Mitä ajattelen Alkon monopolista

Kir­joitin twit­teris­sä, että hyvien viinien ystävien kannal­ta tilanne heikke­nee, jos ja kun viinien myyn­ti vapau­tuu. Tästä syn­tyi tolku­ton älämölö. Ihmiset ovat asen­noituneet keskustelu­un niin, että jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa A, ei voi esit­tää vai­h­toe­hdos­ta A mitään var­jop­uo­lia tai sit­ten kan­nat­takin vai­h­toe­htoa B. Olen oppin­ut yliopis­tossa aivan toisen­laista argumentointia.

Ker­rot­takoon siis mitä mieltä olen Alkon monopolista.

Alkon monop­o­li syn­tyi kiel­to­lain jäl­keen tor­ju­maan viinan kauhis­tus­ta. Ainakaan kaupungeis­sa se ei rajoi­ta enää lainkaan alko­holin saatavu­ut­ta eikä enää maaseudul­lakaan sen jäl­keen kun limu­vi­inat ja vah­vat oluet vapautuivat.

Monop­o­lia voi EU:ssa perustel­la vain alko­holi­haitoil­la, eikä tämä perustelu enää päde.

On mon­imutkaisem­pi kysymys, voiko jos­sain tapauk­sis­sa rajoit­taa jonkin hyödyk­keen myyn­tiä erikoiskaup­poi­hin muus­ta syystä.

Ran­skas­sa tupakkaa saa myy­dä vain tupakkakaupoista. Täl­lä ei pyritä rajoit­ta­maan tupakoin­tia, vaan halu­taan tar­jo­ta tupakan vanavedessä jakelukana­va mon­elle muulle asialle, esimerkik­si joukkoli­iken­teen lipuille, mut­ta myös mon­elle muulle arkiselle asialle, joka on hyvä olla tar­jol­la lähel­lä eikä kilo­metrin päässä hyper­mar­ketis­sa. Meil­lä R‑kioskit toimi­vat ilman täl­laista rajoitet­ta. Saat­taisi­vat toimia Ranskassakin.

Aikanaan kir­jo­jen myyn­ti oli sal­lit­tu vain kir­jakaupois­sa. Hyviä kir­jakaup­po­ja oli joka paikkakun­nal­la. Sit­ten sal­lit­ti­in kir­jo­jen myyn­ti ruokakaupois­sa. Mar­ketit otti­vat myyn­ti­in run­sasle­vikkisen viihdekir­jal­lisu­u­den.  Se johti kir­jakaup­paverkos­ton alasajon ja siihen, että laatukir­jal­lisu­ut­ta ei myy­dä suures­sa osas­sa Suomea lainkaan. Tämä tapah­tui kauan ennen inter­net­tiä, joten net­tikaup­paa ei voi käyt­tää ratkaisuna.

Oliko oikein, että viihdekir­jal­lisu­u­den osta­jat pitivät yllä laatukir­jal­lisu­u­den lev­i­tyskanavaa? Joku voi kut­sua sitä eli­itin tukemisek­si, joku toinen kult­tuurin tukemiseksi.

On tapauk­sia, jos­sa jonkin jakelukana­van ylläpi­to on kulut­ta­jien edun mukaista. Onhan esimerkik­si keskus­ta vaat­in­ut tukea haja-asu­tusaluei­den kaupoille.  Jakelukana­van tukemiseen perus­tu­i­v­at alun perin myös osuuskaupat.

Alkon viin­i­mo­nop­o­li­in on sisäl­tynyt merkit­tävä tuki elit­is­tiselle viini­har­ras­tuk­selle. Jo Alkon hin­noit­telu suosii laatu­vi­ine­jä. Tämä ei ole Alkon keksin­tö. EU on määrän­nyt hin­noit­telumallin estääk­seen monop­o­liy­htiötä suosi­mas­ta suo­ma­laista tai mitä muu­ta hyvän­sä. Jos siis ihmettelette Alkos­sa hin­to­ja 13,99 ne eivät ole Alkon kek­sim­iä hui­jaush­in­to­ja vaan maa­han­tuo­jien keksin­tö. Ne tun­te­vat tuon pakote­tun hin­noit­telumallin ja säätävät tukkuhin­nan Alkolle sen mukaan.

Noin kymme­nen vuot­ta sit­ten ver­tasin joidenkin viinien hin­to­ja Ital­ias­sa ja Suomes­sa. Näis­sä ver­tailuis­sa on olta­va tarkkana, sil­lä viinin pitää olla täs­mälleen samaa, ei vain sinne päin. Hal­vat viinit oli­vat Ital­ias­sa halvem­pia, mut­ta yli kymme­nen euron viinin oli­vat halvem­pia Alkos­sa. Se johtuu tästä EU:n määräämästä hin­noit­telu­funk­tios­ta. Tämä oli taval­lises­sa kau­pas­sa. Var­masti jostain muus­ta kanavas­ta olisi saanut Ital­ias­sakin viiniä halvemmalla.

Lisäk­si Alko pitää yllä lois­tavaa tar­jon­taa. Olen ostanut usein viiniä ulko­mai­sista kaupoista. Valikoima on niis­sä surkea Alkoon ver­rat­tuna. Usein tulee suo­ras­taan hui­jatuk­si. Alkos­ta ei voi ostaa ala-arvoista viiniä, mut­ta ulko­mai­sista kaupoista voi. Suuris­sa kaupungeis­sa var­maankin on erikois­tunei­ta viin­imyymälöitä, mut­ta tämä viiniä saa lähikau­pas­ta ‑argu­ment­ti kos­kee huono­ja viinejä.

Alkon myyjät ovat ylik­oulutet­tu­ja. Heiltä saa todel­la hyviä vinkke­jä. Joku tämänkin palvelun kuitenkin mak­saa. Vähän olen huolestunut siitä, että kun kysyy myyjältä mis­tä viin­istä hyvän­sä, hän on aina mais­tanut sitä. Alkol­la on sen­tään valikoimas­saan 10 000 viinilaatua.

Joku vas­tasi min­ulle twit­teris­sä, että Pris­moi­hin tulee hyl­ly­metre­it­täin tilaa viineille. Pris­mo­ja on Suomes­sa 71. Alkon myymälöitä on 373. City-mar­ket­te­ja on 81. Lisäk­si hyl­ly­metre­it­täin ei riitä mihinkään. Jo sup­pea 200 viinin valikoima vie noin 50 hyllymetriä.

Voin kek­siä hyviä syitä, mik­si laatukir­jal­lisu­u­den jakelukana­van tukem­i­nen olisi ollut aikanaan perustel­tua eikä kir­jo­jen myyn­tiä olisi pitänyt vapaut­taa mar­ket­tei­hin, mut­ta min­un on vaikea kek­siä perustelu­ja sille, mik­si halpo­jen viinien osta­jien pitäisi tukea laatu­vi­inien osta­jia ja aivan ylim­i­toitet­tua neuvontapalvelua.

Viinien myyn­nin vapaut­ta­mi­nen on siis perusteltua.

On san­ot­tu, että onhan Pris­mas­sa parem­pi olut­va­likoima kuin Alkos­sa. Niin onkin. Mik­si Alkon kan­nat­taisi pitää yllä ylim­i­toitet­tua tar­jon­taa tuot­teesta, joka on helpom­pi ostaa muual­ta. Olut­va­likoima on silti Suomes­sa surkea ver­rat­tuna vaikka­pa Belgiaan.

Kun vahvo­jen olu­iden myyn­ti vapau­tui, olu­en kulu­tus ei kas­vanut, kos­ka samas­sa yhtey­dessä veroa nos­tet­ti­in. Niin var­maankin tul­laan tekemään taas, kun viinien myyn­ti vapau­tuu. Ei siis ole odotet­tavis­sa halvem­paa viiniä.

Logis­ti­ikkaku­lut myös kas­va­vat, sil­lä onhan halvem­paa jakaa viiniä 373 Alkoon kuin tuhan­si­in kauppoihin.

Vaik­ka viinit siir­tyvät ruokakaup­poi­hin, alko­holin salakul­je­tus mak­samat­ta alko­holi- ja arvolisäveroa ei tule edelleenkään sallituksi.

Kun viinit siir­tyvät ruokakaup­poi­hin, sinne siir­tyvät myös väkevät tai sit­ten väke­vien myyn­ti lop­puu suures­ta osas­ta Suomea kokon­aan. Pelkkää viinaa varten ei kan­na­ta pitää yllä kat­tavaa myymäläverkos­toa, eikä viina myyn­ti ole asia, jon­ka pitäisi  naut­tia alue­poli­it­tista tukea.

Huonona puole­na viinien vapaut­tamises­sa on laatu­vi­inien saan­nin vaikeu­tu­mi­nen. Min­ua tämä ei min­ua huolestu­ta helsinkiläisenä. Helsin­gin keskus­taan tulee ainakin yksi laadukas viin­imyymälä. Onhan siel­lä hyviä kirjakauppojakin.

Suo­ma­laisi­na hyödymme vähän epäreilusti siitä, että Alko on maaiman toisek­si suurin viinin osta­ja. Suurin on Ruotsin Sys­tem­bo­laget. Kun ostaa satatuhat­ta pul­loa, saa halvem­mal­la kuin jos ostaa sata, eikä suur­ta osta­jaa kan­na­ta hui­ja­ta huonol­la viinillä.

