Puheenvuoro valtuustossa
Suhdennaongelma vai kestävyysvaje?
Onko Helsingin talouden heikkenemisessä kyse suhdanneongelmasta, kuten sodem-ryhmän puheenjohtaja Jorma Bergholm on sanonut vai pidempiaikaisesta kestävyysvajeesta, kuten oikealta on sanottu? Bergholm voi olla oikeassa, mutta kannattaa silti suhtautua tähän kuin pysyvään kestävyysvajeeseen, koska niin menetellen voimme saada rahoillemme parempaa vastinetta.
Energialaitos
Taloutemme on täysin energialaitoksen 300 miljoonan euron voittojen varassa. Pelkään, että tämä tulee vähenemään ja paljon. En hyväksy laskelmaa, jonka mukaan energialaitoksen edessä oleva yhtiöittäminen ja sitä kautta joutuminen verolle maksaisi meille 50 miljoonaa euroa, koska ainahan me voimme yhtiöittää sen niin raskaalla taseella, ettei se tuota voittoa lainkaan, mutta maksaa kaupungille paljonkorkoa.
Huolestuttavaa on kaupunginjohtajan mainitsema energiaveroratkaisu, joka keskittyy verottamaan aivan epäoikeudenmukaisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Tässä ei ole ohjaamisen kannalta mitään järkeä.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen tulee vähentämään energialaitoksen voittoja. Voidaan kysyä, ovatko päätöksemme asiassa loppuun saakka harkittuja. Eikö riittäisi tavoitteeksi, että hiilidioksidipäästöt vähenevät. Miksi siihen pitää lisätä uusiutuvien energialähteiden lisääntyminen.
Miksi meillä kaikki on niin kallista?
Meidän pitäisi tutkia paljon enemmän sitä, miksi palvelutuotantomme on niin paljon kalliimpaa kuin muualla maassa. On perusteluja sille, että Helsingissä panostetaan opetukseen enemmän kuin muualla, mutta miksi oppimistulokset eivät ole muita parempia? Onhan meillä aika paljon koulutettujen vanhempien lapsia kouluissamme. Miksi meillä terveydenhuoltomenot ovat tarvevakioituna 25 prosenttia korkeammat kuin Lahdessa? Ovatko kaikki muut kunnat väärässä, kun ne ovat yhdistäneet sosiaali- ja terveystoimen saman hallinnon alle?
Mittareissa voi olla vikaa – miten esimerkiksi sisäiset vuokrat on otettu huomioon. Tähän meidän oma tutkimuslaitoksemme voisi tuoda enemmän selvyyttä.
Asuntotuotantoa ei pidä hidastaa
En hyväksy sitä, että säästämme hidastamalla asuntotuotantoa ja asuntotuotantoon liittyviä investointeja. Helsingissä rakennetaan varsin arvokkaalle maalle. Jos ei le rahaa infra-investointeja, rahastetaan rakennusoikeudesta enemmän. Tämä tekee Hitas-asumisesta kalliimpaa, vapaasti hinnoiteltavan asumisen hintaan se ei edes vaikuta (tai vaikuttaa alentavasti, verrattuna siihen, ettei rakenneta lainkaan)Hitas-asukkaallekin on parempi saada vähän kalliimpi asunto kuin ei asuntoa lainkaan.
Kruunuvuorenrannan sillasta ei voi luopua, koska alue on suunniteltu ratikan varaan. Luovutaan mieluummin siitä Herttoniemen 120 miljoonan euron eritasoliittymästä.
Hyvät ja huonot veronmaksajat
Meidän veropohjamme on heikentynyt suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin. Meidän on alettava puolustautua kilpailussa hyvistä veronmaksajista, koska eräät naapurikunnista toimivat asiassa kovin aggressiivisesti. Meillä on tähän hyvät keinot ja voimme tehdä sen sivistyneesti huono-osaisia sortamatta. Käyttäkäämme kohtuullisessa määrin sitä vahvuutta, joka meillä on rakentamisen kohteeksi tulevissa satamalta vapautuvissa alueissa.
