Kirjoitin twitterissä, että hyvien viinien ystävien kannalta tilanne heikkenee, jos ja kun viinien myynti vapautuu. Tästä syntyi tolkuton älämölö. Ihmiset ovat asennoituneet keskusteluun niin, että jos kannattaa vaihtoehtoa A, ei voi esittää vaihtoehdosta A mitään varjopuolia tai sitten kannattakin vaihtoehtoa B. Olen oppinut yliopistossa aivan toisenlaista argumentointia.
Kerrottakoon siis mitä mieltä olen Alkon monopolista.
Alkon monopoli syntyi kieltolain jälkeen torjumaan viinan kauhistusta. Ainakaan kaupungeissa se ei rajoita enää lainkaan alkoholin saatavuutta eikä enää maaseudullakaan sen jälkeen kun limuviinat ja vahvat oluet vapautuivat.
Monopolia voi EU:ssa perustella vain alkoholihaitoilla, eikä tämä perustelu enää päde.
On monimutkaisempi kysymys, voiko jossain tapauksissa rajoittaa jonkin hyödykkeen myyntiä erikoiskauppoihin muusta syystä.
Ranskassa tupakkaa saa myydä vain tupakkakaupoista. Tällä ei pyritä rajoittamaan tupakointia, vaan halutaan tarjota tupakan vanavedessä jakelukanava monelle muulle asialle, esimerkiksi joukkoliikenteen lipuille, mutta myös monelle muulle arkiselle asialle, joka on hyvä olla tarjolla lähellä eikä kilometrin päässä hypermarketissa. Meillä R-kioskit toimivat ilman tällaista rajoitetta. Saattaisivat toimia Ranskassakin.
Aikanaan kirjojen myynti oli sallittu vain kirjakaupoissa. Hyviä kirjakauppoja oli joka paikkakunnalla. Sitten sallittiin kirjojen myynti ruokakaupoissa. Marketit ottivat myyntiin runsaslevikkisen viihdekirjallisuuden. Se johti kirjakauppaverkoston alasajon ja siihen, että laatukirjallisuutta ei myydä suuressa osassa Suomea lainkaan. Tämä tapahtui kauan ennen internettiä, joten nettikauppaa ei voi käyttää ratkaisuna.
Oliko oikein, että viihdekirjallisuuden ostajat pitivät yllä laatukirjallisuuden levityskanavaa? Joku voi kutsua sitä eliitin tukemiseksi, joku toinen kulttuurin tukemiseksi.
On tapauksia, jossa jonkin jakelukanavan ylläpito on kuluttajien edun mukaista. Onhan esimerkiksi keskusta vaatinut tukea haja-asutusalueiden kaupoille. Jakelukanavan tukemiseen perustuivat alun perin myös osuuskaupat.
Alkon viinimonopoliin on sisältynyt merkittävä tuki elitistiselle viiniharrastukselle. Jo Alkon hinnoittelu suosii laatuviinejä. Tämä ei ole Alkon keksintö. EU on määrännyt hinnoittelumallin estääkseen monopoliyhtiötä suosimasta suomalaista tai mitä muuta hyvänsä. Jos siis ihmettelette Alkossa hintoja 13,99 ne eivät ole Alkon keksimiä huijaushintoja vaan maahantuojien keksintö. Ne tuntevat tuon pakotetun hinnoittelumallin ja säätävät tukkuhinnan Alkolle sen mukaan.
Noin kymmenen vuotta sitten vertasin joidenkin viinien hintoja Italiassa ja Suomessa. Näissä vertailuissa on oltava tarkkana, sillä viinin pitää olla täsmälleen samaa, ei vain sinne päin. Halvat viinit olivat Italiassa halvempia, mutta yli kymmenen euron viinin olivat halvempia Alkossa. Se johtuu tästä EU:n määräämästä hinnoittelufunktiosta. Tämä oli tavallisessa kaupassa. Varmasti jostain muusta kanavasta olisi saanut Italiassakin viiniä halvemmalla.
Lisäksi Alko pitää yllä loistavaa tarjontaa. Olen ostanut usein viiniä ulkomaisista kaupoista. Valikoima on niissä surkea Alkoon verrattuna. Usein tulee suorastaan huijatuksi. Alkosta ei voi ostaa ala-arvoista viiniä, mutta ulkomaisista kaupoista voi. Suurissa kaupungeissa varmaankin on erikoistuneita viinimyymälöitä, mutta tämä viiniä saa lähikaupasta -argumentti koskee huonoja viinejä.
Alkon myyjät ovat ylikoulutettuja. Heiltä saa todella hyviä vinkkejä. Joku tämänkin palvelun kuitenkin maksaa. Vähän olen huolestunut siitä, että kun kysyy myyjältä mistä viinistä hyvänsä, hän on aina maistanut sitä. Alkolla on sentään valikoimassaan 10 000 viinilaatua.
Joku vastasi minulle twitterissä, että Prismoihin tulee hyllymetreittäin tilaa viineille. Prismoja on Suomessa 71. Alkon myymälöitä on 373. City-marketteja on 81. Lisäksi hyllymetreittäin ei riitä mihinkään. Jo suppea 200 viinin valikoima vie noin 50 hyllymetriä.
Voin keksiä hyviä syitä, miksi laatukirjallisuuden jakelukanavan tukeminen olisi ollut aikanaan perusteltua eikä kirjojen myyntiä olisi pitänyt vapauttaa marketteihin, mutta minun on vaikea keksiä perusteluja sille, miksi halpojen viinien ostajien pitäisi tukea laatuviinien ostajia ja aivan ylimitoitettua neuvontapalvelua.
Viinien myynnin vapauttaminen on siis perusteltua.
On sanottu, että onhan Prismassa parempi olutvalikoima kuin Alkossa. Niin onkin. Miksi Alkon kannattaisi pitää yllä ylimitoitettua tarjontaa tuotteesta, joka on helpompi ostaa muualta. Olutvalikoima on silti Suomessa surkea verrattuna vaikkapa Belgiaan.
Kun vahvojen oluiden myynti vapautui, oluen kulutus ei kasvanut, koska samassa yhteydessä veroa nostettiin. Niin varmaankin tullaan tekemään taas, kun viinien myynti vapautuu. Ei siis ole odotettavissa halvempaa viiniä.
Logistiikkakulut myös kasvavat, sillä onhan halvempaa jakaa viiniä 373 Alkoon kuin tuhansiin kauppoihin.
Vaikka viinit siirtyvät ruokakauppoihin, alkoholin salakuljetus maksamatta alkoholi- ja arvolisäveroa ei tule edelleenkään sallituksi.
Kun viinit siirtyvät ruokakauppoihin, sinne siirtyvät myös väkevät tai sitten väkevien myynti loppuu suuresta osasta Suomea kokonaan. Pelkkää viinaa varten ei kannata pitää yllä kattavaa myymäläverkostoa, eikä viina myynti ole asia, jonka pitäisi nauttia aluepoliittista tukea.
Huonona puolena viinien vapauttamisessa on laatuviinien saannin vaikeutuminen. Minua tämä ei minua huolestuta helsinkiläisenä. Helsingin keskustaan tulee ainakin yksi laadukas viinimyymälä. Onhan siellä hyviä kirjakauppojakin.
