Pilvenpiirtäjiä Helsinkiin?

Hel­sin­gin kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­ta kävi Toron­tos­sa tutus­tu­mas­sa kana­da­lai­seen kaupunkisuunnitteluun.

Toron­tos­sa kuten jok­seen­kin kaik­kial­la, yhä suu­rem­pi osa asuk­kais­ta halu­aa asua kes­kus­tan tun­tu­mas­sa, urbaa­nien pal­ve­lu­jen äärel­lä ja käve­ly- tai ratik­ka­mat­kan pääs­sä työpaikoistaan.

Väl­jäs­ti kaa­voi­te­tuil­la alueil­la on omat hyvät puo­len­sa, mut­ta nii­den huo­no puo­li on, että väl­jä kaa­voi­tus tie­tää vähän asuk­kai­ta ja se taas tie­tää köy­hää kau­pun­ki­kult­tuu­ria. Ei kah­vi­loi­ta, ei tai­de­gal­le­rioi­ta ei tapah­tu­mia ja huo­not jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det.  Elä­vä kau­pun­ki ja väl­jä asu­mi­nen ovat ris­ti­rii­tai­sia tavoit­tei­ta. Aiem­paa useam­pi valit­see tii­viis­ti kaa­voi­te­tun alu­een, jon­ka kor­vauk­sek­si saa urbaa­nin elä­män­muo­don edut. Kaik­ki eivät näin ajat­te­le eikä edes enem­mis­tö — onnek­si, kos­ka kes­kus­ta-asu­mis­ta on tar­jol­la rajoi­tet­tu määrä.

Jot­ta tii­vii­seen kau­pun­kiin pää­si­si­vät kaik­ki ne, jot­ka sitä halua­vat, tar­vit­tai­siin kan­ta­kau­pun­gis­sa lisää asun­to­ja aina­kin sadal­le tuhan­nel­le asukkaalle.

Toron­tos­sa sata­ma- ja logis­tiik­ka-alueil­ta on vapau­tu­nut tilaa niin kuin meil­lä­kin, mut­ta tämä ei rii­tä alkuun­kaan tyy­dyt­tä­mään kes­kus­ta-asu­mi­sen kysyn­tää. Toron­tos­sa vas­taus on raken­taa ylös­päin. Van­ho­ja mata­lia raken­nuk­sia pure­taan moni­kym­men­ker­rok­sis­ten asuin­tor­nien tieltä.

Pitäi­si­kö Hel­sin­gis­sä­kin sal­lia pil­ven­piir­tä­jien raken­ta­mi­nen, vaik­ka se mer­ki­ty­si­si­kin, että Tuo­mio­kirk­ko jäi­si nii­den varjoon?

== = =

Voi kuu­los­taa yllät­tä­väl­tä, mut­ta kor­keat tor­nit eivät tuo olen­nai­ses­ti lisää asun­to­ja, ellei­vät ne ole todel­la kor­kei­ta. Umpi­kort­te­lit tuo­vat neliö­ki­lo­met­ril­le suun­nil­leen yhtä pal­jon asuk­kai­ta, jos ne on raken­net­tu tehok­kaas­ti niin kuin Kruu­nun­haas­sa tai Jugend-Kata­ja­no­kal­la. Tor­nit tar­vit­se­vat ympä­ril­leen tilaa. Toki umpu­kort­te­liin voi raken­taa nurk­kiin kor­keam­pia tor­ne­ja, jol­loin saa­daan yhdis­te­tyk­si molem­pien rat­kai­su­jen edut.

Hel­sin­gin uusil­la alueil­la, vaik­ka­pa Jät­kä­saa­res­sa, ei ole pääs­ty Kata­ja­no­kan tehok­kuuk­siin, kos­ka vaa­dit­tua mää­rää auto­paik­ko­ja ei sai­si mah­tu­maan mihin­kään. Sata vuot­ta sit­ten täl­lai­sia rajoit­tei­ta ei ollut. Ihan kivas­ti asun­not kui­ten­kin mene­vät kau­pak­si, vaik­ka auto­paik­ko­ja ei olekaan.

Umpi­kort­te­li on hyvä mal­li kes­kus­ta-asu­mi­sel­le — eri­tyi­ses­ti, jos kort­te­lin sisäl­le jää­vää piha toteu­te­taan yhte­näi­se­nä puis­to­na ilman tont­tien väli­siä aito­ja. Talot suo­jaa­vat lii­ken­teen melul­ta ja ‑saas­tei­ta eivät­kä pik­ku­lap­set kar­kai­le pihoil­ta kadulle.

Tor­nien sijas­ta urbaa­nia Hel­sin­kiä pitäi­si laa­jen­taa tii­vii­nä umpi­kort­te­li­kau­pun­ki­na ja tyy­tyä 5–8 ‑ker­rok­si­siin taloi­hin. Joi­ta­kin tor­ne­ja­kin mah­tuu, kuten Kala­sa­ta­mas­sa nyt tehdäänkin.

Ongel­ma­na vain on, että kan­ta­kau­pun­ki on ympä­röi­ty tehot­to­mas­ti kaa­voi­te­tul­la esi­kau­pun­kia­lu­eel­la.  Ne pitäi­si pur­kaa vai­heit­tain pois ja kaa­voit­taa kol­me ker­taa tehok­kaam­min, mut­ta täl­lais­ta on demo­kra­tias­sa vai­kea toteut­taa. Ehkä siis sit­ten­kin torneja?

= = = =

Raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat tor­neis­sa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kuin mata­lam­mis­sa talois­sa. Tar­vi­taan esi­mer­kik­si tur­val­li­suus­syis­tä kah­det raput ja raken­ta­mi­nen on muu­ten­kin vaa­ti­vam­paa. Sik­si tor­neis­ta ei saa kan­nat­ta­via kuin siel­lä, mis­sä asun­to­jen osta­jat ovat val­mii­ta mak­sa­maan kor­kei­ta neliö­hin­to­ja. Lähiöis­sä kor­kean asu­mi­sen vas­ti­neek­si ei saa kan­ta­kau­pun­gin etu­ja eikä kor­kea raken­ta­mi­nen tun­nu muu­ten­kaan jär­ke­väl­tä, kos­ka tilas­ta ei ole puutetta.

Espoon Kei­la­nie­meen kui­ten­kin suun­ni­tel­laan 40-ker­rok­si­sia asuin­tor­ne­ja. Suh­tau­tu­vat siis opti­mis­ti­ses­ti alu­een veto­voi­maan. Opti­mis­ti­nen on myös Pau­lig Oy, joka raken­taa Vuo­saa­reen 26-ker­rok­sis­ta asuintaloa.

Urbaa­nia elä­mää ei syn­ny­tä raken­ta­mal­la yksi kort­te­li tii­viis­ti. Tar­vi­taan kilo­met­rin säteel­le kym­me­niä­tu­han­sia asuk­kai­ta tai työpaikkoja.

Lähiöi­tä­kin pitäi­si tii­vis­tää, mut­ta asuk­kaat pane­vat kovas­ti vas­taan. Tii­vis­tä­mi­nen kui­ten­kin nos­taa asun­to­jen arvoa. Parem­mat pal­ve­lut ja parem­mat jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­det nimittäin.

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Arvopaperi-lehdässä

 

 

 

47 vastausta artikkeliin “Pilvenpiirtäjiä Helsinkiin?”

  1. Talot suo­jaa­vat lii­ken­teen melul­ta ja ‑saas­tei­ta eivät­kä pik­ku­lap­set kar­kai­le pihoil­ta kadulle.

    Toi­saal­ta umpi­kort­te­li ei suo­jaa sisä­pi­hal­la leik­ki­vien las­ten huu­doil­ta ja kil­jah­te­luil­ta. Kort­te­li­kui­lus­sa tuol­lai­set äänet kai­ku­vat aika hyvin sisäl­le asun­toi­hin. Eri ihmi­set toki sie­tää melua erilailla.

    1. Nyky­ai­kai­set ikku­nat + lasi­tet­tu par­ve­ke on yhdis­tel­mä jon­ka jäl­keen sisä­pi­hal­ta ei kyl­lä kuu­lu oikeas­taan yhtään mitään sisäl­le asti .

    2. Sam­po Smo­lan­der: Toi­saal­ta umpi­kort­te­li ei suo­jaa sisä­pi­hal­la leik­ki­vien las­ten huu­doil­ta ja kil­jah­te­luil­ta. Kort­te­li­kui­lus­sa tuol­lai­set äänet kai­ku­vat aika hyvin sisäl­le asun­toi­hin. Eri ihmi­set toki sie­tää melua erilailla. 

      Nykyi­sil­lä raken­nus­mää­räyk­sil­lä äänien pitäi­si kui­ten­kin jää­dä aika lail­la pihal­le. Mei­dän poi­ka kave­rei­deen on aika kova mekas­ta­maan, mut­ta jos halu­aa olla kar­tal­la sii­tä mitä pihal­la oikeas­ti tapah­tuu, jou­tuu pitä­mään ikku­naa auki. 

      Moot­to­ri­pyö­rät ja mopot sekä kaa­hai­le­vat autot ovat nii­tä var­si­nai­sia kai­ken läpi tun­ke­via melusaas­teen aiheut­ta­jia, eivät­kä nekään häi­rit­si­si jos niil­lä vain ajet­tai­siin eikä räl­lät­täi­si. Hana poh­jas­sa aja­va moto­ris­ti saat­taa herät­tää jopa puo­len kilo­met­rin pääs­sä ties­tä (nimi­mer­kil­lä “opin vihaa­maan moto­ris­te­ja jo 80-luvulla”).

