MAL-sopimukset 12-vuotisiksi?

On esi­tet­ty, että kun­tien ja val­tion maan­käy­tön, asu­mi­sen ja lii­ken­teen MAL-sopi­muk­set sol­mit­tai­siin jat­kos­sa 12 vuo­dek­si nel­jän vuo­den sijaan. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten oli­sin ollut samaa miel­tä, mut­ta en ole enää.

12 vuot­ta sit­ten pää­kau­pun­ki­seu­dul­la oli meneil­lään mas­sii­vi­nen muut­to kehys­kun­tiin. Tai oikeas­taan se oli sil­loin jo tait­tu­mas­sa, mut­ta asia pal­jas­tui päät­tä­jil­le vas­ta vuo­sia myö­hem­min. Nyt tuon ilmiön sym­bo­lik­si nous­sut Nur­mi­jär­vi on muut­to­tap­pio­kun­ta. Jos sil­loin oli­si kiveen hakat­tu 12 vuo­den lii­ken­nein­ves­toin­nit peruut­ta­mat­to­mas­ti, raken­tai­sim­me nyt sadoil­la mil­joo­nil­la yhteyk­siä kes­kel­le pel­toa, jon­ne kukaan ei oli­si muut­ta­mas­sa eikä toi­saal­ta kas­va­nee­se­den kau­pun­ki­mai­sen asu­mi­sen kysyn­tään pys­tyt­täi­si vastaamaan.

Van­hen­tu­nein tie­doin teh­ty­jä inves­toin­te­ja voi käy­dä ihai­le­mas­sa vaik­ka Hjal­lik­sen Sipoon­ran­nas­sa. Itsea­sias­sa koko Öster­sun­do­min suun­ni­tel­ma perus­tuu van­hen­tu­nei­siin asu­mispre­fe­rens­sei­hin eikä tule ehkä kos­kaan toteutumaan.

Jos ihmis­ten pre­fe­rens­sit muut­tu­vat noin nopeas­ti, on voi­ta­va teh­dä kor­jaa­via pää­tök­siä nopeam­min kuin vas­ta 12 vuo­den kuluttua.

Aika vähän jää tilaa myös kun­nal­li­sel­le demo­kra­tial­le, jos val­tuus­tot eivät voi muut­taa maan­käy­tön suun­ni­tel­mia kuin vas­ta kol­men val­tuus­to­kau­den jälkeen.

Minä muut­tai­sin koko raken­teen täy­sin. Sel­lai­set val­ta­kun­nal­li­set hank­keet kuin vaik­ka­pa tun­nin juna Tur­kuun tai len­to­kent­tä­ra­ta nopeut­ta­maan Tam­pe­reen lii­ken­net­tä kuu­lu­koot edel­leen val­tion vas­tuul­le, mut­ta kau­pun­ki­ra­ken­net­ta pal­ve­le­vat inves­toin­nit lai­tet­ta­koon kun­tien mak­set­ta­vak­si. Vas­ta sil­loin asu­mi­sen ja lii­ken­teen inves­toin­nit tuki­si­vat tehok­kaas­ti toisiaan.

Kun­nil­le tuli­si kan­nus­tin kaa­voit­taa asu­mis­ta taval­la, joka ei vaa­di jär­jet­tö­män tehot­to­mia inves­toin­te­ja. Nyt­hän kun­nan kan­nat­taa kaa­voit­taa taval­la, joka tuot­taa suu­ria meno­ja val­tiol­le. Jot­ta en hauk­kui­si aina Kirk­ko­num­mea, otet­ta­koon täl­lä ker­taa esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kaa­vai­lut raken­taa Öster­sun­do­min poh­jois­osaan mer­kit­tä­vä mää­rä pien­ta­lo­ja tuk­ki­maan Por­voon­väy­län lii­ken­net­tä. Jos sen alu­een kus­tan­nuk­sik­si las­ket­tai­siin tie­lai­tok­sel­le koi­tu­vat väis­tä­mät­tö­mät menot, han­ke kävi­si kan­nat­ta­mat­to­mak­si, mut­ta val­tio­han ne mak­saa, joten ei huolta.

Val­tion pitäi­si tie­tys­ti kor­va­ta meno­jen siir­ty­mi­nen kun­nil­le. Jaet­ta­koon kun­nil­le infrain­ves­toin­ti­ra­haa toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non suh­tees­sa, jotain noin 30 000 €/asunto.

Jos jokin kun­ta pys­tyy toteut­ta­maan asun­to­tuo­tan­toa niin, että infra­ku­lut ovat tätä pie­nem­mät, sehän on vain hyvä. Jos jon­kin hake taas tuli­si pal­jon kal­liim­mak­si, sitä ei ehkä kan­nat­tai­si toteuttaa.

