Viikko koulutusta joka vuosi kaikille

Teko­ä­ly tekee aikuis­kou­lu­tuk­ses­ta välttämättömyyden

Digi­ta­li­saa­tio vei 1900-luvun lopul­la nope­aan tah­tiin työ­paik­ko­ja pan­keis­ta, teh­tais­ta ja vähän kaik­kial­ta. Sen jäl­keen on ollut rau­hal­li­sem­paa. Matal­la roik­ku­vat hedel­mät on poimittu.

Teko­ä­lys­tä odo­te­taan uut­ta talou­den vauh­dit­ta­jaa. Se avaa val­ta­via näky­miä luva­ten parem­pia tuot­tei­ta, toi­mi­vam­paa yhteis­kun­taa ja hel­pom­paa elämää.

Sil­ti teko­ä­lyä kos­ke­vat kir­joi­tuk­set ovat voit­to­puo­li­ses­ti pelok­kai­ta. Pelä­tään mas­sa­työt­tö­myyt­tä ja eriarvoisuutta.

Teko­ä­lyn vai­ku­tus työl­li­syy­teen riip­puu ennen kaik­kea sii­tä, mitä tapah­tuu osaa­mis­vi­nou­mal­le – sil­le, että työ­paik­ko­jen vaa­ti­mus­ta­so ylit­tää työt­tö­mien osaamisen.

Ylei­nen usko­mus on, että teko­ä­ly kar­sii edel­leen rutii­nin­omais­ta työ­tä. Jäl­jel­le jää­vät työt, jois­sa ihmi­nen on konet­ta parempi.

Aja­tel­laan vaik­ka kie­len­kään­tä­jiä. Tie­to­ko­neen kyky kään­tää teks­tiä kie­les­tä toi­seen kohe­nee nopeas­ti. Kau­no­kir­jal­li­suu­den kään­tä­mi­seen teko­ä­lys­tä tus­kin on pit­kään aikaan. Ihmis­kään­tä­jis­tä jäl­jel­le jää­vät ne, joil­la on ymmär­rys­tä teks­tin nyans­seil­le – siis parhaat.

Tämä kos­kee mui­ta­kin ammat­te­ja. Par­haat ja luo­vim­mat menes­ty­vät ja rutii­ni­suo­ri­tuk­seen yltä­vät kor­vau­tu­vat koneilla.

Kyse on pait­si kou­lu­tuk­ses­ta, myös hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta omi­nai­suuk­sis­ta. Uudes­sa talou­des­sa tar­vi­taan sosi­aa­li­sia tai­to­ja. Yhdys­val­lois­sa ujout­ta lää­ki­tään jo sairautena.

Ame­rik­ka­lai­set tek­no­lo­giay­ri­tyk­set kehit­tä­vät kil­van kas­sa­ton­ta kaup­paa, jos­sa asiak­kaan poi­mi­mat tuot­teet las­ku­te­taan suo­raan tilil­tä. Se on kal­lis kehit­tää, mut­ta hal­pa monis­taa, joten sen voi ennus­taa leviä­vän nopeasti.

Koko­nais­ten ammat­tien katoa­mi­ses­sa ei ole mitään uut­ta. Off­set-pai­not syr­jäyt­ti­vät koho­pai­no­la­to­jien vaa­ti­van ja arvos­te­tun amma­tin muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Mitään sel­lais­ta työ­paik­ka­tu­hoa ei ole näky­vis­sä, joka koet­tiin maa- ja met­sä­ta­lou­des­sa 1960-luvulla.

= = =

Moni asia muut­tuu toi­sen­lai­sek­si. Kuten aika­naan auto­ja aja­tel­tiin moot­to­ril­la varus­tet­tui­na hevos­rat­tai­na, ajat­te­lem­me itse aja­vaa autoa Vol­von kal­tai­se­na kulkuneuvona.

Tule­vai­suut­ta voi­vat olla itse kul­ke­vat kaup­pa­kas­sit, jot­ka tuo­vat netis­tä tila­tut ostok­set talon sei­näs­sä ole­vaan laa­tik­koon. Nii­den ei tar­vit­se olla las­ten­rat­tai­ta isom­pia eikä pol­ku­pyö­rää nopeam­pia. Suu­ret kaup­pa­kes­kuk­set voi­vat käy­dä tarpeettomiksi.

Pal­jon on kiin­ni sii­tä, mitä lain­sää­dän­tö sal­lii. Ter­vey­den­huol­los­sa omien elin­toi­min­to­jen mit­taa­mi­nen yleis­tyy. Net­tiin ilmes­ty­nee kau­pal­li­sia sivus­to­ja, jot­ka jalos­ta­vat mit­taus­tu­lok­set diag­noo­seik­si. Sai­raa­las­sa­kin teko­ä­ly tulee teke­mään oikeam­pia diag­noo­se­ja kuin ihmis­lää­kä­ri. Koneen ja poti­laan välis­sä tar­vi­taan ihmis­tä, mut­ta riit­täi­si­kö sii­hen usein sairaanhoitaja?

= = = =

Kou­lu­tus­ta­son 1990-luvul­la pysäy­tet­ty nousu pitäi­si käyn­nis­tää uudes­taan. Tätä­kin tär­keäm­pää on uudis­taa ope­tet­ta­via tie­to­ja ja taitoja.

