Kun Suomessa on työvoimapula, eikö pitäisi suosia sitä, että mahdollisimman moni tekisi kokoaikatyötä? Väitän, että työvoimapulan ongelma on veronmaksajapulassa. Mitään kamalaa ei tapahtuisi, jos jätettäisiin tekemästä muutama prosentti turhimmista töistä. Markkinoilla tämä tapahtuu niin, että työaikaansa lyhentävien tulot pienenevät ja he jättävät jotain ostamatta ja tämä jokin voidaan jättää tuottamatta.
Osittain työvoimapulassa on takana työmarkkinoiden jäykkyyksiä, joiden vuoksi palkat eivät kohoa aloilla, joilla työvoimasta on pulaa eivätkä laske aloilla, joilla on työttömyyttä. Jos torilla jokin ulkopuolinen taho määräisi hinnat, osasta myytävästä olisi pulaa ja osa jäisi myymättä. Kun työvoimapula näyttäytyy täyttämättöminä työpaikkoina, kyse on huonosta palkasta. Tasapaino kyllä löytyy palkkoja korjaamalla. Osa tästä korjausliikkeestä tapahtuu kysynnän puolella seurauksena vaikkapa ravintolasyömisen kallistumisena. Sitä markkinatalous on. Suuri osa työpaikoista tosin on kuitenkin markkinatalouden ulkopuolella, esimerkiksi suuri osa hoitoalaa.
Veronmaksajapula
Hoitoalalla palkkoja on vaikea nostaa, koska veroeurot eivät tähän riitä. Jotta veroeuroja olisi enemmän, mahdollisimman monen pitäisi tehdä mahdollisimman paljon työtä.
On aika huono ajatus, että meidän tulisi tehdä mahdollisimman paljon työtä ja ansaita paljon rahaa, jotta tulisimme siinä sivussa maksaneeksi mahdollisimman paljon veroja. Näin käy, kun valtaosa veroista peritään tuotannossa syntyvistä tuloista ja tuotannon arvosta. Myös arvonlisäverotus kuuluu tähän kategoriaan, maksaahan yritys arvonlisäveroa sen nimen mukaisesti tuotannossa syntyneen rahamääräisen arvon lisäyksestä.
Hyvinvointivaltion riippuvuus tuloista voidaan ratkaista perimällä veroja vähemmän tuloista ja enemmän luonnolle haitallisesta kulutuksesta, lähinnä ilmastopäästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta ja biodiversiteettiä heikentävästä uusitutuvien luonnonvarojen kulutuksesta.
Kutsun tätä vihreäksi verouudistuksesta
Soininvaara kiteytti hyvin tuosssa lausessa mikä on markkinatalouden ja suunnitelmatalouden ero ” Jos torilla jokin ulkopuolinen taho määräisi hinnat, osasta myytävästä olisi pulaa ja osa jäisi myymättä” . Suomessa etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa ravintolasyömisen haaste on työvoimassa. Asiakkaat jotka haluavat hyvää palvelua ja hyvää ravintolaruokaa samaan aikaan on hyväksyttävä että jompi kumpi joustaa joko palvelun laatu tai ruuanlaatu koska markkinatalous etenkin ravintola-alalla kärsii työvoimapulasta. Hintojen keinotekoinen nousu on tie konkurssiin. Asiakkaiden on hyväksyttävä heikompi palvelun taso jos haluaa laadukasta ruokaa . Tätä on markkinatalous. Vaihtoehtoja on tässäkin blogissa on aiemmin ehdotettu että ravintola ala pitäisi lopettaa kokonaan tai sitten kuntien on perustettava ravintoloita jotta tämä palvelu olisi saatavilla.Ne jotka ehtottavat kuntien omia ravintoloita yksityisten ravintoloiden korvaajiksi tosin unohtavat sen tosi asian että silloin palvelun ja ruuan laatu laskisi peruskoulun ruokaloiden tasolle .
”Asiakkaat jotka haluavat hyvää palvelua ja hyvää ravintolaruokaa samaan aikaan on hyväksyttävä että jompi kumpi joustaa joko palvelun laatu tai ruuanlaatu koska markkinatalous etenkin ravintola-alalla kärsii työvoimapulasta.”
Kolmas vaihtoehto on alipalkkaus tai palkkojen maksu osin pimeästi. Kumpikin on ravintola-alalla yhä valitettavan yleistä, koska ne ovat keinoja, joilla pystyy tarjoamaan asiakkaille kilpailukykyisen hinnan ja silti hyvän palvelun ja ruoan laadun. Eli ei kirjata esim. kaikkia käteisellä maksettuja aterioita kassaan ja kirjanpitoon, ja vastaavasti maksetaan työntekijöille palkkoja sitten sillä käteisellä. Itse olen reagoinut asiaan niin, että maksan ruokapaikoissa nykyään aina ja vain kortilla, jotta maksu menisi kirjapitoonkin.
