Vihreät ja markkinatalous (1)

Per­jan­taina julka­isti­in eräi­den yksit­täis­ten markki­na­t­alous­myön­teis­ten sosi­aalilib­er­aalien vihrei­den man­i­festi, joka on suun­nat­tu kokoomuk­sen viimeisille sivistys­porvareille keho­tuk­sel­la luop­ua toiv­ot­ta­mas­ta tais­telus­ta kokoomuk­sen suun­nas­ta ja vai­h­taa vihreisi­in. Jos­sakin tämä tek­sti on liitet­ty min­u­un. Annoin nimeni käyt­töön kun sitä pyy­det­ti­in, mut­ta en ollut asi­as­sa aloit­teelli­nen enkä juuri osal­lis­tunut man­i­festin laadintaan.

Sinän­sä olen sitä mieltä, että kokoomuk­sen per­su­un­tu­misen ja muut­tumi­nen yhä leimallisem­min miesten puolueek­si, pitäisi tehdä vihreille helpok­si saa­da ääniä kokoomuk­ses­ta. Ei pitäisi tehdä kuin lait­taa haavi ulos ja kor­ja­ta satoa.

Tere Sam­man­lah­den kaltai­sista kokoomus­lai­sista ei tule koskaan vihre­itä ja parem­pi niin, mut­ta ennen kokoomuk­ses­sa oli niin san­ot­tu­ja sivistys­porvare­i­ta, jot­ka puo­lus­ti­vat myös sosi­aal­ista oikeu­den­mukaisu­ut­ta. He ovat nyt kodittomia.

Päätin kir­joit­taa jut­tusar­jan siitä, mik­si vihrei­den kan­nat­taa panos­taa markki­na­t­alouteen ja mik­si vihreät ovat markki­na­t­alouden edis­täjinä puh­da­sop­pisem­pia kuin kokoomus­laiset. Aihe ei ole min­ulle uusi. Olen kir­joit­tanut aiheesta blogillani ennenkin (esimerkik­si tässä). Vuon­na 1990 kir­joitin peräti kir­jan Vihreä markki­na­t­alous.

Aloi­ta siitä, mik­si päästö­jen hallinnas­sa hin­tao­h­jaus on parem­paa kuin hallinnolli­nen ohjaus.

Hin­tao­h­jauk­sel­la tarkoi­ta päästökaup­paa ja hait­tavero­ja.  Näi­den tehos­ta on kak­si vaku­ut­tavaa esimerkkiä, USA:n ja EU:n rikkipoli­ti­ik­ka ja EU:n kasvi­huonekaa­su­jen päästökaup­pa. Lisääkin men­estys­tari­noi­ta löy­tyy, mut­ta nämä ovat ne merkittävimmät.

1980-luvul­la maail­maa uhkasi rikkipäästö­jen tuot­ta­ma hap­pamoi­tu­mi­nen. Ongel­ma pystyt­ti­in selät­tämään, mis­tä moni on saanut aiheen sanoa, että pelot­telu kuolevil­la met­sil­lä oli alarmis­mia. Päästöt saati­in kuri­in ja ongel­ma voitet­ti­in. Huonos­ti olisi käynyt jos mitään ei olisi tehty. Ei siinä ollut mitään aihee­ton­ta alarmis­mia.  Palokun­ta tuli turhaan, kos­ka se sai tuli­palon sammumaan?

Yhdys­val­lois­sa rikkipäästöi­hin käytet­ti­in päästökaup­paa ja Euroopas­sa hallinnol­lista ohjaus­ta. Molem­mis­sa päästöt vähenivät suun­nilleen yhtä paljon, mut­ta se tuli Euroopas­sa neljä ker­taa kalli­im­mak­si. Euroopas­sa kaikkien piti vähen­tää yhtä paljon, mak­soi mitä mak­soi. Yhdys­val­lois­sa yri­tyk­set saat­toi­vat leika­ta päästöjä tois­t­en puoles­ta, jos heil­lä oli siihen hal­pa keino.

Ilmastopäästö­jen vähen­tämisessä päästöt on jaet­tu Euroopas­sa kah­teen kori­in, päästökaup­pasek­tori­in ja taakan­jako sek­tori­in. Päästökaup­pasek­to­ril­la raha ratkaisee ja puli­nat pois, taakan­jako sek­to­ril­la vähen­nyk­set perus­tu­vat poli­it­tisi­in päätöksiin.

Taakan­jako sek­to­ril­la päätök­siä jokainen pyr­ki suh­muroimaan, jot­ta päästövelvoite ei osu­isi oma­lle kohdalle. Se toimi.

Vuodes­ta 1990 vuo­taan 2025 päästökaup­pasek­torin päästöt vähenivät Suomes­sa 66 % ja taakan­jako sek­torin päästöt vain 30 %. Perus­suo­ma­laiset valit­ta­vat, että turpeen polt­to oi kiel­let­ty ja nyt Orpon hal­li­tus on sitoutunut edis­tämään sitä(!) Ei sitä ole mitenkään kiel­let­ty, se ei päästökau­pan olois­sa vain yksinker­tais­es­ti kan­na­ta. Päästökaup­pa ei koske pieniä kat­tiloi­ta, ja niis­sä turpeen polt­to jatkuu van­haan tahtiin.

(Julk­isu­udessa tois­te­taan jatku­vasti, että Ruot­sis­sa turvet­ta kohdeltaisi­in toisin. Ihan saman päästökau­pan piiris­sä se siel­läkin on eikä turvet­ta sik­si Ruot­sis­sa polte­ta edes niin paljon kuin Suomessa)

Ympäristöverot ovat hyvä ympäristöpoli­ti­ikkaa ja täysin talous­teo­ri­an mukaisia (ulkois­t­en kus­tan­nusten hinnoittelu).

 

37 vastausta artikkeliin “Vihreät ja markkinatalous (1)”

  1. En kyl­lä usko tuo­hon sivistys­porvari-jut­tuun, mar­gin­aal­ista ilmiötä kyseessä.

    1. Sodan jälkeisen konkurssin jäl­keen talout­ta eri­no­mais­es­ti ymmärtänyt Urho Kekko­nen mes­tar­il­lis­es­ti johti Suomen neljässäkymme­nessä vuodessa maail­man johtavien hyv­in­voin­ti-val­tioit­ten joukkoon. 

      Tämä oli aivan usko­ma­ton suori­tus, johon osal­lis­tui myös koko kansa tekemäl­lä kovasti töitä!

      Sen jäl­keen 80-luvul­ta läh­tien bern­steini­lainen sosial­isti Mauno Koivis­to rak­en­si Suomeen sosial­isti­nen talouskokeilun, joka on nyt täysin epäon­nis­tunut, niinkuin kaikkial­la muuallakin. 

      Suo­mi on ollut parikym­men­tä vuot­ta pysähdyk­sis­sä, työt­tömyys on Euroopan korkein­ta, yhtiöit­ten konkurssi­aal­to 90-luvun luokkaa, val­tion­vel­ka on ryöstäy­tynyt käsistä ja nyky­menol­la Suo­mi joutuu lop­ul­ta ulkop­uoliseen ohjauk­seen. Lisäk­si parhaat osaa­jat ja yri­tyk­set ovat karan­neet maasta.

      Tulee mieleen Kekkosen vuo­den 1975 tokaisu: “Saatanan tunarit!”

      Kun kat­se­lee nyky­istä poli­it­tista johtoamme ja ammat­tiy­hdis­tys­li­iket­tämme, kyl­lä tulee Kekkos­ta ikävä!

      Suo­mi tarvit­see nyt TÄYDELLISEN talousu­ud­is­tuk­sen globaalin markki­na­t­alouden ehto­jen mukaises­ti, sil­lä olemme käytän­nössä täysin riip­pu­vaisia vien­timme kilpailukyvystä.

