MAL-sopimukset 12-vuotisiksi?

On esitet­ty, että kun­tien ja val­tion maankäytön, asumisen ja liiken­teen MAL-sopimuk­set solmit­taisi­in jatkos­sa 12 vuodek­si neljän vuo­den sijaan. Kymme­nen vuot­ta sit­ten olisin ollut samaa mieltä, mut­ta en ole enää.

12 vuot­ta sit­ten pääkaupunkiseudul­la oli meneil­lään mas­si­ivi­nen muut­to kehyskun­ti­in. Tai oikeas­t­aan se oli sil­loin jo tait­tumas­sa, mut­ta asia pal­jas­tui päät­täjille vas­ta vuosia myöhem­min. Nyt tuon ilmiön sym­bo­l­ik­si nous­sut Nur­mi­järvi on muut­to­tap­piokun­ta. Jos sil­loin olisi kiveen hakat­tu 12 vuo­den liiken­nein­vestoin­nit peru­ut­ta­mat­tomasti, rak­en­taisimme nyt sadoil­la miljoonil­la yhteyk­siä keskelle pel­toa, jonne kukaan ei olisi muut­ta­mas­sa eikä toisaal­ta kas­va­neeseden kaupunki­maisen asumisen kysyn­tään pystyt­täisi vastaamaan.

Van­hen­tunein tiedoin tehtyjä investoin­te­ja voi käy­dä ihaile­mas­sa vaik­ka Hjal­lik­sen Sipoon­ran­nas­sa. Itseasi­as­sa koko Öster­sun­domin suun­nitel­ma perus­tuu van­hen­tuneisi­in asum­is­pref­er­ens­sei­hin eikä tule ehkä koskaan toteutumaan.

Jos ihmis­ten pref­er­enssit muut­tuvat noin nopeasti, on voita­va tehdä kor­jaavia päätök­siä nopeam­min kuin vas­ta 12 vuo­den kuluttua.

Aika vähän jää tilaa myös kun­nal­liselle demokra­tialle, jos val­tu­us­tot eivät voi muut­taa maankäytön suun­nitelmia kuin vas­ta kol­men val­tu­us­tokau­den jälkeen.

Minä muut­taisin koko rak­en­teen täysin. Sel­l­aiset val­takun­nal­liset han­kkeet kuin vaikka­pa tun­nin juna Turku­un tai lento­kent­tära­ta nopeut­ta­maan Tam­pereen liiken­net­tä kuu­lukoot edelleen val­tion vas­tu­ulle, mut­ta kaupunki­raken­net­ta palvel­e­vat investoin­nit laitet­takoon kun­tien mak­set­tavak­si. Vas­ta sil­loin asumisen ja liiken­teen investoin­nit tuk­i­si­vat tehokkaasti toisiaan.

Kun­nille tulisi kan­nustin kaavoit­taa asum­ista taval­la, joka ei vaa­di jär­jet­tömän tehot­to­mia investoin­te­ja. Nythän kun­nan kan­nat­taa kaavoit­taa taval­la, joka tuot­taa suuria meno­ja val­ti­olle. Jot­ta en haukkuisi aina Kirkkon­um­mea, otet­takoon täl­lä ker­taa esimerkik­si Helsin­gin kaavailut rak­en­taa Öster­sun­domin pohjoisosaan merkit­tävä määrä pien­talo­ja tukki­maan Por­voon­väylän liiken­net­tä. Jos sen alueen kus­tan­nuk­sik­si las­ket­taisi­in tielaitok­selle koitu­vat väistämät­tömät menot, han­ke kävisi kan­nat­ta­mat­tomak­si, mut­ta val­tio­han ne mak­saa, joten ei huolta.

Val­tion pitäisi tietysti kor­va­ta meno­jen siir­tymi­nen kun­nille. Jaet­takoon kun­nille infrain­vestoin­ti­ra­haa toteu­tuneen asun­to­tuotan­non suh­teessa, jotain noin 30 000 €/asunto.

