa kuin van­han purkami­nen ja kasaami­nen uuteen paikkaan. Talos­sa mate­ri­aalit ovat suht halpo­ja, mut­ta työ ja se sivuku­lut kalli­ita. Eli purkamisen hin­ta on korkeampi kuin uuden talon mate­ri­aalien hin­ta. Sen lisäk­si van­ha mate­ri­aali on aina van­haa ja sen jäl­jel­lä ole­va elinkaari on lyhempi.

    Siir­ret­täviä koulu­ja on jo ole­mas­sa. Niitä kut­su­taan parakkik­ouluik­si, mut­ta har­va sel­l­aista ostaisi asunnokseen.

    Vastaa

  21. Valmistalo­ja voisi peri­aat­teessa siirtää. Ne on suun­nitel­tu siir­ret­täviksi paikalle. 

    Voisin kuvitel­la, että raken­nuse­le­ment­tien osu­us raken­nuk­sen hin­nas­ta taitaa olla niin pieni, ettei siir­toon kan­na­ta ryhtyä. Halvem­pi tila­ta tehtaal­ta uusi ele­ment­ti kuin investoi­da siir­ret­tävi­in elementteihin. 

    TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00736–14
    Raken­nusten suun­nit­telu uudelleenkäyt­töä ja kier­rä­tys­tä varten
    http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2014/VTT-R-00736–14.pdf

    Vastaa

  23. Mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus. Mon­et julk­isu­udessa ole­vat “kuumat” aiheet, kuten tämä siir­ret­tävyys tai ener­giate­hokkaan rak­en­tamisen ongelmat(kustannukset, kos­teus- ja home­on­gel­mat) on ratkaistu. Ratkaisut on vaan tehty tahoil­la joil­la ei ole suuria resursse­ja tuo­da viestiä suuren yleisön tietoisuuteen.

    Vastaa

  24. Ehkä olisi helpom­paa, jos suh­tau­tu­isimme taloi­hin japani­laisit­taisin. 10 vuo­den ikäi­nen talo on yleen­sä enää puo­let arvostaan, ja 20–30 vuo­den kulut­tua se on jo arvo­ton, jol­loin se pure­taan ja tilalle raken­netaan uusi.

    Täl­lähän ajatuk­sel­la talo­ja on meil­läkin raken­net­tu. Ain­oa ero on, että asun­non­o­mis­ta­jat eivät olekaan samaa mieltä.

    Japanis­sa on kokeil­tu myös mod­u­laarisu­ut­ta, mut­ta idea ei kan­tanut kovin kauas. http://en.wikipedia.org/wiki/Nakagin_Capsule_Tower

    Kaikkein paras­ta kuitenkin olisi, jos talo­ja ei raken­net­taisi minne sattuu.

    Vastaa

  25. Run­gon osu­us raken­nuk­sen arvos­ta on ehkä kol­mannes. Kun talotekni­ik­ka on lop­pu­unkäytet­ty ja talo lay­outil­taan van­hen­tunut tai teho­ton tai väärässä paikas­sa, ei maantien­po­h­jak­si jauhami­nen kovin pahal­ta tun­nu. Se mitä moni ei tajua on, että uusien raken­nusten arvo las­kee. Siir­ret­täviä betoniele­ment­te­jä voi käy­dä ihaile­mas­sa Otaniemen Täffässä.

    Vastaa

  26. Joskus tule­vaisu­udessa talot luul­tavasti 3D tuloste­taan jonkin­lais­ten robot­tien tai nanoro­bot­tien avul­la täs­mälleen sel­l­aisek­si kuin halutaan.

    Täl­löin ei tarvitse muu­ta kuin huole­htia että saatavil­la on tarvit­tavia raa­ka-ainei­ta ja vali­ta talon piirus­tuk­set kat­a­l­o­gista, keski­aikainen lin­na tai hobit­tiko­lo nousee muu­ta­mas­sa päivässä minne vain.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Building_printing

    En tiedä kuin­ka kaukana tule­vaisu­udessa tuo on, mut­ta se tulee ole­maan iso muu­tos, ei ehkä lyhyel­lä aikavälil­lä mut­ta kun tekni­ikat kehit­tyvät, voidaan tulostaa paljon mieliku­vi­tuk­sel­lisem­pia asun­to­ja kuin nyky­isin, vaikka­pa eloku­vista tai sci-fi eloku­vista tut­tu­ja rakenteita

    Tässä videoku­vaa kiinasta:
    https://www.youtube.com/watch?v=SObzNdyRTBs

    Eri­laisia robot­te­ja var­maan pitää kehit­tää eri toteutusvaiheisiin.