      Pihan mete­li aiheut­taa ongel­mia uusis­sa ker­ros­ta­lois­sa lähin­nä sik­si, että nii­hin tukeh­tuu ellei pidä ikku­noi­ta auki. Eli se var­si­nai­nen ongel­ma on sil­loin lii­an kuu­mat asun­not, ei pihal­la leik­ki­vät lapset.

      Ok, myön­ne­tään että leik­ki­vä lap­si­lau­ma kyl­lä pilaa par­vek­keel­la istu­mi­sen rauhan.

      (täs­sä kai kui­ten­kin puhut­tiin uusis­ta talois­ta, van­hois­sa tilan­ne on tie­ten­kin äänen­vai­men­nuk­sen osal­ta ihan eri)

    3. Sam­po Smo­lan­der: Toi­saal­ta umpi­kort­te­li ei suo­jaa sisä­pi­hal­la leik­ki­vien las­ten huu­doil­ta ja kil­jah­te­luil­ta. Kort­te­li­kui­lus­sa tuol­lai­set äänet kai­ku­vat aika hyvin sisäl­le asun­toi­hin. Eri ihmi­set toki sie­tää melua erilailla.

      Ihmi­nen, joka halu­aa elää hil­jai­suu­des­sa, kuu­luu johon­kin muu­al­le kuin Hel­sin­kiin. Jos Nur­mi­jär­vi ei rii­tä, niin Kai­nuus­sa, Lapis­sa ja Turun saa­ris­tos­sa on lukui­sia hyviä vaihtoehtoja.

  2. Kor­kei­ta ja kapei­ta pil­ven­piir­tä­jiä nousee suu­reen osaan mail­man met­ro­po­le­ja. Ovat aina kovan rahan asun­to­tuo­tan­toa. Her­ne­saa­reen ja Koi­vusaa­reen sai­si mah­tu­maan usei­ta 50–90 ker­rok­si­sia eikä pitäi­si häi­ri­tä ketään. Sil­mä tot­tuu kor­kei­siin taloi­hin päi­vis­sä ja huo­neis­tot käy­vät hyvin kau­pak­si uute­na ja käy­tet­ty­nä. Autot ja huol­to­lii­ken­ne maan alle kuten Oslon Aker Brug­ges­sä. Lähem­pä­nä kes­kus­taa­kin oli­si tont­tia ja jos pil­ven­piir­tä­jän sijoit­tai­si vähän sisen­net­ty­nä, voi­si käve­li­jäl­le näky­vä katu­ku­va säi­lyä yhte­näi­se­nä. Syd­neys­sä on hyviä esimerkkejä.
    Aloit­tai­sin Espoon tyy­liin kor­kean raken­ta­mi­sen valit­se­mal­la jon­kin kes­kei­sen alu­een kor­kean raken­ta­mi­sen alu­eek­si ja sit­ten sijoit­ta­mal­la useam­pia kor­kei­ta talo­ja sin­ne takaa­maan hyvät lähi­pal­ve­lut. Mal­mön Tor­so on jää­nyt irral­li­sek­si eikä ole hou­ku­tel­lut sijoit­ta­jia riittävästi.

    1. Pete:
      Kor­kei­ta ja kapei­ta pil­ven­piir­tä­jiä nousee suu­reen osaan mail­man met­ro­po­le­ja. Ovat aina kovan rahan asun­to­tuo­tan­toa. Her­ne­saa­reen ja Koi­vusaa­reen sai­si mah­tu­maan usei­ta 50–90 ker­rok­si­sia eikä pitäi­si häi­ri­tä ketään… 

      Saa­rien maa­poh­ja ei vält­tä­mät­tä ole riit­tä­vän hyvää tornirakentamiseen. 

      Pete:
      Sil­mä tot­tuu kor­kei­siin taloi­hin päi­vis­sä ja huo­neis­tot käy­vät hyvin kau­pak­si uute­na ja käy­tet­ty­nä. Autot ja huol­to­lii­ken­ne maan alle kuten Oslon Aker Bruggessä… 

      Tuo oli­si ollut mah­dol­lis­ta teh­dä hal­val­la Jät­kä­saa­reen, mut­ta piti teh­dä sumppu.

  3. Tor­nit tar­vit­se­vat ympä­ril­leen tilaa. 

    Omi­tuis­ta. Kyl­lä minun mie­les­tä­ni vaik­ka­pa Man­hat­ta­nil­la on joten­kin onnis­tut­tu raken­ta­maan tor­ne­ja ilman että ympä­ril­le on sen kum­mem­paa tilaa tarvittu. 

    Ja sil­tä varal­ta että joku vas­taa että poh­joi­sen sijain­nin aiheut­ta­ma var­jos­tus, voi käy­dä vil­kai­se­mas­sa vaik­ka Oslon rau­ta­tie­a­se­man vie­reen raken­net­tu­ja lii­ke­ra­ken­nuk­sia, jot­ka nyt ovat aika tii­viis­ti raken­net­tu­ja ja tois­ta kym­men­tä ker­ros­ta kor­kei­ta. No, kai­pa se sit­ten on jon­kun­lai­nen kan­sa­kun­nan varal­li­suu­den merk­ki kun tääl­lä on vas­taa­vas­sa pai­kas­sa varaa huka­ta tont­ti­maa­ta raken­ta­mal­la puo­let mata­lam­paa toimitilarakennusta.

    1. tcrown: Omi­tuis­ta. Kyl­lä minun mie­les­tä­ni vaik­ka­pa Man­hat­ta­nil­la on joten­kin onnis­tut­tu raken­ta­maan tor­ne­ja ilman että ympä­ril­le on sen kum­mem­paa tilaa tarvittu. 

      Man­hat­ta­nil­la ei ole voi­mas­sa hel­sin­ki­läi­set park­ki­nor­mit, eikä var­sin­kaan ollut sil­loin, kun siel­lä aika­naan ruvet­tiin tor­ne­ja teke­mään. Täl­lä­kin het­kel­lä mil­jar­döö­rien tik­ku­ka­pei­ta asuin­tor­ne­ja teh­dään par­hail­la pai­koil­la jopa täy­sin ilman auto­paik­ko­ja. Asu­jai­mis­tol­la on mak­su­ky­kyä hom­ma­ta auto­pai­kat ja var­maan kul­jet­ta­jat­kin muualta.

      Man­hat­ta­nil­la ei myös­kään ole suo­ma­lais­ta valo­kul­ma­nor­mia — sijain­ti on samal­la levey­sas­teel­la Madri­din kans­sa. Var­jos­tuk­sen vält­tä­mi­sek­si ylem­pien ker­ros­ten sisään vetä­mi­nen on usein ollut Man­hat­ta­nil­la kor­kean raken­ta­mi­sen ehto­na, mikä aika­naan tuot­ti tyy­pil­li­sen ilmeen kau­pun­ki­ku­vaan. Monin pai­koin katu­kui­lut kyl­lä ovat todel­la varjoisia.

  4. Sik­si tor­neis­ta ei saa kan­nat­ta­via kuin siel­lä, mis­sä asun­to­jen osta­jat ovat val­mii­ta mak­sa­maan kor­kei­ta neliöhintoja.”

    Kai kor­keam­pien ker­ros­ten näkö­alas­ta­kin ollaan val­mii­ta mak­sa­maan? Jos halu­aa hulp­pe­aa ker­ros­ta­loa­su­mis­ta suu­ren maa­il­man tyy­liin, tar­jon­taa on Hel­sin­gis­sä lopul­ta aika vähän. Kal­lii­siin kämp­piin on sel­väs­ti varaa, mut­ta kysyn­tää var­maan muul­le­kin kuin jugend-luu­kuil­le tai Wes­ten­din oma­ko­ti­ta­loil­le. Onko tämä riit­tä­vä syy sal­lia tor­nien raken­ta­mi­nen on toki toi­nen juttu.

  5. Kan­nat­tai­si heit­tää pal­lo (ja pork­ka­na) lähiöi­den talo­yh­tiöil­le. Omas­sa talo­yh­tiös­säm­me Kehä I vyö­hyk­keel­lä mie­tim­me täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta, mut­ta auto­paik­ko­jen lisää­mi­nen on alu­eel­la han­ka­laa. Jos talo­yh­tiöil­lä oli­si pork­ka­na täy­den­tää itse­ään tii­viim­mäk­si, mak­sai­si se myös nii­den raken­nus­ten yllä­pi­to­ku­lut. Näin tii­vis­ty­mi­nen tapah­tui­si enem­män “luon­nos­taan”, eikä ylhääl­tä tule­va­na kaavoituksena.

    1. Niin se menee:
      Kan­nat­tai­si heit­tää pal­lo (ja pork­ka­na) lähiöi­den talo­yh­tiöil­le. Omas­sa talo­yh­tiös­säm­me Kehä I vyö­hyk­keel­lä mie­tim­me täydennysrakentamista…

      Raken­nus­tek­ni­ses­ti nois­ta pää­osa on täy­sin val­mis­ta Cate­pil­la­ril­le. Kaa­vo­ja ei myös­kään voi tii­vis­tää jär­ke­väs­ti. Ainoa joh­to­pää­tös on laa­tia uusi kaa­va ja raken­taa uudis­ra­ken­nuk­set sitä mukaan kun van­hat hävitetään.

