Miksi kanakopit menevät kaupaksi?

Raken­nus­li­ik­keet halu­aisi­vat vara­ta Helsin­gin pelkästään sinkku­talouk­sille, kos­ka pienet yksiöt menevät parem­min kau­pak­si kuin per­hea­sun­not. Mik­si on näin?

Kaik­ki menee kau­pak­si, kysymys on, mis­tä saa eniten voit­toa. Mik­si asun­to on juuri nyt sitä kan­nat­tavampi, mitä pienem­pi se on?

Yksiöistä jo kol­ma­sosa menee sijoit­ta­jille. Mik­si sijoit­ta­ja on kiin­nos­tunut yksiöistä?

Voisiko syynä olla Helsin­gin sosi­aalivi­ras­to, joka mak­saa yksi­a­su­van vuokraa asun­non kokoon kat­so­mat­ta 560 euroa. Tuo 560 euroa on käypä hin­ta 50 neliön kak­sios­ta, mut­ta se mak­se­taan myös 15 neliön yksiöstä. Jos molem­mat tuot­ta­vat vuokrana 560 euroa kuus­sa, kumpia kan­nat­taa rakentaa?

196 vastausta artikkeliin “Miksi kanakopit menevät kaupaksi?”

  1. Eikös nyky­isin ole määräyk­siä asun­non min­imikoos­ta tai ainakin siitä, mon­tako neliömetriä on varat­ta­va henkeä kohti? En usko että 15 neliömetrin asun­to­ja enää saa rak­en­taa uus­tuotantonona. Van­ho­ja asun­to­ja sen sijaan voidaan jakaa pienemmiksi.

    En ole ihan var­ma muis­tanko oikein, mut­ta Ara­va-tuotan­nos­sa min­imineliömetrimäärä per hen­ki oli 35 ja suo­ma­laiseen tapaan siitä tuli myös maksimi.

  2. Tähän liit­tyy sekin, että naa­purikun­nat majoit­ta­vat sosi­aal­i­ta­pauk­set Helsinki­in, kos­ka niil­lä ei ole riit­tävästi sopivia pieniä asuntoja.

    Yksi­ty­is­ten omis­ta­mat yli­hin­taisetkin yksiöt on kuitenkin taloy­htiön kannal­ta mukavem­pia, sil­lä niistä saa asukkaat kohtu­ua­jas­sa ulos. Sen­si­jaan kun kaupun­gin asun­to­hank­in­ta sijoit­taa yksiöön 12-henkisen mamu­joukkueen (siis Ahmed ja sen lait­tomasti maas­sa oleskel­e­vat kaver­it), on talo vuosikau­sia aika lail­la asumiskelvoton.

  3. Aika hyvä obser­vaa­tio, olisi taas vähän sosi­aalivi­ras­ton päivit­tämisen paikka.

    (Tai ehkä sen sosi­aal­i­tur­van kokon­aisu­ud­is­tuk­sen perustulovetoiseksi…)

  4. Kuin­ka paljon näitä sosi­aalivi­ras­ton rahoil­la vuokraavia on suh­teessa markki­noiden kokoon? Jos niitä ei ole kovin paljoa, niin ei kai niil­lä mitään oleel­lista vaiku­tus­ta pitäisi olla kysyn­tään. Toisaal­ta, jos markki­nat toimi­vat hyvin, niin kai nuo sosi­aalivi­ras­ton rahoil­lakin vuokraa­vat hakeu­tu­vat suurem­pi­in asun­toi­hin? Eli tuon könt­täko­r­vaukse takia sosi­aalivi­ras­ton asi­akkaat hakeu­tu­vat suurem­pi­in asun­toi­hin kun he haluaisivat.

    Ainakin min­un silmis­sä markki­nat näyt­tävät toimi­van kohtu­ullis­es­ti: 15 neliön yksiön ja 50 neliön kak­sion vuokrat eri­laisia. Jos tuo vaiku­tus olisi niin voimaks kun väität, olisi kai molem­pi­en asun­to­jen vuokrat 560 euroa.

    Mon­et pien­i­t­u­loiset, esimerkik­si opiske­li­jat, halu­a­vat ihan oikeasti pieniä asun­to­ja. Lisäneliöt mak­sa­vat, ja opiske­li­ja käyt­tää sen lisära­han mielum­min tent­tikir­joi­hin (tai kal­jaan). Sen takia pienet asun­not menevät kaupaksi.

  5. Osmo: Aivan var­masti osa syytä on Helsin­gin sosi­aalivi­ras­tossa, mut­ta mä en kyl­lä ymmär­rä mik­si dis­saat pieniä asun­to­ja melkein joka välissä?

    Ei kai se nyt sin­ua hait­taa, jos ihmiset käyt­tävät rahansa mielu­um­min johonkin muuhun kuin isoi­hin asun­toi­hin ja mitä se sin­ua hait­taa, jos ihmiset halu­a­vat asua yksin sinkkuina mielu­um­min kuin perheissä?

    Siis ymmär­rän, että on type­r­ää, että poli­itikot ja byrokraatit ohjail­e­vat markki­noi­ta, mut­ta minus­ta vaikut­taa siltä, että sin­ul­la olisi jotain sitäkin vas­taan, että ilman ohjailua markki­noil­la kävisi niin, että ihmiset halu­aisi­vat pieniä asuntoja.

    1. Art­turille:

      Kysymys on siitä, että per­heet karkote­taan kan­takaupungista ja siitä muo­dos­tuu pelkkä sinkku­jen hotel­li. Tämä ei ole tas­apain­oista kehitystä.

  6. Onko siitä jotakin hait­taa, jos ihmiset asu­vat pienis­sä asunnoissa?

    Ympäristön kannal­ta se on vain hyvä. On vähem­män läm­mitet­tävää, valais­tavaa ja muutenkin ylläpi­det­tävää pin­ta-alaa. Samal­la voidaan myös nos­taa asukasti­heyk­siä, kos­ka samankokoiseen taloon saadaan enem­män asun­to­ja. Alueen palve­lu­ta­so para­nee ja liikku­mi­nen vähenee.

    Eikö tämä kaik­ki ole aivan tavoit­telemisen arvoista?

    Sosi­aalivi­ras­to nyt voi muiden byrokraat­tien tapaan aiheut­taa per­versse­jä markki­nakan­nus­timia, siinä ei ole mitään uut­ta. Mut­ta mik­si vas­tu­s­tat niin kiihkeästi pieniä asuntoja?

    1. Ei tämä poli­ti­ik­ka saa ihmisiä asumaan pienis­sä asun­nois­sa vaan toden­näköis­es­ti suurem­mis­sa mut­ta kauem­pana. Helsingis­sä yritet­ti­in nos­taa uusx­ien asun­to­jen keskikoko 75 neliöön, mut­ta raken­nus­li­ik­keet onnis­tu­i­v­at lob­baa­maan tämän nurin. Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko on 91 neliötä. Paradok­si myös on se, että pienis­sä asun­nois­sa asu­taan väl­jem­min kuin suuris­sa. Yksi­na­su­vien asum­isväljyys on jotain 45 nelilötä henkeä kohden (muis­taak­seni) mut­ta viisi­henkisten per­hei­den alle puo­let siitä.

  7. Syynä on kiin­teistöveron puute, mik­si pankit ja sijoit­ta­jat yleen­sä rahas­ta­vat asuntomarkkinoilla.

  8. En ymmär­rä, mik­si tähän tar­joat — tai olet ainakin ennen tar­jon­nu — ratkaisuna sitä, että kas­vate­taan pakol­la asun­to­jen koko­ja, kun voisi tar­jo­ta ratkaisuna sen, että luovu­taan asum­istues­ta, joka vääristää vuokra­markki­nat ja siirtää rahat vain asun­tosi­joit­ta­jien taskuun.

    Ei kaiken maail­man prekaee­tu­jen tarvitse asua Helsin­gin keskustassa.

  9. Pien­i­t­u­loinen saa yleistä asum­is­tukea, jon­ka mak­saa val­tio — ei kunta.

    Vai mitä tässä nyt tarkoi­tat? Sos­su mak­saa tietysti ero­tuk­sen, jos ei määritel­tyä min­imisum­maa 417 euroa jää käteen, mut­ta kyl­lä val­tio on ensisi­jainen maksaja. 

    Sinän­sähän se ei nyt asi­aa muu­ta, mut­ta merkit­tävä yksi­tyisko­h­ta kuitenkin. 

    Mis­tä tuo 560 euroa on tem­pais­tu? Läh­teet on aina blo­gin tasoa kohen­ta­va juttu…

    Ei tuol­laista vakio­sum­maa min­un käsit­tääk­seni ole olemassa.

  10. Isom­mis­sa per­hea­sun­nois­sa vuokrat ovat suh­teessa asun­non hin­taan selvästi yksiöitä edullisem­pia etenkin Etelä-Helsingis­sä. Näin sijoit­ta­jan eikä myöskään per­heen kan­na­ta ostaa isoa asun­toa. Sijoit­ta­ja ei saa pääo­ma­lle järkevää tuot­toa. Toisaal­ta per­he säästää asumiskus­tan­nuk­sis­sa kuukaudessa sato­ja euro­ja ver­rat­tuna asun­non ostamiseen velka­ra­hal­la. Itse asumme Ruo­ho­lahdessa vuokral­la vajaan sadan neliön asun­nos­sa n. 1.100 euron kuukau­sivuokral­la. Vas­taa­va asun­to mak­saisi vähin­tään 400.000 e, mikä tarkoit­taisi, että esim. 5% tuot­to­vaa­timuk­sel­la vuokran pitäisi olla yli 2.000 euroa kuukaudessa. 

    Sinän­sä näk­isin, että yksiöi­den osalta asun­tokaup­pa on yllät­täen yliku­umen­tunut Helsingis­sä keskel­lä syvää taan­tu­maa uuden yksi­tyisen vuokra-asun­tora­has­ton (+ tuot­toa etsivien yksi­ty­is­ten sijoit­ta­jien) aiheut­ta­man kysyn­täpi­ikin vuok­si. Tilanne voi olla aika pian jo melkoisen erilainen.

  11. Paradok­si myös on se, että pienis­sä asun­nois­sa asu­taan väl­jem­min kuin suurissa.

    Mikähän paradok­si tämä on? Ei ymmär­rä minä!

    Minus­ta on itses­tään­selvää, että moni­lapsi­nen per­he asuu per henkilö vähem­mässä tilas­sa kuin yksinäi­nen ihminen. 

    Viisi­henk­i­nen per­he ei tarvitse viit­tä keit­tiötä, viit­tä kylpy­huonet­ta, tilaa viidelle tietokoneelle, tele­vi­si­olle jne. 

    Sen sijaan viisi­henk­i­nen per­he tarvit­sisi enem­män säi­ly­tys­tilo­ja kuin sinkku, mut­ta joka ker­rostaos­sa on ihan samankokoinen kel­larikop­pi joka per­heelle… Siinä olisi muu­tok­sen paikka.

  12. Osmo: Eli tulk­it­sen tuon niin, että sin­ul­la ei ole mitään pieniä asun­to­ja vas­taan, jos niiden kysyn­tää ei keinotekois­es­ti kas­vate­ta poli­itikko­jen ja byrokraat­tien toimes­ta. Olen samaa mieltä.

    Toivon kuitenkin, että alat käyt­tämään tästä asi­as­ta kir­joit­taes­sasi asial­lisem­paa kieltä, kos­ka pien­ten asun­to­jen kut­sum­i­nen kanakopeik­si alen­taa niis­sä asu­jia, joi­ta pitäisi enem­minkin kehua kuin kritisoida.

  13. “Paradok­si myös on se, että pienis­sä asun­nois­sa asu­taan väl­jem­min kuin suuris­sa. Yksi­na­su­vien asum­isväljyys on jotain 45 nelilötä henkeä kohden (muis­taak­seni) mut­ta viisi­henkisten per­hei­den alle puo­let siitä.”

    Yksi­na­su­jal­lakin on ves­sa, vesi­posti ja keit­tiökalus­teet, ne nielevät omat neliön­sä (varsinkin täyt­täessään nykyiset nor­mit). Muunkaan peruskalus­tuk­sen kokoa ei voi kutis­taa viides­osaan viisi­henkisen per­heen kalus­teista. Jos viisi­henkisen per­heen keskimääräi­nen asum­isväljyys olete­taan jon­nekin 100 m² tienoille, sinkulle suo­taisi­in n. 20 m². Eläähän siinäkin.

  14. “Kysymys on siitä, että per­heet karkote­taan kan­takaupungista ja siitä muo­dos­tuu pelkkä sinkku­jen hotel­li. Tämä ei ole tas­apain­oista kehitystä.”

    Ei ehkä ole, mut­ta mik­si pitäisi ollakaan? Minus­ta on aika itses­tään­selvää, että esimerkik­si lap­siper­heil­lä on eril­laiset pref­er­enssit ja tarpeet kuin sinkuil­la. Lap­siper­heet arvostanevat nimen omaan rauhal­lista ympäristöä pois­sa liiken­teen melus­ta ja muista (kuvitel­luista tai todel­li­sista) vaaroista, kun taas sinkut arvostanevat elävää yöelämää, kahviloi­ta ja “elvää kaupunkiympäristöä”.

    Arvaan, että Osmo argu­men­toi tähän, että sil­loin “parem­mat veron­mak­sa­jat” karkaa­vat Helsingistä lähikun­ti­in, jät­täen Stadi­in pelkästään köy­hät opiske­li­jat. Mut­ta olisiko vika pikem­minkin kun­tarak­en­teen ja kun­tien välisen tuloke­hi­tyk­sen puut­teista kuin siitä, että käm­pät ovat väärän kokoisia?

    Lisäk­si täl­lainen markki­noi­ta vas­taan pullis­telu on varsin suurel­la toden­näköisyy­del­lä tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Minäkin tiedän aika mon­ta sinkkua, jot­ka asu­vat eril­lai­sis­sa kom­muuneis­sa suuris­sa kämp­is­sä Helsin­gin keskustassa.

    Kari

  15. Minäkin Art­turin tavoin vähän kavahdin Osmon kie­lenkäyt­töä tois­t­en kodeista kirjoittaessa. 

    Toisaal­ta olen tot­tunut Osmon karkeaan ja muista piit­ta­mat­tomaan, epähieno­tun­teiseen tyyli­in tässä matkan var­rel­la. Mut­ta sil­loin täl­löin tämä äärim­milleen venytet­ty elit­is­mi jak­saa edelleen hätkähdyttää. 

    Oma koti kul­lan kallis kuitenkin useim­mille ja kodin nimit­te­ly ei ole kaukana siitä että itseä nimitellään. 

    Itse kut­sun kyl­lä min­un ja kah­den lapsen asut­ta­maa per­hea­sun­toani (72 m²) rotan­loukuk­si, mut­ta en soisi kuule­vani sitä muilta.

  16. Suo­ma­laiset asu­vat paljolti yhden hen­gen talouk­sis­sa. Täl­laiselle asu­jalle yksiö Helsingis­sä hyvän joukkoli­iken­teen ääressä on eduk­si. Pie­nille asun­noille on ottajia.

    Väljyyt­tä löy­tyy vas­ta hesan ulkopuolelta.

  17. Minus­ta on luon­te­vaa, että keskus­taan keskit­tyy sinkku­ja ja pariskun­tia, kun taas lap­siper­heet keskit­tyvät vähän kauem­mas keskus­tas­ta. On paljon poikkeuk­sia, mut­ta yleistäen voisi ehkä sanoa, että lap­siper­heen arjes­sa tärkeää on tila­va koti ja viihty­isä (luon­non­läheinen?) ympäristö. Mat­ka koulu­un ja päiväkoti­in saisi olla help­po. Keskus­tasi­jain­nista ollaan valmi­ita tin­kimään, itse asi­as­sa lähiö voi tar­jo­ta jopa sopi­vam­man ympäristön.

    Sinkuille ja pariskun­nille koros­tuu paljon tärkeäm­pänä ympäristön eloisu­us (kult­tuuri, rav­in­to­lat, kaver­it). Koti halu­taan keskus­tas­ta, mut­ta koos­ta ollaan valmi­ita tinkimään.

  18. Sehän on nyt selvä että Espoos­sa asun­to­jen keskikoko on paljon suurem­pi kun Helsingis­sä. Pel­lolle mah­tuu rak­en­ta­maan vaik­ka mitä lukaale­ja, mut­ta kaupungis­sa maa on arvokas­ta joten hukkaneliöistä ei kan­na­ta mak­saa. Kan­takaupungis­sa asun­to­jen neliöhin­nat ovat korkeampia kun Espoos­sa. Näin ainakin jos keskus­tan elin­voima on säi­lynyt. Sil­loin asun­non­hankki­ja tekee valin­nan suurem­man asun­non ja keskeisem­män sijain­nin väliltä. Jos keskus­tas­sa on vain suuria asun­to­ja, sinne on vain todel­la rikkail­la varaa muut­taa. Sekään ei var­maan ole tas­apain­oista kehitystä.

    Ei ole myöskään tas­apain­oista kehi­tys­tä että paljon keskus­tas­sa pyörivät opiske­li­jat aje­taan asumaan Kon­tu­laan sen takia että keskus­taan halu­taan tehdä suuria per­hea­sun­to­ja. Lap­siper­heelle on arvokas­ta että läheltä löy­tyy päiväkoti, kaup­pa, koulu ja kulkuy­hteys työ­paikkaan. Nämä ehdot täyt­tyvät oikeas­t­aan kaikkial­la. Opiske­li­jalle on tärkeää että koti on ryömintäetäisyy­del­lä keskus­tan baareista. Tämä ehto täyt­tyy vain kan­takaupungis­sa. Tämän takia opiske­li­jat, ja oikeas­t­aan sinkut ylipäätään, halu­a­vat mak­saa enem­män sijain­nista kun lap­siper­heet. Sen takia on luon­nol­lista että keskus­taan tehdään pieniä asun­to­ja jot­ka täyt­tävät sinkku­jen tarpei­ta ja lap­siper­heille suuria asun­to­ja kauem­mak­si jot­ka täyt­tävät hei­dän tarpeen­sa. Ei ole tas­apain­oista kehi­tys­tä pakot­taa väestö jakaan­tu­maan tasan.

  19. Sos­sun lisäk­si täl­lä yksiköi­den halul­la voi olla jotain tekemistä kaupun­gin tont­ti­hin­noit­telun kanssa, jos kaupun­ki myy/vuokraa tont­tia per ker­rosneliö, niin kan­nat­taa tehdä pieniä asun­to­ja vaik­ka ne mak­saa huo­mat­tavasti enem­män rak­en­taa per neliö, kos­ka niistä yksiöistä saa huo­mat­tavasti suurem­man neliöhin­nan. Autopaikkavaa­timuk­sista tin­kimi­nen, joka on sinän­sä hyvä asia, aut­taa myös asi­aa jos aiem­pi vaa­timus oli mitoitet­tu per asunto.
    Jätkäsaaren tont­te­ja on kuulem­ma myy­ty niin että kaupun­ki saa pros­ent­tio­su­u­den myyn­ti­hin­nas­ta, eli sinne luul­tavasti taas tulee isom­pia asuntoja.

  20. Tiedemies: “ratkaisuna sen, että luovu­taan asum­istues­ta, joka vääristää vuokra­markki­nat ja siirtää rahat vain asun­tosi­joit­ta­jien taskuun.

    Ei kaiken maail­man prekaee­tu­jen tarvitse asua Helsin­gin keskustassa.”

    Tun­tuu aika hölmöltä näke­myk­seltä yleistää asum­istuel­la asu­va “kaiken maail­man prekaee­tuk­si”. Entä esimerkik­si työt­tömäk­si jäävä 55-vuo­tias yksin asu­va naishenkilö, joka on asunut vuokral­la samas­sa asun­nos­sa jo 20 vuot­ta? Tuleeko hänet häätää kodis­taan, jos ei ehdi tarvi­tun ajan sisäl­lä löytämään uut­ta työ­paikkaa ja tili alkaa näyt­tää punaista?

    Kuin­ka kauas per­ife­ri­aan ehdot­taisit köy­hien ja työt­tömik­si joutunei­den häätämistä, ker­ro sopi­va raja e/kk, niin voimme määrit­tää köy­hille, luusereille sopi­vat alueet pk-seudun kar­tal­ta vai karkote­taanko saman tien radan­var­silähiöi­hin asti?

  21. Opiske­li­jat ovat yksi suuri yksiöi­den käyt­täjä, mut­ta jostain syys­tä rep­pure­i­ta maini­taan harvem­min. Heitä, jot­ka asu­vat maakun­nas­sa ja tule­vat viikok­si töi­hin Helsinki­in on todel­la paljon.

    Matkailu avar­taa ja juna­matkailu avar­taa eri­tyis­es­ti. Kan­nat­taa lähteä joskus per­jan­taina iltapäiväju­nal­la Helsingistä vaik­ka Poh­jan­maalle. Juna on täyn­nä myyn­timiehiä, kansane­dus­ta­jia, yliopis­ton opet­ta­jia, jne.

    Yllät­tävän moni tarvit­see Helsingis­sä asun­non, jon­ka vaa­timuk­set ovat:
    — edullinen,
    — keskeisel­lä paikalla ja
    — aun­toon mah­tuu sänky, kahvinkeitin sekä tietokone.

  22. Osmo Art­turille: “Kysymys on siitä, että per­heet karkote­taan kan­takaupungista ja siitä muo­dos­tuu pelkkä sinkku­jen hotelli…”

    Kysymys on myös siitä, että kan­takaupunkia ei ole halut­tu laa­jen­taa. Eli palaamme jälleen kaavoituk­seen. Kallio, itsekkin siel­lä het­ken asuneena, on hienos­ti kaavoitet­tu sen aikaisi­in tarpeisi­in. Tänäpäivänä tietysti auto­tal­lien puute rassaa.

    Näitä sinkku­jen hotelle­ja, jois­sa on hal­val­la, tiivi­isti ja paljon pieniä asun­to­ja hyvien perus­palvelu­jen sekä liiken­ney­hteyk­sien vier­essä tarvi­taan. Niitä tarvi­taan paljon enem­män kuin niitä täl­lä het­kel­lä on. Uudelle Kalli­olle on tilausta.

    Ei tarvitse men­nä kuin Man­ner­heimin tien­päähän, niin kaavoitus ei ole enää kaupunki­maista. Talo siel­lä tääl­lä ja paljon vihreää välis­sä. Jos Helsinkiä halu­taan kehit­tää, on keskus­taa laa­jen­net­ta­va ja ennenkaikkea tiivis­tet­tävä reippaasti.

    On hyvä, että Osmo otti esille asumisen tuet. Tun­net­tu tosi­a­sia on, että läh­es kaik­ki asumiseen kohdestu­vat tuet val­u­vat suo­raan hin­toi­hin. Muiden kannal­ta ei ole suo­tavaa kehi­tys­tä, että joidenkin asum­ista tue­taan. Jos sitä on pakko tukea, tulee se tehdä muual­la kuin Helsingis­sä, jos­sa paineet vuokri­in ja neliöhin­toi­hin ovat muutenkin kovat.

  23. Ajelin tuos­sa kesäl­lä Kepu­lan­di­an läpi . Siel­lä kaik­ki asu­vat 120–200 m² omakoti­talois­sa 1000–2000 m² tonteilla.
    Kaik­ki 1980 jäl­keen raken­net­tu on pääosin omakoti­talo­ja, jonkin ver­ran näkyy van­ho­ja ker­ros-ja rivitaloja.

    Eli Kepul­la on yksi hyvä ansio, se on kyen­nyt hoita­maan asumisen ihmis­ten halu­a­mal­la tavalla.

    Samaa ei voi sanoa, Kokoomuk­sen, SDP:n ja Vihrei­den poli­tikan tuloksista.

    Pääakupunkiseudul­la ei ole yhtä syytä kalli­isi­in kanikoppei­hin, mut­ta pääsyy on kor­rup­tio eli puoluei­den ja raken­nus­li­ikkei­den yhteiselo .

    Tuo sosi­aal­i­toimis­to on vain lisänä eli rik­ka rokassa.

  24. Onhan pieni yksiö myös pidem­mälle jalostet­tua tilaa: suh­teel­lisen suuri osa siitä on keit­tiötä ja kylpy­huonet­ta, ja mukana saa myös enem­män yksi­ty­isyyt­tä ja hiljaisuutta.

    Yhteisas­um­i­nen taas on kokon­ais­val­taisem­paa asum­ista, vähän kuin urbaani kyläy­hteisö, jon­ka asukkaat pelkäl­lä läs­näolol­lakin voivat pitää toi­sis­taan huolta.

  25. Osmo taas syyl­listää tietyn elämän­ti­lanteen omaa­vat ihmiset. Kaik­ki mitä Osmon Helsingis­sä on vikana on tietenkin koy­hien syytä. Minus­ta kuu­lostaa aika kapeakat­seiselta ajattelutavalta.
    Kan­nat­taisiko ensin miet­tiä mikä olisi kohtu­ulli­nen vuokrata­so. Kun kaik­ki on annet­tu rahami­esten päätet­täväk­si näin­hän siinä hel­posti käy. Rak­en­ta­ja rak­en­taa sel­l­aisia asun­to­ja mis­tä saa parhaan neliöhin­nan ja kat­teen. Her­ra vuokranan­ta­ja sijoit­taa pääo­mansa näi­hin pikkua­sun­toi­hin, kos­ka niistä saa parhaan vuokran. Päät­tää kovas­ta kipu­vuokras­ta, ja naut­tii yhteiskun­nan suo­jaa vuokrat­u­lo­jen kevyen vero­tuk­sen muo­dos­sa. Odot­taa asun­to­jen hin­to­jen nousua, ja myy taas sopi­val­la het­kel­lä pois jollekin toiselle ahneelle. Näin­hän se hom­ma toimii.
    Joskus voisi kat­soa myös asi­aa sel­l­aiselta kannal­ta, olisiko yhteiskun­nan fik­sua rajoit­taa kohtu­ut­tomien vuokrien pyytäjien toim­intaa… Keino­ja­han olisi vaik­ka kuin­ka, jos joku halu­aisi tai uskaltaisi toimia. Mut­ta ei, se ei sovi markki­na­t­alouteen, jos­sa rahan omis­ta­jat keräävät expo­nen­ti­aaliset voitot.

  26. “Voisiko syynä olla Helsin­gin sosi­aalivi­ras­to, joka mak­saa yksi­a­su­van vuokraa asun­non kokoon kat­so­mat­ta 560 euroa.”

    Olen havain­nut ihan saman. Suun­nilleen 5–40 neliön välil­lä asun­not mak­sa­vat saman ver­ran. Sen 90000 euroa tulee hin­taa, kun ilmoit­taa että kyseessä on asun­to. Haitarin pienem­pi­in men­täessä neliöhin­ta vain nousee.

  27. Asuin­huoneis­ton huoneis­toalan tulee olla vähintään
    20 m². Tämä kos­kee uusia asun­to­ja ja van­hoista asun­noista jaet­tavia asun­to­ja. Van­hois­sa ole­mas­sa ole­vis­sa pienem­mis­sä asun­nois­sa saa silti asua. Van­hoil­ta asun­noil­ta ja asuin­taloil­ta ei vaa­di­ta muidenkaan nyky­is­ten perus­vaa­timusten täyt­tymistä (“…riit­tävästi tilaa lep­oa, oleskelua ja vapaa-ajan viet­toa, ruokailua ja ruoan­valmis­tus­ta, hygien­ian hoitoa sekä asumiseen liit­tyvää vält­tämätön­tä huoltoa ja säi­ly­tys­tä varten. Asuin­huoneis­tossa tai sen käytössä tulee olla asian­mukaiset tilat vaate­huoltoa ja irtaimis­ton säi­ly­tys­tä sekä polkupyörien, las­ten­vaunu­jen ja ulkoilu­vä­linei­den säi­ly­tys­tä varten.” Ja kiin­teistöko­htaiset väestö­suo­jat vielä lisäksi.)
    Markki­nat toimi­vat niin, että nekin asun­not, jot­ka eivät täytä min­imi­vaa­timuk­sia, menevät kau­pan tai vuokralle hyvään hin­taan, jos sijain­ti vain on oikea. Yleen­sä uskon markki­noiden ere­htymät­tömyy­teen sokeasti, mut­ta tässä kohtaa alan epäil­lä, että ehkä joitain min­imi­ra­jo­ja oikeasti tarvi­taan suo­jele­maan ihmisiä oma­l­ta tyh­myy­deltään ja höynäytettävyydeltään.

  28. Asum­is­tukea mak­se­taan aika monille työssäkäyvillekin. Minus­ta täl­lainen sub­ven­tio on jär­jetön ja vail­la mieltä. En vas­tus­ta sitä, että julki­nen sek­tori, esim. val­tio, tar­joaa jonkin­laisen sosi­aal­i­tur­vaan liite­tyn vaku­u­tuk­senkaltaisen jär­jeste­lyn tilapäistä tarvet­ta varten, vaik­ka asum­istuen muo­dos­sa. Asum­is­tu­ki on kuitenkin suurelle osalle Helsinkiläisiä suo­ras­taan edel­ly­tys sille, että heil­lä on siel­lä varaa asua.

    Peri­aat­teessa kyl­lä asian pitäisi olla niin, että niiden, joil­la ei ole varaa asua kalli­isti, ei pitäisi myöskään kalli­isti asua. 