Ongelmana ovat myös huonot veronmaksajat. Jos voisimme siirtää naapurikuntiin kolme prosenttia kaupunkimme asukkaista, voisimme laskea veroprosentin kymmeneen prosenttiin. Naapureilla se vastaavasti vähän nousisi. Näin ei tietenkään voi tehdä, mutta vähän näyttää siltä, että jotkin naapureistamme kuitenkin yrittävät. Se, että yksi prosenttiyksikkö veroista menee toimeentulotukeen, on vähän tolkutonta. Tässä asiassa on muutettava lainsäädäntöä. Tällainen negatiivinen kilpailu kuntien välillä on lopetettava. Joko valtio ottaa paljon nykyistä suuremman taloudellisen vastuun kalliista asukkaista, tai nämä menot tasataan kaupunkiseudun kuntien kesken.
Ehdotan, että Hitas-asunnot huutokaupataan halukkaiden ostajien kesken.
Kuntien kannattaisi verrata keskenään byrokratian koon suhdetta asukaslukuun ja palvelutarjontaan. Ainakin kuntaliitoskunnissa byrokratian osuus on noussut pilviin. Jos siitä on haetaan säästöjä, niin viiden vuoden irtisanomissuoja ja sen jälkeen herrojen keskinäiset hyvävelisysteemit huolehtivat siitä, että säästöjä ei synny.
Kuntaliitoskuntien byrokratioiden yhteensovittaminen on se lähes ylipääsemätön ongelma, johon järkevät liitokset kaatuvat. Osmo vastaa tähän, että byrokratiat olisivat joka tapauksessa olemassa, minä vastaan, että viisi vuotta pilaa yhdistymisen. Suo siellä, vetelä täällä.
Ja sitten muuta. Helsinki vetää puoleensä monenlaista marginaaliväestöä ja sosiaalitapausta. Ei niitä ole karkoitettu Kirkkonummelta, Sipoosta tai Nurmijärveltä. Iso kaupunki vetää puoleensä kaikenlaista porukkaa kuin hunaja mehiläisiä. Siitä tulee helposti pari prosenttia lisää verotukseen. Näin se vain on.
Osmo:
Eihän siinä EU:n päätöksessä asettaa tavoitteeksi uusiutuvien prosenttiosuus (Suomelle 38%) olekaan mitään järkeä. Mutta eikös sinun puolueesi ollut kaikkein äänekkäimmin tuota vaatimassa?
Jännä juttu ettei Helsingin kokoomuslaiset huomaa puuttua tuohon harkinanvareisen toimeentulotuen holtittomaan jakeluun. Aivan hurjia huhuja kuulee mihin tarkoituksiin sitä annetaan. Jopa auton ostoon. Toimeentulotukea. Helsingin kaupungissa.
Ei niin. Kansainvälisissä keinopaketissa nimenomaan sähhkön ja lämmön/jäähdytyksen yhteistuotannon varaan lasketaan paljon päästövähennyksiä. Mikä tää juttu on?
Tässä on varmaan joku kirjoitusvirhe, koska tuossa muodossa tuosta lauseesta ei saa selvää. Asiasta painokkaasti täysin samaa mieltä, jos esimerkiksi Kruunuvuorea ruvetaan rakantamaan ilman sitä siltaa niin se käytännössä tarkoittaa sitä että kaupunki myy maan alennuksella sillan tuomma lisäarvo x markkinoiden laskema todennäköisyys sille että se rakennetaan, ja kun se lopulta rakennetaan niin tuo alennus tilitetään arvonnousuna uusille maanomistajille. Ja sama Kalasatamassa jonka kiskot ei juuri edes maksa. Sillä Herttoniemen tunnelilla tuskin on vastaavaa vaikutusta.
Vallitseva teoria tai uskomus on suuruuden ekonomia. Kaupunkisosiologian klassikot jo empiirisesti osoittivat, että koko ei korreloi suoraviivaisesti kustannuksiin vaan kurvilineaarisesti siten, että tietyn vaiheen jälkeen kustannukset nousevat.
Jos yksikkökoko korreloituisi lineaarisesti kustannuksiin, niin Suomeen kannattaisi perustaa yksi sairaala, yksi koulu, yksi kunnalliskoti yksi…
Samaa ekonomiaa julistaa verottyöryhmän näkemys, että palkkatulon veroja laskemalla nostetaan työintoa ja tuottavuutta.