Ravintola-alan työvoimapulaankin yksi ratkaisu olisi automaation lisääminen. Ihan viime vuotena nyt S-kaupan ravintoloissa on havahduttu siihen, miten kallista laskujen maksu tiskillä on, ja tajuttu alkaa kannustaa Mobiilimaksamiseen. Mobiilimaksuratkaisulla voi säästyä 10-20 % ravintolan työvoimatarpeesta. Mobiilimaksulla ravintolalaskun etukäteen maksaminen lienee kohta uusi normaali ainakin lounaspaikoissa. Esteenä siltä osin ravintoloiden tuottavuuden kehityksessä ovat olleet ja ovat yhä valtion säätämät lounasedut, jotka vaativat käytännössä henkilökohtaista käyntiä tiskillä, jottei kuka tahansa voi maksaa kenen tahansa verotuettua lounaslaskua mistä päin maailmaa tahansa.
Siinä, missä kaupoista tuotteita saa nykyään robottikuljetuksinkin, ravintoloissa robotteja ei vielä hyödynnetä esimerkiksi tarjoilussa, mutta eiköhän 5 vuoden sisällä aleta ainakin pikaruokaloissa nähdä joko tarjoilurobotteja tai pakettiautomaatin tapaisia ratkaisuja, joissa ruoan luovuttaa automaatti. Myös esimerkiksi ranskalaisten valmistuksen ravintoloissa pystyisi jo nykyteknologialla robotisoimaan kokonaan, ja niin olisi jo tehtykin, ellei ravintolatyövoima olisi palkoiltaan niin halpaa robotin kustannuksiin nähden.
”Myös esimerkiksi ranskalaisten valmistuksen ravintoloissa pystyisi jo nykyteknologialla robotisoimaan kokonaan, ja niin olisi jo tehtykin, ellei ravintolatyövoima olisi palkoiltaan niin halpaa robotin kustannuksiin nähden.”
Lisätukea väitteelleni, että Suomen heikko tuottavuuskehitys on johtunut työvoiman ylitarjonnasta, mikä ei kannusta yrityksiä kehittämään toimintaansa ollenkaan. Ja ei, Wolt ei ole kehitystä vaan saastuttavaa ja heikosti tuottavaa työtä, joka onnistuu vain koska työvoimaa saa liian edullisesti.
Samaan aikaan Suomessa on vielä lisä- ja uudelleenkouluttautumisen suhteen työntekijöitä paikalleen lukitsevia rakenteita ja esimerkiksi nykyhallituskin vaikuttaa kiinnostuneemmalta varmistamaan etteivät työntekijät lisäkouluttaudu vaan pysyvät tiukasti lestissään. Tiivistettynä tuottavuus ei nouse tulevaisuudessakaan, koska hallituksia ei todellisuudessa kiinnosta nostaa koulutustasoa tai muuten poistaa työvoimapulaa muuta kuin rajat auki ratkaisuilla.
Sote-alan ongelmat voidaan muuten nekin johtaa pitkälti liian edullisen ja suuren työvoimatarjonnan ilmiöksi. Palkat ja olot ovat huonot, koska joka tapauksessa riitti työvoimaa, nyt palkkoja ei saa nostaa muut kuin paperinpyörittäjät, oloja ei voi parantaa koska sama suhteellinen määrä työtä pitää tehdä nopeammin ja tehokkaammin, jotta sotemenot pysyvät kurissa ja byrokraateille riittää raha palkkoihin. Työvoimapula ei silti tule ajamaan alalla kehittymistä niin kauan kuin se tuottava työ on liian edullista, byrokraatit taas eivät osaa muuta kuin vähentää tuotantoa ja kutsua tätä tehostamiseksi. Mutta Suomen meritokratiassa hyvinvointialueet ovatkin täynnä johtajia jotka eivät tiedä käytännön työstä muuta kuin työntekijän palkkakulut.
Suomessa ei ole yleistä työvoimapulaa. Pulaa on halvasta, mielellään yhteiskunnan kustantamasta työvoimasta. Jotkut pienet erityisryhmät ovat sitten oma juttunsa.
Voitko nimimerkki Realisti tarkentaa mitä tarkoitat konkreettisesti yhteiskunnan kustantamasta työvoimasta ? Suomessa on tällä hetkellä avoimia työpaikkoja on yhtä paljon kuin on ihmisiä työvoiman ulkopuolella .
Rahul Somani, ei pidä paikkaansa tuo väite, että ”Suomessa on tällä hetkellä avoimia työpaikkoja on yhtä paljon kuin on ihmisiä työvoiman ulkopuolella .”.