63 vastausta artikkeliin “Mitä ajattelen Alkon monopolista”

  1. Helsingis­sä on hyviä kir­jakaup­po­ja, tot­ta, mut­tei sen­tään lähi­mainkaan niin hyviä kuin joitakin vuosia sit­ten. Siinä ei kuitenkaan ole kyse myyn­nin vapaut­tamis­es­ta, vaan e‑kirjoista ja verkkokau­pas­ta. Onnek­si on sen­tään Rosebud!

    1. Tästä päästi­in varsi­naiseen aiheeseen. Suomes­sa tapah­tu­vaa lail­lista alko­holin myyn­tiä uhkaa alko­holin tilaami­nen ulko­mail­ta netin kaut­ta (mak­samat­ta vero­ja) eikä markettiviinit.

      1. Uhka ei (ainakaan vielä) vaiku­ta kovin suurelta: volyy­mi on ollut aika pieni Alkon myyn­ti­in ver­rat­tuna. Tämä johtuu var­maan siitä, että toim­i­tusku­lut ovat huo­mat­ta­vat, joten pitäisi tehdä suuren­puoleisia tilauk­sia, että hin­nan puoles­ta kan­nat­taisi. Sit­ten on vielä toim­i­tu­sai­ka; alko­holin kanssa on (ainakin itsel­lä) sil­lä taval­la, että pidem­mälle ulot­tuvan suun­nit­telun sijas­ta on mielekkäämpi ostaa (tai men­nä baari­in) sil­loin kun siltä tun­tuu. Näi­den takia luulisin, että suurin osa ulko­mail­ta tilaav­ista sitoo rahaa isoi­hin tilauk­si­in (tai mak­saa paljon toim­i­tusku­lu­ja) ja on valmis odot­ta­maan ja ylipään­sä näkemään vaivaa saadak­seen sel­l­aista mitä ei Alkos­ta tah­do saa­da; en oikein usko volyymin kasvu­un siinä määrin, että siitä olisi Alkon uhkaajiksi.

  2. Tämä kir­joi­tus sisäl­si niin paljon sarkas­me­ja että jäi epä­selväsi kumpaa vai­h­toe­htoa tuet? Viinit ruokakaup­poi­hin vai pitämi­nen Alkossa? 

    On ole­mas­sa kol­maskin mah­dol­lisu­us: Ei viine­jä mar­ket­tei­hin vaan lisenssoi­tu­i­hin alko­ho­likaup­poi­hin, eli Alkon monop­o­li pure­taan anta­mal­la erikois­tuneille alko­ho­likaupoille oikeudet myy­dä sitä. Myös Alkon osakkei­den myymi­nen voisi tul­la kyseeseen.

    1. Tuo Sil­fver­ber­gin lisenssi vai­h­toe­hto ja Alkon osakkei­den myyn­ti esimerkik­si listaamalla
      Alko pörssi­in kuten tehti­in Alt­ian kohdal­la olisi parem­pi vai­h­toe­hto kuin viinit vähit­täiskaup­paan . Tätä on ehdot­tanut jo pitkään kokoomuk­sen kansane­dus­ta­ja Sin­uhe Wallinheimo

  3. Itse en ymmär­rä yhtään into­hi­moa vapaut­taa viinit ruokakaup­poi­hin. Mielestäni Osmon anta­mat peruste­lut eivät riitä. Val­tion monop­o­li on päi­hteis­sä ymmär­ret­tävä. Saatavu­us on täl­lä het­kel­lä ympäri Suomea vähin­täänkin riit­tävä. Mielestäni tätä uud­is­tus­ta aje­taan ide­ol­o­giset lasit silmil­lä samaan tapaan kuin tak­si­u­ud­is­tus­ta aikanaan. Täl­laiset uud­is­tuk­set ovat siitä ikäviä, että kun se on tehty, on vaikea enää pala­ta aiem­paan, vaik­ka jälkivi­isaudel­la aiemmpi olisikin ollut parempi.

    Lisähait­ta vapaut­tamis­es­ta, mitä tässä ei suo­raan ääneen san­o­ta, on että joko kaupois­sa muiden tuot­tei­den valikoima piene­nee (kun menetetään alko­holi­juomien lisään­tyvät hyl­ly­metrit niille) tai muut tuot­teet ahde­taan yhä pienem­pään tilaan. Toden­näköis­es­ti kau­pan muu tuote­va­likoima siis piene­nee, kun tilaa tarvi­taan viineille.

    1. Ei tässä ole mitään muu­ta kuin lib­er­al­is­min ide­olo­gia, jota aje­taan vain sokeasti eteen­päin. Nyt ei ole edes selvää minkälaista ongel­maa ollaan ratkaise­mas­sa? Fak­ta­han on se ettei mitään ongel­maa edes ole ole­mas­sa, on vain pakono­mainen tarve lib­er­al­isoi­da kaik­ki mah­dolli­nen lib­er­aalin ide­olo­gian nimis­sä. Muu­tos­ta muu­tok­sen vuok­si, ihan vain että tehdään jotain.

      Sen sanon että jos muu­tos tehdään niin lib­er­al­isoikaa nyt samal­la verkkokaup­pa EU:n laa­juis­es­ti, jos on pakko tunkea lib­er­aalia ide­olo­giaa joka paikkaan niin tehkää se edes kun­nol­la eikä puo­lik­si. Koko Alkon tapaus on ihan lil­lukan­var­sia ver­rat­tuna esimerkik­si käytet­ty­jen tuon­ti­au­to­jen vero­tuk­seen — siinä teille lib­er­al­is­mia jota toteutetaan erit­täin valikoivasti. Tässäkin taitaa olla se ero että tuon­ti­au­to­jen verova­paus koi­tu­isi suh­teel­lis­est monille pien­i­t­u­loisille hyödyk­si, toisin kuin Alkon monop­o­lin purku. Tämä taas kuvaa sitä kuin­ka lib­er­al­is­mia aje­taan hyvin valikoivasti tiet­ty­jen etu­ryh­mien etu­jen vuok­si, mut­ta yksit­täistapauk­sis­sa peruste­lut perus­tu­vat sit­ten aina puh­taasti ideologiaan.

      Mut­ta älä huoli, lib­er­aali ei koskaan ota vas­tu­u­ta poli­ti­ikkansa seu­rauk­sista, vas­tu­us­sa on aina joku muu tai väärin tehty liberalisointi.

      1. Tuos­sa kom­men­tis­sa oli paljon sel­l­aista yksi­tyisko­htaa jol­la ei ole lib­er­al­is­min kanssa mitään tekemistä suoraa. 

        Suo­mi ja Ruot­si sekä Nor­ja sai­vat EU komis­si­ol­ta eri­tyisko­htelun alko­ho­likau­pan monop­o­li­in 1995 jol­loin ei ollut verkkokaup­paa . Ain­oa sil­loinen vielä EU:n ulkop­uo­li­nen val­tio johon tehti­in verova­pai­ta ostos­matko­ja oli juuri itsenäistynyt Viro. 

        Verkkokau­pan vapaut­tamista EU sisä­markki­noil­la on ihan eri kysymys ja sitä vas­tuste­taan eniten Välimeren maista kuten Ran­skas­ta ja Ital­ias­ta. Tämä on siis kaikkien EU maid­en yksimieli­nen päätös ei enem­mistö päätös. .

      2. Erit­täin tärkeitä huomioita.

        Tämä kan­nus­taa “näen­näis-lib­er­al­is­mi­in” jos­sa sil­lä perustel­laan mitä tahansa.

        Monia soti­la­sop­er­aa­tioi­ta on perustel­tu “vapaut­tamisel­la” ja pölyn laskeudut­tua on käynyt niin kuin aina ennenkin.

        put­lerin oper­aa­tiokin on “vapau­tus­so­taa”.

        Tästä val­heesta hyö­tyvät ne joil­la on eniten jo ennestään.

    2. Jos Pris­man kym­menistä hyl­ly­metreistä peruna- ja mais­si­las­tu­ja ja eri­laisia makeisia osa kor­vau­tuu mas­savi­ineil­lä, vahinko on tuskin suuri.

    3. Alkon monop­o­li on eri asia kuin tak­si­u­ud­is­tus joka ei men­nyt aivan maali­in mon­es­ta eri syys­tä. Verkkokaup­pa on sallinut alko­holin oston Suomen ulkop­uolelta niin kauan kuin verkkokaup­pa yleistyi. Myös suo­ma­laiset voivat ostaa ihan vapaasti alko­ho­lia Viros­ta eikä kukaan Tullis­sa kysy kuin­ka paljon pul­lo­ja on kyy­dis­sä kos­ka tul­li tark­istus­ta ei tehdä enään. Juuri tästä syys­tä Alkon monop­o­li on reliikki .

  4. Kuin­ka suuri tulon­lähde val­ti­olle monop­o­li on? Olisi reilua, että jos haitoista mak­se­taan yhdessä mal­tai­ta, eivät muut kuin val­tio pää­sisi hait­to­jen aiheut­tamisel­la kovin tienaamaan.

