Tekijä: Osmo Soininvaara

Vuoden viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunta

Mel­lun­mäen purka­van saneer­auk­sen kaava.

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jos­sa edel­lytet­ti­in selvitet­tävän, olisiko han­ke toteutet­tavis­sa taloudel­lis­es­ti vähän lievem­mäl­lä tehokku­udel­la, kun pysäköin­tipaikkamäärä las­ke­taan uusien lasken­tao­hjei­den mukaises­ti. Uusi pysäköinti­nor­mi pois­taa 70 pysäköin­tipaikkaa, mis­tä tulee yli kah­den miljoo­nan euron säästöt. Vasem­mis­toli­iton Pekka But­tler olisi pan­nut tont­tite­hokku­udelle 1,8:n ylära­jan, mikä olisi kyl­lä kaatanut koko han­keen. Sitä ei kukaan muu kannattanut.

Esi­tys hyväksyt­ti­in yksimielisesti.

Pohjo­la-talon kaa­va Munkkivuoressa

Saimme toivo­m­i­amme kuvia Huopalah­den­ti­estä. Niiden mukaan katu­maise­ma pysyy kelvol­lise­na, vaik­ka talo­ja ei raken­netakaan kiin­ni kat­u­alueeseen. Olin vähän ajatel­lut hävitä tätä koske­van äänestyk­sen ihan vain his­to­ri­an kir­jo­ja ajatellen, mut­ta jätin sen tekemät­tä, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen olisi myös tul­lut aika kalli­ik­si. Jat­ka lukemista “Vuo­den viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunta”

Ilmaston lämpeneminen takoo ennätyksiä

lämpötila

Päät­tynyt mar­raskuu oli maa­pal­lol­la lämpimin koko mit­taushis­to­ri­an aikana – peräti 0,25 astet­ta lämpimämpi kuin edelli­nen ennä­tys vuodelta 2013.

Hui­pus­saan on myös 12 kuukau­den liuku­va keskiar­vo. Nasa las­kee neljän­nesvu­osi­ti­las­to­ja jostain syys­tä ryt­mil­lä joulu – helmikuu, maalis – toukokuu, kesä – elokuu ja syys- mar­raskuu. Niis­sä kaikissa viimeisin mit­taus on korkein. Se on jo selvä, että tästä vuodes­ta tulee mit­taushis­to­ri­an lämpimin.

Mitä Pariisin jälkeen?

On myön­net­tävä, että vähän huoles­tu­in, kun kuulin, että Pari­i­sis­sa on sovit­tu läm­pöti­lan nousun painamis­es­ta 1,5 asteeseen. Jos tavoite on käytän­nössä mah­do­ton saavut­taa, se oikeut­taa lipsumisen.

Vähän kuu­lostaa uhkaaval­ta, että on sovit­tu 1,5 asteesta, mut­ta tehdyt lupauk­set riit­tävät 2,7 asteeseen,

Mut­ta nyt on yhdessä julk­istet­tu, että 1,5 astet­ta olisi oikeas­t­aan vält­tämätön tavoite. Ei sen saavut­ta­mi­nen ole mah­do­ton­ta, vaik­ka se vaatikin muutoksia.

Suomes­sa esimerkik­si pitää tehdä paljon. Kivi­hi­ilelle ei oikein ole enää tilaa, mut­ta ei nyt ainakaan turpeelle, tuolle kivi­hi­iltäkin pahem­malle ilman­pilaa­jalle, jon­ka käyt­töä on vain lisät­ty. Jat­ka lukemista “Mitä Pari­isin jälkeen?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.12.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Vuo­den viimeisessä kok­ouk­ses­sa meil­lä on vain edel­lisessä kok­ouk­ses­sa pöy­dälle pan­tu­ja asioi­ta. Tämä ei tee kok­ouk­ses­ta help­poa ja nopeata.

