Sarjakuvakirjassa Asterix ja riidankylväjä Julius Ceasar päättää kokeilla voittamattoman gallialaiskylän nujertamista lähettämällä sinne riidankylväjän heikentämään kyläläisten yhteishenkeä. Sama ase on tehokas myös todellisessa maailmassa.
Harari kertoo kirjassaan Nexus rohingojen vainosta Myanmarissa. Hänen mukaansa uusin vainoaalto vuonna 2016 sai alkunsa Facebookin vihanlietsonta-algoritmista. Toisin kuin Julius Ceasarilla Facebookin perimmäisenä tarkoituksena ei ollut vihamielisyyksien lietsonta, vaan vain lisätä alustan koukuttavuutta käyttäjälukujen nostamiseksi.
Hararin mukaan tekoäly oli oppinut suosimaan vihaa synnyttäviä postauksia, koska viha on tunteista kouluttavin. Siis tekoäly, ei kukaan ihminen.
Lopputuloksena oli paljon kuolleita ja maasta paenneita. Luin wikipediasta artikkelin asiasta. Rohingoja on maassa vainottu jo silloin, kun maata kutsuttiin vielä Burmaksi eli siis kauan ennen Facebookia, eikä uusimpien vainojenkaan kohdalla puhuttu mitään Facebookista. Täysin tuulesta temmattu ei silti tarvitse olla väitteen, että tätä viimeisintä vainoaaltoa kiihdytti Facebookin harjoittama vihanlietsonta. Mutta tässä siis pieni varaus kirjan luotettavuuteen tältä osin.
Se on kuitenkin fakta, että vihanlietsonta on koukuttavaa ja sekin on fakta, että vihanlietsonta on haitaksi maan ja ihmisten menestykselle. Tämän haitan suuruus alkaa valjeta vasta nyt koko karmeudessaan. Sen takia minäkin olen vetäytynyt X:stä. Twiittailu eli suomeksi viserrys on muuttunut äksyilyksi. Ero blueskyn sivistyneeseen ilmapiiriin on iso. Tulkaa siis sinne.
Riidankylvämisestä poliittiseen vaikuttamiseen
Aluksi somealustat nostivat esille riidankylväjäviestejä edistääkseen omaa talouttaan. Nyt niihin on levinnyt selvä poliittinen tarkoituksenmukaisuus.
Venäjä on käyttänyt somealustojen trolleja vaalivaikuttamiseen. Sen tarkoitus on heikentää länsimaita ja parhaaksi heikentämisen tavaksi on todettu kansallismielisen oikeiston puffaaminen. Kun Musk osti Twitterin käyttääkseen sitä poliittisiin tarkoitusperiinsä, alusta ei enää suosi vain vihaviestejä, vaan sillä on selvä tietoinen poliittinen agenda. Mielenkiintoista, että hän on päätynyt päätynyt samojen puolueiden tukemiseen kuin Venäjä. Onko siis päämääränä yleensä vain heikentää Eurooppaa?
Tähän on puututtava
Ei tätä pidä toimettomana seurata sivusta. Ei ole sananvapauden vastustamista kieltää algoritmit, jotka suosivat vihapuhetta ja riidankylvämistä. On päinvastoin sananvapauden kunnioittamista vaatia tasapuolisuutta.
Nyt kun Yhdysvallat on ryhtymässä kauppasotaan Eurooppaa ja siinä sivussa koko maailmaa vastaan, yhtenä vastatoimena pitäisi puuttua noiden amerikkalaisten vaalivaikuttamisalustojen toimintaan. Viha on tunteista kouluttavin. Tullien vastapanona pitäisi asettaa tulleja vastaavat maksut noiden somealustojen mainostuloille. Mutta vahingolliset algoritmit on voitava yksinkertaisesti vain kieltää.
Kun Yhdysvaltain varapresidentti vaatii Euroopan maita sallimaan ulkomaiden, siis USA:n ja Venäjän harjoittaman vaalivaikuttamisen, hän käytännössä tunnustaa maansa syyllisyyden.
= = =
Sarja Hararin kirjasta päättyy tähän. Kirjassa on paljon muutakin mielenkiintoista. Kannattaa lukea itse. Toimii myös kuunneltuna.
Sähköisiä tiedusvälineitä on aina käytetty väärin kun kyseessä on väkivallan lietsonta. Esim. Ruandan sisällissodan aikana 1994 Radio Télévision Libre des Mille Collines lähetti vihapuhetta hutujen toimesta tutseja vastaan. En itse usko että algoritmit pitäisi kokonaan kieltää kuten ei radiota kielletty Ruandan kansanmurhan jälkeen Ruandassa mutta algoritmeja voi kontrolloida kuten radion kohdalla jota valvoo Liikennevirasto.Kun tikok siirtyy Yhdysvalloissa amerikkalaisten teknologia yhtiöiden enemmistöomistukseen niin todennäköisesti algoritmeja tullaan säätelemään tiktokin kohdalla. Tälläset tapaukset pitäisi aina tutkia tapaus kohtaisesti
Eihän tästä Soininvaaran lisäyksestä voi olla muuta kuin varsin samaa mieltä, mutta samalla on hyvin surullista että lapsi, eli eurooppalainen käsitys liberaalista sananvapaudesta menee pesuveden mukana Venäjän käydessä rikossotaansa ja hybridisotaansa ja USA:n viljellessä uutta versiota populismista kaikin välinein.
Kun ryhdymme vainoharhaisiksi ja alamme nähdä toisissamme kuka milläkin perusteella ja poliittisella laidalla trolliutta ja vihaa silloinkin, kun pyrkimys on käsitellä yhteisiä asioita, jotka eivät koskaan ole yksinkertaisia, menetämme paljon.
Jos siihen liittää vielä varmuuden että juuri omat käsitykset ovat sitä mikä on lähimpänä todellisuutta, on piru irti. Tämä koskee niin nationalisteja ja eurotrumpisteja kuin niitä jotka ovat varmoja omasta pragmatismistaan vaikkapa vasemmalla laidalla tai keskustaoikeistossa.
Jos emme halua ja uskalla esimerkiksi EU-kritiikkiin (siten kuin nyt viimein olemme valmiita USA-kritiikkiin) niin EU on valitettavasti aivan toinen kuin se mikä oli sen ideaali aikoinaan, eikä niin kauan sitten. En pidä Venäjä-kortilla pelaamisesta, mutta nyt on todettava että jos noin käy, luulen että Kremlissä ollaan hyvin tyytyväisiä itsesensuuristamme. Toivottavasti siihen ei mennä.