Suomalaisina hyödymme vähän epäreilusti siitä, että Alko on maaiman toiseksi suurin viinin ostaja. Suurin on Ruotsin Systembolaget. Kun ostaa satatuhatta pulloa, saa halvemmalla kuin jos ostaa sata, eikä suurta ostajaa kannata huijata huonolla viinillä.
Helsingissä on hyviä kirjakauppoja, totta, muttei sentään lähimainkaan niin hyviä kuin joitakin vuosia sitten. Siinä ei kuitenkaan ole kyse myynnin vapauttamisesta, vaan e-kirjoista ja verkkokaupasta. Onneksi on sentään Rosebud!
Tästä päästiin varsinaiseen aiheeseen. Suomessa tapahtuvaa laillista alkoholin myyntiä uhkaa alkoholin tilaaminen ulkomailta netin kautta (maksamatta veroja) eikä markettiviinit.
Uhka ei (ainakaan vielä) vaikuta kovin suurelta: volyymi on ollut aika pieni Alkon myyntiin verrattuna. Tämä johtuu varmaan siitä, että toimituskulut ovat huomattavat, joten pitäisi tehdä suurenpuoleisia tilauksia, että hinnan puolesta kannattaisi. Sitten on vielä toimitusaika; alkoholin kanssa on (ainakin itsellä) sillä tavalla, että pidemmälle ulottuvan suunnittelun sijasta on mielekkäämpi ostaa (tai mennä baariin) silloin kun siltä tuntuu. Näiden takia luulisin, että suurin osa ulkomailta tilaavista sitoo rahaa isoihin tilauksiin (tai maksaa paljon toimituskuluja) ja on valmis odottamaan ja ylipäänsä näkemään vaivaa saadakseen sellaista mitä ei Alkosta tahdo saada; en oikein usko volyymin kasvuun siinä määrin, että siitä olisi Alkon uhkaajiksi.
Tämä kirjoitus sisälsi niin paljon sarkasmeja että jäi epäselväsi kumpaa vaihtoehtoa tuet? Viinit ruokakauppoihin vai pitäminen Alkossa?
On olemassa kolmaskin mahdollisuus: Ei viinejä marketteihin vaan lisenssoituihin alkoholikauppoihin, eli Alkon monopoli puretaan antamalla erikoistuneille alkoholikaupoille oikeudet myydä sitä. Myös Alkon osakkeiden myyminen voisi tulla kyseeseen.
Tuo Silfverbergin lisenssi vaihtoehto ja Alkon osakkeiden myynti esimerkiksi listaamalla
Alko pörssiin kuten tehtiin Altian kohdalla olisi parempi vaihtoehto kuin viinit vähittäiskauppaan . Tätä on ehdottanut jo pitkään kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo
Itse en ymmärrä yhtään intohimoa vapauttaa viinit ruokakauppoihin. Mielestäni Osmon antamat perustelut eivät riitä. Valtion monopoli on päihteissä ymmärrettävä. Saatavuus on tällä hetkellä ympäri Suomea vähintäänkin riittävä. Mielestäni tätä uudistusta ajetaan ideologiset lasit silmillä samaan tapaan kuin taksiuudistusta aikanaan. Tällaiset uudistukset ovat siitä ikäviä, että kun se on tehty, on vaikea enää palata aiempaan, vaikka jälkiviisaudella aiemmpi olisikin ollut parempi.
Lisähaitta vapauttamisesta, mitä tässä ei suoraan ääneen sanota, on että joko kaupoissa muiden tuotteiden valikoima pienenee (kun menetetään alkoholijuomien lisääntyvät hyllymetrit niille) tai muut tuotteet ahdetaan yhä pienempään tilaan. Todennäköisesti kaupan muu tuotevalikoima siis pienenee, kun tilaa tarvitaan viineille.
Ei tässä ole mitään muuta kuin liberalismin ideologia, jota ajetaan vain sokeasti eteenpäin. Nyt ei ole edes selvää minkälaista ongelmaa ollaan ratkaisemassa? Faktahan on se ettei mitään ongelmaa edes ole olemassa, on vain pakonomainen tarve liberalisoida kaikki mahdollinen liberaalin ideologian nimissä. Muutosta muutoksen vuoksi, ihan vain että tehdään jotain.
Sen sanon että jos muutos tehdään niin liberalisoikaa nyt samalla verkkokauppa EU:n laajuisesti, jos on pakko tunkea liberaalia ideologiaa joka paikkaan niin tehkää se edes kunnolla eikä puoliksi. Koko Alkon tapaus on ihan lillukanvarsia verrattuna esimerkiksi käytettyjen tuontiautojen verotukseen – siinä teille liberalismia jota toteutetaan erittäin valikoivasti. Tässäkin taitaa olla se ero että tuontiautojen verovapaus koituisi suhteellisest monille pienituloisille hyödyksi, toisin kuin Alkon monopolin purku. Tämä taas kuvaa sitä kuinka liberalismia ajetaan hyvin valikoivasti tiettyjen eturyhmien etujen vuoksi, mutta yksittäistapauksissa perustelut perustuvat sitten aina puhtaasti ideologiaan.
Mutta älä huoli, liberaali ei koskaan ota vastuuta politiikkansa seurauksista, vastuussa on aina joku muu tai väärin tehty liberalisointi.
Tuossa kommentissa oli paljon sellaista yksityiskohtaa jolla ei ole liberalismin kanssa mitään tekemistä suoraa.
Suomi ja Ruotsi sekä Norja saivat EU komissiolta erityiskohtelun alkoholikaupan monopoliin 1995 jolloin ei ollut verkkokauppaa . Ainoa silloinen vielä EU:n ulkopuolinen valtio johon tehtiin verovapaita ostosmatkoja oli juuri itsenäistynyt Viro.
Verkkokaupan vapauttamista EU sisämarkkinoilla on ihan eri kysymys ja sitä vastustetaan eniten Välimeren maista kuten Ranskasta ja Italiasta. Tämä on siis kaikkien EU maiden yksimielinen päätös ei enemmistö päätös. .
Erittäin tärkeitä huomioita.
Tämä kannustaa ”näennäis-liberalismiin” jossa sillä perustellaan mitä tahansa.
Monia sotilasoperaatioita on perusteltu ”vapauttamisella” ja pölyn laskeuduttua on käynyt niin kuin aina ennenkin.
putlerin operaatiokin on ”vapautussotaa”.
Tästä valheesta hyötyvät ne joilla on eniten jo ennestään.
Jos Prisman kymmenistä hyllymetreistä peruna- ja maissilastuja ja erilaisia makeisia osa korvautuu massaviineillä, vahinko on tuskin suuri.
Alkon monopoli on eri asia kuin taksiuudistus joka ei mennyt aivan maaliin monesta eri syystä. Verkkokauppa on sallinut alkoholin oston Suomen ulkopuolelta niin kauan kuin verkkokauppa yleistyi. Myös suomalaiset voivat ostaa ihan vapaasti alkoholia Virosta eikä kukaan Tullissa kysy kuinka paljon pulloja on kyydissä koska tulli tarkistusta ei tehdä enään. Juuri tästä syystä Alkon monopoli on reliikki .
Kuinka suuri tulonlähde valtiolle monopoli on? Olisi reilua, että jos haitoista maksetaan yhdessä maltaita, eivät muut kuin valtio pääsisi haittojen aiheuttamisella kovin tienaamaan.