      Suomes­ta pitää tehdä taas sel­l­ainen maa, jos­sa on kiin­nos­tavaa ja kan­nat­tavaa ottaa rajua riskiä, investoi­da uuteen tekni­ikkaan ja palkata hyväl­lä palkalla. 

      Suomen julki­nen talous on skaalat­ta­va alas maan kan­tokyvyn mukaisek­si, vero­tuk­semme on uud­is­tet­ta­va palk­it­se­maan sijoituk­sia ja riskinot­toa, lah­ja- ja per­in­tövero on PAKKO pois­taa Ruotsin onnis­tuneen mallin mukaan, ja maa­han pitää houkutel­la maa­han vuosit­tain 50 000 ulko­maista osaa­jaa ja työ­paikoil­la paikallista sopimista pitää radikaal­isti lisätä, jne.

      Tulee mieleen Kovis­ton tokaisu: “Tart­tis tehrä jotain…”

      Uurnil­la tavataan 18.4.2027!

      1. UKK oli oike­as­sa yhdessä asi­as­sa: “yleiset syyt”. Korp­poo muis­ta­nee mis­tä oli kysymys.. ja per­in­töveron pois­tol­la ei saavute­ta mitään muu­ta kuin syvem­pi luokka­jako ja mil­jar­di lisää vajet­ta kassaan.

      2. Taitaa Sep­po Korp­poo muis­tel­la van­ho­ja Kekkosen aiko­ja vähän nos­tel­gis­es­ti kun nos­taa vain yhden Kekkosen lauseen mut­ta uno­htaa sen taustat. 

        Kekkosen aikana Suomen talous oli hyvin val­tiove­toista eikä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ollut paljonkaan liiku­mati­laa kuin täl­lä het­kel­lä. Oli toki yhtiöitä jot­ka oli­vat yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa mut­ta val­tion rooli tuon­nis­sa ja vien­nis­sä oli erit­täin suuri. Kekkosen kaudel­la syn­tyi kolmikan­ta. Nythänse on kokon­aan kor­vat­tu ihan toisel­la jär­jestelmäl­lä joka on ollut käytössä muis­sa Pohjo­is­mais­sa jo yli 20 vuotta. 

        Koivis­ton aika oli vain siir­tymäkausi jol­loin finanssisään­te­lyä alet­ti­in purka­maan ja tämänkin paine tuli ulko­mail­ta kos­ka ensim­mäisenä Pohjo­is­maista sään­te­lyn purkamisen teki Tan­s­ka. Se ei men­nyt ihan suun­nitel­man mukaisesti.1980-luvun kokeilu ei ollut Koivois­ton luo­mus vaan mukana oli koko Suomen sil­loinen talouselämä. 

        Nim­imerk­ki Fidel taa valit­taa että esim per­in­töveron pois­to lisäisi luokka­jakoa ja toisi mil­jar­di vajet­ta kas­saan vaik­ka hänkin uno­htaa sen että per­in­töveron pois­t­a­mi­nen toi esim Ruot­si­in var­al­lisu­ut­ta joka aiem­min oli siir­ret­ty mui­hin mai­hin etenkin Bri­tan­ni­aan. Ruot­si (mukaan lukien Tan­s­ka) on ollut pitkään yksi­tyisel­lä teol­lisu­u­den ja liike­toimin­nal­la men­estynynyt kansan­talous kun taas Suo­mi oli pitkään val­tiove­toinen kansan­talous. Nor­ja on val­tiove­toinen kansan­talous mut­ta sitä ei aina huo­maa kun maan kansan­taloud­es­ta suurin osa on öljyn ja kaa­sun­tuotan­toa joka on valtionomistuksessa.

  2. “Sinän­sä olen sitä mieltä, että kokoomuk­sen per­su­un­tu­misen ja muut­tumi­nen yhä leimallisem­min miesten puolueek­si, pitäisi tehdä vihreille helpok­si saa­da ääniä kokoomuksesta.”

    Eikö pitäisi olla huolis­saan sit­ten myös vihrei­den ja vasem­mis­toli­iton muut­tumis­es­ta nais­ten puolueiksi? 

    Poli­ti­ikan sukupuolit­tumi­nen ylipäätään on ikävää. Syven­tää polar­isoi­tu­mista ja populismia.

    1. Pitäisi.

      Olin aivan pöyristynyt uud­es­ta puolueo­hjel­mas­ta, jos­sa on pitkä kap­pale sukupuolten tasa-arvos­ta, ja ain­oa mitä miehistä on kek­sit­ty sanoa on:

      “Paran­netaan poikien ja miesten hyv­in­voin­tia esimerkik­si kan­nus­ta­mal­la isiä van­hempainva­paisi­in, panos­ta­mal­la tun­netaitok­oulu­tuk­seen sekä rahoit­ta­mal­la naisvi­han vas­taista työtä.”

      Siis vihrei­den käsi­tys miesten ja poikien _hyvinvoinnin parantamiseksi_ on moit­tia miehiä ja poikia niistä asioista, joista heitä moiti­taan jatku­vasti muutenkin?

      Mitä use­am­man ker­ran tuon lauseen luen, sitä vaikeampi min­un on uskoa, että jotain noin ällistyt­tävän type­r­ää on todel­la voitu kir­joit­taa minkään puolueen ohjelmaan.

      Olen äänestänyt vihre­itä usein, mut­ta en uskol­lis­es­ti. En mielel­läni tee äänestyspäätöstä puhei­den vaan teko­jen perus­teel­la. Viime hal­li­tuskau­den jäl­keen olikin help­po tode­ta, etten vihre­itä eduskun­tavaaleis­sa äänestä. Nyt kun vihrei­den teoista val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa ei ole uut­ta näyt­töä, puheil­la on suurem­pi painoarvo.

      Tämä man­i­festi oli sinään­sä oikean suun­taista puhet­ta, mut­ta tuos­sa gal­le­ri­as­sa taisi olla ain­oas­taan yksi istu­va kansane­dus­ta­ja, mikä syö siltä aika paljon uskot­tavu­ut­ta. Kun tähän yhdis­tää sen, että puolueo­hjel­mas­sa on talouskap­paleessa lau­sei­ta kuten:

      “Vihreät mit­taa talous­poli­ti­ikan onnis­tu­mista luon­non ja ihmis­ten hyv­in­voin­tia kuvaav­il­la mittareilla.”

      tai

      “Reilu muu­tos edel­lyt­tää myös fem­i­nis­tistä talouspolitiikkaa”

      ja lukuisia kohtia, jois­sa ollaan lapi­oimas­sa verora­ho­ja “hyville” yri­tyk­sille, niin ihan help­poa ei ole luot­taa siihen, että vihre­itä äänestämäl­lä saisi ihan oikeasti lisää markkinataloutta.

      1. Tämä ilmaisu “Reilu muu­tos edel­lyt­tää myös fem­i­nis­tistä talous­poli­ti­ikkaa” vaivaa min­u­akin. Joku on määritel­lyt talous­poli­ti­ikansa tavoit­teet ikäänkuin naisas­iali­ik­keeseen hau­dat­tuna. Asioi­ta ei pitäisi hämärtää laa­jen­ta­mal­la yleiskäsit­teitä omaval­tais­es­ti miten sattuu

    2. Ennen kuin ale­taan dumaa­maan ter­miä fem­i­nisti­nen talous­poli­ti­ik­ka, kan­nat­taa ensin tutus­tua aiheeseen. Idea­han on hie­man yksinker­tais­te­tusti että kansan­talouden ulkop­uolelle jäävä ns uusi­ut­ta­va työ kuten las­ten­hoito, koti­työt ja omaishoito tuo­daan kir­jan­pidon piiri­in täysimääräis­es­ti. Joidenkin arvioiden mukaan tämän rahalli­nen arvo on 40–60% todel­lis­es­ta bkt:stä. Mik­sei tätä ole sit­ten ole huomioitu aiem­min? Ei olla osat­tu, eikä viit­sit­ty. Käytän­nössä kuitenkin kaik­ki ei-fem­i­nisti­nen taloustiede on siis täyt­tä roskaa.