    1. Vuon­na 2021 Alko teki 1290 miljoo­nan liike­vai­h­dol­la 55,4 miljoon­aa voit­toa vero­jen jäl­keen, joka siis käytän­nössä on se val­tion saa­ma tulo monop­o­lis­taan. Aika pieniä raho­ja, esim. Olvi tekee selvästi pienem­mäl­lä liike­vai­h­dol­la parem­paa tulosta.

      Iso tulo val­ti­olle tulee alko­ho­liv­eros­ta ja ALV:stä, jota tuos­ta 1290 miljoonas­ta oli yhteen­sä 966 miljoon­aa. Nämä val­tio saisi vaik­ka alko­holi myytäisi­in Keskon ja S‑ryhmän kautta.

  5. Kir­joituk­sen lopus­sa löysin lop­ul­ta yhden argu­mentin Alkon säästämisek­si: se on maail­man toisek­si suurin viininostaja.

    Voiko Alko uud­is­tua niin, että se kyke­nee käyt­tämään tätä etu­aan tar­joa­maan mitä kulut­ta­jat halu­a­vat vai käyt­tääkö se etun­sa yli­hin­taiseen neu­von­ta­palvelu­aansa ja täten menet­tää monopolinsa?

  6. “Monop­o­lia voi EU:ssa perustel­la vain alko­holi­haitoil­la, eikä tämä perustelu enää päde.”

    Kyl­lä EU on Suomen ja Ruotsin osalta perustelun hyväksynyt. Ruot­sis­sa­han monop­o­li on vielä ankarampi, raja menee 3,7 pros­en­tis­sa. Tupakatkin voisi siirtää Alkoon — ja nuus­ka sal­lit­takoon Alkoissa.

    1. Tiedätkö mis­tä suurin osa ruot­salai­sista ostaa alko­ho­lia vapaasti ilman pros­ent­ti rajaa? Eteläis­es­tä naa­puri­maas­ta Tan­skas­ta jos­sa ei ole monop­o­lia. Ruot­sis­sa, Suomes­sa ja Nor­jas­sa on monop­o­li mut­ta molem­mis­sa mais­sa on silti EU sisä­markki­noiden vapaus ostaa alko­ho­lia ilman raja kontrollia

    2. Oletko ottanut huomioon että myös Perus­suo­ma­lais­ten eduskun­taryh­mä tuli vahvo­jen olu­en ja limu­vi­ino­jen vapaut­tamista kaup­poi­hin. Keskus­ta luon­nol­lis­es­ti jakaan­tuu näis­sä asiois­sa läh­es aina. Sil­loisen oppo­si­tion­puolueen Vihrei­den kan­ta oli myös jos muis­tan oikein vapaut­tamisen puolesta

  7. Suurin hait­ta­han Alkon monop­o­lista on ollut sille pikkukun­nan toiselle mar­ketille, jos­sa Alkoa ei ole ollut. Veikkaus on ollut saman­lainen kohtalonkysymys mon­elle kioskille. 

    Minus­ta tämä yksinään riit­tää osoit­ta­maan monop­o­lien vahin­gol­lisu­u­den vapaan kil­pailun kannal­ta. Helsingistä noin 60 kilo­metriä etelään löy­tyy hyvin varustet­tu­ja laitakaupun­gin viin­iosas­to­ja aivan taval­li­sista marketeista.

  8. Osmon tek­stis­sä yksi koh­ta hyökkäsi silmille: “Logis­ti­ikkaku­lut myös kas­va­vat, sil­lä onhan halvem­paa jakaa viiniä 373 Alkoon kuin tuhan­si­in kauppoihin.”. 

    Alko on viinin ostossa globaali jät­tiläi­nen mut­ta logis­ti­ikas­sa kansalli­nen kääpiö. Yri­tyk­sen julkises­ta luon­teesta johtuen me tiedämme täs­mälleen kuin­ka teho­ton­ta Alkon logis­ti­ik­ka on. Varas­toin­nin ja myymälä­jakelun kus­tan­nuk­set ovat menevimpi­en tuot­tei­den osalta n.0,45€/l ja vähem­män myyvien viinien osalta jopa 1,5€/l. Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la täl­laiset luvut tuhoaisi­vat logis­ti­ikkapääl­likön uran pysyvästi. 

    Päälle täy­tyy vielä lisätä se, että ne Alkon myymälässä pul­lot hyl­lyyn lait­ta­vat kädet ovat pait­si ylik­oulutet­tu­ja, myös yli­palkat­tu­ja. Pris­man hyl­lyt­täjän työ­tun­nin kus­tan­nuk­set voivat kaikkien etu­jen jäl­keen olla hyvinkin vain noin puo­let Alkon kol­le­gan kustannuksista.

    Pris­mas­ta saa litran vet­tä alle eurol­la, ja siihen kuu­luu 40 sentin pant­ti. On toki kohtu­u­ton­ta ver­ra­ta vain alko­ho­lia kul­jet­tavaa Alkoa ja Suomen suur­in­ta logis­ti­ikkaketjua. S‑ryhmä kul­jet­taisi val­tavas­ta keskus­varas­tostaan Pris­maan viinien lisäk­si mak­salaatikot, tar­joushup­par­it ja Remek­sen uusim­man kir­jan ääriään myöten täy­teen las­tat­ul­la kuor­ma-autol­la, jon­ka kilo­metrikus­tan­nus olisi osta­jan vah­van neu­vot­telu­ase­man myötä selvästi Alkon kul­je­tus­sopimus­ta edullisempi. 

    Tosi­a­sia kuitenkin on, että kolme merkit­tävää kaup­paketjua Suomes­sa kul­jet­ta­vat litran nestet­tä sata­mas­ta myymälän hyl­lyyn hin­ta­haarukas­sa 3–10 sent­tiä, riip­puen myymälän koos­ta ja sitä kaut­ta pul­lo­jen määrästä. 

    Alkon osalta tilanne tietenkin vielä pahenisi. Viinikau­pan avautues­sa Alkon volyymit lask­i­si­vat ja sen myötä yhden litran logis­ti­ikkaku­lut kas­vaisi­vat voimakkaasti. Logis­ti­ik­ka on mitä suurim­mis­sa määrin suu­ru­u­den ekonomiaa.

    En osaa arvioi­da riit­täisikö ker­talu­okkaa tehokkaampi logis­ti­ik­ka kom­pen­soimaan Alkon suurosta­jan paljousalen­nuk­sia, mut­ta val­ta­va etu se päivit­täis­tavarakaupoille olisi.

    1. Taitaa edelleen alko ostaa tukkurei­den kaut­ta ja tukkurei­den jär­jestämä logis­ti­ik­ka hoitaa kuljetuksen.

      Olen itsekin kul­jet­tanut “koskisen kor­walääket­tä” Alkoon ja kiikut­tanut tilausten mukaan erään tukkurin tuot­tei­ta mui­hin kaup­poi­hin samas­sa kuljetuksessa.

      Jos ei suuria muu­tok­sia ole tehty, ei kumipyöräl­o­gis­ti­ikkaa voi ihan hel­posti tehostaa.

      Vierekkäis­ten Alkon ja ruokakau­pan tavaroi­ta ei voi kul­jet­taa yhdel­lä autol­la mis­sään tapauksessa. 

      Esimerkik­si tietyt vihan­nek­set otta­vat makua toi­sis­taan, joten niitä ei voi kul­jet­taa samal­la autolla.

      Samoin pakas­teet kulke­vat erik­seen, maito­tuot­teet erikseen.

      Kumipyöräl­o­gis­ti­ikas­ta ei pysty paljoa niistämään koti­maan osalta eikä se ole help­poa tuon­nin osaltakaan (eli rajalle tule­vat rek­ka- tai laivakuljetukset).

      Logis­ti­ik­ka-ala on erit­täin pääo­maval­tainen ja alka­nut sähköis­ten tai uuden sukupol­ven polt­toainet­ta käyt­tävien ajoneu­vo­jen käyt­tööot­to lisää painet­ta kulu­jen nousuun.

      Sähkön käyt­tö logis­ti­ikas­sa ei ole mitään uutta.

      USAn suurkaupungeis­sa ennen Ensim­mäistä Maail­man­so­taa noin 11% hyötya­joneu­voista oli sähköisiä eli köytän­nössä akkuau­to­ja. Kan­tavu­udet oli­vat suun­nilleen nykyaikaisen paket­ti­au­ton luokkaa.

      Hybride­jä on ollut reilusti yli 100 vuot­ta, mm. Owen Magnetic.

      Mut­ta siir­tymässä on myös suuria ongelmia joista ei olla halut­tu keskustella.

  9. Hyvä Osmo Soin­in­vaara. Tämä oli kiin­nos­ta­va blo­gi, jos­sa suurim­mak­si osak­si argu­men­toit mielestäni ratio­naalis­es­ti ja näke­myk­sel­lis­es­ti siitä, mil­laisia asioi­ta ”viinit ruokakaup­paan” tarkoittaisi. 

    Olin kuitenkin häm­mästynyt näistä väit­teistäsi ”Ainakaan kaupungeis­sa se ei rajoi­ta enää lainkaan alko­holin saatavu­ut­ta … Monop­o­lia voi EU:ssa perustel­la vain alko­holi­haitoil­la, eikä tämä perustelu enää päde”. Yleen­sä et jaa tutkimustiedon vas­taisia väitteitä.