Ja tämä ei ollut mikään roskatiedon vapaan jakamisen puolustus, päinvastoin. Vaikuttamisyritykset pitää torjua varsinkin kun ne tulevat Venäjältä ja nyt USA:sta mutta myös silloin kun ne pienemmässä mitassa tulevat oman systeemimme sisältä. Tosiasioita ja eurooppalaisia kansalaisia ei pidä alkaa pelätä ja holhota.
Tämä saa nyt olla minun viimeinen kommenttini tässä asiassa.
Eurooppalainen käsitys liberaalista sananvapaudesta ei koskaan ennenkään ole ollut voimassa sotien aikana. Jonkinasteinen sotasensuuri on kaikissa Euroopan maissa ollut historiallinen vakio. (Kokonaan eri kysymys on sitten, onko se hyvä vai huono vai neutraali asia.)
Kirjoitin tuon, mitä kommentoit Uschanov. Olet täysin oikeassa.
Mutta harva haluaa hahmottaa että myös me lännessä, EU:ssa olemme sota-ajan mediatilassa. Myös me vaikutamme, toteutamme omaa hybridiämme. Ja luulen että länsi on huomattavasti taitavampi tässä myös. Mutta joskus tuntuu että liika on liikaa. Tarvitsemmeko me todella esim. iltapäivälehtien päivittäistä uhkauutisointia, jonka tavoitteena on kansalaismielipiteen muokkaaminen aseostoille ja ylipäätään militaristisen (puolustuksellisen toki) ajattelun normalisointia. Kyllä se on jo tullut hyvin selväksi kaikille.
Muut, Ukrainan tilanteesta riippumattomat sananvapausasiat ovat sitten asia erikseen. Pesuvesi-vertaukseni koski juuri niitä. Juuri demokratiassa ei pitäisi alkaa pelätä demokraattisten prosessien lopputuloksia. Hitlerkin äänestettiin valtaan ei ole kyllä relevantti, vaikka moni sitä yrittää.
Kun valta alkaa pelätä kaikkein vallattomimpia kansalaisiaan, niitä joiden usein tulkitaan “äänestäneen populistisesti” ja ei-toivottavasti en usko että sen tien päässä onnelaa löytyy. Vrt. Trumpin äänestäjäkunta.
Jos joku antaa ymmärtää että joku on uhka demokratialle, vaikka hän ei sitä ole, äänestää vain hätähuutomaisesti esim. omasta ahdingostaan käsin (esim. köyhyys, esim. itäisen Saksan ossit) hänestä voi tässä sivuun työntämis-prosessissa hyvinkin tulla uhka demokratialle. Pitäisi ennemminkin ottaa mukaan yhteiskuntavastuuseen ja korjata taloudellisia rakenteita. Lain mukaan toimivien puolueiden sulkemista hallitusvastuiden ulkopuolelle en ymmärrä, vaikka en heidän käsityksiään kannattaisikaan.
Luottamus ja vastuun antaminen maltillistaa melkein jokaisen meistä.
”Ero blueskyin sivistyneeseen ilmapiiriin on iso. Tulkaa siis sinne.”
En ole kummassakaan, mutta Blueskyn sivistynyt ilmapiiri johtunee vain siitä, että Blueskyssä on hyvin vähän käyttäjiä ja hekin ovat lähinnä X‑pakolaisia. Jos X:n käyttäjämassat siirtyvät Blueskyhin, niin lopputulos lienee lopulta samanlainen likasanko. Sellaista algoritmia ei olekaan, joka osaisi pitää keskustelun sivistyneenä. Eihän meillä edes ole mitään yksiselitteistä määritelmää sivistyneelle.
EU ei tule onnistumaan ”vahingollisten algoritmien” kiellossa. Jo ”vahingollisen algoritmin” tarkka määrittely on äärettömän vaikeaa, saati sitten sen todentaminen, että onko jonkun palvelun algoritmit laillisia vai eivät.
EU käsittääkseni tutkii jo nyt, että näkyykö AfD-tms. materiaali X:ssä liian hyvin. Mutta mikä on liian hyvin? Näkyvyys ylittää puolueen kannatuksen? Miten tuo lasketaan? Pitäisikö algoritmin säätää itseään puolueiden jatkuvasti muuttuvan kannatuksen perusteella? Kussakin maassa erikseen?
Tulisiko algoritmin esittää saksalainen poliittinen keskustelu samoin Saksassa ja Suomessa? Entä jos AfD:n johtajalla on 5x seuraajia verrattuna CDU:n johtajaan? Saako sisältö näkyä paremmin, vaikka CDUlla on 10 prosenttiyksikön kaula?
Tällaisia kysymyksiä algoritmin toivotusta toiminnasta voi keksiä loputtomasti.
Digipalvelusäädöksen perusteella EU voi kyllä sakottaa jo nyt — säädöshän on tarkoituksella niin ympäripyöreästi kirjoitettu, että se mahdollistaa sakottamisen koska tahansa.
Mainostulojen tullaaminen ei ole mahdollista. Tulli kohdistuu rajojen yli kulkeviin tuotteisiin, ei mainosmyynnillä saavutettuun liikevoittoon. Sitä voidaan (yrittää) verottaa. Tosin X kyntänee syvällä tappioissa, joten ei ole mitään verotettavaa.
Meta maksoi 2024 veroja noin 8,3 miljardia euroa, mutta en tiedä päätyikö tuosta mitään Eurooppaan.
Ilmapiiri on tosiaan eri osin koska X:n pakolaiset ovat niitä arvoliberaaleja joita vastaan X käy sotaansa. Mutta myös siksi että lähtökohtaisesti ainoa algoritmi on: Näet sinun valitsemasi, eli seuraamasi, henkilöiden kirjoitukset uusin-ensin järjestyksessä. Eri algoritmejakin on tarjolla, ja niitä voi myös itse halutessaan tehdä (ns “syötteet”-toiminto). Lähtökohtaisesti alusta ei siis tuputa sinulle mitään toisinkuin X:ssä jossa on oletuksena että näet X:n sinulle tuputtamaa äärioikeistoalgoritmin sontaa.
Jos seurattavia on paljon, niin ”näytä kaikki kronologisesti” ei vain ole välttämättä kovin miellyttävä, koska postauksia tulee niin paljon.
Toimii varmasti ihan hyvin jos seurattavia on suht vähän ja he eivät tykitä 100 postausta päivässä.
Pian tarjolle tulee joku ”fiksu” algoritmi ja olemme samojen ongelmien äärellä.