      1. Omavaraistalous esimerkik­si maat­aloudessa on myös ollut laskelmien ja siten myös vero­tuk­sen ulkop­uolel­la. Kos­ka kuitenkaan ei kai ole tarkoi­tus alkaa verot­taa koti­taloustyönä tapah­tu­vaa arvon­lisäys­tä, niin en ymmär­rä, mikä muut­tuu, että BKT lastke­taan toisel­la tavalla.

      2. No voi tietysti miet­tiä, onko BKT ylipäätään järkevä yhtään mihinkään.

        Mut­ta vaiku­tusarvioiden kannal­ta näkyväk­si tekem­i­nen on vältämätön­tä, jos näil­lä mit­taa­mat­ta jäte­ty­il­lä suureil­la on yhtään assosi­aa­tio­ta (tai edes kor­re­laa­tio­ta) mitat­tu­jen suurei­den kanssa. Nyky­isin jos arvo olete­taan nol­lak­si, on kor­re­laa­tiokin nol­la. Tässähän on kyseessä käytän­nössä sama ilmiö kuin ulkois­vaiku­tuk­set. On “help­po” leika­ta van­hus­ten hoi­dos­ta kun sen vas­takus­tan­nus ei “näy” “mis­sään”.

        On tietysti tot­ta että han­kala näitä on mita­ta (ja sik­si ne on aikanaan jätet­ty pois kun ollaan oltu laisko­ja) mut­ta on melko­lail­la eri asia olet­taa että jokin asia on nol­la kuin että sil­lä on jokin tun­tem­aton numeer­i­nen arvo. Voi tosin olla että talousti­eteil­i­jöil­lä menee vielä vuosikym­meniä tämän asian oppimiseen, mitään teräv­in­tä porukkaa se ei menetelmäl­lis­es­ti ole.

      3. “Omavaraistalous esimerkik­si maat­aloudessa on myös ollut laskelmien ja siten myös vero­tuk­sen ulkop­uolel­la. Kos­ka kuitenkaan ei kai ole tarkoi­tus alkaa verot­taa koti­taloustyönä tapah­tu­vaa arvon­lisäys­tä, niin en ymmär­rä, mikä muut­tuu, että BKT lastke­taan toisel­la tavalla.”

        Olet osin väärässä vero­tuk­sen suh­teen. Se tek­isi näkyväk­si ja ehkä ver­tailukelpoisem­mak­si jois­sain tapauk­sis­sa eri maid­en tilantei­ta. Esim. vaikka­pa las­ten­hoito ei ole arvon­lisäverotet­tavaa liike­vai­h­toa las­ten­hoitoyri­tyk­sillekään, mut­ta työn­tek­i­jälle siitä saata­va palk­ka on osin verotet­tavaa palkkat­u­loa (verovähen­nys­ten jäl­keen). Kos­ka se las­ke­taan kuitenkin niiden liike­vai­h­toon, se las­ke­taan siitä määrästä BKT:hen. Kotona las­ta hoitavalle voidaan mak­saa koti­hoidon­tukea, joka on verotet­tavaa tuloa kyl­lä lapsen van­hem­man henkilövero­tuk­ses­sa, mut­ta sitä taas ei sit­ten mis­tään arvos­ta huomioi­da BKT:ssa.

        Eli siis koti­taloustyötä verote­taan Suomes­sa kyl­lä jois­sain tapauk­sis­sa, kuten vaikka­pa las­ten koti­hoitoa verote­taan verot­ta­mal­la koti­hoidon­tukea. Joskus men­neisyy­dessä olin talkootöis­sä eräässä yhdis­tyk­sessä joitain päiviä majoittuen sen tilois­sa. Verot­ta­ja verot­ti talkoolaisille yhteis­ma­joituk­ses­sa tar­jo­tun talkooma­joituk­sen ja ruoan lasken­nal­lista arvoa siitä hyvästä, vaik­ka palkkaa ei mak­set­tu rahana yhtään. Talkootyötä ja ilmais­ma­joituk­sia tai ilmais­lounai­ta ei las­ke­ta BKT:hen, mut­ta vero­ja saat­taa silti tul­la perittäväksi.

  3. Rak­en­tamisen hiil­i­jalan­jälk­isään­te­ly on kar­mai­se­va esimerk­ki tuos­ta päästö­jen hallinnol­lis­es­ta ohjaamis­es­ta. Käytän­nössä on luo­tu jär­jestelmä joka vaatii usko­mat­toman määrän byrokra­ti­aa, joka perus­tuu parhaim­mil­laankin täysin jär­jet­tömi­in ole­tuk­si­in raken­nu­sosien käyt­töiästä, joka kohdis­tuu pääosin kak­sois­sään­te­lynä jo valmi­ik­si päästökau­pan ja ‑tul­lien alaisi­in päästöi­hin ja joka pahim­mil­laan tuot­taa kan­nus­timia jot­ka lähin­nä lisäävät päästöjä niiden vähen­tämisen sijaan.

    Esimerkkinä jälkim­mäis­es­ti nyt vaikka­pa se, että rak­en­tamisen päästönormis­tot eivät lainkaan huomioi raken­nu­s­paikkaa ja sen esir­ak­en­tamisen päästöjä, eivätkä ne toisaal­ta kos­ke­ta pien­talo­rak­en­tamista. On sään­te­lyn näkökul­mas­ta helpom­paa rak­en­taa pien­taloalue Espoon His­taan van­haan met­sään kuin ker­rostaloa­sun­to­ja valmi­in joukkoli­iken­nein­fran var­relle. Jää luk­i­jan vas­tu­ulle laskea kum­man hiilipäästöt ovat korkeam­mat asukas­ta kohden.

    Toisaal­ta sään­te­lyl­lä kan­nuste­taan voimakkaasti rak­en­ta­maan kiin­teistöko­htaisia aurinkopa­neele­ja, kun kiin­teistön katol­la tuotetet­tu ener­gia vähen­netään kiin­teistön kulu­tuk­ses­ta ja rak­en­tamisen hiil­i­jalan­jäl­jestä. Tässä ei tietysti ole yhtään mitään järkeä, kos­ka ei se katol­la ole­va sähkövoimala eroa mil­lään oleel­lisel­la taval­la merel­lä olev­as­ta tuulivoimalasta—paitsi eroaa kuitenkin, siis niin, että toisin kuin mer­itu­ulivoimala, aurinkopa­neel­it eivät tuo­ta sähköä lainkaan juuri niinä kylminä talvipäiv­inä kun ener­gianku­lu­tus ja sen omi­naishi­ilipäästöt ovat korkeim­mil­laan. Mut­ta niin vaan aurinkopa­neeleil­la voi kom­pen­soi­da raken­nuk­sen heikom­paa läm­möner­istys­tä, ja samal­la tämä aurinkopa­neel­ien rak­en­tamisen lisäkan­nustin (muiden vero- ja siir­to­hin­noit­telu­un liit­tyvien hallinnol­lis­ten kan­nus­timien kanssa) ohjaa sähkön­tuotan­toa jär­jestelmä­ta­sol­la jär­jet­tömään suuntaan.

    1. arkkite­hti kirjoitti:

      “Esimerkkinä jälkim­mäis­es­ti nyt vaikka­pa se, että rak­en­tamisen päästönormis­tot eivät lainkaan huomioi raken­nu­s­paikkaa ja sen esir­ak­en­tamisen päästöjä, eivätkä ne toisaal­ta kos­ke­ta pien­talo­rak­en­tamista. On sään­te­lyn näkökul­mas­ta helpom­paa rak­en­taa pien­taloalue Espoon His­taan van­haan met­sään kuin ker­rostaloa­sun­to­ja valmi­in joukkoli­iken­nein­fran var­relle. Jää luk­i­jan vas­tu­ulle laskea kum­man hiilipäästöt ovat korkeam­mat asukas­ta kohden.”

