Mihail Šiškin: Sota vai rauha

Putin­ista johtu­vista syitä jatkan paneu­tu­mista Venäjää koske­vi­in kir­joi­hin. Nyt on vuorossa Mihail Šiškinin kir­ja Sota vai Rauha.

Šiškin on vuon­na 1961 Mosko­vas­sa syn­tynyt, Sveit­sis­sä asu­va kirjailija.

Kir­ja on epä­toivoinen vuo­da­tus Venäjän euroop­palais­myön­teisen älymys­tön ase­mas­ta ja Venäjän tilas­ta ylipään­sä. Venäjästä maalataan lohdu­ton kuva, joka ei anna juuri toivoa tilanteen korjautumisesta.

Sivu­u­tan kir­jas­sa ole­van väkevän Venäjän kult­tuurin ja maan kauneu­den ylistyk­sen ja keski­tyn siihen, mitä kir­ja ker­too Venäjän tulevaisuudesta.

Venäjä syntyi Kultaisen Ordan vasallivaltioksi

Venäjän ongel­mat ovat hänen mukaansa peräisin sen his­to­ri­as­ta. Olin mielestäni hyvä koulun his­to­ri­as­sa, mut­ta suuren naa­purimme juurista ei koulun his­to­ri­anopetuk­ses­sa ker­rot­tu oikeas­t­aan mitään. Ohi­men­nen mainit­ti­in, että viikin­git perus­ti­vat Nov­gorodin ja että mon­golit val­ta­si­vat joskus Etelä-Venäjän, mut­ta Kul­tais­es­ta Ordas­ta tulin tietoisek­si vas­ta kuun­nel­tuani René Nyber­gin eri­no­maisen kir­jan Ruotsin ja Venäjän välis­sä.

Sitä ei ker­rot­tu, että Venäjän suures­ta  kansal­lis­sankarista Alek­san­ter­ista Nevskistä  tuli Nov­gorodin suuriruhti­nas Kul­taisen Ordan nimit­tämänä. Hän syr­jäyt­ti isovel­jen­sä, joka oli yrit­tänyt pul­likoi­da mon­go­li­val­taa vas­taan. Venäjän alkuaikoina venäläiset suuriruhti­naat oli­vat kul­taisen Ordan vasalle­ja, joiden tehtävä oli kerätä sille vero­ja. Mon­goleil­ta on peräisin Venäjän hallintomalli.

On meil­läkin kau­nis­tel­tu his­to­ri­aa. Mehän yritämme puhua jostain Ruot­si-Suomes­ta, kun tosi­asi­as­sa Ruot­si oli val­lan­nut Suomen alusmaakseen.

Vasal­li­val­tion aika totut­ti maan siihen, että tsaar­il­la on oikeus ryöstää ja alis­taa kansaa, ja kansan tehtävä on kerätä rahaa tsaar­ille ja tämän suosikeille. Näin oli feo­daali­aikana Län­si- ja Kes­ki- Euroopas­sakin, mut­ta muu Euroop­pa on siitä vapau­tunut, Venäjä ei koskaan.

Šiškin kuvaa Venäjän jakau­tu­mista ”Batus­tani­in” ja Tol­stoin, Dos­to­jevskin ja muiden suurten per­soonien Venäjään. Batus­tani­laisia on yliv­er­tais­es­ti enem­män kuin niitä toisia.

Maaor­ju­us on jatkunut Venäjäl­lä aivan viime aikoi­hin saak­ka, jos maaor­ju­us määritel­lään niin, ettei ihmisil­lä ole oikeut­ta tai mah­dol­lisu­ut­ta muut­taa pois tilal­taan tai kolhoosistaan.

Omistusoikeus on vain tilapäinen käyttöoikeus

Omis­tu­soikeut­ta mei­dän tavoin tulkit­tuna ei ole. Hallintokult­tuurin mukaan alem­man on totelta­va ylem­män kaikkia määräyk­siä, ja omia alaisia saa vas­taavasti kohdel­la mielivaltaisesti.

