Pilvenpiirtäjiä Helsinkiin?

Helsin­gin kaupunkiym­päristölau­takun­ta kävi Toron­tossa tutus­tu­mas­sa kanadalaiseen kaupunkisuunnitteluun.

Toron­tossa kuten jok­seenkin kaikkial­la, yhä suurem­pi osa asukkaista halu­aa asua keskus­tan tun­tu­mas­sa, urbaanien palvelu­jen äärel­lä ja käve­ly- tai ratikka­matkan päässä työpaikoistaan.

Väljästi kaavoite­tu­il­la alueil­la on omat hyvät puolen­sa, mut­ta niiden huono puoli on, että väljä kaavoitus tietää vähän asukkai­ta ja se taas tietää köy­hää kaupunkikult­tuuria. Ei kahviloi­ta, ei taide­gal­le­ri­oi­ta ei tapah­tu­mia ja huonot joukkoli­iken­ney­htey­det.  Elävä kaupun­ki ja väljä asum­i­nen ovat ris­tiri­itaisia tavoit­tei­ta. Aiem­paa use­ampi val­it­see tiivi­isti kaavoite­tun alueen, jon­ka kor­vauk­sek­si saa urbaanin elämän­muodon edut. Kaik­ki eivät näin ajat­tele eikä edes enem­mistö — onnek­si, kos­ka keskus­ta-asum­ista on tar­jol­la rajoitet­tu määrä.

Jot­ta tiivi­iseen kaupunki­in pää­si­sivät kaik­ki ne, jot­ka sitä halu­a­vat, tarvit­taisi­in kan­takaupungis­sa lisää asun­to­ja ainakin sadalle tuhan­nelle asukkaalle.

Toron­tossa sata­ma- ja logis­ti­ik­ka-alueil­ta on vapau­tunut tilaa niin kuin meil­läkin, mut­ta tämä ei riitä alku­unkaan tyy­dyt­tämään keskus­ta-asumisen kysyn­tää. Toron­tossa vas­taus on rak­en­taa ylöspäin. Van­ho­ja matalia raken­nuk­sia pure­taan monikym­menker­roksis­ten asuin­tornien tieltä.

Pitäisikö Helsingis­säkin sal­lia pil­ven­pi­irtäjien rak­en­t­a­mi­nen, vaik­ka se merk­i­t­y­sisikin, että Tuomiokirkko jäisi niiden varjoon?

== = =

Voi kuu­lostaa yllät­tävältä, mut­ta korkeat tor­nit eivät tuo olen­nais­es­ti lisää asun­to­ja, elleivät ne ole todel­la korkei­ta. Umpiko­rt­telit tuo­vat neliök­ilo­metrille suun­nilleen yhtä paljon asukkai­ta, jos ne on raken­net­tu tehokkaasti niin kuin Kru­u­nun­haas­sa tai Jugend-Kata­janokalla. Tor­nit tarvit­se­vat ympärilleen tilaa. Toki umpuko­rt­teli­in voi rak­en­taa nurkki­in korkeampia torne­ja, jol­loin saadaan yhdis­te­tyk­si molem­pi­en ratkaisu­jen edut.

Helsin­gin uusil­la alueil­la, vaikka­pa Jätkäsaa­res­sa, ei ole päästy Kata­janokan tehokkuuk­si­in, kos­ka vaa­dit­tua määrää autopaikko­ja ei saisi mah­tu­maan mihinkään. Sata vuot­ta sit­ten täl­laisia rajoit­tei­ta ei ollut. Ihan kivasti asun­not kuitenkin menevät kau­pak­si, vaik­ka autopaikko­ja ei olekaan.

Umpiko­rt­teli on hyvä malli keskus­ta-asumiselle — eri­tyis­es­ti, jos kort­telin sisälle jäävää piha toteutetaan yht­enäisenä puis­tona ilman tont­tien välisiä aito­ja. Talot suo­jaa­vat liiken­teen melul­ta ja ‑saastei­ta eivätkä pikku­lapset karkaile pihoil­ta kadulle.

Tornien sijas­ta urbaa­nia Helsinkiä pitäisi laa­jen­taa tiivi­inä umpiko­rt­te­likaupunk­i­na ja tyy­tyä 5–8 ‑ker­roksisi­in taloi­hin. Joitakin torne­jakin mah­tuu, kuten Kalasa­ta­mas­sa nyt tehdäänkin.

Ongel­mana vain on, että kan­takaupun­ki on ympäröi­ty tehot­tomasti kaavoite­tul­la esikaupunkialueel­la.  Ne pitäisi purkaa vai­heit­tain pois ja kaavoit­taa kolme ker­taa tehokkaam­min, mut­ta täl­laista on demokra­ti­as­sa vaikea toteut­taa. Ehkä siis sit­tenkin torneja?

= = = =

Raken­nuskus­tan­nuk­set ovat torneis­sa huo­mat­tavasti suurem­mat kuin mata­lam­mis­sa talois­sa. Tarvi­taan esimerkik­si tur­val­lisu­ussy­istä kahdet raput ja rak­en­t­a­mi­nen on muutenkin vaa­ti­vam­paa. Sik­si torneista ei saa kan­nat­tavia kuin siel­lä, mis­sä asun­to­jen osta­jat ovat valmi­ita mak­samaan korkei­ta neliöhin­to­ja. Lähiöis­sä korkean asumisen vasti­neek­si ei saa kan­takaupun­gin etu­ja eikä korkea rak­en­t­a­mi­nen tun­nu muutenkaan järkevältä, kos­ka tilas­ta ei ole puutetta.

Espoon Keilaniemeen kuitenkin suun­nitel­laan 40-ker­roksisia asuin­torne­ja. Suh­tau­tu­vat siis opti­mistis­es­ti alueen vetovoimaan. Opti­misti­nen on myös Paulig Oy, joka rak­en­taa Vuosaa­reen 26-ker­roksista asuintaloa.

Urbaa­nia elämää ei syn­nytä rak­en­ta­mal­la yksi kort­teli tiivi­isti. Tarvi­taan kilo­metrin säteelle kym­meniä­tuhan­sia asukkai­ta tai työpaikkoja.

Lähiöitäkin pitäisi tiivistää, mut­ta asukkaat panevat kovasti vas­taan. Tiivistämi­nen kuitenkin nos­taa asun­to­jen arvoa. Parem­mat palve­lut ja parem­mat joukkoli­iken­ney­htey­det nimittäin.

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Arvopaperi-lehdässä

 

 

 

47 vastausta artikkeliin “Pilvenpiirtäjiä Helsinkiin?”

  1. Talot suo­jaa­vat liiken­teen melul­ta ja ‑saastei­ta eivätkä pikku­lapset karkaile pihoil­ta kadulle.

    Toisaal­ta umpiko­rt­teli ei suo­jaa sisäpi­hal­la leikkivien las­ten huu­doil­ta ja kil­jahteluil­ta. Kort­te­likuilus­sa tuol­laiset äänet kaiku­vat aika hyvin sisälle asun­toi­hin. Eri ihmiset toki sietää melua erilailla.

    1. Nykyaikaiset ikku­nat + lasitet­tu parveke on yhdis­telmä jon­ka jäl­keen sisäpi­hal­ta ei kyl­lä kuu­lu oikeas­t­aan yhtään mitään sisälle asti .

    2. Sam­po Smolan­der: Toisaal­ta umpiko­rt­teli ei suo­jaa sisäpi­hal­la leikkivien las­ten huu­doil­ta ja kil­jahteluil­ta. Kort­te­likuilus­sa tuol­laiset äänet kaiku­vat aika hyvin sisälle asun­toi­hin. Eri ihmiset toki sietää melua erilailla. 

      Nyky­isil­lä raken­nus­määräyk­sil­lä äänien pitäisi kuitenkin jäädä aika lail­la pihalle. Mei­dän poi­ka kaverei­deen on aika kova mekas­ta­maan, mut­ta jos halu­aa olla kar­tal­la siitä mitä pihal­la oikeasti tapah­tuu, joutuu pitämään ikku­naa auki. 

      Moot­toripyörät ja mopot sekä kaa­hail­e­vat autot ovat niitä varsi­naisia kaiken läpi tunke­via melusaas­teen aiheut­ta­jia, eivätkä nekään häir­it­sisi jos niil­lä vain ajet­taisi­in eikä räl­lät­täisi. Hana poh­jas­sa aja­va motoristi saat­taa herät­tää jopa puolen kilo­metrin päässä tiestä (nim­imerkil­lä “opin vihaa­maan motoris­te­ja jo 80-luvulla”).