Tilastokeskuksen mukaan toisella vuosineljänneksellä 2023 avoimia työpaikkoja Suomessa oli 52 700: https://www.stat.fi/julkaisu/cl8lrlmdss8n00cvzl1wq2o78
Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2023 heinäkuussa 1 307 000:
https://stat.fi/julkaisu/cl89xgj6rtbb90cvvvf7iml2f
Käsite avoimet työpaikat vuosineljänneksellä ei ole sama kuin avoimet työpaikat juuri nyt. Työkkärin sivuilta löytyy tyypillisesti noin 20000 kokoaikaista yli 6kk työpaikkaa, jotka eivät ole provisiopalkkaisia, siis normipalkkatyotä. Noita 20000 työpaikkaa kohti on noin 350000 työnhakijaa, siis laaja työttymyys.
Realisti osui oikeaan vertailuun että 20 000 avoimen työpaikan ja 35 0000 työnhakijan välillä on juuri se kohtaanto-ongelma joka oli keväänä ed-vaalien yksi tärkeimmistä teemoista. Kyseessä ei ole niinkään työttömyys vaan kohtaanto-ongelma. On kaksi tapaa ratkaista tämä kohtaanto-ongelma; kuinka saada 35 000 työnhakijaa töihin tai lisätä työperäistä maahanmuuttoa.
Työnhakijoita on 350 000 ei 35 000. Eli yli kymmenkertainen määrä kuin mitä on työpaikkoja. Sitä kohtaanto-ongelmaa ei ratkaista kurjistamalla työttömien tilannetta.
Kokeillaanko monetta kertaa estää opiskelu ja uudeelleenkouluttautuminen työttömiltä? Ehkä se keppi ja aitojen rakentaminen toimii tällä kertaa paremmin.
Pilkkuvirhe se on 350 tuhatta ei 35 tuhatta
Kai sinä hyvä Rahul ymmärrät että kun työpaikkoja on 20_000 ja työttömiä 350_ 000 niin kyseessä on muutakin kuin kohtaanto-ongelma. Kannattaa myös käydä tutustumassa ihmisten tarinoihin työttömyystuella kouluttautumisesta, saat ehkä uuden näkökulman kannustinloukkuihin ja kohtaanto-ongelmaan. Käytännössä siis alan vaihtoa varten pitää ensin mennä töihin, ja senkin jälkeen on vaikeaa kun AMKt eikä hallitus oikein hyväksy osa-aikaista opiskelua. Eli sinä joko olet työntekijä, opiskelija, tai työtön, useamman luova yhdistely on tehty erittäin hankalaksi (ja hallitus haluaa yhä hankaloittaa lisää) eikä asumisen korkea hinta helpota sitä yhtään vaan hankaloittaa lisää.
Mutta tämän siitä saa kun eduskunta, hallitus, ja virastot ovat täynnä ihmisiä ketkä eivät onnistu edes pitkä matikan M suorittamaan. Katsos kun jos haluaa ratkaista ongelman niin ensin se ongelma pitää analysoida eri tunnistaa. Suomessa ei ole onnistuttu tunnistamaan edes syitä, sen vuoksi esitetyt kaikki ratkaisuehdotuksetkin ovatkin vain virallisen liturgian mukaisia, eli rajat auki ja kohta on maa täynnä (halpoja) huippuosaajia. Eli toivotaan ongelmien vain katoavan, eikä hyväksytä vieläkään, että kansainvälisten osaajien kanssa varsinkin pitää olla valmis myös maksamaan. Mutta ei, suomalaiset johtajat tietävät vain että halpa työntekijä on hyvä.
Niin, meillä ei ole kohtaanto-ongelma vaan suhdannetyöttömys ja rakennetyöttömyys. Suhdannetyöttömyys on kasvanut ja johtuu koko Euroalueen heikoista suhdanteista sekä Ukrainan sodasta ja koronan jälkisiivouksesta. Rakennetyöttömyys on osittain kohtaanto-ongelma mutta kyseessä on muistakin kuin koulutuksesta ja osaamisesta johtuvia, myös työvoiman ikääntyminen ja maantieteellinen hajautuminen vaikeuttaa työllistymistä.
Stadist
”Eli sinä joko olet työntekijä, opiskelija, tai työtön, useamman luova yhdistely on tehty erittäin hankalaksi”
Kannattaa kumminkin muistaa, että jokaista korkeakouluun ”päästettyä” jo yhden tutkinnon suorittanutta alanvaihtajaa kohden tipahtaa pihalle nuori, jolla ei ole tutkintoa ollenkaan.
Ei ole yhteiskunnan etu, että jo töissä olevat opiskelevat lisää tutkintoja,jos ja kun samalla laitetaan joku nuori pitämään välivuosia.