    Vastaa

  27. Moblie homes: https://www.google.fi/search?q=mobile+homes&biw=1366&bih=633&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=5TI9VfvAL4isswG48YGwCw&ved=0CAcQ_AUoAg

    Mut­ta, joo, moniker­roksisen betoni- tai tiil­i­talon siirtämi­nen ei ole kannattavaa. 

    USA:ssa tehdään osit­tain kier­rä­tys­ma­te­ri­aaleista talo­jen runk­oele­ment­te­jä. Hin­ta ei kuulem­ma ole paha ja täyt­tävät nor­mit suht hyvin. Ei niitäkään kan­na­ta var­maan siirtää, mut­ta ehkä osat voi käyt­tää osit­tain uusiksi.

    Vastaa

  28. Tut­ta­vani tääl­lä Kirkon­um­mel­la oli siir­rät­tänyt hir­si­talon­sa kai Han­koniemeltä 70-luvul­la. Talo on hieno, mut­ta “halvem­mal­la olisin selvin­nyt, jos olisin tehnyt aivan uuden.”

    Vastaa

  29. Ongel­ma on että siir­ret­tävä talo ei täytä uuden talon raken­nus­määräyk­siä, ja ei saa raken­nuslu­paa. Jois­sakin kun­nis­sa voidaan jous­taa, mut­ta vaikeuk­sia on. Ympäristöhallinto ei ole jär­jenkäytössä etujoukoissa.

    Vastaa

  30. Nykya­jan valmistalot ovat pääasi­as­sa tilaele­ment­te­jä ja ne ne on tehtaal­la tehty valmi­ik­si sis­us­tus­ta ja kalus­tus­ta myöten

    Perus­tuskin voi olla elementtiperustus

    Ongel­ma on lähin­nä tilaele­ment­tien liitok­sis­sa, niitä ei ole suun­nitel­tu puret­taviksi ja niin­pä talo ei ole hel­posti puretttavissa

    Pult­tili­itok­sil­la talosta tulisi puret­ta­va ja siir­ret­tävä ja jos perus­tuskin on ele­ment­tipo­h­jainen pul­taut­tu niin senkin voi ottaa mukaan.

    Mut­ta onhan tuo amerikois­sa ratkaistu.Trailer parkin talon voi heit­tää vetok­oukku­un ja viedä mukana.

    Kun meil­läkin tämä white-trash-poruk­ka kas­vaa niin ei muu­ta kuin kaavoit­ta­maan kalasa­ta­maan ja Jätkäsaa­reen trailer-park

    Vastaa

  32. Parem­pi olisi että rak­en­tamisen rajoituk­sia puret­taisi­in ja annet­taisi­in ihmiselle vapaudet oman talon­sa rak­en­tamisen suhteen.
    Muual­la maail­mas­sa on paljon esimerkke­jä hal­vas­ta talon­rak­en­tamista kun ei tarvitse nou­dat­taa vira­nomais­ten määräyksiä.

    Vastaa

  33. Skat­tan voisi ympäröidä asun­to­p­roomuil­la, autopaikat kan­sien alle ja asun­not veden pin­nan yläpuolelle. Miten paljon Skat­tal­la on rantavi­ivaa, 3 km? Siihen mah­tu­isi 30 kpl 100*25 m kokoista proomua, asun­to­ja niis­sä vaik­ka 5 ker­rosta. Tek­isi yhteen­sä n 375 000 km², eli melkein 10 000 uut­ta ihmistä Skattalle!

    Vastaa

  34. Sitä tehdään mitä asi­akas halu­aa. Jos kaupun­ki tai kun­ta halu­aa osi­in puret­ta­van ja siir­ret­tävän koulun se saa sel­l­aisen. Teknolo­gia mah­dol­lis­taa. Voisi jopa tul­la pidem­män päälle halvem­mak­si siir­ret­tävät ratkaisut. 

