Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (1): On poliittinen päätös, ettei kaupunkien kasvua ole estetty

 

Keskus­tan talous­maanti­eteelli­nen työryh­mä julka­isi viime juhan­nuk­sen alla miet­intön­sä ”Suomen strate­giset valin­nat – talous­maanti­eteelli­nen kehikko” Työryh­mä oli keskus­tan puolue­hal­li­tuk­sen aset­ta­ma. Sen tehtävänä oli selvit­tää keskit­tämisen vaiku­tuk­sia ja hajau­tuk­sen perustei­ta. Kos­ka keskus­tas­ta tuli eduskun­tavaaleis­sa Suomen suurin puolue, kan­nat­taa vähän kat­soa, mihin ajat­telu puolueessa perus­tuu. Har­mi, että löysin tämän paperin vas­ta päivää ennen eduskuntavaaleja.

Paperis­sa väitetään heti alus­sa, että

Niin taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den kasautu­mi­nen, kuin myös julk­isten palvelu­jen keskit­tämi­nen ovat poli­ti­ikas­ta riip­pu­via pros­esse­ja, eivätkä itses­tään jatkuvia. 

Väite on yllät­tävä aikana, jol­loin väestön ja talouden keskit­tymi­nen on val­lit­se­va tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Akti­ivisil­la poli­it­tisil­la päätök­sil­läkö tämä on saatu aikaan kaikissa mais­sa samanaikaises­ti? Jok­seenkin kaik­ki alan tutkimus puhuu kasautu­mise­duista ja siitä, miten moder­nit elinkeinot men­estyvät parhait­en hyvin suuris­sa kaupungeis­sa, paljon Helsinkiä suuremmissa.

Edelleen

Globaalin kau­pan olois­sa vien­ti­in tähtäävä tuotan­to voi sijoit­tua melkein­pä minne tahansa Suomen alueel­la. On pitkälle poli­it­ti­nen val­in­ta, (arvo­jen, usko­musten, etu­tais­telun) tulosta mil­laisel­la aluer­ak­en­teel­la Suo­mi osal­lis­tuu kan­sain­väliseen kil­pailu­un.

 Kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuna tämä ehkä pitää paikkansa. Vaik­ka mod­erni syvään erikois­tu­miseen perus­tu­va tuotan­to vaatii suuria kaupunke­ja, ne voisi­vat tietysti sijai­ta läh­es mis­sä tahansa. Tätä täl­lä kuitenkaan tuskin tarkoitet­ti­in vaan, että keskit­tymistä ei lainkaan tarvittaisi.

Myöhem­min tek­stis­sä käy ilmi, että nuo poli­it­tiset päätök­set, jota ovat johta­neet talouden alueel­liseen keskit­tymiseen ovatkin pas­si­ivisia päätök­siä siitä, että keskit­tymistä ei estetä. Esimerkkeinä tavoista estää alueelli­nen keskit­tymi­nen maini­taan esimerkik­si, että kaupunkien kasvu voitaisi­in estää sil­lä, että kun­nat eivät raken­na teitä ja katu­ja. Sil­loin ton­tin omis­ta­jatkaan eivät voi rak­en­taa asun­to­ja. (Tämä ei sinän­sä pidä paikkaansa: Tapi­o­las­sa ja Vuosaa­res­sa kadut ja jopa sil­ta Vuosaa­reen raken­net­ti­in yksi­ty­is­ten toimesta.)

Edelleen lanseer­ataan käsite alueelli­nen key­ne­siläisyys. Kun key­ne­siläisyy­del­lä tasoite­taan suh­dan­nevai­htelu­ja ajas­sa, voisi alueelli­nen key­ne­siläisyys tarkoit­taa saman­laista tasoi­tus­ta aluei­den välil­lä. Se, että näin ei tapah­du, on poli­it­ti­nen val­in­ta, paperis­sa julis­te­taan. Kyl­lähän näin tapah­tuu. Meil­lä on todel­la suuria alueel­lisia tulon­si­ir­to­ja, jos­sa suuris­sa kaupungeis­sa syn­tyvää var­al­lisu­ut­ta siir­retään muual­la maa­han. Jokaiselta työssäkäyvältä helsinkiläiseltä siir­retään keskimäärin noin tuhat euroa vuodessa muualle maa­han. Kir­joit­ta­jat var­maankin tarkoit­ta­vat, ettei näin tehdä tarpeeksi.

Todet­takoon, että minäkin olen esit­tänyt työ­nan­ta­ja­mak­su­jen alueel­lista por­ras­tamista, sil­lä onhan tämä infra­struk­tu­urin mene­tys suures­sa osas­sa Suomea suuri kansan­taloudelli­nen kus­tan­nus. On kuitenkin eri asia edis­tää elämisen mah­dol­lisuuk­sia muut­to­tap­pioalueil­la kuin yrit­tää estää kasvukeskusten men­estys­tä niin kuin suh­dannnepoli­ti­ikalla yritetään leika­ta ylikuumeneimista.

Huo­masin ilok­seni, että paperis­sa vedo­taan myös min­un tekstiini:

Jos esimerkik­si asun­topoli­ti­ikalla (sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to, asum­is­tu­ki, jne.) ei pidet­täisi asumisen hin­ta alem­pana kuin mik­si se markki­noil­la muo­dos­tu­isi, ei työvoimaa olisi kasvukeskuk­sis­sa yhtä hel­posti saatavis­sa mata­la­palk­ka-aloil­la. Täl­löin näil­läkin aloil­la olisi kasvukeskuk­sis­sa mak­set­ta­va korkeam­paa palkkaa, (mm. Soin­in­vaara et. al. Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä, omakus­tanne 2012) mikä ilman muu­ta ajan myötä vaikut­taisi yri­tys­ten sijoittautumispäätöksiin.

Näin en kyl­lä kir­joit­tanut. Kir­joitin kyl­lä, että jos sosi­aal­ista asun­topoli­ti­ik­ka ei olisi, mata­la­palk­ka-aloil­la pitäisi mak­saa Helsingis­sä korkeam­paa palkkaa kuin muual­la. Tek­sti jatkui kuitenkin: ”Koko kansan­talouden tasol­la tämä heiken­täisi yksi­ty­is­ten palvelu­alo­jen kehi­tys­tä Helsingis­sä, mikä hidas­taisi raken­nemuu­tos­ta teol­lisu­ud­es­ta palvelui­hin.” Jos Helsingis­sä jup­pielinkeinot pysty­i­sivät ylläpitämään pienem­män määrän yksi­ty­isiä palvelu­ja, tämä ei lisäisi toimeli­aisu­ut­ta muual­la Suomes­sa, kos­ka kyse on paikalli­sista palveluista. Rak­en­teelli­nen työt­tömyys pahenisi entis­es­tään, kos­ka juuri palvelu­alat ovat mah­dol­lisu­us niille ei-huip­pukyvy­ille, joiden työl­lisyy­destä rapor­tis­sakin kan­netaan aiheel­lis­es­ti huolta.

Päin­vas­toin, Helsin­gin niukkaan asun­tokan­taan mah­tu­isi enem­män jup­pi­alo­jen työ­paikko­ja, mikä ainakin osit­tain olisi pois muual­ta maasta.

Muuten olen kyl­lä sitä mieltä, että jos alueel­liset palkkaerot sal­lit­taisi­in, alueke­hi­tys olisi hal­li­tumpaa ja tas­apain­oisem­paa Kun tästä joskus kir­joitin, sain vasta­lauseryöpyn eri­tyis­es­ti keskusta­laisil­ta. (Alueel­liset palkkaerot, maakun­tien etu?)

Jatkuu seu­raavis­sa postauksissa.

76 vastausta artikkeliin “Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (1): On poliittinen päätös, ettei kaupunkien kasvua ole estetty”

  1. Jane Jacob­sin “Econ­o­my of Cities” kir­jas­sa on hyviä esimerkke­jä, miten täysin valmi­ik­si pake­toidun, teknis­es­ti omavaraisen ja lähi­te­ol­lisu­ud­es­ta riip­pumat­toman tuotan­to­laitok­sen voi sijoit­taa minne vain maaseudullekin, mut­ta a) tuol­lainen eris­tet­ty laitos ei auta paikallista pien­te­ol­lisu­ut­ta, kos­ka sil­lä ei ole mitään kau­pal­lista kos­ke­tus­pin­taa siihen tai tarvet­ta sille ja, b) jos tuo tuotan­to­laitos taas on riip­pu­vainen siitä paikallis­es­ta osaamis­es­ta ja pien­te­ol­lisu­ud­es­ta tai jos sitä pitää hiukankin kehit­tää lisää, se ei yksinker­tais­es­ti tule men­estymään maalle eris­tet­tynä vaan ain­oas­taan kaupunkiseudul­la, mis­sä laitok­sen on lähel­lä luke­mat­to­mia ali­hankki­joi­ta ja eri­laista asiantun­te­mus­ta odot­ta­mat­to­mia ongelmia varten. Sama pätee muuhunkin tuotan­toon ja asiantuntijatyöhön.

    Toisin sanoen: jos ei ole tarkoituk­se­na estää uuden kehit­tämistä, on vält­tämätön­tä että yri­tyk­set voivat aset­tua sinne, minne halu­a­vat ja tämä on mah­dol­lista kaupungeis­sa, jois­sa on mui­ta yri­tyk­siä lähellä.

  2. Osmo: “Muuten olen kyl­lä sitä mieltä, että jos alueel­liset palkkaerot sal­lit­taisi­in, alueke­hi­tys olisi hal­li­tumpaa ja tasapainoisempaa”.

    Aluel­liset palkkaerot ovat toki sal­lit­tu­ja ja käytössä. Työe­htosopimuk­set säätelevät vain alimpia palkko­ja eli liuku­mat ylöspäin ovat mah­dol­lisia ja myös tavanomaisia.

  3. Raimo K:
    Aluel­liset palkkaerot ovat toki sal­lit­tu­ja ja käytössä. Työe­htosopimuk­set säätelevät vain alimpia palkko­ja eli liuku­mat ylöspäin ovat mah­dol­lisia ja myös tavanomaisia.

    Väität siis että kos­ka palkkaeron suun­ta on tarkkaan sään­nel­ty, sitä ei siis ole säännelty?

    Kuu­lostaa kyl­lä aivan demarilogiikalta. 

    No toisaal­ta eihän demarei­den mielestä puolueessa ole hajaan­nus­ta, vaik­ka se repii itsen­sä kahtia.

  4. Keskus­tan logi­ikalla Sin­ga­pore ei voisi olla olemassa.

    Elinkeino­rakenne Singaporessa:

    Maat­alous: 0%
    Teol­lisu­us: 26.6%
    Palve­lut: 73.4%

    Asukkai­ta 5,4 miljoonaa.

    Sin­ga­poren pin­ta-ala on 718 neliök­ilo­metriä ja Suomen 338 000 neliökilometriä.

    IMF:n BKT tilas­to vuodelta 2013 ker­too, että Sin­ga­pore on sijal­la 38. ja Suo­mi sijal­la 56.

    Itseasi­as­sa Sin­ga­poren ja Suomen elinkeino­rak­en­teet ovat läh­es samanlaiset.

    Merkit­tävin ero on kuitenkin se, että tuo 5,4 miljoon­aa asuu kokon­aan alle 1000 neliök­ilo­metrin alueel­la, kun Suomes­sa vas­taa­va on yli 338000 neliökilometriä.

    Vaik­ka me laitet­taisi­in kaik­ki suo­ma­laiset HKI-TKU-TRE kolmioon, niin me asu­isimme kymme­nen ker­taa väl­jem­min, kuin sin­ga­pore­laiset asuvat.

    On aivan totaalise­na absur­dia pitää koko Suomea asut­tuna. Siitä koituu val­ta­van suuret infra­struk­tu­urin ylläpitokulut.

    Jos suo­ma­laisil­la olisi järkevät päät­täjät, niin koko Suomen väestö pyrit­täisin saa­maan tuo­hon HKI-TKU-TRE kolmioon.

