Kaupan vapaus uhrataan

Vapaan kau­pan aika saat­taa läh­estyä lop­puaan, eikä se johdu vain Trumpista.

Trump sanoo halu­a­vansa tul­limuurin USA:n ja EU:n välille, kos­ka ilkeät euroop­palaiset eivät osta amerikkalaisia auto­ja. Ilkeilyn sijas­ta auton osta­jat taita­vat kat­soa hin­taa ja laat­ua. USA:n teol­lisu­us on kil­pailukyvytön­tä, eikä se koske vain autoja.

Yhdys­val­tain heikko kil­pailukyky johtuu dol­lar­in yliar­vos­tuk­ses­ta. Se taas johtuu dol­lar­in ase­mas­ta kan­sain­välisenä reser­vival­u­ut­tana. Kun Sveitsin ase­ma rahan tur­vasa­ta­mana nos­ti Sveitsin fran­gin arvon pil­vi­in ja uhkasi tuho­ta maan matkailun ja teol­lisu­u­den, maa ryhtyi alen­ta­maan val­u­ut­tansa arvoa. Niin kan­nat­taisi Yhdys­val­to­jenkin tehdä, jos kaup­patase olisi se ongelma.

Tosi­asi­as­sa USA hyö­tyy siitä, että muu maail­ma rah­taa tavaraa maa­han kuin siir­tomaat aikanaan Euroop­paan ja maa mak­saa tämän paina­mal­la dollareita.

Tulleis­sa on kyse val­tapelistä. Trumpin valt­ti­na on maid­en riip­pu­vu­us vien­nistä Yhdys­val­toi­hin. Tulleil­la uhkaa­mal­la Trump on jo saanut niiltä poli­it­tisia myönnytyksiä.

Tulle­ja voi tavoitel­la, jos ajat­telee vain rikkaiden etua. Ne tekevät mah­dol­lisek­si alen­taa muu­ta vero­tus­ta. Kansa mak­saa ne korkeamp­ina hin­toina ja rikkaat hyö­tyvät veronalennuksista.

Euroopan neu­vot­telu­ase­ma on huono. Ukrainan sota antaa Trumpille mah­dol­lisu­u­den kiristää soti­las­mahdil­laan. Van­han pasi­fistin on ikävä sanoa, että EU:n on panos­tet­ta­va lisää armei­joi­hin­sa, mut­ta niin se vain on.

Talousti­eteistä jotain ymmärtävät pitävät tulle­ja haitallisi­na kaikille. Tässä ei ole kuitenkaan koko totuus.

Vapaakaup­pa on johtanut liian jyrkkään työn­jakoon ja sitä kaut­ta liial­liseen häir­iöalt­tiu­teen. Jos lai­va juut­tuu Suezin kanavaan, tavarat lop­pu­vat kaup­po­jen hyl­ly­iltä. Lääk­keet lop­pu­vat apteekeista, kun epi­demia sul­kee lääkete­htai­ta Kiinas­sa. Täysin vapaa kaup­pa ei ole hyväk­si huoltovarmuudelle.

Myös Kiina ja Venäjä käyt­tävät muiden riip­pu­vu­ut­ta niistä val­tapyrkimys­ten­sä edis­tämiseen. Kiina on luonut näitä riip­pu­vuuk­sia tietois­es­ti kohdis­tet­tu­jen val­tion­tukien avul­la. Se on onnis­tunut fuskaa­mal­la saavut­ta­maan määräävän ase­man monel­la strate­gis­es­ti tärkeäl­lä tuotan­non alal­la. Euroopas­sa on oltu hie­man naiiveja.

Suur­val­lat ovat aina tais­telleet val­las­ta, mikä ohit­taa niiden ajat­telus­sa muun. Eivät ne anna markki­noiden päät­tää voit­ta­jaa. Kiinal­la oli tie maail­man­val­lak­si markki­noiden aja­mana. Se ei sopin­ut Yhdys­val­loille, demokraateillekaan. On vaikea sanoa, alkoiko Kiina fuska­ta, kos­ka Yhdys­val­lat aloit­ti, mut­ta nyt molem­mat fuskaavat.

Kau­pan vapaus uhrataan valtataistelulle.

Yhdys­val­tain valt­tiko­rt­ti­na ovat asei­den ja suuren markki­na-alueen lisäk­si monop­o­lis­tiseen ase­maan päässeet Face­bookin ja X:n kaltaiset yri­tyk­set, joiden avul­la voi ohjail­la ihmis­ten ajastuksia.

Sekä Venäjä että Yhdys­val­lat halu­a­vat heiken­tää Euroop­paa ja molem­mat ovat keksi­neet, että se on hel­poin­ta tuke­mal­la vaaleis­sa tiet­tyjä puoluei­ta. Ne ovat jopa pää­tyneet tuke­maan samo­ja puolueita.

Vapauk­sista on tul­lut Euroopalle haavoittuvuus.

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu vieraskolumn­i­na Talouselämä-lehdessä

85 vastausta artikkeliin “Kaupan vapaus uhrataan”

  1. Soin­in­vaar­al­ta hyvä ana­lyysi Yhdys­val­tain teol­lisu­u­den kil­pailukyvys­tä. Kyl­lä pääasi­as­sa Yhdys­val­tain teol­lisu­us on kil­pailukyvytön auto­jen kohdal­la. Yhdys­val­lat valmis­taa korkeata­soisia lentokonei­ta niin sivi­ili ja soti­laspuolel­la. Soin­in­vaara otti esimerkik­si Sveitsin fran­gin vahvis­tu­misen jon­ka seu­rauk­se­na Sveitsin matkailu ja teol­lisu­us alkoi­vat kri­isiy­tyä. Sveit­si sitoi fran­gin­sa tuol­loin euroon jon­ka kurssi oli heikko. Euroalue on Sveitisin tärkein markkin-alue. Yhdys­val­lat ei voi sitoa dol­lar­ia muuhun val­u­ut­taan kos­ka se on liian vah­va val­u­ut­ta ja Yhdys­val­lat on liian iso kansan­talous. Yhdys­val­tain teolli­nen kaup­patase ei ole johdu dol­lar­in arvos­ta vaan se on rak­en­teelli­nen. Yhdys­val­tain auto­te­ol­lisu­us ei ole pystynyt luo­maan autoa joka olisi päästöiltään ja hinnal­taan esimerik­si mon­en euroop­palaisen, japani­laisen ja eteläko­re­alaisen automa­llin tasol­la. Tämä on ongel­ma mitä Yhdys­val­loista on keskustel­tu jo vuodes­ta 1979 kun Chrysler ajau­tui lik­vidi­teet­ti kri­isin. Sama ongel­ma tois­tui uudelleen Gen­er­al Motorsin ja Chrys­lerin kohdal­la 2008–2009 jot­ka jou­tui uudelleen liit­to­val­tion hätära­hoituk­sen piiri­in. Ain­oa auton­va­lmis­ta­ja joka on selvin­nyt ilman liit­to­val­tion hätära­hoi­ta on Ford Motor Company.

    Vastaa

    1. Sveit­si ei sitonut val­u­ut­taansa Euroon vaan alkoi heiken­tää sen kurssia “paina­mal­la” val­tavia määriä frange­ja. Sil­lä rahal­la ne tekivät siinä sivus­sa kaikkea mukavaa alue­poli­ti­ikan alalla.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle tiedok­si että tark­istin asian. Sveit­si sitoi syysku­us­sa 2011 sitoi fran­gin arvon euroon. Tuo kytkös puret­ti­in vuon­na 2015. Sveitsin fran­gin vahvis­tu­mi­nen joh­tui pääoma­paos­ta etenkin Kreikas­ta. Tuo fran­gin puo­lus­t­a­mi­nen oli toden­näköis­es­ti toinen oper­aa­tio joka aloitet­ti­in sen jäl­keen kun fran­gin kytkös euroon purettiin.

      2. Kun Sceit­sil­lä ei ole mekanis­mia sitoa fran­gia Euroon, rahan painami­nen on ain­oa keino pitää se siinä haarukas­sa. Mut­ta tarkoitin tuo­ta jälkim­mäistä tilannetta.

      3. Mites palve­lut? USA on kyl­lä kova sana finanssi‑, main­on­ta, eloku­va, viihde, liik­keen­jo­hdon, ja muis­sa palveluissa.

