Tekijä: Osmo Soininvaara

Kustannustehokkaan pysäköintipolitiikan periaatteet (1) Yhteismaan ongelma

Pysäköinti­nor­mi on päy­däl­lä kaupunkisuunnittelulautakunnassa.Yritän pienelle kir­joi­tus­sar­jal­la sel­ven­tää omia ajatuk­siani siitä, mitä pysäköin­nis­sä pitäisi tehdä

Helsingis­sä säädel­lään pysäköin­tiä varsin tiukasti.

Keskus­tan työ­paikkapysäköin­tiä halu­taan rajoit­taa, jot­ta auto­ja ei tul­visi ruuh­ka-aikoina kaduille liikaa. Tämä on keinona huono tai siis täl­laista sec­ond best –poli­ti­ikkaa. Oikea keino olisi hin­noitel­la tien käyt­töä ruuh­ka-aikoina, mut­ta sitä odoteltaes­sa joudu­taan käyt­tämään tätä, selvästi suurem­paa hait­taa aiheut­tavaa keinoa.

Asuin­taloi­hin taas määrätään rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja enem­män kuin niitä halut­taisi­in rak­en­taa. Näis­sä kaavois­sa ei rajoite­ta pysäköin­tipaikko­jen määrää. Niin­pä syytök­set kaavoit­ta­jaa kohtaan siitä, että mei­dän talos­sa on liian vähän pysäköin­tipaikko­ja, menevät väärään osoit­teeseen. Niitä olisi saanut rak­en­taa kuin­ka paljon vain.

Pysäköin­nis­sä on kyse hyvin suurista taloudel­li­sista arvoista. Sik­si sen on olta­va kus­tan­nuste­hokas­ta. Oma epävi­ralli­nen arvioni pakol­la vuosit­tain kaavois­sa määrät­ty­jen pysäköin­tipaikko­jen hin­nas­ta pää­tyy run­saaseen sataan miljoon­aan euroon. Tämä suun­taa-anta­va laskel­ma menee seuraavasti:

550 000k‑m2 raken­nu­soikeut­ta, keskimääräi­nen nor­mi 1/130k‑m2 keski­hin­ta 25 000 €

Kokon­aiskus­tan­nus 550 000/130 x 25 000 € = 108 M€

Keski­hin­ta, 25 000 €, on ehkä vähän alakant­ti­in, mut­ta onhan meil­lä aluei­ta, jois­sa pysäköin­ti on maan­varaista ja siis muodol­lis­es­ti hal­paa, joskin haaskaa maata.

Pysäköin­tipaikko­jen hin­nat ovat nousseet korkeik­si, kun Helsin­ki on alka­nut rak­en­taa ihan oikeaa kaupunkia, johon laa­jat pysäköin­tiken­tät eivät mah­du. Pysäköin­ti­talos­sa autopaikan rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat vielä kohtu­ulliset – noin 20 000 euroa/kpl, mut­ta maan alle raken­net­ta­vat paikat ovat lähempänä 40 000 euroa. Autopaikat ovat siis selvästi kalli­impia kuin autot keskimäärin. Pysäköin­ti­talois­sa on se ongel­ma, että ne vievät ton­tin yhdeltä asuin­talol­ta, mikä on lisät­tävä niiden kustannuksiin.

Miten ratkaista yhteis­maan ongelma?

Kaavois­sa määrätään rak­en­ta­maan autopaikko­ja ton­tille, kos­ka muuten asukkaat pysäköivät kadun­var­teen, mikä vaikeut­taa muiden pysäköimistä. Taloy­htiö, joka ei raken­na pysäköin­tipaikko­ja riit­tävästi, on erään­lainen vapaa­matkus­ta­ja. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokkaan pysäköin­tipoli­ti­ikan peri­aat­teet (1) Yhteis­maan ongelma”

Kaupunkisuunnitelulautakunnan lista 8.12.2015

Ihan mah­do­ton esi­tys­lista. Tähän solahti use­ampi tunti.