  5. > alueel­liset palkkaerot sal­lit­taisi­in, aluekehitys
    > olisi hal­li­tumpaa ja tasapainoisempaa

    Tämä kos­kee myös tak­san mukaan mak­set­tavia sosi­aal­isia tulon­si­ir­to­ja. Nykyään syr­jäseudul­la asu­vat saa­vat suh­teel­lis­es­ti parem­paa (esim.) työt­tömyysko­r­vaus­ta, kos­ka elämisen kus­tan­nuk­set ovat pienem­mät kuin pääkaupunkiseudul­la. Esim itsen­sä työl­listämistä kasvi­maan ylläpitämisek­si ei las­ke­ta työk­si, vaik­ka tämän työn ain­oa tarkoi­tus olisi oman elin­ta­son parantaminen.

  6. Raimo K:
    Aluel­liset palkkaerot ovat toki sal­lit­tu­ja ja käytössä. Työe­htosopimuk­set säätelevät vain alimpia palkko­ja eli liuku­mat ylöspäin ovat mah­dol­lisia ja myös tavanomaisia.

    Ehkä aja­tus oli, että työe­htosopimusten määrit­tämät alim­mat palkat oli­si­vat erisu­u­ruisia eri paikkakun­nil­la? Jos työe­htosopimusten yleis­si­tovu­ud­es­ta päästäisi­in eroon ja määrät­täisi­in min­imi­palk­ka lail­la, ehkä se voisi olla alueel­lis­es­ti erisuuruinen

  7. Oli­pa erikoinen tuo Keskus­tan paperi.

    Teol­lisu­us sijoituu joko raa­ka-ainei­den tai asi­akkaiden lähelle. Asi­akkaat ovat toisaal­la, raa­ka-aineena on yhä enem­män kohtu­ullisen hyvin koulutet­tu­jen ja kohtu­u­palkkaisten asiantun­ti­joiden saatavu­us eikä alhainen sähkön tukkuhin­ta tai puun kantohinta.

    Vien­tiyri­tyk­sis­sä taas ymmär­retään, että asiantun­ti­joi­ta olisi hyvä saa­da ympäri maail­maa. Se merk­it­see niin rav­in­to­latar­jon­nan monipuolisu­ut­ta, kan­sain­välisä koulu­tus­putkia englan­niksi, raskak­si, sak­sak­si ja venäjäk­si leikkik­oulus­ta yliopis­toon ja mui­ta palvelui­ta kuten kul­tu­uria. Näitä kalli­ita ja erikois­tunei­ta palvelui­ta Suomes­sa pystyvät tar­joa­maan nyky­isin vain yliopistokaupungit. 

    Poikkeuk­sia on: erit­täin korekan tuot­tavu­u­den erikoisalat, jois­sa yri­tys pystyy sekä houkut­ta­maan huip­pu­osaa­jia tarvit­se­mansa määrän ja mak­samaan riit­tävän kovaa palkkaa, jot­ta lomailu muual­la onnis­tuu. Näitä ei ole montaa.

    Human­i­taari­nan maa­han­muut­to puolestaan tukee työperäistä maa­han­muu­tooa, kun saadaan tarpeek­si suuria ope­tus­ryh­miä, työvoimaa kaup­poi­hin ja rav­in­toloi­hin ja kult­tuuiy­hteisöjä syntymään.

    Asiantun­ti­jatyövoimal­la on myö tarve saa­da puolisolle työ­paik­ka. Suomen palkkata­so on mitoitet­tu kah­den työssäol­e­van aikuisen per­he­mallin mukaan. Sak­sas­sa ja ran­skas­sa tilanne on toinen ja siel­lä palkkata­so vas­taa kotona ole­vaa puoli­son tulo­jen kor­vaamis­es­ta. EK hoi, onnistuuko?

    Hajai­joi­tus Kuo­pi­oon tai Seinäjoelle kaatuu, kos­ka kah­den aka­teemisen ihmisen pereestä vain toinen saa järkevää tekemistä. Kupikin kun mielel­lään on samal­la työssäkäymisalueella.

    Mikko Alalat­alon poli­it­ti­nen idea tehdä asum­i­nen kaupungis­sa, Pis­palaa luku­unot­ta­mat­ta, niin ikäväk­si, että maal­la on mukavaa. No, vai­h­toe­hto­ja kun löy­tyy muual­takin kuin maaseudulta.

    Eleketron­i­ikka­te­ol­lisu­u­den valmis­tus ei palaa Saloon tai muualle Suomeen enää tun­netus­sa tule­vaisu­udessa. Kyse on ali­hank­in­taketju­jen hoita­mis­es­ta. Koko teol­lisu­us on muu­tanut Tai­wani­in, muu­ta­maan Kiinan maakun­taan ja ylipäätään Aasiaan.
    Syy on selvä, siel­lä ovat asi­akkaat, ainakin useimmat. 

    Yhdelle tehtaal­la voidaan osia jonkin aikaa lennät­tää, pienen kus­tan­nus­lasken­nan jäl­keen sen vaiku­tus hin­tata­soon selviää ja laa­jen­nus sijoituu jon­nekin muualle.

    Suomes­sa on ollut pysyvästi muut­to­tap­piokun­tia 50-luvul­ta saak­ka. Oma joukkon­sa ovat kun­nat joiden asukkaista yli 30% on jo nyt yli 65-vuo­ti­ai­ta. Paha sinne on rak­en­taa palvelui­ta ja teol­lista toim­intaa. http://yle.fi/uutiset/ikaantyminen_ajaa_kuntien_talouden_kuralle__katso_miten_oma_alueesi_vanhenee/7791930

    Ilmas­sa on myös uusi maas­ta­muut­to, jol­loin koulute­tu­in joukko suun­taa maail­malle töi­hin. Siitäkin voisi olla Keskus­ta huolissaan.

  8. “Jok­seenkin kaik­ki alan tutkimus puhuu kasautu­mise­duista ja siitä, miten moder­nit elinkeinot men­estyvät parhait­en hyvin suuris­sa kaupungeis­sa, paljon Helsinkiä suuremmissa.”

    Mitä nämä elinkeinot ovat? Onko niil­lä oikeasti jotain merk­i­tys­tä? Tekni­ik­ka & Talous 24.4.2015 lis­taa vien­nin pää­tuot­teet (luvut miljoo­nia euroja):

    Päällystet­ty paperi, kar­ton­ki ja pahvi: 4360
    Rauta- ja teräs­tuot­teet: 3450
    Dieselpolt­toaineet: 2590
    Voimakoneet ja moot­torit: 2210
    Ben­si­i­ni: 2160
    Moot­to­ri­a­joneu­vot: 2040
    Sel­lu: 1610
    Sahat­tu ja höylät­ty puu: 1570
    Päällystämätön paperi, kar­ton­ki ja pahvi: 1340
    Muut erikoiskoneet ja ‑lait­teet: 1180
    Lääk­keet: 890
    Maansiirto‑, kaivuu- yms. koneet: 890
    Nos­tamis- ja laskemiskoneet ja ‑lait­teet: 890
    Lääketi­eteel­liset lait­teet: 850
    Kupari ja kupar­ituot­teet: 790
    Puhelin‑, tv‑, yms. lait­teet: 740
    Maa- ja met­sä­talouskoneet: 740
    Lai­vat ja veneet: 750
    Maito­talous­tuot­teet ja munat: 480
    Turk­isna­hat: 470
    Sink­ki ja sinkki­tuot­teet: 470
    Nikke­li ja nikke­li­tuot­teet: 450
    Paperikoneet ja niiden osat: 410
    Aseet ja ampumatarvikkeet: 285

    Tuon lis­tan tuot­tei­ta ei taide­ta juurikaan valmis­taa ydinkeskus­tas­sa. Mikä hip­ste­ri­ammat­ti on esimerkik­si turk­isalaa tärkeämpi?

    1. Tuos­sa lis­tas­sa oli näköjään vain fyy­sisiä tuot­tei­ta. Suomen tärkeimpiä vien­tiar­tikkelei­ta on edelleen puhe­lim­ien suunnittelu.

  9. “Jok­seenkin kaik­ki alan tutkimus puhuu kasautu­mise­duista ja siitä, miten moder­nit elinkeinot men­estyvät parhait­en hyvin suuris­sa kaupungeis­sa, paljon Helsinkiä suuremmissa.”

    Näin on. Mik­si suo­ma­laisille nuo­rille ei opete­ta Euroopan val­takieliä vaan jotain yhden­tekevää ja pohjoista pakko­ruot­sia? Kaik­ki men­estyvät ihmiset muut­ta­va vähitellen etelään, mut­ta val­tio­val­ta elää kuplas­sa. Kuvitel­laan, että Helsin­ki olisi tarpeek­si iso veturik­si kun vain ei ole. Soin­in­vaarakin kir­joit­telee jostain ihme kaupun­ki vas­taan maalaiset kuvios­ta tajua­mat­ta, että Suo­mi on EU:n jäsen ja täältä saa muut­taa vaik­ka Barcelon­aan — mis­sä muuten ollaan jo siir­ryt­ty keväästä kesää. 

    Helsin­ki on niin passee.

  10. ETLA on pitkään ihme­tel­lyt mihin kansan­talouden kir­jan­pidos­sa katoaa aineet­toman pääo­man tulot. Kän­nykän kokoon­panon arvo oli lait­teesta alle 2%, käyt­töjär­jestelmä ja sof­ta taas 35%.

    Suun­nit­telu ja kehi­tyshom­mat ovat juuri kaupunki­hom­mia. Sof­t­an osu­us lait­teen arvos­ta kas­vaa edelleen ja on nyt jo suuri.
    Lääke­he­itys sijais­tee läh­es­llä yliopistosairaaloita.

    Paperikonei­den suun­nit­telu on enem­mänkin keskus­tas­sa, samoin asesu­un­nit­telu. Jotain siel­lä Nes­teen pääkont­toris­sa tehdään. 

    Olisiko vas­taus vaik­ka käyt­töo­hjeet ja niiden kääntäminen?

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­sa lis­tas­sa oli näköjään vain fyy­sisiä tuot­tei­ta. Suomen tärkeimpiä vien­tiar­tikkelei­ta on edelleen puhe­lim­ien suunnittelu. 

    Olen Nokian verkkop­uolen tuoteke­hi­tyk­sessä työsken­televä DI ja mielestäni väit­teesi vaatii täs­men­nys­tä. Kuka tätä puhe­lim­ien suun­nit­telua tekee ja miten se näkyy tullin tilastoissa?

    Tulee mieleen Sibelius-Akatemi­an rehtorin lausun­to vuosien takaa, jon­ka mukaan Suomen tärkein vien­ti­tuote ovat kapellimestarit.

    1. Ymmärtääk­seni Microsoft­in toim­i­tilois­sa Espoos­sa yhä suun­nitel­laan kän­nyköitä ja tästä tulee rahaa Suomeen. Ei näy tullitilastoissa.

  12. JTS:

    Ilmas­sa on myös uusi maas­ta­muut­to, jol­loin koulute­tu­in joukko suun­taa maail­malle töi­hin. Siitäkin voisi olla Keskus­ta huolissaan. 

    Tuos­ta pitäisi olla muidenkin huolis­saan, ellei kyse ole uusien asioiden opiskelus­ta tai työkoke­muk­sen hankinnasta.

    Yri­tys­ten tulee saa­da sijoit­taa toimip­is­teen­sä vapaasti, vain omien lähtöko­h­tien­sa (tuotan­non tek­i­jät & markki­nat) perus­teel­la. Val­tion hallintoa ja julk­isia laitok­sia yms. hajaut­ta­mal­la ei saa­da aikaan muu­ta kuin ongelmia. 

    (Type­r­än hajasi­joi­tus­poli­ti­ikan kirouk­sen taisi oppia tari­nan mukaan aikoinaan myös Ahti Kar­jalainen, kun hotellin käytäväl­lä jou­tui aamul­la herät­tyään ihmettelemään, “Mikä maa?” ‑kysymyk­sen ohel­la kylt­tiä, jos­sa luki: “WC liegt an der anderen Seite des Ganges!”) 🙂

  13. QTC:

    Tuon lis­tan tuot­tei­ta ei taide­ta juurikaan valmis­taa ydinkeskus­tas­sa. Mikä hip­ste­ri­ammat­ti on esimerkik­si turk­isalaa tärkeämpi?