Jos jokin kun­ta pystyy toteut­ta­maan asun­to­tuotan­toa niin, että infraku­lut ovat tätä pienem­mät, sehän on vain hyvä. Jos jonkin hake taas tulisi paljon kalli­im­mak­si, sitä ei ehkä kan­nat­taisi toteuttaa.

Kun päätök­sen­teko ja vas­tu­ut investoin­neista ovat kun­nal­la, koros­tuu myös kun­nalli­nen demokra­tia. Nyt tärkeim­mät maankäy­ht­töä koske­vat ratkaisut tehdään virkami­esten väli­sis­sä neuvotteluissa.

Kun­nat käyt­täi­sivät sitä suun­nit­telu­jän­net­tä, jon­ka parhaak­si näkevät. Kun suun­nitelmien poh­jana ole­vat ole­tuk­set osoit­tau­ti­vat väärik­si, kun­ta pystyy kor­jaa­maan toim­intaansa nopeam­min kuin tämä jäy­hä MAL-koneisto.

13 vastausta artikkeliin “MAL-sopimukset 12-vuotisiksi?”

  1. MAL-sopimus on tyyp­illi­nen markki­nahäir­iö, jon­ka mak­sa­vat veron­mak­sa­jat. Tärkein­tä on joko rajoit­taa kun­tien maan­omis­tus­ta tai mur­taa kaavoitus­mo­nop­o­li. Itse kan­natan ensin mainit­tua, mut­ta kyl­lä tuo toinenkin saat­taisi toimia.

    Vastaa

  2. Onko meil­lä näyt­töä siitä, että kun­nalli­nen päätök­sen­teko onnis­tuu näis­sä kaavoituk­sis­sa ja raken­nus­päätök­sis­sä Harki­moi­ta parem­min? Min­un on jotenkin vaikea uskoa, että ilman henkilöko­htaista vas­tu­u­ta toimi­va virkamies voisi olla yhtä hyvä päät­tämään kuin oma­l­la (ja vel­ka) rahal­la itselleen voit­toa tavoit­tel­e­va firma/liikemies.

    Jos virkamies tai kun­nal­lispoli­itikko olisi sys­temaat­tis­es­ti parem­pi yhteiskun­nan rak­en­ta­ja, niin kylmän sodan voit­ta­ja olisi kyl­lä jos­sain muual­la kuin jenkeissä.

    Toki se kaikkivoipa liikemie­skin tekee virheitä, mut­ta ainakaan lasku ei jää veron­mak­sa­jan mak­set­tavak­si ja markki­nat kyl­lä hoita­vat rak­en­tu­vien kämp­pi­en hin­noit­telun niin, että kau­pak­si käy.

    Vastaa

    1. Sepi:
      Onko meil­lä näyt­töä siitä, että kun­nalli­nen päätök­sen­teko onnis­tuu näis­sä kaavoituk­sis­sa ja raken­nus­päätök­sis­sä Harki­moi­ta parem­min? Min­un on jotenkin vaikea uskoa, että ilman henkilöko­htaista vas­tu­u­ta toimi­va virkamies voisi olla yhtä hyvä päät­tämään kuin oma­l­la (ja vel­ka) rahal­la itselleen voit­toa tavoit­tel­e­va firma/liikemies.

      Jos virkamies tai kun­nal­lispoli­itikko olisi sys­temaat­tis­es­ti parem­pi yhteiskun­nan rak­en­ta­ja, niin kylmän sodan voit­ta­ja olisi kyl­lä jos­sain muual­la kuin jenkeissä.

      Toki se kaikkivoipa liikemie­skin tekee virheitä, mut­ta ainakaan lasku ei jää veron­mak­sa­jan mak­set­tavak­si ja markki­nat kyl­lä hoita­vat rak­en­tu­vien kämp­pi­en hin­noit­telun niin, että kau­pak­si käy.

      Re: Kaavoitus­ta Töölössä

      “Kan­takaupunki­ti­imin pääl­likkö Han­na Pikkarainen pitää hotel­lia hyvänä vai­h­toe­htona, sil­lä se vas­taa keskustelu­pe­ri­aat­tei­ta, jois­sa koroste­taan, että kan­takaupungis­sa tarvi­taan myös hotelle­ja ja toimistoja.

