Aikaa vai roinaa? Työvoimapula vai veronmaksajapula (4/6)

Kun Suomes­sa on työvoima­pu­la, eikö pitäisi suosia sitä, että mah­dol­lisim­man moni tek­isi kokoaikatyötä? Väitän, että työvoima­pu­lan ongel­ma on veron­mak­sa­japu­las­sa. Mitään kamalaa ei tapah­tu­isi, jos jätet­täisi­in tekemästä muu­ta­ma pros­ent­ti turhim­mista töistä. Markki­noil­la tämä tapah­tuu niin, että työaikaansa lyhen­tävien tulot pienenevät ja he jät­tävät jotain osta­mat­ta ja tämä jokin voidaan jät­tää tuottamatta.

Osit­tain työvoima­pu­las­sa on takana työ­markki­noiden jäykkyyk­siä, joiden vuok­si palkat eivät kohoa aloil­la, joil­la työvoimas­ta on pulaa eivätkä laske aloil­la, joil­la on työt­tömyyt­tä. Jos toril­la jokin ulkop­uo­li­nen taho määräisi hin­nat, osas­ta myytävästä olisi pulaa ja osa jäisi myymät­tä. Kun työvoima­pu­la näyt­täy­tyy täyt­tämät­töminä työ­paikkoina, kyse on huonos­ta palka­s­ta. Tas­apaino kyl­lä löy­tyy palkko­ja kor­jaa­mal­la. Osa tästä kor­jaus­li­ik­keestä tapah­tuu kysyn­nän puolel­la seu­rauk­se­na vaikka­pa rav­in­to­lasyömisen kallis­tu­mise­na. Sitä markki­na­t­alous on. Suuri osa työ­paikoista tosin on kuitenkin markki­na­t­alouden ulkop­uolel­la, esimerkik­si suuri osa hoitoalaa.

Veronmaksajapula

Hoitoalal­la palkko­ja on vaikea nos­taa, kos­ka veroeu­rot eivät tähän riitä. Jot­ta veroeu­ro­ja olisi enem­män, mah­dol­lisim­man mon­en pitäisi tehdä mah­dol­lisim­man paljon työtä.

On aika huono aja­tus, että mei­dän tulisi tehdä mah­dol­lisim­man paljon työtä ja ansai­ta paljon rahaa, jot­ta tulisimme siinä sivus­sa mak­sa­neek­si mah­dol­lisim­man paljon vero­ja. Näin käy, kun val­taosa veroista per­itään tuotan­nos­sa syn­tyvistä tuloista ja tuotan­non arvos­ta. Myös arvon­lisävero­tus kuu­luu tähän kat­e­go­ri­aan, mak­saa­han yri­tys arvon­lisäveroa sen nimen mukaises­ti tuotan­nos­sa syn­tyneen rahamääräisen arvon lisäyksestä.

Hyv­in­voin­ti­val­tion riip­pu­vu­us tuloista voidaan ratkaista per­imäl­lä vero­ja vähem­män tuloista ja enem­män luon­nolle haitallis­es­ta kulu­tuk­ses­ta, lähin­nä ilmastopäästöistä ja luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­ta ja bio­di­ver­si­teet­tiä heiken­tävästä uusi­tu­tu­vien luon­non­va­ro­jen kulutuksesta.

Kut­sun tätä vihreäk­si verouudistuksesta

52 vastausta artikkeliin “Aikaa vai roinaa? Työvoimapula vai veronmaksajapula (4/6)”

  1. Soin­in­vaara kiteyt­ti hyvin tuoss­sa lauses­sa mikä on markki­na­t­alouden ja suun­nitel­mat­alouden ero ” Jos toril­la jokin ulkop­uo­li­nen taho määräisi hin­nat, osas­ta myytävästä olisi pulaa ja osa jäisi myymät­tä” . Suomes­sa etenkin pääkaupunkiseudul­la ja muis­sa isois­sa kaupungeis­sa rav­in­to­lasyömisen haaste on työvoimas­sa. Asi­akkaat jot­ka halu­a­vat hyvää palvelua ja hyvää rav­in­to­laruokaa samaan aikaan on hyväksyt­tävä että jom­pi kumpi jous­taa joko palvelun laatu tai ruuan­laatu kos­ka markki­na­t­alous etenkin rav­in­to­la-alal­la kär­sii työvoima­pu­las­ta. Hin­to­jen keinotekoinen nousu on tie konkurssi­in. Asi­akkaiden on hyväksyt­tävä heikom­pi palvelun taso jos halu­aa laadukas­ta ruokaa . Tätä on markki­na­t­alous. Vai­h­toe­hto­ja on tässäkin blo­gis­sa on aiem­min ehdotet­tu että rav­in­to­la ala pitäisi lopet­taa kokon­aan tai sit­ten kun­tien on perustet­ta­va rav­in­toloi­ta jot­ta tämä palvelu olisi saatavilla.Ne jot­ka ehtot­ta­vat kun­tien omia rav­in­toloi­ta yksi­ty­is­ten rav­in­toloiden kor­vaa­jik­si tosin uno­hta­vat sen tosi asian että sil­loin palvelun ja ruuan laatu lask­isi perusk­oulun ruokaloiden tasolle .

    1. “Asi­akkaat jot­ka halu­a­vat hyvää palvelua ja hyvää rav­in­to­laruokaa samaan aikaan on hyväksyt­tävä että jom­pi kumpi jous­taa joko palvelun laatu tai ruuan­laatu kos­ka markki­na­t­alous etenkin rav­in­to­la-alal­la kär­sii työvoimapulasta.”