Jeltsinin ajan ”demokra­tia” on Venäjäl­lä huonos­sa huu­dos­sa. Tuol­loin val­tion omaisu­us siir­tyi oli­garkeille pros­es­sis­sa, joka vaikut­ti kaaot­tiselta ja tietämät­tömien ihmis­ten huijaamiselta.

Val­taan liit­tyy oikeus varas­taa, mut­ta omis­tu­soikeus on toisaal­ta vain omaisu­u­den tilapäistä nautin­to-oikeut­ta. Oli­garkien jär­jet­tömän suuret omaisu­udet ovat näi­den käytössä vain tilapäis­es­ti ja käyt­töoikeus voidaan peru­ut­taa ja on peru­utet­tukin esimerkik­si Hodor­kovskin tapauksessa.

Kir­jas­sa Putinin lähipi­iris­sä Cather­ine Bel­ton ker­too, että Putin voi määrätä halu­a­mansa oli­garkin rahoit­ta­maan vaikka­pa jonkin infrahankkeen. .

Sil­lä, että omaisu­us on vain lainas­sa, on kar­mai­se­va vaiku­tus talouden toim­intaan. Omaisu­ut­ta ei kan­na­ta käyt­tää pitkäjän­teis­es­ti, vaan siitä on otet­ta­va kaik­ki irti niin kauan kun voi. Sitä kan­nat­taa siirtää ulko­maille Putinin val­lan ulot­tumat­tomi­in. Lon­toon ja Sveitsin pankkien tulot tästä varaste­tun rahan kätkemis­es­tä ovat niin jät­timäisiä, ettei siinä moraalin perään kysellä.

Kun kaik­ki tämä menee läpi koko hallintokoneis­ton, jär­jestelmä ei muu­tu muuk­si johta­jaa vai­h­ta­mal­la. Liian mon­en elan­to on kiin­ni näistä sairaista käytännöistä.

Šiškin kut­suu Putinia kir­jas­sa jatku­vasti tsaariksi.

Demokratialla ei ole kannatusta

Kun kansa arvostaa vah­vaa johta­jaa enem­män kuin kaoot­tista demokra­ti­aa, demokraat­ti­nen val­lanku­mous ei vaiku­ta mah­dol­liselta. Vaaleis­sa muu­tos­ta ei voi tapah­tua, kos­ka vaik­ka kansa on ailahtel­e­vaa, ään­ten­lask­i­jat ovat luotettavia.

Vah­va tsaari on parem­pi kuin heikko tsaari. Vah­va ei häviä sotia vaan laa­jen­taa val­takun­taa. Gor­batsov oli heikko tsaari, joka menet­ti Venäjälle kuu­lu­via aluei­ta. Sik­si hän­tä vihataan.

Talousjär­jestelmä ei ker­ta kaikki­aan toi­mi. Venäjä on jäänyt val­tavasti jäl­keen län­si­mai­sista talouk­sista. Yri­tys kor­ja­ta tilan­net­ta val­taa­mal­la uusia aluei­ta ryöstet­täväk­si vain pitkit­tää ongelmia.

Vauraus syntyy alueiden verottamisesta

Niin­pä Venäjäl­lä ei ajatel­la, että vau­raus tulisi talouden kehi­tyk­ses­tä. Se tulee siitä, että val­lataan uusia aluei­ta ”verotet­tavak­si” ja riis­tetään vau­raus syr­jäkyliltä Mosko­vaan. Tämä opit­ti­in mongoleilta.

Impe­ri­al­is­mi on syväl­lä venäläis­ten sielus­sa. Jopa Hodor­kovs­ki on kysyt­täessä sanonut, että jos Kauka­suk­sen maat yrit­tävät irrot­tau­tua Venäjästä, se on estet­tävä asein. Venäjä on ne aikanaan val­lan­nut, joten ne kuu­lu­vat Venäjälle.

Aikanaan Venäjä on val­lan­nut myös Suomen.