    Suomen palvelu­vi­en­ti on yli 20 mil­jar­dia ja se kas­vaa koko ajan, lisäk­si palvelu­vi­en­ti on yli­jäämäistä toisin kuin tavar­avi­en­ti. Tässä Hesarin parin vuo­den takainen hyvä artikke­li palvelu­vi­en­nistä. Lisäk­si kan­nat­ta­nee huomioi­da että melko suuri osa tavar­avi­en­nin arvos­ta syn­tyy palveluista joi­ta tuote­taan pääosin kaupungeissa.

    http://www.hs.fi/talous/a1362632409444

  14. Vähän tässä pelot­taa, että tule­va päämin­is­teripuolue rupeaa toteut­ta­maan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män­sä näke­myk­siä yksioikoisesti. 

    Pakko­ha­jasi­joi­tus­ta, pääkaupunkiseudun päätösten vaikeut­tamista ym., ja tämä kaik­ki muka maan edun nimis­sä, kun ker­ran keskit­tymisen hyödyt ovat vain poli­it­ti­nen valinta.

    Järke­vien päätösten tuek­si, ja eri­tyis­es­ti maan joh­dos­sa, tarvi­taan rehellistä tietoa. Sen poh­jal­ta voudaan sit­ten toki tehdä poli­it­tisi­akin päätöksiä.

  15. Maat­aloustuet kaikki­aan 4 mil­jar­dia. Maa- ja met­sä­talous­maan vapau­tus kiin­teistöveros­ta. Vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmä eli iso­jen kaupunkien asukkail­ta rahat “köy­hille” kun­nille. Maa- ja met­sä­talous­tu­loon liit­tyvät huo­jen­nuk­set. Sukupol­ven­vai­h­dosten vero- ja muut tuet. Ja mon­et, mon­et muut isot ja pienet tuet.

    Kepu­laiset. Eikö mikään riitä?

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Microsoft­in toim­i­tilois­sa Espoos­sa yhä suun­nitel­laan kän­nyköitä ja tästä tulee rahaa Suomeen. Ei näy tullitilastoissa.

    Salos­sa ja Tam­pereel­la on myös kän­nykkö­jen tuoteke­hi­tyk­sessä sato­ja ihmisiä. Mis­sä tilas­tossa muuten näkyy Nokian patent­tilisen­soin­nin tuotot?

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Microsoft­in toim­i­tilois­sa Espoos­sa yhä suun­nitel­laan kän­nyköitä ja tästä tulee rahaa Suomeen. Ei näy tullitilastoissa.

    Kaikel­la kun­ni­al­la, Nokian Espoon toim­i­tilois­sa ei ole koskaan merkit­tävässä määrin suun­nitel­tu kän­nyköitä. Keilanie­mi oli pelkästään Nokian hallinnolli­nen ydin, konkreet­ti­nen tuote­su­un­nit­telu tehti­in Salos­sa, Oulus­sa, Tam­pereel­la ja vähäisessä määrin Jyväskylässä. Pitäjän­mäel­lä on tehty myös per­in­teistä insinööri­työtä, mut­ta verkkopuolella.

    Itse asi­as­sa olet oike­as­sa: Suomes­sa tehdään paljon suun­nit­telu­vi­en­tiä, joka ei sel­l­aise­naan näy tul­li­ti­las­tois­sa. Merkit­tävä osa siitä tehdään kuitenkin pääkaupunkiseudun ulkop­uolel­la suurten tai keskisu­urten kaupunkien tienoil­la. Ei tarvitse muu­ta kuin vilka­ista pörssilis­taa (ja paria muu­ta lis­taa, jois­sa näkyvät muual­la lis­tatut yri­tyk­set) ja huomioi­da mis­sä a.o. yhtiöi­den tuoteke­hi­tys tapahtuu.

    Kun men­nään ylem­män tason sfäärei­hin, kuten rahoituk­sen, lob­bauk­sen, juridi­ikan ja/tai IPR:n hallintaan, pääkaupunkiseu­tu on ylivoimainen ykkö­nen. Tosin näis­säkin asiois­sa konkreet­tista työtä on ulkois­tet­tu maakun­ti­in, kos­ka palkkavaa­timuk­set ovat siel­lä mata­lam­mat, eikä pomon koko ajan tarvitse pelätä, että juuri sisään ajet­tu kaveri hyp­pää kadun toisel­la puolel­la ole­vaan kil­pail­e­vaan firmaan.

    Pääkaupunkiseu­tu on Suomen ja Suomes­sa ole­vien kan­sain­välis­ten yri­tys­ten hallinnolli­nen keskus ja ihan hyvä niin. Mut­ta se ei ole kaikki.

  18. Tapio: Keilanie­mi oli pelkästään Nokian hallinnolli­nen ydin, konkreet­ti­nen tuote­su­un­nit­telu tehti­in Salos­sa, Oulus­sa, Tam­pereel­la ja vähäisessä määrin Turus­sa ja Jyväskylässä. 

    Täs­men­nys: Tutkimus­ta ja kehi­tys­tötä tehti­in tietenkin myös eri puo­lil­la maailmaa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni Microsoft­in toim­i­tilois­sa Espoos­sa yhä suun­nitel­laan kän­nyköitä ja tästä tulee rahaa Suomeen. Ei näy tullitilastoissa.

    Nokian aikoina, ja ehkä Microsoftinkin, Espoos­sa oli lähin­nä kän­nykkä­fir­man hallintoa, markki­noin­tia yms. Varsi­naista kän­nyköi­den suun­nit­telua oli pääkaupunkiseudun sijaan enem­män Salos­sa, Oulus­sa ja Tam­pereel­lakin. Suuria raho­ja var­masti siir­relti­in paljon pääkaupunkiseudul­la, mut­ta kän­nykät siis suun­nitelti­in pääasi­as­sa muual­la. Toki myös joht­a­mi­nen, markki­noin­ti ja muut vähem­män ja enem­män tekniset alat fir­man sisäl­lä voivat olla tuot­toisaa toimintaa.

  20. Et näköjään ole tutus­tunut / noteer­aa Immanuel Waller­steinin keskus­ta-per­ife­ria-teo­ri­oi­ta kun kir­joi­tat “Jokaiselta työssäkäyvältä helsinkiläiseltä siir­retään keskimäärin noin tuhat euroa vuodessa muualle maahan.”

    Et paljon noteer­aa sitä, että Helsin­ki on saanut ilmaisek­si muun Suomen koulut­ta­maan työvoimaa tai sitä, että val­taosa val­takun­nal­li­sista keskus­toimis­toista on Helsingis­sä (tuo­den työn­tek­i­jöi­den­sä vero­tu­lot sinne) tai että yhteisöverot mak­se­taan siihen kun­taan, joss fir­man pääkont­tori sat­tuu sijaitsemaan.
    Kupla, kupla.

    1. Yhteisöverot jae­taan niiden kun­tien kesken, jois­sa yri­tyk­sen työ­paikat sijait­se­vat työ­paikko­jen lukumäärän suhteessa.

  21. Tom­pe­lo:
    Näin on. Mik­si suo­ma­laisille nuo­rille ei opete­ta Euroopan val­takieliä vaan jotain yhden­tekevää ja pohjoista pakko­ruot­sia? Kaik­ki men­estyvät ihmiset muut­ta­va vähitellen etelään, mut­ta val­tio­val­ta elää kuplas­sa. Kuvitel­laan, että Helsin­ki olisi tarpeek­si iso veturik­si kun vain ei ole. Soin­in­vaarakin kir­joit­telee jostain ihme kaupun­ki vas­taan maalaiset kuvios­ta tajua­mat­ta, että Suo­mi on EU:n jäsen ja täältä saa muut­taa vaik­ka Barcelon­aan – mis­sä muuten ollaan jo siir­ryt­ty keväästä kesää. 

    Helsin­ki on niin passee. 

    Se että Suomen koul­u­laitok­ses­sa on mah­dol­lista opiskel­la vain englan­tia ja ruot­sia ja sen lisäk­si sak­saa tai venäjää tai ran­skaa johtuu siitä että ei ole oikein tarvet­ta opetel­la koko ikälu­okalle jotain tur­isties­pan­jaa. Mut­ta jos halu­aa opiskel­la vapaa-ajal­laan, niin kukaan ei kiellä.

  22. QTC: Tuon lis­tan tuot­tei­ta ei taide­ta juurikaan valmis­taa ydinkeskus­tas­sa. Mikä hip­ste­ri­ammat­ti on esimerkik­si turk­isalaa tärkeämpi?

    Kepu­laises­sa maail­manku­vas­sa tuotan­tokoneis­to här­mistyy tyhjästä keskelle ei-mitään jon­ka jäl­keen sen fyysi­nen sijain­ti muut­tuu argu­men­tik­si hajaute­tun yhdyskun­tarak­en­teen puolesta.

  23. Osmo,

    vesivoimala on pitkälti automa­ti­soitu. Sijain­tikun­ta saa siitä vain kiin­teistöverot, mut­ta pääkont­torin kun­ta koko sen tuot­ta­man tuloksen.

    Tuot­tiko siis keskitet­ty toim­inta suurem­paa yli­jäämää vaik­ka toim­inta oikeasti tapah­tuu jos­sain muual­la kuin mihin se kirjautuu?

  24. Mik­seivät palkat ja palvelu­iden hin­nat voisikin nous­ta kaupunkikeskus­tois­sa muu­ta maa­ta korkeam­mik­si? On suo­ma­lainen erikoisu­us, että alepan hin­nat klu­u­vis­sa ja män­täsälässä ovat samat.

  25. Mart­ti Muukko­nen:Et paljon noteer­aa sitä, että Helsin­ki on saanut ilmaisek­si muun Suomen koulut­ta­maan työvoimaa 

    Yrit­täkää nyt edes päät­tää, onko epistä se että “kaik­ki opin­not” on pk-seudul­la vai se, että ne eivät ole, mut­ta koulute­tut muut­ta­vat töi­hin sinne mis­sä on töitä, eli pk-seudulle?

    Tämä on jotenkin surkuhu­paisaa. Toisaal­ta hauku­taan kun opiskelu­paikat on niin keskitet­ty pk-seudulle, toisaal­ta hauku­taan kun koulute­tut muut­ta­vat sinne. Ja samaan aikaan kuitenkin kaikkein tehokkaine tuotan­to pitäisi olla jos­sain perähik­iöil­lä. En mä vaan ymmär­rä mik­si ihmeessä ihmiset muut­ta­vat pk-seudulle ja mak­sa­vat itsen­sä siitä kipeik­si, jos ker­ran kaik­ki tehokku­us sijait­see muualla?

    Ja ihan vain tiedok­si, en asu pk-seudul­la, takapi­hal­ta alkaa met­sä ja lähin pel­to on kiven­heiton päässä.

  26. Sylt­ty: Toisaal­ta hauku­taan kun opiskelu­paikat on niin keskitet­ty pk-seudulle, toisaal­ta hauku­taan kun koulute­tut muut­ta­vat sinne. 

    Tässä on vielä sel­l­ainen kier­ous, että “kaik­ki opiskelu­paikat ovat pk-seudul­la” ‑jen­gi voisi käy­dä kokeile­mas­sa vaikka­pa Helsingistä pois­päin meneviä junia sun­nun­tai-iltana. Pääkaupunkiseu­tu­laisia opiskelee vaik­ka mil­lä mital­la muis­sa yliopistokaupungeissa.

    On vielä niin että jos samaa alaa voi opiskel­la eri paikkakun­nil­la, pääkaupunkiseudun yliopis­tois­sa voi olla korkeam­mat pis­ter­a­jat kuin muual­la. Tämän mit­tarin mukaan opiskelu­paikko­ja ei ole liikaa pääkaupunkiseudul­la. (Ilmiö voisi tietysti johtua siitäkin, että pk-seudun yliopis­tois­sa saisi parem­paa ope­tus­ta. Jonkin ver­ran asi­aan pere­htyneenä en kuitenkaan oikein usko.)

  27. Simo Mele­nius:
    Toisin sanoen: jos ei ole tarkoituk­se­na estää uuden kehit­tämistä, on vält­tämätön­tä että yri­tyk­set voivat aset­tua sinne, minne halu­a­vat ja tämä on mah­dol­lista kaupungeis­sa, jois­sa on mui­ta yri­tyk­siä lähellä.