      Pien­talot ovat tulos­sa samo­jen rak­en­tamisen päästönormien piiri­in parin vuo­den päästä EU-direk­ti­ivin velvoit­ta­mana. Kokon­aan toinen asia, onko pien­impi­en kohtei­den osalta mitään järkeä laskea tarkoil­la tiedoil­la päästöluku­ja. Yksi päästölaskel­ma mak­saa tyyp­il­lis­es­ti noin 2000–5000 euroa. Pien­talolle se on aika kallis talon koko talon kokon­aish­in­taan nähden. 

      “Toisaal­ta sään­te­lyl­lä kan­nuste­taan voimakkaasti rak­en­ta­maan kiin­teistöko­htaisia aurinkopa­neele­ja, kun kiin­teistön katol­la tuotetet­tu ener­gia vähen­netään kiin­teistön kulu­tuk­ses­ta ja rak­en­tamisen hiil­i­jalan­jäl­jestä. Tässä ei tietysti ole yhtään mitään järkeä, kos­ka ei se katol­la ole­va sähkövoimala eroa mil­lään oleel­lisel­la taval­la merel­lä olev­as­ta tuulivoimalasta—paitsi eroaa kuitenkin, siis niin, että toisin kuin mer­itu­ulivoimala, aurinkopa­neel­it eivät tuo­ta sähköä lainkaan juuri niinä kylminä talvipäiv­inä kun ener­gianku­lu­tus ja sen omi­naishi­ilipäästöt ovat korkeimmillaan.”

      Mitä omi­nais­päästöi­hin tulee, niin esimerkik­si nyt tämän vuo­den kesäku­us­sa sähkön hin­ta on ollut korkeal­la, ja fos­si­ilista ener­giaa on käytet­ty sähkön­tuotan­toon. Kylmim­mät talvipäivät ovat Suomes­sa olleet usein tam­miku­us­sa aikaan, jol­loin moni aurinkopa­neeli on lume­ton. Niistä tulee sil­loin jonkin ver­ran sähköä. Pien­talois­sa­han moni vielä put­saa lumet pois paneel­ien päältä, jos sähkön hin­ta on talvel­la korkeal­la, jol­la varmis­taa tuotan­non jatku­misen. Väit­teet siitä, että aurinkopa­neeli ei tuo­ta lainkaan sähköä tam­miku­us­sa, ovat perät­tömiä. Fin­gridin tilas­toin­nis­sa on vain osa aurinkosähkön tuotan­nos­ta, mut­ta Fin­gridin tilas­toin­nis­sa sitä oli tam­miku­us­sa tänä vuon­na jo läh­es 200 MW päivän val­oisim­paan aikaan, ja ensi tal­ve­na sitä on reilusti enemmän.

      Nyt sähkön hin­ta on ollut niin korkeal­la, ja aurinkopa­neel­ien hin­nat niin alhaal­la, että tänä kesänä aurinkopa­neelei­ta asen­netaan Suomeen paljon lisää, kun koti­talousvähen­nys­täkin nos­te­taan. Takaisin­mak­sua­jat ovat aurinkopa­neeleis­sa näi­den yhteis­vaiku­tuk­se­na nyt matalia. Parem­man tuo­ton saa täl­lä het­kel­lä aurinkopa­neeli-investoin­neista kuin mitä euri­borit ovat.

    2. arkkite­hti kirjoitti:

      “Mut­ta niin vaan aurinkopa­neeleil­la voi kom­pen­soi­da raken­nuk­sen heikom­paa läm­möner­istys­tä, ja samal­la tämä aurinkopa­neel­ien rak­en­tamisen lisäkan­nustin (muiden vero- ja siir­to­hin­noit­telu­un liit­tyvien hallinnol­lis­ten kan­nus­timien kanssa) ohjaa sähkön­tuotan­toa jär­jestelmä­ta­sol­la jär­jet­tömään suuntaan.”

      Aurinkopa­neel­ien tuotan­to ei ajoitu ollenkaan jär­jet­tömään aikaan, vaan juuri samaan aikaan kuin raken­nusten jäähdy­tys­tarve on vuo­den sisäl­lä ja päivän kel­lon­a­joista suurim­mil­laan. Uusis­sa talois­sa on usein jäähdy­tys, ja talo jäähdyt­tää juuri sil­loin kun aurinkopa­neel­ien tuotan­to on kesäl­lä suurim­mil­laan. Samal­la verkko selviää pienem­mäl­lä rasit­teel­la kuumil­la keleil­lä. Kylmäl­lä pakkassääl­lähän verkko yllä kestää isom­matkin kuor­mi­tuk­set, kun se ei sil­loin yliku­umene. Lämpimäl­lä sääl­lä isot kuor­mat oli­si­vat verkon kannal­ta haastavampia.

      Läm­möner­istyk­sen osalta rak­en­tamis­määräyk­sis­sä on kyl­lä tiukat minim­it. Ne ovat mon­ta ker­taa parem­mat kuin van­hois­sa talois­sa. Ulko­seinän u‑arvovaatimus on esimerkik­si 0,17. Monis­sa van­hois­sa talois­sa se on yli 0,5, jois­sain jopa yli 1 . Aurinkopa­neele­ja lait­ta­mal­la ei saa heiken­tää yhtään yläpo­h­jan, alapo­h­jan, seinien, ikkunoiden tai ovien eristys­tä rak­en­tamis­määräys­ten min­imistä. Aurinkopa­neeleil­la tehdään A‑energialuokan uusia talo­ja, mut­ta määräys­ten samat min­imi­vaa­timuk­set läm­möner­is­teistä pitää täyt­tää silti niis­sä talois­sa mitkä muis­sakin taloissa.

      Aurinkopa­neeleille vai­h­toe­hto niis­sä talois­sa ei olisi lisäläm­möner­istys, vaan toisen­laiset talotekniset ratkaisut (vaikka­pa lämpöpumput).

      1. Kaukokylmä on paras ratkaisu, sil­lä siinä jäähdy­tyk­ses­tä tal­teen otet­tu läm­pö voidaan käyt­tää hyödyksi.

      2. Soin­in­vaar­alle: kaukokylmä ei ole aina paras jäähdy­tys­ratkaisu, vaan se riip­puu myös talon luon­teesta ja lämmitysratkaisusta. 

        Vaik­ka kaukokylmässä kylmän syn­nyt­tämisessä syn­tyvä läm­pö hyö­dyn­netään, tämä vaatii ener­gia­muun­nok­sen, jon­ka hyö­ty­suhde on aina alle 100%. Kylmää isoil­la läm­pöpumpuil­la tehdessä hyö­ty­suhde lie­nee luokkaa 80%. Lisäk­si osa kylmästä val­uu matkan var­relle kylmäverkossa. 

        Maakylmässä ei tarvi­ta ener­gia­muun­nos­ta, joten se on erit­täin ener­giate­hokas jäähdy­tystapa. Eikä kallioon siir­ret­tävä läm­pökään mene hukkaan, vaan se läm­mit­tää maaläm­pökaivoa. Ker­rostalosovel­luk­sis­sa kaivo­jen jää­tymi­nen noin 50 vuo­den kulues­sa on muuten ongelma.

        Mut­ta tämä on hiusten halkomista. Esite­tyn man­i­festin mukaises­ti antaa markki­noiden ja asi­akkaiden ratkaista, miten suuren osu­u­den keskitet­ty kaukokylmäjär­jestelmä ja hajautet­tu maakylmä saavut­ta­vat. Molem­mat parem­pia kuin hajaute­tut ilmalämpöpumput.

      3. “Kaukokylmä on paras ratkaisu, sil­lä siinä jäähdy­tyk­ses­tä tal­teen otet­tu läm­pö voidaan käyt­tää hyödyksi.”