      4. Soin­in­vaar­alle kom­ment­ti­na että en väit­tänyt että Sveit­si olisi sitonut fran­gia Euroon kiin­teäl­lä kurssil­la. Sveitsin keskus­pank­ki aset­ti frangille katon jon­ka kurssi oli 1,20 fran­gia 1 euroon. Sveitsin keskus­pank­ki epäon­nis­tui tässä pro­jek­tis­sa ja lop­ul­ta tuo kytkös 1,20 fran­gia 1 euroon puret­ti­in. Sveitsin keskus­pank­ki siis yrit­ti pitää fran­gia kurssin lähel­lä euroa pump­paa­mal­la markki­noille lisää frangeja

      5. Osti­vat kuulem­ma paljon osakkei­ta europ­palai­sista, mik­sei muis­takin pörs­seistä. Suuromis­ta­jik­si paina­mal­la rahaa, todel­la win win sveitsille

    2. Olen näh­nyt mie­lenki­in­toista keskustelua siitä, että autoi­hin liit­tyvä sääte­ly on itse asi­as­sa ajanut auto­jen kehi­tys­tä, toisin kuin amerikkalais­ten vapaampi lais­sez-faire suh­tau­tu­mi­nen auto­jen päästöi­hin sekä myös polt­toaineen vero­tuk­seen. Jälleen ker­ran, lib­er­al­is­mi häviää vas­tu­ulliselle ja demokraat­tiselle sekat­aloudelle, mikä ei nyt sinän­sä ole mikään yllätys.

      Vastaa

      1. Yhdys­val­lois­sa on per­in­teis­es­ti ollut tiukem­mat auto­jen päästönor­mit kuin Euroopas­sa. Katalysaat­torit ja lyi­jytön ben­si­i­ni otet­ti­in siel­lä käyt­töön vuosikym­men aikaisem­min kuin tääl­lä. Eikä ole sat­tuma että Volk­swa­genin päästöhui­jaus pal­jas­tui USA:ssa eikä Euroopassa.

        Samoin auto­jen kolar­it­ur­val­lisu­ut­ta alet­ti­in Yhdys­val­lois­sa valvo­maan aikaisemmin.

      3. Åbo­rig­i­naal­isanoo:
        24.2.2025 23:30
        “Yhdys­val­lois­sa on per­in­teis­es­ti ollut tiukem­mat auto­jen päästönor­mit kuin Euroopassa.”

        On ja ei.
        Reg­u­laa­tio on osaval­tiopo­h­jaista, joten löy­tyy sekä Euroop­paa kireäm­pää, että löysempää.

        Ben­san hin­ta eli sen vero­tus tietysti on se merkit­tävin ohjaa­va tekijä.

      1. Nim­imerk­ki Kom­men­tille kom­met­ti­na että Hon­da on kyl­lä ihan edelleen japani­lainen automerkki

      3. “On ja ei.
        Reg­u­laa­tio on osaval­tiopo­h­jaista, joten löy­tyy sekä Euroop­paa kireäm­pää, että löysempää.”

        Ei siinä muu­ta osaval­tiopo­h­jaista ole kuin että Kali­for­nial­la on oikeus määrätä tiukem­mat päästönor­nit, mitkä sit­ten yleen­sä ovat myöhem­min tulleet voimaan liit­to­val­tion tasolla.

        Katalysaat­torin tuli­vat USA:ssa pakol­lisik­si uusi­in autoi­hin 1975, EU:ssa 1992.
        https://www.hs.fi/talous/art-2000006304426.html

        “Carbin val­ta ei hei­jas­tu yksin Yhdys­val­toi­hin. Se tun­tuu Euroopas­sa saak­ka. On Coreyn johta­man viras­ton ansio­ta, että Volk­swa­genin ja muiden euroop­palais­ten auton­va­lmis­ta­jien hui­jauk­set auto­jen päästötesteis­sä paljastuivat.

        Juuri Carb tilasi vuon­na 2014 tutkimuk­sen, jos­sa selvitet­ti­in diese­lau­to­jen päästötesti­t­u­losten kum­mallisuuk­sia. Pal­jas­tui, että diese­lau­to­jen typ­piok­sidipäästöt oli­vat jostain selit­tämät­tömästä syys­tä paljon pienem­mät lab­o­ra­to­rio-olois­sa kuin autoiltaessa.

        Tästä lähti purkau­tu­maan diesel­gate-nimel­lä tun­net­tu vyy­hti, joka johti lop­ul­ta siihen, että auton­va­lmis­ta­jien johtoa pas­sitet­ti­in oikeu­den eteen, yhtiöt jou­tu­i­v­at mak­samaan mil­jar­di­en sakot ja tes­timenetelmät kiristyivät myös Euroopassa.”

  2. Lääk­keet lop­pu­vat apteekeista, kun epi­demia sul­kee lääkete­htai­ta Kiinas­sa. Täysin vapaa kaup­pa ei ole hyväk­si huoltovarmuudelle. 

    Sys­teemi­a­jat­telua: Tehokku­usa­jat­telu on resilienssin vas­tako­h­ta. Mik­si ylläpitää kah­ta munuaista, kun yhdel­läkin pär­jää? Tämä tapah­tuu armot­tomas­sa kil­pailus­sa kun ympäristö on vakaa, he jot­ka eivät käytä juuri sen­hetkisen kil­pailuym­päristön kannal­ta opti­maal­is­in­ta ratkaisua putoa­vat pois pelistä. Kun ympäristö ei ole enää vakaa, täl­löin astuu mukaan myös adop­tiokyky ja resilienssi. 

    Huonos­ti olisi voin­ut men­nä vaikka­pa pan­demi­an aikana tai suezin kana­van tukkeudut­tua jos ruuan­tuotan­to olisi 100% alis­tet­tu globaalille kil­pailulle kuten mon­et ovat halun­neet. Muis­tan usei­ta henkilöitä jot­ka ovat vakavis­saan ehdot­ta­neet että Suomes­sa pitäisi lopet­taa maat­alouden tukem­i­nen ja vain naut­tia siitä kuin­ka muiden maid­en oma tuki maat­aloudelle las­kee ruuan kulut­ta­jahin­taa keinotekoisen alas.

    Vastaa

  3. Osmo: “Yhdys­val­tain heikko kil­pailukyky johtuu dol­lar­in yliar­vos­tuk­ses­ta. Se taas johtuu dol­lar­in ase­mas­ta on kan­sain­välisenä reser­vival­u­ut­tana. Kun Sveitsin ase­ma rahan tur­vasa­ta­mana nos­ti Sveitsin fran­gin arvon pil­vi­in ja uhkasi tuho­ta maan matkailun ja teol­lisu­u­den, maa ryhtyi alen­ta­maan val­u­ut­tansa arvoa. Niin kan­nat­taisi Yhdys­val­to­jenkin tehdä, jos kaup­patase olisi se ongelma.”

    En ole tästä argu­men­tista kovin vaku­ut­tunut. Jos käy niin, että ulko­maiset keskus­pankit ham­straa­vat dol­lar­it val­u­ut­tavaran­toi­hin­sa, tämän pitäisi vähen­tää USA:ssa kier­rossa ole­via dol­lare­i­ta ja siten alen­taa inflaa­tio­ta. Sil­loin inflaa­tio­ta targe­toivan keskus­pankin pitäisi peri­aat­teessa kumo­ta efek­ti löy­sem­mäl­lä rahapoli­ti­ikalla. Täl­lä het­kel­lä inflaa­tio on vielä USA:ssa yli Fedin tavoit­teen (johtuen ehkä osit­tain vielä siitä, että pan­demi­an alku­vai­heessa Fedin rahapoli­ti­ik­ka oli liian löysää).

    Vastaa

    1. Dol­lar­in kysyn­tä nos­taa dol­lar­in hin­taa ja alen­taa siten Yhdys­val­tain teol­lisu­u­den kil­pailukykyä. Rahaa­han hei­dän pankkisek­torin­sa osaa luo­da ilman keskus­pankki­akin, vrt sub­prime lainat.

      Vastaa

      1. Soin­in­vaar­alle tiedok­si että sub­prime lainat oli­vat liit­to­val­tion omis­tamien pankkien Fan­nie Maen ja Fred­die Macin takaamia asun­tolu­ot­to­ja vähä­varaisille ihmisille. Kri­isi olisi itse asi­as­sa voitu vält­tää jos Fed olisi nos­tanut korko­ja. Näin ei tapahtunut.

