Puheeni valtuustossa kaupungin tilinpäätöksestä

Tämä on aivan ihmeel­li­nen tilin­pää­tös. Rahaa on niin että ran­tei­ta pakot­taa. Vali­tet­ta­vas­ti myös val­tio­val­ta on huo­man­nut tämän, onhan val­tiol­la kei­non­sa ulos­mi­ta­ta rahaa niil­tä, jot­ka hoi­ta­vat asian­sa hyvin – mikä tie­tys­ti moti­voi hoi­ta­maan asian­sa huonosti.

Mei­dän kan­nat­taa ymmär­tää – ja ker­toa se myös ahneel­le val­tiol­le ­–että tämä voi­mak­kaas­ti yli­jää­mäi­nen talous on peräi­sin yhdes­tä yri­tyk­ses­tä, Supercel­lis­tä ja sen omis­ta­jis­ta, jot­ka mak­sa­vat rehel­li­ses­ti veron­sa hui­keis­ta tulois­taan. Kat­so­kaa vain kes­ki­tu­lon nousua Jätkäsaaressa. 

Itse Supercel­lin ohel­la poik­keuk­sel­li­sen hyvät yhtei­sö­ve­ro­tuo­tot joh­tu­vat japa­ni­lai­ses­ta yri­tyk­ses­tä, joka on inves­toi­nut Supercel­liin ja pie­neen toi­mis­toon Kala­sa­ta­mas­sa. Yhtiö on teh­nyt noin mil­jar­din euron myyn­ti­voi­ton Supercel­lin osak­keil­la ja on mak­sa­nut sii­tä yhtei­sö­ve­ron Suo­meen ja Helsinkiin. 

Ei Supercell aina tee tuol­lais­ta tulos­ta. Eikä tuo japa­ni­lai­nen yri­tys kir­jaa joka vuo­si tuol­lai­sia myyn­ti­voit­toa. Tätä raha­sa­det­ta kes­tää yhtei­sö­ve­ro­jen tili­tys­käy­tän­tö­jen vuok­si kol­me vuot­ta ja sit­ten se loppuu.

Tämä tila­päi­nen raha­tul­va kan­nat­taa käyt­tää inves­toin­tei­hin. Onhan meil­lä kor­jaus­vel­kaa noin mil­jar­di. Ei kui­ten­kaan heti tänä vuon­na vaan pan­na rahat jem­maan ja inves­toi­da myö­hem­min kah­des­ta syys­tä: 1) Inves­toin­nit kan­nat­taa suun­ni­tel­la ennen kuin ne toteu­te­taan, eikä suun­ni­tel­mia ole ja 2) nyt raken­nusa­la on yli­kuu­men­tu­nut. Noususuh­dan­ne ei kui­ten­kaan kes­tä kau­an. Sik­si nyt kan­nat­taa suun­ni­tel­la nuo kor­jausin­ves­toin­nit toteu­tet­ta­vak­si sit­ten kun las­kusuh­dan­ne taas onnis­tuu yllät­tä­män talousennustajat. 

Mei­dän kan­nat­taa käyt­tää rahaa myös asui­nym­pä­ris­tön kohen­ta­mi­seen. Mui­hin vas­taa­viin kau­pun­kei­hin ver­rat­tu­na Hel­sin­ki on räh­jäi­nen. Eri­tyi­ses­ti jal­ka­käy­tä­vät on pääl­lys­tet­ty rumal­la pai­ka­tul­la asfal­til­la kun muu­al­la käy­te­tään kau­nis­ta laa­toi­tus­ta. Jul­ki­sen tilan kohen­ta­mi­nen saat­taa hyvin­kin mak­saa itsen­sä. En nyt perus­te­le tätä sen enem­pää, jot­ta naa­pu­ri­kau­pun­git eivät äläh­täi­si ja syyt­täi­si hyvien veron­mak­sa­jien rohmuamisesta.

Erääs­tä asias­ta haluan sanoa kir­jan­pi­to­käy­tän­nös­täm­me, joka toki en teh­ty niin kuin kun­nan pitää tilin­pää­tök­sen­sä tehdä.

Kun me laa­jen­nam­me kau­pun­kia ja muu­tam­me raa­ka­maa­ta tont­ti­maak­si, maan arvon nousu näkyy tulo­na, jos myym­me ton­tin, mut­ta ei näy, jos vuo­kraam­me ton­tin. Jos nos­tai­sim­me maan arvoa tilin­pää­tök­ses­sä, kun sen arvo oikeas­ti nousee, asun­to­tuo­tan­toon suun­na­tut inves­toin­nit näyt­täi­si­vät pal­jon kan­nat­ta­vam­mil­ta – ne näyt­täi­si­vät niin kan­nat­ta­vil­ta kuin ne ovat.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että Hel­sin­gin kan­nat­tai­si kiih­dyt­tää asuntotuotantoa. 