Purka­va tiivistyskaa­va Mellunmäessä

Min­ua tämä kaa­va vähän hirvit­tää, kos­ka se on jo vähän liiankin tehokas. En kuitenkaan halua aset­tua pro­jek­tin tielle. Kaupun­ki voisi kuitenkin miet­tiä, onko jokin vial­la, jos purka­va saneer­aus vaatii kan­nat­taak­seen näin mas­si­ivisen kaa­van, vaik­ka talo­jen perusko­r­jaus mak­saisi läh­es yhtä paljon kuin uuden talon rak­en­t­a­mi­nen. Kaupun­gin kan­nat­taisi tul­la paljonkin vas­taan arvon­nousun leikkaamises­sa, kos­ka onhan täl­lainen tiivistämi­nen kaupungille ver­rat­tomasti edullisem­paa kuin uusien aluei­den rakentaminen.

Tässä autopaikkanor­mi on 1/120, kun käsit­telyssä olevas­sa uudessa normis­sa se olisi 1/140. Ero­tus on 70 paikkaa eli noin 2,5 M€. Ajat­telin ehdot­taa uuden normin mukaista paikkamäärää. Tätä vas­taan­tu­loa vas­taan taas raken­nu­soikeut­ta voisi vähän alen­taa, mut­ta se edel­lyt­täisi kaa­van palaut­tamista. Ehkäpä keskustelemme tästä lau­takun­nas­sa. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 15.12.2015”

Samasta sähköstä sama hinta

Miltä kuu­lostaisi, jos sähköy­htiöt veloit­taisi­vat sähköstä enem­män niiltä, jot­ka käyt­tävät sitä säästeliäästi? Tämä veisi kan­nat­tavu­ut­ta sähköä säästäviltä investoin­neil­ta. Osta­jat nousi­si­vat vaa­ti­maan samaa hin­taa samas­ta sähköstä.

Juhana Var­ti­ainen on varoit­tanut yri­tysko­htai­sista työ­sopimuk­sista. Ran­skas­sa ay-liik­keen voima ulos­mi­ta­ta yri­tyk­sen tuot­tavu­u­den nousu palkanko­ro­tuksi­na on johtanut halut­to­muu­teen investoi­da. Paikalli­nen sopimi­nen voi vaaran­taa talouden kehityksen.

Samas­ta syys­tä kuin sähkön pitää mak­saa kaikille yhtä paljon, pitäisi työn hin­nankin olla kil­paileville yri­tyk­sille sama – myös Suomes­sa toimivis­sa lentoy­htiöis­sä. Jos jokin yri­tys ei näil­lä ehdoil­la pär­jää, sen on syytäkin vapaut­taa työvoimansa tuot­tavampi­en yri­tys­ten käyt­töön: luo­va tuho.

Vai onko­han sit­tenkään näin? Viime aikoina luo­va tuho on ollut melkein pelkkää tuhoa. Uusia työ­paikko­ja on syn­tynyt hitaam­min kuin van­ho­ja on kuol­lut pois. Voisiko kan­nat­ta­mat­tomis­sa yri­tyk­sis­sä tin­kiä yhteis­es­tä palkkata­sos­ta edes laskusuh­dan­teen aikana työ­paikko­jen tur­vaamisek­si? Jat­ka lukemista “Samas­ta sähköstä sama hinta”

Kustannustehokas pysäköintipolitiikka (4) Mitä ehdotan autopaikkanormiin?

(Tämä on vas­ta luonnostelua)

Hin­ta­jous­to

Autopaikkanormia voidaan harkin­nan­varais­es­ti keven­tää, jos niiden toteut­ta­mi­nen on tavanomaista kalli­im­paa. Jos paikan hin­naksi arvioidaan 20 000 euroa, ne on toteutet­ta­va täysimääräis­es­ti. Jos arvioitu kus­tan­nus ylit­tää 20 000 euroa, normia keven­netään yhdel­lä pros­en­til­la jokaista täyt­tä tuhat­ta euroa kohden. (Siis jos hin­naksi tulee 70 000 euroa, normin mukai­sista paikoista on toteutet­ta­va vain puolet)

Voi olla, että tämä ei ole mah­dolli­nen, kos­ka nämä hin­ta-arviot ovat aina vähän epä­var­mo­ja eri­tyis­es­ti epäviralllisia.

Kort­telite­hokku­us

Vai­h­toe­htona edel­liselle. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokas pysäköin­tipoli­ti­ik­ka (4) Mitä ehdotan autopaikkanormiin?”

