Tekijä: Osmo Soininvaara

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2017

Oli­pas taas lista! Lau­takun­nan jäsen­ten työmäärää voi arvioi­da luke­mal­la lis­tan tästä.

Koivusaaren ase­makaaval­u­on­nos

Esitin tätä viimek­si palautet­tavak­si valmis­teltavak­si niin, että moot­tori­tieli­it­tymä supis­te­taan olen­nais­es­ti pienem­pään tilaan. Kokoomus pyysi tämän sen jäl­keen pöy­dälle. Pidimme tästä palave­ria kaupunkisu­un­nit­teluryh­mämme kanssa emmekä ajatelleet luop­ua palau­tuk­ses­ta. Risteystä pitää pienen­tää – mik­si Hanasaaren liit­tymässä sal­li­taan paljon pienem­mät kaar­resä­teet ja mik­si Län­siväylä on olta­va tässä olen­nais­es­ti lev­eämpi kuin se on myöhem­min Salmisaaren sil­lan kohdal­la? Samal­la voisi lait­taa baanan kulke­maan suo­raan sen sijaan, että siinä tehdään sadan metrin kier­ros liit­tymän kohdal­la. Auto­ja ei voisi koskaan sim­put­taa noin pahasti. Olisi myös hyvä, jos metroase­mal­ta pää­sisi saaren pohjois­puolelle nouse­mat­ta ensin ylös kannelle.

Tässä ELY-keskus on toimin­ut aika itsepin­tais­es­ti. Niil­lä on vain mallili­it­tymiä, jot­ka on suun­nitel­tu toteutet­tavak­si avoimel­la pree­ri­al­la, jos­sa maa on ilmaista. ELY halu­aa varautua autoli­iken­teen kasvu­un Län­siväyläl­lä. Mihinköhän ne autot oli­si­vat matkalla? Tekemään U‑käännöksen Porkkalankadun kohdal­la? Katu­verkkoon ei voi­da ottaa enem­pää auto­ja, joten Porkkalankadun risteyk­seen ne jumit­tuisi­vat. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 28.2.2017”

Konversio ja suhteellisen edun periaate. Toimistoja asunnoiksi Osa 3

Päätet­täessä, sovel­tuuko jokin tont­ti parem­min toimis­to- vai asuinkäyt­töön, markki­nat saisi­vat ratkaista. Jos ton­tista mak­se­taan enem­män asun­tokäytössä, se sovel­tuu parhait­en asun­nok­si ja päinvastoin.

Suun­nit­teli­ja sanoo, ettei näin voi tehdä, kos­ka sil­loin kaik­ki menisi asumiseen.

Niin kävisikin. Markki­nat toimi­vat näin yksioikois­es­ti, kos­ka pääkaupunkiseudul­la on kova pula asun­noista ja reilusti yli miljoona ker­rosneliötä toimis­toti­laa tyhjil­lään. Markki­noiden mielipi­de ei ole siis aivan tuules­ta temmattu.

Tilanne tas­apain­ot­tuisi, jos nou­dat­taisimme markki­noiden tah­toa muu­ta­man vuo­den ajan ja tek­isimme pelkkiä asun­to­ja. Jat­ka lukemista “Kon­ver­sio ja suh­teel­lisen edun peri­aate. Toimis­to­ja asun­noik­si Osa 3”

Miksi esitin Masotea?

STM:n alais­ten viras­to­jen tule­via tehtäviä koskevas­sa selvi­tystyössäni esitin perustet­tavak­si Maakun­tien yhteistä kehit­tämiskeskus­ta (Masote). Esi­tys on herät­tänyt paljon vas­tus­tus­ta, mut­ta vas­tus­ta­jat tun­tu­vat vas­tus­ta­van aivan eri asi­aa kuin sitä, mitä olen esit­tänyt. Ilmeis­es­ti olen perustel­lut asian huonos­ti. Yritän siis uudestaan.