Onko koskaan mitään tuotet­ta main­os­tet­tu taat­ul­la venäläisel­lä laadul­la, kysyy Šiškin.

Samal­la tämä yhä taka­pa­juisem­pi maa pitää yllä illu­u­sio­ta Mosko­vas­ta kol­man­te­na Roomana ja venäläisiä Jumalan val­it­se­m­ana kansana, jon­ka his­to­ri­alli­nen tehtävä on alis­taa muut maat alamaisikseen.

Joku kuvasi jo 30 vuot­ta sit­ten Venäjää sanoil­la Burk­i­na Faso, jol­la on ydinase.

Aivovuoto

Val­ta­va aivovuo­to jäytää Venäjän tule­vaisu­ut­ta. Hyvin koulutet­tu euroop­palaisit­tain ajat­tel­e­va väki siir­tyy suurin joukoin pois maas­ta. Nyt tosin Venäjäl­lä aio­taan vaa­tia, että sen, joka aikoo ylit­tää rajan, pitää ilmoit­taa siitä hyvis­sä ajoin ennal­ta. En oikein usko, että tämän tarkoituk­se­na on vält­tää ruuhkia raja-asemilla.

Lokaku­un val­lanku­mous jo aikanaan karkot­ti suuren määrän venäläistä älymys­töä ulko­maille, mikä heiken­si maa­ta valtavasti.

Vaik­ka Stal­inia palvotaan suure­na johta­jana, Leniniä ei palvota, kos­ka hän luovut­ti pyhää venäläistä maa­ta ja antoi ker­taalleen val­lat­tu­jen maid­en itsenäistyä.

Lokaku­un val­lanku­mous esitetään juu­ta­lais­ten ja ulko­mais­ten agent­tien juo­ne­na Venäjää vas­taan. Tätä en ole ennen kuullutkaan.

Kirkko on tsaarin alamainen

En ole koskaan pitänyt siitä uskon­non piir­teestä, että vähän yksinker­taista kansaa hui­jataan palvo­maan maan johta­jaa jumalana tai Jumalal­ta val­tansa saa­neena. Tässä Venäjän ortodok­sisel­la kirkol­la on pitkät per­in­teet, joi­ta Mosko­van patri­ark­ka Kir­ill tun­nol­lis­es­ti ylläpitää.

Enti­nen Pietarin katu­jengien kunkku on hänkin van­hoil­la päivil­lään muut­tunut kovin uskonnolliseksi.

Venäjän on hajottava

Šiškin näkee tämänkin toisin. Venäjän fed­er­aa­tion tulee hajo­ta ja siihen pakol­la liitet­ty­jen aluei­den tulee voi­da itsenäistyä.

Toiv­ot­tavasti Putinin hallinto kuitenkin antaa hänen elää tämänkin jäl­keen. Kaikkien se ei ole antanut elää.

Kir­jan ana­lyysi Venäjän tilas­ta vaikut­ti niin toiv­ot­ta­mal­ta, että oikein ihmettelin, miten hän saa kir­jan lopete­tuk­si. Täl­laiseen kir­jaan kuu­luu opti­misti­nen lope­tus. Sel­l­ainen siinä olikin. Toi­vo on nou­sevas­sa nuorisossa.

Koko tuon vuo­datuk­sen jäl­keen lop­pu ei tun­tunut uskottavalta.

 

21 vastausta artikkeliin “Mihail Šiškin: Sota vai rauha”

  1. Valitet­tavasti venäjä on maa joka ei voi kehit­tyä mainit­semis­tasi syistä.

    Jos kehi­tys­tä tapah­tu­isi, joku voisi menet­tää val­taa jon­ka joku on antanut.

    Yksi suuri ongel­ma on ollut nevos­toli­iton jäljiltä per­i­tyvä tuotan­to­ta­pa jos­sa esimerkik­si armei­jalle menevä tuotan­to ja sivi­ileille menevä tuotan­to ovat vah­vasti erilliset.