    Jutustelin tässä ker­ran erään ystäväni kanssa kont­ti­taloista ja heitin ajatuk­sen mik­si ei voisi olla iso­ja rauta­palkkike­hikko­ja, joi­hin kont­te­ja kasat­taisi­in huoneis­toik­si ja laitet­taisi­in ulkover­hoilu niin, etteivät näyt­täisi kont­ti­talol­ta. Sit­ten, kun muut­taisi niin ottaisi omas­ta ker­rokses­ta omat kon­tit mukaan. 😀

    Vastaa

  35. Kaavoituk­ses­sa on ensin määrät­tävä paik­ka, johon saa siir­ret­täviä talo­ja tuo­da. Erään­lainen trailerpark.

    Koko asun­tokan­nan ei tietenkään tarvitse olla siir­ret­tävis­sä. Niin kuin KAIKKIEN asun­to­jenkaan ei tarvitse olla inva-käyt­töön sovel­tuvia, jot­ta liikku­vu­us toteu­tu­isi. Eihän odotet­tavas­sa tule­vaisu­udessa voi­da olet­taa kaikkien yhtä aikaa muut­ta­van paikkakunnal­ta pois (tai tule­van liikuntarajoitteiseksi).

    Määräaikaiset talot voivat mon­es­sa tapauk­ses­sa olla var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto liikuteltaville. Raken­netaan vaik­ka jon­nekin syr­jäiseen met­sään kun­nalli­nen vuokrat­a­lo mah­dol­lisim­man hal­val­la ja pure­taan se ongel­ma­jät­teenä kah­denkymme­nen vuo­den päästä pois. – Tai trai­leri­park­ki joutomaalle, joka odot­taa parem­pia aiko­ja ja ton­tin hin­nan nousua tul­lak­seen joskus “oikean” talon kotipihaksi.

    Vastaa

  36. Lisään vielä äskeiseen kommenttiini:

    Jos Helsin­gin rak­en­ta­mat­tomille omakoti­ton­teille alet­taisi­in myön­tää esimerkik­si viisi tai kymme­nen vuot­ta voimas­sa ole­via raken­nuslu­pia, niin johan siir­ret­täviä talo­ja alka­isi nousta.

    Vastaa

  37. Raken­nusalan tuot­tavu­us on kehit­tynyt viime vuosikym­meninä kehnos­ti. Yksi syy on yri­tys­rak­en­teessa. Uusia inno­vaa­tioi­ta ei yksit­täisen raken­nus­li­ik­keen kan­na­ta kehit­tää, kos­ka ne eivät ehkä olisi paten­toitavis­sa. Val­tio vas­taa maat­alousalan tutkimuk­ses­ta, kos­ka yksit­täis­es­tä tilas­ta ei siihen ole. Olisiko val­tion otet­ta­va vas­tuu myös raken­nusalan tutkimustoiminnasta?

    Mitä mielestäsi syn­ty­isi kun näin tehtäisi­in? Siir­tyvä talo (joi­ta näköjään on jo vaik­ka kuin­ka) vai ken­ties kallis tutkimusvi­ras­to joka poli­it­tises­sa ohjauk­ses­sa ja yhteiskun­tavaikut­tamisen hengessä suoltaisi kallista pup­pua ker­rostaloa­sumisen ja umpiko­rt­telirak­en­tamisen autuudesta.

    Vastaa

  39. Siir­ret­tävien talo­jen yleistymi­nen edel­lyt­tää TOIMIVIEN MARKKINOIDEN syn­tymistä. Markki­noiden, joil­la oste­taan ja myy­dään käytet­tyjä talo­ja irtaime­na omaisuutena.

    (Olisiko­han tässä val­ti­olle paik­ka rahas­taa vaa­ti­mal­la talo­jen rek­isteröin­tiä, samaan tapaan kuin auto­jenkin. Kaup­pa tehtäisi­in sit­ten rek­isterivi­ras­ton määrit­tämää määrä­muo­toa käyt­täen. – Näin talo­ja voitaisi­in verot­taa riip­pumat­ta siitä asu­taanko niis­sä vaiko ei.)

    Täl­lä het­kel­lä, kun käyte­ty­ille taloille ei ole markki­noi­ta (pääkaupunkiseudul­la), tuol­laiseen taloon voi sijoit­taa vain hyvin har­va. Sel­l­ainen, jol­la on omas­ta takaa sijoi­tu­s­paik­ka talolle sen jäl­keen, kun tont­ti menee alta. Esimerkik­si kesämökin tont­ti valmi­ik­si ostet­tuna tai tila maaseudulla.