 Kehit­tämisyk­sikkö, ei niinkään tutkimuslaitos 

Ensim­mäi­nen virheeni oli puhua tutkimus­laitok­ses­ta, vaik­ka kyse on enem­män kehit­tämiskeskuk­ses­ta. Raja on tietysti veteen piir­ret­ty viiva.

Mitä Masote tek­isi? Jat­ka lukemista “Mik­si esitin Masotea?”

Helsingin asuntopolitiikasta

Puheeni val­tu­us­tossa 15.2. käsiteltäessä Vasem­mis­toli­iton ryh­mäaloitet­ta asuntopolitiikasta

Vasem­mis­toli­it­to on tehnyt val­tu­us­tokysymyk­sen aivan keskeis­es­tä asi­as­ta. Asumisen hin­nan nousu on suurimpia yhteiskun­nal­lisia epäko­htia Helsingissä.

Asumisen korkea hin­ta on ikävä asia, mut­ta samal­la se on hyvä merk­ki. Olemme onnis­tuneet tekemään vetovoimaisen kaupun­gin, johon liian moni halu­aa asumaan – liian moni suh­teessa ole­mas­sa ole­vaan asun­tokan­taan. Helsin­gin seudul­la on myös aluei­ta, jos­sa asum­i­nen on hal­paa ja jos­sa asun­to­jen hin­nat ovat viime vuosi­na laske­neet absoluuttisesti.

Ongel­ma on asumisen korkea hin­ta nimeno­maan Helsingis­sä, joten asun­to­ja pitää rak­en­taa lisää nimeno­maan Helsinki­in – ei sinne, mis­sä asun­to­jen hin­nat ovat jo nyt laskusu­un­nas­sa. Kun raken­netaan hyville paikoille, ei tue­ta rikkai­ta, vaik­ka rikkaat ehkä tule­vatkin juuri niihin asun­toi­hin. Rikkail­la on toden­näköis­es­ti ollut asun­to aikaisem­min – itseasi­as­sa asun­not­to­muus on rikkaiden kohdal­la peräti harv­inaista. Jos rikkaan van­ha asun­to toisek­si parhaal­la paikalla vapau­tuu, sinne muut­taa joko kol­man­nek­si parhaal­ta paikalta ja niin edelleen. Ketjus­sa kaikkien asum­is­ta­so para­nee samal­la, kun asun­to­jen hin­ta­paine helpot­taa koko kaupun­gin alueella. 

Vasem­mis­toli­it­to on puhunut paljon sen puoles­ta, että pitäisi rak­en­taa enem­män Ara-asun­to­ja. Jos me nos­tamme Ara-asun­to­jen osu­u­den 1500 asun­nos­ta 2500 asun­toon, tuhat onnekas­ta enem­män saa kor­jatuk­si ongel­man oma­l­ta kohdal­taan, mut­ta jos me raken­namme asun­to­ja niin paljon, että asumisen hin­ta kään­tyy lasku­un, se kään­tyy lasku­un kaik­il­ta 300 000 ruokakunnalta.

Jos halu­amme pois­taa asun­top­u­laa, ain­oa keino on rak­en­taa lisää asun­to­ja. Muil­la asun­topoli­ti­ikan keinoil­la voidaan vaikut­taa vain siihen, ketkä jäävät ilman asun­toa Helsingis­sä. Jat­ka lukemista “Helsin­gin asuntopolitiikasta”

Republikaaneilta vahva ilmastopoliittinen ehdotus

Joukko arvo­val­taisia repub­likaane­ja on julkaissut ehdo­tuk­sen kon­ser­vati­ivisia yhteiskun­nal­lisia arvo­ja nou­dat­tavak­si ilmastopoli­ti­ikak­si Yhdysvalloissa.