Kun pää­tök­sen­te­ko ja vas­tuut inves­toin­neis­ta ovat kun­nal­la, koros­tuu myös kun­nal­li­nen demo­kra­tia. Nyt tär­keim­mät maan­käyht­töä kos­ke­vat rat­kai­sut teh­dään vir­ka­mies­ten väli­sis­sä neuvotteluissa.

Kun­nat käyt­täi­si­vät sitä suun­nit­te­lu­jän­net­tä, jon­ka par­haak­si näke­vät. Kun suun­ni­tel­mien poh­ja­na ole­vat ole­tuk­set osoit­tau­ti­vat vää­rik­si, kun­ta pys­tyy kor­jaa­maan toi­min­taan­sa nopeam­min kuin tämä jäy­hä MAL-koneisto.

13 vastausta artikkeliin “MAL-sopimukset 12-vuotisiksi?”

  1. MAL-sopi­mus on tyy­pil­li­nen mark­ki­na­häi­riö, jon­ka mak­sa­vat veron­mak­sa­jat. Tär­kein­tä on joko rajoit­taa kun­tien maa­no­mis­tus­ta tai mur­taa kaa­voi­tus­mo­no­po­li. Itse kan­na­tan ensin mai­nit­tua, mut­ta kyl­lä tuo toi­nen­kin saat­tai­si toimia.

  2. Onko meil­lä näyt­töä sii­tä, että kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko onnis­tuu näis­sä kaa­voi­tuk­sis­sa ja raken­nus­pää­tök­sis­sä Har­ki­moi­ta parem­min? Minun on joten­kin vai­kea uskoa, että ilman hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta toi­mi­va vir­ka­mies voi­si olla yhtä hyvä päät­tä­mään kuin omal­la (ja vel­ka) rahal­la itsel­leen voit­toa tavoit­te­le­va firma/liikemies.

    Jos vir­ka­mies tai kun­nal­lis­po­lii­tik­ko oli­si sys­te­maat­ti­ses­ti parem­pi yhteis­kun­nan raken­ta­ja, niin kyl­män sodan voit­ta­ja oli­si kyl­lä jos­sain muu­al­la kuin jenkeissä.

    Toki se kaik­ki­voi­pa lii­ke­mies­kin tekee vir­hei­tä, mut­ta aina­kaan las­ku ei jää veron­mak­sa­jan mak­set­ta­vak­si ja mark­ki­nat kyl­lä hoi­ta­vat raken­tu­vien kämp­pien hin­noit­te­lun niin, että kau­pak­si käy.

    1. Sepi:
      Onko meil­lä näyt­töä sii­tä, että kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko onnis­tuu näis­sä kaa­voi­tuk­sis­sa ja raken­nus­pää­tök­sis­sä Har­ki­moi­ta parem­min? Minun on joten­kin vai­kea uskoa, että ilman hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta toi­mi­va vir­ka­mies voi­si olla yhtä hyvä päät­tä­mään kuin omal­la (ja vel­ka) rahal­la itsel­leen voit­toa tavoit­te­le­va firma/liikemies.

      Jos vir­ka­mies tai kun­nal­lis­po­lii­tik­ko oli­si sys­te­maat­ti­ses­ti parem­pi yhteis­kun­nan raken­ta­ja, niin kyl­män sodan voit­ta­ja oli­si kyl­lä jos­sain muu­al­la kuin jenkeissä.

      Toki se kaik­ki­voi­pa lii­ke­mies­kin tekee vir­hei­tä, mut­ta aina­kaan las­ku ei jää veron­mak­sa­jan mak­set­ta­vak­si ja mark­ki­nat kyl­lä hoi­ta­vat raken­tu­vien kämp­pien hin­noit­te­lun niin, että kau­pak­si käy.

      Re: Kaa­voi­tus­ta Töölössä

      Kan­ta­kau­pun­ki­tii­min pääl­lik­kö Han­na Pik­ka­rai­nen pitää hotel­lia hyvä­nä vaih­toeh­to­na, sil­lä se vas­taa kes­kus­te­lu­pe­ri­aat­tei­ta, jois­sa koros­te­taan, että kan­ta­kau­pun­gis­sa tar­vi­taan myös hotel­le­ja ja toimistoja.

      Tosin hotel­lis­ta tuli­si pie­neh­kö. ”Kyl­lä sai­raa­la-alu­een tun­tu­mas­sa saat­tai­si olla kysyn­tää”, hän arvelee.”