      Tosin hotel­lista tulisi pienehkö. ”Kyl­lä sairaala-alueen tun­tu­mas­sa saat­taisi olla kysyn­tää”, hän arvelee.”

      Lain­aus Hesarista. Kos­kee siis tapaus­ta, jos­sa samas­sa kort­telis­sa myön­net­ti­in lupa muut­taa toim­i­ti­laki­in­teistöjä asun­noik­si, mut­ta yhteen kiin­teistöön vaa­dit­ti­in hotellia.

      Nythän tilanne on jo ratken­nut onnel­lis­es­ti, mut­ta tapaus ker­too ihan hel­vetisti kun­nal­lis­es­ta kaavoitus­mo­nop­o­lista ja vira­nomais­ten mieli­v­al­las­ta. Kun on kaupun­gin palkkalis­toil­la, tietää hel­posti kaikesta kaiken. Myös hotellialasta.

      Olen henkilöko­htais­es­ti 20 vuot­ta seu­ran­nut tuo­ta kaavoituk­sen ja raken­nus­valvon­nan kaikki­ti­etävän mieli­v­al­lan paraa­tia. Selvin­nyt kuiv­il­la vain, kos­ka suh­teet ja tuuri. Ehkä vähän osaamista ja duu­nia, mut­ta tiedän, että moni osaavampi ja työteliäämpi kaveri on haukan­nut pro­jek­tin­sa kanssa paskaa, kos­ka vira­nomaisen hark­in­taval­ta. Ja täl­lä alal­la yksi aal­to kaataa hel­posti koko purren. 

      Lot­tovoit­to rak­en­taa Suomea, ainakin sikäli, että vira­nomainen pitää huolen, että tuuripeliä se pie­nille tek­i­jöille paljolti on.

      Vastaa

    2. Sepi:
      Onko meil­lä näyt­töä siitä, että kun­nalli­nen päätök­sen­teko onnis­tuu näis­sä kaavoituk­sis­sa ja raken­nus­päätök­sis­sä Harki­moi­ta parem­min? Min­un on jotenkin vaikea uskoa, että ilman henkilöko­htaista vas­tu­u­ta toimi­va virkamies voisi olla yhtä hyvä päät­tämään kuin oma­l­la (ja vel­ka) rahal­la itselleen voit­toa tavoit­tel­e­va firma/liikemies.

      Jos virkamies tai kun­nal­lispoli­itikko olisi sys­temaat­tis­es­ti parem­pi yhteiskun­nan rak­en­ta­ja, niin kylmän sodan voit­ta­ja olisi kyl­lä jos­sain muual­la kuin jenkeissä. 

      Ei se Jenkkiläkään ole mikään lib­er­taristi­nen parati­isi. Siel­lä kaavoite­taan ympäristöä ihan samal­la lail­la kuin tääl­läkin. Eikä niitä moot­toriteitä voi­da rak­en­taa sopi­mat­ta lunas­tuk­sista osaval­tion ja piirikun­tien kanssa. Voi olla, että pienessä mit­takaavas­sa joku voi kaavoit­taa omako­tialueen omis­ta­malleen maalle, mut­ta tosi­asi­as­sa tätäkään ei voi suju­vasti tehdä ilman julk­ishallinnon tukea.

      “Kaavoitus­mo­nop­o­lista” puhut­taes­sa on ymmär­ret­tävä se, että ei yhdyskun­tarak­en­tamista voi toteut­taa tyhjiössä. Tont­ti­maan hin­ta perus­tuu ympäristön infra­struk­tu­uri­in, joka on väistämät­tä yhteiskun­nan luon­nollinem monop­o­li. “Yksi­tyi­nen” kaavoitus toimisi vain, jos julki­nen val­ta tuk­isi ja suo­jelisi ker­mankuori­jaa. Eihän mikään edel­lytä, että yksi­tyisen kaavoit­ta­malle asuinalueelle raken­net­taisi­in tiey­hteyt­tä tai vaikka­pa vesi­huoltoa. Jos kun­ta ei sal­li liit­tymiä ole­mas­sa ole­vaan infraan, eivät edes raken­nuskoneet pääse työ­mailleen, asukkaiden työ­matkali­iken­teestä puhumaattakaan.