Sen neljä kohtaa ovat

  1. Hiilid­iok­sidi­vero Asteit­tain nou­se­va hiilid­iok­sidi­vero olisi alus­sa 40 $/tonni ja nousisi ennal­ta ilmoitet­tua tah­tia korkeammaksi.
  2. Pieni perus­tu­lo. Hiilid­iok­sidi­veron tuo­ton jakami­nen tasan kaikille pienenä perus­tu­lona. (Sanaa perus­tu­lo ei käytetä.) Arvion mukaan tämä perus­tu­lo olisi neli­henkiselle per­heelle alus­sa 2 000 $/vuosi (150 €/kk) vero­ton­ta tuloa ja nousisi samas­sa tahdis­sa hiilid­iok­sidi­veron kanssa.
  3. Vien­ti ja tuon­ti. Vietäessä tai tuo­taes­sa tuot­tei­ta maista, jois­sa ei ole samaa jär­jestelmää, mak­set­tu hiilid­iok­sidi­vero palautet­taisi­in vien­nis­sä ja lisät­täisi­in tuontituotteisiin.
  4. Sääte­lyn purkami­nen. Paho­jen demokraat­tien aikaansaa­ma kallis, byrokraat­ti­nen ja teho­ton sääte­ly ja normio­h­jaus pois­tet­taisi­in tarpeet­tomana, kos­ka hiilid­iok­sidi­vero tekee ne tarpeettomiksi.

Tämä tuot­taa min­ulle suuren henkilöko­htaisen kri­isin. Olen itse ehdot­tanut jok­seenkin samaa kauan sit­ten. Pitääkö vai­h­taa kan­taa, jos huo­maa ole­vansa samaa mieltä amerikkalais­ten pahis­ten kanssa? 🙂

Jat­ka lukemista “Repub­likaaneil­ta vah­va ilmastopoli­it­ti­nen ehdotus”

Voisiko Trumpin kääntää voitoksi?

Kir­joitin täl­laisen Näkökul­ma-artikke­lin Suomen Kuvale­hteen. Myön­nän että tässä on aimo annos naivia ide­al­is­mia, mut­ta tämä inho­re­al­isti­nen aika saat­taa sitä kai­va­ta. Kuvale­hdessä julka­istua ver­sio­ta jouduin vähän lyhentämään

= = = =

On varaudut­ta­va siihenkin, että pres­i­dent­ti Trump istuu val­las­sa koko kau­den ja tekee todel­la mitä on luvan­nut niin, että Yhdys­val­lat muut­tuu pro­tek­tion­is­tisek­si ja eristäy­tyväk­si maak­si, joka luop­uu merkit­tävästä osas­ta län­tisiä arvoja.

On help­po kek­siä, mitä kaikkea kauheuk­sia tästä voisi seu­ra­ta, mut­ta mietitään­pä nai­ivin opti­mistis­es­ti, miten me muut voisimme kään­tää tämän voitoksemme?

Voisi­vatko Euroop­pa, Kiina, Venäjä, Afrik­ka ja Lähi-Idän islami­laiset val­tiot pää­tyä kaikkia hyödyt­tävään yhteistyöhön, jota pitäisi kasas­sa yhteinen etu? Uusi oikeu­den­mukaisem­pi maail­man­järjestys? Yhtei­sistä eduista on helpom­pi neu­votel­la, jos yksi osa­puoli ei ole ylivoimainen. Jat­ka lukemista “Voisiko Trumpin kään­tää voitoksi?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.2.2017

Yleiskaavaan liit­tyvistä pon­si­vas­tauk­sista pöy­dälle kaik­ki ne, joi­hin joku esit­ti muutosta.

Her­ne­saaren osayleiskaava

Hyväksyt­ti­in muu­tok­sit­ta. Olen näköjään levit­tänyt väärää tietoa Urban Helsin­ki ‑porukan vai­h­toe­hdos­ta. Siinä ei ole 18 metrin runk­osyvyyt­tä. Sel­l­ainenkin suun­nitel­ma on ollut esil­lä. Sekoitin. Sorry

Tämän alueen raken­nuste­hokkuuk­si­in ja pysäköin­ti­in palataan ase­makaa­van yhtey­dessä. Tämä on niitä aluei­ta, jois­sa pysäköin­tipaikko­jen määrä muo­dostaa katon asun­to­tuotan­nolle. Tästä kuluneel­la viikol­la työ­markki­na­jär­jestöt kir­jelmöivät yhdessä.