En usko, että somen ongelmia voidaan ratkaista mitenkään. Satojen miljoonien tai miljardien ihmisten kansanradio oli lopulta surkea idea. Kyynisesti voi todeta, että kaikkien ihmisten ääni ei oikeastaan ansaitse tulla kuulluksi, mutta se on toisaalta kuitenkin väärin.
Suosittuihin palveluihin tulee niin paljon sisältöä, että ihmisvoimalla valvominen on täysin mahdotonta.
Tekoäly voi auttaa, mutta sekin on opetettava, eli se heijastaa jotain mielipidettä ja siitä tuskin päästään koskaan yksimielisyyteen. EU-komission tehtävä ei kuitenkaan voi olla moista mallia rakentaa.
Selkeästi laiton sisältö on tietysti asia erikseen.
Yhdysvaltojen kaupallisen median tila kyllä osoittaa, että ongelmat ovat vähän fundamentaalisempia kuin pelkästään digialustat, some ja internet. Ongelma on siinä, että liberalismin ja vapauden nimissä koko tiedonvälitys on vain vapautettu markkinoille. Eli siellä kerrotaan sitä mikä myy, totuudella ja faktoilla ei ole niin väliä. Lopputuloksena tämä nykyinen totuudenjälkeinen aika.
Tätä voisi kontrolloida myös ‘vapaasti’, yksi vaihtoehto on nykyisen kaltainen julkaisuvapaus, mutta jos uutisessa kerrottaisiin selkeästi vääristeltyä tietoa niin julkaisijalle sakot. Ja nimenomaan julkaisualustalle, saavat itse sitten miettiä ja valita VAPAASTI miten haluavat estää väärän tiedon esittämisen sakkojen välttämiseksi.
Toinen Blueskyn eduksi toimiva tekijä on erilainen blokkauskulttuuri. Blokkaaminen vaikuttaisi olevan X:ää aktiivisempaa ja nopeampaa.
Linkkejä Substackiin on Blueskyssä paljon, eli yleensä Blueskyn avaaminen johtaa pidempien juttujen äärelle.
X:ssä voi myös valita “For you” (=algoritmi joka antaa sitä sontaa) tai “Following” (=toinen algoritmi, joka antaa lähinnä seurattavien viestejä). Mä luulen moni kärsii X:ssä tai sulki sen kun ei tiennyt että on syytä seurata vain laadukkaita lähteitä kuten korkea-arvoisia viranomaisia/hyvämaineisia tutkimuslaitoksia ja LISÄKSI valita tuo “Following”.
Stadist: hyvä pointti. Perinteinen media on yhtälailla keksinyt, että vihanlietsonnalla saa lukijoita ja mainostuloja. Kun ne värikkäästi ja hieman valehdellen mustamaalaavat poliitikkoa X niin tuon poliitikon vastustajat jakavat innoissaan juttua saatteella “katsokaa kuinka paha hän on!” ja tuon poliitikon kannattajat jakavat saatteella “taas tämä media valehtelee!”. Median kannalta vain se merkitsee, että kaikki jakavat juttua.
Esim. USAn Ukrainakantojen osalta on pakko seurata suoraan Vancen ja Rubion alkuperäisiä kommentteja, muuten olet ihan “pihalla”.
Minä en lähtisi sensuroimaan mitään mediaa vaikka roskaa kirjoittaisivatkin. Sen sijaan pitäisi lisätä kriittisen medialukutaidon ja yhteiskunnallisten asioiden opetusta kouluissa merkittävästi. Nämä taidot ovat monilta ihmisiltä hukassa.
“Anna minulle viisivuotias niin minä annan sinulle miehen.” “Get them while they’re young!” =DDDD
Vähän ehkä tunteellinen vuodatus mutta kommentoidaan:
Vihapuhelaithan on olemassa joten siitä vaan rikosilmoituksia peliin. Lait on helkatin huonot kuten Päivi Räsäsen tapaus osoitti koska kukaan ei osaa sanoa mitä se vihapuhe oikeastaan on. Mutta olemassa ne ovat siis.
Musk voi esittää mitä mielipiteitä tahansa, sillä on siihen oikeus. Samaten se voi vääntää omistamansa Twitterin minkälaiseksi äärioikeiston kokoontumispaikaksi kuin se haluaa. Medialta ei edellytetä puolueettomuutta. Kuka tahansa voi lähteä sieltä pois koska tahansa ja olla lukematta Muskin twiittejä. Biden voi sitten ostaa vaikka sen Blueskyn.
Vaikuttaminen muiden maiden vaaleihin on jokapäiväistä touhua ja sitä tehdään paremmissakin piireissä:
“Lähes 40 oppositiopuolue SDP:n poliitikkoa on parhaillaan Bostonissa Yhdysvalloissa kampanjoimassa demokraattien presidenttiehdokas Kamala Harrisin puolesta.
SDP:n poliitikot ovat kiertäneet ovilla ja soittaneet äänestäjille Harrisin kannatuspuheluita.”
https://yle.fi/a/74–20122326
Kyllä siitä tuomioistuimissa jonkinlainen linja on, että mitä on vihapuhe. Harmaat alueet ovat aina harmaita alueita, joissa punnitaan sananvapauden ja muiden arvojen suhdetta. Mutta ihan selkeä vihapuhe kyllä saa tuomioistuimissa tuomionsa.
Mitä postaukseen tulee, niin tekoäly on tältäkin osalta mielenkiintoinen uusi asia. Jos jatkossa joku haastetaan netin vihapuheesta oikeuteen, voi jatkossa puolustus vedota siihen, että ei itse ole kirjoittanut tekstiä, vaan sen teki tekoäly. Vihapuheen levittäminen lienee lievempi rikos kuin kirjoittaminen. Ja se levittäminenkin on yhä hankalampi kysymys kriminalisoinnin kannalta, jos esim. tekoäly suoltaa myös vihapuhetta silloin kun sen käyttämät lähteet sitä harjoittavat.
Tekoälyn osalta Suomesta puuttuu vielä ennakkotapaus siitä, mitä seuraisi, jos joku oikeasti laittaisi tekoälyn tekemään vaikkapa eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille tekoälyllä vaikkapa miljoona erilaista maksutonta kantelua käsittelyyn, jotka näillä toimistoilla olisi ylimpinä laillisuusvalvojina lakisääteinen velvollisuus käsitellä kohtuuajassa. Sellaista kantelumäärää ei voisi käytännössä käsitellä alle 2 vuodessa kuin vastaavasti vastaamalla niihin tekoälyllä.