      Kol­mas vai­h­toe­hto on ali­palkkaus tai palkko­jen mak­su osin pimeästi. Kumpikin on rav­in­to­la-alal­la yhä valitet­ta­van yleistä, kos­ka ne ovat keino­ja, joil­la pystyy tar­joa­maan asi­akkaille kil­pailukykyisen hin­nan ja silti hyvän palvelun ja ruoan laadun. Eli ei kir­ja­ta esim. kaikkia käteisel­lä mak­set­tu­ja ate­ri­oi­ta kas­saan ja kir­jan­pitoon, ja vas­taavasti mak­se­taan työn­tek­i­jöille palkko­ja sit­ten sil­lä käteisel­lä. Itse olen reagoin­ut asi­aan niin, että mak­san ruoka­paikois­sa nykyään aina ja vain kor­tilla, jot­ta mak­su menisi kirjapitoonkin.

      Rav­in­to­la-alan työvoima­pu­laankin yksi ratkaisu olisi automaa­tion lisäämi­nen. Ihan viime vuote­na nyt S‑kaupan rav­in­tolois­sa on havah­dut­tu siihen, miten kallista lasku­jen mak­su tiskil­lä on, ja tajut­tu alkaa kan­nus­taa Mobi­il­i­mak­samiseen. Mobi­il­i­mak­suratkaisul­la voi säästyä 10–20 % rav­in­tolan työvoimatarpeesta. Mobi­il­i­mak­sul­la rav­in­to­lalaskun etukä­teen mak­sami­nen lie­nee koh­ta uusi nor­maali ainakin louna­s­paikois­sa. Esteenä siltä osin rav­in­toloiden tuot­tavu­u­den kehi­tyk­sessä ovat olleet ja ovat yhä val­tion säätämät lounase­dut, jot­ka vaa­ti­vat käytän­nössä henkilöko­htaista käyn­tiä tiskil­lä, jot­tei kuka tahansa voi mak­saa kenen tahansa verotuet­tua lounaslaskua mis­tä päin maail­maa tahansa.

      Siinä, mis­sä kaupoista tuot­tei­ta saa nykyään robot­tikul­je­tuksinkin, rav­in­tolois­sa robot­te­ja ei vielä hyö­dyn­netä esimerkik­si tar­joilus­sa, mut­ta eiköhän 5 vuo­den sisäl­lä ale­ta ainakin pikaruokalois­sa nähdä joko tar­joil­uro­bot­te­ja tai paket­ti­au­tomaatin tapaisia ratkaisu­ja, jois­sa ruoan luovut­taa automaat­ti. Myös esimerkik­si ran­skalais­ten valmis­tuk­sen rav­in­tolois­sa pysty­isi jo nykyte­knolo­gial­la robo­t­i­soimaan kokon­aan, ja niin olisi jo tehtykin, ellei rav­in­to­latyövoima olisi palkoil­taan niin hal­paa robotin kus­tan­nuk­si­in nähden.

      1. “Myös esimerkik­si ran­skalais­ten valmis­tuk­sen rav­in­tolois­sa pysty­isi jo nykyte­knolo­gial­la robo­t­i­soimaan kokon­aan, ja niin olisi jo tehtykin, ellei rav­in­to­latyövoima olisi palkoil­taan niin hal­paa robotin kus­tan­nuk­si­in nähden.”

        Lisä­tukea väit­teel­leni, että Suomen heikko tuot­tavu­uske­hi­tys on johtunut työvoiman yli­tar­jon­nas­ta, mikä ei kan­nus­ta yri­tyk­siä kehit­tämään toim­intaansa ollenkaan. Ja ei, Wolt ei ole kehi­tys­tä vaan saas­tut­tavaa ja heikosti tuot­tavaa työtä, joka onnis­tuu vain kos­ka työvoimaa saa liian edullisesti.
        Samaan aikaan Suomes­sa on vielä lisä- ja uudelleenk­oulut­tau­tu­misen suh­teen työn­tek­i­jöitä paikalleen luk­it­se­via rak­en­tei­ta ja esimerkik­si nyky­hal­li­tuskin vaikut­taa kiin­nos­tuneem­mal­ta varmis­ta­maan etteivät työn­tek­i­jät lisäk­oulut­taudu vaan pysyvät tiukasti lestis­sään. Tiivis­tet­tynä tuot­tavu­us ei nouse tule­vaisu­udessakaan, kos­ka hal­li­tuk­sia ei todel­lisu­udessa kiin­nos­ta nos­taa koulu­tus­ta­soa tai muuten pois­taa työvoima­pu­laa muu­ta kuin rajat auki ratkaisuilla.

        Sote-alan ongel­mat voidaan muuten nekin johtaa pitkälti liian edullisen ja suuren työvoimatar­jon­nan ilmiök­si. Palkat ja olot ovat huonot, kos­ka joka tapauk­ses­sa riit­ti työvoimaa, nyt palkko­ja ei saa nos­taa muut kuin paper­in­pyörit­täjät, olo­ja ei voi paran­taa kos­ka sama suh­teelli­nen määrä työtä pitää tehdä nopeam­min ja tehokkaam­min, jot­ta sote­menot pysyvät kuris­sa ja byrokraateille riit­tää raha palkkoi­hin. Työvoima­pu­la ei silti tule aja­maan alal­la kehit­tymistä niin kauan kuin se tuot­ta­va työ on liian edullista, byrokraatit taas eivät osaa muu­ta kuin vähen­tää tuotan­toa ja kut­sua tätä tehostamisek­si. Mut­ta Suomen mer­i­tokra­ti­as­sa hyv­in­voin­tialueet ovatkin täyn­nä johta­jia jot­ka eivät tiedä käytän­nön työstä muu­ta kuin työn­tek­i­jän palkkakulut.

  2. Suomes­sa ei ole yleistä työvoima­pu­laa. Pulaa on hal­vas­ta, mielel­lään yhteiskun­nan kus­tan­ta­mas­ta työvoimas­ta. Jotkut pienet eri­ty­is­ryh­mät ovat sit­ten oma juttunsa.

    1. Voitko nim­imerk­ki Real­isti tarken­taa mitä tarkoi­tat konkreet­tis­es­ti yhteiskun­nan kus­tan­ta­mas­ta työvoimas­ta ? Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä avoimia työ­paikko­ja on yhtä paljon kuin on ihmisiä työvoiman ulkopuolella .