Vuonna 2021 Alko teki 1290 miljoonan liikevaihdolla 55,4 miljoonaa voittoa verojen jälkeen, joka siis käytännössä on se valtion saama tulo monopolistaan. Aika pieniä rahoja, esim. Olvi tekee selvästi pienemmällä liikevaihdolla parempaa tulosta.
Iso tulo valtiolle tulee alkoholiverosta ja ALV:stä, jota tuosta 1290 miljoonasta oli yhteensä 966 miljoonaa. Nämä valtio saisi vaikka alkoholi myytäisiin Keskon ja S-ryhmän kautta.
Kirjoituksen lopussa löysin lopulta yhden argumentin Alkon säästämiseksi: se on maailman toiseksi suurin viininostaja.
Voiko Alko uudistua niin, että se kykenee käyttämään tätä etuaan tarjoamaan mitä kuluttajat haluavat vai käyttääkö se etunsa ylihintaiseen neuvontapalveluaansa ja täten menettää monopolinsa?
”Monopolia voi EU:ssa perustella vain alkoholihaitoilla, eikä tämä perustelu enää päde.”
Kyllä EU on Suomen ja Ruotsin osalta perustelun hyväksynyt. Ruotsissahan monopoli on vielä ankarampi, raja menee 3,7 prosentissa. Tupakatkin voisi siirtää Alkoon – ja nuuska sallittakoon Alkoissa.
Tiedätkö mistä suurin osa ruotsalaisista ostaa alkoholia vapaasti ilman prosentti rajaa? Eteläisestä naapurimaasta Tanskasta jossa ei ole monopolia. Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa on monopoli mutta molemmissa maissa on silti EU sisämarkkinoiden vapaus ostaa alkoholia ilman raja kontrollia
Oletko ottanut huomioon että myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuli vahvojen oluen ja limuviinojen vapauttamista kauppoihin. Keskusta luonnollisesti jakaantuu näissä asioissa lähes aina. Silloisen oppositionpuolueen Vihreiden kanta oli myös jos muistan oikein vapauttamisen puolesta
Suurin haittahan Alkon monopolista on ollut sille pikkukunnan toiselle marketille, jossa Alkoa ei ole ollut. Veikkaus on ollut samanlainen kohtalonkysymys monelle kioskille.
Minusta tämä yksinään riittää osoittamaan monopolien vahingollisuuden vapaan kilpailun kannalta. Helsingistä noin 60 kilometriä etelään löytyy hyvin varustettuja laitakaupungin viiniosastoja aivan tavallisista marketeista.
Osmon tekstissä yksi kohta hyökkäsi silmille: ”Logistiikkakulut myös kasvavat, sillä onhan halvempaa jakaa viiniä 373 Alkoon kuin tuhansiin kauppoihin.”.
Alko on viinin ostossa globaali jättiläinen mutta logistiikassa kansallinen kääpiö. Yrityksen julkisesta luonteesta johtuen me tiedämme täsmälleen kuinka tehotonta Alkon logistiikka on. Varastoinnin ja myymäläjakelun kustannukset ovat menevimpien tuotteiden osalta n.0,45€/l ja vähemmän myyvien viinien osalta jopa 1,5€/l. Yksityisellä sektorilla tällaiset luvut tuhoaisivat logistiikkapäällikön uran pysyvästi.
Päälle täytyy vielä lisätä se, että ne Alkon myymälässä pullot hyllyyn laittavat kädet ovat paitsi ylikoulutettuja, myös ylipalkattuja. Prisman hyllyttäjän työtunnin kustannukset voivat kaikkien etujen jälkeen olla hyvinkin vain noin puolet Alkon kollegan kustannuksista.
Prismasta saa litran vettä alle eurolla, ja siihen kuuluu 40 sentin pantti. On toki kohtuutonta verrata vain alkoholia kuljettavaa Alkoa ja Suomen suurinta logistiikkaketjua. S-ryhmä kuljettaisi valtavasta keskusvarastostaan Prismaan viinien lisäksi maksalaatikot, tarjoushupparit ja Remeksen uusimman kirjan ääriään myöten täyteen lastatulla kuorma-autolla, jonka kilometrikustannus olisi ostajan vahvan neuvotteluaseman myötä selvästi Alkon kuljetussopimusta edullisempi.
Tosiasia kuitenkin on, että kolme merkittävää kauppaketjua Suomessa kuljettavat litran nestettä satamasta myymälän hyllyyn hintahaarukassa 3-10 senttiä, riippuen myymälän koosta ja sitä kautta pullojen määrästä.
Alkon osalta tilanne tietenkin vielä pahenisi. Viinikaupan avautuessa Alkon volyymit laskisivat ja sen myötä yhden litran logistiikkakulut kasvaisivat voimakkaasti. Logistiikka on mitä suurimmissa määrin suuruuden ekonomiaa.
En osaa arvioida riittäisikö kertaluokkaa tehokkaampi logistiikka kompensoimaan Alkon suurostajan paljousalennuksia, mutta valtava etu se päivittäistavarakaupoille olisi.
Taitaa edelleen alko ostaa tukkureiden kautta ja tukkureiden järjestämä logistiikka hoitaa kuljetuksen.
Olen itsekin kuljettanut ”koskisen korwalääkettä” Alkoon ja kiikuttanut tilausten mukaan erään tukkurin tuotteita muihin kauppoihin samassa kuljetuksessa.
Jos ei suuria muutoksia ole tehty, ei kumipyörälogistiikkaa voi ihan helposti tehostaa.
Vierekkäisten Alkon ja ruokakaupan tavaroita ei voi kuljettaa yhdellä autolla missään tapauksessa.
Esimerkiksi tietyt vihannekset ottavat makua toisistaan, joten niitä ei voi kuljettaa samalla autolla.
Samoin pakasteet kulkevat erikseen, maitotuotteet erikseen.
Kumipyörälogistiikasta ei pysty paljoa niistämään kotimaan osalta eikä se ole helppoa tuonnin osaltakaan (eli rajalle tulevat rekka- tai laivakuljetukset).
Logistiikka-ala on erittäin pääomavaltainen ja alkanut sähköisten tai uuden sukupolven polttoainetta käyttävien ajoneuvojen käyttööotto lisää painetta kulujen nousuun.
Sähkön käyttö logistiikassa ei ole mitään uutta.
USAn suurkaupungeissa ennen Ensimmäistä Maailmansotaa noin 11% hyötyajoneuvoista oli sähköisiä eli köytännössä akkuautoja. Kantavuudet olivat suunnilleen nykyaikaisen pakettiauton luokkaa.
Hybridejä on ollut reilusti yli 100 vuotta, mm. Owen Magnetic.
Mutta siirtymässä on myös suuria ongelmia joista ei olla haluttu keskustella.
Hyvä Osmo Soininvaara. Tämä oli kiinnostava blogi, jossa suurimmaksi osaksi argumentoit mielestäni rationaalisesti ja näkemyksellisesti siitä, millaisia asioita ”viinit ruokakauppaan” tarkoittaisi.
Olin kuitenkin hämmästynyt näistä väitteistäsi ”Ainakaan kaupungeissa se ei rajoita enää lainkaan alkoholin saatavuutta … Monopolia voi EU:ssa perustella vain alkoholihaitoilla, eikä tämä perustelu enää päde”. Yleensä et jaa tutkimustiedon vastaisia väitteitä.