En ole täysin vaku­ut­tunut, että kaupun­gin kas­sas­ta löy­tyy 30 M€ vene­sa­ta­man rak­en­tamiseen enkä oikein usko että yksi­ty­istä rahaakaan löy­tyy.  (75 000€/venepaikka)

Koivusaaren ase­makaaval­u­on­nos

Tein palau­tus­esi­tyk­sen, jon­ka mukaan Län­siväylän liit­tymää varten hyväksytään vain katu­maisen risteyk­sen vaa­ti­ma tila. Perustelu­ni oli, ettei kallista liit­tymää kan­na­ta rak­en­taa muu­ta­mak­si vuodek­si. Ajatuk­seni oli, että liikenne hoidet­taisi­in Kata­ja­har­jun ja Hanasaaren liit­tymien kaut­ta kunnes Län­siväylä saadaan kaupun­gin kaduk­si. On myön­net­tävä, että ajatuk­seni perus­tui osit­tain väärään tietoon. Itse liit­tymän rampit mak­sa­vat alle kak­si miljoon­aa. Rahaa menee Län­siväylän osit­tain kat­tavaan kan­teen. Sitä kant­ta minä taas pidän tarpeel­lise­na, kos­ka vaik­ka Län­siväylä muut­tuisi Län­si­bule­vardik­si, melkoisen este­vaiku­tuk­sen se silti muo­dostaa. Kan­si mak­saa 17 M€ eli alta kak­si pros­ent­tia koko saaren kus­tan­nuk­sista. Tosin tämä ratkaisu taas jät­tää Län­siväylän vähän kan­joni­in, joten este­vaiku­tus on vas­taavasti suurem­pi – vähän niin kuin Vuosaa­res­sa on.

Ris­to Rauta­va pyysi asian pöy­dälle, joten tästä sit­ten pohdi­taan seu­raa­vat kak­si viikkoa.

Hakaniemen ja Sörnäis­ten­ran­nan ase­makaaval­u­on­nos Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.2.2017”

Toimistoja asunnoiksi, osa 3. Etelä-Helsinkiin sopii asuntoja

Mie­lenki­in­toista lähin­nä on, mitä tehdä Espan ja Bule­vardin eteläpuoliselle Helsingille. Se on lähel­lä keskus­taa, mut­ta ei kovin hyvin saavutet­tavis­sa, ellei satu asumaan alueel­la. Minus­ta siel­lä pitäisi lisätä asum­ista työ­paikko­jen sijas­ta, kos­ka se on niin halut­tua asuinaluet­ta. Alueelle sopii pienkont­tor­e­i­ta, joiden työn­tek­i­jät asu­vat lähel­lä, mut­ta ei suuria työ­paikko­ja, joi­hin pitäisi matkus­taa kaukaa. Työ­paikkapysäköin­tiä ei alueel­la ole mah­dol­lista jär­jestää mihinkään järkevään hin­taan, mikä sekin puo­lus­taa aja­tus­ta, että työ­paikko­ja tulisi olla lähin­nä alueel­la asu­via varten.

Ensim­mäiseen ker­rokseen en ottaisi asun­to­ja jo kaupunkiku­val­li­sista syistä — ikku­nat. Niis­sä voi olla liiketi­laa tai jos vuokralaista ei löy­dy, pienyri­tys­ten toimis­to­ja. Luovien alo­jen työ­paikat sijoit­tuvat mielel­lään kaupunkien keskus­taan samoin kuin näi­den työn­tek­i­jöi­den asun­not. Jat­ka lukemista “Toimis­to­ja asun­noik­si, osa 3. Etelä-Helsinki­in sopii asuntoja”

Insinöörien ja meidän muiden työpaikat. Toimistoja asunnoiksi? Osa 2

Täl­läkin blogilla käy­ty keskustelu siitä, mis­sä tule­vaisu­u­den työ­paikat sijait­se­vat, osoit­taa tule­vaisu­u­den näkymien olen hyvin eri­laisia. Joidenkin mukaan työ­paikan paras sijain­ti on Helsin­gin keskus­tas­sa, tois­t­en mielestä kaupun­gin ulkop­uolel­la, vaikka­pa Keilaniemessä.