 

Kään­teen­tekevä tiivistyskaa­va Mellunmäessä

Mellunmäen tiivistyskaavaAivan Mel­lun­mäen metroase­man vier­essä yksi­tyi­nen asun­to-osakey­htiö (juridis­es­ti kak­si yhtiötä?) halu­aa purkaa van­hat, perusko­r­jausikään tule­vat raken­nuk­set ja rak­en­taa uudet. Uusia tulee vähän aiem­paa enem­män, raken­nu­soikeus 5,4 –ker­tais­tuu 11 400:sta 61 600 k‑m2:iin. Kort­telin asukaslu­vuk­si tulee noin 1  500, mis­sä on lisäys­tä 1 200. Ajatuk­se­na on, että nykyiset asukkaat saisi­vat uudet asun­not putkire­mon­tin hin­nal­la. Ensin raken­net­taisi­in sen ver­ran uusia asun­to­ja, että puret­tavien van­ho­jen talo­jen asukkaat pää­sevät muut­ta­maan uuteen koti­in ennen kuin van­ha puretaan.

Kaa­van toteu­tu­mi­nen ei ole var­maa, vaik­ka val­tu­us­to tämän hyväksy­isi. Taloy­htiö­sisä tämä vaatii yksimielisen päätök­sen. Vaik­ka ylivoimainen enem­mistö on suun­nitel­man kan­nal­la, yksimielisyys on kova vaa­timus. Tekeil­lä onkin lain­muu­tos, jos­sa määräen­em­mistö riit­täisi. Kat­so­taan, miten sen käy. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nitelu­lau­takun­nan lista 8.12.2015”

Millaista kommenttien moderointia toivot?

Moni on valit­tanut, että blo­gin keskustelun taso on laskenut, kos­ka joukos­sa on niin paljon turhik­si tai epäki­in­nos­tavak­si koet­tu­ja kom­ment­te­ja niin, että kiin­nos­ta­va ja tasokas keskustelu hukkuu.

Miten toivoisit blo­gin moderoin­tia kehitet­tävän? Tois­taisek­si olen sen­suroin­ut vain loukkaa­vat ja rasis­tiset kom­men­tit. Lisäk­si asetin joskus eräälle innokkaalle kom­men­toi­jal­la kol­men kom­mentin päiväki­in­tiön, mut­ta en ole jak­sanut ylläpitää sitäkään.

Pitäisikö kom­ment­te­ja kar­sia myös laadun mukaan? Laadun määräisin sil­loin tietysti minä omien miel­tymys­teni perusteella.

Pitäisikö sen­suroi­da kom­men­tit, jois­sa esite­tyn ajatuk­sen kom­men­toi­ja on esit­tänyt jo aiemmin?

Pitäisikö rajoit­taa sitä, kuin­ka usein sama henkilö saa tek­ste­jä kom­men­toi­da päivän aikana? Jos täl­lainen rajoi­tus tulee, se ei olisi täysin mekanisti­nen, vaan siitä voi poikea­ta, jos esite­tyt kom­men­tit vievät keskustelua eteenpäin.

Teen tästä epävi­ral­lisen neu­voa anta­van äänestyk­sen. Kom­men­toin itse toisel­la nimel­lä näitä kolmea kysymys­tä kuudel­la kom­men­til­la. Äänestämi­nen tapah­tuu peukut­ta­mal­la kahdes­ta vai­h­toe­hdos­ta mieluisem­paa. Tämän lisäk­si saa tietysti omil­la kom­menteil­la perustel­la tai esit­tää mui­ta näkökohtia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

(En ole menos­sa kok­ouk­seen, kos­ka olen levit­tämässä kaupungis­tu­misen ilosanomaa Oulus­sa. Mikko Särelä menee. Niin­pä olen tutus­tunut mas­si­iviseen esi­tys­lis­taan taval­lista pin­ta­puolisem­min. Mon­ta tun­tia siihen silti meni.)

Esi­tys­lis­taan pääsee tästä.