      Lai­naus Hesa­ris­ta. Kos­kee siis tapaus­ta, jos­sa samas­sa kort­te­lis­sa myön­net­tiin lupa muut­taa toi­mi­ti­la­kiin­teis­tö­jä asun­noik­si, mut­ta yhteen kiin­teis­töön vaa­dit­tiin hotellia.

      Nyt­hän tilan­ne on jo rat­ken­nut onnel­li­ses­ti, mut­ta tapaus ker­too ihan hel­ve­tis­ti kun­nal­li­ses­ta kaa­voi­tus­mo­no­po­lis­ta ja viran­omais­ten mie­li­val­las­ta. Kun on kau­pun­gin palk­ka­lis­toil­la, tie­tää hel­pos­ti kai­kes­ta kai­ken. Myös hotellialasta.

      Olen hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti 20 vuot­ta seu­ran­nut tuo­ta kaa­voi­tuk­sen ja raken­nus­val­von­nan kaik­ki­tie­tä­vän mie­li­val­lan paraa­tia. Sel­vin­nyt kui­vil­la vain, kos­ka suh­teet ja tuu­ri. Ehkä vähän osaa­mis­ta ja duu­nia, mut­ta tie­dän, että moni osaa­vam­pi ja työ­te­li­ääm­pi kave­ri on hau­kan­nut pro­jek­tin­sa kans­sa pas­kaa, kos­ka viran­omai­sen har­kin­ta­val­ta. Ja täl­lä alal­la yksi aal­to kaa­taa hel­pos­ti koko purren. 

      Lot­to­voit­to raken­taa Suo­mea, aina­kin sikä­li, että viran­omai­nen pitää huo­len, että tuu­ri­pe­liä se pie­nil­le teki­jöil­le pal­jol­ti on.

    2. Sepi:
      Onko meil­lä näyt­töä sii­tä, että kun­nal­li­nen pää­tök­sen­te­ko onnis­tuu näis­sä kaa­voi­tuk­sis­sa ja raken­nus­pää­tök­sis­sä Har­ki­moi­ta parem­min? Minun on joten­kin vai­kea uskoa, että ilman hen­ki­lö­koh­tais­ta vas­tuu­ta toi­mi­va vir­ka­mies voi­si olla yhtä hyvä päät­tä­mään kuin omal­la (ja vel­ka) rahal­la itsel­leen voit­toa tavoit­te­le­va firma/liikemies.

      Jos vir­ka­mies tai kun­nal­lis­po­lii­tik­ko oli­si sys­te­maat­ti­ses­ti parem­pi yhteis­kun­nan raken­ta­ja, niin kyl­män sodan voit­ta­ja oli­si kyl­lä jos­sain muu­al­la kuin jenkeissä. 

      Ei se Jenk­ki­lä­kään ole mikään liber­ta­ris­ti­nen para­tii­si. Siel­lä kaa­voi­te­taan ympä­ris­töä ihan samal­la lail­la kuin tääl­lä­kin. Eikä nii­tä moot­to­ri­tei­tä voi­da raken­taa sopi­mat­ta lunas­tuk­sis­ta osa­val­tion ja pii­ri­kun­tien kans­sa. Voi olla, että pie­nes­sä mit­ta­kaa­vas­sa joku voi kaa­voit­taa oma­ko­tia­lu­een omis­ta­mal­leen maal­le, mut­ta tosia­sias­sa tätä­kään ei voi suju­vas­ti teh­dä ilman jul­kis­hal­lin­non tukea.

      Kaa­voi­tus­mo­no­po­lis­ta” puhut­taes­sa on ymmär­ret­tä­vä se, että ei yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mis­ta voi toteut­taa tyh­jiös­sä. Tont­ti­maan hin­ta perus­tuu ympä­ris­tön infra­struk­tuu­riin, joka on väis­tä­mät­tä yhteis­kun­nan luon­nol­li­nem mono­po­li. “Yksi­tyi­nen” kaa­voi­tus toi­mi­si vain, jos jul­ki­nen val­ta tuki­si ja suo­je­li­si ker­man­kuo­ri­jaa. Eihän mikään edel­ly­tä, että yksi­tyi­sen kaa­voit­ta­mal­le asui­na­lu­eel­le raken­net­tai­siin tie­yh­teyt­tä tai vaik­ka­pa vesi­huol­toa. Jos kun­ta ei sal­li liit­ty­miä ole­mas­sa ole­vaan infraan, eivät edes raken­nus­ko­neet pää­se työ­mail­leen, asuk­kai­den työ­mat­ka­lii­ken­tees­tä puhumaattakaan.