    Yksilöille se on tietenkin trage­dia aina tuol­laises­sa tilanteessa, mut­ta vai­h­toe­htoiskus­tan­nus jää piiloon, kun tui­jo­tamme täl­laisia traag­isia keis­se­jä. Jokaista “epäreilua” työt­tömyyt­tä ja sen aikaansaa­maa muut­to­tarvet­ta, jon­ka tor­jumme, vas­taa aina vaik­ka kuin­ka mon­ta sel­l­aista, joka olisi halun­nut muut­taa, mut­ta jolle ei riit­tänyt asun­toa tai jol­la ei ollut varaa.

  29. Min­ulle asia kohtaan­tui joskus mark­ka-aikaan, kun pää­timme lait­taa vuokralle taloy­htiän pienen piharaken­nuk­sen. Asun­to oli vaa­ti­ma­ton ja ajat­te­limme pyytää siitä muis­tiku­vani mukaan vain 300 markan vuokraa.

    Val­it­simme asukkaak­si opiske­li­jan. Hän pyysi vuokranko­ro­tus­ta muis­taak­seni 400–500 markan tasolle, kos­ka pyytämästämme vuokras­ta ei saa asumistukea.

    Vuokralaisen pyyn­nöstä nos­timme vuokran asum­istuen tasolle. Mik­sei kaupun­ki voi mak­saa tukea 300 markan vuokrasta? 

    Tämä ei tapah­tunut Helsingissä.

  30. Pyörönie­mi penää lisää kan­takaupunkia. Juuri näin, se on kovin kysyt­tyä. Tutk­i­taan yhtä poten­ti­aal­ista laa­jen­tamis­su­un­taa, eli Viikki­in päin.

    Kus­taa Vaas­antie on niin lev­eä, että siihen saisi riv­in ker­rostalo­ja. Samoin ehkä Koske­lantielle. Niiden risteyk­sessä on iso eri­ta­soli­it­tymä. San­o­taan kokon­aisu­udessan 20 hehtaaria.

    Lah­den moot­tori­tie täyt­tää ison laak­son ennen Viikkiä, Viikin liit­tymän jäl­keen se on viereisen tien kanssa jopa sata metriä lev­eä. Toiset parikym­men­tä hehtaaria maata.

    Kehä I ja Lah­den moot­tori­tien eri­ta­soli­it­tymä on val­ta­va raken­nel­ma, kat­sokaa vaik­ka ilmaku­vaa. Noin 50 hehtaaria.

    Yhteen­sä vajaa sata hehtaaria, kaupunki­maisel­la teholu­vul­la 2 noin 2 miljoon­aa ker­rosneliötä. San­o­taan 25 000 asun­toa (75 m² keskimäärin), 50 000 asukas­ta. Julki­nen liikenne hoituu ihan vaan jatka­mal­la Kus­taa Vaasan kadun kiskot, mak­saa jotain parikym­men­tä miljoon­aa kalus­toi­neen. Tämän pitkän kaupunkikadun ympäril­lä on upeat puis­tot, kau­nis hau­taus­maa, hieno­ja asuinaluei­ta (Touko­la), vähän nuukah­ta­neem­pia jot­ka virkoaisi­vat (Pih­la­jamä­ki). Myös paikallisia piinaavas­ta liiken­nemelus­ta päästäisi­in (kävin kat­so­mas­sa, tai parem­min kuun­tele­mas­sa asun­toa Pih­la­jamäestä, valit­ta­vat täysin aiheesta.)

    Tässä on vaan sem­moinen pikku­jut­tu että ne 70 000 Lah­den moot­tori­ti­etä päivit­täin autoil­e­vaa pitäisi saa­da johonkin. Kehä I ja Lah­den motarin liit­tymän tun­neloin­nin vielä voisi rahoit­taa maan arvol­la (yleen­sä ei, mut­ta tässä tapauk­ses­sa luul­tavasti kyl­lä kos­ka se on niin tilaa säästämät­tä raken­net­tu). Lop­putun­neli­in saa rahat tiemak­sul­la, ne Pyöräniemen 20 000 auto­tal­lia voi sit­ten louhia samalla.

  31. “Sen sijaan viisi­henk­i­nen per­he tarvit­sisi enem­män säi­ly­tys­tilo­ja kuin sinkku, mut­ta joka ker­rostaos­sa on ihan samankokoinen kel­larikop­pi joka per­heelle… Siinä olisi muu­tok­sen paikka.”

    Mut­ta mil­laisen muu­tok­sen? Iso per­he pienessä asun­nos­sa tarvit­see isom­man kel­larikopin kuin iso per­he isos­sa asunnossa.

  32. Tiedemies laa­jen­taa maal­ta­paon käsitet­tä myös kaupunkeihin. 

    Olen AZ:n kanssa samaa mieltä. Ker­ropa sit­ten tosi­aan meille, kuin­ka kauas sen 55-vuo­ti­aan ikän­sä Helsingis­sä asuneen työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä elävän ihmisen pitää muut­taa pois omista sosi­aal­i­sista verkostoistaan?

    Riit­tääkö Kajaani vai ihanko Utsjoelle saak­ka pitää lähteä, ettei tuo ihmi­nen syö liikaa sin­un mak­sami­asi verorahoja?

    Pidin sin­ua muuten joskus ihan älykkäänä ja sosi­aalisen oman­tun­non omaa­vana kaverina.

  33. Osmo :

    Voisiko syynä olla Helsin­gin sosi­aalivi­ras­to, joka mak­saa yksi­a­su­van vuokraa asun­non kokoon kat­so­mat­ta 560 euroa.

    Yksi­na­su­va saa mak­simis­saan Kelas­ta asum­is­tukea 80% vuokras­ta jos asun­non neliöi­den määrät ovat <= 37 m². Siis 80% on mak­si­mi asum­is­tu­ki vuokran määrästä. Lopus­ta vuokran osu­ud­es­ta (20%) huole­htii sos­su. Siis sos­su ei suinkaan mak­sa koko vuokraa. Asum­i­tukea on anot­ta­va ennen kuin sos­su myön­tää toimeen­tu­lo­tukea esim. asumiseen.

    Kumpi sit­ten on muna tai kana asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen tapauksissa.

  34. “Asum­is­tukea mak­se­taan aika monille työssäkäyvillekin. Minus­ta täl­lainen sub­ven­tio on jär­jetön ja vail­la mieltä.”

    Vail­la mieltä on ennekaikkea se, kun ansio­tu­loil­laan ei pysty han­kki­maan asun­toa. Sil­loin ovat työ­markki­nat vinksallaan.

  35. Liian van­ha kirjoitti: 

    “Ajelin tuos­sa kesäl­lä Kepu­lan­di­an läpi . Siel­lä kaik­ki asu­vat 120–200 m² omakoti­talois­sa 1000–2000 m² tonteilla.
    Kaik­ki 1980 jäl­keen raken­net­tu on pääosin omakoti­talo­ja, jonkin ver­ran näkyy van­ho­ja ker­ros-ja rivitaloja.
    Eli Kepul­la on yksi hyvä ansio, se on kyen­nyt hoita­maan asumisen ihmis­ten halu­a­mal­la tavalla.”
    — Ja jokaisel­la 1000 neliömetrin pihal­la on auto­ja, puu­tarha­trak­tor­e­i­ta, muule­ja ym. vem­paimia niin paljon, että puoli vuo­sisa­taa sit­ten maa­jus­si ei osan­nut moi­ses­ta uneksia.
    Ei lev­älleen kaavoit­ta­mi­nen valitet­tavasti ole rajoit­tunut kepun valtapiiriin.

  36. Kyl­lä se vaan niin on, että jos ei ole varaa asua jos­sain niin sit­ten ei ole. Turha tähän on vetää mitään 55-vuo­ti­ai­ta työkyvyt­tömiä. Ei kai siinä voi tode­ta mitään muu­ta kuin että olisi var­maan kan­nat­tanut ostaa oma asun­to 30 v sitten.

  37. Kyl­lä, osan asumis­es­ta mak­saa Kela, osan sos­su. Mak­sa­jal­la ei asi­akkaan kannal­ta ole mitään merk­i­tys­tä, kyse on val­tion ja kun­nan rahanjaosta.

    Siitä, että tilanne asun­tomarkki­noil­la johtuu toimeen­tu­lotuen tavas­ta mak­saa yhtä paljon minkä kokois­es­ta asun­nos­ta hyvän­sä, ei seu­raa, että esit­täisin toimeen­tu­lotuen pienen­tämistä. Esitin huomion vain, kos­ka tilanne Helsin­gin asun­tomarkki­noil­la on mie­lenki­in­toinen. Tilan­net­ta käyt­tävät sijoit­ta­jat hyväk­seen osta­mal­la markki­noil­ta pil­vin pimein mah­dol­lisim­man pieniä asun­to­ja. Näin pieniä uusia asun­to­ja ei raken­neta, mut­ta paine uus­tuotan­non puolel­la tietysti kas­vaa pien­asun­toi­hin, kun van­has­ta kan­nas­ta oste­taan ne pois. 

    En usko, että naa­purikun­nat enää laa­jamit­tais­es­ti lähet­tävät toimeen­tu­lotuen asukkai­ta Helsinki­in. Sen sijaan niitä tulee ihan itse. Jotain nurinkurista on siinä, että toimeen­tu­lotuel­la on varaa muut­taa Jär­ven­päästä Helsinki­in, mut­ta perushoita­jal­la ei ole. 

    Suuri virhe tehti­in, kun toimeen­tu­lotues­ta pois­tet­ti­in omavas­tuu vuokras­ta kokon­aan. Minus­ta sen omavas­tu­un pitäisi olla sama kuin yleisessä asum­istues­sa, 20 %. Jos nyt lähde­tään tuos­ta 560 eurosta, samal­la itse tukea pitäisi nos­taa 112 eurol­la. Näen­näis­es­ti ei tapah­tu­isi mitään, mut­ta var­maankin alka­isi ilmaan­tua asun­to­ja, joista vuokra on alle 560 euroa.

  38. Mik­sei perushoita­ja voisi ihan yhtä hyvin asua Helsingis­sä siinä mis­sä toimeen­tu­lotuel­la elävä?

    Mikäli perushoita­jan tulot asumisku­lu­jen jäl­keen jäävät alle suo­jara­jan, saa hän ero­tuk­sen sossusta. 

    Eli mikä ero? Kum­mal­lakin on sama ruokara­ha kädessä. 

    Tietysti tässä vai­heessa herää kysymys, onko oikeu­den­mukaista, että työssä käyvä ei taloudel­lis­es­ti hyödy mitään työssäkäyn­nistään. Päin­vas­toin työssäkäyn­nistä seu­raa useim­miten jonkin­laisia matkaku­lu­ja, vaate­tarpei­ta ja muu­ta pientä.…

    1. Hyvä. San­o­taan nyt niin, että kun toimeen­tu­lo­tuki­a­sukas muut­taa Jär­ven­päästä Helsinki­in, häen asum­is­meno­jen jäl­keen käytet­tävis­sä ole­vat tulon­sa pysyvät ennal­laan (tai jopa kas­va­vat), mut­ta perushoita­jan osaltra laske­vat olennaisesti.

  39. Olen AZ:n kanssa samaa mieltä. Ker­ropa sit­ten tosi­aan meille, kuin­ka kauas sen 55-vuo­ti­aan ikän­sä Helsingis­sä asuneen työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä elävän ihmisen pitää muut­taa pois omista sosi­aal­i­sista verkos­tois­taan?

    Tämä ei ole mikään argu­ment­ti asum­istuen puoles­ta. Ole­tat, että asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in pelkästään tältä työkyvyttömyyseläkeläiseltä.

    Asum­is­tu­ki nos­taa asun­to­jen hin­to­ja liki koko määräl­lään. Mainit­tu työkyvyt­tömyy­seläkeläi­nen on joutunut alun­perin mak­samaan asumis­es­taan enem­män kuin on “reilua”, ja tämä johtuu asum­istues­ta. Ei tietenkään siitä nimeno­mais­es­ta asum­istues­ta, joka mak­se­taan hänelle, vaan siitä asum­istues­ta, joka mak­se­taan niille kym­me­nille tuhan­sille muille asum­istuen saajille. 

    Ilman asum­is­tukea hän olisi mak­sanut työssä käy­dessään vähem­män asumis­es­taan, voin­ut säästää työkyvyt­tömyy­den var­al­ta ja hänel­lä olisi nyt säästöjä ja alhaisem­pi vuokra. 

    Pidin sin­ua muuten joskus ihan älykkäänä ja sosi­aalisen oman­tun­non omaa­vana kave­ri­na.

    Min­un sosi­aa­li­nen omatun­toni kat­taa kaik­ki ihmiset, ei pelkästään vuokranan­ta­jia, jot­ka siis ovat asum­istuen todel­liset hyötyjät.

  40. On selvä, että asum­is­tu­ki on suo­ra tulon­si­ir­to vuokranantajalle.

    Entäpä jos sitä ei olisi?

    Omis­ta­ja halu­aa pääo­ma­lleen tuo­ton, joka on kil­pailukykyi­nen muiden sijoi­tus­vai­h­toe­hto­jen kanssa. Mikäli vuokrata­so kovasti las­kee, ei omis­ta­ja lai­ta asun­toaan vuokralle, vaan myy sen. Näin tietysti asum­istuen purku lask­isi myös asun­to­jen hintoja. 

    Asun­non vuokraami­nen ei ole tur­val­lisu­udeltaan pankki­tal­letuk­sen luokkaa. Han­kala vuokralainen voi asua asun­non­o­mis­ta­jan harmik­si vuo­denkin ver­ran mak­samat­ta vuokraa. Vuokranan­ta­jan kädet ovat sido­tut, kunnes asia on saanut lain­voiman ja häätö on ulosotossa. 

    Sen lisäk­si vuokralainen voi jät­tää asun­non sel­l­aiseen kun­toon, että vuokravaku­us riit­tää vain remont­ti­porukan kaljoi­hin. Pahin tilanne on, jos vuokralaisel­la ei ole koti­vaku­u­tus­ta ja hän aiheut­taa tuli­palon tai vesivahingon. 

    Nämä tilanteet nyt ovat ver­rat­en harv­inaisia, mut­ta eivät aivan tavat­to­mia kuitenkaan.

  41. Uno­h­tui vas­ta­ta Osmon peruskysymyk­seen: mik­si isot per­hea­sun­not hesas­sa eivät mene kaupaksi?

    No yksinker­tais­es­ti sik­si, että niistä tulee niin kalli­ita. Hin­ta nousee hel­posti tasolle yli 350 000 eur. Har­val­la per­heel­lä on täl­laiseen varaa. Ja lisäk­si muut­ta­mal­la 30–50 km kauem­mak­si hesas­ta saman asun­non saa 100 000 eur halvemmalla.

    Eipä siis ollut vaikea kysymys vas­tat­tavak­si. Osmon näkökul­mas­ta Helsin­gin ongel­ma eivät ole yksiöt vaan se, että kaupun­ki on levit­täy­tynyt paljon hesan rajo­jen ulkop­uolelle. Eivät ihmiset muu­ta pois kaupungista vaik­ka muut­ta­vatkin pois helsingistä.

    1. Jos asun­not mak­sa­vat Hesas­sa paljon enem­män kuin muual­la, on aika vaikea sanoa sil­loin, etteivät ne mene kau­pak­si. Nehän menevät kau­pak­si parem­paan hintaan.

  42. “toimeen­tu­lo­tuki­a­sukas muut­taa Jär­ven­päästä Helsinkiin”

    Helpom­min san­ot­tu kuin tehty, ainakin kysy­tympi­in asun­toi­hin, so. keskus­taan tai keskus­tan lähelle.

    Peri­aat­teessa­han asum­istuen­saa­ja on var­ma vuokran­mak­sa­ja, mut­ta kos­ka tuki mak­se­taan (kelal­ta ja sos. viras­tol­ta) asum­istuen­saa­jan tilille, niin näin ei vält­tämät­tä lainkaan ole.

    Voi olla epäi­lyk­siä henkilön alko­holis­mista tai päi­htei­den käytöstä, sosi­aalis­es­ta kyvykkyy­destä ja näitä myöten huol­ta vuokran­mak­su­var­muud­es­ta ja mah­dol­lis­es­ta asun­nolle aiheute­tu­ista haitoista.

    Paljon mielu­um­min vuokrantantaja/välittäjä val­it­see sen terveydenhoitajan.

    1. Kyl­lä sopimuk­sen ehdok­si voi aset­taa sen, että tuki mak­se­taan suo­raan vuokranan­ta­jan tilille. Näin tapah­tuu usein.

  43. Gryn­der­it ja sijoit­ta­jat eivät ole pahik­sia (tai hyviksiä). He vas­taa­vat kysyn­tään omaa tuot­toaan mak­si­moiden kuten markki­na­t­aloudessa tehdään.

    Se että heiltä kysytään niitä pieniä asun­to­ja, ei ole hei­dän “syytään”. Sen enem­pää kuin autovuokraa­mon omis­ta­jan joka tar­joaisi pieniä auto­ja jos kaupungis­sa perit­täisi­in parkki­mak­su auton pitu­u­den mukaan ja ben­sa mak­saisi 5 egeä litra.

    Okei. Huono ver­taus sikäli että auton­vuokraus­ta ei asumisen tavoin sub­ven­toi­da ja tästähän Ode ketjun aloitti.

    Mut­ta jos gryn­deri ja sijoit­ta­ja pois­tet­taisi­in koko aja­tus­mall­ista het­kek­si kaap­pi­in, muiden seikko­jen säi­lyessä muut­ta­mat­tom­i­na, kysyt­täisi­in pieniä kan­takaupunki­a­sun­to­ja yhä. 

    -kos­ka asum­i­nen siel­lä on kallista, joko asukkaalle tai yhteiskun­nalle, tuen tasos­ta ja sen mak­su­pe­rusteista riippuen.

    -kos­ka on myös aidosti pieniä asun­to­ja haluavia.
    Joillekin riit­tää bok­si jonne voi soit­taa tiet­sikan ääreen pit­saa. Isom­paa ei jak­se­ta siivota.

    Jos­sain peri­at­teen tasol­la olen sitä mieltä, että ainakaan hyvin pieni yksiö ei ole sinkunkaan asum­is­muo­to hyv­in­voin­ti­val­tios­sa 2000-luvul­la. En halua rusikoi­da ihmis­ten pref­er­ensse­jä, mut­ta tar­jon­ta loisi var­maan tässä asi­as­sa kysyn­tään­sä, jos kohtu­uhin­taisia kak­sioi­ta ja kolmioi­ta vain olisi. 

    Olen myös sitä mieltä, että jokaiseen elävään kaupungi­nosaan kuu­luu jonkin ver­ran sekä las­ten kiljun­taa että rol­laat­torin rahi­naa. Vaik­ka kaupungi­nosia ei saa vas­taa­maan kaupun­gin saati maan keskiarvoja.

  44. “Entä esimerkik­si työt­tömäk­si jäävä 55-vuo­tias yksin asu­va naishenkilö, joka on asunut vuokral­la samas­sa asun­nos­sa jo 20 vuotta?”

    Het­ki­nen. Ihmi­nen on ollut töis­sä 20 vuot­ta, has­san­nut raho­jaan mm. kalli­iseen asun­toon niin, että ensim­mäisen ongel­man ilmaan­nut­tua tuos­sa kalli­is­sa asun­nos­sa asum­i­nen tulee taloudel­lis­es­ti vaikeak­si, ja nyt jotkut ovat vakavis­saan sitä mieltä, että tämän naisen ystävän, joka muut­ti halvem­paan asun­toon Van­taan perukoille, pitää alkaa mak­samaan verois­taan naisen holtit­toman kalli­in asumisen jatku­misen, vieläpä niin, että rahat pää­tyvät vuokraisännälle?

    N. tun­nin lin­ja-automatkan päässä helsin­gin keskus­tas­ta saa vuokra-asun­to­ja reilusti alle 300 euroa kuussa.

  45. Löy­tyykö tilastoa/arviota siitä, kuin­ka paljon toimeen­tu­lotuen­saa­jia asuu >500e/kk yksiöis­sä Helsingis­sä? Kuin­ka mit­ta­va tai taloudel­lis­es­ti merkit­tävä tämä “ongel­ma” on?

  46. Elina:“Omistaja halu­aa pääo­ma­lleen tuo­ton, joka on kil­pailukykyi­nen muiden sijoi­tus­vai­h­toe­hto­jen kanssa. Mikäli vuokrata­so kovasti las­kee, ei omis­ta­ja lai­ta asun­toaan vuokralle, vaan myy sen. Näin tietysti asum­istuen purku lask­isi myös asun­to­jen hintoja.”

    Aivan ja tuon pitäisi peri­aat­teessa vähen­tää asun­to­jen rak­en­tamista ja sitä kaut­ta asun­to­jen tar­jon­taa. Käytän­nössä näin ei kuitenkaan mitenkään vält­tämät­tä käy etenkään jos­sain Helsin­gin kaltaises­sa kaupungis­sa, jos­sa on pulaa raken­nus­maas­ta. Kaik­ki kaavoitet­tu maa raken­netaan asun­noik­si joka tapauk­ses­sa. Kos­ka rak­en­t­a­mi­nen mak­saa joka tapauk­ses­sa saman ver­ran, ain­oa joka tässä häviää on maan­omis­ta­ja, joka ei asun­to­jen hin­nan alen­e­misen vuok­si saa asun­noik­si kaavoite­tus­ta ton­tis­taan samaa hin­taa kuin aiemmin. 

    Lop­putu­los olisi siis se, että vuokra-asun­not oli­si­vat halvem­pia, niin oli­si­vat myös omis­tusasun­not ja kaiken päälle molem­pia olisi vielä yhtä paljon tar­jol­la kuin aiem­minkin ja niitä myös raken­net­taisi­in melkein samal­la tahdil­la kuin nytkin. Ain­oa, joka olisi hävin­nyt, olisi se, joka omisti rak­en­ta­mat­to­mia tont­te­ja. Kos­ka hän ei käytän­nössä tuot­tanut mitään hyv­in­voin­tia (hän­hän vain omisti ton­tin), tämä ei ainakaan minus­ta ole koko yhteiskun­nan kannal­ta mitenkään huono juttu. 

    Tietenkin siir­tymä­vai­heessa kaik­ki omis­tusasun­non omis­ta­jat kär­si­sivät, kos­ka hei­dän omis­tuk­sen­sa hin­ta lask­isi, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä tämän ker­talu­on­toisen tran­si­tion merk­i­tys vähenisi. 

    Johtopäätös: Asum­is­tu­ki on huono asia, jos­ta kan­nat­taisi koit­taa päästä eroon. Olen täs­mälleen samaa mieltä tcrown­in kanssa, että olisi hyvä, jos ihmiset, joiden rahat eivät riitä asumiseen kalli­il­la alueel­la oikeasti patis­tet­taisi­in kan­ta­maan jonkin­lainen vas­tuu oman asumisen­sa kalleud­es­ta, eikä sitä hyvää asum­i­s­paikkaa pidet­täisi mitenkään ihmis­ar­vona. Kos­ka sosi­aal­i­tur­va on täl­lä tavoin sidot­tu asumiseen, tämä sor­sii niitä, jot­ka oli­si­vat valmi­it tin­kimään asumisen­sa tasos­ta (ja vaik­ka muut­ta­maan sinne tun­nin matkan päähän keskus­tas­ta paljon halvem­paan asun­toon), jos siten voisi­vat paran­taa muu­ta elintasoaan. 

    Käsit­tääk­seni vihrei­den perus­tu­loe­hdo­tuk­ses­sakin jostain syys­tä asum­is­tu­ki edelleen roikkui mukana, vaik­ka se on juuri syylli­nen tähän huonoon mata­lat­u­lois­t­en ohjauk­seen sopeut­taa asumisen kus­tan­nuk­set tulota­soon­sa. Itse panisin ennem­minkin mukaan jonkin­laisen ker­talu­on­teisen tuen muu­ton kus­tan­nusten kat­tamiseen ihmisille, joiden tulota­so on niin alhainen, ettei heil­lä ole varaa edes muuttaa. 

    Vielä näistä kanakopeista sanois­in sen ver­ran, että asum­is­tu­ki on osaltaan syylli­nen siihenkin, että yksinäis­ten ihmis­ten asun­not on pilkot­ta­va omik­si lokeroik­si. Solu­a­sum­i­nen isom­mas­sa asun­nos­sa jakaen ket­tiön ja kylpy­huoneen olisi var­masti neliöi­den kokon­aiskäytön kannal­ta järkeväm­pää ja jät­täisi niille yksi­na­suville enem­män oikeasti hyödyl­lisiä neliöitä, mut­ta nykyi­nen tuk­isys­tee­mi on käsit­tääk­seni sel­l­ainen, että jos jakaa jonkun kanssa jääkaapin, niin kat­so­taan välit­tömästi, että on myös hänen elät­tämän­sä ja tuet putoa­vat pois. Tukia saa­va ei siis voi muut­taa solu­a­sun­toon itsen­sä elät­täjien kanssa, kos­ka häneltä lähtevät tulot saman tien. Näin ainakin, jos on eri sukupuol­ta tai suku­lainen. En tiedä, kat­so­taanko samaa sukupuol­ta ole­vat automaat­tis­es­ti avoli­itossa eläviksi homo­pareik­si samal­la tavoin kuin eri sukupuol­ta ole­vat katsotaan.

  47. “Paljon mielu­um­min vuokrantantaja/välittäjä val­it­see sen terveydenhoitajan.”

    Epäilemät­tä, mut­ta jutun point­ti­han ei ollut se, etteikö ter­vey­den­hoita­jalle tar­jot­taisi asun­toa, vaan se, että toimeen­tu­lo­tukea naut­ti­van on järkevää muut­taa Helsinki­in mut­ta ter­vey­den­hoita­jan ei, kos­ka jälkim­mäisen elin­ta­so kär­sii suh­teel­lis­es­ti enemmän.

  48. Kehveli ja az: mitenkä kaukana sen vai­h­toe­htoisen vuokralaisen pitää asua, että se yhteiskun­nan varoil­la elävä työtön voidaan “pakot­taa” luop­umaan asun­nos­taan? Mil­lä ihmeen perus­teel­la tämä työtön on jotenkin enem­män oikeutet­tu asumaan hyvin kuin muut ihmiset? Kai me kaik­ki ollaan saman arvoisia…

  49. Kjr63:“Vailla mieltä on ennekaikkea se, kun ansio­tu­loil­laan ei pysty han­kki­maan asun­toa. Sil­loin ovat työ­markki­nat vinksallaan.”

    Ei ollenkaan vält­tämät­tä. Ongel­ma on toden­näköis­es­ti keinotekois­es­ti kalli­it asun­not tai työn­tek­i­jän mata­la tuottavuus.

  50. “puoli vuo­sisa­taa sit­ten maa­jus­si ei osan­nut moi­ses­ta uneksia.
    Ei lev­älleen kaavoit­ta­mi­nen valitet­tavasti ole rajoit­tunut kepun valtapiiriin.”

    Kepu­lan­di­as­sa nuo uudet asuinalueet oli­vat nipus­sa keskus­tan ja palvelu­jen lähellä.
    Uude­la­maal­la talot raken­netaan muata­man talon ryp­päis­sä pineten kyläteit­ten varteen.
    Kun­nal­lis­tekini­ik­ka mak­saa mal­tai­ta ja tiet ovat vaarallisia.

  51. ”Vail­la mieltä on ennekaikkea se, kun ansio­tu­loil­laan ei pysty han­kki­maan asun­toa. Sil­loin ovat työ­markki­nat vinksallaan.”

    Art­turi:Ei ollenkaan vält­tämät­tä. Ongel­ma on toden­näköis­es­ti keinotekois­es­ti kalli­it asun­not tai työn­tek­i­jän mata­la tuot­tavu­us.

    Kumpikin on oike­as­sa. Työ- ja asun­tomarkki­nat eivät ole oikein synkas­sa, jos työ­paikan joutuu jät­tämään väli­in sik­si, että asun­not järkevän matkan päässsä ovat liian kalliita. 

    Julkisel­la sek­to­ril­la on paljon mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja alueil­la, jois­sa on keinotekois­es­ti kalli­ita asun­to­ja. Keinotekoisu­us hin­nois­sa tulee joko sään­telystä asun­to­jen rak­en­tamisen suh­teen tai asumistuesta.

    Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tuskin syn­tyy kauheasti niin mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja tuol­laisille alueille, kos­ka sel­l­aiselle työlle tuskin on myöskään kysyntää. 

    Tämä ei minus­ta ole kuitenkaan argu­ment­ti ter­veyskeskusten ja päiväko­tien lakkaut­tamisen puoles­ta, vaan sen puoles­ta, että hin­nan­muo­dos­tus nois­sa asiois­sa kan­nat­taisi ottaa huomioon, eikä vain verot­taa ja sub­ven­toi­da kaikkea ris­ti­in tavoil­la, jot­ka sotke­vat kaik­ki hintasignaalit.

    Vas­ta kun ymmär­retään, miten hom­ma toimisi “kone­pellin alla” ilman tätä tuki- ja verovi­idakkoa, voidaan oikeas­t­aan puhua siitä, miten asian voi kor­ja­ta. Vaik­ka argu­men­toin tässsä (ja muual­lakin) usein täysin Lais­sez faire:n puoles­ta, se ei tarkoi­ta, että vält­tämät­tä uskoisin sen ole­van paras vai­h­toe­hto. Usein se ei ole, mut­ta se on hyvä ver­tailuko­hde, kos­ka kaik­keen inter­ven­tioon liit­tyy aina jotain muu­takin kus­tan­nus­ta ja hait­taa kuin vain se ilmeinen hinta.

  52. Osmo:

    En usko, että naa­purikun­nat enää laa­jamit­tais­es­ti lähet­tävät toimeen­tu­lotuen asukkai­ta Helsinkiin.