      2. Yhdys­val­tain teknolo­giasek­tori, kuten mag­ni­fi­cient sev­en ja kaik­ki muut teknofir­mat ylläpitävät USAn uskot­tavu­ut­ta. Kova pörssi pönkit­tää dol­lar­ia, ei joil­lain auton­va­lmis­ta­jil­la tuos­sa skaalas­sa oo mit­tään jakoo eikä paljoo merkitystä

      3. Osmo: “Dol­lar­in kysyn­tä nos­taa dol­lar­in hin­taa ja alen­taa siten Yhdys­val­tain teol­lisu­u­den kilpailukykyä.”

        Point­ti­ni oli, että Fedin nimeno­maan pitäisi myös säätää dol­lar­in tar­jon­taa vas­taa­maan kysyn­tää niin, että dol­lar­in hin­ta pysyy tavoit­teessa. Tässä siis hin­nal­la tarkoi­tan dol­lar­in sisäistä hin­taa eli hin­taa suh­teessa koti­markki­noiden tuot­teisi­in ja palvelui­hin (kos­ka Fedil­lä on 2%:n inflaa­tion­tavoite). Toki ulkoinen hin­ta, eli hin­ta suh­teessa vieraiden maid­en val­u­ut­toi­hin, ei ole sama asia, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä val­u­ut­takurssien liikkei­den pitäisi suun­nilleen vas­ta­ta niiden val­u­ut­ta-aluei­den inflaa­tioiden ero­tus­ta (ostovoima­pari­teet­ti­teo­ria).

      4. Soin­in­vaar­alle kysymys että että usko että Trump edes tietää että Euroopas­sa on korkea autovero ja arvon­lisäveron autoille. Yhdys­val­lois­sa kun ei ole val­takun­nal­lista autoveroa. Tuo­hon Ros­mon kom­ment­ti­in että Yhdys­val­tain katuku­vas­sa liikkuu paljon sak­salaisia ja japani­laisia auto­ja johtuu hin­ta laatu suh­teesta. Esimerkik­si ben­san hin­ta on Euroopas­sa ja Japanis­sa kalli­im­paa kuin Yhdys­val­lois­sa tästä syys­tä Euroopan ja Japanin auto­te­ol­lisu­us on joutunut jo ensim­mäisen öljykri­isin jäl­keen kehit­tämään vähäpätöisiä auto­ja. Yhdys­val­tain auto­te­ol­lisu­us on kokenut tässä välin kak­si lik­vidi­teet­ti kri­isiä jon­ka yhtey­dessä veron­mak­sa­jat jou­tu­i­v­at mak­samaan kyseis­ten fir­mo­jen tap­pi­ot. Ja mie­lenki­in­toisia on se että ne koski­vat samo­ja firmoja.

      5. Soin­in­vaar­alle kysymys että eikös Sin­ga­poren eläke­jär­jestelmä ole vain tarkoitet­tu Sin­ga­poren kansalaisille? Sin­ga­pores­sa asu­vat ulko­maalaiset eivät pääse tuon eläke­jär­jestelmän piiriin.

      6. Soin­in­vaar­alle tiedok­si että tuo Patri­ot­ic Act on kor­vat­tu USA Free­dom Actil­la. Tuo­ta tietoli­iken­n­ev­erkko­ja valvoo NSA jota taas valvoo Yhdys­val­tain puo­lus­tus­min­is­ter­iö Pen­ta­gon. Patri­ot­ic Act säädet­ti­in Pernarut­tokir­je isku­jen ja Syysku­un 11. päivän isku­jen jälkeen.

    2. Ossi Sare­so­jalle kom­ment­ti­na että yksi syy mik­si Richard Nixon päät­ti yksipuolis­es­ti irtau­tua Bret­ton Woodsin jär­jestelmästä oli se että Yhdys­val­tain ulko­maankaup­pa oli muut­tunut ali­jäämäisek­si sit­ten 1960-luvun lop­un. Tähän vaikut­ti Japanin ja Sak­san liit­to­tasaval­lan voimakas taloudelli­nen kasvu. Näi­den val­tioiden keskus­pankit alkoi­vat vai­h­taa dol­lare­i­ta kul­taan. Kos­ka dol­lari oli kiin­nit­tyy kul­taan ja kul­lan kysyn­tä kasvoi niin siinä samal­la dol­lari revalvoi­tui. Nixonin tavoit­teena oli devalvoi­da dol­lari. Trumpin tavoit­teena on vahvis­taa dol­lar­ia mut­ta kuten Osmo Soin­in­vaara tote­si se heiken­tää Yhdys­val­tain teol­lisu­u­den kilpailukykyä.

      Vastaa

      1. Yhdys­val­to­jen oikeis­ton kuplas­sa liit­to­val­tio­ta ja keskus­pankkia on jo pitkään syytet­ty “dol­lar­in arvon rom­ah­dut­tamis­es­ta”, englan­niksi käytetään ter­miä “cur­ren­cy debasement”.

        Mut­ta siis käytän­nössä todel­lisu­udessa kau­pan lib­er­al­isoin­ti ja dol­lar­in arvon nousu (ei siis lasku, kuten oikeis­to puhuu) suh­teessa vain esti ihmisiä huo­maa­mas­ta koti­maista inflaa­tio­ta. Kiinan tuotan­to las­ki monien tuot­tei­den hin­to­ja, eli tapah­tui deflaa­tio, mut­ta samaan aikaan palkko­jen stag­naa­tio ja koti­mais­ten hin­to­jen inflaa­tio esti ihmisiä havait­se­mas­ta inflaa­tio­ta, sil­lä lasken­nalli­nen inflaa­tioko­ri. Kaik­ki tääl­lä toiv­ot­tavasti tietävät, että inflaa­tio on vain aggre­gaat­ti eikä mitään absolu­ut­tista inflaa­ti­olukua edes ole vaan jokaiselle ihmiselle voidaan laskea oma uni­ik­ki inflaa­ti­oluku kulu­tuk­seen perustuen pysyi kohtu­ullise­na vah­van dol­lar­in ja hal­van ulko­maan tuon­nin ansios­ta. Tässä sivuhuomiona esimerkik­si Suomes­sa jos asun­to­jen vuokrat nou­se­vat yleis­in­flaa­tio­ta nopeam­min, niin moni vuokral­la asu­va kokee PALJON kovem­man inflaa­tion kuin mitä inflaa­tioko­ri tulee ker­tomaan, sil­lä vuokrat ovat siel­lä todel­la pienel­lä pain­ol­la, onko joku 10%, en jak­sa tark­istaa, mut­ta har­va vuokral­la asu­va mak­saa vain 10% net­to­tu­lois­taan vuokraan. Min­un pitäisi esimerkik­si henkilöko­htais­es­ti tien­ata yli 7000 €/kk net­tona jot­ta vuokra­menoni oli­si­vat 10% menoista, eli myön­nän nyt tässä etten sijoitu Suomen suu­rit­u­loisim­paan desiiliin.

        Mut­ta siis oikeis­to on väärässä todel­la pahasti, mut­ta samoin kyl­lä Suomes­sa ja muual­la mon­et vira­nomaiset käyt­tävät inflaa­ti­olukua hyvin harhaut­taval­la taval­la. Ihan rehellisyy­den nimis­sä inflaa­tio pitäisi laskea vähin­tää 3–5 viidel­lä eri koril­la, pien­i­t­u­loinen vuokral­la asu­va, suu­rit­u­loinen velkainen omako­ti­a­su­ja, suu­rit­u­loinen vela­ton omako­ti­a­su­ja jne. ymmär­rätte ehkä pointin. Näille syn­ty­isi usein hyvin eri­laisia inflaa­ti­olukemia. Mut­ta Suomes­sa eli­it­ti usein tarkoituk­sel­la koit­taa harhaut­taa pieni- ja keski­t­u­loisia työ­muu­ra­haisia, ja samaan aikaan vähin­tään 50% kansas­ta ei todel­lakaan tiedä miten koko inflaa­tio las­ke­taan käytän­nössä, eli ei tiedä tätä asi­aa mitä tässä kuvaan. Oikeas­t­aan uskaltaisin veika­ta, etteivät Orpo tai Purra kumpikaan osaisi myöskään selit­tää miten inflaa­ti­oluku muo­doste­taan käytännössä.

      2. Rahul Somani, mut­ta tuo ei näytä kauheasti liit­tyvän siihen, mitä sanoin. Toki dol­lar­in hin­nan sit­o­mi­nen kul­taan oli var­maankin huono idea, mut­ta se on jo kauan men­nyt­tä aikaa.