Alkoholimonopolien vaikutuksia on arvioitu katsauksissa kansainvälisesti (Hahn ym.: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0749379712000256?via%3Dihub) ja suomeksi (Mäkelä & Karlsson: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051615817) ja näyttö kyllä puhuu sen puolesta että monopoleilla on kulutusta alentava vaikutus – vaikuttavia mekanismeja on käyty läpi kyseisissä lähteissä (erityisesti fyysinen saatavuus tai saavutettavuus, erikoiskauppa vs. ruokakauppa, ja yksityiseen kauppaan ja kilpailuun liittyvä myynninedistämisintressi).
Saatavuus-käsitettä ei pidä ymmärtää niin että se tarkoittaisi etteikö tällä hetkellä jotakin ole sitä haluttaessa saatavilla, vaan kyse on tähän maailman aikaan erityisesti siitä, kuinka usein jokin tuote esim. osuu silmiimme ja kuinka helposti se on saatavilla – yleensä kätevyys ja helppous ovat hyviä asioita mutta koska alkoholi ei ole tavanomainen kulutustuote, sen osalta liiallinen kätetvyys ja helppous ei ole haittojen kannalta hyvästä. Käytännön esimerkki: kun CM-kauppias siirsi jälkiruuat toiselle puolelle käytävää jossa ne ovat kiertosuunnan kannalta ’oikein’ (helpommin nähtävillä ja ulottuvilla), se lisäsi myyntiä 40% (https://twitter.com/AaltonenHannu/status/1584052475002204161?s=20&t=ci3gLxx3Ifc8AUtCIXarwA ).
Olisi totuuden ja tieteen vastaista väittää, ettei sillä ole vaikutusta kulutukseen (ja sitä kautta haittoihin), että tietty alkoholijuoma tuodaan ruokakauppaan missä se on päivittäin lähes jokaisen käden ulottuvilla. Uudessa Seelannissa laajennettiin viinin myyntiä yksityisistä erikoisliikkeistä ruokakauppoihin, ja viinin myynti lisääntyi 17% (muiden juomalajien myyntiin tämä ei vaikuttanut; Wagenaar & Langley: DOI: 10.1046/j.1360-0443.1995.9067734.x).
KV tutkimuskirjallisuuden tulokset on myös sovellettu Suomen tilanteeseen arvostetun kansainvälisen tutkijaryhmän toimesta, ja tuloksen mukaan yksinoikeusjärjestelmän kuoppaaminen johtaisi esim. +9% alkoholin kulutuksessa, +14% alkoholikuolleisuudessa ja +17% kustannuksissa (https://www.uvic.ca/research/centres/cisur/assets/docs/report-alko.pdf). (Tässä ei vielä edes huomioitu tuota erikoiskauppa vs. ruokakauppa -vaikutusta).
Eli debatissa siitä, mitä >5,5% juomien myynnille pitäisi Suomessa tehdä, pitäisi huomioida kaksi erillistä asiaa. Yhtäältä se, että yksinoikeusjärjestelmästä luopumisen voidaan tutkimustiedon mukaan arvioida olevan haitallisia väestötason terveys- ja taloudellisia vaikutuksia. Toisaalta se, että muutoksella olisi kuluttajille erilaisia hyöty- tai haittavaikutuksia, ja nämä vaihtelevat sen mukaan hyötyykö kyseinen kuluttaja erikoisliikkeen olemassaolosta (joita olisi muutoksen myötä vain suuremmissa kaupungeissa) vai onko hän tyytyväinen lähempänä olevaan suppeampaan valikoimaan ilman palvelevaa henkilökuntaa. Alkon erikoiskaupat ovat olleet paljon voimakkaampi viinikulttuurin edistäjä Suomessa kuin mitä ruokakaupat ja -kioskit olisivat, kun neuvovaa henkilökuntaa ja keskitetyn kaupan mukanaan tuoma mahdollisuus laajempaan valikoimaan on ollut saatavilla ympäri maan.
Todella tyhjentävää faktatietoa kirjoittajalta (Mäkelä)
Mäkelä:”Yleensä et jaa tutkimustiedon vastaisia väitteitä.” Nyt on huomattava, että O.S. lähestyy asiaa viinien asiantuntijana, ei terveyspoliittisesta näkökulmasta. Viinien maistelussa ei ole sinänsä mitään pahaa. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että lisääntynyt tarjonta ei lisää haittoja.
Erityisesti suojeltava ryhmä on nuoret. Ei lähellekään riitä se, että asetetaan ikärajat myynnin rajoitukseksi. Virallisen järjestelmän ongelmana on ohivirtaus , jota kuvasin aikaisemmin. Tätä heikkoutta eivät mitkään tilastoinnit löydä , koska se on salattua. Ja se, mitä ilmiöstä tiedetään on vain jäävuoren huippu.
Tietoa nuorten päihdeongelmista ei löydy aikusiten kansanterveyttä kuvaavista luvuista. Tieto löytyy useista eri ilmiöitä mittaavista tilastoista. Esim. rikos-, huostaanotto-, mielenterveys-, koulupinnaus-, syrjäytymis-, itsemurha,seksuaalinen hyväksikäyttö-, harrastus-, jne. tilastoista.
Nuorten päihteiden käytön määristä eivät anna oikeaa kuvaa kouluterveyskyselyt. Päihdepolitiikan tärkein kohderyhmä on nuoret. Päihdepolitiikan sisältö pitää olla jotakin enemmän, kuin liberalisointi. Markkinaliberalismi väittää, että laaja vapaus ohjaa hallittuun käyttöön, kiellot niiden tahalliseen rikkomiseen ja siten käytön lisääntymiseen.
Vapaan markkinatalouden päihdepoliittinen linjaus on, että eihän päihteiden käytössä voi olla mitään negatiivista, koska se tuo rahaa ja työpaikkoja. Tarjonnan puolella tuo rahaa ja työtä ja haittojen puolella lisää työpaikkoja. Ja mikä parasta, niin yksityiset hoiva-alan yritykset saavat lisää hoidettavia yksiköitä, joita kutsutaan toisella nimellä ihmisiksi.
En usko että viinit ruokakaupoissa lisäisi alaikäisten juomista koska nuoret ja lapset eivät yleensä tykkää viineistä, niiden ollessa aika happamia ja tarkoitettu ruokajuomiksi.
Erilaiset lonkerot, siiderit ja viina-limonadisekoitukset ovat enemmän nuorten mieleen ja niitä saa jo nyt kaupoista. Mutta ikärajaa valvotaan, ja jopa nelikymppisiltä on jätetty oluet tai lonkerot myymättä jos paperit ei ole mukana.
Nuoret päätyvät päihteidenkäyttäjiksi ja saavat mielenterveysongelmia jos kotona on huonot olosuhteet ja sosiaalinen elämä on köyhää ja joutuu kiusatuksi tai ajautuu väriin kaveriporukkoihin, tai jos on ennestään jokin sairaus josta ei noin vaan pääse eroon. Tätä tapahtuu niin kaupungeissa kuin maaseudulla suurin piirtein yhtä paljon ja vanhemmilla ja kouluilla on paljon tekemistä syrjäytymisen ehkäisyssä.