    Var­maankin tuil­la elävien muut­to­su­un­ta Helsingistä lähiym­päristöönkin on mahdollista,
    jos vaan Helsin­ki päät­tää ryhtyä rajoit­ta­maan toimeen­tu­lo­tukeaan asumiseen.

    Alla ote Van­taan toimeen­tu­lo­tukiopp­pas­ta (toiv­ot­tavasti pitkä link­ki tulostuu):
    http://192.49.193.12/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=0&docid=353736393a31&dalid=26.3.2009%2010:28:55&extension=pdf


    Pääkaupunkiseudun kun­nat, Helsin­ki, Espoo ja Van­taa ovat sopi­neet, että henkilöi­den muut­taes­sa ko. kaupungista toiseen lähtökun­ta päät­tää toimeen­tu­lotuen myön­tämis­es­tä muut­tokus­tan­nuk­si­in, vuokravaku­u­teen, ensim­mäiseen vuokraan ja toimeentulotukeen
    kuukaudek­si eteen­päin. Täl­lä sopimuk­sel­la poike­taan siitä pääsään­nöstä, että toimeen­tu­lo­tukea myön­tää yleen­sä oleskelukunta.

    Mut­ta mil­lainen muut­toral­li siitä syn­ty­isi, kun kaik­ki kun­nat ja kaupun­git lähettäisivät
    toimeen­tu­lo­tuk­i­laisia edestakaisin niihin halvem­pi­in asun­toi­hin. Pitäisikö Helsingin
    lähistölle perus­taa toimeen­tu­lo­tuk­i­lais­ten hal­pa asuntolähiö.

    Sitä­pait­si tuo 560€/kk mak­simi­a­sum­is­menona Hel­sigis­sä ei var­maankaan pidä enään paikkaansa,
    sil­lä Van­taal­la vas­taa­va määrä on 588€/kk.

    Mut­ta kansalais­palk­ka olisi tehokas tapa vapaut­taa työt­tömien asut­tamia pieniä asuntoja
    varakkaampi­en vuokrat­tavak­si. Kun työt­tömän kouraan lyötäisi­in ton­ni, ja ton­nil­la sitten
    tulisi elää ja mak­saa vuokransa, niin aivan var­masti työt­tömät hakeu­tu­isi­vat asumaan halvem­pi­in asuntoihin.

    Lopuk­si. Tuos­ta linkistä voi tarkastel­la, että mil­laista on toimeen­tu­lotuen byrokra­tia. Kansalais­palk­ka voisi olla hyvä asia.

  53. Art­turi: “Ei ollenkaan vält­tämät­tä. Ongel­ma on toden­näköis­es­ti keinotekois­es­ti kalli­it asun­not tai työn­tek­i­jän mata­la tuottavuus.”

    Tuot­tavu­ud­es­ta ei voi olla kysymys, vaan epä­ta­sais­es­ta tulon­jaos­ta. On mah­do­ton­ta, että työn­tek­i­jä mak­saisi maanko­rkoa yli sen, mitä tuot­taa talouden yli­jäämää. Sil­loin on nähdäk­seni kysymyk­sessä ali­palk­ka ja toim­i­mat­tomat työ­markki­nat. Häätöuh­ka maan päältä on tietenkin se tehokkain työ­markki­noiden manipuloija.
    Speku­loidut hin­nat ovat todel­lisu­ut­ta, kun on (rajoit­tam­a­ton) yksi­tyi­nen maan­omis­tu­soikeus. Pitäisi olla vähin­täinkin rajoitet­tu maan­omis­tu­soikeus tai kiin­teistövero (tai pelkästään maa-arvovero) luon­non­resurssien käytölle.

    Häätöuh­ka voitaisi­in ehkä pois­taa, kansalais­palkan sijaan, palaut­ta­mal­la esim. maa-arvovero­tu­loista jonkin­lainen kansalaisen “maalisenssioikeus,” jon­ka arvol­la jokaisel­la olisi taat­tu mök­in­paik­ka. Täl­lainen “maalisenssi” voisi olla poli­it­tis­es­ti helpom­pi toteut­taa, kuin “kansalais­palk­ka.”

  54. Tiedemies:
    Siihen human­is­mikom­ment­ti­i­ni liit­tyen. Tästä kom­men­tis­tasi tulee mieleen aivan jotain muu­ta kuin lib­er­aali humanisti:

    “Yksilöille se on tietenkin trage­dia aina tuol­laises­sa tilanteessa, mut­ta vai­h­toe­htoiskus­tan­nus jää piiloon, kun tui­jo­tamme täl­laisia traag­isia keis­se­jä. Jokaista “epäreilua” työt­tömyyt­tä ja sen aikaansaa­maa muut­to­tarvet­ta, jon­ka tor­jumme, vas­taa aina vaik­ka kuin­ka mon­ta sel­l­aista, joka olisi halun­nut muut­taa, mut­ta jolle ei riit­tänyt asun­toa tai jol­la ei ollut varaa.”

    Tuol­laisia kom­ment­te­ja kuulee yleen­sä tyran­ni­aa halu­avien ja yksilön oikeuk­sia polke­vien ihmis­ten suus­ta. Jätit aika ikävän jälki­maun itses­täsi ja maail­manku­vas­tasi minulle.

    Sit­ten siihen kommenttiisi:
    “Tämä ei ole mikään argu­ment­ti asum­istuen puoles­ta. Ole­tat, että asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in pelkästään tältä työkyvyttömyyseläkeläiseltä.”

    En ole­ta, enkä olet myöskään sitä, että hän olisi aina asunut asum­istuen varassa.

    “Asum­is­tu­ki nos­taa asun­to­jen hin­to­ja liki koko määräl­lään. Mainit­tu työkyvyt­tömyy­seläkeläi­nen on joutunut alun­perin mak­samaan asumis­es­taan enem­män kuin on “reilua”, ja tämä johtuu asum­istues­ta. Ei tietenkään siitä nimeno­mais­es­ta asum­istues­ta, joka mak­se­taan hänelle, vaan siitä asum­istues­ta, joka mak­se­taan niille kym­me­nille tuhan­sille muille asum­istuen saajille.”

    Minus­ta sinä menit nyt kohis­ten met­sään. Aika mon­et mata­la­palk­ka-aloil­ta työkyvyt­tömyy­seläk­keelle siir­tyvät ihmiset (etenkin naiset) asu­vat KVT-asun­nois­sa. Hei­dän asumisen­sa ei rikas­tu­ta ketään enkä näe mitään syytä siihen mik­si esimerkik­si täl­lainen ihmi­nen pitää häätää kotoaan pelkän köy­hyy­den vuoksi.

    Pien­tä armoa pie­nille ihmisille soisin myös Tam­pereel­la omakoti­talos­sa asu­val­ta ihmiseltä.

    “Ilman asum­is­tukea hän olisi mak­sanut työssä käy­dessään vähem­män asumis­es­taan, voin­ut säästää työkyvyt­tömyy­den var­al­ta ja hänel­lä olisi nyt säästöjä ja alhaisem­pi vuokra.”

    Höp­sis. Jos hän ei olisi saanut asum­is­tukea, hän olisi joutunut mak­samaan enem­män asumis­es­taan. Eikä vähä­varaisil­la jää rahaa taskun­po­h­jalle, vaik­ka hyvä­tu­lois­es­ta se siltä sat­taisi tuntuakin.

    Osal­la ihmi­sistä tun­tuu ole­van kadon­nut kos­ke­tus todel­lisu­u­teen läh­es täysin. Köy­hän asum­i­nen ei ole korkealen­toista aka­teemista pohd­in­taa vaan raakaa peliä jokapäiväisessä elämässä pärjäämiseksi.

    Vaik­ka tämä eläkeläisemme ei asu­isikaan kun­nal­lises­sa vuokra-asun­nos­sa, niin ole­tus oli se, että hän on mak­sanut aikaisem­min vuokransa itse. Näin asum­is­tu­ki ei ole voin­ut nos­taa hänen vuokraansa.

    En näe mitään sel­l­aista joka tuk­isi väitet­täsi mitenkään.

  55. Yksi syy on myös se, että lap­siper­heelle on lapsen kannal­ta ihanteel­lisem­paa asua muual­la kuin Helsingis­sä. Per­heet tavoit­tel­e­vat sel­l­aista paikkaa, jon­ka koke­vat lapselle tur­val­lisem­mak­si. Kyl­lä Helsingis­sä joutuu miet­timää päästääkö lapsen yksinään ulos ja aika moni näyt­tää miet­ti­neen, kun pihat ovat autioi­ta, tosin lap­sia on vähem­män. Myös yhteiskun­nan avut­to­muus ongelmien hoita­mises­sa heiken­tää ihmis­ten tur­val­lisu­u­den tun­net­ta. Toisaal­ta voi kyl­lä kysyä onko Helsin­ki yleis­es­ti lapselle sopi­va kaupunki?

  56. Tiedemies:“Työ- ja asun­tomarkki­nat eivät ole oikein synkas­sa, jos työ­paikan joutuu jät­tämään väli­in sik­si, että asun­not järkevän matkan päässsä ovat liian kalliita.”

    No ne voi olla synkas­sa tai ne voi olla olemat­ta. Riip­puu täysin tuon työn tuottavuudesta.

    “Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la tuskin syn­tyy kauheasti niin mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja tuol­laisille alueille, kos­ka sel­l­aiselle työlle tuskin on myöskään kysyntää.”

    Kysyn­tää kyl­lä on vaik­ka mil­lä mital­la, mut­ta tar­jon­taa ei sit­ten yhtään.

    Kjr63: En ymmärtänyt oikeas­t­aan yhtään mitään siitä mitä kir­joitit, mut­ta näin kar­rikoiden, jos työn tuot­tavu­us on alle sen minkä asun­non rak­en­t­a­mi­nen vie, niin ei ole varaa asun­toon. Tämä ei johdu markki­noiden toim­i­mat­to­muud­es­ta, eikä tulon­jaos­ta. Asun­to­ja vaan ei riitä kaikille, jos tuot­tavu­us ei ole niin suur­ta, että asun­to­ja saadaan tehtyä väestöä vas­taa­va määrä.

    Siinä ei auta itku markkinoilla!

  57. “Toisaal­ta voi kyl­lä kysyä onko Helsin­ki yleis­es­ti lapselle sopi­va kaupunki?”

    Hyvä kysymys. Sanois­in, että var­masti paljon sopi­vampi kaupun­ki kuin esim. Jär­ven­pää jonne lap­siper­heitä Helsingistä muut­taa. Useim­mat ihmiset tun­tu­vat ole­van samaa mieltä (vrt. pien­talo­jen hin­nat). Jär­ven­päähän on ollut pitkään asukasluku­un suh­teutet­tuna Suomen väki­val­taisimpia aluei­ta. Helsin­ki on tilas­to­jen mukaan lin­tuko­to siihen verrattuna.

  58. Kehveli: Ok. Ajat­tele asi­aa tältä kannal­ta. Asun­to­ja on joku tiet­ty määrä. Miten jaamme asun­not? Mik­si jol­lakin ihmisel­lä pitäisi olla oikeus asua lev­eäm­min, kun joku toinen joutuu tin­kimään asumis­es­taan? Ei kai se nyt niin mene, että työt­tömil­lä on suh­teessa enem­män oikeus asua hyvin kuin muil­la ihmisillä?

    Ei ole mitään järkeä ajatel­la pelkästään sitä työt­tömäk­si jäänyt­tä, jol­ta ollaan viemässä asun­toa, kos­ka samal­la kun hän muut­ta vaa­ti­mat­tomaan asumuk­seen, joku toinen saa hänen asun­ton­sa. Ei hyvät asun­not siitä vähene, että niiden omistus/vuokrasuhteet muuttuvat.

    Toisin kuin Tiedemies sinä ehdo­tat yksilöi­den oikeuk­sien polkemista. Tyran­niksi halu­at nos­taa työttömän.

  59. On titenkin yksi syy, etä yksiöstä saa hyvän tuo­ton, jopa 6 % — tai ainakin näyt­tää siltä. Nimit­töin näkymät­tömiä kus­tan­nuk­sia riit­tää niitäkin: vuokralais­ten vai­h­tu­minne, asun­non kulu­mi­nen ja tul­veien kor­jausten vaa­ti­ma näkymätön vas´tike, peri­aat­teessa n 1/m2 kk. Tosin sam­ta ovat isom­mal­lakin asun­nol­la. Vuokralais­ten vai­h­tu­mien on pienem­pää. Kohtu­ulli­nen tuot­to­pros­ent­ti on 4. (Asun­nona rvnonousu näyt­tää tuo­tol­ta, mutat ei vält­tämätä sitä ole).

    Yki selvä syy on ole­mas­sa: Yks­diä ja kak­sio (samoin sijoit­taien suosi­ma kohde) on pienem­pi yksit­täi­nen kohde kuinm suurem­pi asun­to. Kahdes­ta yksiöstä toinen voidan realisoida.

    Kan­takaupungis­sa, Kallios­sa ja Töölössä ennen sotia raken­net­tu asun­tokan­ta ylipäätän­sä on pienikokoista. Asunoy­htiön asun­to­jen keskikoko Töölössä on jos­sain 30 ja 40 m²:n välillä.

  60. Töölön asun­to­jen keskip­in­ta-ala on jotain aivan muu­ta kuin af Heurlin esittää. 

    Veikkaisin ainakin 60 neliötä. Etu-Töölö on täyn­nä hyvinkin iso­ja entis­ten her­raskaisten palveli­jan huoneil­la varustet­tu­ja kah­den sadan neliön lukaaleja. 

    Taka-Töölössä on pienem­piä asun­to­ja, mut­ta ihan alakant­ti­in on nyt arvio.

  61. Minus­ta keskustelu on tuos­sa yllä kyl­lä aika vinoutunut, kos­ka siinä jotenkin tun­nu­taan ajat­tel­e­van, että minä olisin ehdot­tanut että köy­hät pitää häätää asun­noista pois.

    Asum­is­tu­ki aiheut­taa sen, että ihmiset asu­vat kalli­im­min kuin he asu­isi­vat ilman asum­is­tukea. Tämä vaikut­taa pait­si niin, että asum­is­tu­ki siir­tyy vuokri­in, myös niin, että mah­dol­lisu­us asum­is­tu­keen pois­taa riske­jä, joi­ta kalli­iseen asumiseen liittyy. 

    Täl­laisen tilanteen muut­ta­mi­nen ker­ta­heitol­la ei ole oikeu­den­mukaista, enkä ole sel­l­aista ehdot­tanut. Yllä tun­nu­taan olet­ta­van, että jotenkin sydämet­tömästi olen potki­mas­sa köy­hiä pois kodeis­taan. Tämä on vir­hear­gu­ment­ti hyvin monel­la tasolla. 

    Kom­para­ti­ivis-staat­tis­es­ti asum­i­nen on halvem­paa ilman asum­is­tukea, tätä ei voi kukaan kiistää. Tämä on sitä “aka­teemista” pohdiskelua, jos­ta yllä syytetään.

    Tähän on kuitenkin syytä ver­ra­ta sil­loin, kun pohdi­taan asum­istuen järkevyyt­tä. En väitä, että asum­is­tu­ki pitäisi pois­taa nyt ja heti ker­ta­heitol­la, mut­ta minus­ta on voita­va keskustel­la esimerkik­si sen tason jäädyt­tämis­es­tä tms. toimen­piteistä, joil­la estetään tilanteen pahen­e­m­i­nen tule­vaisu­udessa ja joiden kaut­ta voidaan ajan oloon siir­tyä vähem­män vääristävään tilanteeseen. 

    Jos tätä ei ymmärtänyt tek­stistäni, niin vika on toden­näköis­es­ti siinä, etten ilmais­sut itseäni riit­tävän selkeästi. Minus­ta kuitenkin lähtöko­hdan pitäisi olla se, että ihmiset asu­vat asun­nois­sa, joi­hin heil­lä pääpi­irteit­täin on varaa.

  62. Tiedemies:
    “Asum­is­tu­ki aiheut­taa sen, että ihmiset asu­vat kalli­im­min kuin he asu­isi­vat ilman asum­is­tukea. Tämä vaikut­taa pait­si niin, että asum­is­tu­ki siir­tyy vuokri­in, myös niin, että mah­dol­lisu­us asum­is­tu­keen pois­taa riske­jä, joi­ta kalli­iseen asumiseen liittyy.”

    Köy­hyys­ra­jan alla asuu kym­meniä tuhan­sia ihmisiä (ei en tarkoi­ta Jut­ta Urpi­laisen 3000 euroa/kk). Mon­et näistä yksinäi­sistä eläkeläis­nai­sista elävät n.600 euron eläk­keel­lä kuukaudessa. 

    Heille asum­is­tu­ki on mis­sä tahansa päin Suomea eliehto ja vält­tämät­tömyys. Ilman sitä he liit­ty­i­sivät varsin pian 7900 asun­not­toman joukkoon.

    Täl­lainen on Suo­mi vuon­na 2009. Mut­ta vihreil­lä näyt­täisi ole­van tärkeäm­pääkin puuhaa kuin köy­hien ja syr­jäy­tynei­den asioiden ajami­nen (eiväthän he edes äänestä).

  63. Normin mukainen asum­is­tu­ki mak­se­taan kun näin on määrät­ty, val­tio ottaa tarvit­taes­sa velkaa tai nos­taa vero­ja että rahaa riit­tää. Jos kansan­taloudessa menee huonos­ti, asum­is­tukea tarvit­se­via on enem­män, mut­ta painet­ta vuokrien tai asun­to­jen hin­to­jen lasku­un ei juuri syn­ny, kun automaat­ti takaa merkit­tävän osan asumiskus­tan­nuk­sista. Rahaa tarvi­taan kuitenkin entistä enem­män. Jotenkin tun­tu­isi fik­sul­ta, että tulon­si­ir­rot — jol­lainen asum­is­tukikin on — oli­si­vat skaalau­tu­via. Asum­i­nen on niin iso osa taval­lisen ihmisen menoista, että jos sen kus­tan­nuk­set seu­raisi­vat parem­min talouden suh­dan­tei­ta, talous yleisem­minkin voisi olla dynaamisem­pi. Jotenkin kuvit­telisin, että suh­dan­tei­den muu­tok­si­in reagoimi­nen ja sopeu­tu­mi­nen oli­si­vat taloudelle hyväksi.

    1. Yleisen asum­istuen vuokrakat­to on niin mata­la, ettei sil­lä oikein voi olla vaiku­tus­ta vuokrata­soon. Viimeiset eurot jäävät mak­set­tavak­si itse. Toimeen­tu­lo­tu­ki on se ongel­ma. Yleinen asum­is­tu­ki on taval­laan vain kor­vaus siitä, ettei omista omistusasuntoa.

  64. Osmolle:
    Olen ymmärtänyt nim­imerk­ki Tiedemiehen ole­van vihreä. 

    Pahoit­te­len kuitenkin kiukun­pu­uskas­sa tehtyä yleistystäni.

  65. Kiistääkö kehveli nyt sen, että asum­is­tuk­i­jär­jestelmä nos­taa vuokria kaut­ta linjan?

    Vai myön­tääkö hän tämän mekanis­min ole­mas­saolon, mut­ta pitää sitä hyvänä asiana?

  66. Nyt kun näitä rak­en­teel­lisia vääristymiä perataan…

    Olisi­pa mie­lenki­in­toista lukea fik­sumpi­en pohd­in­taa siitä, jos asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta luovuttaisiin.

    Tai siitä, että omis­tusasum­ista ruvet­taisi­in pitämään verotet­ta­vana tulona.

  67. Nyt korot ovat alhaal­la eikä pankki­tal­letuk­sista saa kun­non tuot­toa. Suo­ma­lai­sis­sa pankeis­sa makaa kuitenkin luokkaa 70 mil­jar­dia tal­let­ta­jien rahoja.

    Val­is­tuneet sijoit­ta­jat katso­vat tarkasti sitä, että val­tiot velka­an­tu­vat rajusti. Monis­sa mais­sa setelipain­ot käyvät kuumi­na ja lamaa tor­ju­taan työn­tämäl­lä rahaa markki­noille. Jos­sakin vai­heessa tilanne ehkä kään­tyy tai kään­netään tahal­laan inflaa­tion kiihtymisek­si (niin hoide­taan val­tioiden velko­ja), jol­loin pankki­tal­letuk­set eivät ole turvassa. 

    Kehi­tys­näkymien vuok­si osa sijoit­ta­jista sijoit­taa kul­taan ja osa kat­se­lee noi­ta pikkuyk­siöitä sijoituskohteiksi.

    Tulev­ina tiukkoina aikoina pikkuyk­siöi­hin riit­tää vuokralaisia varsinkin, kun vuokralaiset saa­vat asum­is­tukea. Sik­si pikkua­sun­not ovat inflaa­ti­ol­ta suo­jas­sa ole­via hyviä sijoituskohteita. 

    Kaik­ki sijoit­ta­jat eivät usko inflaa­tiopeikkoon, mut­ta osa uskoo. Jotkut hajaut­ta­vat sijoi­tus­salkkuaan (pörssi/pikkuasunnot jne) varautu­ak­seen eri­laisi­in skenaarioihin.

  68. “Yleisen asum­istuen vuokrakat­to on niin mata­la, ettei sil­lä oikein voi olla vaiku­tus­ta vuokrata­soon. Viimeiset eurot jäävät mak­set­tavak­si itse. Toimeen­tu­lo­tu­ki on se ongelma”

    Pahoit­te­len, etten tunne tuk­i­jär­jestelmien yksi­tyisko­htia kovin hyvin. Onko tuon toimeen­tu­lotuen suu­ru­us kiin­ni todel­li­sista asum­is­menoista, vai onko se sama kaikille ja ne jot­ka asu­vat hal­vasti, saa­vat sit­ten käyt­töön­sä enem­män rahaa. Jos on, niin sit­ten se on minus­ta vain toinen nimi asum­istuelle ja kaik­ki tääl­lä asum­is­tukea vas­taan esitet­ty argu­men­taa­tio pätee siihen ihan samal­la tavoin. Min­ulle on ainakin ihan sama, mitä nim­iä tuista käytetään. Oleel­lista on se, että tuki on sidot­tu asumisen kuluihin. 

    “Yleinen asum­is­tu­ki on taval­laan vain kor­vaus siitä, ettei omista omistusasuntoa.”

    Ok, tämä on siinä mielessä ok, että omis­tusasu­jia tue­taan verovähen­nyk­sil­lä. Järkev­in­tä olisi lopet­taa molem­mat, kos­ka niil­lä molem­mil­la asumiseen ohjataan enem­män rahaa kuin sinne vapail­la markki­noil­la kuu­luisi. Asum­istuen vuok­si mata­lat­u­loisil­la on varaa mak­saa korkeampia vuokria kuin muuten olisi ja verovähen­nys­ten vuok­si keski­t­u­loisil­la on varaa ostaa kalli­impia asun­to­ja kuin muuten olisi. Koko touhu on siis rahan kier­rä­tys­tä ja net­tomak­sajia ovat ne, jot­ka ovat jo mak­sa­neet asun­to­lainansa pois tai eivät halua kulut­taa asumiseen samaa osaa tulois­taan kuin muu väestö.

    1. Toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa asumisku­lut todel­lis­ten kulu­jen mukaan, kuitenkin niin, että vain kohtu­ulliset kulut mak­se­taan. Helsingis­sä on päätet­ty, että kohtu­ulli­nen asumisku­lu on yksi­na­su­val­la 560 €/kk.

  69. nikop­pi­en hin­ta ei ole yhdestä tek­i­jästä riippuvainen.
    Toim­men­tu­lo­tu­ki voi olla yksi, mut­ta markki­navuokrata­so alkaa olla jo korkeampi eli 6–700 euroa.
    Toimeen­tu­lotuen vaiku­tus­ta ei voi arvioi­da, kos­ka ei löy­tynyt sos­sun asi­akkait­en markkinaosuutta.

    Toinen syy on markki­noiden epä­tas­apaino: Kysyn­tä on suurem­pi kuin tar­jon­ta se vedät­tää edelleen hin­to­ja, niin osto-kuin vuokrahintojakin.

    Kun­vuokraarkkin asi­akaskun­ta on pääosin pien­i­t­u­loisia sinkku­talouk­sia : Sos­sun että omil­laan mak­sa­vat kohdis­tavt kysyn­nän yksiöihin.
    Tähän ajaa raha ja säännkset

    Asun­to­tuotan­to on monop­o­lisoitu muu­ta­malle suurelle toi­i­jalle ja he kykenevät poli­itikko­jen avul­la vapaasti opti­moimaan raken­nu­soikeu­den tuoton.
    Kun markki­na ei toi­mi markki­nae­htoiseti vaan monop­o­lis­es­ti niin asun­to­tuot­ta­ja voi mitoit­taa tuotan­non asi­akkaan mak­sukyvyn mukaan eli kun kokon­aiskus­tan­nuk­set ovat pien­im­mät yksiössä ja asukkaan mak­sukyky ei riitä suurem­paan niin yksiössä kohtaa­vat myyjän ja osta­jan intressit

    Kun lainaakin saa 30 vuo­den mak­sua­jal­la niin mak­suai­ka kap­i­tal­isoituu asun­non hintaan.

    Ver­tailun vuok­si Kepu­lan­di­as­sa saa 100–150 m² omakoti­talon 1500 m² ton­til­la n 120000 eurolla.
    Poli­ti­ikalla on vaiku­tus­ta hintoihin

  70. Samuli Kai­sis kysyi fik­sumpi­en mietteitä
    asun­to­lainan verovähen­nysoikeud­es­ta ja ns. asun­to­tu­lon verotuksesta.

    Niitä odotel­lessa, tässä min­un kommenttini:/

    Asun­to­lainan verovähen­nysoikeus on yhtäältä jäänne 60?-70?-luvuilta, toisen­lai­sista oloista ja sen voisi vähitellen pois­taa. Se siir­tyy osit­tain asun­to­jen hintoihin.
    Toisaal­ta sitä ei saa pois­taa heti, kaik­il­ta ja hötky­illen, kos­ka monil­la on korko­jen laskus­ta huoli­mat­ta talous jo muutenkin tiukoil­la. Ainakin ensi­a­sun­non osta­jil­la se olisi säi­lytet­tävä, vaik­ka tämäkin rajan­ve­to on toki mielivaltainen.

    Vielä kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten vero­tuk­ses­sa peikkoil­lut omas­sa käytössä ole­van omis­tusasun­non lasken­nal­lisen tulon vero­tus sen sijaan oli varsi­nainen möläys. Onnek­si sen palaut­ta­mi­nen ei näytä ole­van myötätuulessa.

    Kun se vielä oli voimas­sa, olin töis­sä eräässä taloudel­lises­sa tutkimus­laitok­ses­sa (jos­ta Ode vuokrasi työhuonet­ta:) Sil­loin yksi laitok­sen tutk­i­joista, juuri asun­toa­sioi­hin pere­htynyt, selit­ti min­ulle ideaa hiki päässä enkä ymmärtänyt.
    Enkä ymmär­rä vieläkään mut­ta hyvä että poistettiin.

    Käsitän kyl­lä logi­ikan sen takana mut­ta se on kvasilogiikkaa.

  71. Köy­hän insen­ti­iv­it siis muut­taa asum­is­taan halvem­mak­si tai edes kil­pailut­taa saman­laista asum­ista tar­joavia vuokranan­ta­jia on siis olema­ton. Hänelle on täysin sama, mitä asum­i­nen mak­saa, kun­han se pysyy tuon ylära­jan alapuolella. 

    Tämä tietenkin nos­taa vuokria, mut­ta voi osaltaan aiheut­taa myös tuloloukko­ja. Kun työtön ei ole sopeut­tanut asum­is­taan halvem­paan, hänen kiin­nos­tuk­sen­sa ottaa esim. pätkä­työtä vas­taan on pienem­pi, kos­ka asun­tomeno­jen kat­tamisek­si hänen pitäisi saa­da isoa palkkaa. 

    Tästä saamme aikaisek­si vielä sel­l­aisen hienon paradoksin, että ollessaan työtön, hänen kan­nat­taa asua siel­lä helsinkiläisessä yksiössä, mut­ta mieluiten hän ottaisi sen työ­paikkansa sieltä vähän kauem­paa, mis­sä vuokrat ovat alem­pia. Töi­hin­meno ja brut­to­tu­lo­jen nousu kan­nus­taa hän­tä siis muut­ta­maan huonom­paan asun­toon. Kaiken jär­jen mukaan hom­man pitäisi toimia juuri päin­vas­toin, eli tulo­jen noustes­sa siir­ry­tään asumaan parem­pi­in asun­toi­hin ja lask­ies­sa huonompiin.

  72. a) En ole “vihreä”. Olen ilmais­sut tietyis­sä yhteyk­sis­sä tuke­vani vihre­itä, mut­ta en esimerkik­si ole koskaan ollut puoleen jäsen. Näil­lä näkymin en myöskään aio äänestää vihre­itä seu­raavis­sa vaaleissa. 

    b) En edelleen ymmär­rä, mik­si yllä vääris­tel­lään sanomisiani. Asum­is­tu­ki nos­taa vuokria ja on syn­nyt­tänyt tilanteen, jos­sa mon­et työssäkäyvät joutu­vat siihen tur­vau­tu­maan. Asum­is­tu­ki val­uu suurek­si osak­si vuokranan­ta­jille. Jos halu­taan tukea vähäo­sais­ten asum­ista, olisi syytä miet­tiä, olisiko siihen jotain parem­pia keino­ja. Täl­laises­sa pohdin­nas­sa olisi ihan hyvä ver­tailun vuok­si miet­tiä tilan­net­ta, jos­sa meil­lä ei ole lainkaan asum­is­tukea ja pohtia sel­l­aiseen tilanteeseen liit­tyvien ongelmien korjaamista.