    Tuotan­to­laitok­set ja teol­lisu­us pyrkivät kuitenkin pois suurkaupungeista. Samal­la monien yri­tys­ten pref­er­enssi on siir­tymässä metropolien per­ife­ria-alueille. Tämä on yleis­maail­malli­nen tren­di ja sitä on kuvat­tu äsket­täin tarkasti EU:n alueel­lisen kehi­tyk­sen rapor­tis­sa. Tuot­tavu­us kas­vaa Suomes­sa nopeim­min hajaan­tuneem­mis­sa teol­lisu­us­taa­jamis­sa. Helsin­gin tuot­tavu­usin­dek­si (koko Suomi=100) on pudon­nut 2000-luvul­la luvus­ta 142 noin arvoon 130.

  28. Sin­ga­poren euroop­palainen ver­tailuko­h­ta ei ole Suo­mi, vaan Monaco.

  29. Aus­tri­an:
    Osmo,

    vesivoimala on pitkälti automa­ti­soitu. Sijain­tikun­ta saa siitä vain kiin­teistöverot, mut­ta pääkont­torin kun­ta koko sen tuot­ta­man tuloksen.

    Tuot­tiko siis keskitet­ty toim­inta suurem­paa yli­jäämää vaik­ka toim­inta oikeasti tapah­tuu jos­sain muual­la kuin mihin se kirjautuu?

    Mik­si sijain­tikun­nan pitäisikään saa­da täysautomaat­tis­es­ta laitok­ses­ta mitään vero­tu­lo­ja? Eiköhän sen vesivoimalan rak­en­tamiseen käyte­tyt pääo­mat ole tulleet sieltä, mis­sä se pääkont­tori on.

    Itse toki kyseenalais­tan koko kun­ta­jär­jestelmän; kun­ta hallinnol­lise­na yksikkönä saat­toi olla hyvä jut­tu kun meil­lä vielä oli katoliset seu­rakun­nat, mut­ta nykypäivänä kun­tien itse­hallinnos­ta tun­tuu ole­van paljon enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Nykyisen kun­tarak­en­teen ole­mas­saolon käyt­tämi­nen yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamisen argu­ment­tinä on vähin­täänkin idioottimaista.

  30. Mart­ti Muukko­nen:
    Et näköjään ole tutus­tunut / noteer­aa Immanuel Waller­steinin keskus­ta-per­ife­ria-teo­ri­oi­ta kun kir­joi­tat “Jokaiselta työssäkäyvältä helsinkiläiseltä siir­retään keskimäärin noin tuhat euroa vuodessa muualle maahan.”

    Et paljon noteer­aa sitä, että Helsin­ki on saanut ilmaisek­si muun Suomen koulut­ta­maan työvoimaa tai sitä, että val­taosa val­takun­nal­li­sista keskus­toimis­toista on Helsingis­sä (tuo­den työn­tek­i­jöi­den­sä vero­tu­lot sinne) tai että yhteisöverot mak­se­taan siihen kun­taan, joss fir­man pääkont­tori sat­tuu sijaitsemaan.
    Kupla, kupla.

    Oleel­lista tässä on se, että kaupunkien suurem­pi tuot­tavu­us johtuu korkean ja mata­lan tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tios­ta, joka on enin­tään nol­la­summapeliä kansan­talouden kannal­ta. Kaupun­git kas­va­vat muun talousalueen kus­tan­nuk­sel­la kuten Gun­nar Myrdal tote­si jo 1950-luvul­la (kaupunki­talousopin perusteita) 

    Val­tiono­su­usjär­jestelmä huole­htii siitä, että meil­lä on hyvät perus­palve­lut van­huk­sille ja lap­sille siel­lä mis­sä muun muas­sa vien­ti­te­ol­lisu­us toimii ja mis­sä leipävil­ja ja liha tuotetaan.

  31. Juho Laatu: Nokian aikoina, ja ehkä Microsoftinkin, Espoos­sa oli lähin­nä kän­nykkä­fir­man hallintoa, markki­noin­tia yms. Varsi­naista kän­nyköi­den suun­nit­telua oli pääkaupunkiseudun sijaan enem­män Salos­sa, Oulus­sa ja Tam­pereel­lakin. Suuria raho­ja var­masti siir­relti­in paljon pääkaupunkiseudul­la, mut­ta kän­nykät siis suun­nitelti­in pääasi­as­sa muual­la. Toki myös joht­a­mi­nen, markki­noin­ti ja muut vähem­män ja enem­män tekniset alat fir­man sisäl­lä voivat olla tuot­toisaa toimintaa. 

    Entisen kän­nykkä- ja nykyisen verkko­laite-Nokian suun­nit­te­lu­toimis­to­ja oli ja on vieläkin ympäri Espoo­ta esim Lep­pä­vaaras­sa ja Kara­malmil­la ja Helsin­gin Pitäjän­mäel­lä ja Ruo­ho­lahdessa ja Keilaniemessäkin on myös suun­nit­te­lu­toim­intoa eikä vain “hal­llinnoin­tia”.

  32. Sylt­ty: Yrit­täkää nyt edes päät­tää, onko epistä se että “kaik­ki opin­not” on pk-seudul­la vai se, että ne eivät ole, mut­ta koulute­tut muut­ta­vat töi­hin sinne mis­sä on töitä, eli pk-seudulle?

    Tämä on jotenkin surkuhu­paisaa. Toisaal­ta hauku­taan kun opiskelu­paikat on niin keskitet­ty pk-seudulle, toisaal­ta hauku­taan kun koulute­tut muut­ta­vat sinne. Ja samaan aikaan kuitenkin kaikkein tehokkaine tuotan­to pitäisi olla jos­sain perähik­iöil­lä. En mä vaan ymmär­rä mik­si ihmeessä ihmiset muut­ta­vat pk-seudulle ja mak­sa­vat itsen­sä siitä kipeik­si, jos ker­ran kaik­ki tehokku­us sijait­see muualla?

    Ja ihan vain tiedok­si, en asu pk-seudul­la, takapi­hal­ta alkaa met­sä ja lähin pel­to on kiven­heiton päässä.

    Syr­jäseu­tunäkökul­mas­tasi huoli­mat­ta kuvailet tilan­net­ta mielestäni vähän kapunki­in päin vinos­ti. Var­maankin olet lukenut vähän liikaa OS:n propagandaa. 🙂

    Pääkaupunkiseudulle muute­taan usein ylop­pi­las­todis­tuk­sen kanssa, eli ei vielä kovin koulutet­tuna, mut­ta tuo­hon ikään asti siis muiden kas­vat­ta­mana ja kouluttamana.

    Pitää tehdä ero rahakku­u­den ja tehokku­u­den välil­lä. Pääkaupunkiseudul­ta voi saa­da rahakkaan työ­paikan, työ­paikan yleen­sä, sieltä voi pon­nistaa Brys­seli­in, tai jonkun fir­man pääkont­tori­in töi­hin, tavoit­teena nous­ta tuon fir­man johta­jis­toon jon­ain päivänä. On täysin selvää, että pääkaupunkiseudul­la on vetovoimaa, siitä riip­pumat­ta ollaanko siel­lä muu­ta maa­ta tehokkaampia vai ei.

    Mikä sit­ten puhuisi pääkaupunkiseudun tehokku­u­den puoles­ta? Ehkä se, että se on rikas­ta aluet­ta. Mut­ta kuten jo todet­tu, keskit­tymi­nen pääkaupunkiseudulle on ilmeistä muutenkin, joten se voi yhtä hyvin muu­ta maa­ta tehot­tomampikin, mut­ta silti suosit­tu työ­paik­ka. Nokian johta­jat var­maankin kah­mi­vat suurim­mat rahat Noki­as­ta, mut­ta oli­vatko he noiden jät­tipot­tien suh­teessa mui­ta työn­tek­i­jöitä tehokkaampia? Ehkä eivät sentään.

    Pääkaupunkiseudun tehokku­u­den puoles­ta voisi puhua myös se, että siel­lä korkeak­oulute­taan Suomen päte­viä luki­o­laisia, ja he usein jäävät pääkaupunkiseudulle myös töi­hin. Tämä var­masti pitää paikkansa siinä mielessä, että korkeasti koulutet­tu­jen suuri osu­us väestöstä ennus­taa jonkin­laista keskimääräistä tehokku­ut­ta. Mut­ta tietenkin samat ihmiset jos­sain muus­sa kaupungis­sa tai maaseudul­la voisi­vat olla siel­lä aivan yhtä tehokkai­ta. Myös muual­la Suomes­sa on paljon tehokkai­ta fir­mo­ja. Pääkaupunkiseu­tu voit­taa tässä siis korkeak­oulutet­tu­jen ihmis­ten suh­teel­lises­sa osu­udessa, ja sik­si ehkä myös ihmis­ten keskite­hokku­udessa, mut­ta yksit­täis­ten ihmis­ten tai fir­mo­jen tehokku­us voi olla yhtä hyvin toisinkin päin.

    Se itses­tään­selvyys, että pääkaupunkiseu­tu tyyp­il­lis­es­ti kerää mag­neetin tavoin ympärilleen kaiken­laisia rahavir­to­ja ja onnenonki­joi­ta ei siis oikeu­ta päät­telemään, että toim­inta olisi myös tehokas­ta. Pitää erot­taa luon­non­lain­o­mainen monop­o­lisoi­tu­miske­hi­tys ja tehokkaan toimin­nan käsite toi­sis­taan. Val­tiot tais­tel­e­vat yleen­sä monop­o­lisoi­tu­mista vas­taan, sil­lä sitä pide­tään yhteiskun­nan kannal­ta haitallise­na tehot­to­muut­ta tuo­vana ilmiönä, ei siis tehokku­ut­ta lisäävänä.

    Ehkä OS ker­too joskus tarkem­min, jos hänel­lä on mui­ta perustelui­ta Helsin­gin tai pääkaupunkiseu­den tehokku­u­so­let­ta­muk­sen­sa tuek­si. En ole havain­nut muu­ta kuin tuon pätemät­tömän ole­tuk­sen rikkau­den ja tehokku­u­den kor­reloin­nista. OS näyt­tää kan­nat­ta­van joidenkin täl­lais­ten argu­ment­tien perus­teel­la pääkaupunkiseudun kasvun ja monop­o­lisoi­tu­miske­hi­tyk­sen kiihdyt­täämistä (hänen näkökul­mas­taan tämä olisi kai Suomen talouden tehokku­u­den kas­vat­tamista) val­tion Helsinki­in kohdis­tamil­la aluetukitoimenpiteillä.

  33. Sylt­ty: Yrit­täkää nyt edes päät­tää, onko epistä se että “kaik­ki opin­not” on pk-seudul­la vai se, että ne eivät ole, mut­ta koulute­tut muut­ta­vat töi­hin sinne mis­sä on töitä, eli pk-seudulle? 

    Var­maan maakun­tien ihmisiä ärsyt­tää se että heil­lä on ylipään­sä muut­to­tap­pi­o­ta ja yrit­tävät pukea sen jotenkin sel­l­aisik­si syik­si että se on Helsin­gin vika. Toisaal­ta val­uu sieltä maakun­nista myös vähem­män hyvin pär­jääviä ihmisiä etelään, sel­l­aisia jot­ka aiheut­taisi­vat suurem­pia vahinko­ja kotikon­nuilleen jos jäi­sivät kaik­ki sinne har­ras­ta­maan muiden siiv­el­lä elämistä, rikok­sia ja “epä­siveel­listä” elämää.

    Onko kukaan muuten tutk­in­ut paljonko muis­sa Euroopan mais­sa mol­lataan ja syyl­lis­tetään pääkaupunkia ja sen asukkai­ta kaik­ista mah­dol­li­sista yhteiskun­nan ongelmista? Olen vain kuul­lut että Ran­skas­sa provins­seis­sa ollaan ylpeitä mut­ta toisaal­ta ei kukaan kyseenalaista Pari­isin merk­i­tys­tä, ja toisaal­ta olen kuul­lut Ruotss­ta että sen pohjoiso­sis­sa Tukhol­maa kut­su­taan “Fjoll­träskik­si”. Bri­tan­ni­as­sa ja Sak­sas­sa on kanssa vah­vaa provinssial­is­mia mut­ta se johtuu liit­to­val­tio­rak­en­teesta ja siitä että osaval­tiot ovat olleet jo aiko­jen alus­ta itsenäisiä kuningas- tai ruhti­naskun­tia joil­la on omat pääkaupunkinsa.