  6. Suo­men bulk­ki­ra­ken­nus­yh­tiöi­le ei tule antaa mah­dol­li­suut­ta pila­ta Hel­sin­kiä enää yhtään. Ei tän­ne raken­ne­ta mitään hyvien ark­ki­teh­tih­tien parem­pia yri­tel­miä, vaan suo­ma­lais­ten bulk­ki­piir­tä­jien veny­tet­ty­jä lähiö­ker­ros­ta­lo­ja. Nyt kun YIT, joka Hel­sin­gis­sä on pahin bulk­ki­ra­ken­ta­ja, söi Lem­min­käi­sen joka sen­tään yrit­ti jotain laa­duk­kaam­paa kuten Som­pa­saa­ren aloi­tus­kort­te­lis­sa, niin yhä vähem­män on toi­voa sii­tä, että tapah­tui­si jokin ark­ki­teh­tuu­rin nousu­kausi enää nyky­ään elos­sa ole­vien elin­ai­ka­na. Kos­ka talot ovat niin huo­no­ja ja rumia, niin kau­pun­gin päät­tä­jien vel­vol­li­suus on pitää ne aina­kin mata­li­na jot­ta tuho rajoit­tui­si pie­nem­mäl­le alu­eel­le. Ei tar­vit­se kuin kat­soa Pasi­lan tor­ni­ki­san jat­koon pääs­sei­tä, niin huo­maa ettei kau­pun­gil­la ja raken­nus­yh­tiöil­lä ole mitään kun­nian­hi­moa tai arvos­tus­ta kau­pun­kia ja kau­pun­ki­lai­sia koh­taan. Ennen van­haan sen­tään raken­nus­mes­ta­rit­kin piir­si­vät tupak­kias­kin kan­teen ihmis­kat­seen kes­tä­viä talo­ja, joi­ta sit­ten par­heim­man mukaan raken­net­tiin. Nyt ark­ki­teh­dit­kin vain otta­vat ele­ment­ti­ku­vas­ton ja valit­se­vat sii­tä laa­ti­koil­leen värin, joka on yleen­sä val­koi­nen, joka ei ole edes oikea väri.

    1. Ante­ro Umpi­mie­li:
      Suo­men bulk­ki­ra­ken­nus­yh­tiöi­le ei tule antaa mah­dol­li­suut­ta pila­ta Hel­sin­kiä enää yhtään. Ei tän­ne raken­ne­ta mitään hyvien ark­ki­teh­tih­tien parem­pia yri­tel­miä, vaan suo­ma­lais­ten bulk­ki­piir­tä­jien veny­tet­ty­jä lähiö­ker­ros­ta­lo­ja. Nyt kun YIT, joka Hel­sin­gis­sä on pahin bulk­ki­ra­ken­ta­ja, söi Lem­min­käi­sen joka sen­tään yrit­ti jotain laa­duk­kaam­paa kuten Som­pa­saa­ren aloi­tus­kort­te­lis­sa, niin yhä vähem­män on toi­voa sii­tä, että tapah­tui­si jokin ark­ki­teh­tuu­rin nousu­kausi enää nyky­ään elos­sa ole­vien elin­ai­ka­na. Kos­ka talot ovat niin huo­no­ja ja rumia, niin kau­pun­gin päät­tä­jien vel­vol­li­suus on pitää ne aina­kin mata­li­na jot­ta tuho rajoit­tui­si pie­nem­mäl­le alu­eel­le. Ei tar­vit­se kuin kat­soa Pasi­lan tor­ni­ki­san jat­koon pääs­sei­tä, niin huo­maa ettei kau­pun­gil­la ja raken­nus­yh­tiöil­lä ole mitään kun­nian­hi­moa tai arvos­tus­ta kau­pun­kia ja kau­pun­ki­lai­sia koh­taan. Ennen van­haan sen­tään raken­nus­mes­ta­rit­kin piir­si­vät tupak­kias­kin kan­teen ihmis­kat­seen kes­tä­viä talo­ja, joi­ta sit­ten par­heim­man mukaan raken­net­tiin. Nyt ark­ki­teh­dit­kin vain otta­vat ele­ment­ti­ku­vas­ton ja valit­se­vat sii­tä laa­ti­koil­leen värin, joka on yleen­sä val­koi­nen, joka ei ole edes oikea väri.

      Bulk­kia­kin tar­vi­taan, mut­ta ei sii­nä mää­rin kuin nyky­ään, eikä enää yhtään kaa­voi­tus­ta, joka on opti­moi­tu nos­to­kur­jen, ei asuk­kaan tai toi­mi­ti­lan omis­ta­jan mukaan. Kun kaa­voi­te­taan ruu­tu­kaa­vaa ja riit­tä­vän pie­niä tont­te­ja, useam­pi raken­nus­lii­ke pää­see mukaan, eivät­kä isot alue­ra­ken­ta­jat pär­jää, jol­lei­vat uusi konseptiaan.

  7. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun ihan­teet ovat riip­pu­vai­sia pait­si ajas­ta niin myös kau­pun­gis­ta. Tapa­na­ni on poi­ke­ta Mal­min­kar­ta­non hui­pul­la mis­tä avau­tuu upea näky­mä koko pää­kau­pun­ki­seu­dul­le. Kesäi­nen veh­reys kui­ten­kin peit­tää lähes kai­ken, vie­reis­tä Mal­min­kar­ta­noa ei juu­ri huo­maa, kuten ei Kan­nel­mä­keä­kään, Poh­jois-Haa­gas­ta tule­vat esiin jo ammoin kal­liol­le pys­ty­te­tyt Adolf Lind­for­sin­tien kor­keat asuin­ta­lot. Kau­ka­na siin­tä­vät Kala­sa­ta­man ja Vuo­saa­ren “pil­ven­piir­tä­jät”. — Kun Mar­tin­laak­son met­ro raken­net­tiin Hel­sin­ki kaa­voit­ti run­saas­ti raken­nus­maa­ta Haa­gan Las­si­laan sekä Kan­nel­mäen län­sio­saan ja Mal­min­kar­ta­no raken­net­tiin tyh­jäs­tä pel­lol­le. Kun kyse oli kes­kus­tas­ta kat­soen mel­kein maa­seu­dus­ta jäi tehok­kuus alhai­sek­si. Mal­min­kar­ta­non esi­ku­va­na oli englan­ti­lai­nen maa­lais­ky­lä mikä filo­so­fia kos­kee myös vie­reis­tä uut­ta Hon­ka­suon aluet­ta. Hesa­ri rapor­toi terä­väs­ti miten Hon­ka­suo on koko­naan jää­mäs­sä vail­le pal­ve­lu­ja. Pait­si että täy­det pal­ve­lut ovat aivan vie­res­sä. Jos Mal­min­kar­ta­non hui­pul­ta kat­soo Hon­ka­suon yli näkyy muu­ta­man sadan met­rin pääs­sä Myyr­man­nin kaup­pa­kes­kus ja koko Van­taan toi­nen kes­kus­ta Myyr­mä­ki, joka raken­net­tiin puh­taal­le pel­lol­le Mar­tin­laak­son met­ron varaan, kuten myös Lou­he­la ja Mar­tin­laak­so. — Toi­sin sanoen, se mikä Hel­sin­gil­le oli maa­lais­ta taka­maa­ta oli emo­pi­tä­jäl­le kes­kus­tan paik­ka. — Toi­vot­ta­vas­ti pyö­räi­ly­reit­tien tal­vi­kun­nos­sa­pi­to ulot­tuu kun­ta­ra­jan yli sil­lä 500:n met­rin mat­ka Hon­ka­suol­ta Myyr­man­niin vaa­tii autol­la 4 km:n len­kin ja tämä­kin vain pit­kään har­ki­tun Koru­tien lin­kin kautta.

    1. Hon­ka­suol­ta on Lei­ri­ku­jal­ta suo­ra yhteys Van­taan puo­len leiritielle

  8. Tuos­ta tehot­to­mas­ta esi­kau­pun­ki­vyö­hyk­kees­tä pää­si­si myön­tä­mäl­lä alu­eel­le mer­kit­tä­väs­ti lisää raken­nusoi­keut­ta ilman, että kun­ta rahas­taa arvon­nousua takai­sin. Eli ts. lah­jo­mal­la alu­een asukkaat.

    Ei mak­sa kuin teo­reet­ti­sia mene­tet­ty­jä tulo­ja. Teo­reet­ti­sia sik­si, että täy­den­nys­ra­ken­nus­hank­keet tus­kin toteu­tui­si­vat, jos ihmi­siä ei lah­jot­tai­si. Ei aina­kaan sii­nä mitas­sa kuin lah­jo­mal­la on mah­dol­li­suus. Kun­nal­la oli­si hyvin vähän työ­tä ja sekin lähin­nä pape­rin­pyö­rit­te­lyä, infra on val­mii­na. Uudet asuk­kaat kiit­täi­si­vät asun­nois­ta ja toki van­hat­kin kaavoituslottovoitosta.

    Kyse oli­si käy­tän­nös­sä saman­tyy­li­ses­tä ansiot­to­mas­ta arpa­jais­ra­han­jaos­ta kuin koh­tuu­hin­tai­ses­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa, mut­ta yksit­täi­siä ihmi­siä oli­si hyö­ty­ji­nä enem­män ja lisäk­si hyö­tyi­si kaupunki.

    1. Pet­ri Folk:
      Tuos­ta tehot­to­mas­ta esi­kau­pun­ki­vyö­hyk­kees­tä pää­si­si myön­tä­mäl­lä alu­eel­le mer­kit­tä­väs­ti lisää raken­nusoi­keut­ta ilman, että kun­ta rahas­taa arvon­nousua takai­sin. Eli ts. lah­jo­mal­la alu­een asukkaat.

      Tai vie­lä parem­pi, antaa raken­nusoi­keut­ta ja kiin­teis­tö­ve­rot­taa raken­nusoi­keu­den kas­vat­ta­ma ton­tin arvo. Pork­ka­naa ja keppiä.