Aikapalkalla työskentelevä voi todella hyötyä veronalennuksesta, kun hän jättää työt tekemättä normaalina työaikana ja tekee samat hommat ylityökorvauksilla.
Urakkapalkkausta ei tietääkseni ole kunnan eikä valtion töissä ja siellä on tiedossa lisää ja lisää ylitöitä ja muuta pelisilmää, jota KVTES kyllä mahdollistaa äärimmäisen paljon.
Sosiaali- ja terveysyhdistelmä toimii paperilla ja on välttämätön toiminnoissa, mutta saattaa usein olla erittäin vahingollinen kummankin sektorin tehokkuudelle. Lääkärit haluavat antaa potilaille paikan sosiaalipuolelta, mutta eivät halua olla sosiaalipuolen kanssa.
Osmo, mistä tuo 120 miljoonaa tuli? Tai siis, onko se jossain uudemmissa arvioissa tai dokumenteissa, vai vaan näppituntumalla inflaatiokorjattu? Vielä taannoinhan puhuttiin 100 miljoonan risteyksestä, mutta siitä arviosta on toki aikaa, ja nämä tunnelihankkeet tuppaavat kallistumaan aina.
Kaupungin on nyt tehtävä päätös uusien suurien projektien priorisoinnista. Jätkäsaari ja Kalasatama sekä ehkä Koivusaari saisivat edetä alun perin aiotulla aikataululla, koska ne tiivistävät kaupunkirakennetta ja perusinvestoinnit ovat kohtuulliset. Ne tulouttavat investointipanokset verrattain nopeasti.
Muita joudutaan lykkäämmän tai porrastamaan hanketta hitaammaksi niin, että vain se osa tehdään kymmenen vuoden aikana, jossa ei tarvita laajoja perusinvestointeja. Taloussuunnittelu tekee jo varmasti valmistelutyötä priorisointia varten. Aika hulvatontahan oli ajatella, että kaupungin rahkeet riittävät niin moneen yhtäaikaiseen laajaan hankkeeseen.
Helsinki on ollut vastaavan tilanteen edessä noin kerran kymmenessä vuodessa. Selvitty on ja tästäkin selvitään, mutta ilman itkua ja vaikerrusta ei.
Otso, varmaan se on inflaation kanssa se 120 miljoonaa. Kun mukaan laskee Itäkeskuksen uuden liittymän niin Itäväylän ollaan nyt upottamassa jotain 250 miljoonaa euroa, Kivikon tunnelin hintaa ei ole kerrottu mutta eiköhän se lähempänä sataa. Vertailun vuoksi Helsingin koko väyläbudjetti on noin 120 miljoonaa vuodessa. Valtio toki maksaa osan, mutta valtioltakin tulevat rahat pitäisi käyttää perustellusti.
En vastusta tunneleita kategorisesti, mutta rahoituslogiikka ei toimi lainkaan. Vastineeksi siitä että poltetaan satoja miljoonia tunnelimotareihin pitäisi saada rakennuskelpoista maata tai muita tuloja. Tuolla summalla pitäisi esimerkiksi saada koko Itäväylä tunneliin Herttoniemestä Kalasatamaan.
Kerrankin olen nimimerkin kanssa samaa mieltä:“Vallitseva teoria tai uskomus on suuruuden ekonomia. Kaupunkisosiologian klassikot jo empiirisesti osoittivat, että koko ei korreloi suoraviivaisesti kustannuksiin vaan kurvilineaarisesti siten, että tietyn vaiheen jälkeen kustannukset nousevat.”
Tuon kurvilineaarin pystyy kyllä piirtämään klubiaskin kanteen, ei siinä mitään empiriaa tarvita.
Helsinki on saavuttanut jo ajat sitten tuon kriittisen pisteen, jonka jälkeen kustannukset nousevat. Asiantuntijat vertaavat Helsingin kokoa New Yorkiin ja esittävät johtopäätöksenään, että kriittistä pistettä ei ole vielä saavutettu.
Ko. pisteeseen vaikuttavat vielä muutkin tekijät kuin koko. Maallikkona tuumaan, että pääomien määrä , muoto ja omistuspohja koko maassa ovat myös ratkaisevia tekijöitä .Samoin maan yritysten koko , sijoittuminen globaalisti, viennin, tuonnin arvo ynnä moni muu tekijä.