      Suomes­sa on esimerkke­jä aidosti yksi­tyis­es­tä yhdyskun­tarak­en­tamis­es­ta. Näistä paras on Brandö Vil­las­tad Ab. Se rak­en­si ihan oikean kaupungi­nosan keskelle maaseu­tua yksi­ty­isin varoin katu­ineen, raitiotei­neen ja viemärei­neen. Tosi­asi­as­sa edes Kulosaari ei ollut omis­ta­jilleen kan­nat­ta­va han­ke. Vaik­ka sinne saati­in varakas­ta väkeä, suurin osa kaavoite­tus­ta kaupungista jäi rak­en­tu­mat­ta eikä itse Brandö Vil­las­tad Ab pär­jän­nyt omil­laan. Kulosaaren kun­ta lunas­ti osakey­htiön omaisu­u­den ja mak­soi vero­tuk­sel­la kerä­tyin varoin Kulosaaren infran. Ja tämä oli sen­tään kaupumgi­nosa, jos­sa asui­v­at Helsin­gin rikkaim­mat ihmiset. Kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa istui pelkkiä korkeimpi­en oikeuk­sien jäseniä. Ja nyt Helsin­gin naa­puris­sa on Harki­mon oma vas­taa­va raken­nushanke, Sipoon­ran­ta, joka on olen­nais­es­ti juuri täl­lainen, julkisen val­lan tuel­la toteutet­tu ker­mankuor­in­tapro­jek­ti. Eikä sekään ole osoit­tau­tunut kan­nat­tavak­si. Jos Sipoon kun­ta vaatii Sipoon­ran­ta Oy:tä täyt­tämään sitoumuk­sen­sa, tipah­taa koko yhtiö kun­nan syli­in kuin mätä omena.

      Vastaa

  3. Jokaisen asuinalueen väk­iluku sukeltaa aina sen jäl­keen, kun se on tul­lut valmiiksi. 

    Ensin tulee avio­erot, jot­ka pienen­tää asukaslukua. Sit­ten läh­tee jo lapset maail­malle. Joka tapauk­ses­sa jokaisen uuden asu­tusalueen väk­ilu­vul­la on tyyp­illi­nen kehi­tys, jos­sa alun jäl­keen samat neliöt pysyvät täytenä pienem­mäl­lä porukalla

    Vastaa

  4. Liiken­nesu­un­nit­telu ja kaavoitus eivät toi­mi hyvin yhteen, kos­ka ne toimi­vat osit­tain eri logi­ikalla. Kaavoituk­ses­sa on mukana mon­ta muu­takin asi­aa kuin markki­nao­h­jaus, kun taas liiken­nesu­un­nit­telu on paljon yksioikoisem­paa. Hyvän yhdyskun­tarak­en­teen suun­nit­telus­sa voisi olla tarpeen hidas­taa liiken­net­tä: jos Öster­sun­domin omakoti­talo­jen liikenne hidas­taa Por­voon­väylää, se tekee noista asun­noista vähem­män halut­tu­ja, jol­loin yhdyskun­tarakenne ei hajaudu eikä liiken­teen määrä kas­va niin paljon. Siihen asti, kun ruuhka­mak­su­ja ei voi­da käyt­tää, ruuhkau­tu­mi­nen on ain­oa keino hillitä liiken­net­tä ja hajautumista.

    Vastaa

  5. “Jaet­takoon kun­nille infrain­vestoin­ti­ra­haa toteu­tuneen asun­to­tuotan­non suh­teessa, jotain noin 30 000 €/asunto.”

    Olisiko se 30 000 € riip­pumat­ta asun­non koos­ta? Eikö sekin vääristäisi kun­tien kannustimia?

    Vastaa

    1. Yksi­tyisko­hdista voi keskustel­la, mut­ta infrain­vestoin­tien tarve ei riipu asun­nonkoos­ta vaan siinä asu­vien aikuis­ten määrästä, jos­sain mut­ta pienem­mässä määrin las­ten määrästä.