    Alko­holimo­nop­o­lien vaiku­tuk­sia on arvioitu kat­sauk­sis­sa kan­sain­välis­es­ti (Hahn ym.: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0749379712000256?via%3Dihub) ja suomek­si (Mäkelä & Karls­son: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051615817) ja näyt­tö kyl­lä puhuu sen puoles­ta että monopoleil­la on kulu­tus­ta alen­ta­va vaiku­tus – vaikut­tavia mekanis­me­ja on käy­ty läpi kysei­sis­sä lähteis­sä (eri­tyis­es­ti fyysi­nen saatavu­us tai saavutet­tavu­us, erikoiskaup­pa vs. ruokakaup­pa, ja yksi­tyiseen kaup­paan ja kil­pailu­un liit­tyvä myynninedistämisintressi). 

    Saatavu­us-käsitet­tä ei pidä ymmärtää niin että se tarkoit­taisi etteikö täl­lä het­kel­lä jotakin ole sitä halut­taes­sa saatavil­la, vaan kyse on tähän maail­man aikaan eri­tyis­es­ti siitä, kuin­ka usein jokin tuote esim. osuu silmi­imme ja kuin­ka hel­posti se on saatavil­la — yleen­sä kätevyys ja help­pous ovat hyviä asioi­ta mut­ta kos­ka alko­holi ei ole tavanomainen kulu­tus­tuote, sen osalta liialli­nen kätetvyys ja help­pous ei ole hait­to­jen kannal­ta hyvästä. Käytän­nön esimerk­ki: kun CM-kaup­pias siir­si jälkiru­u­at toiselle puolelle käytävää jos­sa ne ovat kier­to­su­un­nan kannal­ta ‘oikein’ (helpom­min nähtävil­lä ja ulot­tuvil­la), se lisäsi myyn­tiä 40% (https://twitter.com/AaltonenHannu/status/1584052475002204161?s=20&t=ci3gLxx3Ifc8AUtCIXarwA ).

    Olisi totu­u­den ja tieteen vas­taista väit­tää, ettei sil­lä ole vaiku­tus­ta kulu­tuk­seen (ja sitä kaut­ta hait­toi­hin), että tiet­ty alko­holi­juo­ma tuo­daan ruokakaup­paan mis­sä se on päivit­täin läh­es jokaisen käden ulot­tuvil­la. Uudessa See­lan­nis­sa laa­jen­net­ti­in viinin myyn­tiä yksi­ty­i­sistä erikois­li­ikkeistä ruokakaup­poi­hin, ja viinin myyn­ti lisään­tyi 17% (muiden juo­ma­la­jien myyn­ti­in tämä ei vaikut­tanut; Wage­naar & Lan­g­ley: DOI: 10.1046/j.1360–0443.1995.9067734.x).

    KV tutkimuskir­jal­lisu­u­den tulok­set on myös sovel­let­tu Suomen tilanteeseen arvoste­tun kan­sain­välisen tutk­i­jaryh­män toimes­ta, ja tulok­sen mukaan yksi­noikeusjär­jestelmän kuop­paami­nen johtaisi esim. +9% alko­holin kulu­tuk­ses­sa, +14% alko­ho­likuolleisu­udessa ja +17% kus­tan­nuk­sis­sa (https://www.uvic.ca/research/centres/cisur/assets/docs/report-alko.pdf). (Tässä ei vielä edes huomioitu tuo­ta erikoiskaup­pa vs. ruokakaup­pa ‑vaiku­tus­ta).

    Eli debatis­sa siitä, mitä >5,5% juomien myyn­nille pitäisi Suomes­sa tehdä, pitäisi huomioi­da kak­si eril­listä asi­aa. Yhtäältä se, että yksi­noikeusjär­jestelmästä luop­umisen voidaan tutkimustiedon mukaan arvioi­da ole­van haitallisia väestö­ta­son ter­veys- ja taloudel­lisia vaiku­tuk­sia. Toisaal­ta se, että muu­tok­sel­la olisi kulut­ta­jille eri­laisia hyö­ty- tai hait­tavaiku­tuk­sia, ja nämä vai­htel­e­vat sen mukaan hyö­tyykö kyseinen kulut­ta­ja erikois­li­ik­keen ole­mas­saolosta (joi­ta olisi muu­tok­sen myötä vain suurem­mis­sa kaupungeis­sa) vai onko hän tyy­tyväi­nen lähempänä ole­vaan sup­peam­paan valikoimaan ilman palvel­e­vaa henkilökun­taa. Alkon erikoiskau­pat ovat olleet paljon voimakkaampi viinikult­tuurin edis­täjä Suomes­sa kuin mitä ruokakau­pat ja ‑kioskit oli­si­vat, kun neu­vo­vaa henkilökun­taa ja keskite­tyn kau­pan mukanaan tuo­ma mah­dol­lisu­us laa­jem­paan valikoimaan on ollut saatavil­la ympäri maan.

    1. Todel­la tyh­jen­tävää fak­tati­etoa kir­joit­ta­jal­ta (Mäkelä)

      Mäkelä:“Yleensä et jaa tutkimustiedon vas­taisia väit­teitä.” Nyt on huo­mat­ta­va, että O.S. läh­estyy asi­aa viinien asiantun­ti­jana, ei ter­veyspoli­it­tis­es­ta näkökul­mas­ta. Viinien mais­telus­sa ei ole sinän­sä mitään pahaa. On kuitenkin pidet­tävä huoli siitä, että lisään­tynyt tar­jon­ta ei lisää haittoja.

      Eri­tyis­es­ti suo­jelta­va ryh­mä on nuoret. Ei lähellekään riitä se, että asete­taan ikära­jat myyn­nin rajoituk­sek­si. Viral­lisen jär­jestelmän ongel­mana on ohivir­taus , jota kuvasin aikaisem­min. Tätä heikkout­ta eivät mitkään tilas­toin­nit löy­dä , kos­ka se on salat­tua. Ja se, mitä ilmiöstä tiede­tään on vain jäävuoren huippu.

      Tietoa nuorten päi­hdeon­gelmista ei löy­dy aikusiten kansan­ter­veyt­tä kuvaav­ista luvuista. Tieto löy­tyy useista eri ilmiöitä mit­taav­ista tilas­toista. Esim. rikos‑, huostaanotto‑, mielenterveys‑, koulupinnaus‑, syrjäytymis‑, itsemurha,seksuaalinen hyväksikäyttö‑, harrastus‑, jne. tilastoista. 

      Nuorten päi­htei­den käytön määristä eivät anna oikeaa kuvaa kouluter­veysky­se­lyt. Päi­hde­poli­ti­ikan tärkein kohderyh­mä on nuoret. Päi­hde­poli­ti­ikan sisältö pitää olla jotakin enem­män, kuin lib­er­al­isoin­ti. Markki­nal­ib­er­al­is­mi väit­tää, että laa­ja vapaus ohjaa hal­lit­tuun käyt­töön, kiel­lot niiden tahal­liseen rikkomiseen ja siten käytön lisääntymiseen.

      Vapaan markki­na­t­alouden päi­hde­poli­it­ti­nen lin­jaus on, että eihän päi­htei­den käytössä voi olla mitään negati­ivista, kos­ka se tuo rahaa ja työ­paikko­ja. Tar­jon­nan puolel­la tuo rahaa ja työtä ja hait­to­jen puolel­la lisää työ­paikko­ja. Ja mikä paras­ta, niin yksi­tyiset hoi­va-alan yri­tyk­set saa­vat lisää hoidet­tavia yksiköitä, joi­ta kut­su­taan toisel­la nimel­lä ihmisiksi.

      1. En usko että viinit ruokakaupois­sa lisäisi alaikäis­ten juomista kos­ka nuoret ja lapset eivät yleen­sä tykkää viineistä, niiden ollessa aika hap­pamia ja tarkoitet­tu ruokajuomiksi.
        Eri­laiset lon­kerot, siider­it ja viina-limonadis­ekoituk­set ovat enem­män nuorten mieleen ja niitä saa jo nyt kaupoista. Mut­ta ikära­jaa valvotaan, ja jopa nelikymp­pisiltä on jätet­ty oluet tai lon­kerot myymät­tä jos paper­it ei ole mukana.

        Nuoret pää­tyvät päi­htei­denkäyt­täjik­si ja saa­vat mie­len­ter­veysongelmia jos kotona on huonot olo­suh­teet ja sosi­aa­li­nen elämä on köy­hää ja joutuu kiusatuk­si tai ajau­tuu väri­in kaveri­porukkoi­hin, tai jos on ennestään jokin sairaus jos­ta ei noin vaan pääse eroon. Tätä tapah­tuu niin kaupungeis­sa kuin maaseudul­la suurin piirtein yhtä paljon ja van­hem­mil­la ja kouluil­la on paljon tekemistä syr­jäy­tymisen ehkäisyssä.