      Pihan meteli aiheut­taa ongelmia uusis­sa ker­rostalois­sa lähin­nä sik­si, että niihin tuke­htuu ellei pidä ikkunoi­ta auki. Eli se varsi­nainen ongel­ma on sil­loin liian kuumat asun­not, ei pihal­la leikkivät lapset.

      Ok, myön­netään että leikkivä lap­si­lau­ma kyl­lä pilaa parvek­keel­la istu­misen rauhan.

      (tässä kai kuitenkin puhut­ti­in uusista taloista, van­hois­sa tilanne on tietenkin äänen­vaimen­nuk­sen osalta ihan eri)

    3. Sam­po Smolan­der: Toisaal­ta umpiko­rt­teli ei suo­jaa sisäpi­hal­la leikkivien las­ten huu­doil­ta ja kil­jahteluil­ta. Kort­te­likuilus­sa tuol­laiset äänet kaiku­vat aika hyvin sisälle asun­toi­hin. Eri ihmiset toki sietää melua erilailla.

      Ihmi­nen, joka halu­aa elää hil­jaisu­udessa, kuu­luu johonkin muualle kuin Helsinki­in. Jos Nur­mi­järvi ei riitä, niin Kain­u­us­sa, Lapis­sa ja Turun saaris­tossa on lukuisia hyviä vaihtoehtoja.

  2. Korkei­ta ja kapei­ta pil­ven­pi­irtäjiä nousee suureen osaan mail­man metropole­ja. Ovat aina kovan rahan asun­to­tuotan­toa. Her­ne­saa­reen ja Koivusaa­reen saisi mah­tu­maan usei­ta 50–90 ker­roksisia eikä pitäisi häir­itä ketään. Silmä tot­tuu korkeisi­in taloi­hin päivis­sä ja huoneis­tot käyvät hyvin kau­pak­si uute­na ja käytet­tynä. Autot ja huoltoli­ikenne maan alle kuten Oslon Aker Bruggessä. Lähempänä keskus­taakin olisi tont­tia ja jos pil­ven­pi­irtäjän sijoit­taisi vähän sisen­net­tynä, voisi käveli­jälle näkyvä katuku­va säi­lyä yht­enäisenä. Syd­neyssä on hyviä esimerkkejä.
    Aloit­taisin Espoon tyyli­in korkean rak­en­tamisen val­it­se­mal­la jonkin keskeisen alueen korkean rak­en­tamisen alueek­si ja sit­ten sijoit­ta­mal­la use­ampia korkei­ta talo­ja sinne takaa­maan hyvät lähipalve­lut. Malmön Tor­so on jäänyt irral­lisek­si eikä ole houkutel­lut sijoit­ta­jia riittävästi.

    1. Pete:
      Korkei­ta ja kapei­ta pil­ven­pi­irtäjiä nousee suureen osaan mail­man metropole­ja. Ovat aina kovan rahan asun­to­tuotan­toa. Her­ne­saa­reen ja Koivusaa­reen saisi mah­tu­maan usei­ta 50–90 ker­roksisia eikä pitäisi häir­itä ketään… 

      Saarien maapo­h­ja ei vält­tämät­tä ole riit­tävän hyvää tornirakentamiseen. 

      Pete:
      Silmä tot­tuu korkeisi­in taloi­hin päivis­sä ja huoneis­tot käyvät hyvin kau­pak­si uute­na ja käytet­tynä. Autot ja huoltoli­ikenne maan alle kuten Oslon Aker Bruggessä… 

      Tuo olisi ollut mah­dol­lista tehdä hal­val­la Jätkäsaa­reen, mut­ta piti tehdä sumppu.

  3. Tor­nit tarvit­se­vat ympärilleen tilaa. 

    Omi­tu­ista. Kyl­lä min­un mielestäni vaikka­pa Man­hat­tanil­la on jotenkin onnis­tut­tu rak­en­ta­maan torne­ja ilman että ympärille on sen kum­mem­paa tilaa tarvittu. 

    Ja siltä var­al­ta että joku vas­taa että pohjoisen sijain­nin aiheut­ta­ma var­jos­tus, voi käy­dä vilkaise­mas­sa vaik­ka Oslon rautatiease­man viereen raken­net­tu­ja liik­er­aken­nuk­sia, jot­ka nyt ovat aika tiivi­isti raken­net­tu­ja ja toista kym­men­tä ker­rosta korkei­ta. No, kaipa se sit­ten on jonkun­lainen kansakun­nan var­al­lisu­u­den merk­ki kun tääl­lä on vas­taavas­sa paikas­sa varaa huka­ta tont­ti­maa­ta rak­en­ta­mal­la puo­let mata­lam­paa toimitilarakennusta.

    1. tcrown: Omi­tu­ista. Kyl­lä min­un mielestäni vaikka­pa Man­hat­tanil­la on jotenkin onnis­tut­tu rak­en­ta­maan torne­ja ilman että ympärille on sen kum­mem­paa tilaa tarvittu. 

      Man­hat­tanil­la ei ole voimas­sa helsinkiläiset parkki­nor­mit, eikä varsinkaan ollut sil­loin, kun siel­lä aikanaan ruvet­ti­in torne­ja tekemään. Täl­läkin het­kel­lä mil­jardöörien tikkukapei­ta asuin­torne­ja tehdään parhail­la paikoil­la jopa täysin ilman autopaikko­ja. Asu­jaimis­tol­la on mak­sukykyä hom­ma­ta autopaikat ja var­maan kul­jet­ta­jatkin muualta.

      Man­hat­tanil­la ei myöskään ole suo­ma­laista val­okul­manormia — sijain­ti on samal­la lev­eysas­teel­la Madridin kanssa. Var­jos­tuk­sen vält­tämisek­si ylem­pi­en ker­rosten sisään vetämi­nen on usein ollut Man­hat­tanil­la korkean rak­en­tamisen ehtona, mikä aikanaan tuot­ti tyyp­il­lisen ilmeen kaupunkiku­vaan. Monin paikoin katukuilut kyl­lä ovat todel­la varjoisia.

  4. “Sik­si torneista ei saa kan­nat­tavia kuin siel­lä, mis­sä asun­to­jen osta­jat ovat valmi­ita mak­samaan korkei­ta neliöhintoja.”

    Kai korkeampi­en ker­rosten näköalas­takin ollaan valmi­ita mak­samaan? Jos halu­aa hulp­peaa ker­rostaloa­sum­ista suuren maail­man tyyli­in, tar­jon­taa on Helsingis­sä lop­ul­ta aika vähän. Kalli­isi­in kämp­pi­in on selvästi varaa, mut­ta kysyn­tää var­maan muullekin kuin jugend-luukuille tai Wes­t­endin omakoti­taloille. Onko tämä riit­tävä syy sal­lia tornien rak­en­t­a­mi­nen on toki toinen juttu.

  5. Kan­nat­taisi heit­tää pal­lo (ja porkkana) lähiöi­den taloy­htiöille. Omas­sa taloy­htiössämme Kehä I vyöhyk­keel­lä mietimme täy­den­nys­rak­en­tamista, mut­ta autopaikko­jen lisäämi­nen on alueel­la han­kalaa. Jos taloy­htiöil­lä olisi porkkana täy­den­tää itseään tiivi­im­mäk­si, mak­saisi se myös niiden raken­nusten ylläpi­toku­lut. Näin tiivistymi­nen tapah­tu­isi enem­män “luon­nos­taan”, eikä ylhäältä tule­vana kaavoituksena.

    1. Niin se menee:
      Kan­nat­taisi heit­tää pal­lo (ja porkkana) lähiöi­den taloy­htiöille. Omas­sa taloy­htiössämme Kehä I vyöhyk­keel­lä mietimme täydennysrakentamista…

      Raken­nusteknis­es­ti noista pääosa on täysin valmista Catepil­lar­ille. Kaavo­ja ei myöskään voi tiivistää järkevästi. Ain­oa johtopäätös on laa­tia uusi kaa­va ja rak­en­taa uud­is­raken­nuk­set sitä mukaan kun van­hat hävitetään.