Mitä mieltä Osmo olet EK:n & valtion harjoittamasta palkkojen max korotuskatosta? ( vientialat määrittää maksimin / ei parempaa valtakunnansovittelijalta / tiukka epävirallinen koordinaatio jne)
EK:n peräänkuuluttaman sopimusvapauden näkökulmasta ei näytä kovin reilulta pelata itse eri peliä mutta onko tuo kansantalouden kantokyvyn kannalta valitettava pakko toimia näin?
Palkankorotuksen sitominen vientialoihin on tähdätty hoitoalan työntekijöitä vastaan, enkä tietenkään voi sitä hyväksyä. Ihmettelen mys miten hoitoalan työvoimapula aiotaan hoitaa, jos ala määrätään lakisääteisesti elipalkatuksi. .
EK:n malli on ehkä keskeinen syy sille, että Suomi ajautuu parhaillaan taantumaan tai jopa lamaan. Kun menot ovat nousseet, mutta palkat keskitetysti sovittiin nousevaksi vain vähän kaikille aloille palkanmaksukyvystä riippumatta, lopputuloksena kulutus joustaa alaspäin eli yrityksiltä katoaa kotimarkkina-asiakkaita. Rakennusala on tästä nyt näkyvin esimerkki. Perässä tulee seuraamaan muutakin; esim. monille lounaspaikoille rakennustyöntekijät olivat keskeinen asiakaskunta, ja nyt lounaspaikkojakin on alkanut ajautua vaikeuksiin, kuten voi monessa kaupungissa helposti nyt nähdä. Työvaatteiden vuokrausfirmoilla ja rakennuskonevuokraamoilla on myös nyt haastavaa. Kiinteistönvälitysyhtiötäkin on ajautunut vaikeuksiin. Jopa muuttofirmoilta on kadonnut töitä, kun ihmiset eivät nyt edes muuta aiempaan tahtiin. Paitsi yritykset, jotka vaihtavat pienempiin toimitiloihin. Julkisrahoitteinen sote samaan aikaan paisuu.
Ode
” Ihmettelen mys miten hoitoalan työvoimapula aiotaan hoitaa, jos ala määrätään lakisääteisesti elipalkatuksi. .”
Saahan sitä neuvotella itselleen vaikka kymmenvuotisen sopimuksen sadan prosentin vuosikorotuksilla, mutta silloin täytyy neuvotella itse, eikä mennä sovittelijan toimistoon istumaan..
Mistä ihmeestä niille korporaatioiden pampuille (puolin ja toisin) oikein maksetaan, jos sovittelijan täytyy kumminkin hoitaa neuvottelut?
Niitä palkankorotukisia varten on olemassa työtaistelut, ei valtakunnansovittelija.
Syltty, eikös kuitenkin ole käynyt nyt jo kahteen kertaan niin, että hoitajien työtaistelut ovat vesittyneet suojelutyövelvoitteen vuoksi. Hoitajat uhkasivat viimeksi laajentaa työtaistelun teho-osastoille, mikä sai hallituksen säätämään potilasturvallisuuslain. On oma keskustelunaiheensa, meneekö työtaisteluoikeus hengen ja terveyden edelle (ei varmaankaan), mutta käytännössä siis hoitajien mahdollisuudet painostaa työtaisteluin ovat rajallisemmat kuin teollisuustöissä. Hoitoalan palkkausongelmien kuittaaminen sillä, että onhan aina työtaisteluoikeus ei siis oikein minun nähdäkseni toimi.
Tuskinpa hoitajat halusivat laittaa teho-osastoja kiinni, vaan toivoivat pelkän uhkauksen riittävän. Kyseessä oli chicken-peli, kumpi osapuoli väistää ensin. Työnantajilla ei ihmekään värähtänyt, joten hallitus puuttui peliin (taisivat työnantajat arvata tämän).
Mutta kyllä se vain niin on, että Ei teho-osastoja vaan voi laittaa kiinni. työtaistelun täytyy perustustua johonkin muuhun, kuin ihmisten tarkoituksellisen kuolemaan jättämiseen. Sitä en vain tajua, miksi hoitajien ”normaalit lakot”, siis ne lakot, joita kukaan ei estänyt, olivat nekin aina vain määräaikaisia kahden viikon rykäisyjä. Kun kerran menevät lakkoon, niin minusta se osoittaa heikkoutta määrätä samalla myös lakon viimeinen päivä. On ihan hölmöä lakkoilla pari viikkoa kerrallaan, sitten yrittää vetää kaikkea pakollistamin toimintaa kiinni ja valittaa, kun hallitus estää sen.
Kun kerran alkoivat lakkoilemaan, olisivat nyt sitten lakkoilleet kunnolla niiltä osin, kun se oli mahdollista.