Kou­li­mi­nen tun­nol­li­sek­si puur­ta­jak­si on toi­vot­ta­vas­ti jää­nyt taak­se. Työ­mark­ki­noil­la tar­vi­taan jat­kos­sa mate­maat­tis­ta ajat­te­lua, vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja ja esiin­ty­mis­ky­ky­jä sekä epä­suo­ma­lais­ta itsen­sä esil­lä pitämistä.

Teko­ä­ly myös tehos­taa oppi­mis­ta rää­tä­löi­mäl­lä digi­taa­li­sia oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jä ope­tet­ta­van tai­to­jen mukaan.

Suu­ri mul­lis­tus tar­vi­taan aikuis­kou­lu­tuk­seen. Kukaan tus­kin kuvit­te­lee, että tämän ajan kou­lu­tus vas­taa 2060-luvun työ­elä­män vaa­ti­muk­sia. Viik­ko vuo­des­sa kou­lu­tus­ta kai­kil­le oli­si hyvä peri­aa­te osaa­mi­sen päi­vit­tä­mi­sek­si. Sen pitäi­si olla jokai­sen oikeus, ellei suo­ras­taan vel­vol­li­suus. Oppi­vel­vol­li­suusiäk­si 65 vuot­ta! Tämä on aivan kes­keis­tä, jos haluam­me teko­ä­ly­ajan muut­tu­van ilok­si eikä syr­jäyt­tä­väk­si eriarvoisuudeksi.

Aikuis­kou­lu­tuk­ses­ta ja työn ohes­sa oppi­mi­ses­ta pitäi­si saa­da todis­tus, jot­ta voi­si osoit­taa osaa­mi­sen­sa työ­tä haet­taes­sa. Tar­vit­sem­me pie­niä mini­tut­kin­to­ja, ajo­kort­te­ja, joil­la voi osoit­taa osaa­mi­sen­sa taval­la, jota tie­to­ko­ne­kin ymmärtää.

Teko­ä­ly voi nimit­täin tuo­da val­tai­sas­ti lisää tehoa työn­vä­li­tyk­seen, mut­ta se tar­vit­see tie­dot osaa­mi­ses­ta. Suo­mes­sa täy­te­tään noin puo­li mil­joo­naa työ­paik­kaa vuo­des­sa. Työ­tä hake­vat ja työ­nan­ta­jat tutus­tu­vat vain häviä­vän pie­neen osaan tar­jol­la ole­vis­ta vaihtoehdoista.

Teko­ä­ly pys­tyy pal­jon parem­paan. Se voi­si myös etsiä jat­ku­vas­ti sopi­vaa työ­paik­kaa kai­kil­le – myös työs­sä oleville.

Osaa­mis­vi­nou­maa nimit­täin hel­pot­tai­si huo­mat­ta­vas­ti, jos sai­sim­me sysi­tyk­si työ­ural­la eteen­päin nii­tä, joi­den koke­mus on kart­tu­nut vaa­ti­vam­piin teh­tä­viin sovel­tu­vak­si. Heil­tä jäi­si yksin­ker­tai­sem­pia työ­paik­ko­ja niil­le, joi­den osaa­mi­nen ei vie­lä rii­tä vaa­ti­vam­piin tehtäviin.

Osaa­mi­sen kart­tu­mi­sen kan­nal­ta työ­pai­kan vaih­ta­mi­nen aina sil­loin täl­löin on muu­ten­kin hyväk­si. Onkin tur­miol­lis­ta, että työ­pai­kan vaih­toa yri­te­tään kah­li­ta kil­pai­lu­kiel­loil­la. Sii­tä kär­sii koko kansantalous.

= = = =

Pes­si­mis­tit voi­vat sil­ti olla oikeas­sa sii­nä, että teko­ä­lyl­tä ja robo­teil­ta jää yhä vähem­män työ­tä ihmis­ten teh­tä­väk­si. Huo­nos­ti toteu­tet­tu­na tämä voi joh­taa eriar­voi­seen dystopiaan.

Vähän pitäi­si nos­taa rimaa tavoi­tea­set­te­lus­sa. Eikö työn­teon vähe­ne­mis­tä ja antoi­sam­paa elä­mää kan­na­ta suo­ras­taan tavoi­tel­la, kun­han tulon­jaos­ta huo­leh­di­taan? Uhka kan­nat­taa kään­tää mah­dol­li­suu­dek­si. Se on vaa­ti­va urak­ka ja vaa­tii aika eri­lais­ta poli­tiik­kaa kuin nyt har­joi­te­taan, mut­ta sii­hen kan­nat­tai­si varautua.

Onko kukaan valit­ta­nut, että auto­maat­ti­set pyy­kin­pe­su­ko­neet ovat vähen­tä­neet kotitaloustyötä?

= = =

Kir­joit­ta­ja on toi­mi­nut TEM:n Teko­ä­lyn aika ‑hank­keen työn tule­vai­suut­ta poh­ti­neen jaos­ton puheenjohtajana

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä

 

 

 

 

15 vastausta artikkeliin “Viikko koulutusta joka vuosi kaikille”

  1. Kom­men­toin nyt tätä asi­aa hen­ki­lö­nä joka työs­ken­te­lee täy­si­päi­väi­ses­ti Deep Lear­ning algo­rit­mien parissa.