  6. Suomen bulkki­raken­nusy­htiöile ei tule antaa mah­dol­lisu­ut­ta pila­ta Helsinkiä enää yhtään. Ei tänne raken­neta mitään hyvien arkkite­hti­h­tien parem­pia yritelmiä, vaan suo­ma­lais­ten bulkkipi­irtäjien venytet­tyjä lähiök­er­rostalo­ja. Nyt kun YIT, joka Helsingis­sä on pahin bulkki­rak­en­ta­ja, söi Lem­minkäisen joka sen­tään yrit­ti jotain laadukkaam­paa kuten Som­pasaaren aloi­tusko­rt­telis­sa, niin yhä vähem­män on toivoa siitä, että tapah­tu­isi jokin arkkite­htu­urin nousukausi enää nykyään elos­sa ole­vien eli­naikana. Kos­ka talot ovat niin huono­ja ja rumia, niin kaupun­gin päät­täjien velvol­lisu­us on pitää ne ainakin matali­na jot­ta tuho rajoit­tuisi pienem­mälle alueelle. Ei tarvitse kuin kat­soa Pasi­lan tornikisan jatkoon pääs­seitä, niin huo­maa ettei kaupungilla ja raken­nusy­htiöil­lä ole mitään kun­ni­an­hi­moa tai arvos­tus­ta kaupunkia ja kaupunki­laisia kohtaan. Ennen van­haan sen­tään raken­nusmes­tar­itkin piir­sivät tupakki­askin kan­teen ihmiskat­seen kestäviä talo­ja, joi­ta sit­ten parheim­man mukaan raken­net­ti­in. Nyt arkkite­hditkin vain otta­vat ele­ment­tiku­vas­ton ja val­it­se­vat siitä laatikoilleen värin, joka on yleen­sä valkoinen, joka ei ole edes oikea väri.

    1. Antero Umpimieli:
      Suomen bulkki­raken­nusy­htiöile ei tule antaa mah­dol­lisu­ut­ta pila­ta Helsinkiä enää yhtään. Ei tänne raken­neta mitään hyvien arkkite­hti­h­tien parem­pia yritelmiä, vaan suo­ma­lais­ten bulkkipi­irtäjien venytet­tyjä lähiök­er­rostalo­ja. Nyt kun YIT, joka Helsingis­sä on pahin bulkki­rak­en­ta­ja, söi Lem­minkäisen joka sen­tään yrit­ti jotain laadukkaam­paa kuten Som­pasaaren aloi­tusko­rt­telis­sa, niin yhä vähem­män on toivoa siitä, että tapah­tu­isi jokin arkkite­htu­urin nousukausi enää nykyään elos­sa ole­vien eli­naikana. Kos­ka talot ovat niin huono­ja ja rumia, niin kaupun­gin päät­täjien velvol­lisu­us on pitää ne ainakin matali­na jot­ta tuho rajoit­tuisi pienem­mälle alueelle. Ei tarvitse kuin kat­soa Pasi­lan tornikisan jatkoon pääs­seitä, niin huo­maa ettei kaupungilla ja raken­nusy­htiöil­lä ole mitään kun­ni­an­hi­moa tai arvos­tus­ta kaupunkia ja kaupunki­laisia kohtaan. Ennen van­haan sen­tään raken­nusmes­tar­itkin piir­sivät tupakki­askin kan­teen ihmiskat­seen kestäviä talo­ja, joi­ta sit­ten parheim­man mukaan raken­net­ti­in. Nyt arkkite­hditkin vain otta­vat ele­ment­tiku­vas­ton ja val­it­se­vat siitä laatikoilleen värin, joka on yleen­sä valkoinen, joka ei ole edes oikea väri.

      Bulkki­akin tarvi­taan, mut­ta ei siinä määrin kuin nykyään, eikä enää yhtään kaavoitus­ta, joka on opti­moitu nos­tokur­jen, ei asukkaan tai toim­i­ti­lan omis­ta­jan mukaan. Kun kaavoite­taan ruu­tukaavaa ja riit­tävän pieniä tont­te­ja, use­ampi raken­nus­li­ike pääsee mukaan, eivätkä isot aluer­ak­en­ta­jat pär­jää, jollei­vat uusi konseptiaan.

  7. Kaupunkisu­un­nit­telun ihanteet ovat riip­pu­vaisia pait­si ajas­ta niin myös kaupungista. Tapanani on poike­ta Malminkar­tanon huip­ul­la mis­tä avau­tuu upea näkymä koko pääkaupunkiseudulle. Kesäi­nen vehreys kuitenkin peit­tää läh­es kaiken, viereistä Malminkar­tanoa ei juuri huo­maa, kuten ei Kan­nelmäkeäkään, Pohjois-Haa­gas­ta tule­vat esi­in jo ammoin kalli­olle pystyte­tyt Adolf Lind­forsin­tien korkeat asuin­talot. Kaukana siin­tävät Kalasa­ta­man ja Vuosaaren “pil­ven­pi­irtäjät”. — Kun Mar­tin­laak­son metro raken­net­ti­in Helsin­ki kaavoit­ti run­saasti raken­nus­maa­ta Haa­gan Las­si­laan sekä Kan­nelmäen län­siosaan ja Malminkar­tano raken­net­ti­in tyhjästä pel­lolle. Kun kyse oli keskus­tas­ta kat­soen melkein maaseudus­ta jäi tehokku­us alhaisek­si. Malminkar­tanon esiku­vana oli englan­ti­lainen maalaiskylä mikä filosofia kos­kee myös viereistä uut­ta Honka­suon aluet­ta. Hesari rapor­toi terävästi miten Honka­suo on kokon­aan jäämässä vaille palvelu­ja. Pait­si että täy­det palve­lut ovat aivan vier­essä. Jos Malminkar­tanon huip­ul­ta kat­soo Honka­suon yli näkyy muu­ta­man sadan metrin päässä Myyr­man­nin kaup­pakeskus ja koko Van­taan toinen keskus­ta Myyr­mä­ki, joka raken­net­ti­in puh­taalle pel­lolle Mar­tin­laak­son metron varaan, kuten myös Louhela ja Mar­tin­laak­so. — Toisin sanoen, se mikä Helsingille oli maalaista taka­maa­ta oli emo­pitäjälle keskus­tan paik­ka. — Toiv­ot­tavasti pyöräi­lyre­it­tien talvikun­nos­s­api­to ulot­tuu kun­tara­jan yli sil­lä 500:n metrin mat­ka Honka­suol­ta Myyr­man­ni­in vaatii autol­la 4 km:n lenkin ja tämäkin vain pitkään hark­i­tun Koru­tien linkin kautta.

    1. Honka­suol­ta on Leiriku­jal­ta suo­ra yhteys Van­taan puolen leiritielle

  8. Tuos­ta tehot­tomas­ta esikaupunkivyöhyk­keestä pää­sisi myön­tämäl­lä alueelle merkit­tävästi lisää raken­nu­soikeut­ta ilman, että kun­ta rahas­taa arvon­nousua takaisin. Eli ts. lahjo­ma­l­la alueen asukkaat.

    Ei mak­sa kuin teo­reet­tisia menetet­tyjä tulo­ja. Teo­reet­tisia sik­si, että täy­den­nys­raken­nushankkeet tuskin toteu­tu­isi­vat, jos ihmisiä ei lahjot­taisi. Ei ainakaan siinä mitas­sa kuin lahjo­ma­l­la on mah­dol­lisu­us. Kun­nal­la olisi hyvin vähän työtä ja sekin lähin­nä paper­in­pyörit­te­lyä, infra on valmi­ina. Uudet asukkaat kiit­täi­sivät asun­noista ja toki van­hatkin kaavoituslottovoitosta.

    Kyse olisi käytän­nössä saman­tyylis­es­tä ansiot­tomas­ta arpa­jais­ra­han­jaos­ta kuin kohtu­uhin­taises­sa asun­to­tuotan­nos­sa, mut­ta yksit­täisiä ihmisiä olisi hyö­tyjinä enem­män ja lisäk­si hyö­ty­isi kaupunki.

    1. Petri Folk:
      Tuos­ta tehot­tomas­ta esikaupunkivyöhyk­keestä pää­sisi myön­tämäl­lä alueelle merkit­tävästi lisää raken­nu­soikeut­ta ilman, että kun­ta rahas­taa arvon­nousua takaisin. Eli ts. lahjo­ma­l­la alueen asukkaat.