      Suo­mes­sa on esi­merk­ke­jä aidos­ti yksi­tyi­ses­tä yhdys­kun­ta­ra­ken­ta­mi­ses­ta. Näis­tä paras on Bran­dö Vil­las­tad Ab. Se raken­si ihan oikean kau­pun­gin­osan kes­kel­le maa­seu­tua yksi­tyi­sin varoin katui­neen, rai­tio­tei­neen ja vie­mä­rei­neen. Tosia­sias­sa edes Kulos­aa­ri ei ollut omis­ta­jil­leen kan­nat­ta­va han­ke. Vaik­ka sin­ne saa­tiin vara­kas­ta väkeä, suu­rin osa kaa­voi­te­tus­ta kau­pun­gis­ta jäi raken­tu­mat­ta eikä itse Bran­dö Vil­las­tad Ab pär­jän­nyt omil­laan. Kulos­aa­ren kun­ta lunas­ti osa­keyh­tiön omai­suu­den ja mak­soi vero­tuk­sel­la kerä­tyin varoin Kulos­aa­ren infran. Ja tämä oli sen­tään kau­pum­gin­osa, jos­sa asui­vat Hel­sin­gin rik­kaim­mat ihmi­set. Kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa istui pelk­kiä kor­keim­pien oikeuk­sien jäse­niä. Ja nyt Hel­sin­gin naa­pu­ris­sa on Har­ki­mon oma vas­taa­va raken­nus­han­ke, Sipoon­ran­ta, joka on olen­nai­ses­ti juu­ri täl­lai­nen, jul­ki­sen val­lan tuel­la toteu­tet­tu ker­man­kuo­rin­ta­pro­jek­ti. Eikä sekään ole osoit­tau­tu­nut kan­nat­ta­vak­si. Jos Sipoon kun­ta vaa­tii Sipoon­ran­ta Oy:tä täyt­tä­mään sitou­muk­sen­sa, tipah­taa koko yhtiö kun­nan syliin kuin mätä omena.

  3. Jokai­sen asui­na­lu­een väki­lu­ku sukel­taa aina sen jäl­keen, kun se on tul­lut valmiiksi. 

    Ensin tulee avio­erot, jot­ka pie­nen­tää asu­kas­lu­kua. Sit­ten läh­tee jo lap­set maa­il­mal­le. Joka tapauk­ses­sa jokai­sen uuden asu­tusa­lu­een väki­lu­vul­la on tyy­pil­li­nen kehi­tys, jos­sa alun jäl­keen samat neliöt pysy­vät täy­te­nä pie­nem­mäl­lä porukalla

  4. Lii­ken­ne­suun­nit­te­lu ja kaa­voi­tus eivät toi­mi hyvin yhteen, kos­ka ne toi­mi­vat osit­tain eri logii­kal­la. Kaa­voi­tuk­ses­sa on muka­na mon­ta muu­ta­kin asi­aa kuin mark­ki­naoh­jaus, kun taas lii­ken­ne­suun­nit­te­lu on pal­jon yksioi­koi­sem­paa. Hyvän yhdys­kun­ta­ra­ken­teen suun­nit­te­lus­sa voi­si olla tar­peen hidas­taa lii­ken­net­tä: jos Öster­sun­do­min oma­ko­ti­ta­lo­jen lii­ken­ne hidas­taa Por­voon­väy­lää, se tekee nois­ta asun­nois­ta vähem­män halut­tu­ja, jol­loin yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ei hajau­du eikä lii­ken­teen mää­rä kas­va niin pal­jon. Sii­hen asti, kun ruuh­ka­mak­su­ja ei voi­da käyt­tää, ruuh­kau­tu­mi­nen on ainoa kei­no hil­li­tä lii­ken­net­tä ja hajautumista.

  5. Jaet­ta­koon kun­nil­le infrain­ves­toin­ti­ra­haa toteu­tu­neen asun­to­tuo­tan­non suh­tees­sa, jotain noin 30 000 €/asunto.”

    Oli­si­ko se 30 000 € riip­pu­mat­ta asun­non koos­ta? Eikö sekin vää­ris­täi­si kun­tien kannustimia?

    1. Yksi­tyis­koh­dis­ta voi kes­kus­tel­la, mut­ta infrain­ves­toin­tien tar­ve ei rii­pu asun­non­koos­ta vaan sii­nä asu­vien aikuis­ten mää­räs­tä, jos­sain mut­ta pie­nem­mäs­sä mää­rin las­ten määrästä.

      1. […] jos­sain mut­ta pie­nem­mäs­sä mää­rin las­ten määrästä.