        Samal­la tavoin pois­toil­maläm­pöpumputkin jäähdyt­täjinä usein toimi­vat. Jäähdy­tyk­sen sivu­tuot­teena tulee läm­pöä, jol­la läm­mitetään niis­sä usein talon läm­min­vesi­varaa­jaa. Sil­lä erol­la, että ei tule niin paljoa siir­to­häviöitä kuin kaukokylmäverkos­ta tulee, kun kylmää siir­retään sato­ja metre­jä tai kilometrejä.

        Maakylmä on nykyään myös laa­jasti jo käytössä. Siinä maaläm­pöjär­jestelmä kään­netään toim­i­maan nur­in­perin, eli tuot­ta­maan kesäl­lä kylmää, ja samal­la varataan läm­pöä maaperään, jota sit­ten taas talvel­la käytetään. Se on erään­lainen vuo­de­nai­ka-akku­jär­jestelmä siten samalla.

        Ilmas­toys­täväl­lisem­pi vai­h­toe­hto on kuitenkin usein suun­nitel­la talo niin, että se ei yliku­umene siinä määrin, että jäähdy­tys­tä ainakaan paljoa edes tarvit­taisi­in. Koneel­lisen jäähdy­tyk­sen pitäisi ympäristösy­istä olla viime­si­jainen keino.

    3. Aurinkopa­neeleil­la on luon­non­va­ro­jen käytön kannal­ta use­ampikin etu ver­rat­tuna mer­itu­ulivoimaan. Ensin­näkin hyö­ty­suhde-ero: kun sähkö tuote­taan paikan pääl­lä, niin pois jäävät sähkön siir­ron noin 3% häviö. Lisäk­si väl­tetään lisäka­p­a­siteetin rak­en­t­a­mi­nen kan­taverkkoon sekä tuulivoimalan ja kan­taverkon välisen siir­toy­htey­den rak­en­t­a­mi­nen. Merel­lä sijait­se­vien tuulimyl­ly­jen huolto on vaa­ti­vaa ja kulut­taa fos­si­ilista energiaa.

      Mut­ta sekä tuulivoimaa että aurinkovoimaa tarvi­taan. Suomen olois­sa ne ovat melko pääosin ortog­o­naal­isia eli meil­lä tuulee talvel­la ja aurinko pais­taa kesäl­lä. Poikkeuk­se­na ovat talviko­rkea­paineet, joi­ta varten on vielä hyvä ratkaisu kehittämättä.

      1. Suomen sähköjär­jestelmän ylivoimais­es­ti suurin ongel­ma on epä­suh­ta kulu­tuk­ses­sa tal­ven ja kesän välil­lä. Täl­lä het­kel­lä kesän kulu­tus on luokkaa 8 GW, kun talvel­la luku on 12 GW. Eroa neljä gigawat­tia. Jos aurinkopa­neeleil­la tuote­taan kesäl­l­lä 2 GW ja talvel­la nol­la, muun sähkön­tuotan­non kohdal­la ero tal­ven ja kesän välil­lä nousee kuu­teen gigawat­ti­in. Jos ydin­voimal­la tuote­taan tasais­es­ti 3 GW, jäl­jelle jäävän tuotan­non pitää pystyä vai­htelu­väli­in kolmes­ta yhdek­sään gigawattia.

        Niistä suh­teel­lisen lyhy­taikai­sista talviko­rkea­paineista kyl­lä selvitään varas­toin­nil­la, kulu­tusjous­tol­la ja käyt­tökus­tan­nuk­sil­taan sikahin­taisil­la var­avoimalaitok­sil­la, mut­ta tuos­ta vuo­de­naikavai­htelus­ta ei selvitä.

        On ihan hel­vetin kallista rak­en­taa kaksinker­tainen sähköjär­jestelmä joista kumpikin puolisko on puo­let vuodes­ta pois käytössä, toinen sik­si että on pimeää, toinen sik­si että se toinen puoli syö markki­nat. Etenkin kun tuulivoiman tuotan­to­profi­ili sopii läh­es täy­del­lis­es­ti sähkön kulutusprofiiliin.

        Min­un ehdo­tuk­seni aurinkovoiman rak­en­teel­lis­ten kan­nustei­den pois­tamisek­si ja koko sähkö­markki­nan järkiperäistämisek­si ovat seuraavat:

        1. Sähkön­si­ir­ron hin­noit­telun muut­ta­mi­nen. Nykyisen hybridi­mallin sijaan pitäisi siir­tyä kiin­teään liityn­täte­hon mukaiseen sijain­tipe­rus­taiseen vuosi­mak­su­un; tämä vas­taisi parem­min sähkön­si­ir­ron toteu­tu­via kus­tan­nuk­sia (joo, voidaan virit­tää myös lasken­nal­lisen kulu­tushuipun mukaisek­si jos halu­taan hifis­tel­lä, mut­ta liit­tymän koko vas­taa riit­täväl­lä tarkku­udel­la totu­ut­ta ja on yksiselitteinen).

        2. Sähköveron pois­to. Pis­temäi­nen valmis­tevero on hyvä jos tavoit­teena on aset­taa hait­tavero tuot­teelle, sähkö ei ole tuote jolle pitäisi aset­taa haittavero.

        3. Raken­nus­määräys­ten muut­ta­mi­nen niin, että kiin­teistöko­htaista ener­giantuotan­toa ei las­ke­ta mitenkään. Raken­nuk­sen ener­gianku­lu­tus ei riipu siitä, sat­tuuko raken­nus sijait­se­maan samal­la ton­til­la voimalaitok­sen kanssa. Tämän vuok­si ei ole perustel­tua sekoit­taa voimalaitok­sia raken­nusten ener­giamääräyk­si­in. (Mielestäni rak­en­tamisen ener­giamääräyk­set pitäisi vaan pois­taa kokon­aan ener­gia­todis­tuk­sen kaltaista kulut­ta­jain­for­maa­tio­ta luku­unot­ta­mat­ta, ja antaa markki­noiden päät­tää kuin­ka paljon ener­gias­ta ollaan valmi­ita mak­samaan. Mut­ta se on toinen asia)

      2. Arkkite­hdille:
        Tuulivoimaa Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä noin 10 GW. Keski­talvel­la tämä tuot­taa keskimäärin 40%-50% nimel­liska­p­a­siteetis­taan, keskikesäl­lä 15%-20%. Eli tuos­ta syn­tyy nykyään puo­let tarvit­tavas­ta 6 GW:stä. Edelleen, kesäisin ydin­voimalat ovat huol­los­sa, joka tekee 1 GW:n. Meil­lä on edelleen CHP-voimaloi­ta, jot­ka hoita­vat luokkaa 1 GW, kun niitä tarvi­taan talvel­la läm­mi­tyk­seen. Edelleen se, että kesäl­lä kaukoläm­pö tehdään sähköl­lä, kun taas talvel­la CHP:lla pienen­tää eroa vielä vähän. Edelleen, Suomes­sa on jo luokkaa 3 GW kaavoitet­tua tuulivoima­puis­toa odot­ta­mas­sa sähkön hin­nan nousua. Näi­den rak­en­t­a­mi­nen paikkaa viimeistään haetun aukon.

        Olen kuitenkin samaa mieltä pointeis­tasi. Aurinkovoimaa ei ole Suomes­sa syytä tukea, ei edes koti­talousvähen­nyk­sel­lä. Lisää aurinkovoimaa tulee kuitenkin koko ajan, kos­ka pien­taloa­su­jille, joil­la on sähköau­to, paneel­it kan­nat­ta­vat joten kuten ihan ilman tukia. Toki tämä perus­tuu sähkön­si­ir­tomak­sun (jon­ka jär­jet­tömyy­destä olen kanssasi samaa mieltä) ja sähköveron vält­tämiseen omatarvetuotannossa.