    3. Ossi Sare­so­jalle kom­ment­ti­na että käytän­nössä senkin jäl­keen kun dol­lari irrotet­ti­in Kul­takan­nas­ta 1971 on dol­lari edelleen ollut reservi val­u­ut­ta ja juuri tästä syys­tä dol­lar­in arvol­la on ollut merkit­tävä rooli maail­man­taloudessa. Itse asi­as­sa kyl­lä kul­takan­nan palu­us­ta on myös Yhdys­val­lois­sa puhut­tu viime aikoina. Viimek­si finanssikri­isin aikana .

      Vastaa

      1. Rahul Somani, joo, mut­ta poinn­ti­ni oli se, ettei ainakaan mulle ole selvää, että reser­vival­u­u­tan suurem­pi kysyn­tä nos­taisi sen arvoa, jos sen keskus­pank­ki targe­toi inflaa­tio­ta (tai muu­ta vas­taavaa suuret­ta). Keskus­pank­ki voi aina paina rahaa lisää niin paljon kuin ulko­maiset keskus­pankit sitä halu­a­vat hamstrata.

    4. Ossi Sare­so­jalle kom­ment­ti­na että keskus­pank­ki voi painaa lisää rahaa mut­ta sille on rajansa. Vuo­den 2008 finanssikri­i­sistä Yhdys­val­tain, Englan­nin ja Euroopan keskus­pankit pain­oi­vat rahaa markki­noille ja pitivät korko tason nol­las­sa. Tässä välis­sä ei syn­tynyt inflaa­tio­ta. Ja täl­lä poli­ti­ikalla men­ti­in vielä eteen­päin kunnes tuli pan­demia ja Ukrainan sota. Yhdys­val­lois­sa pan­demi­an jäl­keen säädet­ti­in iso­ja elvy­tys­paket­te­ja liit­to­val­tion toimes­ta jot­ka kiihdyt­tivät inflaa­tio­ta. Euroopas­sa inflaa­tio­ta kiihdyt­ti Venäjän hyökkäys Ukrainaan joka nos­ti ener­gian hin­taa. Ensim­mäistä ker­taa sit­ten 1970-luvun inflaa­tio tuli takaisin. Ain­oa tapa tap­paa se on korko­jen nos­to. Seteli elvy­tyk­selle tulee aina kat­to vastaan

      Vastaa

      1. Rahul Somani: “keskus­pank­ki voi painaa lisää rahaa mut­ta sille on rajansa […] Seteli elvy­tyk­selle tulee aina kat­to vastaan”

        Ei, sille ei ole mitään rajaa tai kat­toa. Keskus­pank­ki voi painaa käytän­nössä rajat­toman määrän rahaa käytän­nössä nol­lakus­tan­nuk­sel­la. Kyse on ain­oas­taan valin­nas­ta, kuin­ka paljon painaa rahaa.

        “Vuo­den 2008 finanssikri­i­sistä Yhdys­val­tain, Englan­nin ja Euroopan keskus­pankit pain­oi­vat rahaa markki­noille ja pitivät korko tason nol­las­sa. Tässä välis­sä ei syn­tynyt inflaatiota.”

        Inflaa­tio­ta ei syn­tynyt, kos­ka keskus­pankit val­it­si­vat painaa liian vähän rahaa. Fiat-rahaa paina­va keskus­pank­ki kyl­lä pystyy aina luo­maan inflaa­tio­ta paina­mal­la tarpeek­si rahaa. Jos näin ei olisi, voi keskus­pank­ki aina vain kas­vat­taa QE-ohjel­maansa, kunnes rahan­painan­nan tuloil­la (seignior­age) voisi kokon­aan rahoit­taa val­tion ja vero­tus voitaisi­in lopet­taa. Tosi­asi­as­sa, se olisi liian hyvää ollak­seen tot­ta ja inflaa­tio­tavoite saavutet­taisi­in jo paljon ennen noin suur­ta QE-ohjel­maa. Kyse oli siis tosi­aan vain siitä, että keskus­pankit val­it­si­vat tiukan (ei siis löysän) rahapoli­ti­ikan. Mitään todel­lista rajoitet­ta saavut­taa inflaa­tio­tavoite ei ollut, ellei tähän laske psykol­o­gisia tai insti­tu­tion­aal­isia rajoitteita.

  4. “Yhdys­val­tain valt­tiko­rt­ti­na ovat asei­den ja suuren markki­na-alueen lisäk­si monop­o­lis­tiseen ase­maan päässeet Face­bookin ja X:n kaltaiset yri­tyk­set, joiden avul­la voi ohjail­la ihmis­ten ajastuksia.”

    Venäjäl­lä vk ja tg. Kiinas­sa wechat ja doujin.
    Fb, ig & X on tääl­lä meillä.

    Vastaa

    1. Ja kukas niitä lärvikir­jaa, X:ää jne kyt­täys- ja manip­u­loimisvir­i­tyk­siä nyt pakot­taa käyt­tämään? Oikein hyvin tulee toimeen ilmankin, van­hanaikaisil­la sähkö­posti- ym vies­timil­lä — tai vaik­ka ihan kir­je­pos­til­la ja lehtiä luke­mal­la. Ongel­mana tietysti se, että niitä käyt­tämäl­lä pitää välil­lä aatel­la ihan ite (niinkuin Jope R. tapasi sanoa).

      Vastaa

      1. J. Jör­gense­nille kom­ment­ti­na että sähkö­posti palveluista suurin osa on amerikkalaisia joten niiden vält­tämi­nen on mah­do­ton­ta. Ellei sit­ten siiry käyt­tämään kiinalaisia sovel­luk­sia jot­ka ovat vakoilulaitteita.

      2. Yhdys­val­lois­sa on oikein laki (patri­ot­ic act tai jotain sel­l­aista) siitä, että tietoli­iken­nepalvelui­ta tar­joavien on annet­ta­va vira­nomaisille pääsy viestitään.

      3. Onhan se poli­isin teleku­un­telu käytössä Suomes­sakin. Päästä-päähän-salauk­sel­la sen voi ohit­taa ainakin kunnes EU pakot­taa ne takaovet.

    2. Ja Jenkeil­lä on truth social. 

      Tätä ei var­maan enää kan­na­ta väheksyä. Aiem­min ei voin­ut lada­ta kuin Jenkeis­sä, mut­ta on nyt tääl­läkin ladat­tavis­sa. Ehdot­taa ensin lisäämään trumpin, van­cen ym. ja tämän jäl­keen suosit­telee ryh­miä “MAGA”, “GUNS & AMMO”, “PATRIOT MADE” ym. 

      Ja mon­es­sa muus­sa somes­sa kun feedi­in tulee mitä tahansa, niin tääl­lä feedi­in tulee kir­jaimel­lis­es­ti TOTUUKSIA.

      Tuo­ta on vähän pakko seu­ra­ta ainakin medi­as­sa, kun Trump­pi on ilmoit­tanut, että julkaisee ain­oas­taan tuol­la ja viestit voivat tul­la toisille alus­toille merkit­täväl­lä viiveellä.

      Vastaa

  5. “Talousti­eteistä jotain ymmärtävät pitävät tulle­ja haitallisi­na kaikille. Tässä ei ole kuitenkaan koko totuus.”

    Riip­puu talousti­eteil­i­jästä. Ympäristö­talousti­eteil­i­jät ovat näh­neet tulleis­sa hyö­tyjäkin. Tul­lit­to­muus lisää ylipäätään globaalia kulu­tus­ta, ja suun­taa polt­toaineku­lu­tus­takin verot ohit­tavi­in asioi­hin, kuten globaali­in meriliikenteeseen.

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki to:lle kom­ment­ti­na että moni ympäristö­talousti­eteil­i­jä ei ole val­tavir­ran talousti­eteen koulukun­nan edus­ta­jia. Näille ympäristö­talousti­etei­jöille ei ‑mate­ri­al­isti­nen yhteiskun­ta on jonkin­lainen utopisti­nen ihan­netalous malli. En usko että moni ympäristö­talousti­eteil­i­jä suos­tu­isi asumaan itsekään hei­dän visioimas­sa ei-mate­ri­al­lis­tisessä ympäristöy­hteiskun­nas­sa. Linkolan elämän tyyli näyt­täy­tyi kaukaa romant­tiselta maalaiselämältä mut­ta sen kokem­i­nen todel­lisu­udessa oli kaukana romantiikasta.

      Vastaa

    2. Kulu­tus itsessään yleen­sä kat­so­taan talousti­eteessä hyväk­si eikä pahak­si asi­ak­si. Itseasi­as­sa sehän on (jo melkein määritelmän mukaan) talouden tavoite. Sil­lä voi toki olla huono­ja vaiku­tuk­sia kuten vaik­ka saastei­ta (mihin ehkä viit­t­a­sit mer­ili­iken­teel­lä), mut­ta tul­lit ovat aika epä­tarkkatyökalu niiden vähen­tämiseen (pl. ehkä esim ilmastotullit).