    Minä en ole vas­tus­tanut vähäo­sais­ten tukemista, vaan vuokranan­ta­jien tasku­jen täyt­tämistä verora­hoil­la. Tämä ei tun­nu menevän jakelu­un, vaik­ka sen sanoisi kuin­ka mon­een kertaan.

  73. Kehveli:“Heille asum­is­tu­ki on mis­sä tahansa päin Suomea eliehto ja vält­tämät­tömyys. Ilman sitä he liit­ty­i­sivät varsin pian 7900 asun­not­toman joukkoon.”

    Häh? Väitätkö, että asun­to­ja pide­tään mielu­um­min tyhjil­lään, kuin vuokrataan eläkeläisille?

  74. Art­turi:
    Suomes­sa on 7900 asun­no­ton­ta ja tyhjiäkin asun­to­ja on. Jos­sain mättää.

  75. “Vielä kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten vero­tuk­ses­sa peikkoil­lut omas­sa käytössä ole­van omis­tusasun­non lasken­nal­lisen tulon vero­tus sen sijaan oli varsi­nainen möläys.”

    Tästä olen kyl­lä samaa mieltä. Tai siis en ole ymmärtänyt tuo­ta logi­ikkaa. Mikä tekee sen eron tele­vi­sion ja asun­non välille, että oman tele­vi­sion käyt­tö­tu­loa ei pidä verot­taa, mut­ta asun­non kyllä?

    Muis­taak­seni asun­to­lainan vähen­nyk­sistä on keskustel­tu osmon pal­stal­la aiem­min, google löytänee?

  76. Kehveli, minkälaisia tapauk­sia ne 600 e/kk eläket­tä saa­vat oikein ovat? Jos on täysi työu­ra takana, niin en oikein ymmär­rä, miten kansaneläke+työeläke jää noin mata­lak­si. Jos taas on ollut kotirou­vana, niin olet­taisin, että se mies on sit­ten työu­ransa aikana ostanut omis­tusasun­non ja eläkeikään men­nessä sen lainat on jo mak­set­tu pois. Velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asumisen pitäisi olla hal­paa ja vielä kaiken lisäk­si riip­puma­ton­ta sijainnista. 

    Oli se syy työeläk­keet­tömyy­teen sit­ten mikä tahansa, niin kyl­lä minus­ta ihmisen pitää itse jonkin­lainen vas­tuu kan­taa siitä, ettei sil­loin akti­ivi-ikäisenä tul­lut kerän­neek­si eläket­tä. Poikkeuk­se­na tähän ovat ehkä ne entiset maat­alo­jen emän­nät, joil­la ei tietenkään ole mitään työeläket­tä ja joiden ajat­telu van­hu­u­den­tur­vas­ta sil­loin aikoinaan oli se, mikä se oli aina ennenkin ollut, eli jälkipolvi pitää huol­ta mum­mus­taan. Maail­ma kuitenkin muut­tui, ihmiset lopet­ti­vat maat­alouden ja muut­ti­vat kaupunkei­hin, joten täl­laisil­ta mum­muil­ta putosi poh­ja pois. Tosin hei­dän asumisen­sa Helsingis­sä ei sit­ten ole eri­tyisen perusteltua.

  77. Olen mielestäni lukenut blog­gauk­sen kaik­ki tähä­nas­tiset viestit, mut­ta en ole vielä huo­man­nut yhdenkään nyky­istä asum­istuen tasoa kri­ti­soi­neen esit­täneen mikä olisi se hei­dän suosi­mansa las­ket­tu taso Helsingille e/kk. Nykyi­nen kat­to on 560e. Ilman vai­h­toe­hdon määrit­tämistä keskustelu pysyy hyvin epämääräisenä. Eli niitä konkreet­tisia luku­ja, jos saa toivoa.

  78. Toisin kuin liian van­ha väit­tää asun­tomarkki­nat eivät ole lähellekkään monopolistiset.

    Markki­noil­la on paljon myyjiä, joille ei ole hin­nan ase­tan­ta­voimaa. Ain­oas­taan uusis­sa asun­nois­sa voidaan puhua jonkin­lais­es­ta oli­gop­o­lista, mut­ta kos­ka van­hat asun­not ovat hyvin läheinen sub­sti­tu­ut­ti uusille asun­noille ei näil­läkään muu­tamil­la suuril­la yri­tyk­sil­lä ole hin­nan asetantavoimaa.

  79. Minä en ole vas­tus­tanut vähäo­sais­ten tukemista, vaan vuokranan­ta­jien tasku­jen täyt­tämistä verora­hoil­la. Tämä ei tun­nu menevän jakelu­un, vaik­ka sen sanoisi kuin­ka mon­een kertaan.
    Ei se mene koskaan jakelu­un. Jos nyt vaik­ka on sitä mieltä, että ruoan ALVin alen­nus ei ole kovin tehokas tapa tukea pien­i­t­u­loisia, niin syytetään että on viemässä leivän kansaneläk­keelle kitkut­ta­van mum­mun suusta.

    Se mis­tä yleen­sä tosi­asi­as­sa ollaan eri mieltä on se että onko kyseessä nol­la­summapeli. Eli jos pien­i­t­u­lois­t­en tukemiseen käytet­tyn raha­sum­man olete­taan ole­van vakio, niin on täysin järkevää ehdot­taa että rahaa siir­retään tehot­tomas­ta tukimuo­dos­ta (asum­is­tu­ki) tehokkaam­paan (esim. toimeen­tu­lo­tu­ki), tai raha käytetään píen­i­t­u­lois­t­en vero­jen alen­tamiseen. Toiset taas ovat sitä mieltä, että jos asum­is­tukea leikataan niin säästyneitä raho­ja ei käytetä pien­i­t­u­lois­t­en hyväk­si, eli kyseessä ei ole nollasummapeli.

    Sama ilmiö näkyy mon­es­sakin muus­sa asi­as­sa. Joukkoli­iken­teessä, osa sen kan­nat­ta­jista vas­tus­taa lipun hin­to­jen laskua kos­ka olet­ta­vat sen ole­van pois muista joukkoli­iken­teen käyte­ty­istä rahoista, hin­tavien raskas­raider­atkaisu­jen kan­nat­tata­jat taas tun­tu­vat ajat­tel­e­van niin että kaik­ki valtiolta/kaupunkilta nyhdet­ty raha on lisää. Hait­tavero­jen kan­nat­ta­jat ovat sitä mieltä että niiden vaiku­tus voidaan kom­pen­soi­da alen­ta­mal­la mui­ta vero­ja, vas­tus­ta­jat taas sitä mieltä että näin ei käytän­nössä tehdä.

  80. Siren, se arvon­nousun vero­tus ja korko­jen vähen­nysoikeus kulke­vat peri­aat­teessa käsi kädessä. Jos ottaa lainaa ja sijoit­taa johonkin, niin toki lainan korot saa vähen­tää pääo­maveroista (tai sit­ten minä olen ihan pihal­la). Jos asun­toa ajatel­laan sijoituk­se­na, niin on kohtu­ullista että myös ne joil­la ei ole pääo­mat­u­lo­ja saa­vat tämän vähen­nyk­sen. Mut­ta jos asun­to on sijoi­tus, niin toki sen arvon nousus­ta pitäisi mak­saa veroa…

  81. Pyy­lu­o­ma­lle:

    En kir­joit­tanut arvon­nousun vero­tuk­ses­ta joka voi kohtu­udessa ‑tai kohtu­ut­to­muuk­sis­sa:) — olla paikallaan. Vaan sel­l­ais­es­ta muu­ta­ma vuosi sit­ten pois­te­tus­ta idi­o­tismista, että itsessään omis­tusasumis­es­ta piti mak­saa veroa, kos­ka siitä sai etua kun ei tarvin­nut mak­saa vuokraa. Sitä kut­sut­ti­in asun­to­tu­lon tai asun­toe­dun vero­tuk­sek­si, molem­mat harhaan­jo­htavia nim­iä kos­ka voivat tarkoit­taa muutakin.

  82. az:“Olen mielestäni lukenut blog­gauk­sen kaik­ki tähä­nas­tiset viestit, mut­ta en ole vielä huo­man­nut yhdenkään nyky­istä asum­istuen tasoa kri­ti­soi­neen esit­täneen mikä olisi se hei­dän suosi­mansa las­ket­tu taso Helsingille e/kk.”

    Ok avataan peli. Miten olis 0€/kk?

  83. Samuli Saarel­ma:
    “Kehveli, minkälaisia tapauk­sia ne 600 e/kk eläket­tä saa­vat oikein ovat? Jos on täysi työu­ra takana, niin en oikein ymmär­rä, miten kansaneläke+työeläke jää noin matalaksi.”

    Tässä joukos­sa on syr­jäy­tyneitä, sairai­ta ja yksinäisiä. 

    Eräs asia mis­tä ei hirveästi hälistä on se, että joukos­sa on myös tuhan­sia — kym­meniä tuhan­sia (tarkkaa lukua en muista, pitäisikö selvit­tää?) sel­l­aisia van­hempia naisia, jot­ka rak­en­si­vat Suomea sotien jäl­keen — eivätkä päässeet koskaan työeläkkeelle.

    “Jos taas on ollut kotirou­vana, niin olet­taisin, että se mies on sit­ten työu­ransa aikana ostanut omis­tusasun­non ja eläkeikään men­nessä sen lainat on jo mak­set­tu pois. Velat­tomas­sa omis­tusasun­nos­sa asumisen pitäisi olla hal­paa ja vielä kaiken lisäk­si riip­puma­ton­ta sijainnista.”

    Pait­si, että näis­sä tapauk­sis­sa usein on käynyt niin, että ukko lähti ja jät­ti — ilman omaisu­ut­ta ja sitä vela­ton­ta asuntoa.

    Eikä kaikil­la niil­läkään per­heil­lä, jois­sa ukko teki töitä takavu­osi­na ja akka oli kotona, ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta tai varaa ostaa oma asun­toa. Ukko kuolee ennen akkaa ja akalle jää vuokra-asun­to tuulen huuh­toman per­sauk­sen kera. 

    “Oli se syy työeläk­keet­tömyy­teen sit­ten mikä tahansa, niin kyl­lä minus­ta ihmisen pitää itse jonkin­lainen vas­tuu kan­taa siitä, ettei sil­loin akti­ivi-ikäisenä tul­lut kerän­neek­si eläkettä.”

    Sokeat, kuurot,jalattomat ja muuten vam­maiset duu­ni­in vaan — oma­pa on vikanne? 

    Mik­sei saman tien siir­ry­tä Sak­san kol­mannes­ta val­takun­nas­ta ja Spar­tas­ta tut­tuun väestön­jalostuk­seen ja eutanoi­da kaik­ki sairaat ja vam­maiset mah­dol­lisim­man nuorina?. 

    “Poikkeuk­se­na tähän ovat ehkä ne entiset maat­alo­jen emän­nät, joil­la ei tietenkään ole mitään työeläket­tä ja joiden ajat­telu van­hu­u­den­tur­vas­ta sil­loin aikoinaan oli se, mikä se oli aina ennenkin ollut, eli jälkipolvi pitää huol­ta mummustaan.”

    Eipä tai­da jälkipolvi enää yleisel­lä tasol­la pitää huol­ta mummuistaan. 

    Tässä päästäänkin siihen kohtaan takaisin, mis­sä tulin mukaan tähän keskusteluun.

    Mik­si maat­alon emän­tä on oikeutetumpi sosi­aal­isi­in verkos­toi­hin­sa ja koton­aan asumiseen kuin Stadin Kallios­sa tai Hert­si­gas­sa asu­va duunarimummo?

  84. “mut­ta kos­ka van­hat asun­not ovat hyvin läheinen sub­sti­tu­ut­ti uusille asun­noille ei näil­läkään muu­tamil­la suuril­la yri­tyk­sil­lä ole hin­nan asetantavoimaa.

    Myös van­ho­jen asun­to­jen epä­tas­apino vaikut­taa hin­toi­hin, jos van­ho­jn asun­to­jen kys­nytä ylit­tää tar­jon­non niin hin­ta nousee.
    Aivan markkiantalouden ehto­jen mukaan .

    Van­hoil­la ja uuusi­il­la asun­noil­la vain on hie­man eri osta­jakun­ta, kun uudet ovat oleel­liseti kalliimpia

  85. Siren, OK, eli siis kun omis­tusasu­ja mak­saa implisi­it­tis­es­ti itselleen vuokraa niin tätä olisi halut­ta verot­taa. Ei kai täl­lainen vero ole koskaan ollut käytössä?

  86. Kehveli:“Miksi maat­alon emän­tä on oikeutetumpi sosi­aal­isi­in verkos­toi­hin­sa ja koton­aan asumiseen kuin Stadin Kallios­sa tai Hert­si­gas­sa asu­va duunarimummo?”

    No eihän se olekkaan. Sil­lä maat­alon emän­näl­lä on ihan samat oikeudet naut­tia lap­sien, las­ten lap­sien, naa­purei­den ja ystävien hoivas­ta kuin Kallios­sakin asu­val­la duunarimummolla.

    Se on sit­ten näi­den lap­sien ym. asia halu­a­vatko he hoi­va­ta mum­moaan, mut­ta ei siihen val­tion pidä men­nä väli­in sorkki­maan, että voi voi kun ei lapset hoi­da ja voi voi kun menit naimisi­in väärän miehen kanssa ja voi voi kun et tajun­nut säästää sil­lon kun oli tuloja.

    Tyh­mistä ratkaisu­ista sakote­taan. Tämä on ain­oa tapa kan­nus­taa tekemään fik­su­ja päätök­siä. Ei siitä tule mitään, että ihmiset eris­tetään päätök­sien­sä seurauksista.

    Tämä ei ole mitään sydämet­tömyyt­tä vaik­ka sinä var­masti niin luulet. Se, että mum­mon annetaan asua lukaalis­sa tarkoit­taa sitä, että se lukaali on joltakin muul­ta pois. Kos­ka me emme voi osoit­taa sormel­la, että kat­so tämä tiet­ty henkilö kär­sii tästä, että mum­mo asuu var­al­lisu­ut­taan isom­mas­sa asun­nos­sa ei tarkoi­ta etteikö se kär­simys olisi ihan yhtä todel­lista kuin sen mum­mon kär­simys, kun se joutuu muuttamaan.

    liian van­ha: Van­hat asun­not ovat tas­apain­os­sa. Jos eivät olisi, niin ne rom­ah­taisi­vat. Niinkin epä­tas­apain­oiset raken­nuk­set kuin Pisan kalte­va torni pysyvät pystyssä. Näin epä­tas­apain­ois­ia van­ho­ja asun­to­ja Suomes­sa ei ole yhtään.

    Van­hoil­la ja uusil­la asun­noil­la ei ole yhtään eri osta­jakun­ta. Halvoil­la ja kalli­il­la asun­noil­la toki on.

  87. Samuli Kaisis:“Olisipa mie­lenki­in­toista lukea fik­sumpi­en pohd­in­taa siitä, jos asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta luovuttaisiin.

    Tai siitä, että omis­tusasum­ista ruvet­taisi­in pitämään verotet­ta­vana tulona.”

    Korko­jen verovähen­nysoikeud­es­ta pitäisi luop­ua. Kuten tääl­lä on mainit­tu, se johtaa vain asun­to­jen hin­to­jen nousu­un, ei siihen, että ihmisil­lä olisi parem­min varaa asua. Poli­it­tis­es­ti sitä on kuitenkin vaikea pois­taa, kos­ka se hyödyt­tää keski­t­u­loisia ja he ovat merkit­tävä äänestäjäryh­mä. Jos samal­la ei pois­tet­taisi mata­lat­u­lois­t­en asumisen tukemista, he oli­si­vat käärmeis­sään, että mik­si he aina joutu­vat maksumiehiksi. 

    Nyt kun euroaikana ei inflaa­tio laukkaa kuten joskus vah­van markan aikaan, ei tuol­la enää ole saman­laista vaiku­tus­ta, mut­ta sil­loin kak­silukuis­ten inflaa­tio­pros­ent­tien aikaan oli tyh­mää olla ilman asun­to­lainaa, jos vain sel­l­aista sai. Veron­mak­sa­jat mak­soi­vat korot ja inflaa­tio söi pääoman. 

    Tuo­ta jälkim­mäistä kysymys­täsi en oikein ymmär­rä. Mik­si omis­tusasum­i­nen olisi tuloa? Minus­ta se on ennem­minkin meno, vaik­ka ei olisi edes lainaa. Silti joutuu mak­samaan yhtiö­vastiket­ta (taloy­htiössä) tai kor­jaa­maan itse asun­toaan (omakoti­talois­sa).

    Ehkä tarkoi­tat sitä, että omis­tusasun­non hin­nan nousus­ta ei joudu mak­samaan pääo­mat­uloveroa. En ihan heti kek­si, mik­si näin on. Ehkä on ajatel­tu, ettei tehdä ihmis­ten muut­tamista liian vaikeak­si. Jos olet ostanut asun­non 100 000 eurol­la ja sit­ten halu­aisit myy­dä sen ja muut­taa saman­laiseen asun­toon toisel­la paikkakun­nal­la, mut­ta tuos­sa välis­sä asun­to­jen hin­nat oli­si­vat kaksinker­tais­tuneet, jou­tu­isit mak­samaan 28 000 euroa veroa (ver­ratu­na nykyiseen 3000 euroon varain­si­ir­toveroa, vai mitä se nyt onkaan). Tämä aiheut­taisi sen, että ihmiset oli­si­vat pakotet­tu­ja pysymään niis­sä asun­nois­sa, jot­ka ovat joskus osta­neet. Tämä taas aiheut­taisi sekä asun­tomarkki­noiden jää­tymisen että sen, että ihmiset ja työ­paikat eivät olisi samoil­la seuduil­la. Ihmiset pakotet­taisi­in sietämään pitk­iä työ­matko­ja, kos­ka muut­ta­mi­nen olisi tehty liian kalliiksi. 

    Muutenkaan asun­non arvon­nousu ei minus­ta ole samal­la tavoin pääo­mat­u­loa kuin vaikka­pa osak­keet. Osakey­htiö tuot­taa voit­toa ja siis oikeasti tuot­taa jotain. Sen osakkei­den arvon nousu perus­tuu vain siihen, että sitä sille annet­tua pääo­maa käytetään hyvin. Asun­to­jen kohdal­la pääo­ma vain seisoo niis­sä kivi­seinis­sä, eikä itse tuo­ta yhtään mitään (pait­si siis asum­is­palvelua asukkaalle). Arvon­nousu perus­tuu vain siihen, että kysyn­tä asun­nos­ta kasvaa.

  88. Kehveli:“Tässä joukos­sa on syr­jäy­tyneitä, sairai­ta ja yksinäisiä. ”

    Ok, jos kyse on sairaista, niin he ovat sit­ten eri asia. Kun kir­joitit “eläkeläisiä”, niin ainakaan itsel­leni ei ensim­mäisenä tul­lut mieleen, että kyse oli koko elämän­sä vam­maisi­na olleista, sokeista, jne. Min­un kom­ment­ti­ni koski­vat ter­veitä ihmisiä. 

    “Pait­si, että näis­sä tapauk­sis­sa usein on käynyt niin, että ukko lähti ja jät­ti – ilman omaisu­ut­ta ja sitä vela­ton­ta asuntoa.”

    No, eikös näis­sä tapauk­sis­sa ole vaimol­la oikeus elatuk­seen, joka sen ukon pitää maksaa? 

    “Eikä kaikil­la niil­läkään per­heil­lä, jois­sa ukko teki töitä takavu­osi­na ja akka oli kotona, ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta tai varaa ostaa oma asun­toa. Ukko kuolee ennen akkaa ja akalle jää vuokra-asun­to tuulen huuh­toman per­sauk­sen kera.”

    No, mik­si akka oli kotona, jos ukon tulot eivät olleet edes sel­l­aiset, että sil­lä olisi asun­to­lainaa saanut lyhen­net­tyä? Ymmär­rän ne muu­ta­mat vuodet, kun lapset oli­vat pieniä, mut­ta ei siihen nyt koko työu­raa pitäisi hukkaan­tua. Kuten sanoin, jos on valin­nut sen, ettei kerää työeläket­tä, niin kyl­lä minus­ta siitä sit­ten pitää itse jonkin­lainen taloudelli­nen vas­tuu kan­taa. Minus­ta ainakin olisi epäoikeu­den­mukaista, että ne, jot­ka ovat koval­la työl­lä mak­sa­neet eläke­mak­su­ja eivät sit­ten eläk­keel­lä ollessaan saisi yhtään parem­paa elin­ta­soa kuin ne, jot­ka eivät työikäis­inä pan­neet kort­ta ris­ti­in. Ja jälleen, puhutaan ter­veistä ihmi­sistä. Sairaat ovat sit­ten asia erikseen. 

    “Mik­si maat­alon emän­tä on oikeutetumpi sosi­aal­isi­in verkos­toi­hin­sa ja koton­aan asumiseen kuin Stadin Kallios­sa tai Hert­si­gas­sa asu­va duunarimummo?”

    No, jos se maat­alon emän­tä asuu siel­lä maaseudul­la, niin hänen asum­is­taan ei enää juuri voi halvem­mak­si muut­taa, joten ei ole mitään syytä hän­tä mihinkään siirtää. Tietenkin, jos hän halu­aa muut­taa eläkepäiviksi Helsinki­in, niin hän­tä ei ole mitään syytä kohdel­la eri tavoin kuin Kallios­sa koko elämän­sä asunutta. 

    Kysymys on ennem­minkin siitä, että mik­si Kallios­sa asu­van koskaan mitään eläke­mak­su­ja mak­samat­toman mum­mun pitäisi saa­da sama elin­ta­so kuin työeläk­keen­sä itselleen työtä tehden kerän­neen mummun?

  89. Eli­na kirjoitti

    “Töölön asun­to­jen keskip­in­ta-ala on jotain aivan muu­ta kuin af Heurlin esittää.

    Veikkaisin ainakin 60 neliötä. Etu-Töölö on täyn­nä hyvinkin iso­ja entis­ten her­raskaisten palveli­jan huoneil­la varustet­tu­ja kah­den sadan neliön lukaaleja.

    Taka-Töölössä on pienem­piä asun­to­ja, mut­ta ihan alakant­ti­in on nyt arvio.”

    Myön­nän, että arvio oli alakant­ti­in ainakin Töölön osalta. Aivan sub­jek­ti­ivi­nen mit­ta: muis­telin, kuin­ka mon­ta asuin­neliötä ja asun­toa oli tun­te­mis­sani (taka)töölöläistaloissa. Varsinkin huokeam­mal­la raken­ne­tuis­sa ns raken­nusmes­tar­i­talois­sa (mon­et talot esim- Nor­den­skiöldinkadul­la oli­vat raken­nusmes­tarien suun­nit­telemia) tun­tu­vat asun­not ole­van pienem­män­puoleisia: yksiö 20 — 25, kak­sio 40 kolmio (2 h + k + alkovi) 69 m², eikä suurem­pia sit­ten olekaan. keskip­in­ta-ala siinä 45 m². Nämä oli­vat tarkoitet­tu alem­malle keskilu­okalle, jol­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta palkata koti­a­pu­laista sil­loin 30-luvul­la. Niin ole­tan. — Olisi hyvä tietää enemmän.

    Kallios­sa asun­not lienevät olleen pienem­piä. Hajon­ta tietenkin oli suur­ta — myös työväen­lu­okan asuinalueilla.

    Kävin oppik­oulun Helsin­gin yksi­ty­isl­y­seossa Töölössä.(Koulutalo on nykyi­nen Venäjän kult­tuurikeskus.) Luokka­toveri­ni oli­vat taval­li­sista ahk­erista työläis­per­heistä. Min­ulle oli järky­tys kuul­la, kuin­ka moni heistä, siis neli­henk­i­nen per­he asui yksiössä. Kahdestakin syys­tä: 1) että tilanne oli niin paha ja 2) minä, joka olen kaikkien alo­jen nero, en tätä tiennyt.

  90. Asun­to­jen kohdal­la pääo­ma vain seisoo niis­sä kivi­seinis­sä, eikä itse tuo­ta yhtään mitään.

    Tämän teo­ri­an mukaan joku kiin­testöyri­tys ei tuo­ta mitään vaik­ka rahaa tulisi ovista ja ikkunoista. Taitaa olla keinotekoista jakaa rahan tekemisen tapo­ja oikeasti tuot­tavi­in ja vain … öh, jotenkin leik­isti tuot­tavi­in sen perus­teel­la, syn­tyykö konkreet­tisia esineitä vai muu­ta arvonnousua.

  91. Art­turi: “Ok avataan peli. Miten olis 0€/kk?”

    Ja miten sin­un kanalas­sasi työtön tai muus­ta syys­tä köy­hä mak­saa asumisestaan?

  92. Juk­ka Siren kir­joit­ti 8.9.2009 kel­lo 10:21: “muiden seikko­jen säi­lyessä muuttamattomina”.

    Kiitok­set Jukalle poikkeuk­sel­lisen itse­tun­toisen kir­joi­tusasun (suomen kieli) käyttämisestä.

  93. Huo­maan tör­män­neeni joukkoon itsekkäitä ja rahanah­nei­ta omaneduntavoittelijoita.

    Ter­ve vaan, kun sairaus iskee itse kuhunkin, niin saat­te kerätä paskaa omas­ta tuulettimestanne.

    (Hävet­tää puhua kanssanne samaa kieltä ja jakaa samaa kulttuuria.)

  94. Osmo jo ker­toi, että asun­to­tu­lon vero­tus on ollut aivan lähi­his­to­ri­as­sa käytössä. Se todel­la tarkoit­ti omis­tusasumisen lasken­nal­lisen “vuokrae­dun” tai ‑tulon verotusta.
    Lisää tietoa: KVG.

    Täy­den­nyk­senä M.a.H:n kertomaan:
    Klisee kuu­luu, että Suomes­sa on aina asut­tu ahtaasti. Myös maal­la, ainakin köy­hät. Taa­jamis­sa myös ammat­ti­työväestö ja kaulusköy­hälistö. Pitää suurin piirtein paikkansa.

    Tämä on aihe joka hel­posti hajoaa mut­ta tiivistetysti:

    -Suo­mi oli niin köy­hä 1900-luvun alku­un saak­ka, myös ajan oma­l­la mit­ta­pu­ul­la, että mur­juis­sa asumiselle oli selkeä syy.
    Meil­lä ei toisaal­ta ollut niin karmei­ta slum­me­ja kuin jois­sain kaupungis­tuneem­mis­sa mais­sa (tämähän kuu­luu lisätä:)

    -1900-luvul­la toiseen maail­man­so­taan saak­ka Suo­mi vauras­tui useimpia mui­ta mai­ta nopeam­min. Asum­i­nen pysyi ahtaana vaik­ka kohenikin.
    Toista ääripäätä Euroopas­sa edus­ti­vat ainakin Iso-Bri­tan­nia, Hol­lan­ti ja Tan­s­ka, vaik­ka brit­tien asun­to­jen laatu nyt oli…
    Tan­skas­sa yksiö oli jo 1930-luvul­la uhanalainen laji.
    Sen sijaan Ruot­sis­sa asut­ti­in pitkään ahtaasti maan muuhun elin­ta­soon nähden.
    Syistä noi­hin jut­tui­hin tiedän vain osan enkä niitäkään tähän lis­taa. Esimerkik­si pal­stan isän­tä voi tietää paremmin.

    Sota aiheut­ti sen, että Suomes­ta tuli kol­mesti raken­net­tu maa: Kan­nakselta evakkoon maalle ja sieltä kaupunki­in. Se ainakin on suosit­tu seli­tys sille, mik­si asum­isväljyys meil­lä oli vielä 30 vuot­ta sit­ten hyvää itäeu­roop­palaista tasoa.

    Vas­ta 1980-luvun nousukausi nos­ti mei­dän isom­mis­sa kaupungeis­samme neliöt per nup­pi jotenkin nor­maalille län­sieu­roop­palaiselle tasolle.
    Sen jäl­keen on välil­lä tul­lut takapakkiakin.

    Sik­si van­ho­ja yksiöitä on niin paljon tar­jol­la. Mukasvuuk­sil­la varuste­tus­sa kak­sios­sa ilman maalais­serkkua tai muu­ta alivuokralaista asu­vat oli Kallios­sa ja Sörkas­sa vielä 50-luvul­la melkein parem­paa väkeä. 

    Luulisi, ettei yksiöitä tarvit­taisi enää lisää. Mut­ta ainakin vuokravälit­täjät sanovat että yksiöi­den näytöis­sä pitäisi jakaa vuoronumeroita.

    Lopuk­si tar­jouk­seni asumistukeen:
    Yksinäiselle 300/kk ja sit­ten jokin pros­ent­ti (hihas­ta: puo­let) aina 600 saakka.
    Erit­täin epäti­eteel­lis­es­ti heitettynä:/

    1. Osmo jo ker­toi, että asun­to­tu­lon vero­tus on ollut aivan lähi­his­to­ri­as­sa käytössä. Se todel­la tarkoit­ti omis­tusasumisen lasken­nal­lisen “vuokrae­dun” tai ‑tulon verotusta.
      En sanonut että lähi­his­to­ri­as­sa. Se oli var­masti 1960-luvul­la, mut­ta sitä ei ollut 1990-luvul­la. En muista mis­sä välis­sä se poistui.