    Kovin moni ei ole valmis otta­maan riskiä väli­aikaisen talon omis­tamis­es­ta, jos on pienikin mah­dol­lisu­us, että ton­tin vuokrakau­den / väli­aikaisen raken­nus­lu­van umpeen­nut­tua käsis­sä on satatuhat­ta mak­sanut talo, jolle ei löy­dy ostajaa.

    Pääkaupunkiseu­tu on käytän­nössä ain­oa alue Suomes­sa, jos­sa siir­ret­tävien talo­jen markki­nat voisi­vat saa­da alkun­sa. Siel­lä on varakkai­ta ton­tin omis­ta­jia, joil­la on mah­dol­lisu­us ottaa alku­vai­heen ris­ki ja sijoit­taa irtaimeen taloon.

    Vas­ta markki­noiden vaki­in­nut­tua suuri yleisö saadaan peli­in mukaan. Viive markki­noiden syn­tymiselle on käytän­nössä lyhim­män vuokrakau­den / raken­nus­lu­van mit­tainen. Sik­si määräaikaisten raken­nuslupi­en myön­tämisen alku­vai­heessa on LUPAKAUSIEN OLTAVA VAIHTELEVAN MITTAISIA, esimerkik­si 2 – 10 vuot­ta arval­la määräten. Muuten markki­noille tulee yhtä aikaa liian mon­ta taloa, kun ensim­mäiset raken­nus­lu­vat päät­tyvät samaan aikaan.

    Vastaa

  40. theta: Ehkä olisi helpom­paa, jos suh­tau­tu­isimme taloi­hin japani­laisit­taisin. 10 vuo­den ikäi­nen talo on yleen­sä enää puo­let arvostaan, ja 20–30 vuo­den kulut­tua se on jo arvo­ton, jol­loin se pure­taan ja tilalle raken­netaan uusi.

    Skan­s­ka ja Storaen­so tes­taa tätä. Hei­dän rak­en­ta­mat Bok­lok puuele­ment­ti­talot osoit­ta­vat sor­tu­misen merkke­jä jo puolen vuo­den käytön jäl­keen. Skan­skan miehet käyvät siirtelemässä asukkaiden mööpeleitä seinien viereen jot­ta evät menisi lat­ti­as­ta läpi.

    Vastaa

  41. K‑Veikko: Pääkaupunkiseu­tu on käytän­nössä ain­oa alue Suomes­sa, jos­sa siir­ret­tävien talo­jen markki­nat voisi­vat saa­da alkun­sa. Siel­lä on varakkai­ta ton­tin omis­ta­jia, joil­la on mah­dol­lisu­us ottaa alku­vai­heen ris­ki ja sijoit­taa irtaimeen taloon.

    Ja samal­la pääkaupunkiseu­tu on paik­ka, jos­sa tuolle ei ole tarvetta.

    Pääkaupunkiseudul­la ton­tit (raken­nu­soikeus) ovat kalli­ita, ja lisäk­si poh­jatöi­den tekem­i­nen on hin­nakas­ta use­am­mas­ta syys­tä. Nämä yhdessä tekevät sen, että talon run­gon ja sis­us­tuk­sen osu­us talon käyvästä myyn­ti­hin­nas­ta on pienem­pi kuin muual­la maas­sa. Niin­pä käytet­ty­jen talo­jen osta­jat voivat olla vähissä.

    Siir­ret­tävien talo­jen varsi­nainen point­ti on siinä, että ne voi kerätä mukanaan niiltä alueil­ta, joil­la taloille nyt vain ei ole osta­jia. Pääkaupunkiseu­tu ei kuu­lu näi­hin alueisiin.

    Taloista pitää muis­taa, että niil­lä on käyt­töikä, ja vaik­ka asun­non myyn­ti­hin­ta voi nous­ta rajustikin, talon arvo vain putoaa. Talon käyt­töikä ei edes vält­tämät­tä ole mah­dot­toman pitkä, rin­ta­mami­estalo­ja on jo puret­tu paljon.