    Vain har­vat asi­at tuke­vat armei­jan tuotan­non puolelta sivi­il­i­tuotan­toon. Näin sivil­li­tuotan­non kehi­tys jää jäl­keen ja tuot­teet onnos­tet­ta­va joka tapauk­ses­sa ulko­mail­ta — nythän tämä on vähentynyt.

    Mikään tuotan­to ei ole laadukas­ta — tai laadun käsite ymmär­retään eri taval­la kuin olisi syytä.

    Edelleen kyseessää on pakkotyölaitos.

    Ben­sa-ase­ma jota kohtaa mafia ja jol­la on ydinase.

  2. Neu­vos­toli­iton aikaan ei ollut epä­selvyyt­tä mikä taho ohjaili ortodok­sista kirkkoa. Tietääkö joku mikä on ollut tilanne sen jäl­keen. Onko se ollut jatku­vasti tur­val­lisu­uskoneis­ton masi­noima julkisivu?

  3. Täy­tyy ihme­tel­lä, että Osmo ei olisi kuul­lut väitet­tä lokaku­un val­lanku­mouk­sen ulko­mai­sista juurista.
    Minä olen jostain lukenut, että Lenin asui Sveit­sis­sä 1. Maail­man­sosan vuosi­na ja että Sak­san tiedustelu­palvelu toimit­ti hänet Venäjälle, Suomen kaut­ta. Juu­ta­lai­sista juurista en tiedä, mut­ta tämä Sak­san osu­us tun­tuu uskottavalta.

    1. Mä en tunne yksi­tyisko­htia kovin hyvin, mut­ta käsi­tyk­seni on ollut, että val­lanku­mouk­selli­nen liike­hd­in­tä oli kuitenkin koti­maas­ta lähtöisin, vaik­ka Sak­sa myös käyt­ti sitä hyväkseen.

  4. Suomensin Shishkinin kir­jan. Mainit­se­masi lop­pu, samoin kuin johdan­to­sivut, on kir­joitet­tu viime vuon­na, muu mate­ri­aali on peräisin vuon­na 2019 ilmestyneestä teok­ses­ta, jon­ka toinen puoli koos­t­ui sak­salaisen pitkän lin­jan jour­nal­istin ja Venäjän tun­ti­jan Pleit­genin esseistä. Olisi var­maan ollut hyvä lisätä kir­joi­tusvu­osi essei­den lop­pu­un, per­spek­ti­ivi olisi helpom­min nähtävis­sä. Pää­ma­te­ri­aali toimii nyt vähän kuin pro­fe­tiana muu­ta­man vuo­den takaa. — Uskon että lop­puka­neet­ti, toi­vo siihen, että uuden sukupol­ven myötä kehi­tyk­sen suun­ta vih­doin muut­tuu, on kir­jail­i­jalle vält­tämätön aja­tus, muuten ei jak­saisi elää.

    1. Hei!
      Kir­ja on erit­täin ansiokas, kuin ope­tus­mat­ka Venäjän ja Neu­vos­toli­iton his­to­ri­aan ja venäläiseen sielun­maise­maan. Olen yrit­tänyt etsiä tietoa siitä, mil­lä kielil­lä tämä kir­ja on ilmestynyt. Oliko ilmestynyt ensin sak­sak­si? Entä onko kir­jaa saatavil­la venäjäk­si? Jokaisen venäläisen tulisi saa­da jos­sain vai­heessa saa­da tutus­tua kirjaan.

      1. 30 sekun­nin googlauk­sen perus­teel­la kir­ja on ilmestynyt sak­sak­si vuon­na 2019. Tämä suomen­net­tu laitos on taval­laan eri kir­ja, koskas siihen on lisät­ty täy­den­net­ty luku Ukrainan sodan vuok­si. Huo­mat­takoon, että kir­jan alku­lu­vuis­sa puhutaan sodas­ta Ukrainas­sa, tarkoite­taan hil­jaista sotaa Itä-Ukrainas­sa, jos­ta me emme Suomes­sa välit­täneet mitään.