Oikeusvaltion kannalta yksi uhka jo lähitulevaisuudessa voi olla, jos tekoäly alkaa suoltaa vastaamisvelvoitteisia dokumentteja sellaista tahtia, ettei oikeusvaltio kykene lakisääteisiin velvoitteisiinsa enää mitenkään vastaamaan. Tekoäly lienee 2 vuoden sisällä teknisesti kykenevä kirjoittamaan ihan fiksun kuuloisia kanteluita, ja keksimään tehokkaasti kanteluille vielä aiheitakin selaamalla netistä erilaisia asiakirjoja, jotka havaintoina vieläpä pitävät paikkansa ja ovat laillisuuden kannalta ongelmallisia. Nykyinen kanteluprosessi toimii lähinnä siksi, että kanteluita tehdään loppujen lopuksi varsin vähän.
Ode: “Ei ole sananvapauden vastustamista kieltää algoritmit, jotka suosivat vihapuhetta ja riidankylvämistä.”
Jälleen kerran, meillä on tavoite, mutta ei keinoja.
Vähän niinku fuusiovoimala. Tai SMR.
Miten voit kieltää algoritmin, joka on mrd-luokan yritysten oikeastaan ainoa voittoa tuottava salaisuus?
Olettaisin että markkinataloudessa, joka esittää myös olevansa länsimainen demokratia, niin tuo ei ole mahdollista.
Jos sun mielestä “kielto” on mahdollinen, niin kertoisitko miten?
“Taas tuo iljettävä ja sivistymätön sisäinen vihollinen ajaa ja kärjistää polarisaatiota. Eivätkö ne ymmärrä pitää sitä läpiänsä kiinni, vai pitääkö se muurata umpeen!” =DDDD
Ruandan kansanmurhaan innoittaneet viestit kulkivat FM-radion kautta, ei somen. Ja onhan noita tapauksia missä erilaisiin rikoksiin yllyttäneet viestit ovat levinneet vaikka Whats Upin kautta.
Algoritmien tai somealustojen kieltämistä kestävämpi vaihtoehto voisi olla vaatimus algoritmien vaikutusmekanismien julkaisemisesta. Some on addiktoiva ja potentiaalisesti vahingollinen tuote kuten vaikkapa tupakka, alkoholi tai sokeri, joten sääntely voisi lähteä samoista periaatteista: Ikärajat, joiden valvomisesta ja sen toteuttamisesta alustat itse ovat vastuussa, yhdistettynä todella suuriin sanktioihin, sekä tuoteseloste: mihin suuntaan somealusta keskustelua ohjaa, ja miksi juuri minulle tuodaan näkyville ne julkaisut jotka näen, näin voisin sentään tietoisesti valita miten tulen vedätetyksi.
Ehkä tämä mahdollistaisi ensinnäkin valistuneet ja hieman tietoisemmat valinnat ja vielä tärkeämpänä uuden tiedonvälitysmuodon oppimisen sekä yksilönä että yhteisönä.
>“Ero blueskyin sivistyneeseen ilmapiiriin on iso. Tulkaa siis sinne.”
minulla on suuri epäilys bluesky pavelusta. https://bsky.app/ . mutta liityin sinne epäsuorista syistä. lyhyesti, en luota tausta sijoittajiin. on vai ajan kysymys milloin rahastetaan bluesky käyttäjät rahalle ja vallalle. ja tuo monopolivalta tuntuu olevan nyt teema monissa isoissa yrityksissä.
vaihtoehto on olemassa joka on rakennettu ihan eri pohjalta:
https://joinmastodon.org/
nyt x.com estää signal viestintäjärjestelmä linkkejä.
https://arstechnica.com/gadgets/2025/02/x‑is-reportedly-blocking-links-to-secure-signal-contact-pages/?utm_brand=arstechnica&utm_social-type=owned&utm_source=mastodon&utm_medium=social
edellinen käytännössä tarkoittaa että en enää luota mihinkään x.com:ssa, eli voi siis vakoilla valtaapitäjien hyväksi. kannattaa boikotoida elon musk:in tuotteita täysin, esim tesla.
Minua mietityttää missä määrin ongelmana ovat algoritmit (taatusti jossain määrin ovat) ja missä määrin kyse on silkasta ihmisluonteesta. Roikuin 80- ja 90-luvuilla Usenet News:issä, sosiaalisen median edeltäjässä jossa ei ollut mitään algoritmeja sisältöä valitsemassa, ja joukko käsitteitä kuten “troll” tai “flame war” juontavat juurensa sieltä asti.
Fysiikassa entropia eli epäjärjestys kasvaa luonnostaan, ellei sille ole ulkoisia pidäkkeitä. Tekisi mieli olettaa että jotain samankaltaista pätee ihmisten välisessä viestinnässä. Valheen (tai oikeastaan tarkastamattoman väitteen) voi pistää eteenpäin paljon vähemmällä vaivalla kuin tarkastetun tosiasian, samaan tapaan kuin statistisessa fysiikassa ‘epäjärjestyneitä’ tiloja on paljon enemmän kuin ‘järjestyneitä’.
Silloin kysymys kuuluisi: mitkä olivat ulkoiset pidäkkeet ennen 80- ja 90-lukuja jotka estivät ‘sosiaalisen entropian’ kasvua? Oliko syy vaivaiset kaksi mustavalko TV-kanavaa, niin että ihmiset eivät päässeet toteuttamaan sisäistä luonnettaan laajoille toreille? Jos näin on, niin rajoitetun kommunikoinnin autoritäärinen malli tulee voittamaan pelin.
Olin lähellä pistää itsekin eteenpäin väitteen Trumpin twiittauksen “He who saves his Country does not violate any Law” alkuperäisestä esittäjästä, mutta tulin tarkastaneeksi että esittäjä on pelkästään väitetty esittäjä. Juttu on niin hyvä ja esittäjä niin rafllaava ja omiin ennakkoasenteisiin sopiva, että olin päätyä rikkinäiseksi puhelimeksi. Sama mekanismi toimii varmasti erittäin laajasti, ja riippumatta onko alustana X, BlueSky vai Mastodon.
Toki somen edeltäjissä kuten newseissä ja foorumialustoillakin on ollut algoritmi vaikkakin hyvin yksinkertainen, yleensä siis että kaikki ketjun viestit näytetään kaikille aikajärjestyksessä. Tässä on tosiaan omia ongelmia eritoten jos vain ylläpitäjä voi moderoida sisältöjä tai sallittuja lähettäjiä, koska tällöin epäaktiivinen moderointi johtaa helposti siihen että äänekäs mölyjoukko “kaappaa” koko alustan ilmatilan haltuunsa.