 

 

20 vastausta artikkeliin “Puheeni valtuustossa kaupungin tilinpäätöksestä”

  1. Maa­kun­ta­uu­dis­tus on ilmei­ses­ti myös huo­mat­ta­va lisä­ra­han­läh­de Hel­sin­gil­le juu­ri yhtei­sö­ve­ron osal­ta. Mut­ta ei niin­kään muil­le pk-seu­dun kun­nil­le. Maa­kun­tien Tila­kes­kus saat­taa jat­kos­sa olla maan yksi suu­rim­mis­ta yhtei­sö­ve­ron­mak­sa­jis­ta. Sen koti­paik­ka on Hel­sin­ki. Maa­kun­ta­uu­dis­tuk­sen yhtey­des­sä on perus­tet­tu tai ollaan perus­ta­mas­sa monia mui­ta­kin maa­kun­tien yhtei­siä asioi­ta hoi­ta­via yhtiöi­tä nime­no­maan Helsinkiin.

    Soli­dium­kin tuot­ta­nee täl­tä vuo­del­ta taas ihan hyvin vero­tu­lo­ja Hel­sin­kiin. Val­tio myi hil­jat­tain mm. Sto­ra Enson omis­tuk­si­aan. Hel­sin­ki saa mil­joo­nia euro­ja vuo­sit­tain (30 % tuon val­tion pörs­sio­mai­suuk­sia hoi­ta­van hol­ding-yhtiön yhtei­sö­ve­ro­tu­lois­ta) mm. sen takia, että val­tion­omai­suu­den hoi­to­yh­tiön toi­mis­to, jos­sa sijoi­tuk­sia seu­ra­taan, ovat Hel­sin­gis­sä. Tänä vuon­na on luo­tu Vake Oy, jon­ka koti­pai­kak­si on myös mer­kat­tu Hel­sin­ki, ja joka tulee ole­tet­ta­vas­ti lisää­mään pysy­väs­ti Hel­sin­gin yhteisöverotuloja.

    Val­tion omai­suu­den yhtiöit­tä­mi­nen tar­koit­taa käy­tän­nös­sä tulon­siir­toa yhtiöi­den toi­mi­pis­te­paik­ka­kun­nil­le, kos­ka yhtiö­muo­dos­sa val­tion omai­suut­ta hal­lin­noi­taes­sa mak­se­taan yhtei­sö­ve­roa yhtiöi­den toi­mi­paik­ka­kun­nil­le, kun taas val­tion suo­ran omis­ta­mi­sen tapauk­ses­sa kun­nat eivät pää­se verot­ta­maan val­tio­ta esimerkiksimyyntivoitoista/valtionomaisuuden arvonnoususta.

    1. komm:
      Soli­dium­kin tuot­ta­nee täl­tä vuo­del­ta taas ihan hyvin vero­tu­lo­ja Hel­sin­kiin. Val­tio myi hil­jat­tain mm. Sto­ra Enson omis­tuk­si­aan. Hel­sin­ki saa mil­joo­nia euro­ja vuo­sit­tain (30 % tuon val­tion pörs­sio­mai­suuk­sia hoi­ta­van hol­ding-yhtiön yhtei­sö­ve­ro­tu­lois­ta) mm. sen takia, että val­tion­omai­suu­den hoi­to­yh­tiön toi­mis­to, jos­sa sijoi­tuk­sia seu­ra­taan, ovat Hel­sin­gis­sä. Tänä vuon­na on luo­tu Vake Oy, jon­ka koti­pai­kak­si on myös mer­kat­tu Hel­sin­ki, ja joka tulee ole­tet­ta­vas­ti lisää­mään pysy­väs­ti Hel­sin­gin yhteisöverotuloja.

      Omis­tuk­set on siir­ret­ty Soli­diu­miin kir­jan­pi­toar­vois­taan, ja eivät kaik­ki ole voi­tol­li­sia. Yhtei­sö­ve­roa saa­daan ainoas­taan voi­tol­li­sis­ta myyn­neis­tä, ja yhtei­sö­ve­ro on 20 %. Täs­tä 30 % on vain 6 % tuo­tos­ta. Vaik­ka Soli­dium sai­si arvon­nousua sata mil­joo­naa, tämä oli­si vain 6 mil­joo­nan vero­tu­lo kau­pun­gil­le (taval­li­nen veron tuot­to n. 400 Meur/v).