      2. Eemil, luitko mitä sanoin nuorista? Sanoin että suurin osa nuorista kulut­taa ener­gia­juo­mia jois­sa ei ole alko­ho­lia mut­ta paljon kofei­iniä. Oleelli­nen kysymys on se että pitäisikö ener­gia­juomis­sa olla ikäräjä esim 15v tai pitäisikö olla erilli­nen ener­gia­juo­mavero vielä lisäk­si vir­voitusjuo­maveron rin­nalle ?Pitäisikö Eemil sin­un mielestäsi olla ener­gia­juomis­sa olla ostoikära­ja ikärajaa?

    2. Uskot­tavut­ta lisäisi jos joku selit­täisi mik­si kaik­ki ne kan­sain­välis­es­ti arvoste­tut ja siteer­atut tutk­i­jaryh­mät ja niitä esi­in­tuo­vat “asiantun­ti­jat” oli­vat niin totaalisen väärässä kun hie­man vahvem­mat oluet tuoti­in ruokakauppoihin? 

      Tosin näil­lä argu­menteil­lä ei ole min­ulle mitään väliä, olen ihan peri­aat­teessa sitä vas­taan että val­tio tunkeu­tuu täl­lä taval­la ihmis­ten val­in­toi­hin, oli se sit­ten kuin­ka hyv­in­voi­va tahansa.

  10. Moët & Chan­don Impér­i­al Cham­pagne Brut 0,75 l
    Alkos­sa 53,98 euroa. Eck­erö linen hin­ta 44,50 euroa. Alkon logis­ti­ik­ka ja hin­noit­telu ei ole eri­tyisen kil­pailukykyi­nen, vaik­ka tuo­hon Eck­erön hin­taan pari veroeu­roa lisäisi. Ettei vaan Alkon hallintoneu­vos­ton kulut söisi tehokku­ut­ta . MOET.

    1. Laivahin­toi­hin huono ver­ra­ta, kos­ka niihin liit­tyy niin paljon veroe­tu­ja ja val­tion tukia. Laival­la ensin­näkin on 14 %:n etu arvon­lisäverot­to­muud­es­ta, jon­ka vaiku­tus ei ole vain pari euroa, vaan esim. 44,50 euron hin­taises­sa (ALV 0) tuot­teessa arvon­lisäveroa tulisi mais­sa päälle 6,23 euroa. Sen lisäk­si Itämeren laivoil­la polt­toaine-ener­gia on täysin vero­ton­ta (toisin kuin mais­sa, jos­sa dieselin hin­nas­ta yli puo­let on veroa; jon­ka takia teho­ton logis­ti­ik­ka laival­la ei tule niin kalli­ik­si varus­ta­molle kuin teho­ton logis­ti­ik­ka mais­sa) ja val­tio mak­saa vielä merkit­tävän osan miehistön palkois­takin merenku­lun tuk­i­na — toisin kuin maissa.

    2. Juuri näin, Sveit­siläisessä kau­pas­sa ilman tar­jouk­sia 43.95 CHF eli päivän kurssil­la 44.40,- Eur. Viinikau­pas­sa näköjään 38.90,-

      https://www.denner.ch/de/shop/wein/moet-chandon-imperial-champagner-brut-75–051418.html
      https://www.flaschenpost.ch/champagne-moet-chandon-imperial-brut_moet-chandon

      Ovat vieläpä usein tajouk­ses­sa jol­loin saa ~35,- Sama pätee kaikki­in viinei­hin joi­ta olen ver­tail­lut, eli taitaa tämä Alkon edullisu­us vain olla ihan kek­sit­ty juttu

  11. O.S:“Alkon myyjät ovat ylik­oulutet­tu­ja. Heiltä saa todel­la hyviä vinkke­jä. Vähän olen huolestunut siitä, että kysyy myyjältä mis­tä viin­istä hyvän­sä, hän on aina mais­tanut sitä. Alkol­la on sen­tään valikoimas­saan 10 000 viinilaatua.”
    Osmon huumo­ria 🙂 hauska 

    Sit­ten vars. asi­aan . O.S:“Monopolia voi EU:ssa perustel­la vain alko­holi­haitoil­la, eikä tämä perustelu enää päde.” 

    Mik­si ei ? 

    O.S:“minun on vaikea kek­siä perustelu­ja sille, mik­si halpo­jen viinien osta­jien pitäisi tukea laatu­vi­inien osta­jia ja aivan ylim­i­toitet­tua neuvontapalvelua.”

    Oden pitää vain yrit­tää enem­män ja nähdä yltiölib­er­al­is­min tuolle puolelle. Ketkä osta­vat halpo­ja viine­jä ruokakaupoista ? Nuoret, joil­la ei pitäisi olla siihen ikää. Ja tarkem­min , alaikäisille viinaa, tupakkaa huumei­ta välit­tävät diiler­it. Mak­su­vä­li­neenä väl­i­tyk­sessä toimi­vat raha, sek­si ja rikokset.

    O.S. on huolis­saan Alkon ylik­oulute­tu­ista myyjistä. Ajatelkaa, mitä omais­tau­tu­mista vir­malle. Jos Suomen jokaises­sa yri­tyk­sessä olisi yhtä sitoutunei­ta työn­tek­i­jöitä, niin maamme val­tion­vel­ka katoaisi alle aikayk­sikön. heh

    1. Oletko Eemil nyt ihan var­ma siitä että jos viine­jä myytäisi­in ruokakaupois­sa, että alaikäiset alka­isi­vat ostaa sitä?
      Nykyään­hän ei edes tuli­tikku­ja myy­dä alle 18 vuo­ti­aille niin miten luulet viinien kanssa kävisi?

      1. Ei pitäisi, mut­ta mis­tä nämä kotibile- ja pus­sikal­japäi­h­teet tule­vat ?Ostoikära­jan ylit­tänyt välit­tää ne ja mak­sun väli­neenä on raha, sek­si ja rikokset.

        Alkos­ta näi­den diil­erei­den ost­a­mi­nen on kon­trol­loidumpaa, ei aina onnis­tu. Ruokakaupois­sa , joi­ta on taa­jaan, diil­erei­den tun­nist­a­mi­nen ei toimi.

      2. Eemil, pitäisikö mielestäsi mieto­jakin juo­mia kuten olut­ta ja siider­iä saa­da ostaa vain Alkosta? 

        Miten kävisi esim maaseudul­la jos enin­tään entisen ykkö­solu­en tai kotikal­jan vahvuisia juo­mia saisi ostaa ruokakau­pas­sa, ja muut juo­mat jou­tu­isi osta­maan Alkos­ta joi­ta on isois­sa asutuskeskuksissa?
        Alka­isiko koti­valmis­tus? Tai lähtevätkö diileri­it hake­maan Viros­ta autokuormia viinaa ja myymään niitä pimeästi ympäri Suomenmaata?

        Mulle se on yksi lysti kos­ka asun kaupungis­sa ja Alkoon on viiden min­uutin mat­ka, mut­ta onko maaseudun “kui­v­at­ta­mi­nen” tavoitteesi?

      3. juuri näin Eemil näköjään tunne nyky nuo­ria kovinkaan hyvin. Suurin osa nuorista kulut­taa ener­gia­juo­mia jois­sa ei ole ikära­jaa vaik­ka ener­gia­juomis­sa on paljon kofeiiniä

      4. ” maaseudun “kui­v­at­ta­mi­nen” tavoitteesi?”

        R.S. har­joit­taa tahal­lista väärin ymmärtämistä. Puhun nuorten päi­htei­den käytöstä. Nuorista ikälu­ok­ista on aloitet­ta­va ja edelleen jatket­ta­va suo­ma­laisen päi­hdekult­tuurin tervehdyttämistä.

        R.S:“pitäisikö mielestäsi mieto­jakin juo­mia kuten olut­ta ja siider­iä saa­da ostaa vain Alkosta? ”

        Se olisi tietenkin ideaali, mut­ta mah­dot­to­muus . Somanin vinkkaa­ma lähi-idän päi­hde­poli­ti­ik­ka olisi silmiä avar­ta­va meilläkin. 

        Somani:“juuri näin Eemil näköjään tunne nyky nuo­ria kovinkaan hyvin..

        Et voi arvatakaan, miten väärässä olet.

      5. Eemil: “R.S. har­joit­taa tahal­lista väärin ymmärtämistä. Puhun nuorten päi­htei­den käytöstä. Nuorista ikälu­ok­ista on aloitet­ta­va ja edelleen jatket­ta­va suo­ma­laisen päi­hdekult­tuurin tervehdyttämistä.”

        Miten se käytän­nössä tehtäisi­in? Ver­tailit kato­lilais­ten maid­en ja Suomen sodan­jälkeisen ajan kas­va­tus­menetelmi­in. Ne sal­lii mm las­ten ruumi­il­lisen kurit­tamisen. Mikä takaa sen että lap­sista ei tule juop­po­ja vaik­ka kas­vatet­tasi­in vähän rajum­min ottein?