      1. Rahul Somani, ei pidä paikkaansa tuo väite, että “Suomes­sa on täl­lä het­kel­lä avoimia työ­paikko­ja on yhtä paljon kuin on ihmisiä työvoiman ulkopuolella .”.

        Tilas­tokeskuk­sen mukaan toisel­la vuosineljän­nek­sel­lä 2023 avoimia työ­paikko­ja Suomes­sa oli 52 700: https://www.stat.fi/julkaisu/cl8lrlmdss8n00cvzl1wq2o78

        Työvoiman ulkop­uolel­la ole­via 15–74-vuotiaita oli vuo­den 2023 heinäku­us­sa 1 307 000:
        https://stat.fi/julkaisu/cl89xgj6rtbb90cvvvf7iml2f

      2. Käsite avoimet työ­paikat vuosineljän­nek­sel­lä ei ole sama kuin avoimet työ­paikat juuri nyt. Työkkärin sivuil­ta löy­tyy tyyp­il­lis­es­ti noin 20000 kokoaikaista yli 6kk työ­paikkaa, jot­ka eivät ole pro­vi­siopalkkaisia, siis normi­palkkaty­otä. Noi­ta 20000 työ­paikkaa kohti on noin 350000 työn­hak­i­jaa, siis laa­ja työttymyys.

    2. Real­isti osui oikeaan ver­tailu­un että 20 000 avoimen työ­paikan ja 35 0000 työn­hak­i­jan välil­lä on juuri se kohtaan­to-ongel­ma joka oli keväänä ed-vaalien yksi tärkeim­mistä teemoista. Kyseessä ei ole niinkään työt­tömyys vaan kohtaan­to-ongel­ma. On kak­si tapaa ratkaista tämä kohtaan­to-ongel­ma; kuin­ka saa­da 35 000 työn­hak­i­jaa töi­hin tai lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

      1. Työn­hak­i­joi­ta on 350 000 ei 35 000. Eli yli kym­menker­tainen määrä kuin mitä on työ­paikko­ja. Sitä kohtaan­to-ongel­maa ei ratkaista kur­jis­ta­mal­la työt­tömien tilannetta.

      2. Kokeil­laanko mon­et­ta ker­taa estää opiskelu ja uudeelleenk­oulut­tau­tu­mi­nen työt­tömiltä? Ehkä se kep­pi ja aito­jen rak­en­t­a­mi­nen toimii täl­lä ker­taa paremmin.

      3. Pilkku­virhe se on 350 tuhat­ta ei 35 tuhatta

      4. Kai sinä hyvä Rahul ymmär­rät että kun työ­paikko­ja on 20_000 ja työt­tömiä 350_ 000 niin kyseessä on muu­takin kuin kohtaan­to-ongel­ma. Kan­nat­taa myös käy­dä tutus­tu­mas­sa ihmis­ten tari­noi­hin työt­tömyystuel­la koulut­tau­tu­mis­es­ta, saat ehkä uuden näkökul­man kan­nustin­loukkui­hin ja kohtaan­to-ongel­maan. Käytän­nössä siis alan vai­h­toa varten pitää ensin men­nä töi­hin, ja senkin jäl­keen on vaikeaa kun AMKt eikä hal­li­tus oikein hyväksy osa-aikaista opiskelua. Eli sinä joko olet työn­tek­i­jä, opiske­li­ja, tai työtön, use­am­man luo­va yhdis­te­ly on tehty erit­täin han­kalak­si (ja hal­li­tus halu­aa yhä han­kaloit­taa lisää) eikä asumisen korkea hin­ta helpota sitä yhtään vaan han­kaloit­taa lisää.

        Mut­ta tämän siitä saa kun eduskun­ta, hal­li­tus, ja viras­tot ovat täyn­nä ihmisiä ketkä eivät onnis­tu edes pitkä matikan M suorit­ta­maan. Kat­sos kun jos halu­aa ratkaista ongel­man niin ensin se ongel­ma pitää analysoi­da eri tun­nistaa. Suomes­sa ei ole onnis­tut­tu tun­nista­maan edes syitä, sen vuok­si esite­tyt kaik­ki ratkaisue­hdo­tuk­setkin ovatkin vain viral­lisen litur­gian mukaisia, eli rajat auki ja koh­ta on maa täyn­nä (halpo­ja) huip­pu­osaa­jia. Eli toiv­otaan ongelmien vain katoa­van, eikä hyväksytä vieläkään, että kan­sain­välis­ten osaa­jien kanssa varsinkin pitää olla valmis myös mak­samaan. Mut­ta ei, suo­ma­laiset johta­jat tietävät vain että hal­pa työn­tek­i­jä on hyvä.

      5. Niin, meil­lä ei ole kohtaan­to-ongel­ma vaan suh­dan­netyöt­tömys ja raken­netyöt­tömyys. Suh­dan­netyöt­tömyys on kas­vanut ja johtuu koko Euroalueen heikoista suh­dan­teista sekä Ukrainan sodas­ta ja koro­nan jälk­isi­ivouk­ses­ta. Raken­netyöt­tömyys on osit­tain kohtaan­to-ongel­ma mut­ta kyseessä on muis­takin kuin koulu­tuk­ses­ta ja osaamis­es­ta johtu­via, myös työvoiman ikään­tymi­nen ja maanti­eteelli­nen hajau­tu­mi­nen vaikeut­taa työllistymistä.

      6. Stadist
        ”Eli sinä joko olet työn­tek­i­jä, opiske­li­ja, tai työtön, use­am­man luo­va yhdis­te­ly on tehty erit­täin hankalaksi”

        Kan­nat­taa kum­minkin muis­taa, että jokaista korkeak­oulu­un ”päästet­tyä” jo yhden tutkin­non suorit­tanut­ta alan­vai­h­ta­jaa kohden tipah­taa pihalle nuori, jol­la ei ole tutk­in­toa ollenkaan.

        Ei ole yhteiskun­nan etu, että jo töis­sä ole­vat opiskel­e­vat lisää tutkintoja,jos ja kun samal­la laite­taan joku nuori pitämään välivuosia.