      1. Krtek: Omis­tuk­set on siir­ret­ty Soli­diu­miin kir­jan­pi­toar­vois­taan, ja eivät kaik­ki ole voi­tol­li­sia. Yhtei­sö­ve­roa saa­daan ainoas­taan voi­tol­li­sis­ta myyn­neis­tä, ja yhtei­sö­ve­ro on 20 %. Täs­tä 30 % on vain 6 % tuo­tos­ta. Vaik­ka Soli­dium sai­si arvon­nousua sata mil­joo­naa, tämä oli­si vain 6 mil­joo­nan vero­tu­lo kau­pun­gil­le (taval­li­nen veron tuot­to n. 400 Meur/v).

        Ver­tai­lu­koh­ta 100 mil­joo­naa euroa “vaikka”-lauseessa on alhai­nen, ottaen huo­mioon esi­mer­kik­si sen, että vuon­na 2017 Soli­diu­min omis­tus­ten arvo koho­si 100 mil­joo­nan sijaan noin 1000 mil­joo­nal­la eurol­la. Vero­tet­ta­va tulos on kui­ten­kin eri asia kuin talou­del­li­nen tulos ja sekin on eri asia kuin arvon­nousu. Vero­tet­ta­vak­si arvon­nousut tule­vat vas­ta sit­ten, kun omai­suut­ta myy­dään. Soli­diu­min tähän asti­nen ennä­tys on ollut 80 mil­joo­nan euron yhtei­sö­ve­ro­jen mak­sa­mi­nen yhte­nä vuo­te­na. Sii­tä noin kol­man­nes pää­tyi tulon­siir­to­na Hel­sin­gin kau­pun­gil­le. Soli­diu­min sal­kus­sa on täl­lä het­kel­lä usei­ta mil­jar­de­ja euro­ja sel­lais­ta arvon­nousua, joka rea­li­soi­tuu myyn­ti­voit­to­na 40 pro­sen­tin han­kin­ta­me­noon liit­ty­vin vero­vä­hen­nyk­sin sit­ten, kun yhtiö osak­kei­taan myy. 

        Soli­diu­min osa­ke­sal­kun koko­nai­sar­vo oli vii­me vuo­den lopus­sa 8,5 mil­jar­dia euroa ja täl­lä het­kel­lä se on kai jo lähem­pä­nä 10 mil­jar­dia euroa. Pää­oman mää­rä on kes­kei­nen teki­jä pää­oma­si­joi­tus­toi­min­nan tulok­sen­te­ko­ky­vyn kan­nal­ta. Vaik­ka yhtiö ei sai­si kuin 2 pro­sen­tin tuot­toa pää­omal­leen, sitä­kin ker­tyi­si 10 mil­jar­din euron pää­omal­la jo 200 mil­joo­naa euroa.

      2. komm: Soli­diu­min sal­kus­sa on täl­lä het­kel­lä usei­ta mil­jar­de­ja euro­ja sel­lais­ta arvon­nousua, joka rea­li­soi­tuu myyn­ti­voit­to­na 40 pro­sen­tin han­kin­ta­me­noon liit­ty­vin vero­vä­hen­nyk­sin sit­ten, kun yhtiö osak­kei­taan myy.

        Tar­koi­tat­ko tuol­la 40%:n han­kin­ta­me­no-olet­ta­maa? Voi­ko Soli­dium käyt­tää han­kin­ta­me­no-olet­ta­maa? Verot­ta­jan sivuil­la sano­taan, että han­kin­ta­me­no-olet­ta­maa voi­si käyt­tää vain luon­nol­li­nen hen­ki­lö, kuo­lin­pe­sä tai yhteisetuus.

        https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48928/luovutusvoiton_maaran_laskemine/

  2. Yleen­sä pää­kau­pun­ki­seu­dun ja mui­den vau­rai­den alui­den kun­ta­päät­tä­jät puhu­vat “asian­sa hyvin hoi­ta­neis­ta kun­nis­ta” hyvien tilin­pää­tös­ten äärel­lä vaik­ka kyse on luon­nol­li­sis­ta ja ylei­sis­tä syis­tä joh­tu­van väes­tö- ja elin­kei­no­ra­ken­teen seu­rauk­sis­ta. Toi­sin sanoen rin­ta­mai­den kun­ta kes­tää huo­non­kin joh­don, aikansa.

    Aiem­min Helen on tuot­ta­nut aina­kin yhden pro­sent­tiyk­si­kön alen­nuk­sen sta­di­lais­ten kun­ta­ve­roon, tosin mil­joo­nien hii­li­ton­nien hin­nal­la. Tämä auto­maat­ti sisäl­tää vie­lä lisä­ra­has­tus­mah­dol­li­suu­den kom­pak­tin ja talou­del­li­sen säh­kö­ver­kon ansios­ta ener­gia­läh­tei­den suh­teel­li­sen ase­man eläessäkin.