    2. Pet­ri Folk: Tuos­ta tehot­to­mas­ta esi­kau­pun­ki­vyö­hyk­kees­tä pää­si­si myön­tä­mäl­lä alu­eel­le mer­kit­tä­väs­ti lisää raken­nusoi­keut­ta ilman, että kun­ta rahas­taa arvon­nousua takai­sin. Eli ts. lah­jo­mal­la alu­een asukkaat.

      Kun­nan kaa­voi­tus­mak­sut ovat ongel­mal­li­nen asia. Jos joku omis­taa raken­nus­kel­pois­ta maa­ta niin ei kun­ta luo kaa­voit­taes­saan raken­nus­paik­kaa sinän­sä vaan toi­mii por­tin­var­ti­ja­na. Kun­nan teh­tä­vä on laa­tia yhdys­kun­ta­suun­nit­te­lun kan­nal­ta paras mah­dol­li­nen kaa­va. Jos joku sit­ten sat­tuu omis­ta­maan alu­een se on hyvää tuu­ria sii­nä kun perit­ty met­sä­pals­ta­kin. Kun­ta voi jou­tua kysee­na­lai­siin “mafia­so­pi­muk­siin” mak­su­ja peries­sään tai sit­ten rajoit­taa tur­haan raken­ta­mis­ta kytä­tes­sään mak­si­maa­lis­ta tuottoa.

      Mihin tahan­sa ei pitäi­si saa­da raken­taa. Mie­les­tä­ni tuli­si jopa tiu­ken­taa jakoa asui­na­lui­siin ja mui­hin aluei­siin ja raken­taa asui­na­lu­eet Hel­sin­gin olo­suh­teis­sa mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Meil­lä on lii­kaa raken­net­tu tien­var­si­kat­vei­siin sekä säi­lyt­tä­mi­sen arvoi­seen mai­se­maan. On ikä­vä osoi­tel­la tois­ten asu­muk­sia mut­ta esi­mer­ki­ki­si van­han Torp­pa­rin­mäen poh­jois­lai­taan ilmaan­tu­neet käpy­lä­ta­lot ovat aivan vää­räs­sä pai­kas­sa. Käpy­lä­ta­lo sopii Käpy­lään mut­ta ei Hal­tia­lan joki­var­si­mai­se­man met­säi­seen pel­lon­reu­naan. Pel­to­mai­se­ma on arvo­kas pel­to­mai­se­ma­na eivät­kä tuol­lai­set mono­po­li­pa­li­kat kuu­lu sii­hen. Nyt näky­mä ei ole sitä eikä tätä. Tosin aika ja uusi puus­to paran­ta­vat tilan­net­ta mut­ta vas­taa­va muu­tos lie tapah­tu­mas­sa Tuo­ma­rin­ky­län pel­loil­la. — Esi­merk­ki hyväs­tä mai­se­man­ra­jauk­ses­ta on upea pel­to­nä­ky­mä Itä­väy­läl­tä Wes­ter­kul­lan vai­nioil­le, joi­ta rajaa taa­em­pa­na met­säi­nen har­jan­ne. Aivan met­sän taka­na ovat tehok­kaas­ti raken­ne­tut Mel­lun­mä­ki ja Län­si­mä­ki. Uusi kaa­va tie­tys­ti rik­koo tämän Van­taal­le kuu­lu­van näky­män kuten näkyy uhkaa­van myös Mus­ta­vuo­ren itä­suun­nan mai­se­maa. Jos sit­ten kat­so­taan, että Wes­ter­kul­la on raken­net­ta­va, niin sit­ten tehok­kaas­ti eikä ripo­tel­len ja mie­lel­lään Mus­ta­vuor­ta suojaten.

  9. Raken­nus­kus­tan­nuk­set ovat tor­neis­sa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­mat kuin mata­lam­mis­sa taloissa.”

    Mihin tämä oikein perus­tuu? Maa­il­mal­la on lukui­sia esi­merk­ke­jä kau­pun­geis­ta (kuten vaik­ka Pie­ta­ri tai kaak­kois-Aasia) jois­sa on huo­mat­ta­vas­ti hal­vem­pi maan ja asun­to­jen hin­ta, mut­ta sil­ti 25–40 ker­rok­sis­ten talo­jen raken­ta­mi­nen on kan­nat­ta­vaa, myös ydin­kes­kus­tan ulko­puo­lel­la. Suo­mes­sa on vie­lä­pä vank­ka perus­kal­lio, joten korkeamman/painavamman talon raken­ta­mi­nen tus­kin on niin iso ongel­ma kuin muualla.

    Joka tapauk­ses­sa, raken­ta­mi­sen hin­ta ei ole asia mis­tä vir­ka­mies­ten tar­vit­see välit­tää. Anne­taan ton­tin omis­ta­jan raken­taa vaik­ka 50 ker­rok­si­sia talo­ja, ja jos se on muka lii­an kal­lis­ta, niin täl­löin­hän se itse päät­tää raken­taa mata­lem­man talon.

    1. joku:

      …Joka tapauk­ses­sa, raken­ta­mi­sen hin­ta ei ole asia mis­tä vir­ka­mies­ten tar­vit­see välit­tää. Anne­taan ton­tin omis­ta­jan raken­taa vaik­ka 50 ker­rok­si­sia talo­ja, ja jos se on muka lii­an kal­lis­ta, niin täl­löin­hän se itse päät­tää raken­taa mata­lem­man talon. 

      Juu­ri noin ja jäl­leen huo­maam­me, miten ongel­mal­li­nen ter­mi on raken­nusoi­keus, var­sin­kin kun se lii­te­tään ahneen kaa­voi­tus­mo­no­po­lin hal­ti­jan käsi­tyk­seen yli­ver­tai­ses­ta ymmär­ryk­ses­tä maan­käyt­töön. Ymmär­rän kaa­voi­tuk­sen ylei­sen ase­ma­kaa­van, kort­te­li­jaon luo­mi­se­na (esi­mer­kik­si 70 m x 110 m). Pää­ka­dut, bule­var­dit kan­nat­taa mää­ri­tel­lä, kos­ka ne ovat lii­ken­teen suju­mi­sel­le oleel­li­sia ja mas­sa­pom­mi­tukss­sa yms. suu­ris­sa tuli­pa­lois­sa rajaa­vat yleis­syt­ty­viä aluei­ta. Raken­nus­ten kor­keut­ta on hyvä sää­del­lä, kos­ka se vai­kut­taa naa­pu­ri­tont­tien viih­tyi­syy­teen, käyt­töön ja arvoon. Sitä en ymmär­rä, mik­si kau­pun­ki on kiin­nos­tu­nut auto­pai­kois­ta (aina­kaan nii­den rajoit­ta­mi­ses­ta) tai ton­til­le sijoit­tu­vis­ta toi­min­nois­ta. Ras­kas teol­li­suus sil­tä osin kuin se häi­rit­see naa­pu­ri­kort­te­lei­ta täy­tyy tar­kas­tel­la erikseen.

  10. Juu­ri noin! Umpi­kort­te­li on sekä teho­kas­ta että viih­tyi­sää, mut­ta alus­sa ole­va huo­mio­si vaa­tii vähän jatkojalostusta:

    …Toron­tos­sa kuten jok­seen­kin kaik­kial­la, yhä suu­rem­pi osa asuk­kais­ta halu­aa asua kes­kus­tan tun­tu­mas­sa, urbaa­nien pal­ve­lu­jen äärel­lä ja käve­ly- tai ratik­ka­mat­kan pääs­sä työpaikoistaan…”

    Jot­ta voi asua käve­ly­mat­kan pääs­sä työ­pai­kal­taan, pitää sen työ­pai­kan­kin olla kes­kus­tas­sa. Me emme kaik­ki tee tie­to­työ­tä, joi­ta nii­tä­kin työ­paik­ko­ja ollaan yri­tet­ty savus­taa pois kes­kus­tas­ta pysä­köin­ti­nor­meil­la, vaan myös nii­den kau­pan ja tuo­tan­nol­lis­ten työ­paik­ko­jen­kin pitää jos­sain mää­rin olla kes­kus­tas­sa. Alan olla sitä miel­tä, että kaik­ki pysä­köin­ti­nor­mit pitää pois­taa. Kyl­lä ne tar­vit­ta­vat pysä­köin­ti­ti­lat­kin saa­daan umpi­kort­te­liin, jos halutaan. 

    Olet­ko kos­kaan ollut Itä­tuu­len­ku­jal­la Tapio­las­sa. Siel­lä on riit­tä­väs­ti pysä­köin­ti­ti­laa talo­yh­tiöil­lä, enem­män­kin oli­si alu­eel­le mah­tu­nut. Kaik­ki pysä­köin­ti­pai­kat ovat maan alla, jos­sa kul­kee myös toi­nen katu. Kyse on sii­tä, miten laa­di­taan korot uusil­le alueille.

  11. Mikä estää raken­ta­mas­ta koko kort­te­lin täyt­tä­vää tornia?

    Ei mikään.

    1. Mikä estää raken­ta­mas­ta koko kort­te­lin täyt­tä­vää tornia?

      Sadan met­rin run­ko­sy­vyys? Ajat­te­lit ihmis­ten viih­ty­vän ikku­nat­to­mis­sa huo­ne­ris­sa. Ehkä led-valot joh­ta­vat jos­kus tuo­hon­kin, mut­ta tois­tai­sek­si se on laitonta.