  95. az: Toimeen­tu­lotues­ta tai muista tuista mitä yhteiskun­ta hänelle antaa. Minus­ta on huo­mat­tavasti järkeväm­pää antaa ihmisille rahaa, kuin jotain vuokran­mak­su­un kor­vamerkit­tyä rahaa.

    Jos nyt ihan utopis­tisek­si heit­täy­dytään, niin sit­ten hän voisi mak­saa sen omista säästöistään, tulois­taan tai ihmis­ten vapaae­htois­es­ti antamista avustuksista.

  96. “Ja miten sin­un kanalas­sasi työtön tai muus­ta syys­tä köy­hä mak­saa asumisestaan?”

    Sosi­aal­i­tur­val­la, jon­ka suu­ru­us ei riipu asumismenoista?

  97. Huo­maan tör­män­neeni joukkoon itsekkäitä ja rahanah­nei­ta omane­dun­tavoit­telijoi­ta.

    Tämä on hal­paa ja suo­raan sanoen type­r­ää retori­ikkaa. Asum­istues­sa on tukimuo­tona erit­täin paha vika, ja se vika on, että asum­is­tu­ki nos­taa asumisen hin­taa. Asum­istues­ta tule­va hyö­ty on asum­is­tukea saavalle yksilölle merkit­tävästi vähäisem­pi kuin asum­istuen määrä. 

    Sen­si­jaan asum­istues­ta hyö­tyvät enem­män kaik­ki vuokranan­ta­jat, kos­ka asum­is­tu­ki nos­taa myös niiden ihmis­ten vuokria, jot­ka eivät asum­is­tukea saa. 

    Asum­is­tu­ki ei siis ole etupäässä tulon­si­ir­to parem­min ansait­sevil­ta huonom­min ansait­seville, vaan sen pääasialli­nen vaiku­tus on olla tulon­si­ir­to vuokralaisil­ta vuokranan­ta­jille. Lisäk­si se toimii siten, että se ohjaa vähä­varaisem­pia asumaan kalli­im­min kuin heille olisi tarkoituksenmukaista.

    Tässä ei ole mitään “itsekästä” tai “rahanah­net­ta”, nämä ovat tosi­a­sioi­ta, jot­ka ovat seura­su­ta asum­istuen luonteesta.

    Jos asum­is­tu­ki pois­te­taan, niin on selvää, että iso osa sen saa­jista jou­tu­isi muut­ta­maan. Sik­si sen pois­t­a­mi­nen yhdel­lä ker­taa on tavat­toman vaikeaa ja mielestäni epäoikeudenmukaista. 

    Asum­is­tu­ki pitäisi mielestäni kor­va­ta ajan myötä sel­l­aisel­la tukimuodol­la, jon­ka määrä ei pienene sil­lä, että henkilö asuu vaa­ti­mat­tomam­min, vaan mah­dol­lis­taa vaa­ti­mat­tomasti asu­van itse päät­tää, halu­aako käyt­tää tuken­sa asumiseen vai esimerkik­si parem­min syömiseen.

    Tämä ei ole vit­si tai liioit­telua: Olen tavan­nut ihmisiä, jot­ka ovat sanoneet ihan tosis­saan, että heil­lä ei ole varaa tuor­eisi­in vihan­nek­si­in siinä määrin kuin halu­aisi­vat. Samat ihmiset ovat asuneet kalli­im­min kuin minä koskaan ennen oman asun­non han­kkimista, kos­ka he eivät joudu itse mak­samaan asun­ton­sa vuokraa.

    Minus­ta on vain kohtu­ullista toivoa, että myös sosi­aal­i­tur­vaa tarvit­se­van ihmisen pitäisi voi­da vai­h­taa joitain elin­ta­soon vaikut­tavia asioi­ta (asum­isväljyys, saunalli­nen kämp­pä, keskeinen sijain­ti jne.) johonkin muuhun (hyvä ruo­ka, har­ras­tuk­set jne.) siinä suh­teessa kuin muutkin ihmiset. 

    (Hävet­tää puhua kanssanne samaa kieltä ja jakaa samaa kulttuuria.)

    Häpeämiseen sin­ul­la kyl­lä on aihet­ta, mut­ta sil­lä on paljon vähem­män tekemistä kie­len sinän­sä, kuin kie­lenkäyt­tösi kanssa.

  98. Jaan osin Kehvelin tun­te­muk­sia. Köy­hät ja köy­htyneet per­ife­ri­aan ei oikein luon­nu hyv­in­voin­ti­val­tion ajatuk­seen. Se ei esimerkik­si anna mitään arvoa jo muo­dos­tuneille sosi­aal­isille verkos­toille, joiden parista ihmi­nen niinikään karkote­taan, jos hän työt­tömäk­si joudut­tuaan on pian pakotet­tu muut­ta­maan pois omas­ta pitkäaikaises­ta kodis­taan, usei­den kilo­me­trien päähän jon­nekin toisaalle.
    Ter­vey­den­hoitoa pide­tään syys­täkin peru­soikeutena ja niin pitää toki olla vaik­ka amerikan oikeis­to­laiset täl­lä het­kel­lä yrit­tävät Marxinkin hau­das­taan kaivaen muu­ta väit­tää, mut­ta jos ver­tailemme, niin useim­mat meistä elämme ter­veinä ja juuri ter­vey­den­hoitopalvelu­ja tarvit­se­mat­ta n. 70-vuo­ti­aik­si asti, oma koti ja asuinympäristö on suh­teessa kiin­teä osa jokapäiväisen elämän mielekkyyttä.
    Jos täl­lainen arvo on vain eurossa las­ket­tavis­sa, ja drakonisen kapitalistisesti/meritokraattisesti, niin kyl­lä jotain luop­umista väistämät­tä tapah­tuu suh­teessa niihin ihanteisi­in, joille hyv­in­voin­ti­val­tio aikanaan perustet­ti­in. Tämä sotii myös maa­han­muut­ta­jien sekoit­ta­van asut­tamisen aja­tus­ta vas­taan, mikä käsit­tääk­seni on ollut keskeinen osa vihrei­den inte­graa­ti­olin­jauk­sia. 560e/kk yksiöa­su­jille (ja nyky­isil­lä isom­pi­en asun­to­jen asum­is­tu­il­la) sekoit­ta­mi­nen onnis­tuu vielä suh­teel­lisen hyvin, mut­ta jos näistä rajusti leikataan — eikä kan­taväestöä ja tuli­joi­ta voi­da aset­taa eri­ar­voiseen ase­maan — niin myös etnistä ghet­tou­tu­mista tätä myöten edesautetaan.

  99. Kehveli:“Huomaan tör­män­neeni joukkoon itsekkäitä ja rahanah­nei­ta omaneduntavoittelijoita.

    Ter­ve vaan, kun sairaus iskee itse kuhunkin, niin saat­te kerätä paskaa omas­ta tuulettimestanne.”

    Kehenkähän nyt oikein viit­taat? Jos min­u­un (kos­ka kri­ti­soin tek­stiäsi), niin mil­lä perus­teel­la? Minähän jo ker­roin sin­ulle, että sairaus on sit­ten eri asia ja sen vuok­si tulot­tomik­si jääneisi­in pitääkin kohdel­la parem­min kuin sel­l­aisia, jot­ka ovat olleet työkyky­isiä, mut­ta eivät silti ole töi­hin men­neet ja eläket­tä kerän­neet. Minus­ta sairai­ta pitäisi jopa tukea nyky­istä enem­män. Suomes­sa käsit­tääk­seni sairas­ta­ja joutuu mak­samaan isom­man osan kuluista itse kuin monis­sa muis­sa Län­si-Euroopan mais­sa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lääkkei­den kuluista kor­vataan vain osa ja sik­si kalli­iden lääkkei­den kohdal­la lasku sairas­ta­jalle voi nous­ta pil­vi­in. Esim. Bri­tan­ni­as­sa resep­tilääkkeistä poti­las mak­saa jotain 6 pun­taa riip­pumat­ta siitä, mak­saako lääke oikeasti 10 vai 1000 puntaa. 

    Mitä rahanah­neu­teen tulee, niin mikään kir­joit­ta­mani ei koske min­ua itseäni henkilöko­htais­es­ti. Olen käsitel­lyt asumisen tukemista siltä kannal­ta, että nyt asumisen tukemiseen käytet­tävä rahamäärä jaet­taisi­in perus­tu­lona, jon­ka käytöstä saa­ja saisi itse päät­tää sen sijaan, että se on sidot­tu asumisku­lui­hin. Perus­tu­losys­tee­mis­sä ihmis­ten olisi kan­nat­tavaa sopeut­taa asumisen­sa kulut tuloi­hin­sa. Asumisku­lui­hin perus­tu­vas­sa sys­tee­mis­sä heil­lä ei ole mitään insen­ti­iviä muut­taa halvem­paan, kos­ka hei­dän käteen jäävät tulot eivät kas­va siitä sent­tiäkään. Tässä ei minus­ta ole mitään järkeä, kos­ka siinä vain veron­mak­sajien raha vir­taa asun­to­jen hin­toi­hin ja asun­not ovat “väärien” ihmis­ten käsis­sä (ks. se, mitä Art­turi kir­joit­ti tuos­sa ylem­pänä tämän sydämettömyydestä).

  100. Ter­ve vaan, kun sairaus iskee itse kuhunkin, niin saat­te kerätä paskaa omas­ta tuulettimestanne.

    Kiitos tästä ystäväl­lis­es­tä toiv­o­tuk­ses­ta kaikkien blogi­lais­ten puolesta!

  101. az:“Se ei esimerkik­si anna mitään arvoa jo muo­dos­tuneille sosi­aal­isille verkos­toille, joiden parista ihmi­nen niinikään karkote­taan, jos hän työt­tömäk­si joudut­tuaan on pian pakotet­tu muut­ta­maan pois omas­ta pitkäaikaises­ta kodis­taan, usei­den kilo­me­trien päähän jon­nekin toisaalle.”

    Tämä on täyt­tä liioit­telua. Kun putoaa työt­tömäk­si alkaa saa­da ansiosi­don­naista työt­tömyys­tukea. Tätä saa­va ei var­maan ole oikeutet­tu mihinkään toimeen­tu­lo­tuki­in, joten hän ei kuu­lu siihen porukkaan, jota tämä keskustelu koskee. 

    Toinen asia on sit­ten se, että kun ison asun­to­lainan kanssa painiskel­e­va putoaa työt­tömäk­si, niin hänen pakkon­sa muut­taa on ihan saman­lainen “sosi­aa­li­nen trage­dia” kuin tuon vuokra-asu­jankin (toden­näköis­es­ti jopa pahempi, kos­ka “omas­ta” talosta muut­ta­mi­nen raho­jen puut­teen vuok­si on var­masti psykol­o­gis­es­ti raskaam­paa kuin vuokra­tus­ta). Ei silti ole mitään järkeä veron­mak­sajien rahoil­la mak­saa ihmis­ten asun­to­lain­o­ja. Kun siis hei­dän pakkon­sa muut­taa hyväksytään, niin mik­si vuokral­la asu­jien muut­ta­mi­nen olisi yhtään sen kauheampaa? 

    “oma koti ja asuinympäristö on suh­teessa kiin­teä osa jokapäiväisen elämän mielekkyyttä.”

    Pari vuosikym­men­tä sit­ten suo­ma­laiset kävivät läpi raken­nemuu­tok­sen, jon­ka aikana työtä hake­vat ihmiset muut­ti­vat mas­soit­tain maal­ta kaupunkei­hin, etenkin pääkaupunkiseudulle. Mik­si heille tämä oli täysin nor­maalia, eikä hei­dän “jokapäiväisen elämän mielekkyys” järkkynyt siitä, että jou­tu­i­v­at muut­ta­maan täysin uuteen ympäristöön. 

    Lopuk­si sanois­in, että minus­ta asian voisi jät­tää päätet­täväk­si ihmisille itselleen. Jos heille se oma asun­to Helsin­gin keskus­tas­sa on niin tärkeä, niin asukoon siinä sit­ten, mut­ta tin­kiköön muus­ta. Jos joku toinen olisi valmis tin­kimään siitä asumisen tasos­ta ja esim. sit­ten söisi ja har­ras­taisi parem­min, niin mik­si hänen ei anneta tätä val­in­taa tehdä? Nyt val­in­tana ovat asu hyvin (tai san­o­taan kohtu­ullis­es­ti) ja saa niuk­ka elan­to tai asu huonos­ti ja saa niuk­ka elan­to. Ei ole ihme, että ihmiset val­it­se­vat edel­lisen. Perus­tu­losys­tee­mi antaisi ihmisille itselleen mah­dol­lisu­u­den päät­tää, mitä asioi­ta arvosta­vat ja mis­tä ovat valmi­ita tinkimään.

  102. Sori Osmo että saivarte­len mut­ta oman asun­non asun­to­tu­lo pois­tet­ti­in vero­tuk­ses­ta vuodek­si 1993. 

    Lisäys tuo­hon edel­lä postaa­maani “tar­jouk­seen” 300/kk + puo­let lopus­ta 600/kk saakka.
    Kuten jotkut muutkin tääl­lä, liit­täisin asian laa­jem­paan sosiaaliturva/perustulouudistukseen.

    1. Vas­ta sit­ten. Ilmeis­es­ti sen rajo­ja oli korotet­tu aiem­min niin, ettei tuo­ta veroa kovin moni joutunut maksamaan.

  103. Az: “Se ei esimerkik­si anna mitään arvoa jo muo­dos­tuneille sosi­aal­isille verkos­toille, joiden parista ihmi­nen niinikään karkote­taan, jos hän työt­tömäk­si joudut­tuaan on pian pakotet­tu muut­ta­maan pois omas­ta pitkäaikaises­ta kodis­taan, usei­den kilo­me­trien päähän jon­nekin toisaalle.”

    Min­un on pakko ihme­tel­lä, että mitkä ihmeen sosi­aaliset verkos­tot. Olen itse asunut pois­sa van­hempi­eni luo­ta n. 9 vuot­ta enkä ole yhdessäkään asuin­paikas­sani onnis­tunut luo­maan mitään asuin­verkos­to­ja, jot­ka oli­si­vat het­keäkään edes käväis­seet mielessä muut­taes­sani pois. Muutenkin mei­dän nuorten elämä on yhtä jatku­vaa muuttoa. 

    En väitä, etteivätkö jotkut ihmiset tutus­tu­isikin naa­purei­hin­sa, mut­ta jak­san epäil­lä, että tämä on aika katoavaa perin­net­tä kaupungeis­sa. Useim­mat tun­tu­vat löytävän sen sosi­aalisen piirin­sä joko työn tai har­ras­tusten tai molem­pi­en kaut­ta ja voivat maanti­eteel­lis­es­ti asua kaukanakin “sosi­aal­i­sista ympyröistään”. 

    Ehkä min­un pitäisi hakea kaupungilta tukea, jot­ta saisin rahaa muut­tak­seni lähem­mäs “sosi­aal­isia ympyröitäni”.

  104. Tuskin­pa Kehveli teille sairauk­sia toiv­ot­teli, pikem­min teki sen ver­tauk­sen, että sitä minkä hyväo­saise­na on valmis leikkaa­maan, voi huono-osaise­na ruve­takin äkisti kaipaamaan.

    John Rawls, joka oli ehkä 1900-luvun merkit­tävin hyv­in­voin­ti­val­tion filosofi (oma karkea subj. tun­te­mus), esit­ti, että käsi­tyk­set oikeu­den­mukaises­ta yhteiskun­nas­ta pitäisi muo­dostaa ns. tietämät­tömyy­den ver­hon takaa argu­men­toiden. Ihmisen pitäisi hypo­teet­tise­na pohd­in­tana het­kek­si kuvitel­la itsen­sä maail­man ulkop­uolisek­si sieluk­si, joka ei voi vali­ta kehoa/ihmistä/elämäntilannetta, johon hänet tul­laan maail­maan lähettämään.
    Rawlsin point­ti oli, että tämän tietämät­tömyy­den ver­hon takaa useim­mat ihmiset pää­ty­i­sivät kan­nat­ta­maan vah­vaa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta sekä suurem­paa globaalia oikeu­den­mukaisu­ut­ta, sil­lä ris­ki olisi tilas­tol­lis­es­ti hyvin suuri, että he löytäi­sivät itsen­sä heikos­ta ase­mas­ta (esim. köy­hyy­destä), ja pää­ty­i­sivät sik­si tuke­maan heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien suurem­paa yhteiskun­nal­lista aut­tamista ja resurssien tas­a­puolisem­paa jakautumista.

    Tätä kaut­ta voidaan esit­tää, että oikeu­den­mukaisu­u­den kaa­pu­un puetut markki­nal­ib­er­aalit argu­men­tit, jot­ka vetoa­vat eet­tisyy­teen­sä, ovat moraalis­es­ti kor­rup­toitunei­ta argu­ment­te­ja, eivätkä juon­nu niinkään pyrkimyk­ses­tä objek­ti­iviseen tutkailu­un, vaan ovat hyv­in­voivas­ta ase­mas­ta juon­tu­via argu­ment­te­ja, jot­ka eivät oikeasti usko ihmis­ten lähtöko­htaiseen sama­nar­voisu­u­teen. (Sik­si tuon lähtöko­hdan teo­reet­ti­nen etsimi­nen tietämät­tömyy­den ver­hon takaa).

    Nämä jakolin­jat ovat näkyviä ja ennustet­tavia yhteiskun­nal­li­sis­sa debaateis­sa, ja mielestäni Rawlsin point­ti on moraal­i­filosofis­es­ti yhtä ajanko­htainen kuin se oli ilmestyessään. Talouskri­isin myötä alle­vi­ivat­tu trick­le-down-ekono­mi­an uskot­tavu­u­den rap­pio laa­jan hyv­in­voin­nin tuot­ta­jana toiv­ot­tavasti johtaa näi­den kysymys­ten laa­jem­paan yhteiskun­nal­liseen pohd­in­taan niin kansal­lis­es­ti kuin kansainvälisesti.

  105. Tossa 560 eurossa on pakko olla “spur­gulisää”. Siis spur­gua ei muuten otet­taisi asun­toon, mut­ta kun se mak­saa enem­mäm ja mak­su tulee vira­nomaisil­ta suo­raan, niin sitte. 

    Siis kyl­lä pienen kivi­jalka­yk­siön nor­maal­i­hin­ta on nykyäänkin alle 400. Mut­ta tämä vain sil­loin, jos voi olla var­ma ettei taloy­htiöltä ala tule palautet­ta. Häätö merkkaa aina vähin­tään puolen vuo­den tuot­to­jen menetystä.

    Aizan­tun­ti­jana väit­täisin, että koko ongel­mavyy­hti ratkeaisi sil­lä, että vuokralai­sista pää­sisi nopeam­min eroon. Siis viikossa.

    Väit­täisin aivan pokkana, että vuokrahin­nat ale­n­e­si­vat 30%, sil­lä riskien vuok­si uuden asukkaan han­kkimiskus­tan­nuk­set ovat ton­ne­ja, etenkin kun se jol­lain kiin­teistövälit­täjäl­lä teetetään.

  106. az: Rawls ei selkeästi ymmärtänyt tulon­si­ir­to­jen dynaamisia vai­h­toe­hto­ja. Jos yhteiskun­nas­ta ote­taan yht­enä ajan­hetkenä läpileikkaus, niin kyl­lä se jakau­tuu köy­hi­in ja rikkaisi­in ja ihmiset voivat halu­ta siinä het­kessä enem­män tulo­jen tasaus­ta. Sit­ten kun ote­taan huomioon tämän tulon tasaamisen vaiku­tuk­set tule­vaisu­u­den hyv­in­voin­ti­in, niin kuva ei olekkaan yhtään niin selkeä.

    Sik­si oikeu­den­mukaisu­u­den kaa­pu­un puetut markki­nal­ib­er­aalit argu­men­tit eivät ole moraalis­es­ti korruptoituneita.

    Olen siis täysin samaa miltä Rawlisin aja­tusko­keen hyödyl­lisyy­destä, mut­ta hän on täysin väärässä sen seu­rauk­sista, kos­ka ei ymmär­rä talout­ta dynaamisena.

    Eli siis rauta­lan­gas­ta, vaik­ka var­masti tajusit jo tuos­ta edel­lis­es­täkin selostuk­ses­tani: Syn­ty­isin 100 vuo­den päästä mielu­um­min yhteiskun­taan, jos­sa on hyvin min­i­maa­li­nen julki­nen sek­tori kuin yhteiskun­taan, joka tasaa tulo­ja voimakkaasti, kos­ka edel­lisessä olisin absolu­ut­tis­es­ti huo­mat­tavasti hyv­in­voivem­pi kuin jälkimmäisessä.

    Kuvitel­laan, että ollaan vuodeessa 1980. Kysymys ei ole siitä, että syn­nytkö mielu­um­min Sveit­si­in, jos­sa kaik­ki ihmiset oli­si­vat yhtä rikkai­ta vai Sveit­si­in jos­sa ihmis­ten välil­lä on suuria tulo­ero­ja, vaan että syn­nytkö Sveit­si­in vai Tsekkiin.

  107. Erilli­nen asun­to­tulen vero­tus pois­tet­ti­in v. 1992 sääde­tyssä uud­is­tuk­ses­sa, jos­sa asun­to­tu­lon vero­tus, kiun­nalli­nen kiin­te­sitö­tu­lon hark­it­navero­tus, katu­mak­su ja mant­taal­i­mak­su kor­vat­ti­in kun­nal­lisel­la kiinteistöverolla.

    Sinän­sä vero oli aivan kohtu­ulli­nen ja lähti peri­aat­tes­ta, että vero­tuk­sen tulee olla suh­teessa verov­elvol­lisen veron­mak­sukykyyn. Oma asun­to ver­rat­tuan vuokral­la asumiseen paran­taa veron­mak­sukykyä. Muis­taak­seni mui­hin tuloi­hin lisät­ty pro­gres­si­ivis­es­ti verotet­tu asun­to­tu­lo oli 3 % asun­non tietyn kyn­nysar­von ylit­tävästä verotusarvosta.

    Kuten huo­maamme, kiin­teistövero siis on yksi asun­to­tu­lon vero­tuk­sen muo­to. Omakoti­talon omis­ta­ja mak­saa sen suo­raan ja asun­to-osak­keen omis­ta­ja vastik­keessa asun­to-osakey­htiön kautta.

    kts eduskun­na pöytäkir­jat vlta 1991.

    Kir­jalli­nen kysymys 303

    Laine ym.: Kiin­teistöveron toteuttamisesta
    luopumisesta

    Eduskun­nan Her­ra Puhemiehelle

    Hal­li­tus on ehdot­tanut vuokrasään­te­lyn purkamista uusien
    asun­to­jen osalta. Ensi vuo­den tulo- ja menoarvioesitykseen
    liit­tyy eräitä asumiskus­tan­nuk­sia lisääviä toimenpide-
    ehdo­tuk­sia. Vuokrasään­te­lyn purkami­nen tulisi nostamaan
    asumiskus­tan­nuk­sia. Samanaikaises­ti hal­li­tus jatkaa
    valmis­telu­ja kiin­teistövero­tuk­seen siir­tymis­es­tä, joka niin
    ikään tulisi merk­it­semään asumiskus­tan­nusten kohoamista.
    Lisäk­si on pelät­tävis­sä, että korko­r­a­situs tulee edelleen
    kas­vat­ta­maan asumisen kustannuksia.
    Eräis­sä julk­isu­u­teen tulleis­sa tiedois­sa on arvioitu
    kiin­teistöveron avul­la kerät­tävän vero­tu­lo­ja jopa neljä kertaa
    enem­män kuin nyky­isin kerätään katu­mak­su­jen, manttaalimaksujen
    ja muiden kiin­teistöön kohdis­tu­vien mak­su­jen muo­dos­sa. Yleisesti
    onkin arvioitu, että kiin­teistövero­tuk­seen siirtymisen
    tarkoituk­se­na ei ole vero­tuk­sen yksinker­tais­t­a­mi­nen vaan
    vero­tuk­sen kiristäminen.
    Nykyisessä tilanteessa tulisi pidät­täy­tyä kaik­ista pieni- ja
    keski­t­u­loisi­in kohdis­tu­vista vero­tuk­sen kiristämis­toimista sekä
    eri­tyis­es­ti asumiskus­tan­nusten lisäämisestä.
    Edel­lä ole­van perus­teel­la ja val­tiopäiväjärjestyk­sen 37 §:n 1
    moment­ti­in viitat­en esitämme kun­nioit­tavasti valtioneuvoston
    asianomaisen jäse­nen vas­tat­tavak­si seu­raa­van kysymyksen:
    Aikooko Hal­li­tus luop­ua asumiskus­tan­nusten nousua
    merk­it­sevän uuden kiin­teistöveron toteuttamisesta?

    Helsingis­sä 23 päivänä lokaku­u­ta 1991

    Ensio Laine Pekka Leppänen
    Eila Rim­mi Asko Apukka
    Iivo Polvi
    Eduskun­nan Her­ra Puhemiehelle

    Val­tiopäiväjärjestyk­sen 37 §:n 1 momen­tis­sa mainitussa
    tarkoituk­ses­sa Te, Her­ra Puhemies, olette 23 päivänä lokakuuta
    1991 päivä­tyn kir­jeenne ohel­la toimit­tanut valtioneuvoston
    asianomaiselle jäsenelle jäl­jen­nök­sen kansane­dus­ta­ja Ensio
    Laineen ym. näin kuu­lu­vas­ta kir­jal­lis­es­ta kysymyk­ses­tä n:o 303:
    Aikooko Hal­li­tus luop­ua asumiskus­tan­nusten nousua
    merk­it­sevän uuden kiin­teistöveron toteuttamisesta?
    Vas­tauk­se­na kysymyk­seen esitän kun­nioit­tavasti seuraavaa:
    Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan asun­to­tu­lon verotuksesta,
    kiin­teistö­tu­lon hark­in­tavero­tuk­ses­ta ja katu­mak­sus­ta luovutaan
    ja ne kor­vataan kiin­teistöverol­la. Samas­sa yhtey­dessä on
    tarkoi­tus pois­taa manttaalimaksu.
    Hal­li­tu­so­hjel­man mukaisen uud­is­tuk­sen käsit­te­ly on vasta
    alku­vai­heessa, eikä veropo­h­jan laa­ju­ut­ta sen enem­pää kuin
    muitakaan uuden jär­jestelmän sisäl­löl­lisiä yksi­tyisko­htia ole
    vielä ratkaistu.
    Kysymyk­sen perusteluis­sa viitataan eri­tyis­es­ti uudesta
    veros­ta aiheutu­vaan asumiskus­tan­nusten lisäämiseen. Huolimatta
    siitä, että uud­is­tuk­sen valmis­telu on vielä kesken, on syytä
    tode­ta, että uud­is­tuk­ses­sa pois­tet­taisi­in nykyisiä
    asumiskus­tan­nuk­sia rasit­ta­vat katu­mak­su ja asun­to­tu­lon verotus.
    Lisäk­si vero­tus yksinker­tais­tu­isi, kun katumaksu,
    kiin­teistö­tu­lon hark­in­tavero­tus ja asun­to­tu­lon verotus
    kor­vat­taisi­in yhdel­lä vero­muodol­la eli kiinteistöverolla.
    Kiin­teistöveroa koske­va selvi­tystyö veror­a­situk­sen ja
    vero­tuo­ton muu­tok­sia koskevine ver­tailu­laskelm­i­neen on
    parhail­laan valmis­teil­la. Muun muas­sa sen vuok­si, hal­li­tus ei
    tässä vai­heessa ole vielä tehnyt lop­ullista päätöstä
    kiin­teistöveron toteuttamisesta.
    Helsingis­sä 26 päivänä mar­rasku­u­ta 1991

    Val­tio­varain­min­is­teri Iiro Viinanen

    Till Riks­da­gens Herr Talman

    I det syfte 37 § 1 mom. riks­dag­sor­d­nin­gen anger har Ni, Herr
    Tal­man, med Er skriv­else av den 23 okto­ber 1991 till
    veder­börande medlem av stat­srådet över­sänt avskrift av följande
    av riks­dags­man Ensio Laine m.fl. under­teck­nade spörsmål nr 303:
    Ämnar Regerin­gen avstå från att införa den nya
    fastighetsskat­ten, som kom­mer att innebära en ökning
    av boendekostnaderna?
    Som svar på det­ta spörsmål får jag vörd­samt anföra följande:
    Enligt regering­spro­gram­met slopas beskat­tnin­gen av
    bostadsinkomst, beskat­tnin­gen enligt prövn­ing av
    fastighetsinkomst och gat­u­avgiften och ersätts med en
    fastighetsskatt. Avsik­ten är att man­talsavgiften slopas
    samtidigt.
    Behan­dlin­gen av refor­men enligt regering­spro­gram­met är bara i
    bör­jan och varken bred­den på skat­te­basen eller andra detal­jer i
    sys­temets innehåll har ännu avgjorts.
    I motiverin­gen till spörsmålet hän­visas i syn­ner­het till den
    ökn­ing av boen­dekost­nader­na som den nya skat­ten kom­mer att
    med­föra. Trots att bered­nin­gen av refor­men inte ännu har
    avs­lu­tats är det skäl att kon­stat­era att gat­u­avgiften och
    beskat­tnin­gen av bostadsinkomst, som belas­tar de nuvarande
    boen­dekost­nader­na, kom­mer att slopas. Dessu­tom blir
    beskat­tnin­gen enklare då gat­u­avgiften, beskat­tnin­gen enligt
    prövn­ing av fastighetsinkomst och beskat­tning-en av
    bostadsinkomst ersätts med en skat­te­form, dvs.
    fastighetsskatten.
    Utred­ningsar­betet kring fastighetsskat­ten, vilket innefattar
    kalkyler över förän­dringar i skat­te­bör­dan och
    skat­teavkast­nin­gen, pågår som bäst. Bl.a. där­för har regeringen
    ännu inte i det­ta skede fat­tat ett slut­giltigt beslut om
    införan­det av fastighetsskatten.
    Hels­ing­fors den 26 novem­ber 1991

    Finans­min­is­ter Iiro Viinanen

  108. Art­turi, se empi­iri­nen näyt­tä tulon­si­ir­to­jen haitallisu­ud­es­ta vaan edelleenkin lois­taa pois­saolol­laan. Pikem­minkin on tilas­tol­lista näyt­töä siitä että tulon­si­ir­to­jen taso ja absolu­ut­tisen hyv­in­voin­to korreloivat.