BlueSky/Mastodon algoritmi on erilainen, ja omia algoritmeja voi myös tehdä itse. Oletusalgoritmi on näyttää niiden henkilöiden viestit aikajärjestyksessä joita olet päättänyt seurata. Lisäksi voit hiljentää tai blokata käyttäjiä joiden sisältöjä et halua nähdä (tai et halua heidän näkevän sinun sisältöjäsi). Täten kukanenkin voi rakentaa sellaisen alustan ja kokemuksen kuin itse haluaa. Jos ei halua nähdä mölyäjiä ja riidanhaastajia, niin jättää yksinkertaisesti seuraamatta heitä, tai hiljentää tai blokkaa heidät jos käyttää muita kuin oletusalgoritmeja.
Aika hankalaahan tuosta tulee, mutta kai sitä saa yrittää.
Vaikka saisit algortimien lähdekoodit suoraan yritykseltä, asiantuntijaryhmä lueskelee niitä aika pitkään, ennen kuin saa päätettyä, onko kyseessä vahingollinen algoritmi.
Jos asiaa testataan yksinkertaisesti katsomalla, millaista sisältöä sivulla on, tarvitaan joku taho päättämään, miltä sen sisällön on hyväksyttävää näyttää. Tämä kysymys on aika subjektiivinen, joten tuo taho käyttäisi aikamoista valtaa. Pelkästään sisältöä katsomalla ei myöskään voi kovin hyvin tietää, onko sitä järjestelevä algoritmi vahingollinen. Viimeksi kun kävin Ylilaudalla, niin vihasisältöä tuli vastaan jatkuvasti, mutta heidän käyttämästään algoritmista se ei johdu: se näyttää tuoreimman viestin ensin. Olisi absurdia tehdä tuosta algoritmista laiton.
Itse olisin tavattoman kiinnostunut — ellen peräti hädissäni — pohtimaan kuinka lähteä vastaamaan tekoälyn aiheuttamaan tulonjako-ongelmaan.
Aihetta pureskeltiin mm. kirjoituksen
https://www.soininvaara.fi/2017/12/09/miksi-tekoaly-ei-syokse-meita-perikatoon/
kommenttiosiossa, jossa on omakin kirjoitukseni. Kuluneen 7 vuoden aikana asia on muuttunut akateemisen mielenkiinnon kohteesta joksikin mikä räjähtää 12–24 kuukauden kuluessa konkreettisesti silmille.
Ehkä tähän tarjoutuu tilaisuus seuraavissa Hararin kirjaa käsittelevissä osissa? Sam Altmanhan esimerkiksi on pähkäillyt perustulon ideaa konkreettisiksi toimiksi asti. Luksustuotteita muille luksuksentekijöille ‑mallia taas edustanee Elon Musk, ja näiden titaanien kamppailu on todellakin käynnissä juuri nyt.
Nyt vasta tajusin että seuraavia Harari-osia ei tule, joten kirjoitan tänne. Tietoverkkoihin liittyy löysästi kysymys mistä ihmiset tienaavat elantonsa maailmassa jossa tekoäly on vienyt perinteiset ammatit?
Katsotaanpa vain kahta vaihtoehtoa useammista, (i) Tolkuton tuottavuuden kasvu jaetaan ‘jotenkin’ kansalaispalkkana kaikille; tai (ii) tehtaanomistajat ja tekoälynomistajat keskittyvät tuottamaan luksustuotteita ja luksuspalveluita toisilleen, ja loppuosa ihmiskunnasta palaa metsästäjä-keräilijöiksi roskapönttöjen ympärille.
Kilpailun näiden vaihtoehtojen välillä voisi katsoa henkilöityvän Sam Altmaniin ja Elon Muskiin, joista Musk teki viisi päivää sitten 97.4mrd tarjouksen OpenAI:sta, ja tuntuu USAn hallinnon epävirallisena osana kannattavan siirtymistä venäläistyyliseen oligarkkijohtoiseen järjestelmään. Asteikon toisessa ääripäässä Altman on pohdiskellut kansalaispalkkamalleja, ja pohtiipa ihmiskunnan yleistä hyvää myös se nörttilauma joka erosi Open AI:sta perustaakseen Anthropic:in. Soppaa sekoittaa J D Vance, jonka äskettäinen puhe viittaisi USAn pyrkivän käyttämään tekoälyä amerikkalaisen duunarin hyväksi, mutta tuskinpa MAGA-ropoja suomalaisille duunareille heruu — ei ehkä Altmaninkaan ropoja. (Puhe muuten laukaisi pääkirjoituksen the Economist:issa.)
Tämä kehityskulku on käynnissä nyt. Kiinassa pimeät tehtaat tuottavat tavaraa — pimeät siksi että niissä ei tarvitse pitää valoja sytytettynä koska niissä ei ole työntekijöitä. Varmaankin iso osa TEMUn halpatarjonnasta tulee noista tehtaista. Uusimmat kielimallit kuten ChatGPT 4o selviävät jo tohtoritason päättelystä [*], ja valkokaulusduunarit tulevat yllättymään kun kielimallien jonkin verran aikaa vievä integrointi datan lähteisiin ilman inhomillisiä välikäsiä saadaan päätökseen. Tohtoritason päättely on vielä ollut kallista, mutta DeepSeek alensi hintaa rutkasti.
Jos Marx aikoinaan pohti mikä osa taloudellisen toimeliaisuuden tuloksista kuuluu työlle, mikä pääomalle, niin olemme monilla toimeliaisuuden aloilla lähestymässä pistettä jossa mitään ei tehdä työllä vaan kaikki tehdään pääomalla. Tämän luulisi olevan tavattoman huono uutinen paikalle jossa on niukasti pääomia, kuten Suomelle.
Aiheen järisyttävään merkitykseen nähden kuulen kovin niukasti keskustelua siitä mitä on tapahtumassa?
—–
[*] Tarkoitan oikeita maailmalla kilpailussa pärjääviä tohtoreita, ei siis näitä Suomen suunnittelemia massatuotettuja.
Ihmettelen myös, ties kuinka monetta kertaa, että kun Musk ehdottelee Jenkeissä kansalaispalkkaa, niin miksi häntä ei lynkata kommunistina?