    Soi­nin­vaa­ral­la on tilas­to­tie­teen ja talous­ti­teen tun­te­muk­sen kaut­ta hyvät eväät olla kriit­ti­sem­pi teko­ä­lyn ihmei­tä­te­ke­vän vai­ku­tuk­sen suh­teen, jos hän voi­si irrot­tau­tua maa­gi­ses­ta ajat­te­lus­ta joka teko­ä­lyyn nyt liittyy.

    Teko­ä­lyä ja työn­ha­kua voi­si suh­teut­taa seu­raa­vil­la kysymyksillä: 

    1) Löy­tä­vät­kö Googlen, Netflixin, tai IMDB:n teko­ä­ly­al­go­rit­mit todel­la nii­ta sivu­ja, elo­ku­via ja tv-sar­jo­ja joi­ta olet hake­mas­sa. Jos eivät löy­dä, miten ne löy­täi­si­vät työpaikkoja?

    2) Kuin­ka suu­ri ero on asuin­paik­ka­kun­nal­la, asun­to­jen saa­ta­vuu­del­la ja puo­li­son työ­pai­kal­la suhteessa
    teko­ä­lyn löy­tä­mään opti­maa­li­seen työpaikkaan?

    Itse aja­vat autot ovat esi­merk­ki tilan­tees­ta jos­sa alan asian­tun­ti­jat ovat rea­lis­ti­sem­pia kuin rahoit­ta­jat, polii­ti­kot ja hype­mie­het asian ympä­ril­lä. Tason 3 auto­no­mia näyt­tää mah­dol­li­sel­ta, mut­ta tason 3 ja 4 välis­sä on todel­la iso kui­lu jon­ka ylit­tä­mi­nen lähi­tu­le­vai­suu­des­sa ei ole itses­tään sel­vää. Tasol­la 4 kus­kin ei tar­vit­se enää olla val­mis otta­maan ohjia käsiin­sä. Hän voi vaik­ka nuk­kua. Auto voi ajaa täy­sin tyh­jä­nä tie­tyil­la alueil­la ja teil­lä. Polii­tik­ko­jen kuten Soi­nin­vaa­ra oli­si hyvä ymmär­tää, että mer­kit­tä­vä vai­ku­tus talou­teen ja yhteis­kun­taan tulee vas­ta 4 ja 5 tason auto­no­mias­ta joka voi olla vuo­si­kym­me­nien pääs­sä. Taso 3 helpottaa
    rek­ka­kus­kin tai tak­si­kus­kin työ­tä, mut­ta ei kor­vaa sitä. 

    Teko­ä­ly­tut­ki­mus on läpi­käy­nyt jo kak­si suur­ta boo­mia ja nii­tä seurannutta
    teko­ä­ly­tal­vea (70 ‑luvul­la ja 80 ‑luvun lopussa).
    Teko­ä­ly­tal­vel­la (AI win­ter) tar­koi­te­taan suur­ta innostusta
    seu­ran­nut­ta kiin­nos­tuk­sen kui­vu­mis­ta ja rahoi­tuk­sen loppumista. 

    Mut­ta nyt kaik­ki on eri­lais­ta, eikö niin? Mikään ei voi mei­tä pysäyttää. 

    Nykyi­nen teko­ä­ly­boo­mi on nk. Deep Lear­ning (DL) boo­mi (syvä­op­pi­mi­nen).
    DL voi­daan mää­ri­tel­lä hie­rark­ki­sek­si oppi­mi­sek­si ja esi­tys­ta­po­jen oppi­mi­sek­si (repre­sen­ta­tion learning).
    Algo­rit­mi oppiin hie­rar­kian tie­don esi­tys­ta­po­ja. Ylem­pi hie­rar­kia raken­taa abstraktimmat
    käsit­teet alem­man hie­rar­kian yksin­ker­tai­sim­pien käsit­tei­den varaan. 

    Boo­mi ei perus­tu radi­kaa­lis­ti uusil­le algo­rit­meil­le tai ymmär­ryk­sel­le. Kei­no­te­koi­set neu­ro­ver­kot ovat edel­leen vuo­rot­te­le­via ker­rok­sia affii­ni­sia muun­nok­sia ja epä­li­ne­aa­ri­sia muun­nok­sia. On ole­mas­sa jouk­ko pie­niä, mut­ta käy­tän­nös­sä merkittäviä
    paran­nuk­sia joil­la usean ker­rok­sen neu­ro­ver­kot on vih­doin saa­tu oppimaan
    suh­teel­li­sen nopeas­ti — esim. gra­diet­ti­las­keu­tu­mi­sen häviä­vien ja rajat­to­mas­ti kas­va­vien gra­dient­tien ongel­ma ymmär­re­tään nyt parem­min. Suu­rin ansio boo­mis­ta lan­ke­aa gra­fiik­ka­pro­ses­so­reil­le jot­ka pys­ty­vät numee­ri­seen las­ken­taan jota neu­ro­ver­kot tar­vit­se­vat. On sel­väs­ti näh­tä­vis­sä että tar­vi­taan uusia ideoi­ta ja perus­tut­ki­mus­ta, tai edes­sä on taas sijoit­ta­jien pet­ty­mys ja tekoälytalvi.