  109. “Väit­täisin aivan pokkana, että vuokrahin­nat ale­n­e­si­vat 30%, sil­lä riskien vuok­si uuden asukkaan han­kkimiskus­tan­nuk­set ovat ton­ne­ja, etenkin kun se jol­lain kiin­teistövälit­täjäl­lä teetetään.”

    Riskipreemio tuli min­ullekin ensim­mäisenä mieleen, sopimus jos­sa sos­su vahinko­ta­pauk­sis­sa mak­saa myös välil­liset “liike­toimin­nan keskey­tyk­ses­tä” aiheutuneet vahin­got voisi­vat jopa alen­taa vuokraa käyvästä tasos­ta. Joka tapauk­ses­sa riskin kor­vaami­nen rahal­la on vakavaraisen mak­sa­jan kannal­ta tyh­mää ellei ole näyt­töä siitä että riskit todel­lakin ovat niin merkit­täviä että ne kan­nat­taa ulkoistaa.

  110. Arawn, ehkä voidaan puhua sil­loin sosi­aalis­es­ta ympäristöstä laa­jem­min. Van­hem­mat ihmiset ovat usein hyvin kiin­tyneitä tut­tui­hin ympäristöi­hin­sä ja ruti­inei­hin­sa. Naa­pu­rus­tos­ta saatu­ja hyviä ystäviä, jot­ka ovat voineet löy­tyä vaik­ka sen hiekkalaatikon laidal­ta, jos­sa kum­mankin lapset yhdessä leikkivät aikoinaan (ennen avio­eroa, las­ten kas­vamista ja tämän esimerkkimme nyt 55-vuo­ti­aan naisen muut­tamista saman asuinalueen yksiöön), eivät ole toki sel­l­ainen seik­ka, joka kaikkien ihmis­ten elämää kos­ket­taa, mut­ta epäil­isin, että aika mon­en sittenkin.

    Jos laa­jen­namme tutkailua, niin onko lap­siper­heel­lä oikeus pysyä yhteiskun­nan tuel­la 560e/kk vas­taavas­sa use­am­man huoneen asun­nos­sa, jos van­hem­mat joutu­vat esim. laman joh­dos­ta het­kel­lis­es­ti työt­tömik­si, eikä heil­lä ole ker­tynyt säästöjä (lap­siper­heille hyvin yleistä)?
    Lap­sille sosi­aal­is­ten verkos­to­jen menet­tämi­nen on vielä paljon ikävämpää.

    Art­turi: “Olen siis täysin samaa miltä Rawlisin aja­tusko­keen hyödyl­lisyy­destä, mut­ta hän on täysin väärässä sen seu­rauk­sista, kos­ka ei ymmär­rä talout­ta dynaamisena.”

    No, se “dynaamisu­us” on suurelta osaltaan vedä­tys­tä. Hyvin karkeasti ilmais­tu­na täl­laisen blo­gin tilas­sa dynaamisu­ut­ta tarvi­taan siihen pis­teeseen asti, että investoin­te­ja tapah­tuu riit­tävästi ja ihmisil­lä on moti­vaa­tio­ta antaa työssä parhaansa. Räikeästi tämän ylitse menevä rahan ker­tymi­nen pyra­midin huip­ulle ei hyödytä ihmis­ten enem­mistöä, ei tässä het­kessä, eikä tähän het­keen vuodes­ta 2008 kat­sot­tuna, ei kansal­lis­val­tioiden sisäl­lä, eikä globaalisti.

    Ennen kuin köy­hiä aje­taan per­ife­ri­aan, kos­ka muuten ei ole varaa pitää yllä hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, pitäisi etsiä kansal­lis­es­ti ja kan­sain­välis­es­ti tapo­ja siirtää var­al­lisu­ut­ta pyra­midin huip­ul­ta paljon suurem­mis­sa määrin kuin nykyään, eikä odot­taa ikuisu­u­teen asti niiden murusten tipahtelua.

    Sikäli Rawls ymmär­si, mis­tä “dynaamisu­udessa” on kysymys, vähän liiankin hyvin vas­tus­ta­jien­sa näkökul­mas­ta. Vaikeut­taa vedä­tyk­sen tulk­it­semista yhteisek­si hyväksi.

  111. Art­turi:
    En tiedä mis­sä määrin Rawls ymmär­si talouden dynaamisu­ut­ta, mut­ta kyl­lä se huomioon ottaenkin voi Rawl­si­laisit­tain perustel­la tulon­si­ir­to­ja. Joskus tulo­jen tasaus köy­hdyt­tää pitkäl­lä aikavälil­lä köy­hiäkin, mut­ta läh­eskään aina ei näin ole. Joskus tulo­jen tasaus lisää pitkäl­lä aikavälil­lä jopa rikkaiden elin­ta­soa, kun saadaan köy­hien jälkeläiset tuot­taviksi. Esimerkik­si ilmainen perusk­oulu oli jät­timäi­nen tulo­jen­tasaus aikanaan, mut­ta sen dynaamiset vaiku­tuk­set ovat var­maankin yksiselit­teisen posi­ti­iviset. Eli kyl­lä Rawls on rel­e­vant­ti edelleen. Hänen teo­ri­aa voidaan aivan main­iosti soveltaa talousti­eteil­i­jöi­den dynaamisi­in malleihin.

  112. Onko lapset uno­htuneet jon­nekin? Pienen lapsen kannal­ta muut­to kymme­nen kilo­metrin päähän on sama kuin aikuiselle muut­to kauas toiseen kaupunki­in. Lapsen sosi­aalisen ympäristön muo­dosta­vat pihapi­irin leikkikaver­it ja päiväkoti tai koulu. Aikunen voi sen­tään käyt­tää vaik­ka julk­isia liiken­nevä­lineitä tai puhelinta.

  113. tpyy­lu­o­ma: Kor­rel­laa­tio­ta voidaan aina tulki­ta selit­tämään sitä mikä usko­taan muutenkin. Sin­un mielestä kos­ka rikkaissa yhteikun­nis­sa on kat­tavampi sosial­i­tur­va kuin köy­hissä tämä tarkoit­taa, että sosial­i­tur­va on aiheut­tanut rikas­tu­misen. Minus­ta taas kat­ta­va sosial­i­tur­va on seu­raus­ta rikas­tu­mis­es­ta. Sik­si kan­nat­taa miet­tiä hom­mia deduk­tion kaut­ta ja sit­ten tarkas­taa sopi­iko data siihen deduk­ti­ivis­es­ti päätel­tyyn malli­in. Eli jos yhteiskun­ta estää kah­ta ihmistä tekemästä molem­pia hyödyt­täviä vai­h­tokaup­po­ja, niin olem­meko me köy­hempiä tämän seurauksena?

    Tässä tulee nyt mukaan se Tiedemiehen argu­ment­ti yhteiskun­ta­rauhas­ta. Jos olet­taa, että olemme nyt sil­lä tasol­la, joka on lähel­lä sisäl­lis­so­taa, mut­ta että rauha säi­lyy, niin taso on opti­maa­li­nen. Minä veikkaan, että tulon­tasaus­ta tapah­tuu huo­mat­tavasti enemmän.

    az:“Hyvin karkeasti ilmais­tu­na täl­laisen blo­gin tilas­sa dynaamisu­ut­ta tarvi­taan siihen pis­teeseen asti, että investoin­te­ja tapah­tuu riit­tävästi ja ihmisil­lä on moti­vaa­tio­ta antaa työssä parhaansa. ”

    Ok. investoin­te­ja ei ikinä ole riit­tävästi aivan samoin kuin hyv­in­voin­ti­akaan ei ole ikinä riit­tävästi. Enem­pi on parem­pi. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että teo­ri­as­sa on ole­mas­sa piste, jos­sa saavute­tut hyödyt yhteiskun­ta­rauhas­sa ovat suurem­mat kuin tulo­ero­jen kan­nustin­vaiku­tuk­set. Uskon, että Suomen kaltaises­sa erit­täin rikkaas­sa maas­sa hyv­in­voin­timme lisään­ty­isi tulo­ero­jen lisään­tyessä. (Ei siis tietenkään tulo­ero­jen ansioista, vaan sik­si, että ne kan­nus­ta­vat tekemään parem­pia päätöksiä.)

    ilk­ka: Joo, siis sitä mä just tarkotan, että tuo aja­tuskoe on hyvä kun­han siinä ote­taan huomioon talouden dynami­ik­ka eikä keskistytä mihinkään tiet­tyyn ajan hetkeen.

    Minus­ta az tuos­sa alku­peräisessä kom­men­tis­sa argu­men­toi staat­tises­sa tilanteessa, eli jos nyt voisit vali­ta mihin ase­maan tässä yhteiskun­nas­sa syn­ty­isit, niin halu­aisitko enem­män tulon­si­ir­to­ja vai et?

    Oikea kysymys olisi, että halu­aisitko mielu­um­min syn­tyä yhteiskun­taan, jos­sa on pitkään suit­sit­tu ihmis­ten vapaut­ta tehdä keskenään mitä lystää kun­han ei hait­taa muit­ten tekemisiä vai yhteiskun­taan, jos­sa ihmiset ovat olleet vapai­ta tekemään keskenään mitä lystää kun­han eivät hait­taa muit­ten oikeut­ta samaan?

    1. Tuo­hon Art­turin muna/kana ‑ongel­maan on aika vah­va näyt­tö Etelä-Amerikas­ta. Chile ja Argen­ti­ina oli­vat elin­ta­soltaan Euroopan tasol­la, mut­ta eivät rak­en­ta­neet hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Nyt ne ovat jääneet aav­is­tuk­sen jäl­keen. Sitä pide­tään klas­sise­na esimerkkinä siitä, että big gov­ern­ment ‑yhteiskun­ta toimii parem­min — eri­tyis­es­ti sik­si, että koulu­tuk­sen laimin­lyön­ti on kohtalokasta.

  114. En nyt tarkalleen ymmär­rä, mik­si Rawls imp­likoisi staat­tisu­ut­ta, sil­lä kyl­lähän arvion­ti­in kuu­luu, että niis­sä kehoissa/elämissä/elämäntilanteissa/ympäristöissä, joi­hin “sielut” sat­tumal­ta aset­tuvat, joudu­taan elämään vuosia/vuosikymmeniä.

  115. tpyy­lu­o­ma: Niin ja vielä siitä kor­rel­laa­tios­ta. Minus­ta on paras­ta tarkastel­la val­tio­pare­ja, jot­ka ovat olleet samankaltaises­sa lähtöti­lanteessa ja valin­neet eri­laisen poli­ti­ikan. Esim. Jamai­ka vs. Bar­ba­dos, Län­si-Sak­sa vs. Itä-Sak­sa, Pohjois-Korea vs. Etelä-Korea, Itä­val­ta vs. Tsek­ki jne. Viimek­si joku ehdot­ti val­tioparia, joka oli vas­taes­imerk­ki näille esit­tämil­leni, mut­ta olen autu­aasti uno­htanut sen. 😉

  116. Osmo: Chile ja Argen­ti­ina vs. Euroop­pa poikkea­vat lähtöti­lanteil­taan toi­sis­taan enem­män kuin mainit­se­mani par­it. Sik­si en pidä argu­ment­ti­asi yhtä uskot­ta­van kuin omaani.

    Kuten voit var­masti kuvitel­la Chilen ja Argen­ti­inan jäämi­nen jäl­keen Euroopas­ta voidaan selit­tää myös muul­la kuin hyv­in­voin­ti­val­tion puuttumisella…

  117. Tun­nen itseni tikusteli­jak­si mut­ta kun ei malta…
    Argen­ti­ina ja Uruguay oli­vat 30-luvul­la rikkai­ta mai­ta, joidenkin mielestä top tenis­sä. Chile oli köy­hempi mut­ta ei rutiköyhä.

    Kaik­ki kolme, varsinkin Uruguay, kär­sivät keskiver­toa enem­män 30-luvun lamas­ta vien­nin rak­en­teen takia, mut­ta pysyivät kohta­laisen vauraina. 

    Argen­ti­inas­sa ei raken­net­tu hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ennen Per­o­nia ja hänen käsi­tyk­sen­sä asi­as­ta oli­vat aika erikoisia. Chilestä en osaa sanoa. Mut­ta Uruguay oli eräs ensim­mäisiä hyv­in­voin­ti­val­tioi­ta, Ruotsin, Tan­skan ja Uuden See­lan­nin ohella. 

    Nuo kolme eivät kuitenkaan olleet 50–60-luvun mit­ta­pu­ul­la varsi­naisia “yövar­ti­javal­tioi­ta”, varsinkaan Uruguay. Ja varsinkaan Amerikan man­tereen asteikolla. 

    Juuri tuo­ta kolmikkoa käytetään paljon ris­tiri­itais­es­ti argu­ment­ti­na mil­loin lais­sez-fairen ja min­imi­val­tion puoles­ta (Pinochetin oppi-isänä Friedman) 

    Ja mil­loin taas sen turmi­ol­lisu­ud­es­ta ja hyv­in­voin­ti­val­tion siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta (Ken­raali P. sopii myös tähän, mörkönä; ja Nao­mi Klein taisi kehua Peronia…)

    Itse käyt­täisin niitä hyvin varovais­es­ti mitenkään päin niiden poikkeuk­sel­lis­ten piirtei­den takia. Lähin­nä ne ovat esimerkke­jä epä­ta­saisen maan­omis­tuk­sen ja laimin­lyö­dyn tai epäon­nis­tuneen teol­lis­tamis­poli­ti­ikan seurauksista.

    Lopuk­si: kan­natan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta eli olen siis samas­sa leiris­sä mm. az:n, Pyy­lu­o­man ja pal­stan isän­nän kanssa. Esimerkke­jä vain etsin lähempää, jos ei maanti­eteel­lis­es­ti niin ainakin historiallisesti;)

  118. Osmo: Vielä tuos­ta Chilestä ja Argen­ti­inas­ta, että mitä mieltä oot Ruot­sista ja Yhdys­val­loista ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen? Jos sin­ulle riit­tää, että val­ti­ol­la on suun­nilleen sama elin­ta­so ja että ne ovat yhteiskun­taoloil­taan suun­nilleen saman­laisia, eli siis tyyli­in demokra­tia ja lailli­nen järjestys, niin eikö Ruotsin ja Yhdys­val­to­jen eri­lainen kehi­tys ole vastaesimerkki?

    Eli siis mil­lä perus­teel­la tuo Chile ja Argen­ti­ina vs. Euroop­pa olis jotenkin todis­tusvoimaisem­pi kuin nämä muut?

  119. az:“Jos laa­jen­namme tutkailua, niin onko lap­siper­heel­lä oikeus pysyä yhteiskun­nan tuel­la 560e/kk vas­taavas­sa use­am­man huoneen asun­nos­sa, jos van­hem­mat joutu­vat esim. laman joh­dos­ta het­kel­lis­es­ti työt­tömik­si, eikä heil­lä ole ker­tynyt säästöjä (lap­siper­heille hyvin yleistä)?
    Lap­sille sosi­aal­is­ten verkos­to­jen menet­tämi­nen on vielä paljon ikävämpää.”

    Onko? Itse vai­h­doin perusk­oulun ala-astet­ta aikoinani kah­teen ker­taan johtuen muu­toista. Muu­tot eivät johtuneet van­hempi­en työt­tömyy­destä. En usko niistä verkos­to­jen uudelleen rak­en­teluista seu­ran­neen min­ulle mitään eri­ty­istä hait­taa. Ennem­minkin sanois­in, että hait­taa olisi syn­tynyt var­masti paljon enem­män siitä, jos olisin verkos­tunut sel­l­ais­ten ikä­tove­r­ien kanssa, joi­ta ei esim. koulunkäyn­ti kiin­nos­tanut lainkaan. Sin­un logi­ikallasi van­hempi­en ei pitäisi edes hakeu­tua toiselle paikkakun­nalle, jos siel­lä olisi työtä, jot­teivät vaan rikkoisi las­ten verkostoja. 

    Ja kuten jo aiem­min mainitsin, tuo väli­aikainen työt­tömyys rap­paa nyky­isin ennen kaikkea itsen­sä pirip­in­taan asun­tove­lal­la kuor­mit­tanei­ta, kos­ka he eivät saa mitään tukea lain­o­jen­sa mak­su­un, vaan joutu­vat myymään asun­ton­sa, ellei pank­ki suos­tu jous­ta­maan. Ei kai kukaan vakavasti ehdo­ta sitä, että veron­mak­sa­jat ryhty­i­sivät täl­lais­ten asun­tove­lal­lis­ten velko­ja hoita­maan? Jos ei, niin mik­si hei­dän muut­ton­sa olisi ok, mut­ta sen vuokral­la elävän samal­la tavoin taloudel­li­sista syistä tapah­tu­va muut­to olisi hirvit­tävä katas­trofi. Jos taas ehdot­taa, niin olemme sit­ten hyvää vauh­tia sil­lä tiel­lä, minne USA itsen­sä ajoi Fred­die Macei­neen ja Fan­nie Mae­neen. Lisäk­si tämä aset­taisi ihmiset räikeään eri­ar­voisu­u­teen, kun yhdet joskus asun­to­lainan läpi saa­neet peri­aat­teessa vauras­tu­isi­vat veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la evääkään väräyt­tämät­tä ja näitä veron­mak­sajia voisi­vat olla vuokral­la asu­jat, jot­ka eivät vain ansait­sisi niin paljoa, että heille voitaisi­in laina myöntää. 

    Mitä siihen Rawlsin ideaan tulee, niin en ihan täysin ymmär­rä sitä, miten hänen ajatuk­sen­sa jotenkin todis­taisi markki­nal­ib­er­al­is­min toimi­vak­si. Tuo voi päteä siis aivan puh­taaseen yövar­ti­javal­tioma­lli­in, mut­ta kat­seltaes­sa har­maan sävyjä, en ole mitenkään vaku­ut­tunut siitä, että tulon­si­ir­to­jen mak­si­moin­ti olisi siltikään ihmis­ten val­in­ta. Itse olen aikoinani elänyt pelkäl­lä opin­tora­hal­la, eikä sitä alem­mas käsit­tääk­seni pääse tulon­si­ir­to­jen tasos­sa. Toimeen­tu­lotuel­la elävät saa­vat tietääk­seni enem­män käteen­sä kuin opiske­li­ja (eikä heil­lä tietenkään ole saman­laisia opiskelu­un liit­tyviä pakol­lisia meno­ja). Vaik­ka elämä aika niukkaa olikin, en mielestäni elänyt sietämät­tömässä köy­hyy­dessä. En siis pitäisi perus­tu­lo­ma­lli­in siir­tymistä mitenkään eri­tyisen jul­mana, vaik­ka siinä puh­taasti yhteiskun­nan varaan heit­täy­tyvät taloudel­lis­es­ti jonkin ver­ran kär­si­sivätkin nykyiseen toimeen­tu­lo­tuk­isys­teemi­in verrattuna. 

    Minus­ta Rawlsin ajat­telu menee pieleen siinä, että hän luulee ihmis­ten katso­van vain sitä, mitä heille sil­lä het­kel­lä jäisi käteen, kun hei­dät sat­un­nais­es­ti heit­et­täisi­in jon­nekin sosi­aalisel­la ken­täl­lä. Minus­ta tuon lisäk­si sil­lä, mitä ovat mah­dol­lisu­udet paran­taa sitä tilan­net­ta, on paljonkin merk­i­tys­tä. Nykysys­teemin yksi heikkouk­sista on juuri se, että vaik­ka se tar­joaa kaikkein köy­him­mille kohtu­ullisen elin­ta­son, siinä kan­nus­tavu­us paran­taa sitä elin­ta­soa oma­l­la työl­lä on varsin surkea ja tähän perus­tu­lo tek­isi merkit­tävän parannuksen.

    Ja lisäk­si tietenkin vaikut­taa se, mitä Art­turi kir­joit­ti, eli mitä ovat erinäköis­ten sys­teemien dynaamiset vaiku­tuk­set. En ole hänen kanssaan samaa mieltä, että joku minarkia olisi tässä suh­teessa paras, mut­ten myöskään sen ajatuk­sen kanssa, ettei mas­si­ivisel­la sosial­is­tisel­la val­ti­ol­la olisi haittavaikutuksia.

  120. “Artturi:En ymmärtänyt oikeas­t­aan yhtään mitään siitä mitä kir­joitit, mut­ta näin kar­rikoiden, jos työn tuot­tavu­us on alle sen minkä asun­non rak­en­t­a­mi­nen vie, niin ei ole varaa asun­toon. Tämä ei johdu markki­noiden toim­i­mat­to­muud­es­ta, eikä tulon­jaos­ta. Asun­to­ja vaan ei riitä kaikille, jos tuot­tavu­us ei ole niin suur­ta, että asun­to­ja saadaan tehtyä väestöä vas­taa­va määrä.”

    Työn tuot­tavu­us ei taa­tusti voi olla nykypäivänä syy siihen, ettei ole varaa rak­en­taa taloa. Van­has­sa maat­alousy­hteiskun­nas­sa, mis­sä tuot­tavu­us oli 5–10% nykyis­es­tä, raken­neti­in talo muu­ta­mas­sa kuukaudessa.
    Pitää muis­taa, että keskimäärin puo­let asun­to­jen hin­noista on maan hin­taa ja sitä ei rak­en­t­a­mi­nen aikaansaa. Maan hin­ta on ns. maanko­rkoa, vuokrat­u­loa, mikä syn­tyy Ricar­don dif­fer­en­ti­aal­i­maanko­ron lain mukaan. Mitä suurem­pi kaupun­ki (etäi­nen “vil­jelysra­ja”) ja mitä suurem­pi tuot­tavu­us, sitä suurem­pi maankorko.

  121. Art­turi, minä en väitä yhtään mitään muu­ta kuin että (talous)teorioilla pitää olla joku empi­iri­nen poh­ja, arkisem­min kos­ke­tus­pin­ta todellisuuteen.

  122. “Pari vuosikym­men­tä sit­ten suo­ma­laiset kävivät läpi raken­nemuu­tok­sen, jon­ka aikana työtä hake­vat ihmiset muut­ti­vat mas­soit­tain maal­ta kaupunkei­hin, etenkin pääkaupunkiseudulle. Mik­si heille tämä oli täysin nor­maalia, eikä hei­dän “jokapäiväisen elämän mielekkyys” järkkynyt siitä, että jou­tu­i­v­at muut­ta­maan täysin uuteen ympäristöön.”

    Et voi olla tosis­sasi! Täysin his­to­ri­anta­ju­ton kom­ment­ti. Suo­ma­lainen yhteiskun­tatutkimus on viimeiset neljä vuosikym­men­tä pää­toimis­es­ti keskit­tynyt todis­ta­maan argu­ment­tisi vääräk­si. Nopean kaupungis­tu­misen aiheut­ta­ma juuret­to­muus ja (sukupuoli-)roolien muut­tumi­nen sekä sosi­aal­is­ten verkos­to­jen rikkon­aisu­us ovat ylisukupolvis­es­ti monien tämän päivän sosi­aal­is­ten ongelmien syy.

  123. Saarel­ma:
    “No, eikös näis­sä tapauk­sis­sa ole vaimol­la oikeus elatuk­seen, joka sen ukon pitää maksaa?”

    Niin­hän sitä voisi luul­la — teoriassa.

    “Kysymys on ennem­minkin siitä, että mik­si Kallios­sa asu­van koskaan mitään eläke­mak­su­ja mak­samat­toman mum­mun pitäisi saa­da sama elin­ta­so kuin työeläk­keen­sä itselleen työtä tehden kerän­neen mummun?”

    Mitähän tämäkin sit­ten oli tarkoit­tavinan? Minus­ta kyse oli:

    a) mata­la­palk­ka-alal­la koko ikän­sä töitä tehneestä, pienen (liian pie­neen) eläk­keen­sä mak­sa­neesta ja vero­ja mak­sa­neesta duu­nari mummosta.
    b) per­heen yri­tyk­sessä (vero­ja ja eläket­tään mak­samat­tomana) työsken­nelleestä maat­alon van­has­ta emännästä.

    “No, mik­si akka oli kotona, jos ukon tulot eivät olleet edes sel­l­aiset, että sil­lä olisi asun­to­lainaa saanut lyhennettyä? ”

    Elämä Suomes­sa oli aika toisen­laista 1950-luvul­la kuin nyky­isin. Tosin aina löy­tyy joku, joka ker­too miten ennen ja men­neisyy­dessä ihmis­ten olisi pitänyt elää.

    Tiedemies:
    “Tämä on hal­paa ja suo­raan sanoen type­r­ää retoriikkaa.”

    Perustele, kiitos. Itse asi­as­sa kom­ment­ti­ni oli läjin­nä tarkoitet­tu vas­tauk­ses­ki noi­hin S.Saarelman varsin erikoista humaanis­mia edus­tavi­in repäisyihin.

    “Asum­istues­sa on tukimuo­tona erit­täin paha vika, ja se vika on, että asum­is­tu­ki nos­taa asumisen hin­taa. Asum­istues­ta tule­va hyö­ty on asum­is­tukea saavalle yksilölle merkit­tävästi vähäisem­pi kuin asum­istuen määrä.”

    Rajasin keskustelua omas­ta mielestäni varsin ymmär­ret­tävästi tiet­ty­i­hin raamei­hin. Nyt min­un pitää kysyö Sin­ul­ta, että mitä et ymmärtänyt.

    Onko min­un nyt oletet­ta­va, että asum­is­tu­ki nos­taa mielestäsi KVT-asun­to­jen vuokra?

    “Sen­si­jaan asum­istues­ta hyö­tyvät enem­män kaik­ki vuokranan­ta­jat, kos­ka asum­is­tu­ki nos­taa myös niiden ihmis­ten vuokria, jot­ka eivät asum­is­tukea saa.”

    Kaik­ki? Kuten Helsin­gin, Turun tai Tam­pereen kaupunki?

    “Asum­is­tu­ki ei siis ole etupäässä tulon­si­ir­to parem­min ansait­sevil­ta huonom­min ansait­seville, vaan sen pääasialli­nen vaiku­tus on olla tulon­si­ir­to vuokralaisil­ta vuokranan­ta­jille. Lisäk­si se toimii siten, että se ohjaa vähä­varaisem­pia asumaan kalli­im­min kuin heille olisi tarkoituksenmukaista.”

    Kun ote­taan tuol­lainen 600 euroa kuukaudessa kän­nyyn saa­va eläkeläi­nen, niin hänen on aika paha asua mis­sään pääkaupunkiseudul­la ilman asum­is­tukea. Ei onnistu.

    Toista jo ker­ran Sin­ulle esit­tämäni kysymyk­sen: kuin­ka kauas tuol­laisen ihmisen pitää muut­ta kotiseudul­taan ja sosi­aal­is­ten verkos­to­jen­sa piiristä? Riit­tääkö kajaani vai ihanko Utsjoelle saak­ka pitää lähteä.

    En pidä nyky­istä tukivi­idakkoa hyvänä, mut­ta parem­paa­jkaan ei ole vielä hkehitetty.

    “Tässä ei ole mitään “itsekästä” tai “rahanah­net­ta”, nämä ovat tosi­a­sioi­ta, jot­ka ovat seura­su­ta asum­istuen luonteesta.”

    Ei tietenkään. Sinähän käyt vain aka­teemista keskustelua ja arvioit sofistikoituneesti asioi­ta — sel­l­aisia, jot­ka jollekin vähempio­saiselle ovat jokapäiväi­nen helvetti.

    “Jos asum­is­tu­ki pois­te­taan, niin on selvää, että iso osa sen saa­jista jou­tu­isi muut­ta­maan. Sik­si sen pois­t­a­mi­nen yhdel­lä ker­taa on tavat­toman vaikeaa ja mielestäni epäoikeudenmukaista.”

    Asum­is­tu­ki — kuten muutkin nykyiset sosi­aaliset sub­ven­tiot — ovat tarve­hark­in­taisia, joten niitä käytetään todek­l­liseen tarpeeseen. Tämän vuok­si suh­tau­den kansalaipalkkaan kri­itis­es­ti. Oman näke­myk­seni mukaan se tulee kas­vat­ta­maan yhteiskun­nal­lista eriarvoisuutta.

    “Asum­is­tu­ki pitäisi mielestäni kor­va­ta ajan myötä sel­l­aisel­la tukimuodol­la, jon­ka määrä ei pienene sil­lä, että henkilö asuu vaa­ti­mat­tomam­min, vaan mah­dol­lis­taa vaa­ti­mat­tomasti asu­van itse päät­tää, halu­aako käyt­tää tuken­sa asumiseen vai esimerkik­si parem­min syömiseen.”

    Ei — ainakaan min­un mielestäni. Peruste­lut voit lukea tuos­ta edel­lis­es­tä välistä.

    Tuol­lainen avoin skrit­ta aiheut­taa myös sen, että alko­holisti voi käyt­tää koko tuken­sa alko­holi­in ja narkkari huumeisiin.