      1. Ottaen huo­mioon min­ka­lai­nen hin­ta­ta­so hal­vim­mil­la vuo­kra-asun­noil­la on, niin olen aivan var­ma, että ikku­nat­to­mil­le makuusy­ven­nök­sel­li­sil­le 35 m² yksiöil­le oli­si otta­jia kun­han vuo­krien annet­tai­siin aset­tua markkinaperusteisesti.

        Jos ei muu­ten niin hotelli/airbnb/forenom käy­tös­sä. Nukuin aika­naan hong kon­gis­sa ikku­nat­to­mas­sa 2.5x3metrin kokoi­ses­sa hos­tel­li­huo­nees­sa pari yötä kun opis­ke­li­ja­na mat­ka­bud­jet­ti oli mal­lia ”niin hal­paa kuin inter­ne­tis­tä löytää”.

        Se, että kiel­läm­me huo­non ja hal­van teke­mi­sen sor­taa omal­la taval­laan pie­ni­tu­loi­sia ja köy­hiä joil­la ei ole varaa mak­saa sii­tä laa­dus­ta. On näh­däk­se­ni vää­rin pakot­taa ihmi­set mak­sa­maan 700e hyväs­tä yksiös­tä jos hei­dän mie­les­tään huo­nom­pi 450e yksiö oli­si pal­jon houkuttelevampi.

        Tämä tiet­ty edel­lyt­täi­si sen, että kuu­kausi­tu­lot eivät rii­pu vuo­kran suu­ruu­des­ta, kuten sos­sun asiak­kail­la. He kyl­lä mark­ki­na­häi­ri­köi­si­vät noi­den­kin hin­nat 650e:hen ja sen jäl­keen oli­si oikeas­ti tilan­ne, että joku jou­tuu väki­sin ikku­nat­to­maan kop­piin mak­sa­maan pal­jon saa­mat­ta sii­tä itsel­leen sitä ”ansait­tua” rahal­lis­ta etua.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Sadan met­rin run­ko­sy­vyys? Ajat­te­lit ihmis­ten viih­ty­vän ikku­nat­to­mis­sa huo­ne­ris­sa. Ehkä led-valot joh­ta­vat jos­kus tuohonkin,mutta tois­tai­sek­si se on laitonta.

        Noi­ta koko kort­te­lin, jopa kak­si täyt­tä­viä raken­nuk­sia on NY:ssa muu­ta­ma. Ne ovat joko osto ostos- tai viih­de­kes­kuk­sia tai tuo­tan­nol­li­sia tilo­ja. Eli mah­dol­li­suus raken­taa koko kort­te­li tulee tar­jo­ta sitä tar­vit­se­vil­le. Mut­ta kuten Osmo tote­sit, nyky­tek­no­lo­gial­la niis­sä ei ole asun­to­ja kuin ihan ylim­mis­sä tonneissa.

  12. Senaa­tin­to­ril­le voi­si­kin hyvin raken­taa pil­ven­piir­tä­jiä ja urbaa­nin lii­ke­kes­kuk­sen. Tori­han on nyt vain bus­sien parkkipaikkana.

    Moni var­maan haluai­si asua kes­kus­tas­sa urbaa­nien pal­ve­lu­jen äärel­lä lyhyen käve­ly­mat­kan pääs­sä kel­lu­vas­ta uima­las­ta ja maa­il­man­pyö­räs­tä. Lisäk­si toril­le voi­si raken­taa hotel­le­ja ja maan alle jää­hal­lin ja monitoimiareenan.

  13. Mis­sä toron­to­lais­ten pil­ven­piir­tä­jä­asuk­kai­den autot parkkeerataan? 

    Satuin muu­ten käy­mään Toron­tos­sa muu­ta­man ker­ran jos­kus rei­lu 15 vuot­ta sit­ten, kun ran­taan raken­net­tiin tor­ni­ta­lo­ja, ja ihmet­te­lin tuol­loin asun­to­jen myyn­tie­sit­teis­tä, että asun­not eivät vai­kut­ta­neet lain­kaan kal­liil­ta. Olen sit­tem­min mones­ti miet­ti­nyt, ymmär­sin­kö hin­nat joten­kin vää­rin, mut­ta en oikein usko. Jos asun­not oli­si­vat olleet vähän lähem­pä­nä kotia, oli­si teh­nyt mie­li ostaa sel­lai­nen. Sit­tem­min ei ole siel­lä tul­lut käy­tyä, niin oli­si jää­nyt asun­to aika vähäl­le käy­töl­le. Miten toron­to­lai­set asun­not kor­keis­sa tor­ni­ta­lois­sa pys­tyi­vät ole­maan koh­tuu­hin­tai­sia, jos tor­ni­ta­lo­ra­ken­ta­mi­nen on vää­jää­mät­tä hyvin kallista?

    1. Auto­paik­ka­nor­mi on Toron­ton kes­kus­tas­sa pal­jon lie­vem­pi kuin Hel­sinf­gis­sä eikä sitä ole aina ollen­kaan. Asu­mi­sen hin­nas­sa kan­nat­taa Toron­tos­sa huo­mioi­da kiin­teis­tö­ve­ro, joka estää asun­to­jen hin­nan nouse­mi­sen­pil­viin. Oli­vat ne hin­nat ja eri­tyi­ses­ti vuo­krat sil­ti Hel­sin­kiä kor­keam­mat. Vuo­kraa­han kiin­teis­tö­ve­ro ei las­ke toi­sin kuin asun­non myyntihintaa.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
        Auto­paik­ka­nor­mi on Toron­ton kes­kus­tas­sa pal­jon lie­vem­pi kuin Hel­sinf­gis­sä eikä sitä ole aina ollenkaan. 

        Onko lie­vem­pi auto­paik­ka­nor­mi tai jokin muu joh­ta­nut Toron­tos­sa sii­hen, ettei ihmi­sil­lä ole auto­ja? Vaik­ka Toron­toa kulem­ma käy­te­tään­kin “elo­ku­va-Man­hat­ta­ni­na”, eli kuva­taan “New Yor­kiin sijoit­tu­via” telk­ka­ri­sar­jo­ja ja lef­fo­ja siel­lä, minus­ta Toron­to kum­min­kin tun­tui sil­tä, että ihmi­sil­lä oli enem­män auto­ja kuin man­hat­ta­ni­lai­sil­la, tämä on siis ihan vain fii­lis­jut­tu, ja yli 15 vuot­ta van­ha semmoinen.

        Eli nor­meis­ta riip­pu­mat­ta: mihin tor­ni­ta­lois­sa asu­vien ihmis­ten autot Toron­tos­sa park­kee­ra­taan? Vai eikö nii­tä auto­ja oikeass­ti ole? Var­maan park­kee­raa­mi­nen on kal­lis­ta, mut­ta onko se myös lähes mahdotonta?

      2. Asu­mi­sen hin­nas­sa kan­nat­taa Toron­tos­sa huo­mioi­da kiin­teis­tö­ve­ro, joka estää asun­to­jen hin­nan nouse­mi­sen­pil­viin. Oli­vat ne hin­nat ja eri­tyi­ses­ti vuo­krat sil­ti Hel­sin­kiä kor­keam­mat. Vuo­kraa­han kiin­teis­tö­ve­ro ei las­ke toi­sin kuin asun­non myyntihintaa.

        Oli­si mie­len­kiin­tois­ta myös tie­tää näke­myk­se­si kiin­teis­tö­ve­ros­ta, jos se on Toron­tos­sa niin suu­ri. Asu­mi­sen hin­ta ei ole Suo­men pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihan hal­pa, vaik­kei kiin­teis­tö­ve­ro sit­ten ilmei­ses­ti yhtä kor­kea ole­kaan kuin Toron­tos­sa. Lähem­mäs mil­joo­na suo­ma­lais­ta saa median uuti­soin­nin mukaan nyky­ään jon­kin­lais­ta yhteis­kun­nan asu­mis­tu­kea, kai se jotain ker­too asu­mi­sen hin­nas­ta Suo­mes­sa suh­tees­sa sii­hen, mitä ihmi­sil­le vero­jen jäl­keen jää tuloja.

        Samaan aikaan, kun Suo­mes­sa juh­la­pu­heis­sa kan­nus­te­taan muut­ta­maan työn peräs­sä, peri­tään ran­gais­tus­ve­roa uuden asun­non osta­mi­ses­ta, kiin­teis­tön osta­mi­ses­ta mak­se­taan meil­lä 4 % varain­siir­to­ve­ro, osa­ke­huo­neis­ton 2 %. Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­hin­noil­la nämä vero­sum­mat ovat suu­ria ja oikeas­ti vai­keut­ta­vat sopi­van asun­non hank­ki­mis­ta eri elä­män­vai­heis­sa. Onko Toron­tos­sa ran­gais­ta­vaa vaih­taa asun­toa sopivampaan? 

        Kuin­ka suu­ri se kiin­teis­tö­ve­ro oikein Toron­tos­sa on, ja ovat­ko sen vai­ku­tuk­set tosi­aan­kin posi­tii­vi­set asun­to­jen hin­to­jen hil­lit­se­mi­ses­sä, onko toron­to­lai­sil­la parem­min varaa asua Toron­tos­sa kuin hel­sin­ki­läi­sil­lä Helsingissä?

        Kiin­teis­tö­ve­roa­han var­maan­kin voi­tai­siin käyt­tää kan­ta­kau­pun­giss­sa myös kan­nus­ta­maan ylös­päin raken­ta­mi­ses­sa, jos niin halu­taan. Sitä en tie­dä, oli­si­ko sii­nä jär­keä. Pitäi­si­kö park­ki­paik­ka­nor­mia Hgin ydin­kes­kus­tas­sa keven­tää, eli käy­tän­nös­sä hää­tää kes­kus­tas­ta asu­mas­ta ihmi­set, jot­ka halua­vat pitää omaa autoa?