  34. Mat­ti Vir­ta­nen kir­joit­ti vas­taav­ista ongelmista entisessä Itä-Sak­sas­sa Talouselämässä 30.4.2015. Pitkäaikaises­ta (25 vuot­ta) elvy­tyk­ses­tä huoli­mat­ta itäsak­salaisen euro on 80 sent­tiä ja työt­tömyys 4 pros­ent­tiyk­sikköä länt­tä korkeampi. Itä-Sak­san infra­struk­tu­uri on kyl­lä pitkäl­lisen rak­en­tamisen jäl­keen hyvässä kun­nos­sa ja teol­lisu­u­den pääo­makan­ta uudem­paa kuin län­nessä. Itä-Sak­saan on kuitenkin nous­sut lähin­nä kokoon­pan­ote­ol­lisu­ut­ta pääkont­tor­ei­den ja korkean jalostusar­von tuk­i­toim­into­jen jäädessä län­teen. Val­ti­ol­lisil­la päätök­sil­lä nämä toimin­not eivät itään siir­ry. Sik­si pitkälle koulutet­tu­jen itäsak­salais­ten aivovuo­to län­teen jatkuu.

    DDR:n 40 vuot­ta jät­tävät jäl­jen, jon­ka kor­jaami­nen on osoit­tau­tunut ainakin yhtä pitkäkestoisek­si työk­si kuin aiheuttaminenkin.

    Saman­laisia ongelmia löy­tyy sit­ten Län­si-Sak­san sisältäkin, syr­jäseu­tu­ja löy­tyy sieltäkin. Hesari/Reuters ker­toi viime syksynä, että

    Urheilu­vaate­jät­ti Adi­dak­sel­la on vaikeuk­sia saa­da työn­tek­i­jöitä pääkont­tori­in­sa Etelä-Sak­san maaseudul­la sijait­se­vaan pikkukaupunki­in, ker­too uutis­toimis­to Reuters. 

    Samas­ta kylästä kotoisin ole­va urheilu­vaate­jät­ti Puma taas oli pää­tynyt toiseen ratkaisu­un ja keskit­tänyt tuoteke­hi­tyk­sen­sä Lon­tooseen. Tästä oli seu­ran­nut toisen­laisia ongelmia: tuoteke­hi­tys oli liian eril­lään muista yhtiön toimin­noista. Sik­si Puma on siirtämässä tuoteke­hi­tyk­sen takaisin kotikylään — mis­tä syn­tynee omat ongelmansa.

  35. R.Silfverberg: Entisen kän­nykkä- ja nykyisen verkko­laite-Nokian suun­nit­te­lu­toimis­to­ja oli ja on vieläkin ympäri Espoo­ta esim Lep­pä­vaaras­sa ja Kara­malmil­la ja Helsin­gin Pitäjän­mäel­lä ja Ruo­ho­lahdessa ja Keilaniemessäkin on myös suun­nit­te­lu­toim­intoa eikä vain “hal­llinnoin­tia”.

    Verkkop­uolel­la pääkaupunkiseudun osu­us varsi­naises­sa lait­tei­den suun­nit­telus­sa on ollut suurem­pi kuin kän­nyköis­sä. OS:n väite (tai lip­sah­dus) kos­ki kuitenkin kän­nyköi­den suunnittelua.

    Verkkop­uolel­la vahvimpia seu­tu­ja lait­tei­den suun­nit­telus­sa ovat kai olleet Oulun seu­tu ja pääkaupunkiseutu.

    Pääkaupunkiseudul­la on myös ollut Nokian tutkimuskeskuk­sen toim­intaa, mikä voidaan laskea suurelta osalta teknis­ten lait­tei­den (kän­nyköi­den ja verkko­lait­tei­den) suun­nit­telua palvel­e­vak­si teknisek­si suunnittelutyöksi.

    Mut­ta varsi­naisia kän­nykkä­su­un­nit­telu­paikkakun­tia ovat siis eniten Salo, Oulu ja Tampere.

  36. Juho Laatu: Nokian aikoina, ja ehkä Microsoftinkin, Espoos­sa oli lähin­nä kän­nykkä­fir­man hallintoa, markki­noin­tia yms. Varsi­naista kän­nyköi­den suun­nit­telua oli pääkaupunkiseudun sijaan enem­män Salos­sa, Oulus­sa ja Tam­pereel­lakin. Suuria raho­ja var­masti siir­relti­in paljon pääkaupunkiseudul­la, mut­ta kän­nykät siis suun­nitelti­in pääasi­as­sa muualla. 

    Nokian matka­puhe­lin­bis­nek­sen aikana Nokian tutkimuskeskus (NRC) sijait­si suurek­si osak­si Helsin­gin Ruo­ho­lahdessa (itsekin työsken­telin siel­lä). NRC Ruo­ho­lahti oli myös Nokian eniten patent­te­ja hake­va sijain­tipaik­ka. Tuoteke­hi­tys­tä oli lisää Kara­malmil­la ja Pitäjän­mäessä, eri­tyis­es­ti verkkolaitepuolella.

  37. Juho Laatu:
    Ehkä OS ker­too joskus tarkem­min, jos hänel­lä on mui­ta perustelui­ta Helsin­gin tai pääkaupunkiseu­den tehokku­u­so­let­ta­muk­sen­sa tuek­si. En ole havain­nut muu­ta kuin tuon pätemät­tömän ole­tuk­sen rikkau­den ja tehokku­u­den kor­reloin­nista. OS näyt­tää kan­nat­ta­van joidenkin täl­lais­ten argu­ment­tien perus­teel­la pääkaupunkiseudun kasvun ja monop­o­lisoi­tu­miske­hi­tyk­sen kiihdyt­täämistä (hänen näkökul­mas­taan tämä olisi kai Suomen talouden tehokku­u­den kas­vat­tamista) val­tion Helsinki­in kohdis­tamil­la aluetukitoimenpiteillä. 

    Mä en ole OS mut­ta mun mielip­i­teeni on että en halua neu­vos­to­tyylistä yhteiskun­taa jos­sa ihmisiä pakkosi­ir­ret­ti­in ammat­tiosaamisen­sa perus­teel­la tehokku­u­den nimis­sä tyhjästä raken­nett­tui­hin teol­lisu­us- ja kaivoskeskuk­si­in ympäri val­takun­taa Siper­aa myöten. Kyl­lä län­si­maises­sakin talousjär­jestelmässä sel­l­ainen olisi tehokkaam­pa mut­ta kun ihmiset eivät viihdy sel­l­ai­sis­sa. Osa ihmi­sistä halu­aa elää edes vapaa-aikanaan omaa elämään­sä eikä katel­la työkaverei­den­sa naa­maa ker­ros- tai riv­i­talon pihal­la. Voi olla että jotkut suo­ma­laiset ovat luon­teeltaan sel­l­aisia että heil­lä pyörii vapaa-aikanaankin mielessään vain työasi­at, ja että asum­i­nen “insinöörikylis­sä” kuten Kirkkon­um­men Sunds­berg tai Oulun­sa­lon Nokia-kylät aut­ta­vat verkos­toi­tu­mises­sa mut­ta fak­ta on että ihmiset viihtyvät parhait­en sel­l­ai­sis­sa paikois­sa mis­sä kult­tuuri-ilmas­to on moniker­roksista. Mä ymmär­rän jopa paremin kokon­aan maalal asu­via kuin insinöörikylien tyyppe­jö jot­ka aja­vat kaikkis amoailal autoilla.

  38. Mart­ti Muukko­nen:
    Et näköjään ole tutus­tunut / noteer­aa Immanuel Waller­steinin keskus­ta-per­ife­ria-teo­ri­oi­ta kun kir­joi­tat “Jokaiselta työssäkäyvältä helsinkiläiseltä siir­retään keskimäärin noin tuhat euroa vuodessa muualle maahan.”

    Et paljon noteer­aa sitä, että Helsin­ki on saanut ilmaisek­si muun Suomen koulut­ta­maan työvoimaa tai sitä, että val­taosa val­takun­nal­li­sista keskus­toimis­toista on Helsingis­sä (tuo­den työn­tek­i­jöi­den­sä vero­tu­lot sinne) tai että yhteisöverot mak­se­taan siihen kun­taan, joss fir­man pääkont­tori sat­tuu sijaitsemaan.
    Kupla, kupla.

    Helsin­ki voisi vali­ta koulute­tun työvoiman mis­tä tahansa maailmasta.

    Helsinkiläiset mak­sa­vat muual­la Suomes­sa koulute­tut nuoret. Eihän tup­pukylien koulut muuten elos­sa olisikaan… 

    Kun koulutet­tu nuori muut­taa Helsinki­in, niin Helsin­ki saa siinä edes vähän katet­ta sijoitukselleen.

    Vielä parem­min Helsingillä menisi, jos Helsin­ki avaisi port­tin­sa maa­han­muu­tolle ja lopet­taisi val­tiono­suuk­sien maksamisen.

  39. Olen tässä työsken­nel­lyt puolisen vuot­ta pienessä muut­to­tap­piokun­nas­sa maakun­tara­jal­la men­estyvässä vien­tiyri­tyk­sessä 70 km automatkan päässä lähim­mästä yliopis­tokaupungista. Työn­tek­i­jät ovat paikallisia ja sitoutunei­ta yri­tyk­seen (mis­täpä löytäisi toisen työpaikan). 

    Koulute­tut työn­tek­i­jät toim­i­henkilöistä keski­jo­htoon sen sijaan tule­vat autoil­la noin 70 km säteel­lä eri suun­nista, yleen­sä isom­mil­ta paikkakun­nil­ta — kol­mannes tuos­ta yliopis­tokaupungista, kuten minäkin.

    Näi­den kaukaa tuli­joiden sitou­tu­mi­nen yri­tyk­seen on toki vähäisem­pää, olisi­han mukavampi työsken­nel­lä lähempänä kotia. Paikkakun­nalle muut­to on sen sijaan niin yleis­ten miel­tymys­ten kuin puoli­son työ­paikan, asun­tomarkki­noiden epä­lik­vidi­teetin ja yleisen työ­paikkatar­jon­nan vuok­si pois laskuista. Yri­tys siten kär­sii työvoiman suures­ta vai­h­tu­vu­ud­es­ta asiantuntijatehtävissä.

    Ei löy­dy ratkaisua edes alue­poli­ti­ikan keinoin.

  40. Autokaup­pias valit­teli lehdessä, että kate on pienen­tynyt eikä enää syn­ny asi­akas­suhtei­ta, kun auto oste­taan sieltä, mis­tä se hal­val­la saadaan. Kun Neu­vos­toli­it­to rom­ahti, val­u­u­tan siirte­ly vapau­tui, liityt­ti­in EU:n ja euroon, niin Suo­mi jou­tui autokaup­pi­aan ase­maan. Näi­den kol­menkymme­nen vuo­den aikana en ole tör­män­nyt poli­itikkoon, joka olisi ymmärtänyt asian ja toimin­ut tämän ”kehikon” mukaan. Vasem­mis­tol­la ei ole talous­poli­ti­ikkaa, se vain jakaa rahaa ja ottaa velkaa. Oikeis­to syn­nyt­tää yövar­ti­javal­tio­ta, jos­sa yri­tys­ten ja ansioiden verot paine­taan nol­laan. ”Oletko kipeä – ota vaku­u­tus”. Tätä taus­taa vas­ten Keskus­tan ”Suomen jar­ru­malli”, joka rahoite­taan tutul­la ojarumpupoli­ti­ikalla, on itse asi­as­sa rauhoit­ta­va koke­mus: Jos et pysty toim­i­maan tässä tilanteessa, niin peru­u­ta ihmeessä!

    1. Autokaup­pa työl­listää 10 000 henkeä-. Auto­ja myy­dään vuodessa noin 120 000. Yksi myyjä myy siis auton kuukaudessa. Kat­teis­sa voi ollakin vähän tinkimistä.

  41. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Helsinkiläiset mak­sa­vat muual­la Suomes­sa koulute­tut nuoret. Eihän tup­pukylien koulut muuten elos­sa olisikaan… 

    Helsin­ki saa perus­palvelu­jen val­tiono­suuk­sia 452,897€/asukas senkin jäl­keen kun vero­tu­lon­tasaus on huomioitu. Espookin saa 217,332€/asukas. Ain­oa, joka joutuu mak­samaan on Kau­ni­ainen ‑125,923€/asukas.