Eemil, luitko mitä sanoin nuorista? Sanoin että suurin osa nuorista kuluttaa energiajuomia joissa ei ole alkoholia mutta paljon kofeiiniä. Oleellinen kysymys on se että pitäisikö energiajuomissa olla ikäräjä esim 15v tai pitäisikö olla erillinen energiajuomavero vielä lisäksi virvoitusjuomaveron rinnalle ?Pitäisikö Eemil sinun mielestäsi olla energiajuomissa olla ostoikäraja ikärajaa?
Uskottavutta lisäisi jos joku selittäisi miksi kaikki ne kansainvälisesti arvostetut ja siteeratut tutkijaryhmät ja niitä esiintuovat ”asiantuntijat” olivat niin totaalisen väärässä kun hieman vahvemmat oluet tuotiin ruokakauppoihin?
Tosin näillä argumenteillä ei ole minulle mitään väliä, olen ihan periaatteessa sitä vastaan että valtio tunkeutuu tällä tavalla ihmisten valintoihin, oli se sitten kuinka hyvinvoiva tahansa.
Moët & Chandon Impérial Champagne Brut 0,75 l
Alkossa 53,98 euroa. Eckerö linen hinta 44,50 euroa. Alkon logistiikka ja hinnoittelu ei ole erityisen kilpailukykyinen, vaikka tuohon Eckerön hintaan pari veroeuroa lisäisi. Ettei vaan Alkon hallintoneuvoston kulut söisi tehokkuutta . MOET.
Laivahintoihin huono verrata, koska niihin liittyy niin paljon veroetuja ja valtion tukia. Laivalla ensinnäkin on 14 %:n etu arvonlisäverottomuudesta, jonka vaikutus ei ole vain pari euroa, vaan esim. 44,50 euron hintaisessa (ALV 0) tuotteessa arvonlisäveroa tulisi maissa päälle 6,23 euroa. Sen lisäksi Itämeren laivoilla polttoaine-energia on täysin verotonta (toisin kuin maissa, jossa dieselin hinnasta yli puolet on veroa; jonka takia tehoton logistiikka laivalla ei tule niin kalliiksi varustamolle kuin tehoton logistiikka maissa) ja valtio maksaa vielä merkittävän osan miehistön palkoistakin merenkulun tukina – toisin kuin maissa.
Juuri näin, Sveitsiläisessä kaupassa ilman tarjouksia 43.95 CHF eli päivän kurssilla 44.40,- Eur. Viinikaupassa näköjään 38.90,-
https://www.denner.ch/de/shop/wein/moet-chandon-imperial-champagner-brut-75-051418.html
https://www.flaschenpost.ch/champagne-moet-chandon-imperial-brut_moet-chandon
Ovat vieläpä usein tajouksessa jolloin saa ~35,- Sama pätee kaikkiin viineihin joita olen vertaillut, eli taitaa tämä Alkon edullisuus vain olla ihan keksitty juttu
O.S:”Alkon myyjät ovat ylikoulutettuja. Heiltä saa todella hyviä vinkkejä. Vähän olen huolestunut siitä, että kysyy myyjältä mistä viinistä hyvänsä, hän on aina maistanut sitä. Alkolla on sentään valikoimassaan 10 000 viinilaatua.”
Osmon huumoria 🙂 hauska
Sitten vars. asiaan . O.S:”Monopolia voi EU:ssa perustella vain alkoholihaitoilla, eikä tämä perustelu enää päde.”
Miksi ei ?
O.S:”minun on vaikea keksiä perusteluja sille, miksi halpojen viinien ostajien pitäisi tukea laatuviinien ostajia ja aivan ylimitoitettua neuvontapalvelua.”
Oden pitää vain yrittää enemmän ja nähdä yltiöliberalismin tuolle puolelle. Ketkä ostavat halpoja viinejä ruokakaupoista ? Nuoret, joilla ei pitäisi olla siihen ikää. Ja tarkemmin , alaikäisille viinaa, tupakkaa huumeita välittävät diilerit. Maksuvälineenä välityksessä toimivat raha, seksi ja rikokset.
O.S. on huolissaan Alkon ylikoulutetuista myyjistä. Ajatelkaa, mitä omaistautumista virmalle. Jos Suomen jokaisessa yrityksessä olisi yhtä sitoutuneita työntekijöitä, niin maamme valtionvelka katoaisi alle aikayksikön. heh
Oletko Eemil nyt ihan varma siitä että jos viinejä myytäisiin ruokakaupoissa, että alaikäiset alkaisivat ostaa sitä?
Nykyäänhän ei edes tulitikkuja myydä alle 18 vuotiaille niin miten luulet viinien kanssa kävisi?
Ei pitäisi, mutta mistä nämä kotibile- ja pussikaljapäihteet tulevat ?Ostoikärajan ylittänyt välittää ne ja maksun välineenä on raha, seksi ja rikokset.
Alkosta näiden diilereiden ostaminen on kontrolloidumpaa, ei aina onnistu. Ruokakaupoissa , joita on taajaan, diilereiden tunnistaminen ei toimi.
Eemil, pitäisikö mielestäsi mietojakin juomia kuten olutta ja siideriä saada ostaa vain Alkosta?
Miten kävisi esim maaseudulla jos enintään entisen ykkösoluen tai kotikaljan vahvuisia juomia saisi ostaa ruokakaupassa, ja muut juomat joutuisi ostamaan Alkosta joita on isoissa asutuskeskuksissa?
Alkaisiko kotivalmistus? Tai lähtevätkö diileriit hakemaan Virosta autokuormia viinaa ja myymään niitä pimeästi ympäri Suomenmaata?
Mulle se on yksi lysti koska asun kaupungissa ja Alkoon on viiden minuutin matka, mutta onko maaseudun ”kuivattaminen” tavoitteesi?
juuri näin Eemil näköjään tunne nyky nuoria kovinkaan hyvin. Suurin osa nuorista kuluttaa energiajuomia joissa ei ole ikärajaa vaikka energiajuomissa on paljon kofeiiniä
” maaseudun “kuivattaminen” tavoitteesi?”
R.S. harjoittaa tahallista väärin ymmärtämistä. Puhun nuorten päihteiden käytöstä. Nuorista ikäluokista on aloitettava ja edelleen jatkettava suomalaisen päihdekulttuurin tervehdyttämistä.
R.S:”pitäisikö mielestäsi mietojakin juomia kuten olutta ja siideriä saada ostaa vain Alkosta? ”
Se olisi tietenkin ideaali, mutta mahdottomuus . Somanin vinkkaama lähi-idän päihdepolitiikka olisi silmiä avartava meilläkin.
Somani:”juuri näin Eemil näköjään tunne nyky nuoria kovinkaan hyvin..
Et voi arvatakaan, miten väärässä olet.
Eemil: ”R.S. harjoittaa tahallista väärin ymmärtämistä. Puhun nuorten päihteiden käytöstä. Nuorista ikäluokista on aloitettava ja edelleen jatkettava suomalaisen päihdekulttuurin tervehdyttämistä.”
Miten se käytännössä tehtäisiin? Vertailit katolilaisten maiden ja Suomen sodanjälkeisen ajan kasvatusmenetelmiin. Ne sallii mm lasten ruumiillisen kurittamisen. Mikä takaa sen että lapsista ei tule juoppoja vaikka kasvatettasiin vähän rajummin ottein?