  3. Mitä mieltä Osmo olet EK:n & val­tion har­joit­ta­mas­ta palkko­jen max koro­tuskatos­ta? ( vien­tialat määrit­tää mak­simin / ei parem­paa val­takun­nanso­vit­teli­jal­ta / tiuk­ka epävi­ralli­nen koor­di­naa­tio jne) 

    EK:n peräänku­u­lut­ta­man sopimus­va­pau­den näkökul­mas­ta ei näytä kovin reilul­ta pela­ta itse eri peliä mut­ta onko tuo kansan­talouden kan­tokyvyn kannal­ta valitet­ta­va pakko toimia näin?

    1. Palkanko­ro­tuk­sen sit­o­mi­nen vien­tialoi­hin on tähdät­ty hoitoalan työn­tek­i­jöitä vas­taan, enkä tietenkään voi sitä hyväksyä. Ihmette­len mys miten hoitoalan työvoima­pu­la aio­taan hoitaa, jos ala määrätään lak­isääteis­es­ti elipalkatuksi. .

      1. EK:n malli on ehkä keskeinen syy sille, että Suo­mi ajau­tuu parhail­laan taan­tu­maan tai jopa lamaan. Kun menot ovat nousseet, mut­ta palkat keskite­tysti sovit­ti­in nou­se­vak­si vain vähän kaikille aloille palka­n­mak­sukyvys­tä riip­pumat­ta, lop­putu­lok­se­na kulu­tus jous­taa alaspäin eli yri­tyk­siltä katoaa koti­markki­na-asi­akkai­ta. Raken­nusala on tästä nyt näkyvin esimerk­ki. Perässä tulee seu­raa­maan muu­takin; esim. monille louna­s­paikoille raken­nustyön­tek­i­jät oli­vat keskeinen asi­akaskun­ta, ja nyt louna­s­paikko­jakin on alka­nut ajau­tua vaikeuk­si­in, kuten voi mon­es­sa kaupungis­sa hel­posti nyt nähdä. Työ­vaat­tei­den vuokraus­fir­moil­la ja raken­nuskone­vuokraamoil­la on myös nyt haas­tavaa. Kiin­teistön­väl­i­tysy­htiötäkin on ajau­tunut vaikeuk­si­in. Jopa muut­tofir­moil­ta on kadon­nut töitä, kun ihmiset eivät nyt edes muu­ta aiem­paan tahti­in. Pait­si yri­tyk­set, jot­ka vai­h­ta­vat pienem­pi­in toim­i­tiloi­hin. Julk­isra­hoit­teinen sote samaan aikaan paisuu.

      2. Ode
        ” Ihmette­len mys miten hoitoalan työvoima­pu­la aio­taan hoitaa, jos ala määrätään lak­isääteis­es­ti elipalkatuksi. .”

        Saa­han sitä neu­votel­la itselleen vaik­ka kym­men­vuo­tisen sopimuk­sen sadan pros­entin vuosiko­ro­tuk­sil­la, mut­ta sil­loin täy­tyy neu­votel­la itse, eikä men­nä sovit­teli­jan toimis­toon istumaan..

        Mis­tä ihmeestä niille kor­po­raa­tioiden pam­puille (puolin ja toisin) oikein mak­se­taan, jos sovit­teli­jan täy­tyy kum­minkin hoitaa neuvottelut? 

        Niitä palkanko­ro­tuk­isia varten on ole­mas­sa työ­tais­te­lut, ei valtakunnansovittelija.

      3. Sylt­ty, eikös kuitenkin ole käynyt nyt jo kah­teen ker­taan niin, että hoita­jien työ­tais­te­lut ovat vesit­tyneet suo­je­lu­työvelvoit­teen vuok­si. Hoita­jat uhka­si­vat viimek­si laa­jen­taa työ­tais­telun teho-osas­toille, mikä sai hal­li­tuk­sen säätämään poti­las­tur­val­lisu­us­lain. On oma keskustelu­nai­heen­sa, meneekö työ­tais­telu­oikeus hen­gen ja ter­vey­den edelle (ei var­maankaan), mut­ta käytän­nössä siis hoita­jien mah­dol­lisu­udet pain­os­taa työ­tais­teluin ovat rajal­lisem­mat kuin teol­lisu­ustöis­sä. Hoitoalan palkkau­songelmien kuit­taami­nen sil­lä, että onhan aina työ­tais­telu­oikeus ei siis oikein min­un nähdäk­seni toimi.

      4. Tuskin­pa hoita­jat halu­si­vat lait­taa teho-osas­to­ja kiin­ni, vaan toivoivat pelkän uhkauk­sen riit­tävän. Kyseessä oli chick­en-peli, kumpi osa­puoli väistää ensin. Työ­nan­ta­jil­la ei ihmekään värähtänyt, joten hal­li­tus puut­tui peli­in (taisi­vat työ­nan­ta­jat arva­ta tämän). 

        Mut­ta kyl­lä se vain niin on, että Ei teho-osas­to­ja vaan voi lait­taa kiin­ni. työ­tais­telun täy­tyy perus­tus­tua johonkin muuhun, kuin ihmis­ten tarkoituk­sel­lisen kuole­maan jät­tämiseen. Sitä en vain tajua, mik­si hoita­jien ”nor­maalit lakot”, siis ne lakot, joi­ta kukaan ei estänyt, oli­vat nekin aina vain määräaikaisia kah­den viikon rykäisyjä. Kun ker­ran menevät lakkoon, niin minus­ta se osoit­taa heikkout­ta määrätä samal­la myös lakon viimeinen päivä. On ihan hölmöä lakkoil­la pari viikkoa ker­ral­laan, sit­ten yrit­tää vetää kaikkea pakol­lis­t­a­min toim­intaa kiin­ni ja valit­taa, kun hal­li­tus estää sen. 

        Kun ker­ran alkoi­vat lakkoile­maan, oli­si­vat nyt sit­ten lakkoilleet kun­nol­la niiltä osin, kun se oli mahdollista.