Marx itse asiassa ennakoi tämän vuonna 1858 kirjoittamassaan, mutta vasta vuonna 1939 ensi kertaa julkaistussa ns. fragmentissa koneista, viralliselta nimeltään “Kiinteän pääoman kehitys kapitalistisen tuotantotavan kuvaajana”: https://www.marxists.org/suomi/marx-engels/1858/grundrisse/ch03-osa‑2.htm#iii2e10
Marx käsittelee siinä mallia taloudesta, jossa koneiden päätehtävänä on tuottaa ja ihmisten päätehtävänä on valvoa niitä. Hän katsoi, että tällaisessa taloudessa tärkein tuotannontekijä on informaatio, ja ns. työnarvoteoria (hyödykkeen arvo riippuu siihen käytetystä työstä), joka marxilaisuuteen usein yksipuolisesti yhdistetään, lakkaisi pätemästä. Jo Marxin omana aikana vaikkapa kehruukoneen tai lennättimen tai höyryveturin mukanaan tuoma arvolisäys ei riippunut niiden valmistamiseen käytetystä työmäärästä, mutta ei myöskään niiden vahtimiseen käytetystä työmäärästä, vaan informaatiosta, “osaamisesta”.
Jolloin jos halutaan jotain sosialismin tapaista, niin kysymys immateriaalioikeuksista (tai niiden lakkauttamisesta tai merkityksettömäksi muuttumisesta) nousee tärkeämmäksi kuin kysymys aineelliseen lisäarvoon kohdistuvasta riistosta (tai sen lakkauttamisesta). Marx esitti, että tulevaisuudessa saatettaisiin nähdä lopulta kone, joka kestää ikuisesti eikä maksa mitään. Ainakaan jos tätä konetta ei väkipakolla kiellettäisi vaan sen salaisuus “vuotaisi julki”, niin kapitalismi romahtaisi, ei mihinkään riistoon vaan päinvastoin siihen, että kaikesta tulee ilmaista. Marxin luonnehdinta koneesta muistuttaa lähes häiritsevässä määrin nykyisten tekoälyintoilijoiden spekulaatioita kehittyneen, “valmiiksi tulleen” tekoälyn mahdollistamasta tulevaisuudesta.
Tässä tietysti on eräänä ongelmana ns. positionaaliset hyödykkeet, joiden arvoa pitää yllä se, että niiden määrä joko on vakio tai ainakaan niiden määrää ei voi lisätä alentamatta samalla niiden arvoa. Mutta niiden ulkopuolella kiinnostava ajatuskuvio, joka vähemmän yllättävästi on herättänyt huomiota myös tekoälyyn liittyvässä yhteiskuntateoreettisessa keskustelussa. (Mutta ei, pienin poikkeuksin, Suomessa. Taas kerran voi vain valitella sitä, miten täydellisesti taistolaiset onnistuivat pilaamaan Marxin maineen, ja kaikkein pahimmin Soininvaaran sukupolven silmissä…)
Ei mikään järjestelmä toimi automaattisesti, vaan vaatii aina ihmisten ylläpitoa. Tai ainakaan AI:n ja koneiden automaattisesti itse ylläpitämä tehdas on aivan täyttä utopiaa, ja tuollaisia sinun kuvaamia “pimeitä tehtaita” ei 100% varmuudella ole olemassa, kuten jo artikkelisikin kertoo:
“It was dark because it was so fully roboticized that the company doesn’t waste electricity keeping the lights on for any humans — except for the engineers who come to clean or adjust the machines once a day.”
Eli kyllä siellä “työntekijät” kävivät ja tekivät töitä, mutta se ei ole samanlaista kuin miksi työ perinteisesti on mielletty.
Ihmisten, ja oikeastaan kaikkien eliöiden, keho on myös esimerkki tällaisesta hyvin pitkälle automatisoidusta ‘tehtaasta’. Ihmiskehonkin hyvinvointi ja optimaalinen toiminta vaatii ihmisen itsensä älykästä managerointi: riittävän monipuolinen ja kattava ravinto, liikunta ja lepo, eli ei voida millään muoto puhua täysin automaattisesta, varsinkin kun näiden 3 tekijän valintaan, priorisointiin ja ajoitukseen riittyy paljon kvalitatiivisia, kvantitatiivisia ja temporaalisia ongelmia.
Siitä olen tosin samaa mieltä, että automatisaation hiljalleen kasvava määrä johtaa perinteisen markkinatalouden romahdukseen. En nyt ole marx-tietäjä tai kommunisti, mutta olen ymmärtänyt Marxin ajatelleen, että juuri tuotannon, tieteen ja tuotantokyvyn kehityksen on ajateltu johtavan orgaanisesti joko kommunistiseen tai markkinasosialistiseen/sosiaalidemokraattiseen järjestelmään, vähän kuten lähes kaikki länsimaatkin ovat jokseenkin orgaanisesti kehittyneet melko sosiaalidemokraattisiksi. Kuitenkin markkinaliberaalihihhulit koittavat kuinka väittää, että puhdas markkinatalous on se ainoa toimiva ratkaisu ja kieltää sosialististen rakenteiden olemassaolon esimerkiksi Yhdysvalloissa.
The Expanse kirjasarjassa on kuvailtu jonkinlainen markkinaliberalismin ja sosiaalidemokratian ja kansalaispalkan dystooppinen sekasikiö. Käytännössä iso osa maapallon väestöä elää kansalaispalkalla koska tuotantoon ja hallintoon tarvitaan ehkä joku 5–10% väestöstä, mutta samaan aikaan ylikansoitus ja ekologiset ongelmat ovat johtaneet siihen, että kansalaispalkalla ei todellakaan asuta omakotitalossa eikä ajella omalla autolla, mutta kaikenlaista digitaalista ja kemiallista viihdettä riittää lähes rajattomasti (koska marginaalikustannus ja materiaaliskustannus on marginaalista suhteessa muuhun kulutukseen), mutta merkitystä elämään sitäkin vähemmän. Oikeastaan moni nykypäivän liberaali näyttää ajavan maailmaa juuri tällaista dystopiaa kohden, tosin ilman mitään ekologisuutta, koska tärkeämpää on raivovapaus eikä varsinkaan valtiollinen tai hyi kauhistus, demokraattinen säätely, eli yksilöt pitää vapauttaa yhteisön yksilöön kohdistamasta “totalitarismista”, mikä on liberalismin perimmäinen ideologia. Tämä vapaus sitten käytännössä realisoituu siten, että valta menee muulle kuin yhteisölle, joko yrityksille tai muuten vaikutusvaltaisille. Valtatyhjiötä ei voi syntyä, samaan tapaan kuin sanonnan mukaan maassa on aina joku armeija, oma tai vieras, niin samoin yhteiskunnassa aina joku pitää valtaa, toisin kuin liberaalien fantasioissa saavutettavissa oleva utopistinen vallattomuus, eli jonkinlainen sivistynyt anarkia. Ennen yhteisön ja yhteiskuntien järjestäytymistä valtaa pitivät yksilöt tai ryhmittymät väkivallalla (“Väki-VALTA” erinomainen termi, jos tämä aukeisi paremmin), kuten nytkin tarkalleen yksilöitä sekä massoja hallitaan väkivallalla, vaikka sitä ei ehkä keskimääräinen pullamössö todellisuudesta irrallaan elävä liberaali tajua. Tähän todellisuuteenhan eurooppalaisetkin heräilevät nyt Ukrainan ja USA:n kanssa, valta on valmiutta väkivaltaan, USA:lla on valtaa koska sillä on valmius ja kyky väkivaltaan, Euroopalla ei valtaa ole koska valmiutta ei ole. Mutta tämä todellisuushan on Trumpin vika?