  5. “Gor­batsov oli heikko tsaari, joka menet­ti Venäjälle kuu­lu­via aluei­ta. Sik­si hän­tä vihataan.”
    Aluemene­tyk­sien syylli­nen oli Jeltsin, joka lakkaut­ti Neu­vos­toli­iton syr­jäyt­tääk­seen Gor­ban. Isohko osa venäläi­sistä oli tuol­loin sitä mieltä, että hyvä vaan, kun ei tarvitse enää elät­tää kaiken maail­man uzbekke­ja. Täl­läkin het­kel­lä esim. Tset­se­nia on Venäjälle taloudel­lis­es­ti pelkkä taak­ka, sinne kaade­taan rahaa, jot­ta paikalliset pysy­i­sivät rauhallisina.
    “Leniniä ei palvota, kos­ka hän luovut­ti pyhää venäläistä maata”
    Lenin oli poikkeuk­sel­lisen real­isti­nen venäläi­nen poli­itikko, ja valmis luop­umaan (väli­aikaises­ti) asioista, joiden pitämi­nen oli joka tapauk­ses­sa mah­do­ton­ta. Suo­mi sai itsenäisyy­den, kun sitä ei kyet­ty estämäänkään, talon­po­jat sai­vat kar­tanon­her­ro­jen maan, jon­ka oli­vat jo val­lan­neet ja niin edelleen. Tyh­mem­pi mies ei olisi tehnyt rauhaa Sak­san kanssa Brest-Litovskissa, ja Sak­san armei­ja olisi marss­in­ut Mosko­vaan ja Pietari­in kohtaa­mat­ta mainit­tavaa vastarintaa.
    “Lokaku­un val­lanku­mous esitetään juu­ta­lais­ten ja ulko­mais­ten agent­tien juo­ne­na Venäjää vas­taan. Tätä en ole ennen kuullutkaan.”
    Juu­ta­laisia syytet­ti­in alus­ta alka­en, ja se ei ollut pelkkää luku­taidot­tomille musikoille tarkoitet­tua pro­pa­gan­daa, siihen uskot­ti­in ihan tosis­saan Venäjän valkois­t­en joukois­sa. Yhdessä uudem­mas­sa venäläis­na­tion­al­is­tises­sa tulkin­nas­sa annetaan iso rooli briteille: Marx ja Engels asui­v­at Englan­nis­sa ja oli­vat ilmeisiä brit­ti­a­gent­te­ja, kuten kaik­ki muutkin val­lanku­mouk­sel­liset, ja ilman brit­tien juo­nia Venäjä olisi val­lan­nut Berli­inin ja Kon­stan­ti­nop­o­lin 1917 ja voit­tanut Ensim­mäisen maail­man­so­dan. Ei, tämä ei ole vitsi.

    1. Niitä syytetään joiden syyt­tämiselle on sosi­aa­li­nen tilaus.

      Vika ei ole koskaan itsessä, muis­sa on kyl­lä kaik­ki mah­dol­liset viat.

      Yksi yksi­tyisko­h­ta… Leninin opet­ta­ja lapse­na oli Keren­s­ki, väli­aikaisen hal­li­tuk­sen “vah­van miehen” isä.

      Kyl­lä näitä omi­tu­isuuk­sia riit­tää kun kom­postin pin­taa pöy­hii ja his­to­ri­an pahin lemu tulee vastaan.

    2. His­to­ri­as­ta tehti­in valin­nainen Sip­ilän hal­li­tuk­sen aikana lukiois­sa kun halut­ti­in lisätä matem­ati­ikan ope­tus­ta kos­ka suo­ma­lais­ten matem­ati­ikin taito oli tip­punut Pisa tulok­sis­sa. Ei kokoomus­ta voi yksin syyttää
      heikoista Pisa tulok­sista. Ope­tus­min­is­ter­it koko 2000-luvun ovat halun­neet pistää puumerkin 4 vuo­den hal­li­tuskau­den jäl­keen. Ei tämä nykyi­nen hal­li­tus ole kor­jan­nut rak­en­teel­lis­es­ti tilan­net­ta. Olen kyl­lä sitä mieltä että uskon­nonope­tus voidaan lakkaut­taa ja uskon­to­jen his­to­ria voidaan käy­dä his­to­ri­an tun­nil­la . Lukioon pitää palaut­taa his­to­ria pakol­lisek­si. Pain­opiste pitäisi olla yleishistoria.