Ja saivathan sairaanhoitajat jo automaattisesti suuret palkankorotukse Marinin hallitukselta huomenlahjaksi, niitä vain kutsuttiin palkkaharmonisaatioksi. Siinä tietenkin korotukset kohdistuvat vähiten tienaaviin, joten se ehkä harmittaa niitä, jotka tienasivat keskimääräistä enemmän.
Hoitoala ei ole alipalkattu, vaikka loputtomasta kitinästä niinkin voisi päätellä. Useimmiten työ ei ole raskasta, lisät ovat hulppeat ja vuosityöaika lyhyt. Johtamisessa ja työvuorojärjestelmissä on epäilemättä mätää, pitäisköhän niille tehdä jotain? Samalla kaikille päteville hoitajille vakivirka täydellä työajalla ja välistävetofirmat täydelliseen boikottiin.
EK ajaa kaksilla kärryillä: toisaalta vaaditaan jotain ihmeellisiä kattoja ja kiintiöitä, toisaalta vaaditaan paikallista sopimista.
Jos EK saisi tavoitteensa läpi niin varmaan saataisiin jonkinlainen uusi käänteinen TES-järjestelmä: nämä uudet TES:sit määrittelisivät alan maksimipalkan (alle saa aina mennä) ja maksimikorotukset. Paikallisesti sitten neuvoteltaisiin kuinka paljon mennään TES:sien määrittelemien maksimietujen ja -korotusten alle.
Kommenttina nimimerkki Stadistill että palkkaus ei ole ainoa haaste rekryoida Suomeen kansanvälisiä huippuosaajia. Työluvat, kielitaito haasteet ja muu byrokratia palkata kansianvälisiä EU:n ulkopuolisia huippuosaajia on keskeinen tekijä jossa Suomi jäi muista Pohjoismaistan jälkeen.
Toisaalta tulojen kasvu yleisesti johtaa kulutuksen lisääntymiseen (korrelaatio on hyvin vahva), jolloin tulojen verottaminen ja varsinkin progressiivinen sellainen on oikeastaan ympäristötehokkaammasta päästä. Ja minua ei yleisesti kiinnosta päästeleekö miljoonan vuodessa tienaava 10 kertaa enemmän kuin 100_000 vuodessa tienaava, tällä ei ole isossa kuvassa merkitystä. Huomatkaa myös että puhun tuloista enkä pelkästään ansiotuloista.
Yleisesti ottaen minua ihmetyttää progressiivisten tuloverojen demonisointi. Tätä harrastetaan lähinnä globaalista pakosta koska meillä on maailmalla paljon kuluttavia ja päästöjä tuottavia häiriköitä, jotka kieltäytyvät progressiivisesta verotuksesta. Eli koska globaali järjestys ja päätöksenteko on huonoa, niin meidän tulee rakentaa tehottomia, byrokraattisia monimutkaisia verojärjestelmiä eikä paremmista saa edes keskustella.
Eli jatkona edelliseen viestiini:
Ongelma on itsessään globalisoitunut markkinatalous, joka on siis liian vapaa. Ongelma on siis systeeminen ja liittyy globaaliin järjestykseen ja sääntelyyn, tarkemmin näiden huomattavaan vajeeseen.
Korostan että myöskään EU ei ole osoittautunut ratkaisuksi vaan pikemminkin pakottaa kaikki kollektiivisesti samoihin tunnetusti huonoihin ratkaisuihin. Tämä taas nivoutuu liberaalien ideaan, jossa luodaan ylikansallisia organisaatioita (EU) ja vapaakauppasopimuksia, joilla lukitaan järjestelmä ja tehdään siitä hyvin hankala muuttaa, vapauden nimissä luodaan ikuinen institutionaalinen byrokratia suojelemaan ”vapautta”. EUn demokratiavaje on hämmästyttävä, samoin Yhdysvalloissa parikin vaikutusvaltaisinta ihmistä on vanhainkotimateriaalia (Biden, McConnell), mitä voi pitää merkkinä demokratian dysfunktiosta. Mutta demokratiaa suojellaan samanlaisella lukituksella kuin mitä kuvailin edellä, taas vapauden nimissä.
Toisaalta Ryssälän ja Kiinan mallit eivät kauheasti houkuttele ja ole vaihtoehto.
Nimimerkki Realistille kommenttina että Kiinan malli palvelee Kiinan kokoista valtiota paremmin kuin Yhdysvaltain tai Euroopan malli markkinataloudesta. Venäjä on markkinatalous mutta sen talouden rakenne perustuu fosillisten raaka-aineiden tuotantoon. Teknologian Venäjä on aina ostanut muualta. Se ei ole sitä itse kehittänyt.