      6. Juuri noin. Oikea kysymys Eemille olisi miten Eemilin alko­ho­lil­in­jauk­set käytän­nössä tehtäisi­in vapaas­sa markki­na­t­alouden ja EU sisä­markki­noiden Suomes­sa? Eemil sot­kee jo ensim­mäisessä lauseessa kato­lilaiset maa ja sodan­jälkeiseen Suomeen.Suomessa oli käytössä viinako­rt­ti vuo­teen 1970. Jopa Ruot­sis­sa ei ollut viinako­rt­tia vuo­den 1955 jäl­keen, saati sit­ten kiel­to­lakia ollenkaan. Kato­lilai­sis­sa mais­sa säädel­lään edelleen alko­ho­lili­ikei­den auki­oloaiko­ja tiukem­min kuin Suomes­sa siten että viikon­lop­puna ne ovat kiin­ni kokon­aan kuten ovat vähit­täiskau­pat pait­si jos iso­ja super­mar­ket­te­ja ei laskemukaan.

    2. Mis­sä kohtaa nos­tin Lähi-idän esimerkkinä päihdepolitiikkaan?Otin vain Sau­di-Ara­bi­an esimerkkinä jos­sa on täy­delli­nen alko­holi­juomien kiel­to­la­ki voimas­sa. Muis­sa Lähi-idän mais­sa alko­ho­lia on saatavil­la paljon vapaamin kuin esim Suomessa.

    3. Mik­si Eemil pidät mieto­jen ja olu­en ja siiderin oston sal­lim­ista mah­dot­tomana vain Alkos­ta? Eikös se ole vain poli­it­ti­nen päätös muut­taa alko­ho­lilakia? Kuten tehti­in limu­vi­ino­jen ja vahvo­jen olu­en myyn­nin sal­lim­ista vähittäiskaupassa!Muistuttaisin vain Eemil­iä että se oli Keskus­tan sil­loisen puheen­jo­hta­jan ja Suomen 74. päämin­is­teri Juha Sip­ilän hal­li­tuk­sen päätös sal­lia limu­vi­ino­jen ja vahvo­jen olu­en myyn­nin vähit­täiskau­pas­sa joka oli kir­jat­tu Sip­ilän hal­li­tuk­sen ohjel­maan että alko­ho­lila­ki uud­is­te­taan joka lop­ul­ta tehtiin.

  12. Point­ti tun­tui ole­van, että vapaat markki­nat ovat kulut­ta­jan etu­jen vastaisia.

    Voi olla, että Suomes­sa — tai Ruot­sis­sa tai edes Bri­ta­ni­as­sa — ei kan­na­ta viinan myyn­tiä vapaut­taa, kos­ka väestö ei ole alko­holis­sa vuo­sisato­ja tai jopa vuosi­tuhan­sia mari­noitua. Tai siis väestössä on näitä alko­holi­in geneet­tis­es­ti tot­tumat­to­mia “inkkare­i­ta” sen ver­ran paljon. Näitä kiel­teisiä ulkois­vaiku­tuk­sia voi pohtia, kuten on ainakin parisa­taa vuot­ta pohdittu.

    Mut­ta muuten kan­natan vapai­ta markki­noi­ta, joi­ta säädel­lään vain ilmi­selvistä syistä. Ei val­tion kan­na­ta monop­o­lisoi­da viinan tai kau­ra­pu­uron ostamista, vaik­ka niille voi kehitel­lä kaiken­laisia perusteita.

    Berli­inis­sä kun viet­tää aikaa, mieleen tulee, yllät­tävää kyl­lä, lep­poisu­us. Kaupun­ki on täyn­nä rav­in­toloi­ta, kup­pi­loi­ta, pube­ja, jois­sa ihan taval­liset berli­iniläiset viet­tävät aikaansa tois­t­en­sa kanssa jutellen ja naa­purei­hin tutustuen. Myös laitakaupungilla. Viinaa saa vapaasti, ja sitä saa myös vapaasti juo­da mis­sä huvit­taa. Ehkä sik­si änkyräkän­näämistä on vähän. Jostain Lidlistä löy­tyy erikoisuuk­sia, joi­ta Suomeen ei kai saa tilaa­mal­lakaan, saati Alkos­ta. Isois­sa elin­tarvike­li­ikkeis­sä on kym­meniä hyl­ly­metre­jä kal­jaa, viiniä ja viinaa. Erikois­tar­jouk­ses­sa on aina jotain suo­ma­laisit­tain käsit­tämät­tömään hal­paan hin­taan. Berli­iniläiset toki juo­vatkin enem­män kuin suo­ma­laiset, mut­ta eivät kuitenkaan kovinkaan paljon enemmän.

    Olen aika var­ma, että Suo­mi hyö­ty­isi berli­iniläis­es­tä ilmapi­iristä, etenkin kort­te­likup­pi­loista. Niiden syn­nyt­tämiseen ei tosin riitä Alkon monop­o­li purku vaan pitäisi puut­tua muun muas­sa alko­ho­lilaki­in ja työ­markki­noi­hin. Joten turha niistä on unel­moi­da. Polkuri­ip­pu­vu­us, esimerkik­si Alkon merk­i­tys val­tion­talouden kannal­ta, pitää Suomen tässä mielessä ankeana maana. “Maail­man onnel­lisin kansa”, heh, on ankeut­ta­jien aatelia.

    Alko on mielestäni pikem­min ongel­ma kuin ratkaisu.

    1. “Viinaa saa vapaasti, ja sitä saa myös vapaasti juo­da mis­sä huvit­taa. Ehkä sik­si änkyräkän­näämistä on vähän.”

      Ei todel­lakaan sik­si, kaik­ki lib­er­al­isoin­ti lisää käyt­töä. Näin on aina ollut alko­holin kohdal­la ja samoin tulee käymään huumei­den vapauttamisessa.

      Katoli­sis­sa mais­sa vapaa alko­ho­likult­tuuri toimii, kos­ka nuorten kas­va­tus on parem­mal­la tolal­la , kuin Suomes­sa. Heti sotien jäl­keen kas­va­tus oli han­skas­sa, osin liiankin tiukas­sa. Ilmeis­es­ti tämän vuok­si men­ti­in äärim­mäisyy­destä toiseen , van­not­ti­in vapaan kas­vatuk­sen nimeen.

      Nyt ei enää sekään riitä, kas­va­tus­ta ei ole enää lainkaan. Teinit saa­vat etsiä itse omat rajansa, kos­ka kodeista ole siihen. Kas­va­tus on ulkois­tet­tu yhteiskun­nalle ja maail­man laa­juiselle vapaalle verkolle.
      Tässä kon­tek­stis­sa vapaa päi­hde­poli­ti­ik­ka ei pelitä Suomes­sa. Tai pelit­täähän se, jos uskoo kokoomus­ta ja vapaan markki­na­t­alouden airuei­ta. Päi­hde­markki­noiden tulot kas­va­vat ja val­tio siivoaa sotkut.

      1. Eemil, katolises­sa mais­sa on säädel­ty hyvin tiukasti vähit­täiskau­pan auki­oloaiko­ja kuin esimerkik­si Pohjo­is­mais­sa ja siel­lä myytävät viinit ovat näitä Osmon mainit­simia halpo­ja viine­jä joi­ta laimen­netaan vedel­lä. Muis­tut­taisin Eemil­iä että se oli Keskusta­laisen päämin­is­teri Juha Sip­ilän hal­li­tus joka vapaut­ti vähit­täiskaup­po­jen auki­oloa­jat ja sal­li limu­vi­ino­jen ja vahvo­jen olu­en myyn­nin vähit­täiskau­pas­sa. Kokoomus­ta on tässä asi­as­sa turha syyt­tää kun päätös tehti­in Keskusta­laisen päämin­is­terin johdol­la. En ymmär­rä mik­si Eemilille vapaa markki­na­t­alous on peikko. Onhan se parem­pi vai­h­toe­hto kuin pakotet­tu ennal­lis­t­a­mi­nen tai pakotet­tu taksonomia

      2. Eemil muis­tut­taisin sin­ulle että se oli keskusta­lainen päämin­is­teri Juha Sip­ilä joka vas­tasi myös val­tion­o­mis­ta­jao­h­jaus min­is­ter­inä val­tiony­htiöi­den omis­tuk­ses­ta ja Sip­ilä lis­tasi tässä omi­naisu­udessa Alt­ian pörssi­in hänen päämin­is­teri kaudel­la. Kokoomusts ei tässä kohtaa tarvitse ollenkaan osoit­taa kun se ei ollut kokoomuk­sen päätös lis­ta­ta Altia pörssi­in. Kyl­lä Sip­ilä halusi että suo­ma­laiset omis­ta­vat enem­män osakkei­ta suo­raan kuin val­tion kautta

    2. > … korttelikuppiloista …

      Alkon monop­o­lista sinän­sä tuo tuskin on kiin­ni, Alkol­la kun on enää vähit­täis­myyn­ti­mo­nop­o­li yli 5,5% juomille so. rav­in­to­lat voivat ostaa alko­ho­lia muil­takin maa­han­tuo­jil­ta ja tukkumyyjiltä (joi­ta myös on). Anniskelu­lu­vatkaan eivät ole enää sään­nöstel­tyjä vain käytän­nössä ilmoi­tusa­sia, joten lain­säädän­nön puoles­ta ei ole ainakaan sem­moisia esteitä kuin takavuosina.