    Vastaa

  42. K‑Veikko: Näin talo­ja voitaisi­in verot­taa riip­pumat­ta siitä asu­taanko niis­sä vaiko ei.

    Jos talot oli­si­vat siir­ret­täviä, niiden verot­tamises­sa ei olisi mitään järkeä. Veron pitää kohdis­tua raken­nu­soikeu­den arvoon, sil­loin se ohjaa oikein.

    Vastaa

  43. Siirtämi­nen on liian han­kalaa eli kallista, mikäli talo on tavanomaisen asun­non kokoinen. Ja epäilemät­tä se on 20v kulut­tua myös aivan vääränlainen.

    Kyl­lä sille on ihan oma taloudelli­nen syyn­sä, mik­si raken­nuk­sista niin suuri osa valmis­te­taan paikan pääl­lä, eikä niitä vain koo­ta moduuleista. 

    Joku voisi tietenkin tes­ta­ta täysin mod­u­uleista kokoon­pan­tavaa taloa. Tarpeek­si jäykän run­gon kun tekee ja sopi­van kul­je­tuske­hikon, niin talon voisi nos­taa nos­turil­la huone ker­ral­laan paikoilleen. Epäilen vain että täl­laiselle tulee kum­minkin aika paljon hintaa.

    Talothan tehdään yksilöl­lis­es­ti, jos saisi raken­net­tua 10 000 ihan prikulleen saman­laista pien­taloa niin luulis­in­pa että sil­loin mod­u­uleista kasaami­nen muut­tuisi olen­nais­es­ti taloudel­lisem­mak­si, kos­ka talon run­got, kul­jetinke­hikot yms. oli­si­vat vakiokamaa.

    Vastaa

  44. Viherinssi: Ja samal­la pääkaupunkiseu­tu on paik­ka, jos­sa tuolle ei ole tarvetta. 

    Pohdin ihan samaa. Pääkaupunkiseu­tu kaipaa eniten raken­nusalan tuot­tavu­usin­no­vaa­tioi­ta ja samal­la se kaipaa kaikkein vähiten ker­takäyt­törak­en­tamista. Kasvukeskusten ulkop­uolel­la asum­i­nen ei ole mis­sään olen­naises­sa suh­teessa ongel­ma eikä kaipaa mitään uusia inno­vaa­tioi­ta tai huh! säädök­siä, mut­ta sil­lä asumisel­la on ker­takäyt­töisyy­den vivahde. Joo, toki on aina tuhatvuo­tis­ten kar­tanoiden poikkeuk­sia. Itse en laske asun­nolle excelis­sä muu­ta kuin käyt­töar­voa tääl­lä pikkukaupungis­sa. Vau­raus tulee jos on tul­lak­seen — tuotannosta.

    Vastaa

  45. Mauno: Skan­s­ka ja Storaen­so tes­taa tätä. Hei­dän rak­en­ta­mat Bok­lok puuele­ment­ti­talot osoittavat… 

    Tuo on rehelli­nen hal­pat­a­lo ja ymmär­ret­tävää, mut­ta Suomes­sa raken­netaan ja myy­dään ihan kurant­ti­na talo­ja, joiden osta­ja voi luul­la sijoit­ta­vansa pitkäikäiseen tuot­teeseen! ikävä puoli on, että mon­et raken­nus­määräyk­set ohjaa­vat juuri lyhy­isi­in elinkaariin.

    Vastaa

  46. Viherinssi: Ja samal­la pääkaupunkiseu­tu on paik­ka, jos­sa tuolle ei ole tarvetta.

    Eikö asun­top­u­la ole pahin juuri pääkaupunkiseudulla.

    Viherinssi: Siir­ret­tävien talo­jen varsi­nainen point­ti on siinä, että ne voi kerätä mukanaan niiltä alueil­ta, joil­la taloille nyt vain ei ole ostajia.

    Mihinkäs ne muut­ta­jat sit­ten vievät tuon talon mukanaan? Toiseen muut­to­tap­piokun­taanko? Näis­sä kun­nis­sa ei ole pulaa halvoista omakoti­taloista. Nimeno­maan pääkaupunkiseudulle tarvi­taan uusia asuntoja.

    Talon viem­i­nen ruuhka­suomeen, että se ylipäätään on mah­dol­lista, saa työvoiman liik­keelle, alen­taa muut­tokyn­nys­tä. Parin vuo­den asum­i­nen omas­sa talos­sa ja sen jäl­keen muut­to takaisin tai paikalliseen kiin­teään asun­toon alen­taa muut­tokyn­nys­tä. On vara kokeilla.