  4. Koen ole­vani sel­l­ainen sinivihreä lib­er­aali joka tun­tuu hävin­neen Suomen poli­ti­ikas­ta. Tääl­lä blogilla olen n.. 15 vuot­ta har­mitel­lut vihrei­den lipumista vasemmistoon.

    Jos nyt mietin että ketkä poli­itikot edus­ta­vat kaipaa­mani lib­er­aalia markki­na­t­alout­ta, tule­vat mieleen Eli­na Val­to­nen ja Aura Sal­la. Ehkä myös vihreis­sä on pari sel­l­aista henkilöä, nuo hukku­vat siihen että koen että vihreät on nykyään mar­gin­aa­li­nen laitavasem­mis­ton kanssa kanssa flirt­tail­e­va porukka.

    1. Taitaa olla kyl­lä enem­mänkin niin että kokoomus on lipunut oikealle kohti uus­lib­er­al­is­mia ja viime vuosi­na kohti pop­ulis­tista laitaoikeis­toa, kuin että vihreät olisi muut­tunut vasem­mis­to­laisem­mak­si. Nykyään vaan sosi­aalilib­er­al­is­mi­akin on alet­tu pitämään vasem­mis­to­laise­na mitä se ei oikeasti ole, vaik­ka se sitä onkin suh­teessa nykyiseen uus­lib­er­al­is­tiseen kokoomuk­seen ja laitaoikeis­to­laisi­in perussuomalaisiin. 

      Ja kaikki­han alkaa näyt­tämään vasem­mis­to­laiselta jos tarpeek­si oikeal­ta kat­soo. Se mikä ennen koet­ti­in sivistys­porvar­i­udek­si leimataan nyky­isin viher­vasem­mis­to­laisu­udek­si. Niin se maail­ma muut­tuu ja sivistyskin on jäämässä viher­vasem­mis­ton puo­lus­tet­tavak­si kuten ovat jääneet jo mm. EU:n arvotkin, kuten ihmis­ar­von kun­nioit­ta­mi­nen, vapaus, demokra­tia, tasa-arvo, oikeusval­tio ja ihmisoikeuk­sien (mukaan lukien vähem­mistöi­hin kuu­lu­vien oikeudet) kun­nioit­ta­mi­nen. Ja oikeis­to­han oikein tyrkyt­tää niitä vihervasemmistolle!

      1. Sosi­aalilib­er­aalit korosta­vat val­tion roo­lia, uus­lib­er­aalit tai klas­siset lib­er­aalit korosta­vat enem­män yksilöi­den vapaut­ta ja vas­tu­u­ta. Koen korkeasti koulutet­tuna kan­sain­välisenä yrit­täjänä ole­vani markki­nal­ib­er­aali. Olen aina halun­nut keven­tää Suomen val­tion roo­lia ihmis­ten ja markki­noiden elämän sään­telyssä. Tuos­sa mielessä siis olen lähempänä jopa mainit­tua Tere Sam­mal­lahtea, kuin vihre­itä sosi­aalilib­er­aale­ja. Tosin pidän Sam­mal­lahtea ärsyt­tävänä pro­vokaat­to­ri­na jon­ka aikoinaan hiljensin twit­teris­sä. Aika mon­ta vasem­man laidan vihreää hiljensin sieltä myös kunnes ne kato­si­vat johonkin.

        Valitet­tavasti Suomen talous on niin kural­la ja turpeessa ettei sosial­is­tista peli­v­araa ole enää jaet­tavak­si. Suomeen tulisi luo­da olo­suh­teet jot­ka houkut­tel­e­vat tänne pääo­mia, investoin­te­ja, pääomien ker­tymistä ja yrit­täjyyt­tä. Tuol­laiset markki­namekanis­mit ovat Suomes­ta kat­soen oikeis­to­laisia, eivät sosi­aalilib­er­aale­ja. Vihrei­den nykyi­nen sanoma ei siis todel­lakaan tavoita min­ua enää kuin ehkä paikallispolitiikassa.

    2. @TL

      https://liberaalipuolue.fi/

      miten olisi tuo edel­lä mainit­tu puolue?

      kaik­ki ei tule vihre­itä kan­nat­ta­maan, mut­ta lib­er­aalit voi olla vai­h­toe­hto joillekin. eri­tyis­es­ti pet­tyneille kokoomus­laisille, jot­ka pain­ot­taa yksilön­va­paut­ta ja vastuuta.

      min­ulle lib­er­aalit on hiukkasin liian oikeal­la, mut­ta siitä joskus toiste.

      1. Lib­er­aalipuolue on ihan haus­ka mar­gin­aa­li­nen kuriosi­teet­ti. Ja toki lib­er­taa­ri­na liian oikeal­la ollak­seen mil­lään tapaa real­isti­nen. Poli­ti­ik­ka on ollut min­ulle lähin­nä viihdet­tä jota seu­raan sivus­ta, halu­aisin enem­män ruotsin ja tan­skan kaltaista pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Suo­mi on vain val­umas­sa kohti itä-Euroopan tasoa, kiitos Venäjän ja kyvyt­tömien poli­itikko­jen puolueesta riip­pumat­ta. Kokoomus on min­ulle yksi suurista val­ta­puolueista jon­ka näen kykenevän vaikut­ta­maan asioi­hin. Vihreät on minus­ta marginalisoitumassa.

        Kun sanoin vihrei­den ajau­tuneen lähem­mäk­si “laitavasem­mis­toa”, viit­tasin esim. Min­ja Koske­lan itsen­säkin totea­maan uus­vasem­mis­ton tapaan hakea kon­flik­tia ja vas­takkainaset­telua (ago­nis­mi). Vihreis­sä on nykyään vah­val­la tuol­lainen vas­takkainaset­telu ja sen korost­a­mi­nen, iden­ti­teet­tipoli­ti­ik­ka, inter­sek­tion­aal­isu­us, fem­i­nis­mi ja kaiken­lainen tuol­lainen epämääräi­nen vasem­mis­to-ide­olo­gia ilman suurem­paa yleisöä kos­ket­tavaa konkre­ti­aa. Esimerkkinä nyt vaikka­pa joidenkin vihrei­den naiskansane­dus­ta­jien sään­nöl­lis­es­ti julis­ta­ma kollek­ti­ivi­nen miesten syyl­listämi­nen eri asioista ei nyt vält­tämät­tä sada sinne vihrei­den laariin.

  5. Jois­sakin tilanteis­sa tyy­tymät­tömyys Kokoomuk­seen voi purkau­tua niin että jotkut perus­ta­vat uuden puolueen. Niin syn­tyi aikoinaan Nuor­suo­ma­laiset, sekä van­hempi että uudem­pi versio.

    1. R. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na tuo­hon mah­dol­lisen uuden puolueen perus­tamiseen Kokooomuk­sen rin­nalle niin sel­l­ainen on jo puolue rek­isteris­sä eli Lib­er­aa­li­nen puolue. Sen kohta­lo on toden­näköis­es­ti sama kuin 1990-luvun Nuorsuomalaisilla.

  6. Sivistys­porvar­ius tarkoit­taa eri ihmisille eri asioi­ta. Itseä ihme­tyt­tää se, mik­si perus­suo­ma­laiset eivät kopi­oi­neet Osmol­ta talous­poli­it­tista ohjel­maa. Osmo­han kir­joit­ti suun­nitel­man vasem­mis­to­laiselle talous­poli­ti­ikalle 2000-luvun maail­maan. Per­su­jen kan­nat­ta­jat tuskin kan­nat­ta­vat EK:n talous­poli­it­tista ohjelmaa.

  7. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Ilmastopäästö­jen vähen­tämisessä päästöt on jaet­tu Euroopas­sa kah­teen kori­in, päästökaup­pasek­tori­in ja taakan­jako sek­tori­in. Päästökaup­pasek­to­ril­la raha ratkaisee ja puli­nat pois, taakan­jako sek­to­ril­la vähen­nyk­set perus­tu­vat poli­it­tisi­in päätöksiin.”