Kustannustehokas pysäköintipolitiikka (3) Hintajousto

Kun kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta käsit­teli Kirkko­hal­li­tuk­sen ton­tin muut­tamista asun­talok­si, kum­mek­suin vaa­dit­tu­jen autopaikko­jen määrää. Yhdelle ton­tille vaa­dit­ti­in 95 autopaikkaa, kun viereisessä erit­täin isos­sa kort­telis­sa (Luot­sikatu – Kata­janokankatu – Kaup­pi­aankatu – Kru­unuvuorenkatu – Sata­makatu käytössä on vain noin 40 kadun­var­si­paikkaa. Asun­to­ja on moninker­tainen määrä ja pysäköin­tipaikko­ja on puo­let nyt vaadituista.

Sain vas­tauk­sen, että vaik­ka kan­takaupungis­sa koti­taloudet ovat vähäau­toisia, uusis­sa kohteis­sa auto­ja on paljon. Tot­ta kai on, jos autopaik­ka määrätään pakol­la toteutet­tavak­si ja laskute­taan asun­non yhtey­dessä, oli autoa tai ei ollut. (Tätä on havain­nol­lis­tet­tu edel­lisessä autopaikkanormia koskevas­sa postauksessani.)

Autopaik­ka on osa autoilun kokon­aiskus­tan­nuk­ses­ta. Hin­ta vaikut­taa suo­sioon. On ihmisiä, jot­ka tarvit­se­vat autoa vält­tämät­tä, mut­ta Helsingis­sä heitä on vähän. Tästä osoituk­se­na helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista alle puolel­la on auto. Jos autopaik­ka mak­saa kak­si ker­taa niin paljon kuin uusi auto, on selvää, että sil­lä on vaiku­tuk­sen­sa siihen, kan­nat­taako sat­un­naista käyt­töä varten han­kkia jokin van­ha kosla. Sat­un­naiskäyt­täjän kan­nat­taa käyt­tää mielu­um­min vuokra-autoa ja kaupun­gin sisäl­lä tak­sia. City­Car­Club tulee myös edullisek­si Helsin­gin sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokas pysäköin­tipoli­ti­ik­ka (3) Hintajousto”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015

Kok­ous kesti neljä ja puoli tuntia!

Mel­lun­mäen tiivistyskaava

Pöy­dälle. Blogillanikin esi­in­tyneestä havain­neku­vas­ta todet­ti­in, että sen täy­tyy olla väärin piir­ret­ty. Möhkälemäisyys johtuu runk­osyvyy­destä, joka on niin suuri, ettei sel­l­ainen ole mah­dol­lista. Vähän ris­tiri­itaisia tun­tei­ta noin raju tiivistämi­nen aiheutti.

Pohjolan van­han pääkont­toriko­rt­telin kaa­va Munkkivuoressa 

Tätä kiitet­ti­in ja moitit­ti­in. Min­ua kauhis­tut­taa se, kuin­ka tyl­sältä uhkaa Huopalah­den­tien katu­maise­mas­ta tul­la. Kaa­va ei kiel­lä rak­en­tamista kadun var­teen, mut­ta ei siihen pako­takaan, eikä viite­su­un­nitel­man mukaan niin aio­ta tehdä.

Tästä toiv­ot­ti­in lau­takun­nan intranet­ti­in kuvia. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 8.12.2015”

Tavaroista on tulossa ilmaishyödykkeitä

Ostin keit­tiö­vaa’an helsinkiläis­es­tä rautakau­pas­ta. Se pun­nit­see gram­man tarku­udel­la viiteen kilo­on saak­ka. Vaa’as­sa on taa­rau­som­i­naisu­us, eli se vähen­tää kul­hon tai aiem­pi­en raaka’ainei­den pain­on kokon­ai­s­pain­os­ta. Suo­ma­laisille turhana omi­naisuute­na siinä on veden pain­on ilmaisem­i­nen tilavu­us­mit­tana. Amerikkalaisille siitäkin on hyötyä.