    Var­maan Osmo tilas­to­tie­tei­li­jä­nä tie­dät, onko minis­te­riöis­sä, Kun­ta­lii­tos­sa tai yli­opis­tois­sa fak­to­roi­tu kun­nan menes­tyk­sen osa­te­ki­jöi­tä: ovat­ko menes­ty­vät kun­nat vain rik­kai­den etuoi­keu­tet­tu­ja kau­niai­sia ja muut köy­hien kol­hoo­se­ja vai onko kun­nal­la jotain oma­vai­ku­tus­ta menes­tyk­seen­sä? Vai onko muut­tu­jat raken­net­tu siten, että menes­tys on aina joh­don ansio­ta kuten optioyrityksissä?

    Kos­ka kou­lu­tus on kun­nan vas­tuul­la toi­von, että Hel­sin­ki pyr­kii heti ja mää­rä­tie­toi­ses­ti tasoit­ta­maan lukion aloit­ta­vien suku­puo­li­ja­kau­maa. Kun­nal­li­ses­sa ajan­las­kus­sa on jo kii­re, sil­lä tyt­tä­ren­poi­ka­ni ovat lukioiäs­sä jo vajaan vii­den­tois­ta vuo­den kulut­tua. Tähän kan­nat­taa sijoit­taa Supercel­lin mai­nioi­den omis­ta­jien verot perus­ta­man­sa Me-sää­tiön lisä­avul­la. — Tar­ja Halo­nen tosin syyl­lis­ti poi­kia hil­jat­tai­ses­sa haas­tat­te­lus­saan mut­ta ei hänes­tä tar­vit­se enää välittää.

    Mitä tulee kau­pun­gin tont­tei­hin, olen yhtä miel­tä että nii­tä on raken­net­ta­va ja myy­tä­vä sii­nä mitas­sa että hin­ta ale­nee. Kau­pun­ki ajaa enem­mis­tön asi­aa ton­tin­hin­to­jen alen­tues­sa. Samal­la on hyväk­syt­tä­vä joi­den­kin aluei­den eriy­ty­mi­nen vau­rai­den asuin­seu­duik­si kun­han pide­tään huo­li mui­den kau­pun­gi­no­sien tasa­pai­nos­ta. Val­lan­ku­mous­ta ei teh­dä arpo­mal­la Laut­ta­saa­ren vuokra-asuntoja.

    1. Kor­keat tule eivät ole (aina) joh­don ansio­ta, mut­ta pie­net menot ovat. Käy­tän­tö, jos­sa val­tio kon­fis­koi kun­nan tuot­ta­man yli­jää­män val­tiol­le, hou­kut­te­lee haas­kaa­maan kai­ken yli­mää­räi­sen rahan. Se on hyväs­tä talou­den­pi­dos­ta rankaisemista.

      1. Kii­tos vas­tauk­ses­ta! En tun­ne yksi­tyis­koh­tai­se­ti val­tion ja kun­tien välis­ten rahan­siir­to­jen perus­tei­ta. Olen olet­ta­nut, että varo­ja siir­re­tään niis­tä kun­nis­ta, jois­sa on kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­mat vero­tu­lot (ja tulot) per capi­ta ja että kun­ta ei saa koko yhtei­sö­ve­roa vaan vain osan. Olen sitä miel­tä, että yhtei­sö­ve­ro kuu­luu koko­naan val­tiol­le kos­ka yri­tyk­sen voi­tol­li­suus ei syn­ny kun­nan­hal­li­tuk­ses­sa ja pal­kol­li­set kui­ten­kin mak­sa­vat veroa ja käy­vät työterveydessä.

        Jos on todel­la niin, että kun­nan itse tuot­ta­ma kate vie­dään val­tiol­le niin johan on mark­ki­nat: tar­koi­tat­ko joi­tain val­tio­no­suuk­sien mää­räy­ty­mis­pe­rus­tei­den kepu­lei­ta koukkuja?