Tässä en nyt kuitenkaan yritä ihailla ja hyväksyä väkivaltaa, mielummin eläisin itsekkin ihanassa hihhulimaailmassa, siinä liberaalien sivistyneen anarkian utopiassa, mutta kun sellainen ei käytännössä toimi, koska ihmiset ovat ahneita ja ikäviä toisilleen ja maailma on ikävä ja rajallinen paikka. Suomessakin riittäisi kaikille maata, mutta kun jotkut vaan omistavat ja perivät maata ja toiset eivät koska heidän vanhempansa ja he itse sitä kautta ovat sen jotenkin ansainneet(???), mitä liberaalit kummasti kannattavat vaikka tämä on ristiriidassa kaiken meritokratian kanssa, mutta liberaalit ovatkin suoraan sanottuna melkoisia logiikaltaan ristiriitaisia sekopäitä, jotka kovasti perustelevat monia asioita kuitenkin perinteillä (kuten konservatiivit, mitä suurin osa onkin) ja valitsevat liberalismista vain itselleen edullisia puolia.
Aihe ei tunnu herättävän kovin suurta kiinnostusta, ehkä siksi että aihe on ahdistava eikä helppoja ratkaisuja tahdo löytyä.
Muutaman tunnin takainen Trump-Zelensky välirikko TV-ruudussa panee miettimään USAn liittovaltion velkaantumisen osuutta Trumpin liittoutumisessa Venäjän suuntaan, ja tämä puolestaan miksi USA on velkaantunut — mihin rahat ovat menneet?
Krugman näkyy arvioivan että suurelta osin on haluttu estää työttömyyden kasvua erilaisten talousshokkien aikana. Siinä on mukana ihan fiksu elementti estää semmoisten toimialojen tuhotumista shokin aikana jotka ovat elinkelpoisia ilman shokkia. Sama pehmustava tekijä oli mukana Suomen valtionvelan kasvussa Covid-epidemian aikaan. Se että velkaa ei pystytä kuromaan kiinni shokin mentyä ohi on kuitenkin oire jostakin.
Ihmettelenpä silti kuinka paljon mukana on ollut automaation ja tuottavuuden kasvun aiheuttamaa tulonjako-ongelmaa, jota valtiot ovat ratkoneet velkaa ottamalla? Vähän niin kuin kohta (6) täällä.
Tietenkin valtionvelan kasvussa on mukana silkkaa mukavuudenhalua, tai halua palkita omia äänestäjiä, tai pyrkimystä ruokkia korkeamman prosentin kasvua kasvulle enemmän kuin mikä velan korkoa korolle ‑prosentti on. Silti juuri nyt eniten kiinnostaa valtionvelan merkitys tulonjako-ongelman ratkaisussa. Zelensky-tapaus kertoo että järisyttävät seuraukset ulottuvat meihinkin.
Ehkäpä suuri kiinnostus on juuri heräämässä, ja se saavuttaa Suomenkin sitten joskus. Ezra Klein, NY Times:issa: “Muutaman viime kuukauden aikana minulla on ollut oudosti toistuva kokemus. Ihminen ihmisen jälkeen — tekoälylaboratorioista, hallituksen edustajia — on tullut kertomaan minulle että nyt se todella tapahtuu. On syntymässä yleinen tekoäly.
He tarkoittavat että he ovat kyllä uskoneet jo pitkään että olemme polulla kohti todella mullistavaa keinoälyä, AGIa, joka pystyy tekemään kaiken minkä ihmisälykin, mutta paremmin. He arvelivat että AGIn kehittämiseen kuluu vielä viidestä viiteentoista vuotta, mutta nyt he arvioivat että se saavutetaan parissa vuodessa, vielä Trumpin presidenttikauden aikana.”
Niin huonoin juttu on se että riidankylväjiä ei havaita. Silloin niille ei tehdä mitään.
Mikä sanamuoto olisi lailla, joka kieltäisi vihanlietsontaa tai riidankylväntää suosivat algoritmit? Tuntuu, ettei tuo ole oikein mahdollista aiheuttamatta muita pahoja ongelmia (kuten se, että viranomaiselle annettaisiin valta kurmottaa someyhtiöitä mielivaltaisesti).
Toivon että parhaillaan joku räätälöi valmiiksi suunnitelmaa hakukone/somemarkkinoinnin, käyttöjärjestelmälisenssien, tietokantaohjelmistojen, sovelluskauppojen myyntipalkkioiden, sellaisten internetin kaupankäyntialustojen jossa alustan omistaja ja kaupan tekijä ei myy omaa tuotettaan ja mahdollisesti eu:n ulkopuolisessa omistuksessa olevien ravintolabrandien raskasta verottamista vastaukseksi ensimmäiseen uuteen tulliin mitä yhdysvalloista tulee. Eikä noita edes tarvitse edes poistaa vaikka tullit poistuisivat.
Edellinen lähtee siitä oletuksesta että vastapuoli on rationalinen toimija ja ymmärtää tit of tat strategian pelitoriassa. Mikä tässä tilanteessa taitaa olla enemmän toive kuin uskomus, mutta nuo lisäverot olisivat joka tapauksessa hyödyllisiä, joten ei kun työn alle.
Itse peli sen sijaan on vähän ongelmallisempi. Näyttää siltä että tosiasiassa pelin henki on ns. pulushakki. Yleensä pulushakkiin ei kannata lähteä jos pystyy välttämään, mutta tässä tilanteessa ei taida olla vaihtoehtoja. Toivottavasti joku fiksu euroopassa miettii että miten pulushakki voitetaan. Minulla ei ole hajuakaan.
Mä ehdottaisin kans lakia, että raksaa vain kauniita taloja.
po. ”saa raksaa”.
Mutta siis kuvaa tuota algoritmien hallitsemisen mahdottomuutta.
Asiaa ja säätelyä on pakko lähestyä jollain muulla keinolla.