        Ja sai­vathan sairaan­hoita­jat jo automaat­tis­es­ti suuret palkanko­ro­tukse Marinin hal­li­tuk­selta huomen­lah­jak­si, niitä vain kut­sut­ti­in palkka­har­mon­isaa­tiok­si. Siinä tietenkin koro­tuk­set kohdis­tu­vat vähiten tien­aavi­in, joten se ehkä har­mit­taa niitä, jot­ka tien­asi­vat keskimääräistä enemmän.

      5. Hoitoala ei ole ali­palkat­tu, vaik­ka lop­ut­tomas­ta kit­inästä niinkin voisi päätel­lä. Useim­miten työ ei ole raskas­ta, lisät ovat hulp­peat ja vuos­i­työai­ka lyhyt. Johtamises­sa ja työvuoro­jär­jestelmis­sä on epäilemät­tä mätää, pitäisköhän niille tehdä jotain? Samal­la kaikille päteville hoita­jille vakivir­ka täy­del­lä työa­jal­la ja välistävetofir­mat täy­del­liseen boikottiin.

    2. EK ajaa kak­sil­la kär­ry­il­lä: toisaal­ta vaa­di­taan jotain ihmeel­lisiä kat­to­ja ja kiin­tiöitä, toisaal­ta vaa­di­taan paikallista sopimista.

      Jos EK saisi tavoit­teen­sa läpi niin var­maan saataisi­in jonkin­lainen uusi kään­teinen TES-jär­jestelmä: nämä uudet TES:sit määrit­telisivät alan mak­simi­palkan (alle saa aina men­nä) ja mak­simiko­ro­tuk­set. Paikallis­es­ti sit­ten neu­voteltaisi­in kuin­ka paljon men­nään TES:sien määrit­telemien mak­simi­etu­jen ja ‑koro­tusten alle.

      1. Kom­ment­ti­na nim­imerk­ki Stadis­till että palkkaus ei ole ain­oa haaste rekry­oi­da Suomeen kansan­välisiä huip­pu­osaa­jia. Työlu­vat, kieli­taito haas­teet ja muu byrokra­tia palkata kan­sian­välisiä EU:n ulkop­uolisia huip­pu­osaa­jia on keskeinen tek­i­jä jos­sa Suo­mi jäi muista Pohjo­is­mais­tan jälkeen.

  4. Toisaal­ta tulo­jen kasvu yleis­es­ti johtaa kulu­tuk­sen lisään­tymiseen (kor­re­laa­tio on hyvin vah­va), jol­loin tulo­jen verot­ta­mi­nen ja varsinkin pro­gres­si­ivi­nen sel­l­ainen on oikeas­t­aan ympäristöte­hokkaam­mas­ta päästä. Ja min­ua ei yleis­es­ti kiin­nos­ta päästeleekö miljoo­nan vuodessa tien­aa­va 10 ker­taa enem­män kuin 100_000 vuodessa tien­aa­va, täl­lä ei ole isos­sa kuvas­sa merk­i­tys­tä. Huo­matkaa myös että puhun tuloista enkä pelkästään ansiotuloista.

    Yleis­es­ti ottaen min­ua ihme­tyt­tää pro­gres­si­ivis­ten tulovero­jen demon­isoin­ti. Tätä har­raste­taan lähin­nä globaal­ista pakos­ta kos­ka meil­lä on maail­mal­la paljon kulut­tavia ja päästöjä tuot­tavia häiriköitä, jot­ka kieltäy­tyvät pro­gres­si­ivis­es­ta vero­tuk­ses­ta. Eli kos­ka globaali järjestys ja päätök­sen­teko on huonoa, niin mei­dän tulee rak­en­taa tehot­to­mia, byrokraat­tisia mon­imutkaisia vero­jär­jestelmiä eikä parem­mista saa edes keskustella.

  5. Eli jatkona edel­liseen viestiini:
    Ongel­ma on itsessään glob­al­isoitunut markki­na­t­alous, joka on siis liian vapaa. Ongel­ma on siis sys­teem­i­nen ja liit­tyy globaali­in järjestyk­seen ja sään­te­lyyn, tarkem­min näi­den huo­mat­tavaan vajeeseen.

    Korostan että myöskään EU ei ole osoit­tau­tunut ratkaisuk­si vaan pikem­minkin pakot­taa kaik­ki kollek­ti­ivis­es­ti samoi­hin tun­netusti huonoi­hin ratkaisui­hin. Tämä taas nivoutuu lib­er­aalien ideaan, jos­sa luo­daan ylikansal­lisia organ­isaa­tioi­ta (EU) ja vapaakaup­pa­sopimuk­sia, joil­la luk­i­taan jär­jestelmä ja tehdään siitä hyvin han­kala muut­taa, vapau­den nimis­sä luo­daan ikuinen insti­tu­tion­aa­li­nen byrokra­tia suo­jele­maan “vapaut­ta”. EUn demokra­ti­ava­je on häm­mästyt­tävä, samoin Yhdys­val­lois­sa parikin vaiku­tus­val­tais­in­ta ihmistä on van­hainko­ti­ma­te­ri­aalia (Biden, McConnell), mitä voi pitää merkkinä demokra­t­ian dys­funk­tios­ta. Mut­ta demokra­ti­aa suo­jel­laan saman­laisel­la luk­i­tuk­sel­la kuin mitä kuvailin edel­lä, taas vapau­den nimissä.

    1. Toisaal­ta Ryssälän ja Kiinan mallit eivät kauheasti houkut­tele ja ole vaihtoehto.

      1. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että Kiinan malli palvelee Kiinan kokoista val­tio­ta parem­min kuin Yhdys­val­tain tai Euroopan malli markki­na­t­aloud­es­ta. Venäjä on markki­na­t­alous mut­ta sen talouden rakenne perus­tuu fos­il­lis­ten raa­ka-ainei­den tuotan­toon. Teknolo­gian Venäjä on aina ostanut muual­ta. Se ei ole sitä itse kehittänyt.