      Vastaa

      1. […] jos­sain mut­ta pienem­mässä määrin las­ten määrästä.

        Ei las­ten vaiku­tuskaan ihan vähäi­nen ole. Koulut ja päiväkodit ovat julkiselle taloudelle merkit­tävä meno­erä. Uusi asuinalue, jonne muut­taa paljon lap­siper­heitä, aiheut­taa hel­posti enem­män meno­ja kuin tuot­taa tuloja.

      2. Osmo Soin­in­vaara: infrain­vestoin­tien tarve ei riipu asun­nonkoos­ta vaan siinä asu­vien aikuis­ten määrästä

        Jep, mut­ta var­maankin asukkaiden määrä riip­puu keskimäärin asun­non koos­ta (ja muista vas­taav­ista omi­naisuuk­sista kuten huonei­den määrästä). Eihän sitä suo­raan voi määrätä, että kuin­ka iso pop­poo kus­sakin asun­nos­sa saa asua.

      3. Ossi Sare­so­ja: Jep, mut­ta var­maankin asukkaiden määrä riip­puu keskimäärin asun­non koos­ta (ja muista vas­taav­ista omi­naisuuk­sista kuten huonei­den määrästä). Eihän sitä suo­raan voi määrätä, että kuin­ka iso pop­poo kus­sakin asun­nos­sa saa asua. 

        Van­hois­sa asun­nois­sa relaa­tio tun­tuu usein ole­van kään­teinen: isos­sa asun­nos­sa asuu yksi ihmi­nen, kun taas pienem­mässä kokon­ainen per­he. Uut­ta asun­toakin han­kit­taes­sa mak­sukyky­isimpiä (eli iso­jen asun­to­jen poten­ti­aal­isia) osta­jia ovat usein van­hem­mat ihmiset, joil­la ei (enää) asu lap­sia kotona.

      4. Ossi Sare­so­ja: Jep, mut­ta var­maankin asukkaiden määrä riip­puu keskimäärin asun­non koos­ta (ja muista vas­taav­ista omi­naisuuk­sista kuten huonei­den määrästä). Eihän sitä suo­raan voi määrätä, että kuin­ka iso pop­poo kus­sakin asun­nos­sa saa asua. 

        Omis­tus­muodol­la on iso merk­i­tys siihen, miten väljästi asu­taan: omis­tusasumises­sa tilavasti asum­i­nen on huo­mat­tavasti yleisem­pää kuin vuokral­la asumisessa.

  6. Nyt puhutaan asi­aa! Olen aina ihme­tel­lyt MAL ‑sopimuk­sen tarpeel­lisu­ut­ta. Sopimuk­ses­sa siis val­tio sitoutuu rak­en­ta­maan infraa, joka sille lain mukaan kuu­luisi muutenkin sitä vas­taan kun kun­ta sitoutuu kaavoit­ta­maan pääosin omis­tami­aan maa-aluei­ta eli tekemään sitä mikä kun­nalle lain mukaan kuuluu.

    Neu­vot­teluis­sa saadaan selvät asi­at muut­tumaan mon­imutkaisik­si. Otan esimerkik­si Lento­kent­täradan, joka oli jo pitkään ollut kansalais­ten toivelistal­la. MAL ‑neu­vot­teluis­sa Van­taan kaupun­ki saneli, että lento­kent­täradan sijaan raken­netaan Kehära­ta. Nyt meil­lä on uusi rata, joka pysähtyy joka kuusen juurel­la. Eikä saatu nopeaa yhteyt­tä lentoase­malle. Poikit­taisy­hteys olisi hyvin saatu kehit­tämäl­lä liityn­täli­iken­net­tä Van­taankosken päässä ja Leinelän päässä. Säästyvil­lä rahoil­la olisi raken­net­tu nopea rautatie Avi­apo­lik­sen kaut­ta lentoase­malle ja Ruskeasan­nalle liityn­täpysäköin­ti­ase­ma, joka nyt jäi pois kun Van­taal­la ei ollut intres­siä sitä rak­en­taa. Kehära­ta olisi raken­net­tu sit­ten kun maankäyt­tö sitä vaatii.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.