      Tai vielä parem­pi, antaa raken­nu­soikeut­ta ja kiin­teistöverot­taa raken­nu­soikeu­den kas­vat­ta­ma ton­tin arvo. Porkkanaa ja keppiä.

    2. Petri Folk: Tuos­ta tehot­tomas­ta esikaupunkivyöhyk­keestä pää­sisi myön­tämäl­lä alueelle merkit­tävästi lisää raken­nu­soikeut­ta ilman, että kun­ta rahas­taa arvon­nousua takaisin. Eli ts. lahjo­ma­l­la alueen asukkaat.

      Kun­nan kaavoitus­mak­sut ovat ongel­malli­nen asia. Jos joku omis­taa raken­nuskelpoista maa­ta niin ei kun­ta luo kaavoit­taes­saan raken­nu­s­paikkaa sinän­sä vaan toimii port­in­var­ti­jana. Kun­nan tehtävä on laa­tia yhdyskun­ta­su­un­nit­telun kannal­ta paras mah­dolli­nen kaa­va. Jos joku sit­ten sat­tuu omis­ta­maan alueen se on hyvää tuuria siinä kun perit­ty met­sä­pal­stakin. Kun­ta voi joutua kyseenalaisi­in “mafi­a­sopimuk­si­in” mak­su­ja periessään tai sit­ten rajoit­taa turhaan rak­en­tamista kytätessään mak­si­maal­ista tuottoa.

      Mihin tahansa ei pitäisi saa­da rak­en­taa. Mielestäni tulisi jopa tiuken­taa jakoa asuinaluisi­in ja mui­hin alueisi­in ja rak­en­taa asuinalueet Helsin­gin olo­suhteis­sa mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Meil­lä on liikaa raken­net­tu tien­var­sikatveisi­in sekä säi­lyt­tämisen arvoiseen maise­maan. On ikävä osoitel­la tois­t­en asumuk­sia mut­ta esimerkik­isi van­han Torp­par­in­mäen pohjois­laitaan ilmaan­tuneet käpylä­talot ovat aivan väärässä paikas­sa. Käpylä­ta­lo sopii Käpylään mut­ta ei Hal­tialan joki­var­si­maise­man met­säiseen pel­lon­re­unaan. Pel­tomaise­ma on arvokas pel­tomaise­m­ana eivätkä tuol­laiset monop­o­li­pa­likat kuu­lu siihen. Nyt näkymä ei ole sitä eikä tätä. Tosin aika ja uusi puus­to paran­ta­vat tilan­net­ta mut­ta vas­taa­va muu­tos lie tapah­tu­mas­sa Tuo­marinkylän pel­loil­la. — Esimerk­ki hyvästä maise­man­ra­jauk­ses­ta on upea pel­tonäkymä Itäväylältä West­erkul­lan vain­ioille, joi­ta rajaa taaem­pana met­säi­nen har­janne. Aivan met­sän takana ovat tehokkaasti raken­netut Mel­lun­mä­ki ja Län­simä­ki. Uusi kaa­va tietysti rikkoo tämän Van­taalle kuu­lu­van näkymän kuten näkyy uhkaa­van myös Mus­tavuoren itä­su­un­nan maise­maa. Jos sit­ten kat­so­taan, että West­erkul­la on raken­net­ta­va, niin sit­ten tehokkaasti eikä ripotellen ja mielel­lään Mus­tavuor­ta suojaten.

  9. “Raken­nuskus­tan­nuk­set ovat torneis­sa huo­mat­tavasti suurem­mat kuin mata­lam­mis­sa taloissa.”

    Mihin tämä oikein perus­tuu? Maail­mal­la on lukuisia esimerkke­jä kaupungeista (kuten vaik­ka Pietari tai kaakkois-Aasia) jois­sa on huo­mat­tavasti halvem­pi maan ja asun­to­jen hin­ta, mut­ta silti 25–40 ker­roksis­ten talo­jen rak­en­t­a­mi­nen on kan­nat­tavaa, myös ydinkeskus­tan ulkop­uolel­la. Suomes­sa on vieläpä vank­ka peruskallio, joten korkeamman/painavamman talon rak­en­t­a­mi­nen tuskin on niin iso ongel­ma kuin muualla.

    Joka tapauk­ses­sa, rak­en­tamisen hin­ta ei ole asia mis­tä virkami­esten tarvit­see välit­tää. Annetaan ton­tin omis­ta­jan rak­en­taa vaik­ka 50 ker­roksisia talo­ja, ja jos se on muka liian kallista, niin täl­löin­hän se itse päät­tää rak­en­taa matalem­man talon.

    1. joku:

      …Joka tapauk­ses­sa, rak­en­tamisen hin­ta ei ole asia mis­tä virkami­esten tarvit­see välit­tää. Annetaan ton­tin omis­ta­jan rak­en­taa vaik­ka 50 ker­roksisia talo­ja, ja jos se on muka liian kallista, niin täl­löin­hän se itse päät­tää rak­en­taa matalem­man talon. 

      Juuri noin ja jälleen huo­maamme, miten ongel­malli­nen ter­mi on raken­nu­soikeus, varsinkin kun se liitetään ahneen kaavoitus­mo­nop­o­lin halti­jan käsi­tyk­seen yliv­er­tais­es­ta ymmär­ryk­ses­tä maankäyt­töön. Ymmär­rän kaavoituk­sen yleisen ase­makaa­van, kort­teli­jaon luomise­na (esimerkik­si 70 m x 110 m). Pääkadut, bule­vardit kan­nat­taa määritel­lä, kos­ka ne ovat liiken­teen suju­miselle oleel­lisia ja mas­s­apom­mi­tukss­sa yms. suuris­sa tuli­palois­sa rajaa­vat yleis­syt­tyviä aluei­ta. Raken­nusten korkeut­ta on hyvä säädel­lä, kos­ka se vaikut­taa naa­pu­ri­tont­tien viihty­isyy­teen, käyt­töön ja arvoon. Sitä en ymmär­rä, mik­si kaupun­ki on kiin­nos­tunut autopaikoista (ainakaan niiden rajoit­tamis­es­ta) tai ton­tille sijoit­tuvista toimin­noista. Raskas teol­lisu­us siltä osin kuin se häir­it­see naa­puriko­rt­telei­ta täy­tyy tarkastel­la erikseen.

  10. Juuri noin! Umpiko­rt­teli on sekä tehokas­ta että viihty­isää, mut­ta alus­sa ole­va huomiosi vaatii vähän jatkojalostusta:

    “…Toron­tossa kuten jok­seenkin kaikkial­la, yhä suurem­pi osa asukkaista halu­aa asua keskus­tan tun­tu­mas­sa, urbaanien palvelu­jen äärel­lä ja käve­ly- tai ratikka­matkan päässä työpaikoistaan…”

    Jot­ta voi asua käve­ly­matkan päässä työ­paikaltaan, pitää sen työ­paikankin olla keskus­tas­sa. Me emme kaik­ki tee tieto­työtä, joi­ta niitäkin työ­paikko­ja ollaan yritet­ty savus­taa pois keskus­tas­ta pysäköinti­normeil­la, vaan myös niiden kau­pan ja tuotan­nol­lis­ten työ­paikko­jenkin pitää jos­sain määrin olla keskus­tas­sa. Alan olla sitä mieltä, että kaik­ki pysäköinti­nor­mit pitää pois­taa. Kyl­lä ne tarvit­ta­vat pysäköin­ti­ti­latkin saadaan umpiko­rt­teli­in, jos halutaan. 

    Oletko koskaan ollut Itä­tu­u­lenku­jal­la Tapi­o­las­sa. Siel­lä on riit­tävästi pysäköin­ti­ti­laa taloy­htiöil­lä, enem­mänkin olisi alueelle mah­tunut. Kaik­ki pysäköin­tipaikat ovat maan alla, jos­sa kul­kee myös toinen katu. Kyse on siitä, miten laa­di­taan korot uusille alueille.

  11. Mikä estää rak­en­ta­mas­ta koko kort­telin täyt­tävää tornia?

    Ei mikään.

    1. Mikä estää rak­en­ta­mas­ta koko kort­telin täyt­tävää tornia?

      Sadan metrin runk­osyvyys? Ajat­telit ihmis­ten viihtyvän ikku­nat­tomis­sa huoner­is­sa. Ehkä led-val­ot johta­vat joskus tuo­honkin, mut­ta tois­taisek­si se on laitonta.