    Suu­rin osa alan jul­kai­suis­ta on inkre­men­taa­li­sia paran­nuk­sia tai algoritmien
    sovel­ta­mis­ta. Tie­teel­lis­ten jul­kai­su­jen laa­tu on nopeas­ti huo­no­ne­mas­sa. Vaik­ka ala etenee
    hen­gäs­tyt­tä­vää vauh­tia ja jat­ku­vas­ti tulee uut­ta luet­ta­vaa, onge­mat joi­ta rat­kais­taan ovat ker­ta­luo­kal­taan yhä pie­nem­piä. On tie­tys­ti hie­noa että alain huip­pu­tut­ki­ja voi saa­da jopa mil­joo­nan dol­la­rin vuo­si­pal­kan, mut­ta palkka
    tulee sovel­ta­mi­ses­ta, ei perus­tut­ki­muk­ses­ta. Perus­tut­ki­mus voi itse asias­sa kär­siä, kos­ka sovel­ta­va tut­ki­mus vie huippuosaajat
    isol­la rahalla.

    1. Voi­sit­ko ker­toa miten teko­ä­ly mie­les­tä­si tulee muut­ta­maan maa­il­maa 10–20 vuo­den aikajänteellä?

      1. Tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­nen on tun­ne­tus­ti vai­ke­aa. Annan yhden ylei­sen tason ennus­ta­mis­pe­ri­aat­teen ja kak­si ennus­tet­ta. Olen ehkä vää­räs­sä, mut­ta mie­les­tä­ni näi­tä kehi­tys­pol­ku­ja ei pai­no­te­ta tar­peek­si keskustelussa. 

        Ylei­sen tason peri­aa­te: Asian teke­mi­nen 99.9% oikein on 100 ker­taa hel­pom­paa auto­ma­ti­soi­da kuin saman asian teke­mi­nen 99.99% oikein. Teko­ä­ly­so­vel­luk­set ja teko­ä­lyä käyt­tä­vä robo­tiik­ka ja auto­maa­tio yleis­ty­vät tuot­teis­sa ja pal­ve­lus­sa jois­sa vir­heet voi­daan kor­ja­ta pie­nin kus­tan­nuk­sin (asia­kas­pa­lau­tus tai hyvi­tys). Auto­maat­ti­nen kok­ki, rää­tä­li tai pak­kaus­ro­bot­ti voi ereh­tyä joka tuhan­nes ker­ta ja vir­he voi­daan kor­ja­ta kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti. Auto­maat­ti­nen met­ro, par­tu­ri tai tak­si ei voi teh­dä vir­hei­tä yhtä usein. 

        Ensim­mäi­nen ennus­te on teko­ä­lyyn sovel­ta­mi­nen las­ken­nal­li­sen kemian ja bio­ke­mian tut­ki­muk­ses­sa. Las­ken­nal­li­nen kemia käyt­tää super­tie­to­ko­nei­den kapa­si­tee­tis­ta noin 20–25%. Pro­teii­nin las­kos­tu­mi­son­gel­mat ja mole­kyy­lien inte­rak­tion mal­lin­ta­mi­nen on vai­ke­aa. Pie­ni edis­ty­sas­kel voi tuo­da val­ta­van edun. Syvä­op­pi­sen käyt­tö näi­den ongel­mien rat­kai­suun on täl­lä het­kel­lä suu­ren kiin­nos­tuk­sen koh­de. Mate­ri­aa­li­fy­siik­ka, kemia, bio­ke­mia ja lää­ke­teol­li­suus halua­vat hyö­dyn­tää teko­ä­lyä. Alal­la työs­ken­te­lee pal­jon tut­ki­joi­ta joil­la riit­tää ymmär­rys­tä sovel­taa teko­ä­lyä jär­ke­väs­ti. Sys­tee­mi­bio­lo­gia voi olla myös yksi teko­ä­lys­tä hyö­ty­vä ala. 

        Toi­sek­si lai­tan ihmi­sen tun­ne­ti­laan, vireystasoon,ärsytyskynnykseen ja välit­tö­miin tun­ne­reak­tioi­hin perus­tu­van toi­min­nan ennus­ta­mi­nen ja sii­hen rea­goin­nin. Se on hel­pom­paa kuin moni­mut­kais­ten har­kin­taa vaa­ti­vien pää­tös­ten mal­lin­ta­mi­nen. Se on tulos­sa myös reaa­li­maa­il­maan ja pal­ve­lu­jen automatisointiin. 

        Usein esi­te­tään idyl­li­nen ennus­tee urbaa­nis­ta pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­ta, per­so­noi­duis­ta pal­ve­luis­ta ja pal­ve­lu­kon­tak­teis­ta jois­sa edel­leen riit­tää töi­tä –“ihmis­kon­tak­tia ei kor­vaa mikään”. Ihmis­kon­tak­tin parem­muus muu­ta­man minuu­tin inte­rak­tiois­sa kan­nat­taa kysee­na­lais­taa. On mah­dol­lis­ta että teko­ä­ly tason auto­maa­tio leik­kaa pal­ve­luam­mat­te­ja yhtä nopeas­ti tai nopeam­min kuin teol­li­suu­den ammat­te­ja. Teko­ä­ly­as­sis­tent­ti voi olla vält­tä­mät­tö­myys yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta monel­la alal­la aivan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Ske­naa­rio voi vai­kut­taa juu­ri nyt epä­to­den­nä­köi­sel­tä, kos­ka ole­mas­sa ole­vat assis­ten­tit ovat usein ärsyt­tä­viä ja köm­pe­löi­tä, mut­ta uskon että 5–10 vuo­den sisäl­lä tulee tapah­tu­maan mer­kit­tä­vä muutos.