    “Tämä ei ole vit­si tai liioit­telua: Olen tavan­nut ihmisiä, jot­ka ovat sanoneet ihan tosis­saan, että heil­lä ei ole varaa tuor­eisi­in vihan­nek­si­in siinä määrin kuin haluaisivat.”

    Niin minäkin. Yleen­sä tämä kausi(kuten meilläkin)liittyy nuoreen per­heeseen jol­la on suuri asun­to­laina ja pienet lapset. Asum­istuel­la ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. 

    “Samat ihmiset ovat asuneet kalli­im­min kuin minä koskaan ennen oman asun­non han­kkimista, kos­ka he eivät joudu itse mak­samaan asun­ton­sa vuokraa.”

    Kaikil­la ei yksinker­tais­es­ti ole siihen varaa kaikkialla.

    “Minus­ta on vain kohtu­ullista toivoa, että myös sosi­aal­i­tur­vaa tarvit­se­van ihmisen pitäisi voi­da vai­h­taa joitain elin­ta­soon vaikut­tavia asioi­ta (asum­isväljyys, saunalli­nen kämp­pä, keskeinen sijain­ti jne.) johonkin muuhun (hyvä ruo­ka, har­ras­tuk­set jne.) siinä suh­teessa kuin muutkin ihmiset.”

    Olen samaa mieltä siitä, että yksilöl­lä pitää olla mah­dol­lisu­us vaikut­ta elämään­sä. Kuitenkin karu totu­us on se, että yhteiskun­nas­samme elää ihmisiä joil­la ei ole edes teo­reet­tisia mah­dol­lisuuk­sia siihen.

    Käy seu­raa­van ker­ran Helsingis­sä käy­dessäsi tutus­tu­mas­sa Pelas­tusarmei­jan leipäjonoihin.

    “Häpeämiseen sin­ul­la kyl­lä on aihet­ta, mut­ta sil­lä on paljon vähem­män tekemistä kie­len sinän­sä, kuin kie­lenkäyt­tösi kanssa.”

    Perustele, ole hyvä.

    Saarel­ma:
    “Olen käsitel­lyt asumisen tukemista siltä kannal­ta, että nyt asumisen tukemiseen käytet­tävä rahamäärä jaet­taisi­in perus­tu­lona, jon­ka käytöstä saa­ja saisi itse päät­tää sen sijaan, että se on sidot­tu asumiskuluihin.”

    Tai sit­ten se loisi lisää eri­ar­voisu­ut­ta sekä henkilöko­htaisi­am, ter­vey­del­lisiä ja sosi­aal­isia ongelmia.

    Jos annat nis­tille tai holis­tille rahaa, niin kaiken se käyt­tää nautintoaineeseensa.

    Eli­na:
    “Kiitos tästä ystäväl­lis­es­tä toiv­o­tuk­ses­ta kaikkien blogi­lais­ten puolesta!”

    Kuten az huo­masi, kyse oli siitä, että toivon vil­pit­tömästi etteivät tietyt ihmiset putoa kovin korkeal­ta esimerkik­si sairau­den iskiessä omako­htais­es­ti päälle.

    Use­am­mallekin — minus­ta on huolestu­tavaa, että ihmisil­lä ei ole sosi­aal­isia verkko­ja tai se, etteivät he kykene sel­l­aisia luomaan.

  124. On type­r­ää retori­ikkaa vetää väite rahanah­neud­es­ta tms. sil­loin, jos joku kri­ti­soi tukimuo­toa, jol­la täytetään vuokranan­ta­jien taskuja. 

    Sel­l­aista retori­ikkaa ja kie­lenkäyt­töä, jos­sa toisille toiv­otel­laan sairauk­sia, on syytä hie­man hävetä. Eikä sel­l­aisen retori­ikan käyt­täjän kan­na­ta odot­taa enem­pää asial­lista keskustelua.

  125. Art­turi kir­joit­taaa: “…paras­ta tarkastel­la val­tio­pare­ja, jot­ka ovat olleet samankaltaises­sa lähtötilanteessa…Länsi-Saksa vs. Itä-Sak­sa, Pohjois-Korea vs. Etelä-Korea, Itä­val­ta vs. Tsek­ki jne.” 

    Art­turi vähän myöhem­min: “mitä mieltä oot Ruot­sista ja Yhdys­val­loista ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen? Jos sin­ulle riit­tää, että val­ti­ol­la on suun­nilleen sama elin­ta­so ja että ne ovat yhteiskun­taoloil­taan suun­nilleen samanlaisia…niin eikö Ruotsin ja Yhdys­val­to­jen eri­lainen kehi­tys ole vastaesimerkki?”

    Itä-Sak­sa, T‑slovakia ja P‑Korea oli­vat autoritäärisiä dik­tatu­ure­ja, kak­si ekaa vielä ulkoa pakotettuja.

    Sen sijaan Län­si-Sak­sa, E‑Korea ja varsinkin sotien­jälkeinen Itä­val­ta ovat esimerkke­jä vah­van ja talous­poli­ti­ikkaa har­joit­ta­van val­tion men­estyk­ses­tä. Varsinkin Itä­val­lan tapauk­ses­sa myös sosiaalipolitiikkaa.
    Jopa E‑Korea sijoit­ti suuria sum­mia mas­sak­oulu­tuk­seen ja val­tion omis­ta­man infran rak­en­tamiseen. Samal­la soti­las­dik­tatu­uri kaivoi oman hautansa.

    Ruot­si oli 1920 paljon USA:ta köy­hempi ja kiri maail­man­so­tien välil­lä kos­ka siel­lä hoidet­ti­in suuri lamakausi viisaasti ja II maail­man­so­dan aikana + heti sen jäl­keen, ymmär­ret­tävistä syistä.

    Että USA on selvinnnyt kri­i­seistä niinkin hyvin johtuu osit­tain kahdes­ta Rooseveltista.
    Ted­dys­tä joka oli ulkopoli­it­tis­es­ti häi­jy impe­ri­al­isti mut­ta talous- ja sosi­aalipoli­ti­ikas­sa edistyksellinen. 

    Hajot­ti mm. trustit joi­ta se vapaa kap­i­tal­is­mi oli 1800-luvul­la syn­nyt­tänyt. Ja kiel­si lapsityövoiman.

    Ja Franklin D. myöhem­min pelasti amerikkalaisen kap­i­tal­is­min siltä itseltään. Niin että nyt voidaan tur­val­lis­es­ti haukkua “väärin sammutettu”. 

    Oikeas­t­aan koko Art­turin itsen­sä esille otta­ma aineis­to todis­taa juuri “sosi­aalisen markki­na­t­alouden” (sori kokoomus, pihistin slo­ganin) tai vah­van val­tion kap­i­tal­is­min puolesta.
    Sekä lais­sez-faireen että ns. reaal­isosial­is­mi­in verrattuna. 

    Jos halu­aisit piikitel­lä inho­ja bol­se­vikke­ja esimerkkisi oli­si­vat paikallaan mut­ta kun tääl­lä useim­mat taita­vat olla kokoomuk­sen “vasem­mal­ta” siiveltä maltil­liseen vasem­mis­toon ulot­tuval­la skaalal­la, nuo sin­un esimerkkisi ovat hute­ja tai kään­tyvät itseään vastaan.

  126. Rauhoitu nyt, ei kukaan ole toivonut kenellekään mitään sairauk­sia. Tämä väärinkäsi­tys käsitelti­in jo. Ensim­mäi­nen offen­si­ivi­nen viesti oli oma kuvauk­sesi köy­histä asum­is­tukea saav­ista ihmi­sistä “kaiken maail­man prekaee­tuik­si”. Jokainen meistä täl­lä blogilla voinee var­maan välil­lä kat­soa peili­in. Itse ainakin myön­nän sor­tu­vani välil­lä ylilyön­tei­hin, mut­ta jäl­keen­päin arvioitu­na sel­l­ainen on lähin­nä turhaa negati­ivisen keskusteluilmapi­irin luomista. Esikat­selu-optio voisi aut­taa itsesensuurissa.

  127. ‘mitä mieltä oot Ruot­sista ja Yhdys­val­loista ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen? Jos sin­ulle riit­tää, että val­ti­ol­la on suun­nilleen sama elin­ta­so ja että ne ovat yhteiskun­taoloil­taan suun­nilleen saman­laisia, eli siis tyyli­in demokra­tia ja lailli­nen järjestys’ (Art­turi)
    Amerikkalaista demokra­ti­aa ja lail­lista järjestys­tä voi oikein mielel­lään tutkia tutus­tu­mal­la juurikin ensim­mäisen maail­man­so­dan aikaisi­in ja jälkeisi­in tapah­tu­mi­in. Haku­sano­ja voisi olla vaik­ka ‘Red scare’ tai ‘Red sum­mer’. Myös käsite ‘Sun­down towns’ voisi ava­ta lib­er­taar­ille Amerikan ihmemaan per­in­teitä nimeno­maan vapaan asuin­paikan valin­nan suhteen.

  128. Juk­ka Siren: Et ymmärtänyt nyt point­tiani ollenkaan. Tarkoi­tus on tarkastel­la val­tio­pare­ja, jot­ka ovat lähtöti­lanteeltaan suh­teel­lisen saman­laisia, mut­ta jois­sa har­joite­taan eri­laista politiikkaa.

    Jos halu­at vaku­ut­taa min­ut siitä, että val­tion voimakas puut­tumi­nen talouteen luo hyv­in­voin­tia, niin odotan esimerkke­jä muil­la tavoin hyvin saman­lai­sista val­tio­pareista, joista se val­tio on vau­raampi joka on säädel­lyt talout­taan voimakkaammin.

    Anek­doot­ti­todis­teesi jostain Etelä-Kore­as­ta yms. voi hel­posti kumo­ta viit­taa­mal­la esim. siihen, että läh­es koko maail­man­his­to­ri­an ajan maail­man vau­rain val­tio on ollut myös taloudel­lis­es­ti vapain (ver­rat­tuna “kil­pail­i­joi­hin­sa”).

    (ja nyt ei tarkoite­ta mitään Zim­bab­wea, vaan tyyli­in Hol­lan­ti oli vapaampi kuin sen “kil­pail­i­jat” 1700-luvul­la, Iso-Bri­tan­nia vapaampi kuin sen naa­pu­rit 1800-luvul­la, mus­lim­i­maat vapaampia kuin Euroop­pa keski­a­jal­la, USA vapaampi kuin muut län­si­maat 1900-luvul­la ja Sin­ga­pore ja Hong Kong vapaampia kuin muut Aasian val­tiot nyt ja jos Balt­ian maat jatka­vat val­it­se­mal­laan tiel­lä, niin tule­vaisu­udessa sit­ten ne ver­rat­tuna mui­hin entisen itäblokin mai­hin ja myöhem­min koko lop­pu­unkin Eurooppaan.)

    En jak­sa puut­tua noi­hin Roo­sevelt-läp­pi­in, kun ne ei liity tähän keskustelu­un yhtään mitenkään.

    “Ruot­si oli 1920 paljon USA:ta köy­hempi ja kiri maail­man­so­tien välil­lä kos­ka siel­lä hoidet­ti­in suuri lamakausi viisaasti ja II maail­man­so­dan aikana + heti sen jäl­keen, ymmär­ret­tävistä syistä.”

    Njoo… Kat­te­len nyt tässä dataa http://www.ggdc.net/Maddison/Historical_Statistics/horizontal-file_03-2007.xls

    ja näyt­täis siltä, että Ruot­si on melkein aina ollut noin 3/4 USA:n varakku­ud­es­ta, mut­ta jenkit veti kaulaa tuo­hon suh­teeseen 1800-luvul­la ennen Ruotsin vapaakaup­pa ajan alkua 1890 ja tämän kaulan Ruot­si otti kiin­ni 1900-luvulla.

    Mun point­ti ei kyl­lä alun­perinkään ollut, että Ruot­si vs. USA olis hyvä ver­tailu­pari, vaan yritin kri­ti­soi­da Osmon Chile ja Argen­ti­ina vs. Euroop­pa ver­tailua, eli että jos noin kaukaiset vastin­par­it voidaan ottaa ver­tailu­un, niin niiden avul­la saadaan kyl­lä todis­tet­tua ihan mitä tahansa mihin alun­perin uskottiinkin.

  129. Az: “Arawn, ehkä voidaan puhua sil­loin sosi­aalis­es­ta ympäristöstä laa­jem­min. Van­hem­mat ihmiset ovat usein hyvin kiin­tyneitä tut­tui­hin ympäristöi­hin­sä ja ruti­inei­hin­sa. Naa­pu­rus­tos­ta saatu­ja hyviä ystäviä, jot­ka ovat voineet löy­tyä vaik­ka sen hiekkalaatikon laidal­ta, jos­sa kum­mankin lapset yhdessä leikkivät aikoinaan (ennen avio­eroa, las­ten kas­vamista ja tämän esimerkkimme nyt 55-vuo­ti­aan naisen muut­tamista saman asuinalueen yksiöön), eivät ole toki sel­l­ainen seik­ka, joka kaikkien ihmis­ten elämää kos­ket­taa, mut­ta epäil­isin, että aika mon­en sittenkin.”

    Van­huk­set ovatkin var­maan se viimeinen lin­nake, joka ylläpitää tuol­laista “naa­purikult­tuuria”. Mut­ta yleen­sä van­huk­setkin joutu­vat JOSSAIN vai­heessa muut­ta­maan pois ympyröistään elleivät ole aivan tolkut­to­mia kroisok­sia; jos­sain vai­heessa tulee se piste, kun van­hus ei enää pär­jääkään yksin. Täl­löin hänen täy­tyy yleen­sä muut­taa esim. van­hainkoti­in tai palve­lu­taloon. Ilmeis­es­ti moinen on kuitenkin ok.

    “Jos laa­jen­namme tutkailua, niin onko lap­siper­heel­lä oikeus pysyä yhteiskun­nan tuel­la 560e/kk vas­taavas­sa use­am­man huoneen asun­nos­sa, jos van­hem­mat joutu­vat esim. laman joh­dos­ta het­kel­lis­es­ti työt­tömik­si, eikä heil­lä ole ker­tynyt säästöjä (lap­siper­heille hyvin yleistä)?
    Lap­sille sosi­aal­is­ten verkos­to­jen menet­tämi­nen on vielä paljon ikävämpää.”

    Pitäisiköhän vetää jon­nekin oikeu­teen kaik­ki ne van­hem­mat, jot­ka ovat muut­ta­neet, kun lapset ovat olleet pieniä tai nuo­ria?… Pahek­su­isitko samal­la taval­la, jos ja kun van­hem­mat muut­ta­vat vauras­tut­tuaan isom­paan asun­toon? Onko se ihan ok?

    Itse kan­natan mielu­um­min tääl­lä jo mainit­tua toimeen­tu­lo­tuki­mallia, jos­sa ei ole merkit­tynä mitään eri­ty­istä rahaa asumiseen vaan saa­ja voi käyt­tää rahan aivan, kuten halu­aa. Jotkut, jos esim. halu­a­vat pysyä asuinympäristössään, voivat käyt­tää sen asumiseen­sa, toiset voivat taas muut­taa halvem­paan paikkaan ja vaik­ka ostaa parem­paa ruokaa. Itse koen, että täl­laisen valin­nan mah­dol­lisu­u­den kieltämi­nen ihmisiltä asum­istuel­la on pahempi jut­tu kuin se, että osa ihmi­sistä muut­taisi pois. Eihän tässä ole monikaan puhunut sen puolestani, että KAIKKI tuet pois­te­taan vaan että ASUM­IS­tu­ki pois­te­taan. Se raha voitaisi­in siirtää siihen toimeen­tu­lo­tu­keen, vaikkapa.

  130. Ensim­mäi­nen offen­si­ivi­nen viesti oli oma kuvauk­sesi köy­histä asum­is­tukea saav­ista ihmi­sistä “kaiken maail­man prekaee­tuik­si”. Jokainen meistä täl­lä blogilla voinee var­maan välil­lä kat­soa peili­in.

    En väit­tänyt, että asum­is­tukea nos­ta­vat ovat kaiken maail­man prekaee­tu­ja, vaan että kaikan­maail­man prekaee­tu­jen ei tarvitse asua Helsin­gin keskustassa.

    Asum­istues­sa on viko­ja, jot­ka aiheut­ta­vat sen, että muutkin kuin ilman omaa syytään vähä­varaisik­si pää­tyneet (sairaus, yllät­tävä työt­tömyys jne.) nos­ta­vat sys­temaat­tis­es­ti sel­l­aista tukea, joka nos­taa asumisen hin­taa myös kaikille muille. 

    Asum­is­tukea mak­set­ti­in viime vuon­na yli mil­jar­di ja keskimääräi­nen tuki oli Kelan tilas­ton mukaan hie­man alle 250 euroa. (lähde)

    Jos asum­istues­ta siir­tyy 20 pros­ent­tia (väitän, että siir­tyy paljon enem­män) suo­raan vuokri­in, ja suo­ravi­ivais­tan ana­lyysiä laskun helpot­tamisek­si, niin vuokra-asu­ja mak­soi keskimäärin 50 euroa korkeam­paa vuokraa kuin olisi mak­sanut ilman asumistukea.

    Suomes­sa on pyöreästi 800 000 vuokra-asun­toa. Näistä mak­set­ti­in siis vuosit­tain 480 miljoon­aa euroa enem­män vuokraa kuin olisi mak­set­tu ilman asumistukea. 

    Mil­jar­di tukea täy­tyy ensin kerätä veroina. Tämän lisäk­si tulee siis 480 miljoo­nan tulon­si­ir­to vuokra-asu­jil­ta vuokranantajille. 

    Tästä voidaan halut­taes­sa kau­nistaa siivoa­mal­la kun­nal­liset vuokra-asun­not pois, mut­ta paljonko niitä on koko asun­tokan­nas­ta? Käsit­tääk­seni ei mon­taa kym­men­tä prosenttia.

  131. Alkaa men­nä pahasti off-top­ic mut­ta näköjään tämä kiinnostaa…

    Art­turi, jos tarkoituk­sesi oli ver­tail­la lähtöti­lanteeltaan saman­laisia mai­ta jois­sa sit­ten har­joitet­ti­in eri­laista poli­ti­ikkaa, val­it­se­masi par­it oli­vat todel­la erikoisia ja äärimmäisiä.

    Art­turi kir­joit­ti: “Anek­doot­ti­todis­teesi jostain Etelä-Kore­as­ta yms. voi hel­posti kumo­ta viit­taa­mal­la esim. siihen, että läh­es koko maail­man­his­to­ri­an ajan maail­man vau­rain val­tio on ollut myös taloudel­lis­es­ti vapain (ver­rat­tuna “kil­pail­i­joi­hin­sa”).”

    Hoh-hoi­jaa. Vaik­ka sin­ulle vyöryt­täisi suun­nilleen kaikkien OECD-maid­en taloushis­to­ri­an 100 vuo­den ajal­ta, se on aina vain anekdootteja.

    Hol­lan­nin vapaus — parem­minkin 1600 ‑luvul­la — on hyvä esimerk­ki jos­ta olemme samaa mieltä. Hol­lan­ti todel­la vauras­tui nopeasti päästyään Hab­s­burgeista eroon. 

    Tot­takai sen tyyp­piset perus­va­paudet jot­ka Hol­lan­nis­sa (ja kali­faateis­sa, kuten sanoit) oli­vat tuol­loin kun­ni­as­saan ruokki­vat talouttakin. 

    Niiden vapauk­sien jot­ka siinä oli­vat ratkai­se­via, siirtämi­nen lais­sez-fairen puo­lus­tamiseen 2009 on varsi­nainen anakronismi. 

    Roo­seveltit liit­tyvät oleel­lis­es­ti itse val­it­se­maasi näkökul­maan, eli he varsin voimakkail­lakin liit­to­val­tion inter­ven­tioil­la aut­toi­vat luo­maan nyky-USA:n hyvinekin puolineen.

    Käytin heitä kumoa­maan väit­teesi että USA olisi aina ollut talous­poli­it­tis­es­ti lib­er­aalein tai vapain or what­so­ev­er ja sik­si menestyksekkäin.

    Mad­di­son on hyvä tutk­i­ja ja kuu­lui tenttikirjoihini. 

    “Ruot­si on melkein aina ollut noin 3/4 USA:n varakku­ud­es­ta, mut­ta jenkit veti kaulaa tuo­hon suh­teeseen 1800-luvul­la ennen Ruotsin vapaakaup­pa ajan alkua 1890 ja tämän kaulan Ruot­si otti kiin­ni 1900-luvulla.”

    “Aina noin 3/4” on (Mad­dis­onin) mutkien vetämistä suorik­si. Ruot­si otti kaulan kiin­ni 1900-luvul­la myös juuri sen talous- ja sosi­aalipoli­ti­ikan avul­la, jota siel­lä har­joitet­ti­in. Huom, myös; muitakin syitä on. 

    Ker­taan vielä, sit­ten jään odot­ta­maan josko Osmo joskus perus­taa aiheelle oman ketjun…
    Mikään empi­iri­nen evi­denssi ei todista äärilib­er­al­is­tisen “vapaan” talous­poli­ti­ikan parem­mud­es­ta kohtu­udel­la ja tarvit­taes­sa nau­tit­tuun key­ne­siläisyy­teen ja hyv­in­voin­ti­val­tioon ver­rat­tuna. Itse asi­as­sa aitoa lib­er­al­is­ti­val­tio­ta ei mis­sään ole kovin pitk­iä aiko­ja ollutkaan, onnek­si. Vaik­ka Fried­man sitä pahoittelikin.

    Jos asia todel­la kiin­nos­taa, voi lukusar­jo­ja esimerkik­si Mad­dis­onil­ta (toinen hyvä: Pra­dos de la Escosura)lukea todel­la ajatuk­sel­la ja kunkin maan todel­liseen sil­loiseen talous­poli­ti­ikkaan heijastaen.

    Ehkä saan tähän vas­tauk­sek­si syyt­teen anek­dooteista ja asian sivus­ta puhumisesta…
    mut­ta lopetan osaltani kun tämä ei ole ketjun aihe.

  132. Tiedemies:

    “On type­r­ää retori­ikkaa vetää väite rahanah­neud­es­ta tms. sil­loin, jos joku kri­ti­soi tukimuo­toa, jol­la täytetään vuokranan­ta­jien taskuja.”

    Ilmeis­es­ti käsit­telemme edelleen eri asi­aa. Rajoitin keskustelun koske­maan vähä­varaisia (net­to­tu­lot n. 600 euroa) kuus­sa. Liitin tähän myös sen, että asum­i­nen pk-seudul­la on kallista ja että nämä ihmiset asu­vat yleen­sä kvt-asunnoissa.

    Kysyn (ihan ystävyy­del­lä) nyt kol­man­nen ker­ran, mihin saak­ka nämä ihmiset pitää siirtää pois Helsingistä ja ulos sosi­aal­i­sista verkos­tois­taan, riit­täkö Kajaani vai pitäiskö hei­dät siirtää ihan Utsjoelle saakka?

    “Sel­l­aista retori­ikkaa ja kie­lenkäyt­töä, jos­sa toisille toiv­otel­laan sairauk­sia, on syytä hie­man hävetä. Eikä sel­l­aisen retori­ikan käyt­täjän kan­na­ta odot­taa enem­pää asial­lista keskustelua.”

    Kuten jo kir­joitin, kyse oli siitä, että toivon vil­pit­tömästi etteivät tietyt ihmiset putoa kovin korkeal­ta esimerkik­si sairau­den iskiessä omako­htais­es­ti päälle. Minä en toivonut kenenkään sairastuvan.

    Tähän lisäisin vielä, että jokaisen ihmisen omat henkilöko­htaiset henkilöko­htaiset sosi­aaliset verkos­tot saat­ta­vat muut­tua kul­taakin kalli­im­mik­si sairau­den, avio­eron, puoli­son kuole­man tai työt­tömyy­den kos­ket­taes­sa henkilökohtaisesti.

    Arawn:

    “tuol­laista “naa­purikult­tuuria”. Mut­ta yleen­sä van­huk­setkin joutu­vat JOSSAIN vai­heessa muut­ta­maan pois ympyröistään elleivät ole aivan tolkut­to­mia kroisok­sia; jos­sain vai­heessa tulee se piste, kun van­hus ei enää pär­jääkään yksin. Täl­löin hänen täy­tyy yleen­sä muut­taa esim. van­hainkoti­in tai palve­lu­taloon. Ilmeis­es­ti moinen on kuitenkin ok.”

    Kyse ei ole pelkästään “naa­purikult­tuurista” (eikä van­huk­sista. Monil­la nuorem­mil­lakin ihmisil­lä on verkos­to­ja ympäril­lään. Nämä
    verkos­tot muo­dos­tu­vat suku­lais­ten ja ystävien lisäk­si, har­ras­tus­tut­tavista, enti­sistä ja nyky­i­sistä työkavereista ja joskus (jopa) naapureistakin.

    Min­ulle palve­lu­ta­lo tai van­hainkoti eilo Ok. Olen moni­lap­sisen per­heen jäsen, joten olemme pystyneet jaka­maan vas­tu­u­ta niin lap­sista kuin van­huk­sista keskenämme.

    Minä peräänku­u­lu­tan van­hanaikaista yhteisöllisyyttä.

    “Pitäisiköhän vetää jon­nekin oikeu­teen kaik­ki ne van­hem­mat, jot­ka ovat muut­ta­neet, kun lapset ovat olleet pieniä tai nuo­ria?… Pahek­su­isitko samal­la taval­la, jos ja kun van­hem­mat muut­ta­vat vauras­tut­tuaan isom­paan asun­toon? Onko se ihan ok?”

    Mon­et per­heet asu­vat samas­sa kaupungi­nosas­sa pitkään. Mekin olemme myyneet ja osta­neet asun­to­ja samal­ta alueelta kul­loisenkin per­heen koon ja tarpeen mukaan.

    Mah­dol­lisu­us tähän pitäisi sal­lia myös vuokral­la asuville ihmisille. Näin ymmärtääk­seni ainakin Helsin­gin lähiöis­sä tapah­tuu käytän­nön tasolla.

    Kaupunki­laisel­lakin voi (ja pitääkin) olla omat juurensa.

    “Itse kan­natan mielu­um­min tääl­lä jo mainit­tua toimeen­tu­lo­tuki­mallia, jos­sa ei ole merkit­tynä mitään eri­ty­istä rahaa asumiseen vaan saa­ja voi käyt­tää rahan aivan, kuten haluaa.”

    Minä puolestani vas­tus­tan juuri tuo­ta mallia. Halu­a­mat­ta olla kon­trol­loi­ja, tiedän kuitenkin jo omien havain­to­jeni kaut­ta, että todelisu­udessa vapaa rahan­jako johtaa siihen, että suurin osa holis­teista ja nis­teistä käyt­tää rahat har­ras­tuk­seen­sa ja pää­tyy asun­not­tom­mien jonoon het­ken kuluttua.

    Nykyi­nen kor­vamerkit­ty ja tarve­hark­in­tainen malli ei ole täy­delli­nen, mut­ta minus­ta se on kuitenkin parem­pi vai­h­toe­hto kuin sel­l­ainen tukimuo­to, jol­la täytetään viina­trokarei­den ja huumedi­il­erei­den taskuja. 

    En tiedä kuin­ka yleisessä tiedos­sa on sel­l­ainen asia, että tarve­hark­in­taisu­us toimeen­tu­lotues­sa saat­taa koskea jopa keskituloisia. 

    Eräs ystäväni kitkut­telee töis­sään kipeänä (tosin hän­tä ei halu­takaan päästää työkyvytömyy­seläk­keelle). Hänen lääkeku­lun­sa ovat suuret. Hänen tien­estin­sä ovat 2000–3000 euron välil­lä kuukaudessa. Silti hän on saanut harkin­nan­varaise­na toimeen­tu­lo­tuke­na mak­susi­toumuk­sen apteekki­in. Sitoumus on vuosit­tain voimas­sa siihen saak­ka, kun KELA:n määrit­telemä omavas­tu­u­o­su­us täyttyy.

  133. Tuo ehdotet­tu yhdis­tet­ty malli, joka ei ota asumisku­lu­jen alueel­lisia ero­ja huomioon, avaa oven minim­i­toimeen­tu­lon rajan alen­tamiselle. Yleinen määritelmä kohtu­ulli­sista asuinkus­tan­nuk­sista johtaisi hel­posti tilanteeseen, jos­sa köy­hät todel­la asu­vat per­ife­ri­as­sa, kos­ka ei se könt­tä­sum­ma, perus­tu­lo tms. saa liian suurikaan olla, jot­ta ei motivoi­da toimettomuutta.

    Eli könt­tä­sum­ma, jol­la asu­isi 500e/kk asun­nos­sa ja mak­saisi muun toimeen­tu­lon olisi liian hulp­pean elin­ta­son mah­dol­lis­ta­va 200e/kk asun­nos­sa suurten taa­jamien ulkop­uolel­la. Täl­löin sen itä­suo­ma­laisen koulus­sa ei niin hyvin pär­jän­neen ja vaille toisen asteen koulu­tus­ta jääneen ris­ki jämähtää ikuisek­si sosi­aalivi­ras­ton asi­akkaak­si kas­vaisi entis­es­tään huo­mat­tavasti. Eikä ole ollenkaan selvää, tulisiko täl­lainen jär­jestelmä yhteiskun­nalle halvem­mak­si, olisiko se byrokraat­tis­es­ti kevyem­pi tai työhön motivoivampi.

    Asumiskus­tan­nusten erot huomioi­va tuk­i­jär­jestelmä on siten mielestäni fik­sumpi ja perusteltu.