        Ei las­ten vai­ku­tus­kaan ihan vähäi­nen ole. Kou­lut ja päi­vä­ko­dit ovat jul­ki­sel­le talou­del­le mer­kit­tä­vä menoe­rä. Uusi asui­na­lue, jon­ne muut­taa pal­jon lap­si­per­hei­tä, aiheut­taa hel­pos­ti enem­män meno­ja kuin tuot­taa tuloja.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: infrain­ves­toin­tien tar­ve ei rii­pu asun­non­koos­ta vaan sii­nä asu­vien aikuis­ten määrästä

        Jep, mut­ta var­maan­kin asuk­kai­den mää­rä riip­puu kes­ki­mää­rin asun­non koos­ta (ja muis­ta vas­taa­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta kuten huo­nei­den mää­räs­tä). Eihän sitä suo­raan voi mää­rä­tä, että kuin­ka iso pop­poo kus­sa­kin asun­nos­sa saa asua.

      3. Ossi Sare­so­ja: Jep, mut­ta var­maan­kin asuk­kai­den mää­rä riip­puu kes­ki­mää­rin asun­non koos­ta (ja muis­ta vas­taa­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta kuten huo­nei­den mää­räs­tä). Eihän sitä suo­raan voi mää­rä­tä, että kuin­ka iso pop­poo kus­sa­kin asun­nos­sa saa asua. 

        Van­hois­sa asun­nois­sa relaa­tio tun­tuu usein ole­van kään­tei­nen: isos­sa asun­nos­sa asuu yksi ihmi­nen, kun taas pie­nem­mäs­sä koko­nai­nen per­he. Uut­ta asun­toa­kin han­kit­taes­sa mak­su­ky­kyi­sim­piä (eli iso­jen asun­to­jen poten­ti­aa­li­sia) osta­jia ovat usein van­hem­mat ihmi­set, joil­la ei (enää) asu lap­sia kotona.

      4. Ossi Sare­so­ja: Jep, mut­ta var­maan­kin asuk­kai­den mää­rä riip­puu kes­ki­mää­rin asun­non koos­ta (ja muis­ta vas­taa­vis­ta omi­nai­suuk­sis­ta kuten huo­nei­den mää­räs­tä). Eihän sitä suo­raan voi mää­rä­tä, että kuin­ka iso pop­poo kus­sa­kin asun­nos­sa saa asua. 

        Omis­tus­muo­dol­la on iso mer­ki­tys sii­hen, miten väl­jäs­ti asu­taan: omis­tusa­su­mi­ses­sa tila­vas­ti asu­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti ylei­sem­pää kuin vuo­kral­la asumisessa.

  6. Nyt puhu­taan asi­aa! Olen aina ihme­tel­lyt MAL ‑sopi­muk­sen tar­peel­li­suut­ta. Sopi­muk­ses­sa siis val­tio sitou­tuu raken­ta­maan infraa, joka sil­le lain mukaan kuu­lui­si muu­ten­kin sitä vas­taan kun kun­ta sitou­tuu kaa­voit­ta­maan pää­osin omis­ta­mi­aan maa-aluei­ta eli teke­mään sitä mikä kun­nal­le lain mukaan kuuluu.

    Neu­vot­te­luis­sa saa­daan sel­vät asiat muut­tu­maan moni­mut­kai­sik­si. Otan esi­mer­kik­si Len­to­kent­tä­ra­dan, joka oli jo pit­kään ollut kan­sa­lais­ten toi­ve­lis­tal­la. MAL ‑neu­vot­te­luis­sa Van­taan kau­pun­ki sane­li, että len­to­kent­tä­ra­dan sijaan raken­ne­taan Kehä­ra­ta. Nyt meil­lä on uusi rata, joka pysäh­tyy joka kuusen juu­rel­la. Eikä saa­tu nope­aa yhteyt­tä len­toa­se­mal­le. Poi­kit­tai­syh­teys oli­si hyvin saa­tu kehit­tä­mäl­lä lii­tyn­tä­lii­ken­net­tä Van­taan­kos­ken pääs­sä ja Lei­ne­län pääs­sä. Sääs­ty­vil­lä rahoil­la oli­si raken­net­tu nopea rau­ta­tie Avia­po­lik­sen kaut­ta len­toa­se­mal­le ja Rus­kea­san­nal­le lii­tyn­tä­py­sä­köin­tia­se­ma, joka nyt jäi pois kun Van­taal­la ei ollut int­res­siä sitä raken­taa. Kehä­ra­ta oli­si raken­net­tu sit­ten kun maan­käyt­tö sitä vaatii.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.