      2. N/A:
        Teko­ä­ly­as­sis­tent­ti voi olla vält­tä­mät­tö­myys yri­tyk­sen kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta monel­la alal­la aivan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa. Ske­naa­rio voi vai­kut­taa juu­ri nyt epä­to­den­nä­köi­sel­tä, kos­ka ole­mas­sa ole­vat assis­ten­tit ovat usein ärsyt­tä­viä ja köm­pe­löi­tä, mut­ta uskon että 5–10 vuo­den sisäl­lä tulee tapah­tu­maan mer­kit­tä­vä muutos. 

        Täl­lai­sia asiak­kai­den puhei­ta, sano­ja, ilmei­tä, äänen­sä­vy­jä yms. tar­pei­ta ana­ly­soi­via sovel­luk­sia kehi­te­tään jo. GDPR vähän hidas­ti asi­aa, mut­ta tie­dän että täl­lai­sia kehi­te­tään asia­kas­pal­ve­li­joi­den avuk­si, tehos­ta­mi­sek­si ja kor­vaa­mi­sek­si monil­la aloilla.

        Jos soi­tat esi­mer­kik­si pan­kin puhe­lin­pal­ve­luun, jos­sa tode­taan että puhe­lu tal­len­ne­taan asia­kas­pal­ve­lun laa­dun paran­ta­mi­sek­si, aika var­mas­ti tätä puhe­lu­ää­ni­tet­tä käy­te­tään myös teko­ä­ly­avus­ta­jan opet­ta­mi­seen. Applen Home­Pod ja Googlen puhet­ta tun­nis­ta­va koti­kai­u­tin anta­vat esi­ma­kua sii­tä mitä on tulos­sa. Pian ihmi­set tot­tu­vat jut­te­le­maan ja asioi­maan teko­ä­ly­jen kanssa.

        Jot­kut voi­vat pian pitää teko­ä­ly­jä mie­len­kiin­toi­sem­pi­na kes­kus­te­lu­kump­pa­nei­na kuin suu­rin­ta osaa ihmisistä.

  2. Jo tähä­nas­ti­sen tie­to­tek­nii­kan hyö­dyn­tä­mi­ses­sä on tör­mät­ty ongel­maan, että ihmis­ten työ­tä mita­taan pää­sään­töi­ses­ti aika­pe­rus­tei­ses­ti. Uusia, työ­tä tehos­ta­via mene­tel­miä ei sik­si vält­tä­mät­tä halu­ta kovin innok­kaas­ti ottaa käyt­töön, kos­ka esim. yri­tyk­set eivät hel­pos­ti pys­ty las­kut­ta­maan asiak­kail­taan tie­to­tek­niik­kaan teh­ty­jä inves­toin­te­ja, kos­ka las­ku­tus perus­tuu ihmis­ten teke­miin työ­tun­tei­hin. Kysees­sä on toki siir­ty­mä­vai­heen pul­ma, eli kun yksi tai muu­ta­ma toi­mi­ja jos­sain vai­hees­sa tehos­ta­vat toi­min­taan­sa, mui­den pitää seu­ra­ta peräs­sä. Hin­noit­te­lu­mal­lien pitää kui­ten­kin sil­loin muut­tua, mikä voi olla ras­kas prosessi.

  3. Minä tilaan heti 7 oike­aa lot­to­nu­me­roa teko­ä­lyl­tä kun sel­lai­nen on saa­ta­vil­la. Tai­taa kui­ten­kin vie­lä olla niin, että teko­ä­ly­so­vel­luk­sen jär­jen antaa ihmi­nen ohjel­mis­to­suun­nit­te­li­jan muodossa.

  4. Kou­lu­tus­ta­so on tosi­aan olen­nai­nen jut­tu, mut­ta kiin­nos­tai­si tie­tää, mitä ajat­te­let kou­lu­tuk­sen pola­ri­soi­tu­mi­ses­ta — siis sekä koko väes­tön osal­ta että kou­lus­sa pär­jää­mi­sen osal­ta. Näh­däk­se­ni suu­rin ongel­ma on esim sii­nä, että Suo­mes­sa on OECD-mai­den suu­rin tasoe­ro tyt­tö­jen ja poi­kien välillä.

    Kou­lu­tuk­sen mää­rä ei ole mie­les­tä­ni kovin kiin­nos­ta­va aihe. Pal­jon polt­ta­vam­pi jut­tu on se, että saa­tai­siin hei­koim­min menes­ty­vät uusil­le uril­le. Mikä voi­si olla toi­mi­va tapa kehit­tää tätä? Työn osaa­mis­vaa­ti­mus­ten kohoa­mi­nen on nuo­ril­la kyl­lä tie­dos­sa — ja se hei­jas­tuu suo­raan moti­vaa­tioon. Täl­lä haa­vaa eläm­me yhteis­kun­nas­sa, jos­sa huo­not edel­ly­tyk­set näyt­tä­vät tap­pa­van moti­vaa­tion. Sosi­aa­lis­ta nousua tapah­tuu vähem­män kuin ennen.