      1. Ottaen huomioon minkalainen hin­tata­so halvim­mil­la vuokra-asun­noil­la on, niin olen aivan var­ma, että ikku­nat­tomille maku­usyven­nök­sel­lisille 35 m² yksiöille olisi otta­jia kun­han vuokrien annet­taisi­in aset­tua markkinaperusteisesti.

        Jos ei muuten niin hotelli/airbnb/forenom käytössä. Nukuin aikanaan hong kongis­sa ikku­nat­tomas­sa 2.5x3metrin kokoises­sa hostel­li­huoneessa pari yötä kun opiske­li­jana matk­abud­jet­ti oli mallia ”niin hal­paa kuin inter­netistä löytää”.

        Se, että kiel­lämme huonon ja hal­van tekemisen sor­taa oma­l­la taval­laan pien­i­t­u­loisia ja köy­hiä joil­la ei ole varaa mak­saa siitä laadus­ta. On nähdäk­seni väärin pakot­taa ihmiset mak­samaan 700e hyvästä yksiöstä jos hei­dän mielestään huonom­pi 450e yksiö olisi paljon houkuttelevampi.

        Tämä tiet­ty edel­lyt­täisi sen, että kuukausi­t­u­lot eivät riipu vuokran suu­ru­ud­es­ta, kuten sos­sun asi­akkail­la. He kyl­lä markki­nahäiriköi­sivät noidenkin hin­nat 650e:hen ja sen jäl­keen olisi oikeasti tilanne, että joku joutuu väk­isin ikku­nat­tomaan kop­pi­in mak­samaan paljon saa­mat­ta siitä itselleen sitä ”ansait­tua” rahal­lista etua.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Sadan metrin runk­osyvyys? Ajat­telit ihmis­ten viihtyvän ikku­nat­tomis­sa huoner­is­sa. Ehkä led-val­ot johta­vat joskus tuohonkin,mutta tois­taisek­si se on laitonta.

        Noi­ta koko kort­telin, jopa kak­si täyt­täviä raken­nuk­sia on NY:ssa muu­ta­ma. Ne ovat joko osto ostos- tai viihdekeskuk­sia tai tuotan­nol­lisia tilo­ja. Eli mah­dol­lisu­us rak­en­taa koko kort­teli tulee tar­jo­ta sitä tarvit­seville. Mut­ta kuten Osmo tote­sit, nykyte­knolo­gial­la niis­sä ei ole asun­to­ja kuin ihan ylim­mis­sä tonneissa.

  12. Senaat­in­to­rille voisikin hyvin rak­en­taa pil­ven­pi­irtäjiä ja urbaanin liikekeskuk­sen. Tori­han on nyt vain bussien parkkipaikkana.

    Moni var­maan halu­aisi asua keskus­tas­sa urbaanien palvelu­jen äärel­lä lyhyen käve­ly­matkan päässä kel­lu­vas­ta uimalas­ta ja maail­man­pyörästä. Lisäk­si torille voisi rak­en­taa hotelle­ja ja maan alle jäähallin ja monitoimiareenan.

  13. Mis­sä toron­to­lais­ten pil­ven­pi­irtäjäa­sukkaiden autot parkkeerataan? 

    Sat­u­in muuten käymään Toron­tossa muu­ta­man ker­ran joskus reilu 15 vuot­ta sit­ten, kun rantaan raken­net­ti­in tor­ni­talo­ja, ja ihmettelin tuol­loin asun­to­jen myyn­tiesit­teistä, että asun­not eivät vaikut­ta­neet lainkaan kalli­il­ta. Olen sit­tem­min mon­esti miet­tinyt, ymmärsinkö hin­nat jotenkin väärin, mut­ta en oikein usko. Jos asun­not oli­si­vat olleet vähän lähempänä kotia, olisi tehnyt mieli ostaa sel­l­ainen. Sit­tem­min ei ole siel­lä tul­lut käy­tyä, niin olisi jäänyt asun­to aika vähälle käytölle. Miten toron­to­laiset asun­not korkeis­sa tor­ni­talois­sa pystyivät ole­maan kohtu­uhin­taisia, jos tor­ni­talo­rak­en­t­a­mi­nen on vääjäämät­tä hyvin kallista?

    1. Autopaikkanor­mi on Toron­ton keskus­tas­sa paljon lievem­pi kuin Helsin­fgis­sä eikä sitä ole aina ollenkaan. Asumisen hin­nas­sa kan­nat­taa Toron­tossa huomioi­da kiin­teistövero, joka estää asun­to­jen hin­nan nousemisen­pil­vi­in. Oli­vat ne hin­nat ja eri­tyis­es­ti vuokrat silti Helsinkiä korkeam­mat. Vuokraa­han kiin­teistövero ei laske toisin kuin asun­non myyntihintaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Autopaikkanor­mi on Toron­ton keskus­tas­sa paljon lievem­pi kuin Helsin­fgis­sä eikä sitä ole aina ollenkaan. 

        Onko lievem­pi autopaikkanor­mi tai jokin muu johtanut Toron­tossa siihen, ettei ihmisil­lä ole auto­ja? Vaik­ka Toron­toa kulem­ma käytetäänkin “eloku­va-Man­hat­tan­i­na”, eli kuvataan “New Yorki­in sijoit­tuvia” telkkaris­ar­jo­ja ja lef­fo­ja siel­lä, minus­ta Toron­to kum­minkin tun­tui siltä, että ihmisil­lä oli enem­män auto­ja kuin man­hat­tani­laisil­la, tämä on siis ihan vain fiil­isjut­tu, ja yli 15 vuot­ta van­ha semmoinen.

        Eli normeista riip­pumat­ta: mihin tor­ni­talois­sa asu­vien ihmis­ten autot Toron­tossa park­keer­ataan? Vai eikö niitä auto­ja oike­assti ole? Var­maan park­keer­aami­nen on kallista, mut­ta onko se myös läh­es mahdotonta?

      2. Asumisen hin­nas­sa kan­nat­taa Toron­tossa huomioi­da kiin­teistövero, joka estää asun­to­jen hin­nan nousemisen­pil­vi­in. Oli­vat ne hin­nat ja eri­tyis­es­ti vuokrat silti Helsinkiä korkeam­mat. Vuokraa­han kiin­teistövero ei laske toisin kuin asun­non myyntihintaa.

        Olisi mie­lenki­in­toista myös tietää näke­myk­sesi kiin­teistöveros­ta, jos se on Toron­tossa niin suuri. Asumisen hin­ta ei ole Suomen pääkaupunkiseudul­la ihan hal­pa, vaikkei kiin­teistövero sit­ten ilmeis­es­ti yhtä korkea olekaan kuin Toron­tossa. Lähem­mäs miljoona suo­ma­laista saa medi­an uuti­soin­nin mukaan nykyään jonkin­laista yhteiskun­nan asum­is­tukea, kai se jotain ker­too asumisen hin­nas­ta Suomes­sa suh­teessa siihen, mitä ihmisille vero­jen jäl­keen jää tuloja.

        Samaan aikaan, kun Suomes­sa juh­la­puheis­sa kan­nuste­taan muut­ta­maan työn perässä, per­itään ran­gais­tusveroa uuden asun­non ostamis­es­ta, kiin­teistön ostamis­es­ta mak­se­taan meil­lä 4 % varain­si­ir­tovero, osake­huoneis­ton 2 %. Pääkaupunkiseudun asun­to­hin­noil­la nämä vero­sum­mat ovat suuria ja oikeasti vaikeut­ta­vat sopi­van asun­non han­kkimista eri elämän­vai­heis­sa. Onko Toron­tossa ran­gais­tavaa vai­h­taa asun­toa sopivampaan? 

        Kuin­ka suuri se kiin­teistövero oikein Toron­tossa on, ja ovatko sen vaiku­tuk­set tosi­aankin posi­ti­iviset asun­to­jen hin­to­jen hillit­semisessä, onko toron­to­laisil­la parem­min varaa asua Toron­tossa kuin helsinkiläisil­lä Helsingissä?