Kiinan nousu on erinomainen esimerkki siitä, kuinka kovasti länsimaat uskovat globaaliin ’vapaakauppaan’ tai vähimmäissäätelyn maailmankauppaan. Heti kun Kiina nousee haastamaan länsimaiden dominoimia korkean teknologian aloja niin heti aletaan virittelemään suojatulleja ja muuta, argumentteina voi sitten heitellä valtiontukisyytöksiä, ihan kuin USA ja EU eivät itse tukisi teollisuutta kaikenlaisin epäsuorin tuin yliopistojen ja muiden tukijärjestelmien kautta. USA ja EU eivät ole millään tasolla mitään ”puhtaan markkinatalouden airueita” miksi tykkäävät esittäytyä suhteessa Kiinaan.
Tämä käytös vain paljastaa länsimaisten demokratioiden vinouman, karkeasti alimmista tulodesiiliryhmistä ei välitetä pätkän vertaa (syytetään laiskoiksi rotiksi, koska saavat tukia eivätkä ole meritoituneet koulutuksin tai sijoittuneet hyväpalkkaisiin töihin), mutta sitten kun globaali kilpailu (mikä ihan itse aloitettiin) alkaa uhata keskiluokkaa ja sitä ylempää koulutettua väestöä niin koko valtio nousee puolustamaan tätä ’parempaa’ osaa kansasta. Karkeasti länsimainen edustuksellinen demokratia on arviolta jonkun 60-70 %-osuuden kansasta järjestelmä, eli se nauttii populaaria suosiota ja pysyy siksi olemassa, mutta alaportaista se ei välitä muuta kuin nimellisesti useimmissa maissa. Tyranniaa se on tämäkin, enemmistön tyranniaa.
Nimimerkki Realistille kommenttina että Venäjä on kyllä markkinatalous siinä mielessä että se myy raaka-öljyn ja maakaasun markkinahintaan Venäjän ulkopuolelle. Neuvostoliitto myi raaka-öljyn ja maakaasun clearing maksujärjestelmällä ei vain Suomeen mutta myös Suomen ulkopuolisiin markkinatalouksiin kuten Länsi-Saksaan. Tällä hetkellä Kiina ja Intia ostavat venäläistä raaka-öljyä ja maakaasua kyseisten maiden valuutoilla .
Nimimerkki Stadistille kommenttia että globalisoitunut markkinatalouden lisäksi teknologinen kehitys etenkin teollisuudessa on johtanut siihen että perinteisen teollisuustyön rakennemuutos on itse asiassa suurempi tekijä kuin globalisoitunut markkinatalous. EU itse asiassa sääntelee monia sisämarkkinoiden kohdalla monia aloja joita esim Yhdysvallat ei ollenkaan sääntele jonka takia Yhdysvallat voittaa tämän kilpailun aina kun sääntelyä on vähemmän.
Kiinan mallissa rikollisilta (lue: osittain systeemikriittiset) otetaan elimet talteen niskalaukauksen jälkeen. Se kertoo paljon systeemistä.
Aikuisten oikeasti Ryssälä ei ole markkinatalous. Kyse on fasistisesta mafiataloudesta, jossa kaikki merkittävät asiat päättää isoin mafioso, Putin. Lännen pitäisi kansallistaa kaikki ryssien omistukset Lännessä mm. Ukrainan sotakorvauksiin
”EU itse asiassa sääntelee monia sisämarkkinoiden kohdalla monia aloja joita esim Yhdysvallat ei ollenkaan sääntele jonka takia Yhdysvallat voittaa tämän kilpailun aina kun sääntelyä on vähemmän.”
Niin, eli koska ei ole globaalia sääntelyä mennään ’race to the bottom’ periaatteella, ja Yhdysvallat määrittelee tahdin. Työvoima halvempaa ja niille pitää tarjota vähemmän lomia ja etuja, kevyemmät ympäristövaatimukset, kevyempi hiilipäästösääntely. Sinä kirjoitit tuohon ihan saman, vain eri tavalla, mitä kuvailen yllä itse, mutta ilmeisesti olet yhä eri mieltä?
Nimimerkki Stadistille kommenttina Yhdysvaltain talouden kilpailuetu suhteessa Eurooppaan on tosi asia. Se ei millään muutu paremmaksi tai huonommaksi että Yhdysvaltain dynaaminen taloudellinen kehitys on aina ollut sitä mitä se on tälläkin hetkellä vaikka eräät tahot Euroopassa kritisoivatkin tätä kehitystä vaikka monessa yhteydessä Yhdysvaltain kriitikot hyötyvät Yhdysvaltain kehityksestä ja sen tuomia taloudellisia ja kultturillista hyötyjä.
Nimimerkki Stadistille kommenttina että Kiinan massiiviset valtiontuet eivät ole todellisuudessa pystyneet luomaan Kiinaan mitään kestävää kehitettyvää innovaatiota joka olisi saanut maailmanlaajuisen suosion ilman Kiinan valtion ohjausta.