Juuri noin. Oikea kysymys Eemille olisi miten Eemilin alkoholilinjaukset käytännössä tehtäisiin vapaassa markkinatalouden ja EU sisämarkkinoiden Suomessa? Eemil sotkee jo ensimmäisessä lauseessa katolilaiset maa ja sodanjälkeiseen Suomeen.Suomessa oli käytössä viinakortti vuoteen 1970. Jopa Ruotsissa ei ollut viinakorttia vuoden 1955 jälkeen, saati sitten kieltolakia ollenkaan. Katolilaisissa maissa säädellään edelleen alkoholiliikeiden aukioloaikoja tiukemmin kuin Suomessa siten että viikonloppuna ne ovat kiinni kokonaan kuten ovat vähittäiskaupat paitsi jos isoja supermarketteja ei laskemukaan.
Missä kohtaa nostin Lähi-idän esimerkkinä päihdepolitiikkaan?Otin vain Saudi-Arabian esimerkkinä jossa on täydellinen alkoholijuomien kieltolaki voimassa. Muissa Lähi-idän maissa alkoholia on saatavilla paljon vapaamin kuin esim Suomessa.
Miksi Eemil pidät mietojen ja oluen ja siiderin oston sallimista mahdottomana vain Alkosta? Eikös se ole vain poliittinen päätös muuttaa alkoholilakia? Kuten tehtiin limuviinojen ja vahvojen oluen myynnin sallimista vähittäiskaupassa!Muistuttaisin vain Eemiliä että se oli Keskustan silloisen puheenjohtajan ja Suomen 74. pääministeri Juha Sipilän hallituksen päätös sallia limuviinojen ja vahvojen oluen myynnin vähittäiskaupassa joka oli kirjattu Sipilän hallituksen ohjelmaan että alkoholilaki uudistetaan joka lopulta tehtiin.
Pointti tuntui olevan, että vapaat markkinat ovat kuluttajan etujen vastaisia.
Voi olla, että Suomessa – tai Ruotsissa tai edes Britaniassa – ei kannata viinan myyntiä vapauttaa, koska väestö ei ole alkoholissa vuosisatoja tai jopa vuosituhansia marinoitua. Tai siis väestössä on näitä alkoholiin geneettisesti tottumattomia ”inkkareita” sen verran paljon. Näitä kielteisiä ulkoisvaikutuksia voi pohtia, kuten on ainakin parisataa vuotta pohdittu.
Mutta muuten kannatan vapaita markkinoita, joita säädellään vain ilmiselvistä syistä. Ei valtion kannata monopolisoida viinan tai kaurapuuron ostamista, vaikka niille voi kehitellä kaikenlaisia perusteita.
Berliinissä kun viettää aikaa, mieleen tulee, yllättävää kyllä, leppoisuus. Kaupunki on täynnä ravintoloita, kuppiloita, pubeja, joissa ihan tavalliset berliiniläiset viettävät aikaansa toistensa kanssa jutellen ja naapureihin tutustuen. Myös laitakaupungilla. Viinaa saa vapaasti, ja sitä saa myös vapaasti juoda missä huvittaa. Ehkä siksi änkyräkännäämistä on vähän. Jostain Lidlistä löytyy erikoisuuksia, joita Suomeen ei kai saa tilaamallakaan, saati Alkosta. Isoissa elintarvikeliikkeissä on kymmeniä hyllymetrejä kaljaa, viiniä ja viinaa. Erikoistarjouksessa on aina jotain suomalaisittain käsittämättömään halpaan hintaan. Berliiniläiset toki juovatkin enemmän kuin suomalaiset, mutta eivät kuitenkaan kovinkaan paljon enemmän.
Olen aika varma, että Suomi hyötyisi berliiniläisestä ilmapiiristä, etenkin korttelikuppiloista. Niiden synnyttämiseen ei tosin riitä Alkon monopoli purku vaan pitäisi puuttua muun muassa alkoholilakiin ja työmarkkinoihin. Joten turha niistä on unelmoida. Polkuriippuvuus, esimerkiksi Alkon merkitys valtiontalouden kannalta, pitää Suomen tässä mielessä ankeana maana. ”Maailman onnellisin kansa”, heh, on ankeuttajien aatelia.
Alko on mielestäni pikemmin ongelma kuin ratkaisu.
”Viinaa saa vapaasti, ja sitä saa myös vapaasti juoda missä huvittaa. Ehkä siksi änkyräkännäämistä on vähän.”
Ei todellakaan siksi, kaikki liberalisointi lisää käyttöä. Näin on aina ollut alkoholin kohdalla ja samoin tulee käymään huumeiden vapauttamisessa.
Katolisissa maissa vapaa alkoholikulttuuri toimii, koska nuorten kasvatus on paremmalla tolalla , kuin Suomessa. Heti sotien jälkeen kasvatus oli hanskassa, osin liiankin tiukassa. Ilmeisesti tämän vuoksi mentiin äärimmäisyydestä toiseen , vannottiin vapaan kasvatuksen nimeen.
Nyt ei enää sekään riitä, kasvatusta ei ole enää lainkaan. Teinit saavat etsiä itse omat rajansa, koska kodeista ole siihen. Kasvatus on ulkoistettu yhteiskunnalle ja maailman laajuiselle vapaalle verkolle.
Tässä kontekstissa vapaa päihdepolitiikka ei pelitä Suomessa. Tai pelittäähän se, jos uskoo kokoomusta ja vapaan markkinatalouden airueita. Päihdemarkkinoiden tulot kasvavat ja valtio siivoaa sotkut.
Eemil, katolisessa maissa on säädelty hyvin tiukasti vähittäiskaupan aukioloaikoja kuin esimerkiksi Pohjoismaissa ja siellä myytävät viinit ovat näitä Osmon mainitsimia halpoja viinejä joita laimennetaan vedellä. Muistuttaisin Eemiliä että se oli Keskustalaisen pääministeri Juha Sipilän hallitus joka vapautti vähittäiskauppojen aukioloajat ja salli limuviinojen ja vahvojen oluen myynnin vähittäiskaupassa. Kokoomusta on tässä asiassa turha syyttää kun päätös tehtiin Keskustalaisen pääministerin johdolla. En ymmärrä miksi Eemilille vapaa markkinatalous on peikko. Onhan se parempi vaihtoehto kuin pakotettu ennallistaminen tai pakotettu taksonomia
Eemil muistuttaisin sinulle että se oli keskustalainen pääministeri Juha Sipilä joka vastasi myös valtionomistajaohjaus ministerinä valtionyhtiöiden omistuksesta ja Sipilä listasi tässä ominaisuudessa Altian pörssiin hänen pääministeri kaudella. Kokoomusts ei tässä kohtaa tarvitse ollenkaan osoittaa kun se ei ollut kokoomuksen päätös listata Altia pörssiin. Kyllä Sipilä halusi että suomalaiset omistavat enemmän osakkeita suoraan kuin valtion kautta
> … korttelikuppiloista …
Alkon monopolista sinänsä tuo tuskin on kiinni, Alkolla kun on enää vähittäismyyntimonopoli yli 5,5% juomille so. ravintolat voivat ostaa alkoholia muiltakin maahantuojilta ja tukkumyyjiltä (joita myös on). Anniskeluluvatkaan eivät ole enää säännösteltyjä vain käytännössä ilmoitusasia, joten lainsäädännön puolesta ei ole ainakaan semmoisia esteitä kuin takavuosina.