      Vastaa

    3. Talous on täyn­nä eri­laisia tas­apain­ovuorovaiku­tuk­sia. Kaiken­laiset sään­te­ly- ja vero­muu­tok­set aiheut­ta­vat muu­tok­sia tas­apain­oon, mut­ta mikä tun­tuu ole­van varsinkin talousti­eteil­i­jöille ja kvar­taal­i­talousti­etäjille vaikeaa käsit­tää, on se että uusi tas­apaino ei syn­ny vält­tämät­tä 3 kk tai 2 vuodessakaan. Samoin sään­te­ly­muu­tok­sil­la on mah­dol­lista tuho­ta teol­lisu­u­den alo­ja, jot­ka eivät palaa enää vaik­ka sään­te­ly palautet­taisi­in entiseen, sil­lä kil­pail­i­jat vievät markki­nat, ja vapaakaup­pa lib­er­al­is­min aikakaut­e­na jos korkean teknisen alan kil­pail­i­jat aja­vat koti­maisen konkkaan erinäi­sistä syistä kil­pail­i­jat täyt­tävät tämän markki­naty­hjiön, eikä siihen syn­ny enää uut­ta koti­maista tilalle ellei sit­ten asete­ta ihan järkyt­täviä suo­jat­ulle­ja. Yhtäkkiä asetet­ta­vat suo­jat­ul­lit voivat aiheut­taa pahan shokin talouteen, sil­lä jonkin­lainen uusi tas­apaino on jo syn­tynyt kym­me­nien vuosien markki­nal­ib­er­al­is­min ansios­ta. Nykyi­nen tas­apaino ei ole kuitenkaan läh­eskään lop­ulli­nen, vaan on hakeu­tu­mas­sa hitaasti mut­ta var­masti kohti uus-aris­tokraat­tista omis­tuk­sen keskit­tymistä sen vuok­si, että peruselinkus­tan­nuk­set ovat todel­la korkeat ja vero­tuk­sen pain­opiste on vah­vasti ansio­tu­lois­sa eikä pääo­mat­u­lois­sa. Vero­tuk­sen rakenne ja sään­te­lyn rakenne vain suosii eri­tyisen paljon omaisu­u­den keskit­tymistä, mut­ta kos­ka talousih­miset eivät ymmär­rä tas­apain­oilmiöitä vaan keskit­tyvät abstrak­tei­hin teo­reet­tisi­in mallei­hin ja “laf­ferin käyri­in” niin todel­lisu­u­den hah­mot­ta­mi­nen ja mallint­a­mi­nen ei onnis­tu. Laf­ferin käyrä ja esimerkik­si tar­jon­ta­puolen teo­ri­at työvoiman tar­jon­nas­ta ja kysyn­nästä ovat esimerkke­jä tas­apain­oilmiöistä, mut­ta näi­den sovelt­a­mi­nen ja tulk­in­ta ovat todel­la uni­ikin lapsel­lisel­la tasolla.

      Esimerkik­si Ruot­sia kiitel­lään jatku­vasti hyvänä esimerkkinä vaik­ka mis­tä, mut­ta tämähän ei koskaan johdu Ruotsin val­u­u­tas­ta. Ruotsin kru­unu on ollut näin edulli­nen viimek­si vuon­na 2009, mitäköhän sil­loin tapah­tui, ja mitäköhän hyö­tyä kel­lu­vas­ta val­u­u­tas­ta voisi olla ruot­salaiselle vien­ti­taloudelle? Siinä on tul­lut roimasti lisää kil­pailukykyä, suo­ma­lainen teol­lisu­us kat­soo tätä kateel­lise­na ja koit­taa tois­taa saman palkko­ja alen­ta­mal­la ja mur­ta­mal­la ammat­tili­itot. Mut­ta Suomes­sa Eurosta keskustelu on tabu, sen sijaan kaik­ki hoke­vat kuin­ka Euro on niin hyvä ja mah­ta­va, ja kuin­ka on hyvä ja hieno asia että Suo­mi lopet­taa kaiken kau­pan Venäjän kanssa samaan aikaan kun moni muu EU-maa ostaa entiseen tahti­in venäläisiä tuot­tei­ta. Ei ole mikään ihme että Suo­mi sukeltaa, meil­lä kun on todel­la huono eli­it­ti. Ruotsin eli­it­ti pär­jää sen vuok­si, että se osaa parem­min huole­htia yhteiskun­nan kokon­aise­dus­ta pelkän sokean ide­al­is­min sijas­ta, toisin kuin suo­ma­lainen eli­it­ti vaikut­taa ole­van lyhyt­näköistä, tyh­mää ja ahnet­ta suh­teessa ruot­salaiseen eli­it­ti­in. Mut­ta tämä kään­netään Suomes­sakin niin, että kaik­ki johtuu vain vero­tuk­ses­ta. Samoin muuten Ruot­sis­sa on onnis­tut­tu sovelta­maan jol­lain taval­la kestäväl­lä taval­la anglo-amerikkalaista velkat­alout­ta, mut­ta Suomes­sa sen sijaan eli­it­ti ja FIVA päät­tivät, että kova velka­kuri kansalle pitää talouden pyörimässä ja lop­putu­lok­se­na nyt suuret kan­sain­väliset sijoit­ta­jat omis­ta­vat merkit­täviä määriä asun­to­ja. Tämänkin [eli­itin] idi­o­tismin huonot vaiku­tuk­set näemme tas­apain­oe­fek­teinä vas­ta tulev­ina vuosikym­meninä kun asun­top­u­la kaupungeis­sa real­isoituu, mut­ta saimme silti kovat asun­to­jen hin­nat tän­nekin. Mut­ta Orpolle ja Purralle oli markki­na­fun­da­men­tal­is­mi tärkeäm­pää kuin asun­tomarkki­noiden pitkän aikavälin tas­apain­os­ta huole­htimi­nen ja tulee rasit­ta­maan Suomen kan­sain­välistä kilpailukykyä.

      Vastaa

  6. Tulleista olisi hyvä olla rehelli­nen. EUn tul­lit USAn tuon­nille ovat korkeam­mat kuin USAn tul­lit EUsta tuon­nille (Trump voi muut­taa tilanteen tiet­ty tältä osin). Jos tässä joku tulliso­dan on aloit­tanut niin se olemme me. Euroopas­sa auton osta­jat tosi­aan taita­vat kat­soa hin­taa ja sik­si eivät juuri osta USAs­ta tuo­tu­ja auto­ja niis­sä nimit­täin on eri­tyisen paljon tul­lia. Ekon­o­mistit tup­paa­vat sanomaan että tul­lit aset­ta­van maan kulut­ta­jat mak­sa­vat tul­lit. Kuin­ka paljon me EU koti­taloudet kär­simme EUn aset­tamista tulleista?

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki Ros­molle kom­ment­t­ian että Euroopan union­in kulut­ta­jat eivät kulu­ta paljonkaan amerikkalaisia kulu­tus­tuot­tei­ta joten nuo EU:n tul­lit eivät näy Euroopan union­in kulut­ta­jien kukkarossa. Euroopan union­in kulut­ta­jat osta­vat enem­män kulu­tus­tavaroi­ta Kiinasta.

      Vastaa

    2. Näin­hän se on, mut­ta todel­lises­sa suos­sa ilman tulle­ja ollaan Kiinalais­ten kanssa. Mar­rasku­us­sa ihmettelin Pekingis­sä kuin­ka Xiaomin SU7 huip­pumalli, joka vas­taa suori­tusar­voil­taan n. Porschen Tay­canin ylem­piä malle­ja ja oli myös ainakin uute­na hyvin laadukkaan oloinen, oli hinnal­taan noin 40kE !

      Vastaa

    3. EU:n tul­lit ovat korkeam­mat lähin­nä maat­alous­tuot­tei­den osalta. En toki sinän­sä puo­lus­ta niitä, mut­ta ne eivät ole niin suuri asia. Trumpin kaavailemat tul­lit oli­si­vat paljon suurem­mat, mut­ta ne saat­ta­vat toki olla vain puhetta.