  6. Onnek­si kokoomus tuhosi his­to­ri­an opetuk­sen Suomes­sa lop­ullis­es­ti Grahn-Laak­sosen kaudel­la. Kaukonäköisyys lois­taa Orponkin silmistä. Oikeasti ihmeel­listä lukea, että min­is­ter­im­ies vas­ta eläk­keel­lä alkaa tutus­tua naa­purin his­to­ri­aan. Yhtä kum­mallista on tode­ta kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen nol­lata­son tun­te­mus Helsingistä. Ei se his­to­ria ole nyt vas­ta ilmestynyt kir­joi­hin. Vaik­ka koulus­sa ei vuosikym­meni­in uskallet­tu venäjästä rehellis­es­ti puhua, niin silti olisi luul­lut että eduskun­taan asti selvin­neet tietäi­sivät his­to­ri­as­ta ja oli­si­vat siitä kiin­nos­tunei­ta, mut­ta ykkösa­sia lie­nee se, että on liian vaikeaa poike­ta kau­pas­ta Alkoon.

  7. Ei se ole uskottava! 

    Monien arvostet­tu­jen kom­men­taat­to­rien ja tieteil­i­jöi­den, mm. Tim­o­thy Sny­der, Geir Giles, Cather­ine Bel­ton, Sasha Gessen jne hvain­not ja johtopäätök­set ovat täysin lin­jas­sa Shiskinin esille tuo­man kanssa.

    Venäjäl­lä on käsit­telemät­tömän men­neisyyten­sä takia äärim­mäisen suuria vaikeuk­sia päästä Ace­moglun ja Robin­sonin kuvaile­maan “kapeaan käytävään”, jos­sa kansalaisoikeudet ja demokra­tia oli­si­vat voimassa.

  8. > Venäjän on hajottava

    venäjän on hajot­ta­va, vaiko pilko­tut­ta­va osiin?

    http://citypopulation.de/en/russia/cities/

    se mitä venäjästä jäänyt jäl­jelle on asen­teel­lis­es­ti ja ilmapi­ir­iltään aika yht­enäi­nen. joten hirveästi en uskoisi että alialuei­ta syn­tyy enää. pitäisikö olla pohjois-mosko­va, itä-mosko­va ja etelä-mosko­va? venäjä on yllät­tävän mosko­va keskeinen.

  9. Itse luin juuri Tuu­la Malin kir­jan “Putinin pihapi­iris­sä Venäjän suur­val­ta­op­er­aa­tiot Suomes­sa”. Se on julka­istu 2020 ja tun­tui vähän van­hen­tuneelta, mut­ta oli kiin­toisaa lukea nyt läpi, kos­ka kir­joit­ta­ja näki, minne ollaan menossa.

  10. Siskinin käsi­tys Venäjästä kuu­lostaa täs­mälleen samal­ta kuin minkä saa Mart­ti J. Karin maineikkaas­ta 2018 luen­nos­ta. Helsin­gin Sanomien vierail­e­va venäläiskolum­nisti arvosti hänkin Karin luen­non korkealle, mut­ta vielä korkeam­malle Mauno Koivis­ton kir­jan “Venäjän idea”.

    Kaiken tämän ana­lyysin omak­sumisen jäl­keen, mikä on syn­teesi, mitkä ovat johtopäätök­set? Mitä täm­möisen maan naa­pu­ri­na on vii­sain­ta tehdä?

  11. Osmo: “Mon­goleil­ta on peräisin Venäjän hallintomalli.”

    Onko? Mil­lainen Kul­taisen Ordan hallintoma­lli sit­ten oli?