    Viherinssi: Pääkaupunkiseudul­la ton­tit (raken­nu­soikeus) ovat kalliita

    Mobi­ili asum­i­nen on kokon­aan eri elämän­vai­he ja elämän­ta­pa kuin “kaa­va-asum­i­nen”. Tähän asumisen seg­ment­ti­in ei siir­ry­tä kiin­teästä asumis­es­ta. He ovat ihmisiä, jot­ka eivät nyt asu pääkaupunkiseudul­la eivätkä koskaan sinne muu­ta tuo­mat­ta omaa elämän­ta­paansa mukanaan. Mik­si osa kansas­ta pitää kokon­aan sulkea pois ruuhka­suomes­sa asumisesta.

    Vastaa

  47. Tei­jo-Talo­ja on ehdotet­tu jo mon­es­sa viestis­sä. Tei­jo-talon voi kyl­lä hel­posti nos­taa paikaltaan rekan kyytiin.

    Käytän­nössä muu­ta­man vuo­den ikäisen talon siirtämi­nen on mah­do­ton­ta, kos­ka ympäristömin­is­ter­iön raken­nus­määräyk­set muut­tuvat vähän väliä, ja sen lisäk­si saat­taa olla vielä kun­tako­htaisia ero­ja. Siir­ret­ty talo vaatii uudel­la paikallau uuden raken­nus­lu­van uusien määräys­ten mukaan. Tämä rajoit­taa pahasti myös hir­si­talo­jen siirtoa.

    Tässä käytän­nön esimerk­ki Ypäjältä:

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/161819/Kierratystalo+kelpaisi+kotia+tarvitseville+mutta+viranomaiset+vastustavat+ideaa

    Pitäisikö tälle jär­jet­tömälle sääte­lylle alkaa oikeasti tekemään jotain?

    Vastaa

  48. Vielä Viherinssille:

    Min­un point­ti­ni ei ole kaa­van mukainen tai raken­nuslu­paa edel­lyt­tävä asum­i­nen vaan “Väli­aikainen asum­i­nen asumiskäyt­töön tarkoite­tul­la tontilla”.

    Pitää varoa kaavoit­ta­mas­ta aluei­ta siir­ret­täville taloille tai trail­er­parkeille. Se johtaisi uusien slum­mien syn­tymiseen. Sen sijaan on laitet­ta­va huu­tokau­pal­la myyn­ti­in sopi­va määrä 2 — 10 vuo­den “lupia” näille “Väli­aikainen asum­i­nen asumiskäyt­töön tarkoite­tul­la ton­til­la” ‑asun­noille.

    Kun tyhjät ton­tit ovat rikkaiden omis­tuk­ses­sa ja talot köy­hien, löy­tyy myös taku­umies sille, että tont­ti siiv­otaan kau­den jäl­keen. Koke­muk­set syn­tyvät vas­ta käytän­nöstä, kun­nan vuorop­uhelus­ta yhteiskun­nan kanssa.

    Ekol­o­gista rak­en­tamista parhaimmillaan
    http://waldenlabs.com/how-to-build-a-dirt-cheap-house/

    Vastaa

  49. Medi­as­sa­han on ker­rot­tu talo­jen siir­rosta Ruotsin Kiirunas­sa. Talo­jen alta löy­tyi rauta­malmia ja talot päätet­ti­in siirtää.

    Vastaa

  50. K‑Veikko:
    … point­ti­ni ei ole kaa­van mukainen tai raken­nuslu­paa edel­lyt­tävä asum­i­nen vaan “Väli­aikainen asum­i­nen asumiskäyt­töön tarkoite­tul­la tontilla”.

    Pitää varoa kaavoit­ta­mas­ta aluei­ta siir­ret­täville taloille tai trail­er­parkeille. Se johtaisi uusien slum­mien syntymiseen.
    …

    Eikö majat­a­lo ja hotel­li ole jo kek­sit­ty ajat sitten? 

    Suomes­sa on myös ollut, ja on vieläkin, ns. siir­to­työ­mai­ta, tilapäis­ma­joituksi­neen. Ilman puolisoa ja per­het­tä asuville miehille lie­nee viimek­si­mainit­tu­jen sosi­aal­i­sis­sa haasteis­sa ollut var­maankin aina omat ongelmakenttänsä.