      Vastaa

      1. Ossi Sare­so­jalle kom­ment­ti­na että Euroopan unioni on nimeno­maan aset­tanut amerikkalaisille maat­alous­tuot­teille vas­ta tulle­ja. Maat­alous­tuot­teet ovat itse asi­as­sa Yhdys­val­tain suurin vien­ti artikke­li. Myös Kiina on aset­tanut amerikkalaisille maat­alous­tuoteille vastatulleja

      2. Jaa. Voi olla ettei tuo tul­lien ver­tailu ole ihan suo­ravi­ivaista ja yksikäsit­teistä. Min­un selvi­tys­ten mukaan meil­lä on huo­mat­tavasti kireäm­mät tul­lit USAs­ta tuo­duille autoille kuin mei­dän sinne viemille. Lisäk­si, havain­not maas­tossa tukee tätä: USAs­sa näkyy katuku­vas­sa kohtu­ullisen paljon sak­salaisia auto­ja, mut­ta meil­lä on USA merkke­jä lähin­nä vain Tes­lo­ja jot­ka nekin valmis­te­taan täällä.

      3. Min­un selvi­tys­ten mukaan meil­lä on huo­mat­tavasti kireäm­mät tul­lit USAs­ta tuo­duille autoille kuin mei­dän sinne viemille.

        Onko­han noin? Et kai vain sekoi­ta keskenään tulle­ja ja autoveroa, joka on sama myös Europas­sa valmis­te­tu­ille autoille — tai arvon­lisäveroa, jon­ka Trump ilmeis­es­ti tahal­laan sekoit­taa tulliin.

      4. EU:n tul­lit:
        Pas­sen­ger Cars (includ­ing SUVs): 10% import duty.
        Light Trucks & Pick­up Trucks: Typ­i­cal­ly 22% import duty.

        USA:n tul­lit:
        Pas­sen­ger cars: 2.5% import duty
        Pick­up trucks: 25% import duty

  7. Ei USA:n auto­te­ol­lisu­us mitenkään kri­i­sis­sä ole, onhan heil­lä Tes­la, vaik­ka maine vähän kol­hi­in­tunut eräistä syistä, ei se ole auton vika vaan tehtaiden omistajan.

    USA:lla on markki­na­jo­hta­ju­us tietokonei­den ym lait­tei­den käyt­töjär­jestelmi­in ja pilvipalveluihin.

    Vastaa

    1. Sil­fver­bergille kom­ment­ti­na että Yhdys­val­tain auto­te­ol­lisu­us on men­nyt kak­si ker­taa läh­es konkurssi­in mut­ta pelastet­tu veron­mak­sajien rahoil­la. Tes­la on täl­lä het­kel­lä ain­oa kru­u­nun­jalokivi miten jenkeil­lä on auto­te­ol­lisu­u­den kohdal­la .Pääasi­as­sa kaik­ki jenkeis­sä myy­dyt autot ovat tuon­ti­au­to­ja. Oletko oike­as­sa että Yhdys­val­lat on a on markki­na­jo­hta­ja tietokonei­den lait­tei­den käyt­töjär­jestelmis­sä ja pil­vipalveluis­sa mut­ta nämä fir­mat työl­listävät vähem­män kuin mitä raskas­te­ol­lisu­us aikoinaan työl­listi. Toisek­si näi­den IT puolen tekni­nen vaa­timus tarvit­see diplo­mi-insinöörin koulu­tuk­sen. Yhdys­val­tain koulu­jär­jestelmä ei ole tuot­tanut tarpeek­si diplo­mi-insinööre­jä mitä se tuot­ti noin 40 vuot­ta sit­ten. Suurin Yhdys­val­tain diplo­mi-insinöörit ovat intialaisia IT osaajia.

      Vastaa

  8. Sitä “fuskaus­ta” har­ras­taa Suomikin, yri­tys­tukia on jos jonkin­laista. Niin tekee jenkit ja euroop­palaisetkin. Se ei siis selitä mik­si muut pär­jää ja Euroop­pa ei.

    Tämä sen sijaan selittää:

    Jenkkipoi­ka painaa duu­nia 1.5 ker­taa enem­män tun­te­ja kun euroop­palainen, viet­tää vähem­män lomapäiviä, jenkkien AY-liike on heikko, työt­tömyys­tur­va niin huono että on pakko olla töis­sä (työt­tömyyspros­ent­ti on muuten 4 siel­lä juuri nyt), ter­vey­den­huolto niin huono että töi­hin on men­tävä vaik­ka kissasi onkin juuri kuollut.

    Näin se kansakun­nan vau­raus syn­tyy. Työl­lä. Sitä voi sit­ten käyt­tää kaik­keen mukavaan, kuu­len­toi­hin ja ydi­na­seisi­in (Jenkkien BKT per capi­ta on 1.5‑kertainen Euroop­paan näh­den ja ennuste on Euroopan osalta karmea).

    Kiinas­sa­han meno on saman­laista, mut­ta potenssi­in kaksi.

    Euroop­pa taasen hyggeilee ykkös­lu­okas­sa suo­raan kohti tuhoa. Kaikil­la on mukavaa olla tekev­inään etätöitä ja lomail­la kuusen juurel­la daiquire­ja siemaillen vielä vähän aikaa.

    Hajahuomiona se että ei se Suezin kana­van tukkeu­tu­mi­nen mikään ongel­ma ole. Afrikan ympäri voi kiertää edelleenkin, aikaa kuluu vain viikko-pari enem­män. Itse asi­as­sa suurem­mat lai­vat tekevät tämän jo nyt kun eivät mah­du kanavaan.

    Vastaa

    1. Jori A. Puskalle kom­ment­tin että vaik­ka EU pois­taisi kaik­ki tul­lit amerikkalaisille autoille, kevyet kuor­ma-autoille ja lava-autoille ei niiden myyn­ti Euroopas­sa lisään­ny. Etelä-Korea nos­ti Trumpin ensim­mäisel­lä kaudl­la lava-auto­jen kiin­tiötä 20 000 johon siihen 50 000 vuon­na 2018 mut­ta yksikään tuos­ta 20 000 kiin­tiöstä ei ole myy­ty Kore­as­sa kokon­aisu­udessa. Tämä ker­too sen että hin­ta / laa­tusuhde on tärkein tek­i­jä amerikkalais­ten auto­jen ulko­maankau­pas­sa eikä mikä on tul­li­mak­su­jen pros­ent­ti. Myyn­ti ei kas­va vaik­ka tul­lit pis­tetään nol­laan. Ongel­ma on amerikkalais­ten auto­jen rakenteissa.

      Vastaa

  9. Mon­et maat, ehdot­tomasti tärkeimp­inä Kiina ja Sak­sa, pitävät yllä jatku­vaa vai­h­to­taseen yli­jäämää. Otta­mat­ta nyt kan­taa tul­lien puoles­ta ja vas­taan, niin tämä jatku­va epä­ta­sopaino tarkoit­taa, että maail­mankaup­pa ei ole ollutkaan niin “vapaa­ta” kuin yleis­es­ti ajatel­laan. Tul­lit eivät ole ain­oa keinoa oman maan talouden ja jär­jestelmän suo­jelemisek­si vaan sitä voidaan tehdä myös esim. teol­lisu­us­poli­ti­ikalla “kil­pailukyvyn” nimissä. 

    Olen ehdot­tomasti vas­taan Musk/Trump-hallinnon tekno­fa­sis­mia, mut­ta tämä tul­lit ja vapaa kaup­pa ‑asia on mon­imutkaisem­pi kuin mitä nyt medi­as­sa keskustel­laan. Hallinnon tuot­ta­man kaaok­sen ja metelin keskeltä on hyvä myös erot­taa järkeväm­pää argu­men­toin­tia, kuten seu­raa­va kirjoitus:

    Want Free Trade? May I Intro­duce You to the Tariff.
    By Robert E. Lighthizer
    Mr. Lighthiz­er, the author of “No Trade Is Free: Chang­ing Course, Tak­ing On Chi­na, and Help­ing America’s Work­ers,” was the U.S. trade rep­re­sen­ta­tive in the first Trump administration.

    “https://www.nytimes.com/2025/02/06/opinion/tariff-free-trade-new-system.html”

    Vastaa

    1. Sak­sas­sa ja Kiinas­sa on korkea sääs­misas­te ja siitä käytän­nössä aina seu­raa vai­h­to­taseen yli­jäämä. Tehdään kovasti töitä, mut­ta ei oste­ta mitään.

      Kiina tekee paljon muu­takin, mut­ta jos maas­sa säästetään ihan hul­lu­na, niin vaikea sitä vai­h­to­taset­ta on saa­da pakkaselle kun ei oste­ta ulko­mail­lakaan mitään. Vas­taavaati kun Trump potkaisee liit­to­val­tion velka­an­tu­misen huip­pu­un­sa, vai­h­to­taseen ali­jäämä tullee kas­va­maan entisestään.