      2. Viral­li­ses­ti kun­nan tuot­ta­maa katet­ta ei vie­dä val­tiol­le, mut­ta kun kat­som­me taak­se­päin, aina on käy­nytt niin, että jos Hel­sin­gin talous näyt­tää lii­an hyväls­tä, jotain aäkia sää­de­tään niin, että Hel­sin­ki köyh­tyy. Sik­si Hel­sin­gin ei pitäi­si oikeas­taan teh­dä kos­kaan ylijäämää.
        Yhtei­sö­ve­ro ei voi vie­dä koko­naan val­tiol­le, kos­ka sil­loin kun­nan ei kan­na­ta pitää inves­toi­da sii­hen, että yri­tys­toi­min­ta menes­tyy kun­nas­sa. Pal­kol­li­set eivät mak­sa vero­jaa sii­hen kun­taan, jos­sa ovat töis­sä vaan sii­hen, jos­sa asu­vat. Tämä muu­tos köyh­dyt­täi­si kes­kus­kau­pun­ke­ja ja rikas­tut­tai­si nii­den ympä­ril­lä ole­via kehys­kun­tia, jot­ka muu­toin­kin loi­si­vat kes­kus­kau­pu­gin pal­ve­lu­jen varassa.

      3. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sik­si Hel­sin­gin ei pitäi­si oikeas­taan teh­dä kos­kaan ylijäämää.

        Täs­tä syys­tä Kokoo­muk­sen aja­ma veroa­le Hel­sin­gis­sä eivät vält­tä­mät­tä ole­kaan niin huo­no asia, vaik­ka sitä vähän aiem­min kri­ti­soit­kin. Veroa­le on sen­tään sii­tä syys­tä mui­ta tapo­ja vähem­män huo­no tapa “haas­ka­ta” yli­jää­mä, että työn kan­nus­ti­met sen­tään para­ne­vat jon­kin verran.

        Parem­pi toki oli­si, jos val­tio ei antai­si kun­nil­le huo­no­ja kannustimia.

      4. Ossi Sare­so­ja:
        …Parem­pi toki oli­si, jos val­tio ei antai­si kun­nil­le huo­no­ja kannustimia.

        Tuon kun näki­si! 😀 Se tar­koit­taa leik­kauk­sia pyhän leh­män (STM) hallinnonalaan.

      5. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yhtei­sö­ve­ro ei voi vie­dä koko­naan val­tiol­le, kos­ka sil­loin kun­nan ei kan­na­ta pitää inves­toi­da sii­hen, että yri­tys­toi­min­ta menes­tyy kun­nas­sa. Pal­kol­li­set eivät mak­sa vero­jaa sii­hen kun­taan, jos­sa ovat töis­sä vaan sii­hen, jos­sa asuvat. 

        Tämä kuu­los­taa sinän­sä var­tee­no­tet­ta­val­ta poin­til­ta. Kui­ten­kaan nykyi­nen kun­tien yhtei­sö­ve­ro-osuus ei tai­da täl­tä kan­til­ta olla myös­kään aivan ide­aa­li. Käsit­tääk­se­ni yhtei­sö­ve­ron kun­tao­suus menee koko­naan sil­le kun­nal­le, jos­sa pää­kont­to­ri on, vaik­ka toi­min­taa oli­si muuallakin.

        Oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että osa kun­nal­lis­ve­ros­ta mak­set­tai­siin työs­sä­käyn­ti­kun­taan? Täs­tä oli kan­sa­lais­aloi­te­kin jos­kus, mut­ta se ei tain­nut menes­tyä kovin­kaan hyvin.

      6. Käsit­tääk­se­ni yhtei­sö­ve­ron kun­tao­suus menee koko­naan sil­le kun­nal­le, jos­sa pää­kont­to­ri on, vaik­ka toi­min­taa oli­si muuallakin.

        Käsi­tät vää­rin. Yhtiön mak­sa­ma yhtei­sö­ve­ro jakau­tuu kun­tien kes­ken työ­paik­ko­jen suh­tees­sa. Tämä jopa vähän sor­sii pää­kont­to­rin sijain­ti­kun­taa, kos­ka se ei mene mak­se­tun palk­ka­sum­man vaan työ­paik­ko­jen luku­mää­rän perus­teel­la, vaik­ka paras arvaus voi­si olla, että yhtiön tuot­ta­ma voit­to menee enem­män palk­ka­sum­man kuin työ­paik­ko­jen luku­mää­rän mukaan.

      7. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Käsi­tät vää­rin. Yhtiön mak­sa­ma yhtei­sö­ve­ro jakau­tuu kun­tien kes­ken työ­paik­ko­jen suh­tees­sa. Tämä jopa vähän sor­sii pää­kont­to­rin sijain­ti­kun­taa, kos­ka se ei mene mak­se­tun palk­ka­sum­man vaan työ­paik­ko­jen luku­mää­rän perus­teel­la, vaik­ka paras arvaus voi­si olla, että yhtiön tuot­ta­ma voit­to menee enem­män palk­ka­sum­man kuin työ­paik­ko­jen luku­mää­rän mukaan.