(Haa, huo­masin oman asen­teeni tule­van esi­in edel­lisessä virk­keessä. Onhan niitäkin, joiden mielestä Keilanie­mi ei ole kaupun­gin ulkop­uolel­la vaan kaupungissa.)

Kävin tois­savi­ikol­la luen­noimas­sa Tam­pereen Teknil­lisel­lä yliopis­tol­la Her­van­nas­sa. En ollutkaan käynyt Her­van­nas­sa vuosi­in Se oli kovin eri­laista ympäristöä kuin Tam­pereen keskus­ta, jos­sa yliopis­to sijait­see ja johon liit­tyy noin 95 % koke­muk­ses­tani Tampereesta.

Oikeas­t­aan vas­ta Her­van­nas­sa tajusin, että insinöörien käsi­tys hyvästä työ­paikan ympäristöstä on aivan eri­lainen kuin vaikka­pa humanistien.

Insinööri arvostaa täl­laista työympäristöä

Kaikkial­la maail­mas­sa insinööri­alo­jen työ­paikat ovat Her­van­nan ja Keilaniemen kaltaisil­la alueil­la pysäköin­tikent­tien ympäröim­inä kaupun­gin ulkop­uolel­la. Niihin pääsee kätevästi oma­l­la autol­la, jota myös läh­es kaik­ki käyt­tävät. Jat­ka lukemista “Insinöörien ja mei­dän muiden työ­paikat. Toimis­to­ja asun­noik­si? Osa 2”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2017

Aluk­si on vas­taus 25 yleiskaa­van yhtey­dessä tehtyyn pon­teen. Teen niistä oman selostuk­sen, kun­han ehdin.

Her­ne­saaren yleiskaava

Pöy­dältä. Min­un mielestäni tämä voisi men­nä täl­laise­naan. Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑listal­la oli esitet­ty var­jo­su­un­nitel­maa, jos­sa alueelle mah­tu­isi kaksinker­tainen asukas­määrä. Tiivis­tet­tynä ja min­un tulk­it­se­m­anani ja vähän lisäämänä Kai­jansinkon vas­taus tähän meni suun­nilleen näin:

Var­jo­su­un­nitel­mas­sa koko raken­nusala oli las­ket­tu asun­torak­en­tamiseen, kun kaupun­ki sal­lii raken­nu­soikeu­den yli 15 % mui­ta tilo­ja (talope­su­lat, saunat , yhteis­ti­lat ym) Se ei näy raken­nu­soikeutena, mut­ta näkyy fyy­sisenä rak­en­tamise­na. Niin­pä asukas­ta kohden pitäisi laskea 46 eikä 40 k‑m2. (15 000 as -> 13 000 as)

Suun­nitel­mas­sa umpiko­rtelei­den runk­osyvyys oli 18 metriä, mikä on todel­la paljon ja tuot­taa epä­tarkoituk­sen­mukaista tilaa. (Tätä Kai­jansinkko ei sanonut, vaan tieto on peräisin keskustelupalstalta)

Jos runk­osyvyys olisi 14 metriä (yhä siis aika suuri) päädytään 10 000 k‑m2.

Rak­en­tamista oli kaavail­tu nykyisen puis­ton päälle, jol­loin puis­to kaven­tu­isi, mitä pitäisin sinän­sä valitet­ta­vana. Toinen asia on, että puis­ton päälle rak­en­t­a­mi­nen olisi erit­täin kallista, kos­ka sitä pitäisi vakaut­taa todel­la rankasti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.2.2017”