Pystyykö Nimimerkki Stadisti nimeämään jonkun kiinalaisen teknologisen innovaation joka olisi keksitty Kiinassa viimeisten 40 vuoden aikana jota ei olisi kopioitu edes epäsuorasti lännestä ja jota ei olisi tuettu Kiinan valtion toimesta jolla olisi maailman laajuinen vaikutus jokaisen maapallolla asuvan ihmisen arkeen päivittäin ? Jopa nimimerkki Stadistin arkeen!Todellisuudessa lähes kaikki länsimaissa kehitetyt innovaatiot ovat keksitty vapaan markkinatalouden sallimassa tilassa ilman että valtio olisi siihen puuttunut millään tavalla edes epäsuorasti.
Kiina kopioi kaiken ja tekee sen tehokkaammin. Matala syntyvyyskin saatiin länsimaita matalammaksi, nyt Kiinassa 1,09, vaikka yhden lapsen politiikka ohi.
Entä jos taloudessa ei olisikaan kyse tuotannosta, vaan siitä, kuka on viimeisenä jäljellä. Entä jos kapitalistinen talous tuottaa niin epävarman yhteiskunnan, että ne kuihtuvat sukupolvessa-parissa pois? Etelä-Korealla on pommit ja tehtaat, mutta eteläkorealaisia ei ole pari sukupolven päästä olemassa. Pohjois-Korea valtaa maan demografialla.
Etelä-Korean väkiluku on 51 696 216 ja Pohjois-Korean väkiluku on 25 955 138 . Syntynyys Pohjois-Koreassa on pienempi kuin Etelä-Koreassa.
ETELÄ-KOREAN syntyvyys on maailman pienin. Eteläkorealaiset naiset saavat keskimäärin vain 0,81 lasta elinaikanaan, kun väestön luonnollinen uusiutuminen vaatisi 2,1 lasta naista kohden.
Pohjois-Korea/Syntyvyys
1,82 synnytystä naista kohti (2020)
”Hoitoalalla on vaikea nostaa palkkoja, koska veroeurot eivät tähän riitä”.
Suomessa on luotu sairas systeemi jossa yksityinen puoli voi nyhtää julkisen rahan taskuihinsa. Tästä on hyvänä esimerkkinä kotihoito, jossa yksityiselle työskentelevät keikkahoitajat saavat kunnan omaa työntekijää parempaa palkkaa. Paras tarjous mikä Helsingissä tullut vastaan on 2400€/kk ja työtunnit 30 viikossa. Tekee 20€ tunti ja sai valita tekeekö kuusi tuntia päivässä, vai 8-8-8-6 tuntisia päiviä. Jälkimmäinen kannattaisi tietty valita ja tulla perjantaina ”ylitöihin”.
https://yle.fi/a/74-20039579
Pirha teki älyvapaan päätöksen joka kielsi omilta työntekijöiltään keikkailun. Tämä suorastaan tyrkyttää hoitajia vuokrafirmojen syliin.
En ymmärrä, mikseivät terveydenhuollon muu henkilöstö saa harrastaa sitä, mitä lääkärit ovat harrastaneet jo varmaan yli vuosikymmenen? Tekopyhää ja kaksinaamaista sanon minä, yhtäkkiä kyseessä onkin iso ongelma kun hoitajat hankkivat hyviä tuloja samalla taktiikalla millä lääkärit.
Lääkärit ”nyhtävät” paljon enemmän julkista rahaa kuin hoitajat, keskustelu pitää aloittaa tästä ja lopettaa alipalkattujen hoitajien syyllistäminen. Missä muussa länsimaassa hoitajille maksetaan niin paljon alle kansallisen tai paikallisen mediaanin kuin Suomessa?
Nimimerkki Stadistille kommenttina että lähes kaikissa länsimaissa lääkärit ovat korkeasti palkattuja sekä kyseinen ammattinimike on suojattu hyvin tiukasti. Lääkäreiden palkat eivät perustu länsimaissa markkinatalouden kysnnyn ja tarjonnan mukaisesti. Koska lääkärin ammattinimike on erittäin säädelty ammattinimike.
Suomessa on tehty taas typerä kyselytutkimus, 65%lla työnantajista työvoimapulaa. Samaan aikaan firmat käyvät kiihtyvästi muutoneuvotteluita ja konkkia tulee kiihtyvää tahtia. Suomi on menossa kohti vuosien 2013-2015 työttömyyslukuja, laaja työttömyys 460000 ja avoimet työpaikat 10000. Ihan 90-luvun lukuihin 700000 työtöntä ei päästäne.
Ekonomistit olivat eilisessä A-studiossa liian optimistisia tulevasta, kuten myös VVMn budjettipäällikkö.