      2. Kiinan nousu on eri­no­mainen esimerk­ki siitä, kuin­ka kovasti län­si­maat usko­vat globaali­in ‘vapaakaup­paan’ tai vähim­mäis­sääte­lyn maail­mankaup­paan. Heti kun Kiina nousee haas­ta­maan län­si­maid­en domi­noimia korkean teknolo­gian alo­ja niin heti ale­taan virit­telemään suo­jat­ulle­ja ja muu­ta, argu­ment­teina voi sit­ten heit­el­lä val­tion­tuk­isyytök­siä, ihan kuin USA ja EU eivät itse tuk­isi teol­lisu­ut­ta kaiken­laisin epä­suorin tuin yliopis­to­jen ja muiden tuk­i­jär­jestelmien kaut­ta. USA ja EU eivät ole mil­lään tasol­la mitään “puh­taan markki­na­t­alouden airuei­ta” mik­si tykkäävät esit­täy­tyä suh­teessa Kiinaan.

        Tämä käytös vain pal­jas­taa län­si­mais­ten demokra­tioiden vinouman, karkeasti alim­mista tulode­si­iliryh­mistä ei välitetä pätkän ver­taa (syytetään laiskoik­si rotik­si, kos­ka saa­vat tukia eivätkä ole mer­i­toituneet koulu­tuksin tai sijoit­tuneet hyvä­palkkaisi­in töi­hin), mut­ta sit­ten kun globaali kil­pailu (mikä ihan itse aloitet­ti­in) alkaa uha­ta keskilu­okkaa ja sitä ylem­pää koulutet­tua väestöä niin koko val­tio nousee puo­lus­ta­maan tätä ‘parem­paa’ osaa kansas­ta. Karkeasti län­si­mainen edus­tuk­selli­nen demokra­tia on arvi­ol­ta jonkun 60–70 %-osu­u­den kansas­ta jär­jestelmä, eli se naut­tii pop­u­laaria suo­sio­ta ja pysyy sik­si ole­mas­sa, mut­ta ala­por­taista se ei väl­itä muu­ta kuin nimel­lis­es­ti useim­mis­sa mais­sa. Tyran­ni­aa se on tämäkin, enem­mistön tyranniaa.

      3. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että Venäjä on kyl­lä markki­na­t­alous siinä mielessä että se myy raa­ka-öljyn ja maakaa­sun markki­nahin­taan Venäjän ulkop­uolelle. Neu­vos­toli­it­to myi raa­ka-öljyn ja maakaa­sun clear­ing mak­su­jär­jestelmäl­lä ei vain Suomeen mut­ta myös Suomen ulkop­uolisi­in markki­na­t­alouk­si­in kuten Län­si-Sak­saan. Täl­lä het­kel­lä Kiina ja Intia osta­vat venäläistä raa­ka-öljyä ja maakaa­sua kyseis­ten maid­en valuutoilla .

    2. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­tia että glob­al­isoitunut markki­na­t­alouden lisäk­si teknologi­nen kehi­tys etenkin teol­lisu­udessa on johtanut siihen että per­in­teisen teol­lisu­ustyön raken­nemuu­tos on itse asi­as­sa suurem­pi tek­i­jä kuin glob­al­isoitunut markki­na­t­alous. EU itse asi­as­sa sään­telee monia sisä­markki­noiden kohdal­la monia alo­ja joi­ta esim Yhdys­val­lat ei ollenkaan sään­tele jon­ka takia Yhdys­val­lat voit­taa tämän kil­pailun aina kun sään­te­lyä on vähemmän.

      1. Kiinan mallis­sa rikol­lisil­ta (lue: osit­tain sys­teemikri­it­tiset) ote­taan elimet tal­teen niskalaukauk­sen jäl­keen. Se ker­too paljon systeemistä.

      2. Aikuis­ten oikeasti Ryssälä ei ole markki­na­t­alous. Kyse on fasis­tis­es­ta mafi­at­aloud­es­ta, jos­sa kaik­ki merkit­tävät asi­at päät­tää isoin mafioso, Putin. Län­nen pitäisi kansal­lis­taa kaik­ki ryssien omis­tuk­set Län­nessä mm. Ukrainan sotakorvauksiin

      3. “EU itse asi­as­sa sään­telee monia sisä­markki­noiden kohdal­la monia alo­ja joi­ta esim Yhdys­val­lat ei ollenkaan sään­tele jon­ka takia Yhdys­val­lat voit­taa tämän kil­pailun aina kun sään­te­lyä on vähemmän.”

        Niin, eli kos­ka ei ole globaalia sään­te­lyä men­nään ‘race to the bot­tom’ peri­aat­teel­la, ja Yhdys­val­lat määrit­telee tahdin. Työvoima halvem­paa ja niille pitää tar­jo­ta vähem­män lomia ja etu­ja, kevyem­mät ympäristö­vaa­timuk­set, kevyem­pi hiilipäästösään­te­ly. Sinä kir­joitit tuo­hon ihan saman, vain eri taval­la, mitä kuvailen yllä itse, mut­ta ilmeis­es­ti olet yhä eri mieltä?

    3. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na Yhdys­val­tain talouden kil­pailue­tu suh­teessa Euroop­paan on tosi asia. Se ei mil­lään muu­tu parem­mak­si tai huonom­mak­si että Yhdys­val­tain dynaami­nen taloudelli­nen kehi­tys on aina ollut sitä mitä se on täl­läkin het­kel­lä vaik­ka eräät tahot Euroopas­sa kri­ti­soi­vatkin tätä kehi­tys­tä vaik­ka mon­es­sa yhtey­dessä Yhdys­val­tain kri­itikot hyö­tyvät Yhdys­val­tain kehi­tyk­ses­tä ja sen tuo­mia taloudel­lisia ja kult­turil­lista hyötyjä.