Muuten olen sitä mieltä, että Alkon vähittäismyyntimonopolin säilyttäminen olisi hyvä; pienellä paikkakunnalla olisi muuten vain pienen marketin pienenlainen valikoima (tosin sinnekin voisi varmaan tilata laajemmasta valikoimasta, oluen kanssa on onnistunut nytkin), siinäkin lie perää, että alkoholihaitat ovat monopolin kanssa pienemmät kun kerran asiantuntijat meille näin kertovat.
”salli limuviinojen ja vahvojen oluen myynnin vähittäiskaupassa. Kokoomusta on tässä asiassa turha syyttää kun päätös tehtiin Keskustalaisen pääministerin johdolla.”
Tämä oli eduskunnassa ns omantunnon kysymys jossa ratkaisevaa oli se että lähes kaikki kokoomuksen edustajat äänestivät vapauttamisen puolesta. Keskustan äänet jakaantuivat. Koska tulos oli niukka 98-94, lienee epätodennäköistä että eduskunnasta löytyisi enemmistöä viinien vapauttamiselle.
”änkyräkännäämistä on vähän.”
Hyvin yleisesti esitetään, että alkoholin haittavaikutukset = änkyräkännääminen. Se on kuitenkin vain yksi haittavaikutus, paljon merkittävämpiä ovat alkoholin aiheuttamat terveysvaikutukset. Esimerkiksi Ranska tunnetaan ’sivistyneistä’ juomatavoista, mutta pitäisi tuntea myös alkoholin aiheuttamista mittavista terveysongelmista. Ei meilläkään vahvojen oluiden tuonti kauppoihin niin auvoisesti mennyt, kun usein kuvataan. THL raportoi muutama kuukausi sitten, miten alkoholin aiheuttamat sairaudet ja kuolemat ovat lisääntyneet. Myös WHO on monasti varoittanut alkoholin terveysvaikutuksista Euroopassa ja kehottanut rajaamaan alkoholin saatavuutta. Ja meidänkö pitäisi sitä vaan helpottaa?
Ajattelussasi on yksi aivan oleellinen virhe: Alkon valikoiman kehuminen hyväksi pitää paikkansa vain yhdestä hyvin rajatusta näkökulmasta. Valikoima on hyvä ns. yleisvalikoimana. Sen sijaan se on sysipaska, jos harrastaa esim piemontelaisia punkkuja puhumattakaan jostain esoteerisemmasta alueesta/juomasta. Olisiko esim montefalcolaisia sagrantinoja/rossoja valikoimassa muutama kappale? Olen maistanut kymmeniä hyviä.
Se mitä markkinat tarjoavat, on myymälöiden erikoistuminen. Jos nyt vertaa vaikkapa musiikkiin, niin vaikka levyjä ei enää juurikaan myydä, Helsingin kokoisessa kaupungissa on silti useampi levyliike ja osa niistä on erikoistunut tiettyihin genreihin. Eli sen sijaan, että meillä olisi kymmeniä levyliikkeitä täsmälleen samalla geneerisellä kattauksella, meillä on vähemmän levyliikkeitä, mutta monet erikoistuneita ja niiden tarjoama valikoima kokonaisuudessaan parempi kuin monopolilla olisi.
Oleellisin asia viinien myynnin vapauttamisessa olisi kuitenkin nettikauppa. Tällä hetkellä on todella vaikeaa, lähes mahdotonta tilata pienehköä valikoimaa haluamiaan viinejä euroopasta, koska moni kauppa ei STMn/tullin/valviran venkoilun vuoksi toimita Suomeen. On tilattava laatikkokaupalla tai sitten hajautettava tilauksia sinne tänne ja hyväksyttävä älyttömät toimitusmaksut.
Piemontan viinejä löytyi Alkon valikoimasta 302 kappaletta, siinä ovat tosin vakoviinit mukana. Myönnettäköön, että montefalcolaisia punaviinejä löytyi vain seitsemän. On selvä, ettei 10 000 viinin valikoimaa voi olla myymälässä, joten ne ovat tilausvalikoimassa.
Alkon lippulaiva sijaitsee Helsingin Kampissa kaikki tilaukset menee sen kautta. Alkolla ei ole kotiinkuljetus palvelua toisiin kuin Ruotsin Systembolagilla
Piemontessa on kuutisenkymmentä luokiteltua viinityyppiä. 302 nimikettä ei siitä näkökulmasta ole häävi valikoima, lähinnä raapaisu.
Vähän hämmästelen, että kun olet matkustellut mies, etkä ilmeisesti lasiinkaan sylje, niin miten A-yhtymän propaganda monopolin hyvistä valikoimista on uponnut noin hyvin?
Kyllä Alko varmaan periferiaan tuo paremman valikoiman mitä kylän ainoa K-market toisi. Helsingissä ei sen sijaan ole mitään epäselvyyttä siitä, että markkinoiden tarjoama valikoima olisi parempi kuin monopolin. Alko on paljolti palvelunsiirto kaupungeista maakuntiin. Ja kyllä se markkinoiden viinivalikoima olisi tarjolla siellä periferiassakin sen K-marketin asiamiespostin välityksellä.
”Kyllä Alko varmaan periferiaan tuo paremman valikoiman mitä kylän ainoa K‑market toisi.”
Ei Alkolla sellaisissa periferioissa ole juuri myymälöitä, joissa kylässä on vain yksi K-market. Alkon myymälöistä huomattava osa on nykyisin sijoittunut kauppakeskustyyppiseen ympäristöön. Alkoja on maakuntien keskuskaupungeissa, mutta ei juurikaan pienillä ei-kaupunkimaisilla paikkakunnilla, ellei niissä ole jotain erityisiä matkailullisia kohteita jotka vetävät kulkijoita myös muualta tai isompia kauppakeskuksia.
hirveästi ei huvittaisi päteä alkoholi politiikkaa.
alkoholi verot pitää olla korkealla.
pirtu lailliseksi, 100% alkoholi.
ikärajat 18-vuoteen, myös vahvojen.
tislatuilla tehdyt juomat on jo laillisia, ns limu-viinat.
seuraava onkin vähän suhteellisempi.
alkon monopolin voisi vapauttaa seuraavasti. mutta kaikki alkoholi juomat pitäisi olla omissa liikkeissään. eli alkoholi-liikkeet möisi mietoja ja vahvoja, mutta ei ruokaa. tavalliset kaupat ei saisi myydä alkoholi tuotteita ollenkaan. alkoholi liikkeet voi myydä esim tupakkaa. tällöin olisi ns. kilpailua alkoholi liikkeillä.
”Ihmiset ovat asennoituneet keskusteluun niin, että jos kannattaa vaihtoehtoa A, ei voi esittää vaihtoehdossa A mitään varjopuolia tai sitten kannattakin vaihtoehtoa B.”
Nyt vastako Osmo tuon näet? Tuolla tavalla, älyllisellä mielivallalla, on menty monissa asioissa jo vuosikaupalla. Myös mediassa. Somesta puhumattakaan.
Tietenkin jos käsitykset ja argumentit edustavat yhteiskunnan valtavirtaa (esim. suurin piirtein nykyisen hallitusvallan päälinjoja) niin saattaa syntyä voimakas harha, että tässä maassa käytäisiin älyllisesti vapaata ja monipuolista keskustelua.
Nyt näköjään vasta viinissä löytyi se totuus.