    1. En nyt ole alan asiantun­ti­ja, mut­ta min­ulle on his­to­ri­an har­ras­ta­jana syn­tynyt seu­raa­va mieliku­va mon­golien hallinnos­ta 1200…1400-luvuilla, jol­loin Mosko­va oli hei­dän vasallinsa:
      Hallinto oli tiukasti hier­arkki­nen, ja johta­jal­la oli raja­ton val­ta niin alueisi­in­sa kuin ihmisi­in­sä. Hallinnon syvin ole­mus oli tukea aggres­si­ivista mil­i­taris­mia, joka tähtäsi senaikaisen maail­man (siis Euraasian) hallintaan. …Pieni detalji: Mon­goleil­la oli käytän­tönä ryöstää val­loit­tamien­sa aluei­den lap­sia orjik­si ja sotilaiksi.
      Asi­aa tun­te­vat oikaiskoot!

  12. En okein tiedä, onko asioi­ta tun­tem­aton tavalli­nen tal­laa­jan, kuten minä, sal­lit­tua osal­lis­tua täl­laiseen keskustelu­un, jos­sa taite­taan peistä tule­vaisu­u­den ske­naar­i­oista. Min­ul­la ei ole sel­l­aista ake­teemista sivistys­tä, tai min­is­terin koke­mus­ta, joka voisi tuo­da lisäar­voa tähän keskusteluun. 

    Osal­lis­tu­in inten­si­ivis­es­ti tuo­hon ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyvään keskustelu­un (turve/puu), kos­ka olin sat­tumoisin lukenut kir­jan, joka suh­tau­tui kri­it­tis­es­ti hiilin­ielu­jen tehokku­u­teen pitkässä juok­sus­sa, ja noin 400 puheen­vuoron jäl­keen tulin entistä vaku­ut­tuneem­mak­si, että kir­ja, johon näke­myk­seni ilmas­ton­muu­tok­ses­ta perus­tan, on tosi lujaa faktaa.

    Koska­pa sen esit­tämät tieteel­liset fak­tat kestivät tarkastelun, olet­taisin, että kir­jan tek­i­jät ovat todel­lisia asiantun­ti­joi­ta, vaik­ka eivät itses­tään teekään numeroa. Sitä suurem­mal­la syyl­lä ole­tan heil­lä olleen vah­vatkin peruste­lut käyt­tää ilmas­ton­muu­tosongel­maa johdan­tona tule­vaisu­u­den ske­naar­i­oilleen, jot­ka mitä suurem­mas­sa määrin koske­vat tätä aihep­i­ir­iä; sota ja rauha, sekä Siskinin näke­myk­siä siitä.

    Itse asi­as­sa tuo kir­ja “tule­vaisu­u­den lyhyt his­to­ria” ( http://www.bod.fi/s?k=soupfvjlkd1c ) ei ennus­ta mitään. Se vain toteaa, ettei ilmas­ton­muu­tos joh­da maail­man­lop­pu­un. Mut­ta läm­pöti­lan nousu maa­pal­lol­la johtaa siihen, että ihmis­ten on sir­ryt­tävä 30-lev­eysas­teen pohjois­puolelle, ja siel­lä taas kart­taa kat­soen vapaat asutet­ta­vat alueet ovat Venäjän ja Kanadan hallussa.
    Ilmas­ton­muu­tok­sen ongelmi­in on vas­taus vety­taloudessa, mut­ta elin­ti­laon­gel­ma on jo vakavampi ‚eikä siihen ole tek­i­jöil­lä vas­taus­ta, joten he rak­en­ta­vat tule­vaisu­ut­ta koske­van “sadun aikuisille”, joka näyt­tää pelot­taval­la taval­la käyvän toteen. 

    Venäjälle ei tuos­sa ske­naar­ios­sa uhra­ta aja­tus­takaan, vaan keski­tytään siihen miten län­si­maat joutu­vat pop­ulis­min kouri­in, ja kuin varkain län­nen johtotähti (Capi­tol-kukku­la) val­lataan uuden iden­ti­teet­tipoli­ti­ikan tulok­se­na syn­tyneen pop­ulis­tili­ik­keen toimes­ta. (kir­ja on ilmestynyt ENNEN Trumpin Capitol-episodia). 