        Kiin­teistöveroa­han var­maankin voitaisi­in käyt­tää kan­takaupungiss­sa myös kan­nus­ta­maan ylöspäin rak­en­tamises­sa, jos niin halu­taan. Sitä en tiedä, olisiko siinä järkeä. Pitäisikö parkkipaikkanormia Hgin ydinkeskus­tas­sa keven­tää, eli käytän­nössä häätää keskus­tas­ta asumas­ta ihmiset, jot­ka halu­a­vat pitää omaa autoa?

      3. Juha: Kuin­ka suuri se kiin­teistövero oikein Toron­tossa on, ja ovatko sen vaiku­tuk­set tosi­aankin posi­ti­iviset asun­to­jen hin­to­jen hillit­semisessä, onko toron­to­laisil­la parem­min varaa asua Toron­tossa kuin helsinkiläisil­lä Helsingissä?

        Ei kiin­teistövero vaiku­ta lainkaan ihmis­ten ostovoimaan. Kiin­teistövero ain­oas­taan muut­taa kohdet­ta, johon ostovoima käytetään. Helsingis­sä rahat käytetään val­ta­van suuren asun­to­lainan mak­samiseen (ja sit­ten kun se on saatu mak­set­tua, voikin elää lokoisas­ti ilman suurem­pia kulu­ja) kun taas Toron­tossa asun­to­laina on pienem­pi, mut­ta juok­se­vat kulut (=kiin­teistövero) ovat suuremmat.

        Kiin­teistöveron suu­ru­ut­ta on vähän vaikea ver­ra­ta kun jär­jestelmät on eri­laisia ja kiin­teistö­jen vero­tusar­vo­jen määrit­te­ly vai­htelee, mut­ta kaupunkien bud­jeteista voi laskea että henkeä kohden Toron­tossa mak­se­taan kiin­teistöveroa noin 1000 euroa vuodessa, kun Helsingis­sä luku on 460 euroa. Ver­tailun vuok­si Toron­tossa kaupun­gin koko bud­jet­ti oli 3100 euroa henkeä kohden vuodessa, kun Helsingis­sä rahaa palaa noin 8000 euroa. Kaupunkien tehtävät vai­htel­e­vat suuresti mait­tain, Suomes­sa kun­nil­la on poikkeuk­sel­lisen paljon tehtäviä ja rahaa niiden täyttämiseen.

      4. Juha: Olisi mie­lenki­in­toista myös tietää näke­myk­sesi kiin­teistöveros­ta, jos se on Toron­tossa niin suuri. Asumisen hin­ta ei ole Suomen pääkaupunkiseudul­la ihan hal­pa, vaikkei kiin­teistövero sit­ten ilmeis­es­ti yhtä korkea olekaan kuin Toron­tossa. Lähem­mäs miljoona suo­ma­laista saa medi­an uuti­soin­nin mukaan nykyään jonkin­laista yhteiskun­nan asum­is­tukea, kai se jotain ker­too asumisen hin­nas­ta Suomes­sa suh­teessa siihen, mitä ihmisille vero­jen jäl­keen jää tuloja.

        Samaan aikaan, kun Suomes­sa juh­la­puheis­sa kan­nuste­taan muut­ta­maan työn perässä, per­itään ran­gais­tusveroa uuden asun­non ostamis­es­ta, kiin­teistön ostamis­es­ta mak­se­taan meil­lä 4 % varain­si­ir­tovero, osake­huoneis­ton 2 %. Pääkaupunkiseudun asun­to­hin­noil­la nämä vero­sum­mat ovat suuria ja oikeasti vaikeut­ta­vat sopi­van asun­non han­kkimista eri elämän­vai­heis­sa. Onko Toron­tossa ran­gais­tavaa vai­h­taa asun­toa sopivampaan? 

        Kuin­ka suuri se kiin­teistövero oikein Toron­tossa on, ja ovatko sen vaiku­tuk­set tosi­aankin posi­ti­iviset asun­to­jen hin­to­jen hillit­semisessä, onko toron­to­laisil­la parem­min varaa asua Toron­tossa kuin helsinkiläisil­lä Helsingissä?

        Kiin­teistöveroa­han var­maankin voitaisi­in käyt­tää kan­takaupungiss­sa myös kan­nus­ta­maan ylöspäin rak­en­tamises­sa, jos niin halu­taan. Sitä en tiedä, olisiko siinä järkeä. Pitäisikö parkkipaikkanormia Hgin ydinkeskus­tas­sa keven­tää, eli käytän­nössä häätää keskus­tas­ta asumas­ta ihmiset, jot­ka halu­a­vat pitää omaa autoa? 

        Kiin­teistövero ei nos­ta asumisen hin­taa pitkäl­lä aikavälil­lä, toisin kuin ehkä voisi luulla.

        Kiin­teistövero kun pääomit­tuu asun­to­jen ja viimekädessä tont­tien hin­toi­hin. Ts. Mitä korkeam­malle kiin­teistövero asete­taan, sitä halvem­pia ton­teista ja asun­noista tulee.

        Tämä tiet­ty toimii viiveel­lä niin, että ne jot­ka ovat osta­neet maan ja asun­not matal­ien kiin­teistövero­jen aikana menet­tävän arvoa. Tarvi­taan siir­tymäaikaa ja esim. Asun­to­lain­to­jen verovähen­nysoikeut­ta voisi hyvinkin perustel­la sil­lä, että ne on otet­tu van­han kiin­teistöveron aikaan.

        Olisiko tuos­sa järkevä por­ras­tuskeino? Van­ho­jen lain­o­jen verovähen­nysoikeus säi­lyy, mut­ta uusien nos­tet­tavien verovähen­nysoikeus lop­puu kun kiin­teistöveroa nostetaan?

  14. “Jot­ta tiivi­iseen kaupunki­in pää­si­sivät kaik­ki ne, jot­ka sitä halu­a­vat, tarvit­taisi­in kan­takaupungis­sa lisää asun­to­ja ainakin sadalle tuhan­nelle asukkaalle.”

    Voisiko Helsin­gin kaupun­ki tehdä gallupin, jol­la tuo halukkaiden määrä voitaisi­in selvit­tää? Turha pila­ta kaupunkia, jos mutu­tun­tu­ma onkin pielessä.

    1. JY:
      “Jot­ta tiivi­iseen kaupunki­in pää­si­sivät kaik­ki ne, jot­ka sitä halu­a­vat, tarvit­taisi­in kan­takaupungis­sa lisää asun­to­ja ainakin sadalle tuhan­nelle asukkaalle.”

      Voisiko Helsin­gin kaupun­ki tehdä gallupin, jol­la tuo halukkaiden määrä voitaisi­in selvit­tää? Turha pila­ta kaupunkia, jos mutu­tun­tu­ma onkin pielessä.

      Tuon pystynee osit­tain laske­maan keskus­ta-asun­to­jen hin­noista, mut­ta peri­aat­teessa kaupun­gin tehtävä ei ole määritel­lä mitä raken­netaan. Markki­nat ovat paljon tehokkaampi tapa määritel­lä oikea raken­nus tiheys. Kun kaavoite­taan fik­susti, yksi parhaista on NY:n käyt­tämä kort­te­likoko 70 m x 110 m, rak­en­ta­ja tietää, mikä kul­lakin alueel­la on paras­ta maankäyttöä. 

      Tuo 70 x 110 on nerokas siinä mielessä, että sille voi rak­en­taa niin omakoti­talo­ja, ker­rostalo­ja, toim­i­ti­laa kuin pil­ven­pi­irtäjiäkin. Suomes­sa tutumpi 120 m x 120 m on myös toimi­va ratkaisu, mut­ta se ei toi­mi oikein omakoti­taloille, vaan vaati ensim­mäisek­si käyt­tö­tarkoituk­sek­seen rivitalon.

    2. Gallup-tulok­set ovat nähtävis­sä osoit­teessa oikotie.fi ja asuntojen.hintatiedot.fi. Sieltä vaan kat­so­maan hin­tapyyn­te­jä toteu­tunei­den kaup­po­jen hintoja.

      Kun ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan pienistä 001 alkuisil­ta postinu­meroalueil­ta löy­tyvistä asun­noista läh­es 10000€ neliöltä, niin on aivan selvää, että niitä halu­taan enem­män suh­teessa tar­jon­nan määrään kuin sel­l­aisia lähiöa­sun­to­ja joiden hin­nat ovat jos­sain 3000€/neliö tasolla.