  42. Lisää ben­saa liekkei­hin: Helsin­gin seudun (14 kun­taa) alueel­la on läh­es 100 000 korkeak­oulu­opiskelu­paikkaa — ammat­tiko­rkeak­oulut mukaan lukien. 

    Onko tämä poli­it­tis­es­ti päätet­ty asia vai ei? 

    Sinän­sä pahoit­te­len keskustelun kär­jistämistä. Tässä on kyse Suomen perus­ta­van­laa­tuis­es­ta strate­gis­es­ta valin­nas­ta. — En viit­si tois­taa kaikkea blo­gis­sani olevaa.

  43. Val­tiono­su­udet eivät ole tulon­si­ir­toa alueille. Ne mak­se­taan ylivoimaiselta val­taos­altaan sairas­tavu­u­den ja ikärak­en­teen perus­teel­la. Ne käytetään palvelui­hin ja tulonsiirtoihin. 

    Mitä järkeä on puhua val­tiono­suuk­sista tätä mainit­se­mat­ta? Että ne samat vas­tu­ut meil­lä olisi vaik­ka kaik­ki suo­ma­laiset asu­isi­vat Helsin­gin seudul­la. Sen lisäk­si tuli­si­vat erit­täin suuret investointimenot.

    Kuin­ka paljon säästy­isi päällekkäisiä meno­ja suh­teessa tähän? — Tätä keskustelua ei ole käyty.

  44. Kaikil­la kun­nil­la ovat samat tekemisen ja jär­jestämisen vaa­timuk­set ja jokaisen kun­nan palkkalis­toil­la olisi olta­va osaavia ihmisiä varsin mon­elta alala­ta. 2 000 hen­gen kun­ta ei poikkea 50 000 hen­gen kun­nas­ta nyky­mallil­la tästä mitenkään.

    Lop­putu­los on, että lake­ja jas asioi­ta sovel­letaan eri kun­nis­sa miten sat­tuu. Osas­sa on fik­sumpia virkamiehiä kuin toi­sis­sa kun­nis­sa ja osas­sa vain aika ja osaami­nen loppuvat.

    Täl­lä het­kel­lä ylläpidämme ihan tok­lu­ton­ta päällekkäisyyt­tä, joka ei kansalaisia hyödytä. Noin 200 kun­nan ja 10 sote+koulutus+elinkeno maakun­nan mallis­sa tilanne olisi eri­lainen. Val­taa siinä menet­tää aika moni ikään­tynyt paikallis­taus­tavaikut­ta­ja, yleen­sä Kepun jäsen.

  45. ij: Nokian matka­puhe­lin­bis­nek­sen aikana Nokian tutkimuskeskus (NRC) sijait­si suurek­si osak­si Helsin­gin Ruo­ho­lahdessa (itsekin työsken­telin siel­lä). NRC Ruo­ho­lahti oli myös Nokian eniten patent­te­ja hake­va sijain­tipaik­ka. Tuoteke­hi­tys­tä oli lisää Kara­malmil­la ja Pitäjän­mäessä, eri­tyis­es­ti verkkolaitepuolella.

    Jees, näin on, ja kuten toises­sa postauk­ses­sa jo kir­joitin, NRC:n han­kkei­ta voidaan osin pitää myös sekä verkko­jen että kän­nyköi­den suun­nit­telu­na (osit­tain ovat suo­raankin, pääosin vain taustatutkimusta).

  46. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Val­tiono­su­udet eivät ole tulon­si­ir­toa alueille. Ne mak­se­taan ylivoimaiselta val­taos­altaan sairas­tavu­u­den ja ikärak­en­teen perus­teel­la. Ne käytetään palvelui­hin ja tulonsiirtoihin.
    ‘snip’

    Tot­ta kai ne ovat tulon­si­ir­to­ja, juuri niin kuin itsekin toteat.
    Se, että ne mak­se­taan tiet­ty­jen kri­tee­rien mukaan ei tee niitä mil­lään taval­la vähem­män tulonsiirroiksi.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Autokaup­pa työl­listää 10 000 henkeä-. Auto­ja myy­dään vuodessa noin 120 000. Yksi myyjä myy siis auton kuukaudessa. Kat­teis­sa voi ollakin vähän tinkimistä.

    Eikös tuo ole uusien auto­jen myyn­timäärä? Käytet­tyjä myytäneen moninker­tainen määrä.

  48. R.Silfverberg: Mä en ole OS mut­ta mun mielip­i­teeni on että en halua neu­vos­to­tyylistä yhteiskun­taa jos­sa ihmisiä pakkosi­ir­ret­ti­in ammat­tiosaamisen­sa perus­teel­la tehokku­u­den nimis­sä tyhjästä raken­nett­tui­hin teol­lisu­us- ja kaivoskeskuk­si­in ympäri val­takun­taa Siper­aa myöten.

    Jotain tuol­laisia val­tion tuki­aisin ohjat­tu­ja siir­to­ja­han epäilin OS:n kannattavan.

    Kyl­lä län­si­maises­sakin talousjär­jestelmässä sel­l­ainen olisi tehokkaam­pa mut­ta kun ihmiset eivät viihdy sel­l­ai­sis­sa. Osa ihmi­sistä halu­aa elää edes vapaa-aikanaan omaa elämään­sä eikä katel­la työkaverei­den­sa naa­maa ker­ros- tai riv­i­talon pihal­la. Voi olla että jotkut suo­ma­laiset ovat luon­teeltaan sel­l­aisia että heil­lä pyörii vapaa-aikanaankin mielessään vain työasi­at, ja että asum­i­nen “insinöörikylis­sä” kuten Kirkkon­um­men Sunds­berg tai Oulun­sa­lon Nokia-kylät aut­ta­vat verkos­toi­tu­mises­sa mut­ta fak­ta on että ihmiset viihtyvät parhait­en sel­l­ai­sis­sa paikois­sa mis­sä kult­tuuri-ilmas­to on moniker­roksista. Mä ymmär­rän jopa paremin kokon­aan­maalal asu­via kuin insinöörikylien tyyppe­jö jot­ka aja­vat kaikkis amoailal autoilla.

    Kaikille makun­sa mukaan, syr­jäistä maaseu­tua, kaupun­gin lähel­lä ole­vaa maaseu­tua, ren­toa pien­taloaluet­ta, his­to­ri­al­lista pikkukaupunkia, golfken­tän vierus­taa, jär­ven läheisyyt­tä, ker­rostalo­ja tai ulko­mai­ta. Jotkut kier­outuneim­mat halu­a­vat jopa Helsin­gin kupliin :-).

  49. JTS:
    ‘snip’
    Täl­lä het­kel­lä ylläpidämme ihan tok­lu­ton­ta päällekkäisyyt­tä, joka ei kansalaisia hyödytä. Noin 200 kun­nan ja 10 sote+koulutus+elinkeno maakun­nan mallis­sa tilanne olisi eri­lainen. Val­taa siinä menet­tää aika moni ikään­tynyt paikallis­taus­tavaikut­ta­ja, yleen­sä Kepun jäsen. 

    Ahaa, sik­sikö Kepu sitä maakun­ta­mallia ajaa?

  50. Mie­lenki­in­toista että tämä keski­tyskeskustelu tun­tuu tiivistyvän Helsin­ki Per­ife­ria vastakkainasetteluksi

    Oulu — Tam­pere — Turku (ehkä Jyväskylä? en tunne, ehkä ainakin opet­ta­jien Oxbridge?) ovat vielä peri­aat­teessa aivan tarpeek­si iso­ja ja *poten­ti­aalis­es­ti* elin­voimaisia täl­laistä keskit­tämiskeskustelua ajatellen (täy­siveristä yliopis­to­toim­intaa), vaikkei­vat nk. suuren maail­man mit­takaavas­sa (suur-)kaupunkeja.

    Läh­eskään kaikissa Suomeen ver­rat­tavis­sa yksiköis­sä kaik­ki taloudelli­nen toim­inta ei tapah­du hallintopääkaupungis­sa. Näi­den pääkaupun­gin ulkop­uolis­ten keskit­tymien ympäril­lä voi syn­tyä Salo­ja (sitähän on speku­loitu että robo­t­i­saa­tio ja automa­ti­soitu tehdas mah­dol­lis­taisi valmis­tus­toimin­nan palau­tu­misen län­tiseen maail­maan, mut­ta tämä on speku­laa­tio­ta). Ei kaikkia munia yhteen kori­in, vaikkei oikeasti puh­das­ta maaseu­tua kan­na­ta ylläpitää.

  51. Soin­in­vaara kir­joit­taa: “Väite on yllät­tävä aikana, jol­loin väestön ja talouden keskit­tymi­nen on val­lit­se­va tren­di kaikkial­la maail­mas­sa. Akti­ivisil­la poli­it­tisil­la päätök­sil­läkö tämä on saatu aikaan kaikissa mais­sa samanaikaises­ti? Jok­seenkin kaik­ki alan tutkimus puhuu kasautu­mise­duista ja siitä, miten moder­nit elinkeinot men­estyvät parhait­en hyvin suuris­sa kaupungeis­sa, paljon Helsinkiä suuremmissa.”

    Raport­ti toteaa, että on sekä keskit­tymistä että keskit­tämistä. Keskit­tämis­es­tä esimerkkinä vaik­ka Pari­isin suuryri­tysy­dinkeskus­ta, joka oli suun­nit­telun tulos.

    Jok­seenkin kaik­ki kaupunki­talouden tutkimus puhuu myös kasautu­mishaitoista kuten asumisen ja työti­lan sekä työvoiman kallis­tu­mis­es­ta. Etu­jen ja hait­to­jen osalta kaupunki­ti­ivey­del­lä on opti­mi, joka on jos­sain 1000–2000 asukas per km2 välil­lä riip­puen paikalli­sista tek­i­jöistä. Korkeampi tiiveys johtaa tehottomuuteen.

  52. Raimo K: Tot­ta kai ne ovat tulon­si­ir­to­ja, juuri niin kuin itsekin toteat.
    Se, että ne mak­se­taan tiet­ty­jen kri­tee­rien mukaan ei tee niitä mil­lään taval­la vähem­män tulonsiirroiksi. 

    Kiin­nitin huomio­ta sanaan “alueelli­nen”. Ehkä ikä- tai sairaus­pe­rusteinen tulon­si­ir­to ei ole “alueelli­nen”. Toisin kuin asumisen tuet. Voisiko niitä sanoa maanti­eteel­lisik­si, alueel­lisik­si tulon­si­ir­roik­si. Jos on uskomi­nen kon­sen­sus­ta maanti­eteel­liset tulon­si­ir­rot ovat haitallisimpia(?). Tulisiko asumisen tuet poistaa.

    Muuten, korkeak­oulu­tuk­sen tukivolyy­mi on kol­mannes vero­tu­lo­jen tasauk­sen volyymista piru­paroille. Sub­ven­toidus­sa maail­mas­sa ei voi pyl­listää yhtääl­lä kumar­ta­mat­ta toisaalle. Hienoa!

  53. kyl­lä Kepun pitää tila­ta uusi miet­intö Vihreiltä ja Demareil­ta. Niil­lä se kaupun­ki- ja alue­su­un­nit­telun osaami­nen on, kat­sokaa nyt vaik­ka Man­nere­him­inti­etä ja Kehä III:ta.

  54. nim­im. k.m.:
    Mie­lenki­in­toista että tämä keski­tyskeskustelu tun­tuu tiivistyvän HelsinkiPer­ife­ria vastakkainasetteluksi.

    Näi­den pääkaupun­gin ulkop­uolis­ten keskit­tymien ympäril­lä voi syn­tyä Saloja

    Hyvä esimerk­ki euroop­palais­es­ta alue­poli­ti­ikas­ta on Meck­len­burg-Vor­pom­mern (entistä Itä-Sak­san aluet­ta). Se on tänä päivänä yksi tärkeim­mistä ja yksi nopeim­min kas­vav­ista Euroopan teknolo­giakeskuk­sista. Sen asukasti­heys on vain 69 per km2 ja se on Sak­san harvim­min asut­tua aluet­ta. Tule­van hal­li­tuk­sen pitääkin ottaa oppia siitä, miten tämä alue nos­tet­ti­in jaloilleen ja Euroopan huip­pu­un. Oppi nro.1: uno­h­da metropolit.