    Helsingis­sä on ainakin aiem­min ollut myös ns. yöma­jo­ja, tai asun­toloi­ta, joiden asukkaiden (huom! ei tiietenkään hei­dän kaikkien) ympäristöön­sä mukanansa tuo­mat sosi­aaliset ongel­mat oli­vat ainakin tuol­loin naa­pu­rus­to­jen­sa ja koko kaupun­gin tiedos­sa. Onko niihin mui­ta ratkaisu­ja kuin tiuk­ka kur­in­pito järjestyk­sen­valvo­jan taholta?

    Japanis­sa on ollut jo aika kauan suurkaupungeis­sa ns. kapseli­hotelle­ja , jois­sa asukas (=“salary­man”, joka ei pitkän työpäivän ja illan jäl­keen enää ehdi tai jak­sa pala­ta paljon kauem­pana työ­paikas­taan sijait­se­vaan omaan koti­in­sa) saa käyt­töön­sä vain noin säng­yn kokoisen, luukul­la varuste­tun lokeron, mis­sä mah­tuu nukku­maan, kaikkien sosi­aal­i­tilo­jen ollessa sit­ten muiden asukkien kanssa yhteiset. 

    Mikään edel­lä­maini­tu­ista ei ole kuitenkaan oikea KOTI, joten se varsi­nainen ongel­ma, eli ris­tiri­ita organ­isaa­tion toimip­is­teen sijain­nin ja ihmis­ten koti­paikkaa (eli sen koti­talon sijain­tia) koske­vien miel­tymys­ten välil­lä jää niis­sä suurelta, tai ainakin tiety­iltä (tärkeiltä) osin ratkaisematta.

    Onko ongel­mana se, että asuin­ta­lo (pihapi­irei­neen) ei ole kovin hel­posti siir­reltävis­sä, vai pikem­minkin se, että sama ongel­ma kos­kee myös työ­paikko­ja sekä niiden (hyvin usein) edel­lyt­tämiä toim­i­tilo­ja ja ‑talo­ja?

    Vastaa

  51. Väli­aikaisu­us ja tilapäisyys voivat muo­dos­tua isoik­si ongelmik­si juuret­to­muu­den ohella.

    Vastaa

  53. Raken­nus­määräyk­set kuris­ta­vat vaa­timuksi­neen. Van­han talon kor­jauk­ses­sa vaa­di­taan aina uusimpi­en määräys­ten mukaista toim­intaa, mak­soi mitä mak­soi. Luulisi jonkin­laisen jous­tamisen ole­van järkevää. 

    Suomen ilmas­to aset­taa rajoituk­sen­sa asun­to­vau­nun käytölle. Lisäk­si kaikissa asun­to­tyypeis­sä tarvi­taan vesi, viemäröin­ti ja sähkö.

    Vieläkään ei tah­do­ta ymmärtää, ettei eteläeu­roop­palainen arkkite­htu­uri sel­l­aise­naan sovi ilmas­toomme. Tal­ven lumitöistä saat­taa tul­la kallista lystiä tiivi­isti raken­netul­la asuinalueel­la. Em. ongel­mat koske­vat tietenkin kaikkia asum­is­muo­to­ja. Kun aikoinaan maaseudul­la etsit­ti­in talon ton­tik­si sopi­va paik­ka, ei nykyään ole valin­nan­varaa. Kaavoite­taan pel­toaukeille ja suolle.

    Ratkaise­ma­ton ongel­ma on yhä eri tasois­t­en ja hin­tais­ten asun­to­jen saatavu­us eri­lais­sa elämän­ti­lanteis­sa oleville. Eikö työn vuok­si toiselle paikkakun­nalle vuodek­si siir­tyvä voi saa­da kohtu­ullista ihmis­ar­voista asuntoa.

    Tietenkin kaikkea saa rahalla.On olta­va täysin raha­ton, jot­ta sosi­aal­i­huolto sit­ten asun­non järjestää.Suurin osa ihmi­sistä ovatkin edel­lis­ten reunae­hto­jen väli­in putoajia.

    Vastaa

  54. Osmo pyöräile Oulu­un seu­raavaan puoluekokokoukseen!!!
    Sil­lä saat Suomen nousuun!!!

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.