Saariselän­tien kaava.

(Ei, kyse ei ole kaikessa hil­jaisu­udessa tehdys­tä kun­tali­itok­ses­ta. Alue on Mellunmäessä)

Tämä oli meil­lä huhtiku­us­sa. Yritimme sil­loin tulok­set­ta urput­taa siitä, ettei Jok­eri II ratik­ka saa omaa kaistaa. Nyt sekä HSL että HKL ovat urput­ta­neet samas­ta asi­as­ta ja kat­u­aluet­ta on nyt leven­net­ty niin, että ratik­ka mah­tuu oma­lle kaistalleen. Samal­la on menetet­ty 500 k‑m2 raken­nu­soikeut­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 1.12.2015”

Keskustalainen kaupunkiliikennealoite

Min­is­teri Anne Bern­er (kesk) halu­aa ava­ta HSL-alueen liiken­teen vapaalle kil­pailulle. Moni on kauhis­tunut ker­mankuor­in­tal­in­jo­ja, jois­sa yksi­tyi­nen yrit­täjä ajaa paljon käytet­tyä väliä – vaikka­pa Itäkeskuk­ses­ta Pasi­laan ­– niin, että HSL:n mak­samak­si jää heikosti kan­nat­ta­vat linjat.

Ei siinä niin käy. Jos joku mak­saa päivit­täis­es­tä työ­matkas­taan ker­mankuor­in­tal­in­jalle, hän joutuu joka tapauk­ses­sa osta­maan kuukausilipun HSL:ltä, jos aikoo tehdä elämässään muu­takin kuin reis­sa­ta kodin ja työ­paikan väliä. En oikein usko, että ker­mankuor­in­ta näil­lä ehdoil­la muo­dos­tuu kovin kan­nat­tavak­si. Jos muo­dos­tuu, HSL ei häviä lip­putu­loina juuri mitään, kos­ka nor­maali­in elämään tarvit­see kuitenkin sen kuukausikortin.

Voi olla, että jostain Espoon perukoil­ta matkus­ta­van ja vapaa-aikanaan asun­ton­sa eristäy­tyvän kan­nat­taa mak­saa pelkästä työ­matkas­taan, mut­ta ei näitä tapauk­sia ole paljon.

Sinän­sä ei pidä tätä keskusta­lais­ten liiken­nepoli­it­tista ajat­telua järkevänä.

Suomen aluerakenne

Suomes­sa on meneil­lään kaupunkien pudo­tus­peli. Teol­lisu­uskaupungeista katoa­vat tehdas­salien työ­paikat. Tilalle tulee korkean osaamisen ammat­te­ja, jot­ka viihtyvät suuris­sa kaupungeis­sa lähel­lä toisi­aan. Näitä urbaanien osaa­jienkeskit­tymiä, cityjä, ei Suomeen mon­ta mahdu.

Nuoret osaa­jat ovat jo äänestäneet jaloil­laan. Heistä peräti 72 pros­ent­tia asuu Helsin­gin, Tam­pereen, Oulun, Jyväskylän ja Turun seuduil­la. Tämän viiden kärkiryh­män perässä selvänä kuu­tose­na kirii Kuo­pio, joka on paran­tanut selvästi tah­ti­aan viime vuosi­na. Jat­ka lukemista “Suomen aluerakenne”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.11.2015

Lau­takun­nas­sa Hämeen­tien pyöräteitä luku­un otta­mat­ta muut menivät ilman mitään eri­ty­istä. Minä paran­telin vähän lausun­toa Pia Pakarisen aloit­teesta saa­da yli kolme vuot­ta tyhjinä ole­vat toimis­tot asun­tokäyt­töön ja vasem­mis­toli­iton Loukoila lausun­toa aloit­teesta basaar­i­aluei­den perus­tamis­es­ta Helsinkiin.