    Jos asia olisikin noin, niin päästöt maail­mas­sa väheni­sivät paljon enem­män. Mut­ta päästökaup­pasek­to­ril­la halvin tapa vähen­tää päästöjä on myöskin raha. Selvästi halvem­paa ostaa kon­sult­ti­työtä, jos­sa ser­ti­fioidaan päästöt pienem­mik­si kuin ne oikeasti ovat kuin mak­saa päästö­mak­su­ja. Euroopas­sa päästökaup­pasek­torin todel­liset päästöt ja päästökaup­pasek­to­ril­la mak­se­tut päästöt ovat jo vuosia sit­ten erkaan­tuneet toi­sis­taan. Halvin investoin­ti päästökaup­pasek­to­ril­la on mon­esti päästömit­tari, joka mit­taa hiilid­iok­sidipäästöjä. Mitä huono­laa­tuisem­pi mit­tari, sitä taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavampi investoin­ti, kos­ka sitä enem­män päästöjä jää laske­mat­ta. Yleis­es­ti isopäästöisim­mät ajat vuodes­ta tulk­i­taan muutenkin mit­tausvirheik­si, mitä tarpeen mukaan tue­taan konsulttilausunnoilla.

    Itse olin pitkään päästökau­pan kan­nat­ta­ja, ja olen sitä osin yhä. Mut­ta mitä syvem­min siihen on tul­lut pere­hdyt­tyä, sitä enem­män on tul­lut häm­mästel­tyä sitä, että onko vira­nomais­valvon­ta oikeasti sitä tasoa, että sitä ei päästökaup­pa­jär­jestelmässä ole kuin tietokoneen takaa etänä, jon­ka mah­dol­lis­ta­mana viralli­nen rapor­toin­ti voi olla hyvinkin vääristynyt­tä. Rikin valvon­ta oli helpom­paa, kos­ka päästölähteitä oli raja­tumpi määrä. Hiilid­iok­sidia karkaa niin mon­es­ta läh­teestä, että yksit­täisen toim­i­jan valvon­ta on todel­la vaikeaa tehdä muu­toin kuin toim­i­jan itse raporteista käsin.

    Markki­na­t­alous toimii päästökau­pas­sakin. Mut­ta ei aina ihan niin kuin päästökaup­pa­jär­jestelmää luo­taes­sa kuviteltiin.

    1. Val­taosa pääastökaup­pasek­torin päästöistä syn­tyi sähkön tuotan­nos­ta. Jos kivi­hi­ililaitos on lopetet­tu, ei sen päästöjä voi mita­ta väärin.
      Sinän­sä en ymmär­rä, mik­si päästö­jen mit­taam­i­nan ja kamk­sami­nen on kulu­tusko­hteessa, kun se voisi olla polttoaineessa.

      1. Aikoinaan päästöt las­ket­ti­in mita­tus­ta polt­toaineen kulu­tuk­ses­ta, mut­ta sit­ten markki­na­t­alous alkoi toimia viiveel­lä, ja tieto lev­isi siitä, että päästö­mak­su­is­sa säästää kun ei toi­mi niin. Nykyään kaik­ki isot toim­i­jat mit­taa­vat ennem­min voimalaitok­sista savupi­ip­pupäästöistä kasvi­huonekaa­sut, kos­ka mit­tausjär­jestelmä poikkeusti­lan­nesään­töi­neen (isoimpi­en päästö­jen het­ket voi tulki­ta mit­tausvirheik­si jne.) on sel­l­ainen, että sil­lä saa rapor­toitua pienem­mät viral­liset päästölu­vut ja tulee vähem­män päästö­mak­su­ja mak­set­taviksi — kuin jos las­kee päästöt kulute­tun polt­toaineen määrän mukaan.

  8. Suomen Kuvale­hden huhtikuinen jut­tu äänestäjien liikku­mis­es­ta täl­lä vaa­likaudel­la oli mie­lenki­in­toinen, eikä vas­tan­nut ainakaan omia stereo­tyyp­pisiä mieliku­viani kuin osak­si: https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/vuosi-vaaleihin-sk-selvitti-miten-aanestajat-ovat-liikkuneet-sdp-keraa-kannatusta-kaikkialta/?shared=1352583-a5b670e5‑4

    Sen mukaan vihreät ovat täl­lä vaa­likaudel­la saa­neet kokoomuk­ses­ta net­tona 14 000 kan­nat­ta­jaa, mut­ta samaan aikaan menet­täneet SDP:lle ja vasem­mis­toli­itolle net­tona yhteen­sä 25 000 kan­nat­ta­jaa. Toisaal­ta kokoomus­lais­ten houkut­telus­sa on järkeä, kos­ka suurin muista puolueista tuli­joiden ryh­mä muo­dos­tuu heistä, mut­ta toisaal­ta lähti­jöitä vihreistä vasem­malle päin on niin paljon, että nämä tuli­jat eivät riitä kom­pen­soimaan sitä.

    Huomio­ta herät­tää myös se, että vihrei­den kan­nat­ta­jista peräti 45 % on uusia, viime vaalien jäl­keen tullei­ta, mut­ta puolueen kan­na­tus on silti polkenut koko ajan läh­es paikallaan, kos­ka myös lähti­jöitä on ollut niin paljon!

    1. Hyvä on että on sekä lähti­jöitä että tuli­joi­ta, liikku­va äänestyskäyt­täy­tymi­nen on demokra­t­ian toteu­tu­misen tae.
      Vihreil­lä on kuitenkin jotakin kadok­sis­sa. Urbaani pyöräi­ly­puolue ei oikein riitä pohjaideaksi? 

      Ja sit­ten on myös se perus­ri­s­tiri­ita jon­ka jokainen maaseudun suun­nas­sa asu­va tun­nistaa: vihreät joka kuitenkin luon­top­uolueena on aluk­si pro­filoitunut ja on sitä ihmis­ten mieliku­vis­sa edelleen, vaikut­taa ole­van luon­nos­ta, maaseudul­la asu­vista ihmi­si­sistä kuin myös varsi­nais­es­ta luon­toym­päristöstä ja eli­nolo­suhteista siel­lä hyvin kaukana. Vihreil­lä on tutkimuk­sen­sa joi­hin viitataan kiivaasti mut­tei maas­to­ta­son tuntemusta.
      Maaseu­tu on paik­ka jos­ta pitää tehdä hiilin­ielu. Pelkkä objek­ti siis.
      Luon­to on arvo, ei paik­ka jos­sa myös ihmiset elävät.
      Ver­tauk­se­na toimikoon vaik­ka aja­tus demari­ak­ti­iveista jot­ka kaik­ki kieltäy­ty­i­sivät lait­ta­mas­ta lap­si­aan kun­nal­liseen päivähoitoon. 

      Yliopis­tokaupungeis­ta­han vihrei­den kan­na­tus pääasi­as­sa syn­tyy ja niis­säkin opiske­li­joiden äänillä.
      Sil­loin mieliku­vata­son johtopäätös on selvä: nuorten opiske­li­joiden puolue, ja koros­tuneesti naisopiske­li­joiden vielä.
      Tässä ryh­mässähän ei tietenkään mitään vikaa ole, mut­ta val­takun­nan tason puolueek­si sil­lä ei päästä. Kan­na­tus tulee pysymään aina alle kymme­nen prosentin. 

      Vasem­mis­toli­itol­la vähän sama hom­ma, mut­ta he ovat ainakin onnis­tuneet vaku­ut­ta­maan äänestäjiä muis­takin ryh­mästä että kun ääniä tulee 2027 niin kaik­ki Orpon hal­li­tuk­sen pahat teot perutaan. Hui­jaushan se on mut­ta vihreiltä odotan enemmän.
      Tehkää oikei­ta teko­ja maaseudun hyväk­si eikä sitä vas­taan niin äänestäjäkun­ta kas­vaa jos­sakin kohtaa väistämättä.