Nimimerkki Realistille kommenttina että vaikka konkurssit ovat lisääntyneet ja muutoneuvotteluita on pistetty vireille monissa yrityksissä kuitenkin uusia työpaikkoja on syntynyt näidenkin konkurssien lisäksi. Työvoimapula syntyy siinä ettei uusiin työpaikkoihin saada työvoimaa niistä työpaikoista joista työvoimaa on irtisanottu. Kaikki konkurssit eivät vaikuta työllisyyteen niin draamaattisesti kuin annat ymmärtää.
Rakennusalan sukelluksen arvioidaan lisäävän työttömyyttä noin 70000 suoraan ja välilliset vaikutukset päälle. Olemme tuota pikaa vuosien 2013-2015 työttömyysluvuissa.
Osaamisvaatimukset ja palkat eivät natsaa. Ei nyt kukaan halua lähteä töihin johon ei ole koulutusta kahdeksaksi tunniksi joka päivä puolella palkalla. Tai ei ole kyse siitä ettei halua vaan että perheen talous romahtaisi.
Ulkomaalaisille ne työt korkeintaan kelpaavat, heillä ei ole mukanaan perhettä eikä opinto- eikä asuntolainoja. Jos työt osoittautuvat surkeiksi niin he voivat pakata matkalaukkunsa ja lähteä seuraavaan. Tai pois Suomesta.
Suomalainen 2000-luvun hyvinvointivaltio osoittautui velkakuplaksi. Ei meillä koskaan ollutkaan sellaiseen varaan. Äänestäjiltä narrattiin hyvinvointivaltioajatuksella äänet ja nyt on suuret velat ja korot.
Kyllä siihen olisi varaa, mutta veroasteen lasku vei pohjan samalla kun ahneet ikäluokat siirtyivät työelämästä sotepalveluiden suurkuluttajiksi.
Veroaste pitäisi kyetä painamaan alle 40% pysyvästi. Kaikki sen yli näkyy kilpailukyky- ja kannustavuusongelmina.
Terve ikäihminen ei ole sote-palveluiden suurkuluttaja. Ei tarvitse mitään sote-palveluita, jos eläke on riittävä.
@Realisti
Kerro nyt toki, kuinka veroaste painetaan alle 40% ilman merkittäviä julkisten sote-velvollisuuksien ja palveluiden vähentämistä?
Kokoomushan yrittää nyt karkeasti taiteilla leikkauksia vähän joka paikkaan paitsi SOTEen, eläkeläiset kun alkavat mölisemään hesarin palstoilla ja iskevät kovaa vaaleissa. Lopputuloksena Kokoomus päätyikin hallitusohjelmaan, missä on suuniteltu leikkauksia hölmösti osa-aikaisten haitaksi, ja nyt vielä alkoivat heräilemään, ettei lapsiperheiltä asumistukien leikkaukset oikein toimi tai mene edes välttämättä läpi viime kädessä EU:sta. Tai toinen riski kai on se, että asumistukien leikkaukset ajaisivat lapsiperheitä toimeentulotuen asiakkaiksi.
No, sen siitä saa kun meillä on meritokratian parhaat ja terävimmät kärjet hallituksen paalupaikoilla.
Kommenttina Ihmettelijän näkökulmaan että 2000-luvun hyvinvointivaltio olisi vain velkakupla. Näin ei ole ollut koko 2000-luvun jos katsotaan velkaantumista vuodesta 2000 vuoteen 2008 se oli laskusuunnassa. Finanssikriisin jälkeen velkaantuminen oli nousussa paitsi Sipiän hallituksen lopussa velkaantuminen saatiin taitettua. Sen jälkeen Marinin hallitus jatkoi velkaantumista jopa covidin jälkeisessä vuosina 2021-2022 jolloin velkaaste nousi yli 50% ja samoin nousi korot. Ukrainan sota ei iskenyt Suomen talouteen niin pahasti kuin esim Saksan talouteen joka oli riippuvainen lähes 100% venäläisestä maakaasusta joten perustelut velkaantumiselle Ukrainan sodalla ei ole kestävä perustelut Suomen kaohdalla.
EU lainasi yhteisesti rahaa valtavia summia (satoja miljardeja) koronakriisin aikana ja lainaa edelleen Ukrainaa tukeakseen. Lainat ovat yhteisvastuullisia koskien Suomeakin. Koronan aikana tuettiin Välimeren maita etteivät niiden talous romahtaisi kun matkailutulot väliaikaisesti loppuivat. Mitään sellaisia järjestelyjä ei edes tehty että Välimeren maat edes sitten kun talous elpyy maksaisivat takaisin heille lainanneille joihin Suomikin kuuluu.
Toinen rahareikä Suomelle ovat olleet Fortumin ja muiden suuryritysten alaskirjaukset Venäjän toiminnassa ym.