      Vastaa

      1. Kiinas­sa korkea säästämisas­te johtuu luotet­ta­van eläke­jär­jestelmän puut­teesta. Eläke­jär­jstelmä, joka perus­tuu etukäteis­säätämiseen meil­lä nou­datet­ta­van ketjukir­je-peri­aat­teen sijas­ta, johtaa val­tavaan vai­h­to­taseen yli­jäämään, joten sel­l­ainen on mah­dolli­nen vain pienelle osalle mai­ta. Aasi­as­sa, esimerkik­si Sin­ga­pores­sa, on täl­lainen eläkejärjestelmä,

      2. Toinen syy korkealle säästämisas­teelle on myös se, että kulut­ta­jasek­tori pakote­taan säästämään, että yri­tyssek­tori voi investoi­da. Kiinan rahoi­tus­markki­nathan eivät ole avoimet vaan tiukasti Pekingin kon­trol­lis­sa ja täl­lä tavoin keskushallinto säätelee aset­ta­maansa bkt-tavoitet­ta. Kiinas­sakin paikall­ishallinto ja val­tio-omis­teiset yri­tyk­set ovat rajusti velka­an­tuneet, vaik­ka vai­h­to­tase on vah­vasti yli­jäämäi­nen. Tämä johtuu juuri siitä, että bkt-tavoite on täytet­tävä investoin­tien ja vien­nin kaut­ta, ja tämä onnis­tuu vain jos kulut­ta­jil­ta siir­retään rahaa yrityksille.

        Trumpin holti­ton velka­an­tu­mi­nen tulee vaikut­ta­maan vai­h­to­taseeseen vain, jos maa velka­n­tuu ulko­maille. Mak­sa­jak­si voi pan­na myös oman maan kotitaloudet.

      3. Osmo, säästämisen ei ole pakko johtaa vai­h­to­taseen yli­jäämään. Vai­h­to­tase on yhtä kuin säästämisen ja investoin­tien ero­tus. Niin­pä säästämisen lisäämi­nen voi joko siirtää vai­h­to­taset­ta posi­ti­iviseen suun­taan tai lisätä investoin­te­ja. Koko maail­man vai­h­to­tase on toki pakosti pyöreä nol­la, mut­ta maail­man säästö­jen lisäämi­nen olisi mah­dol­lista, jos myös investoin­nit kas­vaisi­vat vas­taavasti. Lisäin­vestoin­nit voisi­vat olla jopa hyvä asia taloudelle (joskin on toki mah­dol­lista myös yli-investoida).

        Mulle ei myöskään ole selvää, että eläke­jär­jestelmä vält­tämät­tä noin vah­vasti määräisi vai­h­to­taseesta. Sak­san eläke­jär­jestelmä on “ketjukir­je” ja eläke­varat taita­vat olla Suomeakin paljon pienem­mät (siis ainakin suh­teessa maan kokoon). Silti Sak­san vai­h­to­tase on tupan­nut olla plus­san puolel­la. USA:ssa taas mon­et säästävät itse IRA:n ja/tai 401(k):n kaut­ta. Siel­lä on toki myös Social Secu­ri­ty, mut­ta se on aika pieni. Tästä huoli­mat­ta USA:n vai­h­to­tase on tupan­nut olla miinuksella.

  10. En kyl­lä kan­na­ta mil­lään taval­la varsinkaan Trumpin moti­iveista nous­sei­ta tul­laushalu­ja, mut­ta en kyl­lä saa mitenkään taivutet­tua itseäni siihenkään asen­toon, että suurin piirtein täysin rajoit­tam­a­ton maail­mankaup­pa = rajoit­tam­a­ton kap­i­tal­is­mi, olisi sitä mitä mei­dän kaikkien tulisi halu­ta ja joka olisi mei­dän kaikkien etu. Mut­ta sel­l­aise­na­han se keskimääräisessä keskustelus­sa nykyään esitetään jopa siten että vasem­mis­tokin on tässä täysin rin­noin mukana. 

    Ekolo­gia, tuot­tei­den eet­tisyys, työolot, kehit­tyvien maid­en jär­jet­tömän alhaiset palkkata­sot (nykya­jan orju­us) tai ylipäätään haitalliset tuotteet…tietenkin tätä pitää pyrk­iä rajoit­ta­maan ja hal­lit­se­maan ja tul­lit ovat siihen yksi väline. Soin­in­vaaran nos­ta­ma huolto­var­muus kuu­luu tuo­hon lis­taan myös.

    Vastaa

  11. Vapaas­ta kau­pas­ta puheen ollen. Suomen ja Venäjän välil­lä vapaakaup­pa jatkuu edelleen. Vaikut­taa ainakin silmämääräis­es­ti Venäjän sota­ju­nia Lappeen­ran­nas­sa katso­vana, että liikenne ja määrät ovat koko ajan kas­va­mas­sa. Vielä ei ole tul­lut uutista siitä paljonko Suomen ja Venäjän väli­nen kaup­pa kasvoi vuo­den 2024 aikana, mut­ta eiköhän se jos­sain vai­heessa ole lehdissä.

    Mietiske­lin aiheeseen liit­tyen sitä, että näin aiem­min jos­sain luotet­tavas­sa läh­teessä (yle?) uutisen, jos­sa mainit­ti­in, että nämä putinin suo­ma­laiset oli­gar­git on pidet­ty pois­sa eu:n pakotelis­toil­ta ihan koti­maisin voimin. Käsit­tääk­seni uk ja us pitää niitä pakot­tei­den alla. En kuitenkaan muista, että ketkä tuon päätök­sen jatkaa Venäjän armei­jan tukemista on suomes­sa tehnyt? Voisiko joku jel­pa­ta tässä tiedossa

    Vastaa

    1. Nimerk­ki los sin nom­brelle kom­ment­ti­na ettei Suomen ja Venäjän välil­lä ole koskaan ollut vapaakaup­paa. Suomes­ta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen tavaras­ta per­itään tullimaksu.Vapaakaupan idea on siinä ettei tul­li­mak­su­ja ole. Suomen ja Venäjän väli­nen kaup­pa ei ole kokon­aan poik­ki. Venäjältä tuo­daan metell­ja ja uraania.

      Vastaa

    2. Oletet­tavasti Venäjän kanssa käy­dään kaup­paa EUn aset­tamien rajoi­tusten mukaises­ti. Tullin 1–11/2024 tilas­to­jen mukaan Tuon­nin arvo Venäjältä v. 2024(1­11) oli 0,8 mrd. euroa (-28 %). Ener­giatuot­tei­den osu­us koko tuon­nista Venäjältä oli 6,2 %.

      Muu­ta­ma oli­gark­ki saat­toi joo lahjoa itselleen Suomen kansalaisuuden.

      https://tilastot.tulli.fi/documents/179508185/203434165/Kuvioita%20Suomen%20ulkomaankaupasta%202024/e2681733-cd1a-ab1d-c40b-43c7e425ba95/Kuvioita%20Suomen%20ulkomaankaupasta%202024.pdf?version=1.22&t=1738134005741

      Vastaa

  12. Nim­imerk­ki Åbo­rig­i­naalille kom­ment­ti­na että tuo mainit­se­masi auto­jen päästönormien tiuken­nus kuten katalysaat­torit ja lyi­jytön ben­si­i­ni otet­ti­in käyt­töön ensin Kali­for­ni­as­sa jos­sa on Yhdys­val­tain suurim­mat auto­jen markki­nat kos­ka kyseessä on maan suurin osaval­tio väk­ilu­vul­taan. Nämäkin Kali­forn­ian säätämät tiuken­nuk­set aiheut­ti­vat hyvin paljon vas­tus­tus­ta auto­te­ol­lisu­u­den piiris­sä kos­ka ne lisä­sivät kus­tan­nuk­sia. Itse asi­as­sa Euroopas­sa ja Japanis­sa oli jo tiukem­mat päästö vaa­timuk­set kuin Yhdys­val­lois­sa. Volk­swa­genin hui­jaus perus­tui puh­taasti ahneu­teen. Sak­san auto­te­ol­lisu­us on täl­lä het­kel­lä jäl­jessä sähkö auton takia kos­ka Sak­sas­sa on lähdet­ty kehit­tämään vetyau­to­ja jot­ka toden­näköis­es­ti syr­jäyt­tävät sähköau­tot mut­ta siinä menee vielä muu­ta­ma vuosikymmen.