    Kehi­tys vie län­nen demokra­ti­at idän total­i­taris­mia vas­taan, ja tässä kon­tek­stis­sa Ukrainan sota on pieni episo­di, jos­sa tuo­ta idän ja län­nen välistä rajaa paalutetaan. 

    Minus­ta Siskinin ana­lyysi Venäjästä his­to­ri­an val­os­sa on hyvä. Demokra­tialle ei siel­lä ole kasvualus­taa, oli­pa Venäjä kokon­ainen tai hajon­nut. Ei Ukrainal­lakaan ole demokraa­ti­as­ta koke­mus­ta, ellei ote­ta huomioon Donin kasakoi­ta. Hei­dän pääl­likkön­sä ymmärtääk­seni valit­ti­in jonkin­laisel­la demokraat­tisel­la menetelmällä.

    Samal­la taval­la kuin Siskin, tämänkin kir­jan tek­i­jät löytävät posi­ti­ivisen ulospääsyn, kun luon­toäi­ti ottaa ohjat käsiinsä.

    Siskinin näke­mys on yhtä uskot­ta­va kuin tuo “Satu aikuisille”(Siskin luot­taa nuorisoon, tuon sadun tek­i­jät luon­toon). Entäpä jos Venäjä ei hajoakaan, vaan rak­en­tuu osak­si tuo­ta idän total­i­taris­tista rintamaa.
    Tuo opet­tavainen satu on kir­joitet­tu mus­tan huumorin keinoin, ja kir­joit­ta­jat jo johdanon lopus­sa varoit­ta­vat käyt­tämästä sitä ennus­tuk­se­na (vaik­ka kovasti maail­ma on menos­sa ker­rot­tuun suun­taan). Mut­ta varoit­tavia näkökul­mia se tarjoaa.

    Tuos­sa kir­jas­sa siis maail­maa kat­so­taan siitä horison­tista, että Putinin Venäjä (hajon­neena tai kokon­aise­na) tulisi ole­maan osa idän total­i­taris­tista rin­ta­maa län­nen demokraat­tista rin­ta­maa vas­taan, ja USA:n mie­lenki­in­to tulisi ole­maan tyynel­lä merel­lä Kiinaa vas­taan. Ja tässä kat­san­nos­sa ei ole kovinkaan tärkeää USA:lle, mis­sä tuo rin­ta­ma­l­in­ja tääl­lä Euroopas­sa kul­kee. “Ameri­ka first”.

  13. On muis­tet­ta­va että entisi­in Neu­vos­toli­iton mai­hin jäi huo­mat­ta­van suuri venäjänkieli­nen vähem­mistö jon­ka oikeuk­sia Venäjän fed­er­aa­tio on Neu­vos­toli­iton hajoamisen jäl­keen puo­lus­tanut muun muas­sa Bal­tian­mais­sa. Ain­os­taan Tadžik­istanis­sa oli 1990-luvul­la sisäl­lis­so­ta jon­ka aikana venäläiset pois­tu­i­v­at maas­ta mut­ta muis­sa enti­sis­sä Neu­vos­toli­iton tasaval­lois­sa on edelleen venäläisvähem­mistöjä joiden oikeuk­sia Venäjän fed­er­aa­tio puo­lus­taa. Myös Venäjäl­lä asuu paljon keski­aasialaisia siir­to­työläisiä jot­ka täl­lä het­kel­lä ovat rekry­toin­nin kohtei­ta Venäjän asevoimille

  14. Kir­ja ilmestyi ensin sak­sak­si vähän toises­sa muo­dos­sa, Shishkinin essei­den välis­sä oli saks. toimit­ta­jan ja Venäjän-tun­ti­jan Fritz Pleit­genin artikkelei­ta. Venäjäk­si teos ei tiet­tävästi ole ilmestynyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.