Viinamonopoleilla näyttää olevan vaikutusta ainakin viinapersojen kansojen kulutuksen vähentämiseen. Voi myös kysyä, kumpi on valtion kassan kannalta järkevämpää, monopolin säilyttäminen vai sen purkaminen? Juopon kansan aiheuttamat viinanjuonnin kustannukset kun on katettava kuitenkin. Tuleeko enemmän rahaa, jos myynti pidetään valtion käsissä vai jos valtio vetää vain verot välistä? Alkoa voi myös kehittää purkamisen sijaan. Pidetään viina-ja viinimonopoli ja kun kannabis vapautuu pannasta, lisätään mukaan vielä kannabismonopoli. Pössy-Alkon myyjät, kokeiltuaan tunnollisesti jokaista ruoholaatua, eivät ehkä välttämättä muista niiden viinien ominaisuuksia enää… Miksi muuten julkista sektoria ja julkista omistusta ollaan aina mielellään nakertamassa pienemmäksi? Koskaan ei mennä toiseen suuntaan, reippaasti sosialisoimalla yksityistä. Demaritkin on ruoskittu uusliberalismin pelkoon, he aina varoittavat että kerran yksityistettyä ei saada enää koskaan julkiseksi takaisin. Kansanmurhaakin pahempana syntinä pidetään, jos julkinen toimija ”uhkaa” pyhiä, neitseellisiä yksityisiä markkinoita. Pääoma on vuosikymmenien aikana manipuloinut lainsäädännön ja ihmisten ajattelun sairaalloisen vääristyneen uusliberalistiseksi. Jokainen, jolla on vähänkin järkeä päässä, ymmärtää että luonnollisten monopolien pitää aina olla julkisessa omistuksessa. Sähköverkot ovat luonnollisia monopoleja, mutta kaikki sähköverkot eivät ole julkisomistuksessa. Pitäisi olla yksiselitteinen laki, joka määrää kantaverkkojen lisäksi myös alueelliset ja paikalliset verkot vain julkiseen omistukseen. Kaiken sähköistyessä tämä on, jos mahdollista, vieläkin tärkeämpi asia. Julkinen toimija saisi maksuilla kattaa investoinnit, mutta voittoja ei saisi toiminnasta repiä. Vihreidenkin pitäisi kannattaa tätä esitystä, jos vain ideologinen markkinahurmos ei sotke järjenjuoksua. Yleensäkin päättäjien, jotka tärisevät yksityisen sektorin koston pelossa, pitäisi muistaa kenen hallussa onkaan poliisi ja armeija, koko väkivaltakoneisto. Yksityisillä yhtiöilläkö?
Onko Suomen alkoholinkulutus pienempi kuin esimerkiksi Saudi-Arabian alkoholinkulutukseen vaikka Suomessa on monopoli mutta Saudi-Arabiassa ei ole. Saudi-Arabiassa on vain tiukemmat lait jolla kontrolloidaan alkoholinkäyttöä
Itseäni (olen 60-vuotias, märkiin sukupolviin ikäni puolesta kuuluva nainen) ärsyttää koko alkoholikeskustelu. Juristina ja terveydenhuollon maisterina en voi ummistaa silmiäni alkoholihaitoilta ja seurauksilta, joista Pia Mäkelä edellä kirjoitti. Ja jälleen blogistin elitistinen asenne viittauksessa Helsingin keskustaan. Kyllä, minulla on Maurinkadun Alkoon 200 m, mutta haluan tarjota oopperavieraille laatuviiniä myös Savonlinnassa, Haukiveden äärellä.
”Monopolia voi EU:ssa perustella vain alkoholihaitoilla, eikä tämä perustelu enää päde.”
Hämmentävä lausunto, jota ei edes perustella mitenkään. Onko alkoholi lakannut olemasta epäterveellistä?
Saatavuus on suurimmalle osalla suomalaista niin hyvä jo nyt, et5tä monopoli vähennä saatavuutta. Valtaosa alkoholista myydään muualla kuin Alkossa.
Monopoli ei luultavasti vähennä merkittävästi ostojen kappalemääriä tai alkoholijuomien kokonaisnestemääriä, mutta se vähentää kulutetun alkoholin (100 %) määrää. Muistaakseni itsekin puolustelit aiemmin Ruotsin kevytoluen merkitystä alkoholin kulutuksen vähentämiseksi. Jos kaupasta saa kätevästi ruokaostojen yhteydessä viinipullon mukaansa, se myös otetaan. Se pullo sisältää alkoholia saman verran 6 pulloa keskiolutta. Kuuden pullon sijasta mukaan tarttuu luultavasti vain 2-3 pulloa keskaria…
Itseasiassa en puolustanut Ruotsin kevytolutta ja kieltäydyin ajamasta samaa uudistusta ministerinä, koska ruotsissa keskioluen markkinat menivät suurin piirtein tasan vahvaan olueen ja kevytolueen.
Joka kerta kun olen verrannut hintoja Sveitsin pienen kyläkaupan ja Alkon välillä on Alko ollut kalliimpi. Hintaluokat 10-50E, eli Soininvaara ilmaisesti puhuu sitten kalliimmista kuin nämä (huom. myös Shampanjat, jotka ovat suhteellisen vakiohinnoiteltuja ovat täällä halvempia). Ja tämä vielä Euron heikkoudesta huolimatta.
Mitä valikoimaan tulee, ei se Alkon valikoima kovin kummoinen ole muualla kuin Helsingin keskustan lippulaivamyymälöissä.
Unohdat yhden konkreettisen eron Sveitsiin ja Suomeen. Sveitsi ssä on viininviljelystä kaupalliseen tuotantoon ja Suomesssa ei ole ollenkaan viininviljelystä kaupalliseen tuotantoon. Tämä selittää hinnan, laadun ja saatavuuden erot Suomessa ja Sveitsissä
Pohjoispohjanmaan jokilaaksoissa ja Kainuun rajamailla asuessani nuorempana huomasin vahvan rinnakkaisvaikutuksen Alkon myymälöillä ja tilastoimattomalla alkoholilla. Kotiviinit (tai siis kilju) ja pontikka loistivat poissaolollaan saunailloissa ja illanistujaisissa, mutta lisääntyivät jo 15km päässä myymälästä, puhumattakaan 30-40km matkasta. Oisko se Pirkka-vodka sitten pienempi paha?
Voisitko kirjoittaa myös apteekkimonopolista? S-ryhmä on tuolla periferialla jo koplannut lähes kaikki apteekit liikenneasemiensa yhteyteen (kuten myös Alkotkin) ja ompa joillakin ABC-asemilla jo apteekki-hyllyjäkin kompuksesa lähiapteekkarin kanssa. Millä tuo himmeli saataisiin purettua hallitusti, kun ruotsalaisetkaan eivät sitä osanneet.
Tällä hetkellä tuotteet, joita saa sekä Alkosta että marketeista ovat järjestään edullisempia Alkosta ostettuna. Vertailkaapa vaikka Magners-siiderin tai Bacardi Breezerin hintaa Alkossa ja lähimmässä marketissa. Tämä kertoo sen, miten viinien hinnoille käy alkoholikaupan vapautumisen jälkeen. Poislukien kenties ne sisäänheittotuotteiksi valitut tavallisimmat puhtaasti päihtymistarkotuksessa ”nautitut” kyykkyviinit.