Hämeen­tien pyörätiet

HämeentieTämä pan­ti­in pöy­dälle ja pöy­dälle se menee var­maankin vielä uud­estaan, kos­ka kokoomus halu­aa viedä asian val­tu­us­to­ryh­mään. Koko asia muuten menee val­tu­us­toon, kos­ka asi­as­ta on tehty kuntalaisaloite.

On todel­la huolel­la tehty esi­tys. Minä aloin uskoa tähän han­kkeen hyödyl­lisyy­teen entistä vankem­min. Uud­is­tuk­sen suurin vaiku­tus ei ole se, että pyöräi­ly helpot­tuu, vaan se, että Hämeen­ti­estä tulee Helsinginkadun kaltainen Kallion keskeinen katu. Nythän se on lähin­nä vas­ten­mieli­nen saasteinen kuilu. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 17.11.2015”

Väestöräjähdys

(Tämä kir­joi­tus perus­tuu luen­toon, jon­ka pidin nais­ten­klinikalla 13.11.2015)

Seit­semänkym­men­tälu­vun ekol­o­gisen herä­tyk­sen keskiössä oli kak­si ongel­maa: ilmas­ton­muu­tos ja väestöräjähdys. (Ihan oikeasti, ilmas­ton­muu­tos, vaik­ka nyky­i­sistä tek­steistä voisi kuvitel­la, että se kek­sit­ti­in vas­ta Kioton ilmastokokuksessa)

Väestöräjähdys oli näistä toiv­ot­tomin ja tun­tui johta­van täy­del­liseen tuhoon, tehdään muille asioille mitä hyvän­sä. Eikä niitä muitakaan asioi­ta saataisi kun­toon. Kas­va­va väestö söisi maa­pal­lon putipuh­taak­si ennen kuin suos­tu­isi kuole­maan nälkään. Turha siinä vai­heessa olisi puhua mis­tään ilmastonmuutoksesta.

Nyt moni on sitä mieltä, että väestöräjähdys on voitet­tu jut­tu. Näytän nyt joil­lakin graafeil­la, mihin perus­tuu aja­tus, että väestöräjähdys on voitet­tu jut­tu ja sen jäl­keen yhdel­lä graafil­la, mik­si se ei ole. Jat­ka lukemista “Väestöräjähdys”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.11.2015

Kok­ouk­sen tärkein asia taitaa olla Hämeen­tie pyörätiet.

Val­tu­us­toaloite kolme vuot­ta tyhjil­lään ole­vien toimis­to­jen muut­tamis­es­ta asuintaloiksi

Viras­to puo­lus­taa totut­tua lin­jaansa nou­dat­taen tilo­jen pitämistä toimis­toina vaik­ka juuri nyt onkin paljon toimis­toti­laa tyhjil­lään. Eri­tyis­es­ti näin tulee tehdä keskus­tas­sa, jos­sa vajaakäyt­töaste on vain 7,2 %. Min­ul­la on jonkin ver­ran ymmär­rystä sille, että tar­jol­la on olta­va myös vähän huonom­paa ja ennen kaikkea paljon halvem­paa toimis­toti­laa, mut­ta jotenkin tun­tuu, ettei suh­teel­lisen edus käsite kuu­lu arkkite­htien opetuk­seen. Se, että keskus­tan toimis­tot menevät parem­min kau­pak­si kuin toimis­tot jos­sain Espoon perukoil­la ei tarkoi­ta, että alue sovel­tuu parem­min toimis­toi­hin kuin asumiseen, kos­ka ne ovat myös hyvin halut­tu­ja asumiseen.

Tois­tan ajatuk­sen, että pitäisi soveltaa jotain kyn­nys­tä. Esimerkik­si, että toimis­to on järkevää muut­taa asumiseen, jos sen arvo asun­toina on vaikka­pa 1000 €/neliö korkeampi kuin toimis­toina. Toimis­to­ja suosit­taisi­in suh­teessa asun­toi­hin, mut­ta suh­teel­lisen edun peri­aate voisi toimia. Pahin­ta on, jos lupa heltiää suhteil­la. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 17.11.2015”