    4. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na että Kiinan mas­si­iviset val­tiontuet eivät ole todel­lisu­udessa pystyneet luo­maan Kiinaan mitään kestävää kehitet­tyvää inno­vaa­tio­ta joka olisi saanut maail­man­laa­juisen suo­sion ilman Kiinan val­tion ohjausta. 

      Pystyykö Nim­imerk­ki Stadisti nimeämään jonkun kiinalaisen tek­nol­o­gisen inno­vaa­tion joka olisi kek­sit­ty Kiinas­sa viimeis­ten 40 vuo­den aikana jota ei olisi kopi­oitu edes epä­suo­rasti lännestä ja jota ei olisi tuet­tu Kiinan val­tion toimes­ta jol­la olisi maail­man laa­juinen vaiku­tus jokaisen maa­pal­lol­la asu­van ihmisen arkeen päivit­täin ? Jopa nim­imerk­ki Stadis­tin arkeen!Todellisuudessa läh­es kaik­ki län­si­mais­sa kehite­tyt inno­vaa­tiot ovat kek­sit­ty vapaan markki­na­t­alouden sal­li­mas­sa tilas­sa ilman että val­tio olisi siihen puut­tunut mil­lään taval­la edes epäsuorasti.

  6. Kiina kopi­oi kaiken ja tekee sen tehokkaam­min. Mata­la syn­tyvyyskin saati­in län­si­mai­ta mata­lam­mak­si, nyt Kiinas­sa 1,09, vaik­ka yhden lapsen poli­ti­ik­ka ohi.

    Entä jos taloudessa ei olisikaan kyse tuotan­nos­ta, vaan siitä, kuka on viimeisenä jäl­jel­lä. Entä jos kap­i­tal­isti­nen talous tuot­taa niin epä­var­man yhteiskun­nan, että ne kui­h­tu­vat sukupolves­sa-paris­sa pois? Etelä-Kore­al­la on pom­mit ja tehtaat, mut­ta eteläko­re­alaisia ei ole pari sukupol­ven päästä ole­mas­sa. Pohjois-Korea val­taa maan demografialla.

    1. Etelä-Kore­an väk­iluku on 51 696 216 ja Pohjois-Kore­an väk­iluku on 25 955 138 . Syn­tynyys Pohjois-Kore­as­sa on pienem­pi kuin Etelä-Koreassa.

      1. ETELÄ-KOREAN syn­tyvyys on maail­man pienin. Eteläko­re­alaiset naiset saa­vat keskimäärin vain 0,81 las­ta eli­naikanaan, kun väestön luon­nolli­nen uusi­u­tu­mi­nen vaatisi 2,1 las­ta naista kohden.

        Pohjois-Kore­a/Syn­tyvyys
        1,82 syn­ny­tys­tä naista kohti (2020)

  7. “Hoitoalal­la on vaikea nos­taa palkko­ja, kos­ka veroeu­rot eivät tähän riitä”.

    Suomes­sa on luo­tu sairas sys­tee­mi jos­sa yksi­tyi­nen puoli voi nyhtää julkisen rahan taskui­hin­sa. Tästä on hyvänä esimerkkinä koti­hoito, jos­sa yksi­tyiselle työsken­televät keikka­hoita­jat saa­vat kun­nan omaa työn­tek­i­jää parem­paa palkkaa. Paras tar­jous mikä Helsingis­sä tul­lut vas­taan on 2400€/kk ja työ­tun­nit 30 viikos­sa. Tekee 20€ tun­ti ja sai vali­ta tekeekö kuusi tun­tia päivässä, vai 8–8‑8–6 tun­tisia päiviä. Jälkim­mäi­nen kan­nat­taisi tiet­ty vali­ta ja tul­la per­jan­taina “ylitöi­hin”.

    https://yle.fi/a/74–20039579

    Pirha teki äly­va­paan päätök­sen joka kiel­si omil­ta työn­tek­i­jöiltään keikkailun. Tämä suo­ras­taan tyrkyt­tää hoita­jia vuokrafir­mo­jen syliin.

    1. En ymmär­rä, mik­seivät ter­vey­den­huol­lon muu henkilöstö saa har­ras­taa sitä, mitä lääkärit ovat har­ras­ta­neet jo var­maan yli vuosikymme­nen? Tekopy­hää ja kaksi­naa­maista sanon minä, yhtäkkiä kyseessä onkin iso ongel­ma kun hoita­jat han­kki­vat hyviä tulo­ja samal­la tak­ti­ikalla mil­lä lääkärit.

      Lääkärit “nyhtävät” paljon enem­män julk­ista rahaa kuin hoita­jat, keskustelu pitää aloit­taa tästä ja lopet­taa ali­palkat­tu­jen hoita­jien syyl­listämi­nen. Mis­sä muus­sa län­si­maas­sa hoita­jille mak­se­taan niin paljon alle kansal­lisen tai paikallisen medi­aanin kuin Suomessa?

      1. Nim­imerk­ki Stadis­tille kom­ment­ti­na että läh­es kaikissa län­si­mais­sa lääkärit ovat korkeasti palkat­tu­ja sekä kyseinen ammat­tin­imike on suo­jat­tu hyvin tiukasti. Lääkärei­den palkat eivät perus­tu län­si­mais­sa markki­na­t­alouden kysnnyn ja tar­jon­nan mukaises­ti. Kos­ka lääkärin ammat­tin­imike on erit­täin säädel­ty ammattinimike.

  8. Suomes­sa on tehty taas type­rä kyse­ly­tutkimus, 65%lla työ­nan­ta­jista työvoima­pu­laa. Samaan aikaan fir­mat käyvät kiihtyvästi muu­toneu­vot­telui­ta ja konkkia tulee kiihtyvää tah­tia. Suo­mi on menos­sa kohti vuosien 2013–2015 työt­tömyys­luku­ja, laa­ja työt­tömyys 460000 ja avoimet työ­paikat 10000. Ihan 90-luvun lukui­hin 700000 työtön­tä ei päästäne. 

    Ekon­o­mistit oli­vat eilisessä A‑studiossa liian opti­mistisia tulev­as­ta, kuten myös VVMn budjettipäällikkö.