    1. Alek­sis Salus­jär­vi:
      Pal­jon polt­ta­vam­pi jut­tu on se, että saa­tai­siin hei­koim­min menes­ty­vät uusil­le urille. 

      Kai­kis­ta ei ole kou­lut­tau­tu­maan kog­ni­tii­vi­ses­ti vaa­ti­viin töi­hin. Tar­vi­taan käy­tän­nön­lä­hei­siä “duu­na­ri­töi­tä” ja teke­mäl­lä oppi­mis­ta, ml. mestari–kisälli-koulutusta. Täl­lai­sis­sa töis­sä palk­ka saat­taa ja saa olla ver­rat­tain pie­ni, työn tuot­ta­vuut­ta vas­taa­va, kun­han poh­jal­la on riit­tä­vä perustulo.

      1. Puo­let joka ikä­luo­kas­ta valit­see amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen, jota ollaan ala­ti uudis­tet­tu käy­tän­nöl­li­sem­mäk­si — se ei kui­ten­kaan toi­mi. Amis­re­for­mi on mel­koi­nen kupla. Osmol­la on vank­ka luot­ta­mus kou­lu­tuk­seen, min­kä kyl­lä jaan, mut­ta kou­lu­tus toi­mii vain jos kou­lu­tet­ta­va on motivoitunut. 

        Kou­lu­tuk­sen mää­räl­li­nen lisää­mi­nen ei vas­taa isom­paan ongel­maan, joka on oppi­mis­tu­los­ten pola­ri­soi­tu­mi­nen. Mä vie­tän näi­den huo­nos­ti kou­lus­sa pär­jää­vien kans­sa eri pro­jek­teis­sa aikaa mel­ko pal­jon, ja vika on enim­mäk­seen sii­nä, että tämän poru­kan osaa­mis­ta ja kapa­si­teet­tia ei saa­da val­jas­tet­tua oikein. Se jää tun­nis­ta­mat­ta. Sen seu­rauk­se­na meil­lä on mam­mut­ti­mai­ses­ti kas­va­va ongel­ma syr­jäy­ty­vis­tä nuorista.

  5. Väes­tön kou­lu­tus­ta­son mer­kit­tä­vä nos­to tör­män­nee ainek­seen: Olem­me jo nyt ylit­tä­neet rajan, jos­sa kaik­kien kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kog­ni­tii­vi­set kyvyt eivät rii­tä kor­kea­kou­lu­tut­kin­toa edel­lyt­tä­viin tehtäviin. 

    Kor­kea­kou­luis­ta val­mis­tu­neis­ta huo­mat­ta­vaa osaa ei oli­si pitä­nyt edes hyväk­syä sisään. Tasos­ta on kui­ten­kin tin­git­ty mää­rän hyväk­si ‑onhan se hie­noa kun yhä suu­rem­pi osa ikä­luo­kas­ta korkeakoulutetaan.

    Taka­vuo­si­na oli tavoit­tee­na kor­kea­kou­lut­taa jopa 70 % ikä­luo­kas­ta. Se oli­si tar­koit­ta­nut, että kor­kea­kou­lus­ta oli­si pitä­nyt pys­tyä val­mis­tu­maan n 85–90 älyk­kyys­osa­mää­räl­lä (30 keskihajonnalla). 

    Ehkä kou­lu­tus­ta­son nos­toa hai­kail­taes­sa kan­nat­taa pitää mie­les­sä, että noin puo­let väes­tös­tä on kui­ten­kin kes­ki­mää­räis­tä tyhmempiä.

    1. Jut­te­lin juu­ri tek­nil­li­ses­sä yli­opis­tos­sa työs­ken­te­le­vän äiti­ni kans­sa joka valit­te­li, että prof­fien ja dosent­tien kans­sa kes­kus­te­lus­sa tulee tois­tu­vas­ti esil­le se, että rimo­ja on las­ket­ta­va jat­ku­vas­ti. Oppi­la­sai­nes ei yksin­ker­tai­ses­ti pää­se läpi niis­tä 15v sit­ten pide­tyis­tä kokeis­ta ja las­ku­har­joi­tuk­sis­ta tek­ni­sel­lä puo­lel­la. Kent­tä­teo­riat, sää­tö­tek­niik­kat, matik­ka jne. Osit­tias­dif­fik­siä ja vai­keam­pia 3d-inte­graa­le­ja kysy­tään enää sii­nä mää­rin, että saa­daan ero­tel­tua par­haat oppi­laat toi­sis­taan, läpi pää­syyn nii­tä ei enää tar­vit­se, kuten 15–20v sitten.

      Lää­kis, oikis, kaup­pa­kor­keat jne. Imu­roi­vat pal­jon fik­su­ja ihmi­siä ja insi­nöö­ri­tie­tei­siin riit­tää vain rajal­li­ses­ti nii­tä päte­vim­piä. Kun kui­ten­kin insi­nöö­reis­tä on jat­ku­vas­ti pulaa, niin kou­lu­tus­mää­riä ei ole las­ket­tu, vasn rimo­ja las­ket­tu jot­ta pie­nem­mis­tä ikä­luo­kis­ta saa­daan sama mää­rä valmistuneita.