        Asia on aina­kin teo­rias­sa noin. Eli siis yhtei­sö­ve­ro jakau­tuu lain mukaan kun­tien kes­ken työ­paik­ko­jen suh­tees­sa. Todel­li­suu­des­sa asia on näin kui­ten­kin vain sil­loin, jos verot­ta­ja sat­tuu tie­tä­mään, mil­lä paik­ka­kun­nil­la työn­te­ki­jät sijait­se­vat. Olen itse ollut vuo­sia muka­na joi­den­kin yri­tys­ten vas­tuu­teh­tä­vis­sä, mut­ta sitä en ole vie­lä oppi­nut, mis­tä verot­ta­ja saa tie­don yri­tyk­sen toi­mi­pai­kois­ta. Aina­kaan niis­sä yri­tyk­sis­sä, joi­den toi­min­nas­sa olen ollut muka­na, ei ole yri­tyk­sen perus­ta­mi­sen jäl­keen ker­taa­kaan viran­omais­ten toi­mes­ta kysyt­ty, mitä toi­mi­paik­ko­ja yri­tyk­sel­lä on, tai mon­ta­ko työn­te­ki­jää mis­sä­kin työs­ken­te­lee. 30 hen­keä on Suo­mes­sa työn­te­ki­jä­mää­rän raja, jon­ka jäl­keen rapor­toin­ti­vel­vol­li­suuk­sien mää­rä kas­vaa huomattavasti.

        Tie­dät­kö sinä Osmo, mis­tä verot­ta­ja saa tie­don yri­tyk­sen toi­mi­pai­kois­ta ja nii­den työn­te­ki­jä­mää­ris­tä alle 30 työn­te­ki­jän yri­tyk­sis­sä? Vai saa­ko verot­ta­ja sitä tie­toa mistään?

        Mitä yhtei­sö­ve­ron kan­nus­ta­vuu­teen tulee, niin sen osal­ta en tie­dä, kuin­ka hyvät kan­nus­teet yhtei­sö­ve­ro lopul­ta nykyi­sin yri­tys­toi­min­nan edis­tä­mi­seen kun­nil­le tuo.
        Nykyi­sin Suo­mes­sa yhteis­ve­ro­ker­ty­mäs­tä huo­mat­ta­va osa ker­tyy tava­roi­den tai pal­ve­lui­den tuo­tan­non kus­tan­nuk­sia kor­kam­man arvon kaut­ta kerät­tä­vän voi­ton sijaan pää­oma­si­joi­tus­toi­min­nas­ta. Myös edel­lä mai­nit­tu Supercel­liin liit­ty­vä ker­ta­luon­tei­nen jät­ti­ve­ro perit­tiin nime­no­maan Supercel­liä omis­ta­vil­ta pää­oma­si­joit­ta­jil­ta. Heil­le oli ilmei­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa kier­rät­tää Supercell-omis­tus­ten arvon­nousu Suo­men yhtei­sö­ve­ro­tuk­sen kaut­ta kuin Japa­nin kor­keam­man vero­tuk­sen kautta.

      8. komm: Asia on aina­kin teo­rias­sa noin. Eli siis yhtei­sö­ve­ro jakau­tuu lain mukaan kun­tien kes­ken työ­paik­ko­jen suh­tees­sa. Todel­li­suu­des­sa asia on näin kui­ten­kin vain sil­loin, jos verot­ta­ja sat­tuu tie­tä­mään, mil­lä paik­ka­kun­nil­la työn­te­ki­jät sijait­se­vat. Olen itse ollut vuo­sia muka­na joi­den­kin yri­tys­ten vas­tuu­teh­tä­vis­sä, mut­ta sitä en ole vie­lä oppi­nut, mis­tä verot­ta­ja saa tie­don yri­tyk­sen toi­mi­pai­kois­ta. Aina­kaan niis­sä yri­tyk­sis­sä, joi­den toi­min­nas­sa olen ollut muka­na, ei ole yri­tyk­sen perus­ta­mi­sen jäl­keen ker­taa­kaan viran­omais­ten toi­mes­ta kysyt­ty, mitä toi­mi­paik­ko­ja yri­tyk­sel­lä on, tai mon­ta­ko työn­te­ki­jää mis­sä­kin työs­ken­te­lee. 30 hen­keä on Suo­mes­sa työn­te­ki­jä­mää­rän raja, jon­ka jäl­keen rapor­toin­ti­vel­vol­li­suuk­sien mää­rä kas­vaa huomattavasti.