      3. Juha: Kuin­ka suu­ri se kiin­teis­tö­ve­ro oikein Toron­tos­sa on, ja ovat­ko sen vai­ku­tuk­set tosi­aan­kin posi­tii­vi­set asun­to­jen hin­to­jen hil­lit­se­mi­ses­sä, onko toron­to­lai­sil­la parem­min varaa asua Toron­tos­sa kuin hel­sin­ki­läi­sil­lä Helsingissä?

        Ei kiin­teis­tö­ve­ro vai­ku­ta lain­kaan ihmis­ten osto­voi­maan. Kiin­teis­tö­ve­ro ainoas­taan muut­taa koh­det­ta, johon osto­voi­ma käy­te­tään. Hel­sin­gis­sä rahat käy­te­tään val­ta­van suu­ren asun­to­lai­nan mak­sa­mi­seen (ja sit­ten kun se on saa­tu mak­set­tua, voi­kin elää lokoi­sas­ti ilman suu­rem­pia kulu­ja) kun taas Toron­tos­sa asun­to­lai­na on pie­nem­pi, mut­ta juok­se­vat kulut (=kiin­teis­tö­ve­ro) ovat suuremmat.

        Kiin­teis­tö­ve­ron suu­ruut­ta on vähän vai­kea ver­ra­ta kun jär­jes­tel­mät on eri­lai­sia ja kiin­teis­tö­jen vero­tusar­vo­jen mää­rit­te­ly vaih­te­lee, mut­ta kau­pun­kien bud­je­teis­ta voi las­kea että hen­keä koh­den Toron­tos­sa mak­se­taan kiin­teis­tö­ve­roa noin 1000 euroa vuo­des­sa, kun Hel­sin­gis­sä luku on 460 euroa. Ver­tai­lun vuok­si Toron­tos­sa kau­pun­gin koko bud­jet­ti oli 3100 euroa hen­keä koh­den vuo­des­sa, kun Hel­sin­gis­sä rahaa palaa noin 8000 euroa. Kau­pun­kien teh­tä­vät vaih­te­le­vat suu­res­ti mait­tain, Suo­mes­sa kun­nil­la on poik­keuk­sel­li­sen pal­jon teh­tä­viä ja rahaa nii­den täyttämiseen.

      4. Juha: Oli­si mie­len­kiin­tois­ta myös tie­tää näke­myk­se­si kiin­teis­tö­ve­ros­ta, jos se on Toron­tos­sa niin suu­ri. Asu­mi­sen hin­ta ei ole Suo­men pää­kau­pun­ki­seu­dul­la ihan hal­pa, vaik­kei kiin­teis­tö­ve­ro sit­ten ilmei­ses­ti yhtä kor­kea ole­kaan kuin Toron­tos­sa. Lähem­mäs mil­joo­na suo­ma­lais­ta saa median uuti­soin­nin mukaan nyky­ään jon­kin­lais­ta yhteis­kun­nan asu­mis­tu­kea, kai se jotain ker­too asu­mi­sen hin­nas­ta Suo­mes­sa suh­tees­sa sii­hen, mitä ihmi­sil­le vero­jen jäl­keen jää tuloja.

        Samaan aikaan, kun Suo­mes­sa juh­la­pu­heis­sa kan­nus­te­taan muut­ta­maan työn peräs­sä, peri­tään ran­gais­tus­ve­roa uuden asun­non osta­mi­ses­ta, kiin­teis­tön osta­mi­ses­ta mak­se­taan meil­lä 4 % varain­siir­to­ve­ro, osa­ke­huo­neis­ton 2 %. Pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­to­hin­noil­la nämä vero­sum­mat ovat suu­ria ja oikeas­ti vai­keut­ta­vat sopi­van asun­non hank­ki­mis­ta eri elä­män­vai­heis­sa. Onko Toron­tos­sa ran­gais­ta­vaa vaih­taa asun­toa sopivampaan? 

        Kuin­ka suu­ri se kiin­teis­tö­ve­ro oikein Toron­tos­sa on, ja ovat­ko sen vai­ku­tuk­set tosi­aan­kin posi­tii­vi­set asun­to­jen hin­to­jen hil­lit­se­mi­ses­sä, onko toron­to­lai­sil­la parem­min varaa asua Toron­tos­sa kuin hel­sin­ki­läi­sil­lä Helsingissä?

        Kiin­teis­tö­ve­roa­han var­maan­kin voi­tai­siin käyt­tää kan­ta­kau­pun­giss­sa myös kan­nus­ta­maan ylös­päin raken­ta­mi­ses­sa, jos niin halu­taan. Sitä en tie­dä, oli­si­ko sii­nä jär­keä. Pitäi­si­kö park­ki­paik­ka­nor­mia Hgin ydin­kes­kus­tas­sa keven­tää, eli käy­tän­nös­sä hää­tää kes­kus­tas­ta asu­mas­ta ihmi­set, jot­ka halua­vat pitää omaa autoa? 

        Kiin­teis­tö­ve­ro ei nos­ta asu­mi­sen hin­taa pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, toi­sin kuin ehkä voi­si luulla.

        Kiin­teis­tö­ve­ro kun pää­omit­tuu asun­to­jen ja vii­me­kä­des­sä tont­tien hin­toi­hin. Ts. Mitä kor­keam­mal­le kiin­teis­tö­ve­ro ase­te­taan, sitä hal­vem­pia ton­teis­ta ja asun­nois­ta tulee.

        Tämä tiet­ty toi­mii vii­veel­lä niin, että ne jot­ka ovat osta­neet maan ja asun­not mata­lien kiin­teis­tö­ve­ro­jen aika­na menet­tä­vän arvoa. Tar­vi­taan siir­ty­mä­ai­kaa ja esim. Asun­to­lain­to­jen vero­vä­hen­ny­soi­keut­ta voi­si hyvin­kin perus­tel­la sil­lä, että ne on otet­tu van­han kiin­teis­tö­ve­ron aikaan.

        Oli­si­ko tuos­sa jär­ke­vä por­ras­tus­kei­no? Van­ho­jen lai­no­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus säi­lyy, mut­ta uusien nos­tet­ta­vien vero­vä­hen­ny­soi­keus lop­puu kun kiin­teis­tö­ve­roa nostetaan?

  14. Jot­ta tii­vii­seen kau­pun­kiin pää­si­si­vät kaik­ki ne, jot­ka sitä halua­vat, tar­vit­tai­siin kan­ta­kau­pun­gis­sa lisää asun­to­ja aina­kin sadal­le tuhan­nel­le asukkaalle.”

    Voi­si­ko Hel­sin­gin kau­pun­ki teh­dä gal­lu­pin, jol­la tuo haluk­kai­den mää­rä voi­tai­siin sel­vit­tää? Tur­ha pila­ta kau­pun­kia, jos mutu­tun­tu­ma onkin pielessä.

    1. JY:
      “Jot­ta tii­vii­seen kau­pun­kiin pää­si­si­vät kaik­ki ne, jot­ka sitä halua­vat, tar­vit­tai­siin kan­ta­kau­pun­gis­sa lisää asun­to­ja aina­kin sadal­le tuhan­nel­le asukkaalle.”

      Voi­si­ko Hel­sin­gin kau­pun­ki teh­dä gal­lu­pin, jol­la tuo haluk­kai­den mää­rä voi­tai­siin sel­vit­tää? Tur­ha pila­ta kau­pun­kia, jos mutu­tun­tu­ma onkin pielessä.

      Tuon pys­ty­nee osit­tain las­ke­maan kes­kus­ta-asun­to­jen hin­nois­ta, mut­ta peri­aat­tees­sa kau­pun­gin teh­tä­vä ei ole mää­ri­tel­lä mitä raken­ne­taan. Mark­ki­nat ovat pal­jon tehok­kaam­pi tapa mää­ri­tel­lä oikea raken­nus tiheys. Kun kaa­voi­te­taan fik­sus­ti, yksi par­hais­ta on NY:n käyt­tä­mä kort­te­li­ko­ko 70 m x 110 m, raken­ta­ja tie­tää, mikä kul­la­kin alu­eel­la on paras­ta maankäyttöä. 

      Tuo 70 x 110 on nero­kas sii­nä mie­les­sä, että sil­le voi raken­taa niin oma­ko­ti­ta­lo­ja, ker­ros­ta­lo­ja, toi­mi­ti­laa kuin pil­ven­piir­tä­jiä­kin. Suo­mes­sa tutum­pi 120 m x 120 m on myös toi­mi­va rat­kai­su, mut­ta se ei toi­mi oikein oma­ko­ti­ta­loil­le, vaan vaa­ti ensim­mäi­sek­si käyt­tö­tar­koi­tuk­sek­seen rivitalon.

    2. Gal­lup-tulok­set ovat näh­tä­vis­sä osoit­tees­sa oikotie.fi ja asuntojen.hintatiedot.fi. Siel­tä vaan kat­so­maan hin­ta­pyyn­te­jä toteu­tu­nei­den kaup­po­jen hintoja.

      Kun ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan pie­nis­tä 001 alkui­sil­ta pos­ti­nu­me­roa­lueil­ta löy­ty­vis­tä asun­nois­ta lähes 10000€ neliöl­tä, niin on aivan sel­vää, että nii­tä halu­taan enem­män suh­tees­sa tar­jon­nan mää­rään kuin sel­lai­sia lähiö­asun­to­ja joi­den hin­nat ovat jos­sain 3000€/neliö tasolla.