      Jos emme ala ÄO-tes­teil­lä rek­ry­toi­da ihmi­siä ulko­mail­ta suo­ma­lai­siin kou­lui­hin, niin kovim­man tason ihmis­ten mää­rä sen­kun jat­kaa las­ku­aan, eikä mikään pää­tös Arka­dian­mäel­tä voi muut­taa tätä.

      En myös­kään usko johon­kin ylhääl­tä mää­rät­tyyn aikuis­kou­luuk­seen. Tie­däm­me jo entuu­des­taan, että kou­luo­pe­tus ei monel­le toi­mi, joten isol­le osal­le väes­tös­tä on tur­ha vetää jotain luen­to­sul­kei­sia. Muu­ten­kin jos moti­vaa­tio oppi­mi­seen on mitä­tön­tä, niin min­käs teet?

      Voi­si­ko AY-lii­ke hyväk­syä pal­kan­ko­ro­tus­ten sijaan kou­lu­tuk­sen ja onnis­tu­neil­le bonuk­sen? Työn­te­ki­jä saa vali­ta itse jon­kun oppi­mis­ta­voit­teen työ­nan­ta­jan tar­joa­mis­ta vaih­toeh­dois­ta, sekä 35h aikaa opis­ke­luun ja lopus­sa tentitään/testataan osaa­mi­nen. Oppi­neet saa­vat vii­kon pal­kan bonusta?

    2. Olet pit­käl­ti oikeas­sa, mut­ta Ode ehdot­taa kui­ten­kin osaa­mi­sen päi­vit­tä­mis­tä sään­nöl­li­sil­lä pika­kou­lu­tuk­sil­la, jol­loin ei ole kyse kou­lu­tus­ta­son nos­tos­ta kor­kea­kou­lu­tuk­sen painottamiseksi. 

      Aikuis­kou­lu­tuk­sen lisää­mi­sen tuli­si muu­toin­kin olla tavoit­tee­na, jot­ta yhä useam­pi ihmi­nen saa­tai­siin kou­lu­tet­tua uusiin teh­tä­viin työ­elä­män vaa­ti­mus­ten nopeas­ti muut­tues­sa. Teko­ä­ly riit­tä­vän pit­käl­le kehit­tyes­sään saat­taa ava­ta joil­le­kin aloil­le myös ei-aka­tee­mis­ta osaa­mis­ta vaa­ti­via (AMK-insi­nöö­ri-/sai­raan­hoi­ta­ja­ta­son) työ­paik­ko­ja, sil­lä teko­ä­ly osaa teh­dä vaa­ti­vim­man ana­lyy­sin sekä toi­min­ta­suo­si­tuk­set, jol­loin sys­tee­min käyttäjän/järjestelmänvalvojan ei tar­vit­se hal­li­ta alaa aina­kaan niin laa­jas­ti. Myös teko­ä­lyä käyt­tä­vien lait­tei­den ja konei­den huoltaminen/puhdistaminen vaa­tii työvoimaa. 

      Mie­les­tä­ni aikuis­kou­lu­tuk­sen saa­vu­tet­ta­vuut­ta tuli­si enti­ses­tään paran­taa muun muas­sa pois­ta­mal­la koko­naan avoi­men yli­opis­ton mak­sut sekä perus­ta­mal­la koko Suo­men kat­ta­va net­ti­kou­lu­tus­por­taa­li, joka teki­si yhteis­työ­tä yli­opis­to­jen, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja ammat­tiop­pi­lai­tos­ten kans­sa tar­joa­mal­la moni­puo­li­ses­ti kurs­se­ja sekä tut­kin­to­ja. Tuli­si rää­tä­löi­dä myös kai­kil­le aikuis­kou­lu­tusas­teil­le kom­pak­te­ja mini­tut­kin­to­ja, joi­hin voi­si hakea hyvi­tyk­siä näy­töil­la ja jo han­ki­tuil­la koulutuksilla. 

      P.S. Työk­kä­rin työ­har­joit­te­lus­sa val­tion viras­tos­sa työs­ken­nel­lyt kave­ri­ni kau­his­te­li sitä, kuin­ka teho­ton­ta oli monien työn­te­ki­jöi­den tie­to­ko­neen­käyt­tö. Hyväl­lä aikuis­kou­lu­tuk­ses­sa moi­seen tehot­to­muu­teen voi­tai­siin puut­tua halvalla.

  6. Kuka kou­lut­taa kou­lut­ta­jat? Monen kou­lu­tusor­ga­ni­saa­tion ongel­ma­na ovat vähe­ne­vät resurs­sit ja ikään­ty­vät, muu­tos­ha­lut­to­mat kou­lut­ta­jat, jot­ka luu­le­vat osaa­van­sa mut­ta ovat pudon­neet oman alan­sa kär­ryil­tä jo vuo­si­kausia sit­ten. Tuo ei ole oma mie­li­pi­tee­ni, vaan muu­ta­mien kou­lu­tusor­ga­ni­saa­tion hal­lin­nos­sa työs­ken­te­le­vien hen­ki­löi­den näkemys.