        Tie­dät­kö sinä Osmo, mis­tä verot­ta­ja saa tie­don yri­tyk­sen toi­mi­pai­kois­ta ja nii­den työn­te­ki­jä­mää­ris­tä alle 30 työn­te­ki­jän yri­tyk­sis­sä? Vai saa­ko verot­ta­ja sitä tie­toa mistään?

        Mitä yhtei­sö­ve­ron kan­nus­ta­vuu­teen tulee, niin sen osal­ta en tie­dä, kuin­ka hyvät kan­nus­teet yhtei­sö­ve­ro lopul­ta nykyi­sin yri­tys­toi­min­nan edis­tä­mi­seen kun­nil­le tuo.
        Nykyi­sin Suo­mes­sa yhteis­ve­ro­ker­ty­mäs­tä huo­mat­ta­va osa ker­tyy tava­roi­den tai pal­ve­lui­den tuo­tan­non kus­tan­nuk­sia kor­kam­man arvon kaut­ta kerät­tä­vän voi­ton sijaan pää­oma­si­joi­tus­toi­min­nas­ta. Myös edel­lä mai­nit­tu Supercel­liin liit­ty­vä ker­ta­luon­tei­nen jät­ti­ve­ro perit­tiin nime­no­maan Supercel­liä omis­ta­vil­ta pää­oma­si­joit­ta­jil­ta. Heil­le oli ilmei­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa kier­rät­tää Supercell-omis­tus­ten arvon­nousu Suo­men yhtei­sö­ve­ro­tuk­sen kaut­ta kuin Japa­nin kor­keam­man vero­tuk­sen kautta.

        Kausi­ve­roil­moi­tuk­ses­sa jokai­nen työn­te­ki­jä on kiin­ni­tet­ty omaan tili­tys­pis­tee­seen (toi­mi­paik­kaan). Tosin jot­kin yri­tyk­set jät­tä­vät ilmoit­ta­mat­ta kun toi­mi­paik­ko­jen hen­ki­lö­kun­nat vaih­tu­vat toi­mi­pai­kas­ta toi­seen. Eli jos yri­tyk­set nou­dat­ta­vat ohjei­ta, on verot­ta­jal­la jokai­sen työn­te­ki­jän osal­ta kuu­kausit­tain tie­to mis­sä toi­mi­pai­kas­sa työn­te­ki­jä on teh­nyt töi­tä (raken­nusa­lal­la tunneittain).

      9. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yhtiön mak­sa­ma yhtei­sö­ve­ro jakau­tuu kun­tien kes­ken työ­paik­ko­jen suhteessa.

        OK, hyvä kuul­la. Tuo kuu­los­taa pal­jon järkevämmältä.

      10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: paras arvaus voi­si olla, että yhtiön tuot­ta­ma voit­to menee enem­män palk­ka­sum­man kuin työ­paik­ko­jen luku­mää­rän mukaan.

        Yri­tyk­sen voi­ton pai­kan­ta­mi­nen tai­taa olla hen­ki­maa­il­man jut­tu eikä onnis­tu­ne edes väi­tös­kir­jas­sa saa­ti käy­tän­nös­sä. Perin­tei­sen riis­to­teo­rian mukaan voit­to syn­tyy siel­lä, mis­sä mak­se­taan mata­lim­pia palk­ko­ja ja siir­re­tään sit­ten pää­kont­to­rin väen bonuk­sik­si ennen osak­kail­le suo­ri­tet­ta­vaa loh­tu­ra­haa. Tähän väliin sit­ten kun­nan­kin pitäi­si pääs­tä! — Alun perin hel­sin­ki­läi­sen Kone Oyj:n pää­kont­to­ri on Espoos­sa, sen lii­ke­toi­min­ta on maa­il­mal­la ja voit­to syn­tyy Hyvin­kään insi­nöö­rien kek­si­mäs­tä kone­huo­neet­to­man his­sin ideas­ta, min­kä oikeuk­sien suu­rin epä­suo­ra omis­tuso­suus lan­ke­aa Kirk­ko­num­men Thors­vi­kiin. — Jos kun­nan “elin­voi­ma­vir­ka­mie­het” ryh­ty­vät har­ras­ta­maan lii­ke­toi­min­taa on tulok­se­na ilmiö, mis­sä yhdis­tyy kepu­lais­ti­heys, maa­kun­ta­ti­heys ja puret­ta­vien kun­nan raken­ta­mien tai takaa­mien hylät­ty­jen teol­li­suus­hal­lien tiheys. — Siis, logiik­ka, jon­ka mukaan kun­nan tuli­si saa­da osuus lii­ke­toi­min­nan voi­tos­ta joh­taa vir­he­pää­tök­siin kos­ka kun­ta ei ole aito lii­ke­toi­min­ta­ris­kin kan­ta­ja. — Sen sijaan oli­si peri­aat­tees­sa mah­dol­lis­ta periä kun­non kiin­teis­tö­ve­ro toi­mis­to- ja teol­li­suus­ra­ken­nuk­sis­ta tai lii­ke­toi­min­ta­mak­su hen­ki­lös­tö­mää­rän mukaan joka fir­mal­ta. Täl­löin tor­jut­tai­sin tur­him­mat yrit­tä­jät kun­nan lau­ta­kun­tia ja infraa kiusaa­mas­ta. Jos yri­tyk­siä ei voi­kaan näin rasit­taa, ne ovat­kin kun­nal­le rak­kai­ta elin­voi­man anta­ji­na eikä kun­tien elin­voi­mae­ro­ja tar­vit­se koros­taa kun­tien yhteisövero-osuuksilla.