    2. Sen mukaan vihreät ovat täl­lä vaa­likaudel­la saa­neet kokoomuk­ses­ta net­tona 14 000 kan­nat­ta­jaa, mut­ta samaan aikaan menet­täneet SDP:lle ja vasem­mis­toli­itolle net­tona yhteen­sä 25 000 kan­nat­ta­jaa. Toisaal­ta kokoomus­lais­ten houkut­telus­sa on järkeä, kos­ka suurin muista puolueista tuli­joiden ryh­mä muo­dos­tuu heistä, mut­ta toisaal­ta lähti­jöitä vihreistä vasem­malle päin on niin paljon, että nämä tuli­jat eivät riitä kom­pen­soimaan sitä. 

      Itse ajat­te­len että sitou­tu­mi­nen velka­jar­ru­un aiheut­taa sitä katoa vasem­mis­toli­it­toon, ja että tämä ongel­ma ei ole vain vihreis­sä. En myöskään usko että mikään määrä viestin­tää tai lieven­nyk­siä tätä asetel­maa muut­taa niin kauan kuin velka­jar­rusi­toumus pitää. Toki jol­lain vaku­ut­teluil­la ja panos­tuk­sil­la voi mar­gin­aalis­es­ti hidas­taa vuotoa.

      Itse keskit­ty­isin vihreinä sinne oikean laidan puhut­telu­un. Jokainen arvolib­er­aali joka on sieltä saatu on pois de fac­to aja­mas­sa kon­ser­vati­ivista poli­ti­ikkaa. Jos vihreät kaap­pa­vat 3% lisäkan­na­tus­ta kokoomuk­ses­ta, ja menet­tävät samal­la 3% kan­na­tus­ta vasem­mis­toli­it­toon, voi se olla juuri se ratkai­se­va ero että seu­raa­va hal­li­tus ei ole talousoikeis­to­lainen konservatiivihallitus.

      1. Seu­raaa­van hal­li­tuk­sen neliv­uo­tiskaudel­la puo­lus­tus­meno­jen osu­us tulee ole­maan n. 36–40 mil­jar­dia euroa mikä on noin 10 pros­ent­tia ko val­tion budjetista.
        (Puo­lus­tus­menoista puhut­taes­sa määrä pitäisi ilmais­takin aina noin, ei osuute­na bkt:stä jol­loin saadaan efek­tistä pienempi). 

        Orpon hal­li­tuk­sen säästöt ja leikkauk­set oma­l­la neliv­uo­tiskaudel­laan oppo­si­tion arvion mukaan noin 3, mak­simis­saan 4 miljardia.
        Ja kaik­ki tämä huu­to siitä mitä on tehty.
        Ver­rataan­pa sitä tuo­hon edessä ole­vaan sat­sauk­seen kan­sain­väliselle aseteollisuudelle. 

        Eli Kil­go­re, oli seu­raa­va hal­li­tus talousoikeis­to ‑tai talous­vasem­mis­to-hal­li­tus, kylmää kyytiä on tulos­sa niin vasem­mis­ton kuin oikeis­ton kan­nat­ta­jille. Tai siis oikeam­min: köy­hille. Vasem­mis­to­lainen val­tion­va­rain­min­is­teri tulee ole­maan kusises­sa paikas­sa vielä. Siinä kuin oikeistolainenkin. 

        En väitä ettei puo­lus­tuk­seen tulisi sat­sa­ta Venäjän uhan vuok­si, mut­ta väitän että pikkuhil­jaa pitäisi alkaa taju­ta mit­talu­ok­ka ja seuraukset.

    3. Tämä oli tosi kiin­nos­ta­va, mut­ta ker­too myös pitkälti reagoin­nista hal­li­tus­puoluei­den toim­intaan. Osa Kokoomuk­ses­ta tuli­joista on kaltaisiani palu­umuut­ta­jia, jot­ka tekivät kok vaalivoiton viime ker­ral­la, mut­ta nyt ovat kyl­lästyneet siihen, ettei luvat­tua poli­ti­ikkaa tullutkaan.

      Min­ua hirvit­tää seu­raavia vaale­ja ajatel­lessa, että demareil­la ei ole mitään julk­i­lausut­tua suun­nitel­maa mitä tehdään. Ei nimit­täin ollut Kokoomuk­sel­lakaan ja sik­si suun­nitel­mallisen talous­poli­ti­ikan sijaan kaik­ki ovat saa­neet tehdä mitä huvit­taa: kokoomus­laiset laskea yri­tysvero­tus­ta, per­sut kidut­taa maa­han­muut­ta­jia ja RKP ja KD kidut­taa turkiseläimiä.

      Jos demar­it improa­vat samal­la taval­la vas­sarei­den ja kepun kanssa, kaik­ki menee met­sään. Kuten Saarikon eri­tysavus­ta­ja Sil­vasti sanoi puoluekok­ouk­ses­sa “tässä porukas­sa enem­mistö ei ymmär­rä, että mil­jardis­sa on tuhat miljoonaa”.

  9. “Perus­suo­ma­laiset valit­ta­vat, että turpeen polt­to oi kiel­let­ty ja nyt Orpon hal­li­tus on sitoutunut edis­tämään sitä(!)”

    Molem­mat ovat oikeal­la asial­la. Suomes­sa polte­taan vain oji­tusaluei­den turvet­ta, joka ei ole mis­sään määrin fos­si­ilista. Kyseiset ker­rostu­mat bio­ha­joa­vat joka tapaukessa, kos­ka siltä on hajot­ta­jamikro­bi­en toim­intaa estävä hapan vesi pois­tet­tu. Nämä veden­laskut ovat pää­sosin tehty met­sä­talouden, ei turve­tuotan­non tarpeisi­in. Jo pelkkä kat­ti­las­sa polt­ta­mi­nen tuot­taa edullisem­man päästö­taseen, kuin oji­tusalu­iden turpeen jät­tämi­nen biohajoamaan. 

    Ja Osmon on turha vedo­ta siihen, että ongel­ma voitaisi­in ratkaista ojat tukki­mal­la. Pelkkä ojien tukkimi­nen on toimen­pide, joka sel­l­aise­naan aiheut­taa moniksi vuosik­si paho­ja metaa­nipäästöjä turvek­er­rostu­mi­in. Metaani on kasvi­huonekaa­suna 25 ker­taa pahempi kuin on vaikka­pa turpeen polt­tamis­es­ta aiheutu­va hiilidioksidi.

    Veden­pin­nan vai­hte­lut suo­si­vat metaan­in­tuot­toa. Kun veden­pin­ta nousee, hap­pi ei enää pääse syvälle turpeeseen ja anaer­obi­nen hajo­tus lisään­tyy. Metaa­nia muo­dos­tuu ja vapau­tuu ilmake­hään. Ojite­tus­sa suos­sa on usein run­saasti hel­posti hajoavaa orgaanista aines­ta. Kuol­lut puu­ju­uris­to ja kasvil­lisu­u­den muu­tok­set tar­joa­vat lisää hajotet­tavaa mate­ri­aalia. Kosteikkokasvit kuten sarat voivat kul­jet­taa metaa­nia tehokkaasti ilmaan juuris­ton­sa kautta.

    Ojia tukki­mal­la menetämme hyviä hiilin­ielu­ja ja met­sä­te­ol­lisu­us raa­ka-ainelähteitä. Met­sä­te­ol­lisu­u­den puun­hank­in­nas­ta yli kol­ma­sosa tulee oji­tusalueil­ta, kos­ka siel­lä ovat suurim­mat hakku­usäästöt. Voimme olla var­mo­ja, että met­sä­te­ol­lisu­u­den vien­ti­t­u­loista riip­pu­vainen Suo­mi ei tuhoa oji­tusaluei­ta puu­raa­ka-aineen lähteinä ainakaan seu­raavaan sataan vuo­teen. Ojia ei tul­la tukkimaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.