    Omal­la alal­la­ni (IT, koneop­pi­mi­nen) osaa­mi­nen syn­tyy teke­mäl­lä ja kol­le­goi­den kans­sa kes­kus­te­le­mal­la. Jos halu­aa apua tai kovem­paa osaa­mis­ta, täy­tyy kysyä Googlel­ta / Mic­ro­sof­til­ta / Amazo­nil­ta tai vas­taa­vil­ta, ja useam­min noil­ta suu­ril­ta saa työ­tar­jouk­sia kuin vas­tauk­sia kysymyksiin.

    ”Teko­ä­lyä” kehi­te­tään rat­kai­se­maan ihmis­ten ja yhteis­kun­tien ongel­mia. Aina­kin niis­sä pro­jek­teis­sa joi­ta itse teen. Jos pola­ri­saa­tios­ta ja osaa­mis­vi­nou­mas­ta tulee kes­kei­nen ongel­ma, sii­hen suun­na­taan resurs­se­ja ja yri­te­tään kek­siä ratkaisuja.

    Täl­lä het­kel­lä ”teko­ä­ly” pro­jek­teis­sa tun­tuu ole­van tren­di­nä ylei­sen data-infra­struk­tuu­rin raken­ta­mi­nen ja asioi­den teke­mi­nen hel­pom­mak­si ihmi­sil­le. Itse käy­tin inter­net­tiä jo 90-luvun alku­puo­lel­la ja mobii­li-inter­net­tiä 90-luvun lop­pu­puo­lel­la. Monien mui­den mie­les­tä inter­net oli tuol­loin jotain sala­tie­det­tä ja nört­tien puu­haa, jopa vaa­ral­lis­ta kun siel­lä inter­ne­tis­sä myy­tiin lähin­nä huu­mei­ta ja lap­si­por­noa. Vii­meis­tään ipho­ne (ja google yms) toi sit­ten mobii­lin inter­ne­tin kaikille.

    ”Teko­ä­lyn” kans­sa tulee käy­mään samoin. Nyt näh­dään uhkia kaik­kial­la, 5 vuo­den kulut­tua digi­taa­li­set työ­ka­lut kehit­ty­vät enem­män kaik­kia hyö­dyn­tä­vik­si, ja n. 10 vuo­den kulut­tua työ­ka­lut ja ‑lait­teet osaa­vat ohja­ta teke­mään eri­lai­sia asioi­ta. Pää­tös­val­ta säi­lyy edel­leen taval­li­sil­la työ­läi­sil­lä, mut­ta ehkä­pä sen Sari Sai­raan­hoi­ta­jan tai Riku Raken­ta­jan ymmär­rys koko­nai­suu­des­ta ja tehok­kuus para­nee, kun mah­dol­li­set teh­tä­vät, syyt ja seu­rauk­set avau­tu­vat ja ryt­mit­ty­vät parem­min. 20 vuo­den kulut­tua muis­tel­laan nykyis­tä työ­elä­mää ilman ”teko­ä­lyä” yhtä antiik­ki­se­na, kuin nyky­ään 90-luvun alun pank­ki­maa­il­maa lan­ka­pu­he­li­mi­neen ja pape­ri­si­ne tilikirjoineen.

  7. Eikö pri­mää­ri tar­koi­tus ole tuot­taa enem­män tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta, ei työl­lis­tää. Toi­se­na asia­na on hyvä että kaik­ki kyke­ne­vät osal­lis­tu­vat töihinkin.
    Kehi­tyk­sen hie­man aikai­sem­pia merk­ki­paa­lu­ja oli­vat pai­no­ko­ne ja keh­ruu­ko­ne. Pitäi­si­kö nois­ta luo­pua ja alkaa kopioi­da kir­jo­ja käsin. Muis­taak­se­ni vihai­set työ­läi­set rik­koi­vat keruu­jen­nyn, mut­ta ei se aut­ta­nut. Suo­men kan­nal­ta tär­keä kek­sin­tö oli rau­ta-aura. savi­sil­la pel­loil­la ei puu­au­ra ei oikein kes­tä­nyt, jou­dut­tiin kaskeamaan.
    Olen seu­ran­nut etä­nä koto­na­ni muu­to­man USAn yli­opis­ton kus­sin, ope­tuk­seen uusi tek­no­lo­gia sopii mainiosti.

  8. Englan­nin kes­kus­pan­kin hen­ki­lös­tön “Bank Undeground” blo­gin vii­mei­sim­mäs­sä artik­ke­lis­sa poh­di­taan tuot­ta­vuu­den las­kua talous­krii­sin jäl­keen ja automaatiota. 

    Jutus­sa on myös hyvä tuot­ta­vuus­idea. Jos halu­taan pal­ve­lusek­to­rin tuot­ta­vuut­ta nopeas­ti ylös, itse­pal­ve­lu­kal­ja ravin­to­lois­sa on nopea ja help­po kons­ti: self-ser­ve 16-tap ‘beer wall’. Rivi kal­ja­ha­no­ja joi­den vie­res­sä kort­ti­mak­suau­to­maa­tit nos­tai­si ravin­to­la-alan työn tuot­ta­vuu­den ker­ral­la ylös. Tämä on idea jon­ka polii­ti­kot voi­si­vat toteut­taa eikä se vaa­di pal­jon koulutusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.