Laite mak­soi 9,90. Tästä hin­nas­ta meni arvon­lisäveroon 1,92 euroa, eli kau­palle jäi tästä 7,98 euroa. Tästä kaup­pa otti omansa, vähin­tään kak­si euroa. Jäl­jelle jää alle kuusi euroa. Tästä piti mak­saa kul­je­tus maa­pal­lon toiselta puolelta Suomeen ja edelleen kau­pan hyl­lylle, tul­lit ja raa­ka-aineet. Van­ha väit­teeni on, että tavaroiden valmis­tus on muut­tumas­sa ilmaisek­si ja sik­si täysin merk­i­tyk­set­tömäk­si osak­si tavaroiden arvoketjus­sa.  Kulu­tus­tavaroi­ta valmis­ta­van teol­lisu­u­den työ­paikoil­la ei ole juuri merkitystä.

Kustannustehokkaan pysäköinnin periaatteet (2) Vaiheittain toteuttaminen

[tek­stiä on edi­toitu 10.12.2015]

Melko yleis­es­ti on hyväksyt­ty peri­aate, jon­ka mukaan asumisen ja pysäköin­nin kus­tan­nuk­set on erotet­ta­va toi­sis­taan. Tämä on kuitenkin mah­do­ton­ta, jos pysäköin­tipaikko­ja määrätään raken­net­tavak­si enem­män kuin niitä halu­taan omakus­tan­nush­in­taan ostaa. Yksi­tyisen raken­nut­ta­jat ovat yrit­täneet myy­dä pysäköin­tipaikko­ja omi­na osakkeinaan, mut­ta paljon on täy­tynyt antaa alen­nus­ta — toisin sanoen on ollut pakko sisäl­lyt­tää pääosa pysäköin­nin kus­tan­nuk­sista kuitenkin asun­to­jen hin­toi­hin.
Kuin­ka paljon pysäköin­tipaikko­ja tarvi­taan, riip­puu tai sen pitäisi riip­pua myös siitä, mitä ne mak­sa­vat. Paikko­ja on oikea määrä, kun tar­jon­ta vas­taa mak­suhalukas­ta kysyn­tää. Kaik­ki ne, jot­ka ovat halukkai­ta mak­samaan paikas­ta kus­tan­nuk­sia vas­taa­van hin­nan, saa­vat sel­l­aisen, mut­ta paikko­ja ei jää yli eikä joudu­ta myymään alehinnalla.

Dia1
Kuva 1

Talousti­eteen peruskurssil­la ongel­ma esitetään kuvan 1 mukaises­ti.  Siinä on vaa­ka-asteikol­la pysäkön­tipaikko­jen määrä ja pystyasteikol­la niiden hin­ta. Vihreä vii­va kuvaa tar­jon­takäyrää — pysäköin­tipaikko­jen mar­gin­aal­i­hin­taa (viimeisen paikan hin­taa) määrän funk­tiona.  Mitä enem­män paikko­ja, sitä kalli­im­mak­si yksi paik­ka tulee. Punainen vii­va kuvaa kysyn­täkäyrää, kuin­ka paljon paikoista ollaan valmi­it mak­samaan. Jos paikko­ja on vähän, ne menevät eniten tarvit­seville, jot­ka mak­sa­vat niistä eniten. Mitä enem­män paikko­ja raken­netaan, sitä alem­mak­si muo­dos­tuu hin­ta, jol­la ne kaik­ki saadaan kau­pak­si. Tas­apaino syn­tyy pis­teessä qo jol­loin hin­naksi tulee po. Kaikkien pitäisi olla tyy­tyväisiä tähän tilanteeseen.

Kun paikko­ja on kuitenkin pakko tehdä kaavamääräyk­sen mukaan määrä q1, niitä ei tule ain­oas­taan tas­apain­omäärää enem­män vaan niistä tulee myös tuotan­tokus­tan­nuk­sil­taan kalli­impia, kos­ka jou­udu­taan tur­vau­tu­maan epä­taloudel­lisem­pi­in ratkaisui­hin. Samal­la kuitenkin niiden myyn­ti- tai vuokraush­in­ta ale­nee, kos­ka tar­jon­taa on enem­män. Jat­ka lukemista “Kus­tan­nuste­hokkaan pysäköin­nin peri­aat­teet (2) Vai­heit­tain toteuttaminen”