  55. juk­ka heikki­nen: Hyvä esimerk­ki euroop­palais­es­ta alue­poli­ti­ikas­ta on Meck­len­burg-Vor­pom­mern (entistä Itä-Sak­san aluet­ta). Se on tänä päivänä yksi tärkeim­mistä ja yksi nopeim­min kas­vav­ista Euroopan teknolo­giakeskuk­sista. Sen asukasti­heys on vain 69 per km2 ja se on Sak­san harvim­min asut­tua aluet­ta. Tule­van hal­li­tuk­sen pitääkin ottaa oppia siitä, miten tämä alue nos­tet­ti­in jaloilleen ja Euroopan huip­pu­un. Oppi nro.1: uno­h­da metropolit.

    Enti­nen Itä-Sak­sa eli pari-kolmekym­men­tä vuot­ta ruususen unta. Väki muut­ti pois ja jäl­jelle­jäävien elin­ta­so jäi jäl­keen muus­ta Sak­sas­ta. Nämä uudet han­kkeet on siis potkaisu käyn­ti­in tyhjästä, ja liit­to­val­tion run­saal­la avus­tuk­sel­la. Toinen jut­tu on että län­ti­nen Sak­sa alkaa olla ylikan­soitet­tu että on ihan nor­maalia että väkeä alkaa taas val­ua itään. Ja idässäkin on muu­ta­ma melkein Helsin­gin kokoinen metropoli Berli­ini­in lisäk­si, jonne otak­sun että uusi teol­lisu­us syn­tyy. Lisäk­si Meck­len­burg on lähel­lä kes­ki-Euroopan markki­noi­ta. Suo­ma­lainen tuote joudu­taan kul­jet­ta­maan laival­la ensik­si ennenkuin se on Sak­sas­sa asti.

    Suomen ongel­ma on se että meil­lä on väkeä liian vähän kaiken kaikki­aan. Suomen ihan­neväk­iluku olisi n 20 miljoon­aa. Sen vielä luon­to kestäisi ja väkeä riit­täisi tasais­es­ti tuot­tavi­in töi­hin etelästä Oulu-Kajaani lin­jalle asti, ja kaik­ki kaupunkimme oli­si­vat suurem­pia ja vetovoimaisem­pia. Myös liikenne ym infran ylläpi­to olisi halvem­paa kos­ka mak­sajia olisi nelink­er­tainen määrä nykyisestä. 

    Toisaal­ta tyyp­il­listä vähäväk­isille alle 10 miljoo­nan asukkaan maille on että niil­lä on suh­teel­lisen suuri pääkaupun­ki, täl­laisia ovat Suomen lisäk­si Ruot­si, Tan­s­ka, Nor­ja, Latvia, Itä­val­ta, Unkari, Irlan­ti. Mik­si Suomen pitäisi olla poikkeus? Myös isois­sa mut­ta har­vaan asu­tuis­sa mais­sa suurin osa ihmi­sistä asuu suurem­mis­sa kaupungeis­sa kuten Aus­tralia, Kana­da ja Venäjä ja suurin osa maas­ta on asuma­ton­ta erä­maa­ta. Eivät kanadalaiset halua muut­taa min­nekään inui­it­tireser­vaat­ti­in vaan pysyä siel­lä mis­sä heil­lä on töitä ja elämää ympärillä.

  56. juk­ka heikki­nen: Se on tänä päivänä yksi tärkeim­mistä ja yksi nopeim­min kas­vav­ista Euroopan teknolo­giakeskuk­sista. Sen asukasti­heys on vain 69 per km2 ja se on Sak­san harvim­min asut­tua aluetta.

    Samoi­hin suu­ru­us­lu­okki­in päädytään kun rajataan Suomes­ta puoliympyrän muo­toinen alue Helsin­ki keskip­is­teenä. Ehkä Meck­len­burg-Vor­pom­mernista kan­nat­taisi todel­lakin ottaa mallia.

  57. R.Silfverberg: Toisaal­ta tyyp­il­listä vähäväk­isille alle 10 miljoo­nan asukkaan maille on että niil­lä on suh­teel­lisen suuri pääkaupun­ki, täl­laisia ovat Suomen lisäk­si Ruot­si, Tan­s­ka, Nor­ja, Latvia, Itä­val­ta, Unkari, Irlan­ti. Mik­si Suomen pitäisi olla poikkeus? Myös isois­sa mut­ta har­vaan asu­tuis­sa mais­sa suurin osa ihmi­sistä asuu suurem­mis­sa kaupungeis­sa kuten Aus­tralia, Kana­da ja Venäjä ja suurin osa maas­ta on asuma­ton­ta erä­maa­ta. Eivät kanadalaiset halua muut­taa min­nekään inui­it­tireser­vaat­ti­in vaan pysyä siel­lä mis­sä heil­lä on töitä ja elämää ympärillä. 

    Detalji­na mainit­takoon, että Pääkaupunki/Suurin kaupun­ki ‑ratios­sa Suo­mi on keskiar­von yläpuolel­la ja juurikin Nor­ja, Ruot­si, Yhdys­val­loista ja Kanadas­ta puhu­mat­takaan sen ala­puolel­la. Wash­ing­ton Postis­sa on tästä raflaavasti otsikoitu jut­tu “Why author­i­tar­i­an coun­tries have larg­er cap­i­tal cities than demo­c­ra­t­ic ones”.

    Yksi­tu­umaisu­udel­la, yksi­na­paisu­udel­la on etun­sa mut­ta ei se mikään luon­non­la­ki ole. Tam­pere go!?

    Ruot­sil­la on se etu, että pääkaupun­ki sijait­see Skånes­ta kat­soen synkässä pohjoises­sa. Vau­raus val­uu luon­tev­asti kohti etelää ja Euroop­paa. Ei ole vaikea ennus­taa, että väestöl­lis­es­ti Ruot­sis­sa tulee aina ole­maan vastapain­oa Tukholmalle.

    1. Jos men­estyväl­lä kaupungilla on jokin min­imikoko, seu­raa tästä että pienis­sä mais­sa pääkaupun­gin koko suh­teessa väestöön on iso ja isois­sa mais­sa vielä tätäkin suurem­pia kaupunke­ja voi olla lukuisia. Tulisiko Euroopan kaupunki­rak­en­teesta hajaute­tumpi, jos Euroopp­pa yhdis­tet­täisi­in yhdek­si valtioksi?

  58. Jat­ka vielä. Toki, jos olete­taan lähtöko­hdak­si, että meil­lä suo­ma­laisil­la on viehtymys­tä autoritäris­mi­in, ainakin siinä mielessä kuin Wash­ing­ton Post sen ymmärtää, ylhäältä-alas ‑val­taa, ei keskustelua, ei kansanäänestyk­siä, puli­nat pois ‑men­tal­i­teet­ti. Niin sil­loin­han Helsin­ki ei ole syy vaan seu­raus. Ja Helsin­ki on suo­ma­lais­ten viimeinen oljenko­r­si tul­la toimeen kansal­lisen sielun, iden­ti­teetin kanssa.

  59. Osmo Soin­in­vaara: Tulisiko Euroopan kaupunki­rak­en­teesta hajaute­tumpi, jos Euroopp­pa yhdis­tet­täisi­in yhdek­si valtioksi?

    Sil­loin se menisi Yhdys­val­tain kanssa samaan kat­e­go­ri­aan tässä tarkastelus­sa. Mut­ta sitä ei tiedä tarkoit­taisiko se mitään. Suo­jelisiko se joltakin, altistaisiko se jollekin. Sil­loin on paras­ta tur­vau­tua ana­ly­y­sis­sa fan­tasi­akir­jal­lisu­u­teen jos­sa pahik­sil­la on aina vain yksi kuolon­täht­en­sä, spec­tren pää­ma­jansa. Yksi riit­tää riit­tävään pahaan. Hyviksien kan­nat­taa hajaut­taa — ainakin sijoituksensa 🙂

  60. max: “Why author­i­tar­i­an coun­tries have larg­er cap­i­tal cities than demo­c­ra­t­ic ones”.

    Tosi­aan jos Yhdys­val­to­ja tarkastel­laan osaval­tio­ta­sol­la (ja mik­si ei tarkasteltaisi?) niin esimerkik­si aika tarkkaan Suomen kokoises­sa Min­neso­tas­sa (joss myös paljon suomen­su­kuisia) pääkaupun­gin metropo­lialueel­la asuu 60% osaval­tion väestöstä. Ehkä me suo­ma­laiset sit­ten ollaan siir­to­laisi­nakin autoritäärisiä?

    Sama tosin tois­tuu läh­es jokaises­sa osaval­tios­sa, poikkeuksi­na ain­oas­taan todel­liset jättivaltiot.

  61. max: Detalji­na mainit­takoon, että Pääkaupunki/Suurin kaupun­ki ‑ratios­sa Suo­mi on keskiar­von yläpuolel­la ja juurikin Nor­ja, Ruot­si, Yhdys­val­loista ja Kanadas­ta puhu­mat­takaan sen ala­puolel­la. Wash­ing­ton Postis­sa on tästä raflaavasti otsikoitu jut­tu “Why author­i­tar­i­an coun­tries have larg­er cap­i­tal cities than demo­c­ra­t­ic ones”. 

    Miltä vuosikymmeneltä nuo luvut ovat? Nor­jas­sa asuu n mijoo­nan ver­ran vähem­män ihmisiä kuin Suomes­sa mut­ta pääkaupun­ki Oslo on men­nyt asukaslu­vul­taan Helsin­gin ohi, ja on lisäk­si tiheämpi ja kaupunkimaisempi. 

    Kanadas­sa suurim­mat kaupun­git ovat mon­ta ker­taa Helsin­gin kokoisia mut­ta etäsiyy­det niiden välil­lä val­ta­vat. Mil­lainen maa Kana­da mah­taisi olla jos nämä kaupun­git eivät olisi koskaan syn­tyneet vaan asukkaat olisi rioptel­tu ympäri maa­ta tasais­es­ti? Demokra­tia ehkä toimisi, saataisi­in äänestää kytketäänkö kylä puhe­lin­verkkoon vai jatke­taanko savumerkkien lähettelyä. 

    max:
    Ruot­sil­la on se etu, että pääkaupun­ki sijait­see Skånes­ta kat­soen synkässä pohjoises­sa. Vau­raus val­uu luon­tev­asti kohti etelää ja Euroop­paa. Ei ole vaikea ennus­taa, että väestöl­lis­es­ti Ruot­sis­sa tulee aina ole­maan vastapain­oa Tukholmalle. 

    Tukhol­man ase­ma johtuu siitä että Ruot­si kävi niin paljon sotia Tan­skan kanssa suur­val­ta-aikana että oli tur­val­lisem­pi pitää pääka­pun­ki siel­lä mis­sä se nyt on. Sit­ten kun Venäjä alkoi pullis­tel­la ja vei Suomen niin Ruot­sis­sa suun­nitelti­in tosis­saan pääkaupun­gin siir­toa. Suo­ma­lais­ten onni taval­laan että tärkeim­män naa­puri­maamme pääkaupun­ki on niin lähel­lä meitä, mut­ta Ruotsin etu se ei vält­tämät­tä ole.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos men­estyväl­lä kaupungilla on jokin min­imikoko, seu­raa tästä että pienis­sä mais­sa pääkaupun­gin koko suh­teessa väestöön on iso ja isois­sa mais­sa vielä tätäkin suurem­pia kaupunke­ja voi olla lukuisia. Tulisiko Euroopan kaupunki­rak­en­teesta hajaute­tumpi, jos Euroopp­pa yhdis­tet­täisi­in yhdek­si valtioksi?

    Min­imikoko riip­puu täysin siitä, mis­tä han­kkeesta puhutaan. Tietyn kokoinen taa­ja­ma (tai tietyn kokoisen alueen keskus­taa­ja­ma) voi pitää yllä omaa lukio­ta tai omaa apteekkia. Jokin suurem­pi koko riit­tää ammat­tiko­rkeakuol­un ylläpi­toon. Joku koko mah­dol­lis­taa oop­per­an ja joku koko kokoel­man etnisiä ravintoloita.