Ei siis pelkästään kaupungin pinta-ala, asukasluku, ‑tiheys, eikä infrastruktuuri.
Todetaan, että Helsingin energian voitot pitävät kaupungin talouden kunnossa. Eipä ihme, koska se perustuu halvan ja tuetun kivihiilen polttoon.
Miten kaupungin käy sitten , kun EU keksii verottaa jokaista maata/kaupunkia hiilitaseen perusteella? Ko. asia ei ole vielä ajankohtainen, mutta tulee aikanaan jossakin muodossa.
Konsultoin (enkä vaadi rojalteja), että kun Sipoonkorpeen muodostetaan uusi Natura-alue, niin Helsinki menee hankkeeseen mukaan. Juuri Helsingille hankittu lisäalue Sipoosta voidaan julistaa totaalisuojelluksi alueeksi. Kun alueen metsät kasvavat , niin ne sitovat hiiltä tolkuttomasti. Tämän hiilinielun avulla H:ki voi sitten hiililämmitellä ja kerätä voittoja maailman tappiin asti.
Lopettakaa se hitas-pelleily, niin saatte parempia veronmaksajia ja vielä kaupanpäälle vähemmän byrokratiaa.
tpyyluoma, mieluummin itäväylä tunneliin Herttoniemestä Itäkeskukseen ja päälle se Helsingin toinen uusi keskusta-alue.
Kulosaarelaiset vastustavat kategorisesti saareen lisärakentamista, joten tunneliakaan ei tule. Alueen voi siis jättää pieneksi motarin halkomaksi lähiöksi kahden keskustan väliin.
“Meidän veropohjamme on heikentynyt suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin. ”
Ensin esim. vihreät hinkuvat tänne niitä mamuja. No sitten mamuja tulee ja hakeutuvat helsinkiin, koska siellä on kaveritkin. Mutta töitä ei meinaa löytyä. Ja sitten vihreät taas älähtävät, että kyllä nämä mamut pitäisikin siirtää naapurikuntiin.
Hitas onkin toinen hesan sokea piste. Toisaalta hesassa himoitaan hyviä veronmaksajia mutta sitten
1- kieltäydytään kaavoittamasta omakotitaloja
2- hankaloitetaan niitä perheitä joissa tarvitaan auto
3- haalitaan hitaksella heikom paa veronmaksajaa
4- otetaan kerrostaloyksiöillä sisään vielä mamut, eläkeläiset, opiskelijat ja sosiaalitapaukset
“Miksi meillä terveydenhuoltomenot ovat tarvevakioituna 25 prosenttia korkeammat kuin Lahdessa? Ovatko kaikki muut kunnat väärässä, kun ne ovat yhdistäneet sosiaali- ja terveystoimen saman hallinnon alle?”
Helsingissä byrokratia on vanhanaikaista ja tarpeettomia toimintoja on paljon.
Vantaan ja Helsingin organisaatioiden vertailu osoitti, että Helsingissä on n 5000 virkamiestä enemmän Vantaaseen verrattuna .
Minulla oli asiakkaana useita suuria kuntia ja kyllä Helsinki vanhakantaisuudessa ja jäykkyydessä on ylivertainen
“Ongelmana ovat myös huonot veronmaksajat. Jos voisimme siirtää naapurikuntiin kolme prosenttia kaupunkimme asukkaista,”
Vihreiden politiikalla huonot veronmaksajat vain lisääntyvät. Helsinkiinhän oikein houkutellaan työntekijöitä, jotka tyytyvät minimpalkkoihin ja alle niidenkin.
Nämä ovat niitä työnantajien unelmia: Eivät ole järjestäytyneitä, eivät kysele ylitöiden ja minimipalkkojen perään, eivät tarvitse työtervydenhuoltoa etc.
Heidät on helppo irtisanoa, joten he ovat toistuvasti työttömänä.
Heidän huoltosuhteensa on paljon huonompi kuin kantaväestön.
Eli vihreä politiikkka tuottaa huonoja veronmaksajia.
Katso peiliin Osmo
Ansiosidonnaisella olevat työttömät ovat parhaita veronmaksajia, koska he eivät saa perusvähennyksiä kunnallisverotuksessa