      Muuten olen sitä mieltä, että Alkon vähit­täis­myyn­ti­mo­nop­o­lin säi­lyt­tämi­nen olisi hyvä; pienel­lä paikkakun­nal­la olisi muuten vain pienen mar­ketin pienen­lainen valikoima (tosin sin­nekin voisi var­maan tila­ta laa­jem­mas­ta valikoimas­ta, olu­en kanssa on onnis­tunut nytkin), siinäkin lie perää, että alko­holi­hai­tat ovat monop­o­lin kanssa pienem­mät kun ker­ran asiantun­ti­jat meille näin kertovat.

      1. “sal­li limu­vi­ino­jen ja vahvo­jen olu­en myyn­nin vähit­täiskau­pas­sa. Kokoomus­ta on tässä asi­as­sa turha syyt­tää kun päätös tehti­in Keskusta­laisen päämin­is­terin johdolla.”

        Tämä oli eduskun­nas­sa ns oman­tun­non kysymys jos­sa ratkai­se­vaa oli se että läh­es kaik­ki kokoomuk­sen edus­ta­jat äänes­tivät vapaut­tamisen puoles­ta. Keskus­tan äänet jakaan­tu­i­v­at. Kos­ka tulos oli niuk­ka 98–94, lie­nee epä­to­den­näköistä että eduskun­nas­ta löy­ty­isi enem­mistöä viinien vapauttamiselle.

    3. “änkyräkän­näämistä on vähän.”
      Hyvin yleis­es­ti esitetään, että alko­holin hait­tavaiku­tuk­set = änkyräkän­näämi­nen. Se on kuitenkin vain yksi hait­tavaiku­tus, paljon merkit­tävämpiä ovat alko­holin aiheut­ta­mat ter­veysvaiku­tuk­set. Esimerkik­si Ran­s­ka tun­netaan ‘sivistyneistä’ juo­matavoista, mut­ta pitäisi tun­tea myös alko­holin aiheut­tamista mit­tavista ter­veysongelmista. Ei meil­läkään vahvo­jen olu­iden tuon­ti kaup­poi­hin niin auvois­es­ti men­nyt, kun usein kuvataan. THL rapor­toi muu­ta­ma kuukausi sit­ten, miten alko­holin aiheut­ta­mat sairaudet ja kuolemat ovat lisään­tyneet. Myös WHO on monas­ti varoit­tanut alko­holin ter­veysvaiku­tuk­sista Euroopas­sa ja kehot­tanut rajaa­maan alko­holin saatavu­ut­ta. Ja mei­dänkö pitäisi sitä vaan helpottaa?

  13. Ajat­telus­sasi on yksi aivan oleelli­nen virhe: Alkon valikoiman kehumi­nen hyväk­si pitää paikkansa vain yhdestä hyvin raja­tus­ta näkökul­mas­ta. Valikoima on hyvä ns. yleis­va­likoimana. Sen sijaan se on sysi­pas­ka, jos har­ras­taa esim piemon­te­laisia punkku­ja puhu­mat­takaan jostain eso­teerisem­mas­ta alueesta/juomasta. Olisiko esim mon­te­fal­co­laisia sagrantinoja/rossoja valikoimas­sa muu­ta­ma kap­pale? Olen mais­tanut kym­meniä hyviä.

    Se mitä markki­nat tar­joa­vat, on myymälöi­den erikois­tu­mi­nen. Jos nyt ver­taa vaikka­pa musi­ikki­in, niin vaik­ka levyjä ei enää juurikaan myy­dä, Helsin­gin kokoises­sa kaupungis­sa on silti use­ampi levyli­ike ja osa niistä on erikois­tunut tiet­ty­i­hin gen­rei­hin. Eli sen sijaan, että meil­lä olisi kym­meniä levyli­ikkeitä täs­mälleen samal­la geneerisel­lä kat­tauk­sel­la, meil­lä on vähem­män levyli­ikkeitä, mut­ta mon­et erikois­tunei­ta ja niiden tar­joa­ma valikoima kokon­aisu­udessaan parem­pi kuin monop­o­lil­la olisi.

    Oleel­lisin asia viinien myyn­nin vapaut­tamises­sa olisi kuitenkin net­tikaup­pa. Täl­lä het­kel­lä on todel­la vaikeaa, läh­es mah­do­ton­ta tila­ta pienehköä valikoimaa halu­ami­aan viine­jä euroopas­ta, kos­ka moni kaup­pa ei STMn/tullin/valviran venkoilun vuok­si toimi­ta Suomeen. On tilat­ta­va laatikkokau­pal­la tai sit­ten hajautet­ta­va tilauk­sia sinne tänne ja hyväksyt­tävä älyt­tömät toimitusmaksut.

    1. Piemon­tan viine­jä löy­tyi Alkon valikoimas­ta 302 kap­palet­ta, siinä ovat tosin vakovi­init mukana. Myön­net­täköön, että mon­te­fal­co­laisia punavi­ine­jä löy­tyi vain seit­semän. On selvä, ettei 10 000 viinin valikoimaa voi olla myymälässä, joten ne ovat tilausvalikoimassa.

      1. Alkon lip­pu­lai­va sijait­see Helsin­gin Kamp­is­sa kaik­ki tilauk­set menee sen kaut­ta. Alkol­la ei ole koti­inkul­je­tus palvelua toisi­in kuin Ruotsin Systembolagilla

      2. Piemontes­sa on kuutisenkym­men­tä luokitel­tua viin­i­tyyp­piä. 302 nimiket­tä ei siitä näkökul­mas­ta ole häävi valikoima, lähin­nä raapaisu.

        Vähän häm­mäste­len, että kun olet matkustel­lut mies, etkä ilmeis­es­ti lasi­inkaan syl­je, niin miten A‑yhtymän pro­pa­gan­da monop­o­lin hyvistä valikoimista on upon­nut noin hyvin?

        Kyl­lä Alko var­maan per­ife­ri­aan tuo parem­man valikoiman mitä kylän ain­oa K‑market toisi. Helsingis­sä ei sen sijaan ole mitään epä­selvyyt­tä siitä, että markki­noiden tar­joa­ma valikoima olisi parem­pi kuin monop­o­lin. Alko on paljolti palvelun­si­ir­to kaupungeista maakun­ti­in. Ja kyl­lä se markki­noiden viini­va­likoima olisi tar­jol­la siel­lä per­ife­ri­as­sakin sen K‑marketin asi­amies­postin välityksellä.

      3. “Kyl­lä Alko var­maan per­ife­ri­aan tuo parem­man valikoiman mitä kylän ain­oa K‑market toisi.”

        Ei Alkol­la sel­l­ai­sis­sa per­ife­ri­ois­sa ole juuri myymälöitä, jois­sa kylässä on vain yksi K‑market. Alkon myymälöistä huo­mat­ta­va osa on nyky­isin sijoit­tunut kaup­pakeskustyyp­piseen ympäristöön. Alko­ja on maakun­tien keskuskaupungeis­sa, mut­ta ei juurikaan pie­nil­lä ei-kaupunki­maisil­la paikkakun­nil­la, ellei niis­sä ole jotain eri­ty­isiä matkailullisia kohtei­ta jot­ka vetävät kulk­i­joi­ta myös muual­ta tai isom­pia kauppakeskuksia.

  14. hirveästi ei huvit­taisi päteä alko­holi politiikkaa.

    alko­holi verot pitää olla korkealla.
    pir­tu lail­lisek­si, 100% alkoholi.
    ikära­jat 18-vuo­teen, myös vahvojen.
    tis­la­tu­il­la tehdyt juo­mat on jo lail­lisia, ns limu-viinat.

    seu­raa­va onkin vähän suhteellisempi.

    alkon monop­o­lin voisi vapaut­taa seu­raavasti. mut­ta kaik­ki alko­holi juo­mat pitäisi olla omis­sa liikkeis­sään. eli alko­holi-liik­keet möisi mieto­ja ja vahvo­ja, mut­ta ei ruokaa. taval­liset kau­pat ei saisi myy­dä alko­holi tuot­tei­ta ollenkaan. alko­holi liik­keet voi myy­dä esim tupakkaa. täl­löin olisi ns. kil­pailua alko­holi liikkeillä.

  15. “Ihmiset ovat asen­noituneet keskustelu­un niin, että jos kan­nat­taa vai­h­toe­htoa A, ei voi esit­tää vai­h­toe­hdos­sa A mitään var­jop­uo­lia tai sit­ten kan­nat­takin vai­h­toe­htoa B.”

    Nyt vas­tako Osmo tuon näet? Tuol­la taval­la, älyl­lisel­lä mieli­v­al­lal­la, on men­ty monis­sa asiois­sa jo vuosikau­pal­la. Myös medi­as­sa. Somes­ta puhumattakaan. 

    Tietenkin jos käsi­tyk­set ja argu­men­tit edus­ta­vat yhteiskun­nan val­tavir­taa (esim. suurin piirtein nykyisen hal­li­tus­val­lan päälin­jo­ja) niin saat­taa syn­tyä voimakas harha, että tässä maas­sa käytäisi­in älyl­lis­es­ti vapaa­ta ja monipuolista keskustelua. 

    Nyt näköjään vas­ta viinis­sä löy­tyi se totuus.