      1. Sep­po:
        Gallup-tulok­set ovat nähtävis­sä osoit­teessa oikotie.fi ja asuntojen.hintatiedot.fi. Sieltä vaan kat­so­maan hin­tapyyn­te­jä toteu­tunei­den kaup­po­jen hintoja.

        Kun ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan pienistä 001 alkuisil­ta postinu­meroalueil­ta löy­tyvistä asun­noista läh­es 10000€ neliöltä, niin on aivan selvää, että

        … asun­to­ja pitäisi rak­en­taa 001-alkuisille postinu­meroalueille, eikä 003‑, 004‑, 006‑, 007- ja 009-alkuisille (Haa­ga x2, Pak­i­la, Viik­ki, Itäväylän kaukovarsi)

      2. Ohikukku­ja: … asun­to­ja pitäisi rak­en­taa 001-alkuisille postinu­meroalueille, eikä 003‑, 004‑, 006‑, 007- ja 009-alkuisille (Haa­ga x2, Pak­i­la, Viik­ki, Itäväylän kaukovarsi) 

        Juuri näin. Ihmiset, jot­ka halu­a­vat asua kaupun­gin keskus­tas­sa, halu­a­vat myös asua fyy­sis­es­ti siel­lä. Jos keskus­tan kort­telei­ta korotet­taisi­in se yksi ker­ros ainakin etelän puolelta, joitain ehkä kak­sikin, arkkite­htu­uri säi­lyt­täen, siitä saataisi­in paljon keskus­ta-asun­to­ja niitä halu­aville. Voitaisi­in jät­tää keskus­puis­to “tiivistämät­tä” ja väl­jem­mil­la alueil­la tarkoituk­sel­lis­es­ti asu­vien elinympäristön rikkomi­nen tekemättä.

        Jos silti pitää tiivistää, tiivis­tet­täköön siel­lä, mis­sä ihmiset halu­a­vat asua tiivi­isti. Ja kun sinne eivät autot muutenkaan kuu­lu niin autopaikkanor­mit voisi pois­taa ja muutenkin siirtää se autoilu siel­lä ihan oikeasti mar­gin­aali­in. (Voisi sitä muual­lakin vähän han­kaloit­taa.) Kevyen liiken­teen suurin pysäyt­täjä ja han­kaloit­ta­ja on reit­tien puut­teen lisäk­si (ja sitä aiheut­taen) autoti­et. Laitet­taisi­in nyt edes ne liiken­neval­o­jen pain­on­apit autoille.

    3. JY:
      “Jot­ta tiivi­iseen kaupunki­in pää­si­sivät kaik­ki ne, jot­ka sitä halu­a­vat, tarvit­taisi­in kan­takaupungis­sa lisää asun­to­ja ainakin sadalle tuhan­nelle asukkaalle.”

      Voisiko Helsin­gin kaupun­ki tehdä gallupin, jol­la tuo halukkaiden määrä voitaisi­in selvit­tää? Turha pila­ta kaupunkia, jos mutu­tun­tu­ma onkin pielessä.

      Tästä asi­as­ta tehdään gallup joka päivä. Asun­to­jen kysyn­tä / hin­tata­so ei ker­ro ain­oas­taan toivei­ta siitä, mis­sä halut­taisi­in asua. Se ker­too, kuka oikeasti pistää rahansa likoon.

  15. Mielestäni kan­takaupungis­sa voisi hyvin sal­lia lisäk­er­rosten rak­en­tamisen, kun­han pide­tään huol­ta että talon arkkite­htoni­nen arvo säi­lyy. Meil­lä on keskus­tas­sa vaik­ka kuin­ka paljon matalia talo­ja mitä voitaisi­in korot­taa ker­roksel­la tai kahdella.

    Itse en oikein keskus­tan osalta pil­ven­pi­irtäjistä innos­tu. Yksit­täiset korkeat talot eivät oikein näytä hyvältä. Kalasa­ta­mas­sa idea ainakin on hyvä. Use­ampi torni samalle alueelle.

    Nykyi­nen parkkipaikkanor­mi on kyl­lä suo­ras­taan jär­jetön. Parkkipaikko­ja kyl­lä syn­tyy markki­nae­htois­es­ti riit­tävä määrä vaik­ka rak­en­tamista ei normeil­la vaa­dit­taisikaan. Halukkaat mak­sa­vat paikas­ta hie­man enem­män. Keskus­ta-alueel­la ei paljoa autoa tarvitse, kun palve­lut ovat lähel­lä. Nyt parkki­normil­la palve­lut viedään niin kauas, että kaikkien on han­kit­ta­va auto.

  16. Olen täysin samaa mieltä Oden kanssa, 5–8 ker­roksiset umpiko­rt­telit sopi­vat Suomeen parhait­en. Helsin­ki ei ole maail­man mit­talu­okas­sa suurkaupun­ki, esimerkke­jä tor­ni­taloista ei pidä hakea NY:stä. Helsin­ki ei ole Berli­ininkään kokoinen, mut­ta sieltä kan­nat­taisi hakea mallia kaupungi­nosista. Meil­lähän on vähän kär­jistäen yksi keskus­ta ja liu­ta nukku­malähiöitä, jot­ka har­vaan raken­net­tu­ja. Palvelui­ta niis­sä ei ole kuin yksi K‑Market tms, ehkä R‑kioski ja nuhru­inen pubi. Se urbaani elämä löy­tyy vain keskus­tas­ta. Berli­inis­sä (ehkä his­to­ri­as­ta johtuen) on usei­ta vire­itä pikkukeskuk­sia kuten Kreuzberg (kak­sikin osaa), Pren­zlauer Berg, Steglitz jne, ja niis­sä löy­tyy se elämä ja yhteisöllisyys. 

    Lähiöt, ainakin niiden kesku­s­tat, tiivi­im­mik­si pikkukaupungeik­si Oden ehdot­ta­mal­la 5‑kerroksisilla (neljäkin riit­tää) umpikortteleilla!

  17. Yksi este pil­ven­pi­irtäjien kan­nat­tavu­udelle Suomes­sa on tehot­to­muus, joka johtuu erikois­tunei­den rak­en­ta­jien puut­teesta. Olin tois­sa kesänä Chicagos­sa yhden pil­ven­pi­irtäjän työ­maal­la työ­tur­val­lisu­uste­htävis­sä. Siel­lä näin miten taitavasti laa­dit­tu ja toteutet­tu kore­ografia noi­ta raken­nuk­sia pyörittää. 

    Raken­nuk­sel­la työsken­telee samaan aikaan usei­ta ryh­miä, jot­ka ovat erikois­tuneet hyvin kapeaan sek­tori­in koko raken­nus­pro­jek­tis­sa. Ylimpänä menevät “teräs­miehet”, jot­ka pult­taa­vat teräs­runk­oa kasaan. Ker­rosta heitä alem­pana vale­taan hissikuilua raken­nuk­sen keskelle. Siitä ker­rosta alaspäin eri betoni­poruk­ka valaa joka ker­roksen lat­t­ian yhdel­lä val­ul­la. Ker­ros alaspäin ja löy­tyy ikku­nanasen­ta­jia työssään. Näi­den jäl­keen tulee samal­la logi­ikalla LVI-asen­ta­jat, sähkömiehet, väli­seinien asen­ta­jat jne. kaik­ki toimi­vat omas­sa ker­rokses­saan häir­it­semät­tä muita.

    Alhaal­la kaikkia tukee sotil­laal­lisel­la tarkku­udel­la toimi­va logis­ti­ikkaryh­mä, joka vas­taan­ot­taa ja nos­taa ker­roksi­in kaik­ki tarvit­ta­vat raken­nus­tarvikkeet ja lait­teet. Ja kaikil­la on sama tavoite, jos­ta saa vähän bonus­ta palkkaan: kerros/päivä. Läh­es joka päivä tähän pystyt­ti­in ja 42-ker­roksi­nen pytin­ki nousi betoni­laatan päälle alle kahdessa kuukaudessa.

    1. Jus­si Peu­ra:
      Yksi este pil­ven­pi­irtäjien kan­nat­tavu­udelle Suomes­sa on tehot­to­muus, joka johtuu erikois­tunei­den rak­en­ta­jien puut­teesta. Olin tois­sa kesänä Chicagos­sa yhden pil­ven­pi­irtäjän työ­maal­la työ­tur­val­lisu­uste­htävis­sä. Siel­lä näin miten taitavasti laa­dit­tu ja toteutet­tu kore­ografia noi­ta raken­nuk­sia pyörittää. 