Pienen tauon ja etäisyyden ottamisen jälkeen:
Kerran “edustuksellinen demokratia” on se demokratian hiottu ja toimivampi muoto, niin eikö voitaisi hyväksyä myös edustuksellinen media eikä tällaista raivovapaata mediaa? Ei taida sopia liberaaliin ideologiaan? Kummasti media toimi paljon enemmän tähän tapaan joskus aiemmin ennen internettiä ja somea.
Uskokaa tai älkää, mutta esimerkiksi Kiinan “demokratian” mallissa ja perinteisessä oppipoika/kisälli ja suorittavalta tasolta keskitasoon ja johtoon nousemisessa on meritokratian ja vastuullisen tiedonvälityksen ja hallinnon ydin. Ehkä meidän pitää hyväksyä se, että oikeus kailottaa mielipiteensä kaikille pitää ansaita eikä ole absoluuttinen eikä peruuttamaton?
En tiedä kyllä miten kaikki some-alustat toimivat, mutta ainakin Youtubessa on helppo “estää” ja säädellä millaista sisältöä käyttäjälle tarjotaan. Jos käyttäjälle tarjotaan provokatiivista/virheellistä tietoa niin käyttäjä voi vain painaa, että älä suosittele tällaista sisältöä. Tämä tietysti edellyttää, että itse käyttäjä on ajatteleva ja tiedostava ihminen ja osaa tehdä laadullisia valintoja eikä usko kaikkea mitä hänelle kerrotaan.
Mutta liberaalin ideologian mukaan kaikki ovat juuri tällaisia (“homo economicus” ja vastaava ihmiskuva), ja samoin kaikki osaavat käyttää ja toimia nykypäivän monimutkaisessa digitaalisessa maailmassa. Käytännössä siis liberalismissa koulutettu eliitti, jonka ÄO on keskimääräistä korkeampi koittaa pakottaa maailman itsensä kaltaisille ihmisille, jonka lopputuloksena on neo-aristokratia ja autoritarismin nousu.
Annan vaihtoehtoisen näkemyksen.
Somen algoritmikuplat, Venäjän informaatiovaikuttaminen, ja kaikki tämä, tulevat pitkällä aikavälillä vain vahvistamaan länsimaita, vaikka lyhyellä tähtäimellä kaikki meneekin päin honkia.
Vapaan demokratian paras ominaisuus on, että se kykenee sopeutumaan, ja toimii tässä samoin periaattein kuin elävä organismi. Kun joko ulkoa tai sisältä tulee shokki, elävä organismi ensin heikkenee, mutta kun saa aikaa, vahvistaa itseään ja kehittää puolustuksia vastaavia shokkeja vastaan. Somen roskasisältö toimii kuin rokotteena, joka ajan myötä kehittää yhteiskunnan vastustuskykyä vastaavalle informaatioroskalle.
En tiedä miten sopeutuminen roskainformaatiota vastaan tulee tapahtumaan. Monia vaihtoehtoisia keinoja voi olla: medialukutaidon paraneminen ja sen opettaminen jo lapsesta alkaen; roskasisältöjen (yli)kuluttamisesta tulee sosiaalisesti paheksuttavaa (vastaavasti kuin vaikka alkoholismista); “oikean elämän” sosiaalisten verkostojen vahvistuminen uudelleen vastareaktiona somelle (ja mahdollisesti uusien sosiaalisten instituutioiden syntyminen fasilitoimaan tätä).
Tämä mekanismi toimii vain vapaissa demokratioissa, koska se ei voi toimia ilman, että ihmiset ovat vapaita järjestämään sekä omaa, että yhteiskunnan toimintaa uudelleen niin, että vastustuskyky paranee. Mitä tarkemmin kaikki toiminta pakotetaan ylhäältä, sitä pahempi tuho syntyy silloin kun sattuu jotain mitä auktoriteetti ei osannut huomioida.
Aivan sivurooliin on jäänyt moderaation mahdollisuus. Digijäteille ei olisi kustannus eikä mikään järjestää kattava ylläpito 24/7 eri kielialueille (ehkä pienimmillä kielialueilla joutuisi tyytymään moderaatioon 8 tai 12 tuntia päivässä, mutta kuitenkin). Modetyöt voisivat tarjota sivutienestiä vaikka freelance-toimittajille, opiskelijoille ja eläkeläisille.
Hyvä esimerkki moderoinnin potentiaalista oli takavuosina esim. duuni.net-keskustelupalvelu (jonka Talentum sitten jostain systä meni sulkemaan). Vaikka debatti oli välillä ärhäkkääkin, pystyttiin pahimmat ylilyönnit ja henkilöönkäyvyydet ymmärtääkseni pitämään poissa. Niin, ja siellä edellytettiin esiintymistä omalla nimellä.
Ajattelin kysyä että mihin kategoriaan kuuluvat mielestänne ihmiset jotka eivät käytä Facebookia, X:ää tai Instagramia? Eli eivät ole rekisteröityneet niiiden käyttäjiksi eivätkä seuraa keskusteluja niissä.
Ainoastaan perusmediaa, niiden keskustelufoorumeita tai omiin harrastuksiin liittyvää mediaa ja keskustelua, ja poliittisista foorumeista jotain valikoitua kuten tämä?
Ovatko he buumereita, retardeja, ludditteja???
Kummat ovat helpommin höynäytettäviä, ne jotka seuraavat facea ja X:ää vai niitä jotka eivät?
Omassa tuttavapiiristä on poliittisesti aktiivisia henkilöitä, edustavat tasaisesti koko kirjoa. Heistä näkee miten some-alustojen tunnereaktioon perustuvat algoritmit ovat ohjailleet keskustelut tiettyyn muottiin:
- Jakavat somessa pääsääntöisesti vastapuolen aivopieruja eivätkä oman kuppikuntansa hyviä ideoita. On helpompi nostaa toisten virheitä/epämiellyttäviä mielipiteitä tikunnokkaan kuin rakentavasti keskustella asioista.
— Jokaisessa asiassa mielipide hirtetään heti kiinni omaan ennakkoasenteeseen, miettimättä sekuntiakaan yksityiskohtia.
Joskus tuntuu että politiikka-skenessä porukka seuraa tarkemmin vastapuolen hörhöjä kuin omia edustajia.
Myös medialla on lusikkansa sopassa. Harhaanjohtavat klikkiotsikot ja lööpit tarjoavat helppoa näkyvyyttä. Ja some on laiskalle toimittajalle aaarreaitta, tuntuu että puolet iltapäivälehtien uutisista alkaa lauseella “somessa kohistaan…”.