      11. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Käsi­tät vää­rin. Yhtiön mak­sa­ma yhtei­sö­ve­ro jakau­tuu kun­tien kes­ken työ­paik­ko­jen suh­tees­sa. Tämä jopa vähän sor­sii pää­kont­to­rin sijain­ti­kun­taa, kos­ka se ei mene mak­se­tun palk­ka­sum­man vaan työ­paik­ko­jen luku­mää­rän perus­teel­la, vaik­ka paras arvaus voi­si olla, että yhtiön tuot­ta­ma voit­to menee enem­män palk­ka­sum­man kuin työ­paik­ko­jen luku­mää­rän mukaan.

        Oikea­ta las­ku­ta­paa tus­kin löytyy.
        Met­säGrou­pin kont­to­ril­la komp­pa­nia assis­tent­te­ja raken­taa yri­tysbrän­dia 1000 euron ipadeilla.

        Ääne­kos­kel­la 170 Met­säGroup­pi­lais­ta pyö­rit­tää 1.2 mil­jar­di­na euroa mak­sa­nut­ta tehdasta.

      12. Kun­ta­lii­tos­kun­ta­lai­nen: Oikea­ta las­ku­ta­paa tus­kin löytyy.
        Met­säGrou­pin kont­to­ril­la komp­pa­nia assis­tent­te­ja raken­taa yri­tysbrän­dia 1000 euron ipadeilla.

        Ääne­kos­kel­la 170 Met­säGroup­pi­lais­ta pyö­rit­tää 1.2 mil­jar­di­na euroa mak­sa­nut­ta tehdasta.

        Jäl­kim­mäi­ses­sä esi­mer­kis­sä tuot­toa syn­tyy lähin­nä pää­omal­le, ei työlle.

      13. Ilmei­ses­ti alku­pe­räi­seen kysy­myk­see­ni “ovat­ko menes­ty­vät kun­nat vain rik­kai­den etuoi­keu­tet­tu­ja kau­niai­sia ja muut köy­hien kol­hoo­se­ja ” ei löy­dy tie­to­poh­jais­ta vas­taus­ta. Ehkä jos­tain löy­tyy sel­vi­tys, kuin­ka pal­jon espoo­lai­set sta­dis­sa työs­sä käy­vät kup­paa­vat meil­tä, iso­van­hem­pan­sa he aina­kin jät­tä­vät maa­lais­kun­tien hoivaan.

  3. Jos­ta­kin ‘ylem­mäl­tä tahol­ta’ (‘kiin­teän’) rahoi­tuk­sen­sa saa­vien orga­ni­saa­tioi­den ongel­ma on sama. Jos (joh­to) halu­aa pitää orga­ni­saa­tion puol­ta, se aina vähän ylit­tää bud­jet­tin­sa ja sit­ten rui­kut­taa lisä­ra­hoi­tus­ta (val­tiol­ta, val­tuus­tol­ta, tms.). Jos se alit­taa bud­jet­tin­sa, tekee ‘tulos­ta’, lisää ei var­mas­ti tule, ja luul­ta­vas­ti ‘tulos­kin’ (=tehos­tu­nut toi­min­ta ym.) joko ‘siir­re­tään seu­raa­val­le vuo­del­le ja/tai lei­ka­taan pois. Tai siir­re­tään sil­le asian­sa huo­nos­ti hoi­ta­neel­le orga­ni­saa­tiol­le. (Havain­to­ni täs­tä ilmiös­tä on laa­ja, koke­mus ELY:stä).
    En voi kadeh­tia jul­ki­sor­ga­ni­saa­tioi­den joh­to­paik­ko­ja. Jos tsemp­paat hen­ki­lös­tö­si hyvään ‘tulok­seen’, hedel­män poi­mii joku muu!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.