      1. Sep­po:
        Gal­lup-tulok­set ovat näh­tä­vis­sä osoit­tees­sa oikotie.fi ja asuntojen.hintatiedot.fi. Siel­tä vaan kat­so­maan hin­ta­pyyn­te­jä toteu­tu­nei­den kaup­po­jen hintoja.

        Kun ihmi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan pie­nis­tä 001 alkui­sil­ta pos­ti­nu­me­roa­lueil­ta löy­ty­vis­tä asun­nois­ta lähes 10000€ neliöl­tä, niin on aivan sel­vää, että

        … asun­to­ja pitäi­si raken­taa 001-alkui­sil­le pos­ti­nu­me­roa­lueil­le, eikä 003‑, 004‑, 006‑, 007- ja 009-alkui­sil­le (Haa­ga x2, Paki­la, Viik­ki, Itä­väy­län kaukovarsi)

      2. Ohi­kuk­ku­ja: … asun­to­ja pitäi­si raken­taa 001-alkui­sil­le pos­ti­nu­me­roa­lueil­le, eikä 003‑, 004‑, 006‑, 007- ja 009-alkui­sil­le (Haa­ga x2, Paki­la, Viik­ki, Itä­väy­län kaukovarsi) 

        Juu­ri näin. Ihmi­set, jot­ka halua­vat asua kau­pun­gin kes­kus­tas­sa, halua­vat myös asua fyy­si­ses­ti siel­lä. Jos kes­kus­tan kort­te­lei­ta koro­tet­tai­siin se yksi ker­ros aina­kin ete­län puo­lel­ta, joi­tain ehkä kak­si­kin, ark­ki­teh­tuu­ri säi­lyt­täen, sii­tä saa­tai­siin pal­jon kes­kus­ta-asun­to­ja nii­tä halua­vil­le. Voi­tai­siin jät­tää kes­kus­puis­to “tii­vis­tä­mät­tä” ja väl­jem­mil­la alueil­la tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti asu­vien eli­nym­pä­ris­tön rik­ko­mi­nen tekemättä.

        Jos sil­ti pitää tii­vis­tää, tii­vis­tet­tä­köön siel­lä, mis­sä ihmi­set halua­vat asua tii­viis­ti. Ja kun sin­ne eivät autot muu­ten­kaan kuu­lu niin auto­paik­ka­nor­mit voi­si pois­taa ja muu­ten­kin siir­tää se autoi­lu siel­lä ihan oikeas­ti mar­gi­naa­liin. (Voi­si sitä muu­al­la­kin vähän han­ka­loit­taa.) Kevyen lii­ken­teen suu­rin pysäyt­tä­jä ja han­ka­loit­ta­ja on reit­tien puut­teen lisäk­si (ja sitä aiheut­taen) auto­tiet. Lai­tet­tai­siin nyt edes ne lii­ken­ne­va­lo­jen pai­no­na­pit autoille.

    3. JY:
      “Jot­ta tii­vii­seen kau­pun­kiin pää­si­si­vät kaik­ki ne, jot­ka sitä halua­vat, tar­vit­tai­siin kan­ta­kau­pun­gis­sa lisää asun­to­ja aina­kin sadal­le tuhan­nel­le asukkaalle.”

      Voi­si­ko Hel­sin­gin kau­pun­ki teh­dä gal­lu­pin, jol­la tuo haluk­kai­den mää­rä voi­tai­siin sel­vit­tää? Tur­ha pila­ta kau­pun­kia, jos mutu­tun­tu­ma onkin pielessä.

      Täs­tä asias­ta teh­dään gal­lup joka päi­vä. Asun­to­jen kysyn­tä / hin­ta­ta­so ei ker­ro ainoas­taan toi­vei­ta sii­tä, mis­sä halut­tai­siin asua. Se ker­too, kuka oikeas­ti pis­tää rahan­sa likoon.

  15. Mie­les­tä­ni kan­ta­kau­pun­gis­sa voi­si hyvin sal­lia lisä­ker­ros­ten raken­ta­mi­sen, kun­han pide­tään huol­ta että talon ark­ki­teh­to­ni­nen arvo säi­lyy. Meil­lä on kes­kus­tas­sa vaik­ka kuin­ka pal­jon mata­lia talo­ja mitä voi­tai­siin korot­taa ker­rok­sel­la tai kahdella.

    Itse en oikein kes­kus­tan osal­ta pil­ven­piir­tä­jis­tä innos­tu. Yksit­täi­set kor­keat talot eivät oikein näy­tä hyväl­tä. Kala­sa­ta­mas­sa idea aina­kin on hyvä. Useam­pi tor­ni samal­le alueelle.

    Nykyi­nen park­ki­paik­ka­nor­mi on kyl­lä suo­ras­taan jär­je­tön. Park­ki­paik­ko­ja kyl­lä syn­tyy mark­ki­naeh­toi­ses­ti riit­tä­vä mää­rä vaik­ka raken­ta­mis­ta ei nor­meil­la vaa­dit­tai­si­kaan. Haluk­kaat mak­sa­vat pai­kas­ta hie­man enem­män. Kes­kus­ta-alu­eel­la ei pal­joa autoa tar­vit­se, kun pal­ve­lut ovat lähel­lä. Nyt park­ki­nor­mil­la pal­ve­lut vie­dään niin kau­as, että kaik­kien on han­kit­ta­va auto.

  16. Olen täy­sin samaa miel­tä Oden kans­sa, 5–8 ker­rok­si­set umpi­kort­te­lit sopi­vat Suo­meen par­hai­ten. Hel­sin­ki ei ole maa­il­man mit­ta­luo­kas­sa suur­kau­pun­ki, esi­merk­ke­jä tor­ni­ta­lois­ta ei pidä hakea NY:stä. Hel­sin­ki ei ole Ber­lii­nin­kään kokoi­nen, mut­ta siel­tä kan­nat­tai­si hakea mal­lia kau­pun­gi­no­sis­ta. Meil­lä­hän on vähän kär­jis­täen yksi kes­kus­ta ja liu­ta nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä, jot­ka har­vaan raken­net­tu­ja. Pal­ve­lui­ta niis­sä ei ole kuin yksi K‑Market tms, ehkä R‑kioski ja nuh­rui­nen pubi. Se urbaa­ni elä­mä löy­tyy vain kes­kus­tas­ta. Ber­lii­nis­sä (ehkä his­to­rias­ta joh­tuen) on usei­ta virei­tä pik­ku­kes­kuk­sia kuten Kreuz­berg (kak­si­kin osaa), Prenz­lau­er Berg, Steglitz jne, ja niis­sä löy­tyy se elä­mä ja yhteisöllisyys. 

    Lähiöt, aina­kin nii­den kes­kus­tat, tii­viim­mik­si pik­ku­kau­pun­geik­si Oden ehdot­ta­mal­la 5‑kerroksisilla (nel­jä­kin riit­tää) umpikortteleilla!

  17. Yksi este pil­ven­piir­tä­jien kan­nat­ta­vuu­del­le Suo­mes­sa on tehot­to­muus, joka joh­tuu eri­kois­tu­nei­den raken­ta­jien puut­tees­ta. Olin tois­sa kesä­nä Chica­gos­sa yhden pil­ven­piir­tä­jän työ­maal­la työ­tur­val­li­suus­teh­tä­vis­sä. Siel­lä näin miten tai­ta­vas­ti laa­dit­tu ja toteu­tet­tu koreo­gra­fia noi­ta raken­nuk­sia pyörittää. 

    Raken­nuk­sel­la työs­ken­te­lee samaan aikaan usei­ta ryh­miä, jot­ka ovat eri­kois­tu­neet hyvin kape­aan sek­to­riin koko raken­nus­pro­jek­tis­sa. Ylim­pä­nä mene­vät “teräs­mie­het”, jot­ka pult­taa­vat teräs­run­koa kasaan. Ker­ros­ta hei­tä alem­pa­na vale­taan his­si­kui­lua raken­nuk­sen kes­kel­le. Sii­tä ker­ros­ta alas­päin eri beto­ni­po­ruk­ka valaa joka ker­rok­sen lat­tian yhdel­lä valul­la. Ker­ros alas­päin ja löy­tyy ikku­na­na­sen­ta­jia työs­sään. Näi­den jäl­keen tulee samal­la logii­kal­la LVI-asen­ta­jat, säh­kö­mie­het, väli­sei­nien asen­ta­jat jne. kaik­ki toi­mi­vat omas­sa ker­rok­ses­saan häi­rit­se­mät­tä muita.

    Alhaal­la kaik­kia tukee sotil­laal­li­sel­la tark­kuu­del­la toi­mi­va logis­tiik­ka­ryh­mä, joka vas­taa­not­taa ja nos­taa ker­rok­siin kaik­ki tar­vit­ta­vat raken­nus­tar­vik­keet ja lait­teet. Ja kai­kil­la on sama tavoi­te, jos­ta saa vähän bonus­ta palk­kaan: kerros/päivä. Lähes joka päi­vä tähän pys­tyt­tiin ja 42-ker­rok­si­nen pytin­ki nousi beto­ni­laa­tan pääl­le alle kah­des­sa kuukaudessa.

    1. Jus­si Peu­ra:
      Yksi este pil­ven­piir­tä­jien kan­nat­ta­vuu­del­le Suo­mes­sa on tehot­to­muus, joka joh­tuu eri­kois­tu­nei­den raken­ta­jien puut­tees­ta. Olin tois­sa kesä­nä Chica­gos­sa yhden pil­ven­piir­tä­jän työ­maal­la työ­tur­val­li­suus­teh­tä­vis­sä. Siel­lä näin miten tai­ta­vas­ti laa­dit­tu ja toteu­tet­tu koreo­gra­fia noi­ta raken­nuk­sia pyörittää. 