    Vastaa

  13. Toiv­ot­tavasti iso tul­lit suomen viemälle sahatavar­alle niin luon­toka­to lop­puu suomesta

    Vastaa

    1. Nim­imerk­ki höpöhöpöjälleen kom­ment­ti­na ettei Yhdys­val­lat ole suo­ma­laiselle sahatavar­alle tärkein vien­tiko­hde vaan Yhdys­val­toi­hin tuo­daan sahatavaraa pääasi­as­sa Kanadas­ta. Eikä met­säka­to Euroopas­ta häviä jos Suomes­ta lopete­taan kokon­aan met­sä­te­ol­lisu­us vaan se siir­tyy Ruot­si­in jos­sa on myös Euroopan suurim­mat met­sä heti Suomen jäl­keen jos Venäjän met­siä ei las­ke­ta tähän mukaan. Venäjä oli pitkään Suomen tärkein raaka­pu­un tuotaja.

      Vastaa

  14. >   alen­taa dol­lar­in kurssia

    Dol­lar­in kurssin alen­tamisen KÄÄNTÖPUOLI ei ole muu­tos tuon­nis­sa ja vien­nis­sä vaan niiden kaikkien val­tioiden, jot­ka ovat osta­neet USA:n dol­lare­i­ta tai val­tion­velkaa, KÖYHTYMINEN.

    Kuvitel­laan­pa, että USA ilmoit­taa, että alen­namme dol­lar­in kurssia 50%. Sijoit­ta­jan kannal­ta kat­soen se on sama kuin sanoisi, että MAKSAMME VELASTAMME TAKAISIN VAIN PUOLET!

    Mitä nämä sijoit­ta­jat, keskus­pankit ja muut dol­larei­den omis­ta­jat sil­loin tekevät: MYYVÄT dol­lare­i­ta, ja kiireesti. Seu­rauk­set eivät ole vain paikallisia ja USA:n sisäisiä (työl­lisyyskysymyk­siä) vaan globaale­ja pääo­man siir­tymisiä val­u­u­tas­ta toiseen. Globaal­isu­ut­ta vielä korostaa se, että dol­lari on reservivaluutta.

    Mut­ta jos keskus­pankit alka­vat myymään dol­lare­i­ta, niin mitä ne vai­h­ta­vat tilalle? Kiinan juane­jako? Sen jäl­keen tul­lien ansios­ta USA:ssa uus-työl­listyneil­lä fir­moil­la ei ole ketään, jolle myydä.

    Vastaa

    1. K‑Veikkolle kom­ment­ti­na että nytkin Trumpin aset­ta­mat 25% tul­lit Kanadalle ja Mek­sikolle iskevät samal­la taval­la jos dol­lari del­va­toi­tu­isi 50%:lla. Yhdys­val­tain liike-elämän tärkein yksit­täi­nen kaup­pakump­pani on Kana­da ja Meksiko.

      Vastaa

      1. Jos halu­aa kaup­pa­so­dan keinoin hyökätä Kanadaa vas­taan niin mik­si pitäisi kohdis­taa isku ensisi­jais­es­ti Japani­in ja Kiinaan, jot­ka ovat USA:n val­tion suurim­mat velkojat?

    2. K‑Veikkoole kom­met­ti­na että olet oike­as­sa siinä että kaup­pa­so­ta Kanadaa ja Mek­sikoa vas­taan on Yhdys­val­tain kohdal­la huonoin asia jota voi tapah­tua minkään maan kansan­talouden kohdal­la. Kiina on asia erik­seen ja se on tärkeä markki­na, soti­laalli­nen uhka ja taloudelli­nen kil­pail­i­ja Yhdys­val­loille yhtä aikaa. Myös Euroopan unioni on yrit­tänyt vähen­tää Kiina riip­pu­vu­ut­ta viimeis­ten vuosien aikana. Juuri siitä syys­tä että Kiina on myös EU:lle tärkeä markki­na ja samal­la taloudelli­nen kilpailija.

      Vastaa

  15. Ode: “Kansa mak­saa ne korkeamp­ina hin­toina ja rikkaat hyö­tyvät veronalennuksista.”

    Onko meil­lä jotain tilas­tol­lista evi­denssiä, että kansa ostaa enem­män tuon­ti­tavaraa kuin rikkaat?

    Vastaa

      1. Toi ei vas­taa kysymykseen.
        Jos omis­taa nol­lan, niin käyt­tääkö enem­män rahaa ulko­maisi­in tuot­teisi­in, kuin jos omis­taa miljardin?

        Kyse on siis siitä, miten tul­lit vaikut­taa. Sekä absolu­ut­tis­es­ti, että suhteellisesti.
        Eli paljonko kulutet­tu ostovoima laskee.

      2. Se joka omis­taa mil­jardin voi ostaa fir­man. Näitä tyyppe­jähän sitä Suomes­sa kaipaillaan.

      4. Jori A Puskasanoo:
        4.3.2025 17:35
        “Se joka omis­taa mil­jardin voi ostaa fir­man. Näitä tyyppe­jähän sitä Suomes­sa kaipaillaan.”

        Jos ostat fir­man, niin ostatko sit­ten itse ja ostaako se fir­ma vähem­män tuon­ti­tavaraa ja ‑palvelui­ta kuin köyhä?

    2. Tokelle kom­ment­ti­na että olet var­maan tietoinen että kahvi nimi­nen tuon­ti­tavaran kulu­tus on hyvä esimerk­ki siitä tämä päivän­tasaa­jal­la kas­vatet­tu papu on taval­lisen palka­nsaa­jan arki­nen hyödyke. Kahvin hin­ta on nous­sut eniten viimeis­ten vuosien aikana. Tästä kahvin maa­han­tuon­nista Toke voi tehdä jonkin­laisen johtopäätök­sen että tuon­ti­tuot­tei­den hin­to­jen nousu näkyy palka­nsaa­jan kukkaross.Rikkaat voivat aina ostaa kahvia oli sen hin­ta kuin­ka korkea kos­ka he ovat rikkai­ta mut­ta keski­t­u­loisel­la palka­nsaa­jal­la raja tulee jos­sain vas­taan, myös kahvin kohdalla

      Vastaa

      1. Köy­hä ostaa kahvia 30€/kk.
        Rikas 200€/kk.
        Kumpi mak­saa enem­män tulleja?

    3. Tokelle kom­ment­ti­na että Soin­in­vaaran point­ti on juuri siinä että tul­lit nimeno­maan nos­ta­vat kaikkien kulu­tus­tarvikkei­den hin­to­ja. Kos­ka vas­tat­ul­lit nos­ta­vat kaikkien kulu­tus­tarvikkei­den hin­to­ja saa­maan aikaan. Esimerkik­si Kiinan vas­tat­ul­lit aiheut­ta­vat Yhdys­val­tain maat­aloudelle suuria tap­pi­o­ta kun maat­alouden tuot­tei­den vien­ti Kiinaan tulee kalli­ik­si. Kiina pystyy kor­vaa­maan tämän tuon­nin lisäämäl­lä tuon­tia Lati­nalais­es­ta Amerikas­ta. His­to­ri­as­sa on monia esimerkke­jä kuin­ka kaup­pa­so­dat laske­vat elintasoa.

      Vastaa

  16. Hie­man alkaa tämä Rahul Somani ‑blo­gi kyllästyttää.

    Vastaa

    1. Kukaan ei tai­da pakot­taa näitä kom­ment­te­ja seuraamaan?

      Vastaa

    2. Rahul­ta julka­isti­in 12 viestiä peräkkäin, kos­ka ne oli­vat men­neet muu­ta­man päivän ajan roska­pos­ti­in, jos­ta ne löy­tyivät Rahulin ihme­tel­tyä, mik­si en niitä julkaise. .

      Vastaa

    3. Rahul Somanil­ta on tul­lut ihan tarkkaa infoa asioista joista ei ennen ole ollut juuri mitään tietoa.

      Vastaa

      1. Sil­fver­bergille kiitos kom­men­tista. Tietoa kyl­lä saa nykyään paljon.Ihmettelenkin mik­si inter­netin maail­mas­sa ei moni osaa hyö­dyn­tää tietoa. Talousti­etoa saa mon­es­ta läh­teestä. Etla, Labore, Suomen Pank­ki, Val­tio­varain­min­is­ter­iö, Tul­li ja elinkei­noelämä sekä ammat­tiy­hdis­tys­li­itoil­la on omia tutkimus­laitok­sia. Ymmärtämäl­lä kokon­aisu­u­den saa paljonkin tietoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.