    1. Nim­imerk­ki Real­is­tille kom­ment­ti­na että vaik­ka konkurssit ovat lisään­tyneet ja muu­toneu­vot­telui­ta on pis­tet­ty vireille monis­sa yri­tyk­sis­sä kuitenkin uusia työ­paikko­ja on syn­tynyt näi­denkin konkurssien lisäk­si. Työvoima­pu­la syn­tyy siinä ettei uusi­in työ­paikkoi­hin saa­da työvoimaa niistä työ­paikoista joista työvoimaa on irti­san­ot­tu. Kaik­ki konkurssit eivät vaiku­ta työl­lisyy­teen niin draa­maat­tis­es­ti kuin annat ymmärtää.

      1. Raken­nusalan sukel­luk­sen arvioidaan lisäävän työt­tömyyt­tä noin 70000 suo­raan ja välil­liset vaiku­tuk­set päälle. Olemme tuo­ta pikaa vuosien 2013–2015 työttömyysluvuissa.

      2. Osaamis­vaa­timuk­set ja palkat eivät nat­saa. Ei nyt kukaan halua lähteä töi­hin johon ei ole koulu­tus­ta kahdek­sak­si tun­niksi joka päivä puolel­la pal­ka­lla. Tai ei ole kyse siitä ettei halua vaan että per­heen talous romahtaisi.

        Ulko­maalaisille ne työt korkein­taan kel­paa­vat, heil­lä ei ole mukanaan per­het­tä eikä opin­to- eikä asun­to­lain­o­ja. Jos työt osoit­tau­tu­vat surkeik­si niin he voivat paka­ta matkalaukkun­sa ja lähteä seu­raavaan. Tai pois Suomesta.

  9. Suo­ma­lainen 2000-luvun hyv­in­voin­ti­val­tio osoit­tau­tui velka­ku­plak­si. Ei meil­lä koskaan ollutkaan sel­l­aiseen varaan. Äänestäjiltä nar­rat­ti­in hyv­in­voin­ti­val­tioa­jatuk­sel­la äänet ja nyt on suuret velat ja korot.

    1. Kyl­lä siihen olisi varaa, mut­ta veroas­t­een lasku vei poh­jan samal­la kun ahneet ikälu­okat siir­tyivät työelämästä sotepalvelu­iden suurkuluttajiksi.

      1. Veroaste pitäisi kyetä paina­maan alle 40% pysyvästi. Kaik­ki sen yli näkyy kil­pailukyky- ja kannustavuusongelmina.

      2. Ter­ve ikäih­mi­nen ei ole sote-palvelu­iden suurku­lut­ta­ja. Ei tarvitse mitään sote-palvelui­ta, jos eläke on riittävä.

      3. @Realisti

        Ker­ro nyt toki, kuin­ka veroaste paine­taan alle 40% ilman merkit­täviä julk­isten sote-velvol­lisuuk­sien ja palvelu­iden vähentämistä?

        Kokoomushan yrit­tää nyt karkeasti taiteil­la leikkauk­sia vähän joka paikkaan pait­si SOTEen, eläkeläiset kun alka­vat mölisemään hesarin pal­stoil­la ja iskevät kovaa vaaleis­sa. Lop­putu­lok­se­na Kokoomus pää­tyikin hal­li­tu­so­hjel­maan, mis­sä on suu­nitel­tu leikkauk­sia hölmösti osa-aikaisten haitak­si, ja nyt vielä alkoi­vat heräilemään, ettei lap­siper­heiltä asum­is­tukien leikkauk­set oikein toi­mi tai mene edes vält­tämät­tä läpi viime kädessä EU:sta. Tai toinen ris­ki kai on se, että asum­is­tukien leikkauk­set ajaisi­vat lap­siper­heitä toimeen­tu­lotuen asiakkaiksi.

        No, sen siitä saa kun meil­lä on mer­i­tokra­t­ian parhaat ja terävim­mät kär­jet hal­li­tuk­sen paalupaikoilla.

    2. Kom­ment­ti­na Ihmettelijän näkökul­maan että 2000-luvun hyv­in­voin­ti­val­tio olisi vain velka­ku­pla. Näin ei ole ollut koko 2000-luvun jos kat­so­taan velka­an­tu­mista vuodes­ta 2000 vuo­teen 2008 se oli laskusu­un­nas­sa. Finanssikri­isin jäl­keen velka­an­tu­mi­nen oli nousus­sa pait­si Sip­iän hal­li­tuk­sen lopus­sa velka­an­tu­mi­nen saati­in taitet­tua. Sen jäl­keen Marinin hal­li­tus jatkoi velka­an­tu­mista jopa covidin jälkeisessä vuosi­na 2021–2022 jol­loin velka­aste nousi yli 50% ja samoin nousi korot. Ukrainan sota ei iskenyt Suomen talouteen niin pahasti kuin esim Sak­san talouteen joka oli riip­pu­vainen läh­es 100% venäläis­es­tä maakaa­sus­ta joten peruste­lut velka­an­tu­miselle Ukrainan sodal­la ei ole kestävä peruste­lut Suomen kaohdalla.

      1. EU lainasi yhteis­es­ti rahaa val­tavia sum­mia (sato­ja mil­jarde­ja) koron­akri­isin aikana ja lainaa edelleen Ukrainaa tukeak­seen. Lainat ovat yhteis­vas­tu­ullisia koskien Suomeakin. Koro­nan aikana tuet­ti­in Välimeren mai­ta etteivät niiden talous rom­ah­taisi kun matkailu­tu­lot väli­aikaises­ti lop­pui­v­at. Mitään sel­l­aisia jär­jeste­lyjä ei edes tehty että Välimeren maat edes sit­ten kun talous elpyy mak­saisi­vat takaisin heille lainan­neille joi­hin Suomikin kuuluu. 

        Toinen rahareikä Suomelle ovat olleet For­tu­min ja muiden suuryri­tys­ten alaskir­jauk­set Venäjän toimin­nas­sa ym.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.