  16. Viina­monopoleil­la näyt­tää ole­van vaiku­tus­ta ainakin viinaper­so­jen kan­so­jen kulu­tuk­sen vähen­tämiseen. Voi myös kysyä, kumpi on val­tion kas­san kannal­ta järkeväm­pää, monop­o­lin säi­lyt­tämi­nen vai sen purkami­nen? Juo­pon kansan aiheut­ta­mat viinan­juon­nin kus­tan­nuk­set kun on katet­ta­va kuitenkin. Tuleeko enem­män rahaa, jos myyn­ti pide­tään val­tion käsis­sä vai jos val­tio vetää vain verot välistä? Alkoa voi myös kehit­tää purkamisen sijaan. Pide­tään viina-ja viin­i­mo­nop­o­li ja kun kannabis vapau­tuu pan­nas­ta, lisätään mukaan vielä kannabis­mo­nop­o­li. Pössy-Alkon myyjät, kokeil­tuaan tun­nol­lis­es­ti jokaista ruo­ho­laat­ua, eivät ehkä vält­tämät­tä muista niiden viinien omi­naisuuk­sia enää… Mik­si muuten julk­ista sek­to­ria ja julk­ista omis­tus­ta ollaan aina mielel­lään naker­ta­mas­sa pienem­mäk­si? Koskaan ei men­nä toiseen suun­taan, reip­paasti sosial­isoimal­la yksi­ty­istä. Demar­itkin on ruoskit­tu uus­lib­er­al­is­min pelkoon, he aina varoit­ta­vat että ker­ran yksi­ty­is­tet­tyä ei saa­da enää koskaan julkisek­si takaisin. Kansan­murhaakin pahempana syntinä pide­tään, jos julki­nen toim­i­ja “uhkaa” pyhiä, neit­seel­lisiä yksi­ty­isiä markki­noi­ta. Pääo­ma on vuosikym­me­nien aikana manip­u­loin­ut lain­säädän­nön ja ihmis­ten ajat­telun sairaal­loisen vääristyneen uus­lib­er­al­is­tisek­si. Jokainen, jol­la on vähänkin järkeä päässä, ymmärtää että luon­nol­lis­ten monop­o­lien pitää aina olla julkises­sa omis­tuk­ses­sa. Sähköverkot ovat luon­nol­lisia monopole­ja, mut­ta kaik­ki sähköverkot eivät ole julk­i­somis­tuk­ses­sa. Pitäisi olla yksiselit­teinen laki, joka määrää kan­taverkko­jen lisäk­si myös alueel­liset ja paikalliset verkot vain julkiseen omis­tuk­seen. Kaiken sähköistyessä tämä on, jos mah­dol­lista, vieläkin tärkeämpi asia. Julki­nen toim­i­ja saisi mak­suil­la kat­taa investoin­nit, mut­ta voit­to­ja ei saisi toimin­nas­ta repiä. Vihrei­denkin pitäisi kan­nat­taa tätä esi­tys­tä, jos vain ide­ologi­nen markki­nahur­mos ei sotke jär­jen­juok­sua. Yleen­säkin päät­täjien, jot­ka täri­sevät yksi­tyisen sek­torin kos­ton pelos­sa, pitäisi muis­taa kenen hal­lus­sa onkaan poli­isi ja armei­ja, koko väki­val­takoneis­to. Yksi­ty­isil­lä yhtiöilläkö?

    1. Onko Suomen alko­holinku­lu­tus pienem­pi kuin esimerkik­si Sau­di-Ara­bi­an alko­holinku­lu­tuk­seen vaik­ka Suomes­sa on monop­o­li mut­ta Sau­di-Ara­bi­as­sa ei ole. Sau­di-Ara­bi­as­sa on vain tiukem­mat lait jol­la kon­trol­loidaan alkoholinkäyttöä

  17. Itseäni (olen 60-vuo­tias, märki­in sukupolvi­in ikäni puoles­ta kuu­lu­va nainen) ärsyt­tää koko alko­ho­likeskustelu. Juristi­na ja ter­vey­den­huol­lon mais­te­ri­na en voi ummis­taa silmiäni alko­holi­haitoil­ta ja seu­rauk­sil­ta, joista Pia Mäkelä edel­lä kir­joit­ti. Ja jälleen blo­gistin elit­isti­nen asenne viit­tauk­ses­sa Helsin­gin keskus­taan. Kyl­lä, min­ul­la on Mau­rinkadun Alkoon 200 m, mut­ta halu­an tar­jo­ta oop­per­avieraille laatu­vi­iniä myös Savon­lin­nas­sa, Haukive­den äärellä.

  18. “Monop­o­lia voi EU:ssa perustel­la vain alko­holi­haitoil­la, eikä tämä perustelu enää päde.”

    Häm­men­tävä lausun­to, jota ei edes perustel­la mitenkään. Onko alko­holi lakan­nut ole­mas­ta epäterveellistä?

    1. Saatavu­us on suurim­malle osal­la suo­ma­laista niin hyvä jo nyt, et5tä monop­o­li vähen­nä saatavu­ut­ta. Val­taosa alko­holista myy­dään muual­la kuin Alkossa.

      1. Monop­o­li ei luul­tavasti vähen­nä merkit­tävästi osto­jen kap­palemääriä tai alko­holi­juomien kokon­aisnestemääriä, mut­ta se vähen­tää kulute­tun alko­holin (100 %) määrää. Muis­taak­seni itsekin puo­lus­telit aiem­min Ruotsin kevy­tolu­en merk­i­tys­tä alko­holin kulu­tuk­sen vähen­tämisek­si. Jos kau­pas­ta saa kätevästi ruokaos­to­jen yhtey­dessä viinip­ul­lon mukaansa, se myös ote­taan. Se pul­lo sisältää alko­ho­lia saman ver­ran 6 pul­loa keski­o­lut­ta. Kuu­den pul­lon sijas­ta mukaan tart­tuu luul­tavasti vain 2–3 pul­loa keskaria…

      2. Itseasi­as­sa en puo­lus­tanut Ruotsin kevy­to­lut­ta ja kieltäy­dyin aja­mas­ta samaa uud­is­tus­ta min­is­ter­inä, kos­ka ruot­sis­sa keski­olu­en markki­nat menivät suurin piirtein tasan vah­vaan olueen ja kevytolueen.

  19. Joka ker­ta kun olen ver­ran­nut hin­to­ja Sveitsin pienen kyläkau­pan ja Alkon välil­lä on Alko ollut kalli­impi. Hin­talu­okat 10–50E, eli Soin­in­vaara ilmais­es­ti puhuu sit­ten kalli­im­mista kuin nämä (huom. myös Sham­pan­jat, jot­ka ovat suh­teel­lisen vakio­hin­noitel­tu­ja ovat tääl­lä halvem­pia). Ja tämä vielä Euron heikkoud­es­ta huolimatta.

    Mitä valikoimaan tulee, ei se Alkon valikoima kovin kum­moinen ole muual­la kuin Helsin­gin keskus­tan lippulaivamyymälöissä.

    1. Uno­h­dat yhden konkreet­tisen eron Sveit­si­in ja Suomeen. Sveit­si ssä on viin­invil­jelystä kau­pal­liseen tuotan­toon ja Suomess­sa ei ole ollenkaan viin­invil­jelystä kau­pal­liseen tuotan­toon. Tämä selit­tää hin­nan, laadun ja saatavu­u­den erot Suomes­sa ja Sveitsissä

  20. Pohjois­po­h­jan­maan jok­i­laak­sois­sa ja Kain­u­un raja­mail­la asues­sani nuorem­pana huo­masin vah­van rin­nakkaisvaiku­tuk­sen Alkon myymälöil­lä ja tilas­toimat­toma­l­la alko­ho­lil­la. Kotivi­init (tai siis kilju) ja pon­tik­ka lois­ti­vat pois­saolol­laan saunail­lois­sa ja illanis­tu­jai­sis­sa, mut­ta lisään­tyivät jo 15km päässä myymälästä, puhu­mat­takaan 30–40km matkas­ta. Oisko se Pirk­ka-vod­ka sit­ten pienem­pi paha?

    Voisitko kir­joit­taa myös apteekki­mo­nop­o­lista? S‑ryhmä on tuol­la per­ife­ri­al­la jo koplan­nut läh­es kaik­ki apteek­it liiken­neasemien­sa yhtey­teen (kuten myös Alkotkin) ja ompa joil­lakin ABC-asemil­la jo apteek­ki-hyl­lyjäkin kom­puk­sesa lähi­apteekkarin kanssa. Mil­lä tuo him­meli saataisi­in puret­tua hal­li­tusti, kun ruot­salaisetkaan eivät sitä osanneet.

  21. Täl­lä het­kel­lä tuot­teet, joi­ta saa sekä Alkos­ta että mar­keteista ovat jär­jestään edullisem­pia Alkos­ta ostet­tuna. Ver­tailka­a­pa vaik­ka Mag­n­ers-siiderin tai Bac­ar­di Breez­erin hin­taa Alkos­sa ja lähim­mässä mar­ketis­sa. Tämä ker­too sen, miten viinien hin­noille käy alko­ho­likau­pan vapau­tu­misen jäl­keen. Pois­lukien ken­ties ne sisään­heit­to­tuot­teik­si val­i­tut taval­lisim­mat puh­taasti päi­htymis­tarko­tuk­ses­sa “nau­ti­tut” kyykkyviinit.

Vastaa käyttäjälle Eemil Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.