    Kil­pailukyy riip­puu myös suh­teel­lis­es­ta koos­ta. Kahdes­ta lähekkäis­es­tä kaupungista suurem­pi kerää kasvua enem­män kuin pienem­pi. Jos tuo pienem­pi kaupun­ki olisi etääm­mäl­lä suures­ta kaupungista, se pär­jäisi parem­min. Täl­lainen kehi­tys johtaa tyyp­il­liseen taa­jamien maanti­eteel­liseen jakau­maan. Tässä mielessä men­estyvä kaupun­ki on siis se, joka on lähimpiä kil­pail­i­joitaan suurem­pi. Absolu­ut­tisel­la kool­la ei tässä ole juuri merkitystä.

    Jos Euroop­pa yhdis­tet­täisi­in yhdek­si val­tiok­si, luon­tainen keskit­tymiske­hi­tys pää­sisi toim­i­maan nyky­istä vapaam­min. Entistä omaa pääkaupunkia ei enää suosit­taisi, eikä siel­lä enää olisi maako­htaista hal­in­toa. Jos luon­tainen keskit­tymis­taipumus yhdis­tet­täisi­in main­os­ta­maasi suurimpi­en keskusten tukemiseen kasvun keskit­tämisek­si, keskit­tymiske­hi­tys var­masti jatkuisi, ja Suomen kaupunkien suh­teelli­nen koko pienenisi. Helsin­ki jäisi vähän kuin Rovaniemen tai Kajaanin ase­maan. Euroopan kil­pailukyvyn nimis­sä ainakin Brys­selin ase­maa ja kasvua korostettaisiin.

  63. R.Silfverberg: Miltä vuosikymmeneltä nuo luvut ovat? Nor­jas­sa asuu n mijoo­nan ver­ran vähem­män ihmisiä kuin Suomes­sa mut­ta pääkaupun­ki Oslo on men­nyt asukaslu­vul­taan Helsin­gin ohi, ja on lisäk­si tiheämpi ja kaupunkimaisempi. 

    Onko­han lukuar­vot sisältävä jutun kuva OECD:n raportista joka on tälle vuodelle päivät­ty. (Min­un piti lisätä myös, että jut­tu ei ole Wash­ing­ton Postin vaan hei­dän sivuil­laan blog­gaa­van henkilön ilmeis­es­ti, mut­ta data perus­tui OECD:n julkaisuun.)

    Eri kaupunkien ja maid­en ver­tailut ovat kyl­lä vaikei­ta pitäisi olla kouri­in­tun­tu­maa jot­ta hah­mot­taisi mikä on mielekästä laskea Los Ange­le­sik­si tai Oslok­si tai Helsingik­si eri konteksteissa.

  64. QTC:
    “Jok­seenkin kaik­ki alan tutkimus puhuu kasautu­mise­duista ja siitä, miten moder­nit elinkeinot men­estyvät parhait­en hyvin suuris­sa kaupungeis­sa, paljon Helsinkiä suuremmissa.”

    Mitä nämä elinkeinot ovat? Onko niil­lä oikeasti jotain merk­i­tys­tä? Tekni­ik­ka & Talous 24.4.2015 lis­taa vien­nin pää­tuot­teet (luvut miljoo­nia euroja):

    Päällystet­ty paperi, kar­ton­ki ja pahvi: 4360
    Rauta- ja teräs­tuot­teet: 3450
    Dieselpolt­toaineet: 2590
    Voimakoneet ja moot­torit: 2210
    Ben­si­i­ni: 2160
    Moot­to­ri­a­joneu­vot: 2040
    Sel­lu: 1610
    Sahat­tu ja höylät­ty puu: 1570
    Päällystämätön paperi, kar­ton­ki ja pahvi: 1340
    Muut erikoiskoneet ja ‑lait­teet: 1180
    Lääk­keet: 890
    Maansiirto‑, kaivuu- yms. koneet: 890
    Nos­tamis- ja laskemiskoneet ja ‑lait­teet: 890
    Lääketi­eteel­liset lait­teet: 850
    Kupari ja kupar­ituot­teet: 790
    Puhelin‑, tv‑, yms. lait­teet: 740
    Maa- ja met­sä­talouskoneet: 740
    Lai­vat ja veneet: 750
    Maito­talous­tuot­teet ja munat: 480
    Turk­isna­hat: 470
    Sink­ki ja sinkki­tuot­teet: 470
    Nikke­li ja nikke­li­tuot­teet: 450
    Paperikoneet ja niiden osat: 410
    Aseet ja ampumatarvikkeet: 285

    Tuon lis­tan tuot­tei­ta ei taide­ta juurikaan valmis­taa ydinkeskus­tas­sa. Mikä hip­ste­ri­ammat­ti on esimerkik­si turk­isalaa tärkeämpi?

    Suo­ma­laiset telakat sijait­se­vat suurten kaupunkien keskus­tois­sa eikä niitä maaseudulle voisi mitenkään sijoit­takaan. Siel­lä mis­sä on suur­te­ol­lisu­ut­ta, on myös ali­hankki­jat, eli kyl­lä suo­ma­lai­sista konepa­joista erit­täin suuri osa sijait­see suuris­sa kaupungeissa.

    Suomen suurin lääketi­eteel­lis­ten instru­ment­tien valmis­ta­ja, Plan­meca, sijait­see tytäry­htiöi­neen Helsin­gin Hert­toniemessä, neljän kilo­metrin päässä Helsin­gin rautatieasemasta.

    Öljyn­jalosta­mot sijait­se­vat ran­nikol­la, mm. Kotkas­sa, ymmär­ret­tävistä syistä eikä niitä koskaan tul­la rak­en­ta­maan maaseudulle.

    Sivum­mal­la ole­vaa suur­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­sa on lähin­nä paperi- ja puunjalostusteollisuus.

  65. R.Silfverberg: Kanadas­sa suurim­mat kaupun­git ovat mon­ta ker­taa Helsin­gin kokoisia mut­ta etäsiyy­det niiden välil­lä val­ta­vat. Mil­lainen maa Kana­da mah­taisi olla jos nämä kaupun­git eivät olisi koskaan syn­tyneet vaan asukkaat olisi rioptel­tu ympäri maa­ta tasais­es­ti? Demokra­tia ehkä toimisi, saataisi­in äänestää kytketäänkö kylä puhe­lin­verkkoon vai jatke­taanko savumerkkien lähettelyä. 

    Ei ollut kyse kaupungis­tu­mis­es­ta sinän­sä vaan, että Ottawan omates­sa suh­teel­lis­es­ti ottaen vähem­män val­taa kanadalaisi­in kuin Helsin­gin suo­ma­laisi­in on sil­lä parem­mat mah­dol­lisu­udet olla “pieni” kaupun­ki. Täl­löin Helsin­gin suu­ru­us Suomes­sa ei olisi syy vaan seuraus.

    teekkari: Min­neapo­lis on tokikin pienem­pi kuin Wash­ing­ton DC. Mut­ta usko­ma­l­la OECD:n raport­tia Min­neapolisil­la on parem­mat suh­teel­liset mah­dol­lisu­udet kas­vaa kuin Tam­perel­la siltä osin kuin val­tion pääkaupungilla on vaiku­tus­ta asiaan.

  66. Joni Pelko­nen:Suomen suurin lääketi­eteel­lis­ten instru­ment­tien valmis­ta­ja, Plan­meca, sijait­see tytäry­htiöi­neen Helsin­gin Hert­toniemessä, neljän kilo­metrin päässä Helsin­gin rautatieasemasta.

    Öljyn­jalosta­mot sijait­se­vat ran­nikol­la, mm. Kotkas­sa, ymmär­ret­tävistä syistä eikä niitä koskaan tul­la rak­en­ta­maan maaseudulle.

    Sivum­mal­la ole­vaa suur­te­ol­lisu­ut­ta Suomes­sa on lähin­nä paperi- ja puunjalostusteollisuus. 

    Tot­ta. Jos jätetään puun­jalostus pois, niin suurin osa tuot­tavas­ta teol­lisu­ud­es­ta sijait­see kasvukeskuk­sis­sa ja suurim­mis­sa kaupungeis­sa tai niiden välit­tömässä läheisyy­dessä. Esimerkik­si Raute Nas­to­las­sa, kun­nas­sa jon­ka pitäisi oikeas­t­aan olla osa Lahtea ja Harvia Muu­rames­sa, Jyväskylän naapurissa.

    Wärst­silä, Vaasan keskusta.
    Val­met: Jyväskylä, polkupyörä­mat­ka keskustasta
    Konepa­ja­te­ol­lisu­ud­estamme lei­jo­nanosa sijait­see pääosin Lah­den ja Tam­pereen seudul­la. Tam­pereel­la on mm. Met­so Minerals.

    Vaik­ka toimip­iste sijait­sisi kasvukeskuk­sen kupeessa, niin mikäli se on liian kaukana keskuk­ses­ta, se tör­mää ihan samoi­hin ongelmi­in kuin peräkylil­läkin. Asiantun­ti­joi­ta on vaikea houkutel­la aja­maan autol­la sem­moisia 50…100 km työmatkoja.

  67. Osmo Soin­in­vaara: Autokau

    Otitko huomioon, että merkkili­ikkeil­lä on myös mit­tavaa huolto­toim­intaa ja että suurin osa niiden työn­tek­i­jöistä on automekaanikkoja.

  68. Mitäpä jos asum­is­tu­ki muute­taan pin­ta-alape­rusteis­es­ta pääomaperusteiseksi?

    Eikö olisi tasa-arvoista koko maa­ta ajatellen, että neliöme­trien sijaan asum­istuen perus­teena olisikin asumiseen sidot­tu pääo­ma. Itse käyt­täisin lasken­ta­pe­rus­teena asun­non hin­taa. (Var­maankin jol­lain korko­ta­sol­la tähän päivään diskon­tat­tuna.) – Ainakin yht­enä kom­po­nent­ti­na laskentakaavassa.

    Moni kun­nan tuel­la asu­va eläkeläi­nen tai pysyvästi työtön saat­taisi vali­ta Kiteen perukoil­ta 200 neliöisen asun­non nykyisen 35 neliöisen sijaan, jos itselle jäävä kus­tan­nus olisi sama. Onnis­tuneesti aikaan saata­va vapaae­htoinen muut­toli­ike vapaut­taisi Helsingistä asun­to­ja niille, jot­ka niitä kipeim­min tarvitsevat.

    Tietenkin voidaan ajatel­la, että asum­istuen pitää olla isom­pi Helsingis­sä, kos­ka köy­hyys (jota tässä ilmeis­es­ti ollaan pois­ta­mas­sa) on aina suh­teel­lista. – Vau­raaseen ympäristöön aset­tu­va kansalainen tarvit­see isom­man kulu­tuk­sen ollak­seen suh­teel­lis­es­ti yhtä köy­hä kuin syr­jäisessä maankolka­s­sa asu­va köyhä.

    Jos val­tio pitää poli­it­tis­es­ti tarkoituk­sen­mukaise­na, että Helsin­gin her­ro­jen (fir­mo­jen) pitää saa­da halpo­ja piiko­ja (siivoo­jia) lat­tioitaan lakaise­maan, ei heitä pidä sinne asum­istuel­la ostaa. Tähän tarkoituk­seen voisi olla [asum­istues­sa] palkkape­rusteinen kom­po­nent­ti. (Tai sit­ten vaan palkat yksinker­tais­es­ti nou­se­vat sille tasolle, että työvoima riittää.)

  69. Osmo Soin­in­vaara:
    Asum­is­tu­ki on muutet­tu europe­rusteisek­si neliöpe­rusteis­es­ta. Jotain sata-komitea sai aikaan.

    Ah. Kuvit­telin, että KELA:lla on edelleen jonkin­laiset enim­mäis­neliömäärät per­hekoon mukaan.

    Jatkoa edel­liseen:
    Jos pääo­ma­markki­nat oli­si­vat vapaat ja korko­ta­so kuvas­taisi esim asun­to­jen tarvet­ta eri puo­lil­la maa­ta, ohjaisi korko­ta­so tue­tun asumisen muut­toli­iket­tä automaat­tis­es­ti siihen maan kolkkaan, jos­sa asun­to­jen tar­jon­ta ylit­tää kysyn­nän; mis­sä on eniten vapai­ta asuntoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.