      Raken­nuk­sel­la työsken­telee samaan aikaan usei­ta ryh­miä, jot­ka ovat erikois­tuneet hyvin kapeaan sek­tori­in koko raken­nus­pro­jek­tis­sa. Ylimpänä menevät “teräs­miehet”, jot­ka pult­taa­vat teräs­runk­oa kasaan. Ker­rosta heitä alem­pana vale­taan hissikuilua raken­nuk­sen keskelle. Siitä ker­rosta alaspäin eri betoni­poruk­ka valaa joka ker­roksen lat­t­ian yhdel­lä val­ul­la. Ker­ros alaspäin ja löy­tyy ikku­nanasen­ta­jia työssään. Näi­den jäl­keen tulee samal­la logi­ikalla LVI-asen­ta­jat, sähkömiehet, väli­seinien asen­ta­jat jne. kaik­ki toimi­vat omas­sa ker­rokses­saan häir­it­semät­tä muita.

      Alhaal­la kaikkia tukee sotil­laal­lisel­la tarkku­udel­la toimi­va logis­ti­ikkaryh­mä, joka vas­taan­ot­taa ja nos­taa ker­roksi­in kaik­ki tarvit­ta­vat raken­nus­tarvikkeet ja lait­teet. Ja kaikil­la on sama tavoite, jos­ta saa vähän bonus­ta palkkaan: kerros/päivä. Läh­es joka päivä tähän pystyt­ti­in ja 42-ker­roksi­nen pytin­ki nousi betoni­laatan päälle alle kahdessa kuukaudessa.

      Meil­lä on Suomes­sa (halutes­samme) käytössä kyl­lä ihan samat aikataulu­tus­menetelmät lohko­jakoi­neen ja paik­ka-aikakaavioi­neen sekä vinovi­i­va-aikatauluineen kuin jenkeis­sä. Myös ohjelmis­tot näi­den toteut­tamiseen ovat täysin samat kuin jenkeis­sä tai muual­la maail­mas­sa. Nämä tuoti­in Suomes­sa rak­en­tamiseen jo 1980-luvun lop­ul­la. Tosin toteu­tus ontuu monin paikoin, pääosin ali­hank­in­taketju­jen heikon sopimushallinnan takia, eli joudu­taan jät­tämään paljon häir­iö­varo­ja aikataului­hin tai aikataulut­ta­maan päällekkäisiä tehtäviä samalle lohkolle.

  18. Mun mielestäni pitäisi nou­dat­taa muiden Itämeren kaupunkien tapaa sijoitel­la pil­ven­pi­irtäjiä eli 1–2/kaupunginosa maamerkik­si. Myös keskus­taan, niin että niihin saadaan muu­takin kuin vain toimis­to­ja tai asuntoja.
    Helsingis­sä olisi pitänyt rohje­ta rak­en­taa joko Kamp­pi­in tai Tölön­lahdelle yksi pil­ven­pi­irtäjä mut­ta se mah­dol­lisu­us hukattiin. 

    Totu­us on että pil­ven­pi­irtäjät ovat vau­rau­den mittare­i­ta ja kaupun­ki jos­sa ei niitä ole luon­nehdi­taan tup­pukyläk­si. Ei tarvitse sit­ten ihme­tel­lä että mik­si kan­sain­väliset sijoit­ta­jat eivät noteer­aa vaan menevät ohi. Tam­pereel­lakin on huo­mat­tu pil­ven­pi­irtäjien arvo parem­min kuin Helsingis­sä, näin se vaan on.

  19. Kahviloista tiedämme, että niitä ihmiset halu­a­vat. Taide­gal­le­ri­at, eloku­vat, bän­dit, kir­jal­lisu­us, tapah­tu­mat ovat nyky­isin väkevästi julkisel­la rahal­la spon­soroitu­ja ja sik­si niiden roo­lia tässä on han­kala havain­noi­da. Jos Helsin­ki panos­taisi tapah­tu­mien sijas­ta ilmais­ten ämpärien jakamiseen Liek­sas­sa, niin aika paljon pöhinää siir­ty­isi tänne Liek­saan. Ongel­mana run­saas­sa julkisen rahan käyt­tämisessä kult­tuuri­in on 1) raha on pois muus­ta 2) julki­nen tuki vetää nuo­ria ammat­tei­hin, jois­sa tule­vaisu­us on (epä­var­man) julkisen rahoituk­sen varas­sa 3) kult­tuuri­in liit­tyvien markki­navoimien välit­tämät sig­naalit kansalais­ten pref­er­ens­seistä häiri­in­tyvät ja tämä arvokas tieto jää hyödyntämättä.

    1. Ros­mo:
      Kahviloista tiedämme, että niitä ihmiset halu­a­vat. Taide­gal­le­ri­at, eloku­vat, bän­dit, kir­jal­lisu­us, tapah­tu­mat ovat nyky­isin väkevästi julkisel­la rahal­la spon­soroitu­ja ja sik­si niiden roo­lia tässä on han­kala havain­noi­da. Jos Helsin­ki panos­taisi tapah­tu­mien sijas­ta ilmais­ten ämpärien jakamiseen Liek­sas­sa, niin aika paljon pöhinää siir­ty­isi tänne Liek­saan. Ongel­mana run­saas­sa julkisen rahan käyt­tämisessä kult­tuuri­in on 1) raha on pois muus­ta 2) julki­nen tuki vetää nuo­ria ammat­tei­hin, jois­sa tule­vaisu­us on (epä­var­man) julkisen rahoituk­sen varas­sa 3) kult­tuuri­in liit­tyvien markki­navoimien välit­tämät sig­naalit kansalais­ten pref­er­ens­seistä häiri­in­tyvät ja tämä arvokas tieto jää hyödyntämättä. 

      Mä menen kyl­lä mielum­min taidenäyt­te­lyyn, teat­teri­in tai kon­sert­ti­in kuin istun sohval­la kotona kat­so­mas­sa telkkaria tai menen Liek­saan hake­maan ilmaisia ämpäre­itä. Suomes­sa kult­tuuria pitää tuk­sea sik­si että kaik­ki yksi­tyisen sek­torin tuki menee urheiluun.

  20. Oli Helsin­gin kannal­ta onni, että kaupun­ki ei antanut lupaa Jätkäsaaren 32-ker­roksiselle jät­ti­hotellille, vaan tilalle saati­in kak­si kak­si 16-ker­roksista raken­nus­ta, jot­ka ovat yhtey­dessä vier­essä sijait­se­vaan, Lars Son­ckin 1930-luvul­la suun­nit­tele­maan satamamakasiiniin. 

    Toteutet­tu ratkaisu on kaupunkiku­van kannal­ta paljon moni­u­lot­teisem­pi, kuin että tilal­la olisi vain yksi korkea 32-ker­roksi­nen tolp­pa. Se osoit­taa samal­la, että kiin­teistösi­joit­ta­jat eivät kaupunkia jätä, vaik­ka hei­dän kaikki­in vaa­timuk­si­in­sa ei heti suos­tut­taisikaan. Kaupunkia pitää jatkos­sakin suun­nitel­la kaupun­gin omil­la ehdoilla.

  21. https://edition.cnn.com/style/article/why-looking-at-buildings-can-give-people-headaches/index.html

    Tässäpä oikein todis­te­taan kuin­ka luon­non muodoista irtau­tunut arkkite­htu­uri kiusaa ihmisiä. Ei tuol­laista ole siel­lä jos­sa arkkite­htu­uri arvostaa luon­toa, kuten luon­nol­lisia pyöre­itä muo­to­ja ja luon­non väre­jä kun­nioit­ta­vat jugend-talot Helsingis­sä. Näitä har­mai­ta torne­ja työn­tävät pilapi­irtäjät, kuten Helin, saisi­vat saa­da selkään­sä. Itse ihmette­len mik­si val­tu­ute­tut, jot­ka itsekin näyt­tävät pitävän enem­män esimerkik­si jugendista kuin nyky­pa­likas­ta, eivät pistä kovaa kovaa vas­ten ja mur­ra virkami­esten monop­o­lia kaupunkiku­vas­ta, joka tuot­taa nyt tätä kauheaa myrkkyä silmille.

Vastaa käyttäjälle Turkulainen matkailija Helsingissä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.