      Raken­nuk­sel­la työs­ken­te­lee samaan aikaan usei­ta ryh­miä, jot­ka ovat eri­kois­tu­neet hyvin kape­aan sek­to­riin koko raken­nus­pro­jek­tis­sa. Ylim­pä­nä mene­vät “teräs­mie­het”, jot­ka pult­taa­vat teräs­run­koa kasaan. Ker­ros­ta hei­tä alem­pa­na vale­taan his­si­kui­lua raken­nuk­sen kes­kel­le. Sii­tä ker­ros­ta alas­päin eri beto­ni­po­ruk­ka valaa joka ker­rok­sen lat­tian yhdel­lä valul­la. Ker­ros alas­päin ja löy­tyy ikku­na­na­sen­ta­jia työs­sään. Näi­den jäl­keen tulee samal­la logii­kal­la LVI-asen­ta­jat, säh­kö­mie­het, väli­sei­nien asen­ta­jat jne. kaik­ki toi­mi­vat omas­sa ker­rok­ses­saan häi­rit­se­mät­tä muita.

      Alhaal­la kaik­kia tukee sotil­laal­li­sel­la tark­kuu­del­la toi­mi­va logis­tiik­ka­ryh­mä, joka vas­taa­not­taa ja nos­taa ker­rok­siin kaik­ki tar­vit­ta­vat raken­nus­tar­vik­keet ja lait­teet. Ja kai­kil­la on sama tavoi­te, jos­ta saa vähän bonus­ta palk­kaan: kerros/päivä. Lähes joka päi­vä tähän pys­tyt­tiin ja 42-ker­rok­si­nen pytin­ki nousi beto­ni­laa­tan pääl­le alle kah­des­sa kuukaudessa.

      Meil­lä on Suo­mes­sa (halu­tes­sam­me) käy­tös­sä kyl­lä ihan samat aika­tau­lu­tus­me­ne­tel­mät loh­ko­ja­koi­neen ja paik­ka-aika­kaa­vioi­neen sekä vino­vii­va-aika­tau­lui­neen kuin jen­keis­sä. Myös ohjel­mis­tot näi­den toteut­ta­mi­seen ovat täy­sin samat kuin jen­keis­sä tai muu­al­la maa­il­mas­sa. Nämä tuo­tiin Suo­mes­sa raken­ta­mi­seen jo 1980-luvun lopul­la. Tosin toteu­tus ontuu monin pai­koin, pää­osin ali­han­kin­ta­ket­ju­jen hei­kon sopi­mus­hal­lin­nan takia, eli jou­du­taan jät­tä­mään pal­jon häi­riö­va­ro­ja aika­tau­lui­hin tai aika­tau­lut­ta­maan pääl­lek­käi­siä teh­tä­viä samal­le lohkolle.

  18. Mun mie­les­tä­ni pitäi­si nou­dat­taa mui­den Itä­me­ren kau­pun­kien tapaa sijoi­tel­la pil­ven­piir­tä­jiä eli 1–2/kaupunginosa maa­mer­kik­si. Myös kes­kus­taan, niin että nii­hin saa­daan muu­ta­kin kuin vain toi­mis­to­ja tai asuntoja.
    Hel­sin­gis­sä oli­si pitä­nyt roh­je­ta raken­taa joko Kamp­piin tai Tölön­lah­del­le yksi pil­ven­piir­tä­jä mut­ta se mah­dol­li­suus hukattiin. 

    Totuus on että pil­ven­piir­tä­jät ovat vau­rau­den mit­ta­rei­ta ja kau­pun­ki jos­sa ei nii­tä ole luon­neh­di­taan tup­pu­ky­läk­si. Ei tar­vit­se sit­ten ihme­tel­lä että mik­si kan­sain­vä­li­set sijoit­ta­jat eivät notee­raa vaan mene­vät ohi. Tam­pe­reel­la­kin on huo­mat­tu pil­ven­piir­tä­jien arvo parem­min kuin Hel­sin­gis­sä, näin se vaan on.

  19. Kah­vi­lois­ta tie­däm­me, että nii­tä ihmi­set halua­vat. Tai­de­gal­le­riat, elo­ku­vat, bän­dit, kir­jal­li­suus, tapah­tu­mat ovat nykyi­sin väke­väs­ti jul­ki­sel­la rahal­la spon­so­roi­tu­ja ja sik­si nii­den roo­lia täs­sä on han­ka­la havain­noi­da. Jos Hel­sin­ki panos­tai­si tapah­tu­mien sijas­ta ilmais­ten ämpä­rien jaka­mi­seen Liek­sas­sa, niin aika pal­jon pöhi­nää siir­tyi­si tän­ne Liek­saan. Ongel­ma­na run­saas­sa jul­ki­sen rahan käyt­tä­mi­ses­sä kult­tuu­riin on 1) raha on pois muus­ta 2) jul­ki­nen tuki vetää nuo­ria ammat­tei­hin, jois­sa tule­vai­suus on (epä­var­man) jul­ki­sen rahoi­tuk­sen varas­sa 3) kult­tuu­riin liit­ty­vien mark­ki­na­voi­mien välit­tä­mät sig­naa­lit kan­sa­lais­ten pre­fe­rens­seis­tä häi­riin­ty­vät ja tämä arvo­kas tie­to jää hyödyntämättä.

    1. Ros­mo:
      Kah­vi­lois­ta tie­däm­me, että nii­tä ihmi­set halua­vat. Tai­de­gal­le­riat, elo­ku­vat, bän­dit, kir­jal­li­suus, tapah­tu­mat ovat nykyi­sin väke­väs­ti jul­ki­sel­la rahal­la spon­so­roi­tu­ja ja sik­si nii­den roo­lia täs­sä on han­ka­la havain­noi­da. Jos Hel­sin­ki panos­tai­si tapah­tu­mien sijas­ta ilmais­ten ämpä­rien jaka­mi­seen Liek­sas­sa, niin aika pal­jon pöhi­nää siir­tyi­si tän­ne Liek­saan. Ongel­ma­na run­saas­sa jul­ki­sen rahan käyt­tä­mi­ses­sä kult­tuu­riin on 1) raha on pois muus­ta 2) jul­ki­nen tuki vetää nuo­ria ammat­tei­hin, jois­sa tule­vai­suus on (epä­var­man) jul­ki­sen rahoi­tuk­sen varas­sa 3) kult­tuu­riin liit­ty­vien mark­ki­na­voi­mien välit­tä­mät sig­naa­lit kan­sa­lais­ten pre­fe­rens­seis­tä häi­riin­ty­vät ja tämä arvo­kas tie­to jää hyödyntämättä. 

      Mä menen kyl­lä mie­lum­min tai­de­näyt­te­lyyn, teat­te­riin tai kon­sert­tiin kuin istun soh­val­la koto­na kat­so­mas­sa telk­ka­ria tai menen Liek­saan hake­maan ilmai­sia ämpä­rei­tä. Suo­mes­sa kult­tuu­ria pitää tuk­sea sik­si että kaik­ki yksi­tyi­sen sek­to­rin tuki menee urheiluun.

  20. Oli Hel­sin­gin kan­nal­ta onni, että kau­pun­ki ei anta­nut lupaa Jät­kä­saa­ren 32-ker­rok­si­sel­le jät­ti­ho­tel­lil­le, vaan tilal­le saa­tiin kak­si kak­si 16-ker­rok­sis­ta raken­nus­ta, jot­ka ovat yhtey­des­sä vie­res­sä sijait­se­vaan, Lars Sonc­kin 1930-luvul­la suun­nit­te­le­maan satamamakasiiniin. 

    Toteu­tet­tu rat­kai­su on kau­pun­ki­ku­van kan­nal­ta pal­jon moniu­lot­tei­sem­pi, kuin että tilal­la oli­si vain yksi kor­kea 32-ker­rok­si­nen tolp­pa. Se osoit­taa samal­la, että kiin­teis­tö­si­joit­ta­jat eivät kau­pun­kia jätä, vaik­ka hei­dän kaik­kiin vaa­ti­muk­siin­sa ei heti suos­tut­tai­si­kaan. Kau­pun­kia pitää jat­kos­sa­kin suun­ni­tel­la kau­pun­gin omil­la ehdoilla.

  21. https://edition.cnn.com/style/article/why-looking-at-buildings-can-give-people-headaches/index.html

    Täs­sä­pä oikein todis­te­taan kuin­ka luon­non muo­dois­ta irtau­tu­nut ark­ki­teh­tuu­ri kiusaa ihmi­siä. Ei tuol­lais­ta ole siel­lä jos­sa ark­ki­teh­tuu­ri arvos­taa luon­toa, kuten luon­nol­li­sia pyö­rei­tä muo­to­ja ja luon­non väre­jä kun­nioit­ta­vat jugend-talot Hel­sin­gis­sä. Näi­tä har­mai­ta tor­ne­ja työn­tä­vät pila­piir­tä­jät, kuten Helin, sai­si­vat saa­da sel­kään­sä. Itse ihmet­te­len mik­si val­tuu­te­tut, jot­ka itse­kin näyt­tä­vät pitä­vän enem­män esi­mer­kik­si jugen­dis­ta kuin nyky­pa­li­kas­ta, eivät pis­tä kovaa kovaa vas­ten ja mur­ra vir­ka­mies­ten mono­po­lia kau­pun­ki­ku­vas­ta, joka tuot­taa nyt tätä kau­he­aa myrk­kyä silmille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.