    Sosi­aal­i­sista ympyröistä pois muut­tamista tapah­tuu toki muis­takin syistä, mut­ta ei kai se muu­ta sitä merk­i­tys­tä, mikä tuol­laisel­la muu­tok­sel­la voi olla lapseen? Esimerkik­si useille tei­ni-ikäisille tytöille (käsi­tyk­seni mukaan, itse olen väärää sukupuol­ta arvioimaan tuon vai­heen läpi elämistä) on “bestis” suun­nilleen tärkein ihmi­nen elämässä, ei se irti repimi­nen täl­lai­sista juurista elämää lope­ta, mut­ta ei se vält­tämät­tä har­mi­ton­takaan ole.
    Siten sys­tee­mi, jos­sa ihmiset itse saa­vat mah­dol­lisim­man pitkälle päät­tää siitä, muut­ta­vatko vai ei, on tästä näkökul­mas­ta inhimil­lisem­pi. Uskoisin van­hempi­en tässä myös kuun­tel­e­van lap­si­aan. Esimerkik­si kouluk­iusat­tu voisi kan­nat­taa muut­toa, ei se yksiselit­teistä ole.

  134. Kehveli, jut­tusi on pääosin retori­ikkaa ilman sisältöä. Syytät mui­ta köy­hien sor­simis­es­ta, vaik­ka kukaan ei ole sel­l­aista kan­nat­tanut. Ennem­minkin muiden kom­men­tit ovat koske­neet tuk­i­jär­jestelmän järkeistämistä kuin sitä, että tulon­si­ir­toa rikkail­ta köy­hille pitäisi net­tomääräis­es­ti vähentää. 

    Keskuste­limme köy­hästä eläkeläis­es­tä ja kun toin esi­in, että minus­ta olisi järkeväm­pää, että ihmiset itse saisi­vat päät­tää, mihin sitä sosi­aal­i­tur­vaansa käyt­tävät (kun nyky­isin se on sidot­tu vah­vasti asumiseen), niin heitit peli­in alko­holis­tit. Ensin­näkin he koske­vat vain pien­tä ryh­mää köy­histä ja etenkään niiden köy­hien mum­mo­jen joukos­sa en usko heitä juuri ole­van. Toisek­si se, että on tuol­laisia täysin elämän­sä hallinnan menet­täneitä, joille puh­taan rahan kouraan lyömi­nen ei ole hyvä aja­tus, ei tarkoi­ta, etteikö se voisi olla sitä köy­hille yleensä. 

    Täysin rap­pi­olle itsen­sä ryypän­nei­den alko­holistien “pelas­tamiseen” ei nykysys­teemikään ole mitenkään hyvä, kos­ka edelleen he saa­vat rahaa sos­sus­ta. Hei­dät pitäisi var­maan ottaa täysin hol­houk­seen ja päästää “vapaak­si” vas­ta, kun he ovat oikeasti kuiv­il­la. Tämä tietenkin rikkoisi ihmisoikeuk­sia aika lail­la. Jos noin ei kuitenkaan tehdä, niin onko jotenkin parem­pi, että heitä muka ollaan hol­homas­sa mak­samal­la hei­dän vuokransa, mut­ta sit­ten jätetään kuitenkin omin päin ryyp­päämään se kaik­ki muu irti liikenevä raha? 

    “Kun ote­taan tuol­lainen 600 euroa kuukaudessa kän­nyyn saa­va eläkeläi­nen, niin hänen on aika paha asua mis­sään pääkaupunkiseudul­la ilman asum­is­tukea. Ei onnistu.”

    Niin? Entä jos hän sen asum­istuen sijaan saisikin perus­tu­loa, jon­ka vuok­si hänen tulon­sa oli­si­vat korkeam­mat kuin 600 euroa? Olisiko hänen elämän­sä parem­pi sil­lä, että hän asuu siinä kalli­is­sa asun­nos­sa Helsingis­sä ja syö sit­ten niukasti eikä ole varaa tehdä mitään sen sijaan, että muut­taisi johonkin halvem­paan asun­toon kauem­pana ja sit­ten hänel­lä olisi varaa syödä parem­min ja vaik­ka matkustel­la lapsen­lap­sia kat­so­maan Tampereelle? 

    “Olen samaa mieltä siitä, että yksilöl­lä pitää olla mah­dol­lisu­us vaikut­ta elämään­sä. Kuitenkin karu totu­us on se, että yhteiskun­nas­samme elää ihmisiä joil­la ei ole edes teo­reet­tisia mah­dol­lisuuk­sia siihen.”

    No ei ole, kun hei­dän tulon­si­ir­toina saa­mansa tuki on sidot­tu siihen, että se suurelta osin upote­taan asumiseen. Mut­ta tämä johtuu tuk­i­jär­jestelmän type­r­yy­destä, ei siitä, etteikö olisi “teo­reet­tis­es­ti” ajatel­la tuk­i­jär­jestelmää, jos­sa heil­lä olisi mah­dol­lisu­us itse päät­tää se, asuuko kalli­im­min ja syö huonom­min vai asuu halvem­min ja syö paremmin. 

    “Käy seu­raa­van ker­ran Helsingis­sä käy­dessäsi tutus­tu­mas­sa Pelas­tusarmei­jan leipäjonoihin.”

    Jaa­ha, viimeinen oljenko­r­si, leipäjonot. Mitä leipäjonoista pitäisi päätel­lä? Kun ihmisille jae­taan jotain ilmaisek­si, niin kyl­lä otta­jia löy­tyy. Leipää saisi kyl­lä kau­pas­takin, mut­ta jos sitä joku ilmaisek­si jakaa, niin ei ole ihme, että ihmiset panevat sit­ten ne vähät rahansa johonkin muuhun. Kuten jo mainitsin, olen itse elänyt opin­tora­hal­la, jol­la asum­is­meno­jen jäl­keen jää käteen vähem­män rahaa kulu­tuk­seen kuin jäisi toimeen­tu­lotuel­la eläen. En kuitenkaan kärsinyt nälkää. 

    Min­ua ihan oikeasti kiin­nos­taisi tietää, mik­si ne ihmiset siel­lä leipäjonos­sa ovat. Jos rahat ovat men­neet tupakki­in ja viinaan, niin sit­ten ovat. Sil­loin leipäjono­jen käyt­tö perustelu­na ihmis­ten köy­hyy­destä ei kyl­lä toi­mi. Jos syynä on se, että on sairas ja kaik­ki rahat ovat men­neet lääkkeisi­in, niin sil­loinkaan vika ei ole sosi­aal­i­tuk­i­jär­jestelmis­sä, vaan ter­vey­den­hoito­jär­jestelmässä. Jos on iso asun­to­laina niskas­sa ja kaik­ki rahat menevät sen hoitoon, niin sil­loin ihmi­nen on tehnyt valin­nan, että se oma asun­to on pri­or­i­teetil­la 1 ja muut tule­vat sen perään. Täl­läisenkään ihmisen kohdal­la ei tuk­i­jär­jestelmil­lä ole mitään tekemistä hänen leipäjonos­sa sei­somisen­sa kanssa. 

    Min­ua kiin­nos­taisi ihan oikeasti kuul­la ter­veestä leipäjono­lais­es­ta, joka on siel­lä vain sik­si, että rahat eivät oikeasti riitä ruokaan ja joka ei pane tupakkia ja viinaa pri­or­i­teet­tilistal­la ruuan edelle. Halu­aisin tietää, mihin hänen rahansa sit­ten oikeasti menevät tai mik­si hän ei saa edes sen ver­taa käteen, mil­lä itse aikoinani sin­nit­telin opiskelijana. 

    “Asum­is­tu­ki – kuten muutkin nykyiset sosi­aaliset sub­ven­tiot – ovat tarve­hark­in­taisia, joten niitä käytetään todek­l­liseen tarpeeseen.”

    Ei käytetä. Sehän tässä on ollut koko ketjun kan­ta­va viesti. Asum­is­tu­ki pump­paa korkeimpia vuokria ylöspäin ja antaa ihmisille aivan väärät kan­nus­timet. Minus­ta muutenkin koko aja­tus tarve­harkin­nas­ta on huono, kun puhutaan nor­maaleista täysjärk­i­sistä ihmi­sistä (eikä jostain täysin hun­ningol­la ole­vista alko­holis­teista). Se olet­taa, että joku muu tietää ihmisiä itseään parem­min, mitä hei­dän oikeat tarpeen­sa ovat. Esim. toimeen­tu­lotuen kohdal­la olete­taan, että jokaisen tarpeisi­in kuu­luu koti­in kan­net­tu sanomale­hti ja tele­vi­sio. Mitä järkeä tässä on? Joku voisi paljon ennem­min ottaa vaik­ka tietokoneen ja verkkoy­htey­den. Joku taas ei halua noista mitään, mut­ta kävisi mielel­lään ker­ran vuodessa lomamatkalla. 

    Mik­sei voi­da luot­taa siihen, että köy­hät ihmiset itse kyl­lä tietävät, mitä tarvit­se­vat ja mis­tä ovat valmi­ita tin­kimään? Rikkaiden kohdal­la toim­i­taan juuri noin. Joku ostaa ison lukaalin, joku toinen taas pur­jeve­neen. Mik­si köy­hien pitää pain­ot­taa menon­sa juuri niin kuin joku viisas virkamies STM:ssä on ajatel­lut asi­aa ja pää­tynyt siihen, että asi­aan X saa tarve­hark­in­taista tukea, mut­ta asi­aan Y ei saa? Köy­hien valit­tavak­si jää sil­loin X tai ei‑X. Parem­pi olisi, että valit­ta­vana olisi X tai Y.

  135. eggo:“Nopean kaupungis­tu­misen aiheut­ta­ma juuret­to­muus ja (sukupuoli-)roolien muut­tumi­nen sekä sosi­aal­is­ten verkos­to­jen rikkon­aisu­us ovat ylisukupolvis­es­ti monien tämän päivän sosi­aal­is­ten ongelmien syy.”

    Ja tarkoi­tatko, että Suo­mi olisi parem­pi yhteiskun­ta, jos edelleen puo­let kansas­ta asu­isi maaseudul­la ja vil­jelisi sitä kol­men hehtaarin pel­toaan? Point­ti­han tässä on juuri se, että aina on kat­sot­ta­va vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia. Tietenkin ceteris paribus sosi­aal­is­ten verkko­jen säi­lyt­tämi­nen on parem­pi kuin niiden menet­tämi­nen, mut­ta nämähän eivät ole ver­tailuko­hti­na sen puoleen maal­ta kaupunkei­hin töi­hin muut­ta­jien kuin niiden köy­hien eläkeläis­mum­mo­jen kohdalla. 

    Ja tarkoi­tatko noil­la sukupuoliroolien muut­tumisil­la sitä, että yhteiskun­ta olisi myös parem­pi sil­lä, että naiset eivät olisi yhtä tasa-arvoisia miesten kanssa kuin nyt ovat?

  136. Ah, Saarel­ma, muka­va lukea kom­ment­te­jasi! Olen ihan samaa mieltä, kaiken­lainen tarve­hark­in­ta antaa ihan väärät kan­nus­timet. Paljon parem­pi antaa ihmiselle tiet­ty sum­ma rahaa, ja mah­dol­lisu­us itse pri­or­isoi­da mihin sen käyt­tää. En ymmär­rä miten se muka aset­taisi ihmiset eri­ar­voisi­in asemi­in. Tietysti esim päi­hderi­ip­pu­vaiset ovat asia erik­seen, ongel­ma johon voi kek­siä omat ratkaisun­sa. Ei koko tuk­isys­teemiä voi rak­en­taa vain sen varaan, että joukos­sa on joku sel­l­ainenkin joka ei kuitenkaan osaa hal­li­ta rahankäyttöään.

    Luulisin, että mah­dol­lisu­us vaikut­taa omaan elämään­sä motivoi ja aktivoi kaikkia ihmisiä enem­män kuin ennal­ta määrät­ty holhous.

  137. Saarel­ma:
    “Kehveli, jut­tusi on pääosin retori­ikkaa ilman sisältöä. Syytät mui­ta köy­hien sor­simis­es­ta, vaik­ka kukaan ei ole sel­l­aista kan­nat­tanut. Ennem­minkin muiden kom­men­tit ovat koske­neet tuk­i­jär­jestelmän järkeistämistä kuin sitä, että tulon­si­ir­toa rikkail­ta köy­hille pitäisi net­tomääräis­es­ti vähentää.”

    Vai pelkkää retori­ik­ka? Voin toista sen sanomani, jos et ymärtänyt:

    1. Nykyis­es­tä asum­istues­ta luop­umi­nen ja sen kor­vaami­nen esimerkik­si kansalais­pal­ka­lla on mielestäni yhteiskun­nal­lista epä­tasa-arvoa lisäävä ehdotus.
    2. Kaik­ki ihmiset eivät ole saman­laisia tai saman­laises­sa ase­mas­sa. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme pyrkii tasaa­maan yhteiskun­nal­lista eriarvoisuutta.

    Koetko Sinä sel­l­aisen retori­ikak­si sen, että olen aidosti huolestunut eri­ar­voisu­u­den lisään­tymis­es­tä yhteiskun­nas­samme tai siitä, että näen ihmiset ihmis­inä, en sosi­aal­i­ta­pauksi­na tai miksi-et-sittten-tehnyt-näin-hölmöläisinä?

    “Keskuste­limme köy­hästä eläkeläis­es­tä ja kun toin esi­in, että minus­ta olisi järkeväm­pää, että ihmiset itse saisi­vat päät­tää, mihin sitä sosi­aal­i­tur­vaansa käyt­tävät (kun nyky­isin se on sidot­tu vah­vasti asumiseen), niin heitit peli­in alko­holis­tit. Ensin­näkin he koske­vat vain pien­tä ryh­mää köy­histä ja etenkään niiden köy­hien mum­mo­jen joukos­sa en usko heitä juuri olevan.”

    Kodin kuvale­hti tart­tui yllät­täen tähän eläkeläis­mum­mo­jen alko­holis­ti­soi­tu­miseen ja yksinäisyy­teen tuor­eim­mas­sa numerossaan. Se on eräs yhteiskun­nalis­es­ti vai­e­tu­ista pahenevista ongelmis­tamme, ainakin min­un mielestäni.

    Lisäk­si tuon min­imielääk­keen piiris­sä on paljon alle 65- mut­ta yli 40-vuo­ti­ai­ta, jot­ka ovat syr­jäy­tyneet eri­lai­sista syistä. Edel­lisen laman konkurssit ja pankki­takauk­set, ikära­sis­mi työelämässä, työelämässä jaks­mat­to­muus, mie­len­ter­veysongel­mat ja/tai putoami­nen yhteiskun­nan laidoille jostain muus­ta syystä.

    Kaik­ki min­imieläk­keel­lä toimeen­tule­vat eivät todel­lakaan ole mummoja.

    Minus­ta jouti­laisu­us ja varat­to­muus ovat eri­no­maisen huono yhdis­telmä, niin yksilölle kuin yhteiöllekin.

    “Toisek­si se, että on tuol­laisia täysin elämän­sä hallinnan menet­täneitä, joille puh­taan rahan kouraan lyömi­nen ei ole hyvä aja­tus, ei tarkoi­ta, etteikö se voisi olla sitä köy­hille yleensä.”

    Kun kaik­ki saa­vat saman rahan käteen ja yhteiskun­nan muut tur­vaverkot pure­taan? En usko.

    “Täysin rap­pi­olle itsen­sä ryypän­nei­den alko­holistien “pelas­tamiseen” ei nykysys­teemikään ole mitenkään hyvä, kos­ka edelleen he saa­vat rahaa sos­sus­ta. Hei­dät pitäisi var­maan ottaa täysin hol­houk­seen ja päästää “vapaak­si” vas­ta, kun he ovat oikeasti kuiv­il­la. Tämä tietenkin rikkoisi ihmisoikeuk­sia aika lail­la. Jos noin ei kuitenkaan tehdä, niin onko jotenkin parem­pi, että heitä muka ollaan hol­homas­sa mak­samal­la hei­dän vuokransa, mut­ta sit­ten jätetään kuitenkin omin päin ryyp­päämään se kaik­ki muu irti liikenevä raha?”

    Onhan sekin tietysti tietoinen yhteiskun­tapoli­it­ti­nen ratkaisu, että annetaan näille ihmisille suurem­mat mah­dol­lisu­udet ryyp­päämiseen ja sitä kaut­ta rikol­liseen hyväk­sikäyt­töön, asun­not­to­muu­teen ja nopeam­paan exitukseen.

    “Niin? Entä jos hän sen asum­istuen sijaan saisikin perus­tu­loa, jon­ka vuok­si hänen tulon­sa oli­si­vat korkeam­mat kuin 600 euroa?”

    Kuten jo sanoin, veikkaan, että tuo raha kuluu ainakin osalta näistä ihmi­sistä jon­nekin muuhun kuin tähdelliseen.

    “Olisiko hänen elämän­sä parem­pi sil­lä, että hän asuu siinä kalli­is­sa asun­nos­sa Helsingis­sä ja syö sit­ten niukasti ”

    Vielä ker­ran. Minä olen keskustel­lut ihmi­sistä jot­ka asu­vat kvt-asun­nois­sa ja minim­i­toimeen­tu­lol­la. En luk­susasun­nos­sa Helsin­gin keskus­tas­sa kitut­tavas­ta vähä­varais­es­ta (jon­ka ole­mas­saolonn uskon yhtä vähän kuin joulupukkiin).

    “eikä ole varaa tehdä mitään sen sijaan, että muut­taisi johonkin halvem­paan asun­toon kauem­pana ja sit­ten hänel­lä olisi varaa syödä parem­min ja vaik­ka matkustel­la lapsen­lap­sia kat­so­maan Tampereelle?”

    Jos ne lapsen­lapset asu­vatkin Helsingis­sä? Helpot­taako se tämän ihmisen yhtey­den­pitoa omaisi­in­sa, että hänet sijoite­taan periferiaan?

    “No ei ole, kun hei­dän tulon­si­ir­toina saa­mansa tuki on sidot­tu siihen, että se suurelta osin upote­taan asumiseen.”

    Asum­i­nen, elinkus­tan­nuk­set ja ter­vey­den­hoito on nykyisessä jär­jestelmässä erotet­tu toi­sis­taan, toisin kuin täsä kansalaispalkkamallissa. 

    “Mut­ta tämä johtuu tuk­i­jär­jestelmän type­r­yy­destä, ei siitä, etteikö olisi “teo­reet­tis­es­ti” ajatel­la tuk­i­jär­jestelmää, jos­sa heil­lä olisi mah­dol­lisu­us itse päät­tää se, asuuko kalli­im­min ja syö huonom­min vai asuu halvem­min ja syö paremmin.”

    Aika utopisti­nen ajatus.

    “Jaa­ha, viimeinen oljenko­r­si, leipäjonot. Mitä leipäjonoista pitäisi päätel­lä? Kun ihmisille jae­taan jotain ilmaisek­si, niin kyl­lä otta­jia löy­tyy. Leipää saisi kyl­lä kau­pas­takin, mut­ta jos sitä joku ilmaisek­si jakaa, niin ei ole ihme, että ihmiset panevat sit­ten ne vähät rahansa johonkin muuhun. Kuten jo mainitsin, olen itse elänyt opin­tora­hal­la, jol­la asum­is­meno­jen jäl­keen jää käteen vähem­män rahaa kulu­tuk­seen kuin jäisi toimeen­tu­lotuel­la eläen. En kuitenkaan kärsinyt nälkää.”

    Käy kat­so­mas­sa niitä ihmisiä. Tuo kom­ment­tisi on lähin­nä vähä­va­raui­sei­in kohdis­tu­vaa pilkkaa.

    Sen huo­maan, että Sinä et ole kärsinyt nälkää. Ehkä sen kär­simi­nen muut­taisi ajatteluasi?

    “Min­ua ihan oikeasti kiin­nos­taisi tietää, mik­si ne ihmiset siel­lä leipäjonos­sa ovat. Jos rahat ovat men­neet tupakki­in ja viinaan, niin sit­ten ovat.”

    Jos siir­ryt­täisi­in halu­a­maasi malli­in, niin osa näistä ihmi­sistä pistäisi läh­es­tulkoon kaik­ki saa­mansa yhteiskun­naliset tuet siihen viinaan ja tupakkiin.

    “Sil­loin leipäjono­jen käyt­tö perustelu­na ihmis­ten köy­hyy­destä ei kyl­lä toi­mi. Jos syynä on se, että on sairas ja kaik­ki rahat ovat men­neet lääkkeisi­in, niin sil­loinkaan vika ei ole sosi­aal­i­tuk­i­jär­jestelmis­sä, vaan terveydenhoitojärjestelmässä.”

    Ter­vey­den­huolto­jär­jestelmässämme on suuria aukko­ja. Köy­hien ter­vey­den­huoltom­ah­dol­lisu­udet eivät kuitenkaan kuule siihen nykykäytän­nössä (jos­sa ne ovat erotet­tub­na omak­si osakseen).

    “Jos on iso asun­to­laina niskas­sa ja kaik­ki rahat menevät sen hoitoon, niin sil­loin ihmi­nen on tehnyt valin­nan, että se oma asun­to on pri­or­i­teetil­la 1 ja muut tule­vat sen perään. Täl­läisenkään ihmisen kohdal­la ei tuk­i­jär­jestelmil­lä ole mitään tekemistä hänen leipäjonos­sa sei­somisen­sa kanssa.”

    Viimeinen oljenko­rte­si? Keskustelu ajau­tui älkki9ä asuntovelkaisiin.

    “Min­ua kiin­nos­taisi ihan oikeasti kuul­la ter­veestä leipäjono­lais­es­ta, joka on siel­lä vain sik­si, että rahat eivät oikeasti riitä ruokaan ja joka ei pane tupakkia ja viinaa pri­or­i­teet­tilistal­la ruuan edelle. Halu­aisin tietää, mihin hänen rahansa sit­ten oikeasti menevät tai mik­si hän ei saa edes sen ver­taa käteen, mil­lä itse aikoinani sin­nit­telin opiskelijana.”

    Teepä niin ja mene kysymään sinne niiltä ihmi­sisltä mik­si he ovat siellä.

    “Ei käytetä. Sehän tässä on ollut koko ketjun kan­ta­va viesti. Asum­is­tu­ki pump­paa korkeimpia vuokria ylöspäin ja antaa ihmisille aivan väärät kannustimet.”

    Keskustelem­meko samas­ta aiheesta? Minus­ta emme.

  138. Uno­h­tui edel­lis­es­tä kommentista:

    “Esim. toimeen­tu­lotuen kohdal­la olete­taan, että jokaisen tarpeisi­in kuu­luu koti­in kan­net­tu sanomale­hti ja tele­vi­sio. Mitä järkeä tässä on?”

    Sanomale­hti ja tele­vi­sio eivät kuu­lu toimeen­tu­lotuen perusteisi­in. Asum­is- ja ter­vey­den­huoltomeno­jen jäl­keen jokaisel­la on oikeus päät­tää mihin lop­un toimeen­tu­lotues­taan käyt­tää (ostaa sit­ten vaik­ka sen läp­pärin ja laajakaistan). 

    Se on myös se syy, mik­si ter­vey­den­huolto- ja asum­i­nen ovat erik­seen jyvitettyjä.

    Syr­jäy­tymi­nen muuten alkaa erit­täin huo­maa­mat­tomasti. Lap­su­u­denkaveri­ni ulkois­tet­ti­in pihalle Finnsteveltä alku­vuodes­ta. Enti­nen urheil­i­ja on alka­nut silminäh­den spur­gu­un­tua, kos­ka rahaa on rajoite­tusti (uno­h­da ulko­maan­reis­sut) ja muu­ta puuhaa kuin ryyp­pämi­nen ei muis­tu enää mieleen.

  139. Kehveli: “Kyse ei ole pelkästään “naa­purikult­tuurista” (eikä van­huk­sista. Monil­la nuorem­mil­lakin ihmisil­lä on verkos­to­ja ympäril­lään. Nämä
    verkos­tot muo­dos­tu­vat suku­lais­ten ja ystävien lisäk­si, har­ras­tus­tut­tavista, enti­sistä ja nyky­i­sistä työkavereista ja joskus (jopa) naapureistakin.”

    Näitä on min­ul­lakin — eikä se ole koskaan estänyt min­ua muut­ta­mas­ta. Tot­ta kai on eri asia muut­taa ihan eri puolelle Suomea, mut­ta jos puhutaan pääkaupunkiseudus­ta, Helsinkiä halvem­pia asun­to­ja kyl­lä löytyy. 

    “Min­ulle palve­lu­ta­lo tai van­hainkoti eilo Ok. Olen moni­lap­sisen per­heen jäsen, joten olemme pystyneet jaka­maan vas­tu­u­ta niin lap­sista kuin van­huk­sista keskenämme.”

    Se on hyvä teille. Mitähän mei­dän ei-moni­lap­sis­ten per­hei­den jäsen­ten pitäisi tehdä? Jos van­hempamme joutu­vat van­hainkoti­in, kos­ka eivät tehneet aikoinaan kyl­lik­si lap­sia hoita­maan heitä, eikö se ole vähän… hei­dänkin vas­tu­ul­laan? Min­un on esim. yksin aika vaikea ryhtyä van­hempi­eni hoita­jak­si, val­lankin, kun ovat nyt eron­neet ja asu­vat eri paikoissa. 

    “Mah­dol­lisu­us tähän pitäisi sal­lia myös vuokral­la asuville ihmisille. Näin ymmärtääk­seni ainakin Helsin­gin lähiöis­sä tapah­tuu käytän­nön tasolla.”

    Nimeno­maan MAHDOLLISUUS. Nykyisenkaltainen asum­is­tu­ki, jos olen oikein ymmärtänyt, ei sal­li vaan PAKOTTAA ihmiset asumaan samoil­la paikoil­la. He eivät voi jous­taa ja muut­taa edes halutes­saan, kos­ka se tietäisi tulo­jen menetyksiä. 

    “Mon­et per­heet asu­vat samas­sa kaupungi­nosas­sa pitkään. Mekin olemme myyneet ja osta­neet asun­to­ja samal­ta alueelta kul­loisenkin per­heen koon ja tarpeen mukaan.”

    Ja toiset eivät asu. Pitääkö kaikkien asua samal­la tavalla? 

    On vaikea ymmärtää, mik­si per­heen muut­ta­mi­nen ´toiselle alueelle lisään­tynei­den tulo­jen vuok­si olisi ihan hyväksyt­tävä jut­tu, mut­ta muut­to alen­tunei­den tulo­jen vuok­si ei olisi. Vai halu­taanko tääl­lä tosi­aan sanoa, että lap­siper­heet eivät saisi muut­taa asuinalueelta toiselle, oli tuloke­hi­tys mikä hyvänsä? 

    “Minä puolestani vas­tus­tan juuri tuo­ta mallia. Halu­a­mat­ta olla kon­trol­loi­ja, tiedän kuitenkin jo omien havain­to­jeni kaut­ta, että todelisu­udessa vapaa rahan­jako johtaa siihen, että suurin osa holis­teista ja nis­teistä käyt­tää rahat har­ras­tuk­seen­sa ja pää­tyy asun­not­tom­mien jonoon het­ken kuluttua.”

    Eli nyt ei enää ole ongel­mana ne 600e kuus­sa tien­aa­vat eläkeläiset vaan holis­tit ja nistit?

    Kyseessä on kuitenkin aika mar­gin­aa­li­nen ryh­mä. Eikö heitä varten voitaisi jär­jestää jokin toisen­lainen tuki­malli, vähem­män raskas, kuin tämä nykyi­nen asum­is­tu­ki? Onko oikein, että ne 600e tien­aa­vat eläkeläiset tai vaik­ka työt­tömik­si jäävät eivät käytän­nössä voi vai­h­taa asuin­paikkaansa, kos­ka nis­tit ja alkoholistit?

  140. az:“Tuo ehdotet­tu yhdis­tet­ty malli, joka ei ota asumisku­lu­jen alueel­lisia ero­ja huomioon, avaa oven minim­i­toimeen­tu­lon rajan alentamiselle.”

    No entä sit­ten? Ei kai sil­lä nyt ole niin väliä miten ihmiset ovat tyy­tyväisi kun­han ovat? Jos varat­tomam­mat ovat onnel­lisem­pia ghetois­sa, jois­sa heil­lä on rahaa muuhun kuin kaupunkien keskus­tois­sa, jois­sa heil­lä ei ole rahaa muuhun, ei tämä ole mikään argu­ment­ti, että mei­dän pitäisi pakot­taa hei­dät asumaan keskustassa.

  141. Var­maan tässä ketjus­sa on jo oikaistu tuo­ta Osmon käsi­tys­tä, että uud­is­tuotan­toa merkit­tävästi ohjaisi asum­istuen taso. Uudet yksiöt ovat niin tilavia ja hyvin varustel­tu­ja, ettei niihin juuri tai­da asum­is­tukea naut­tivia tul­la. (Eihän ns. kanakopppe­ja saa nykyään edes rak­en­taa asum­is­tarkoituk­si­in.) Tai jos muu­ta­ma tuleekin, ylivoimainen enem­mistö asum­istue­tu­ista asuu varhem­min raken­ne­tuis­sa talois­sa, ja niihin sijoit­ta­jienkien mie­lenki­in­to kohdistuu.

    1. Ei, vaan kun sijoit­ta­jat osta­vat yli­hin­taan nämä kanako­pit vuokra-annoik­si, niiden, jot­ka aiem­min oli­si­vat tulleen asumaan yksiöi­hin, on muutet­te­va muualle. i

  142. Tulisiko­han Helsin­gin kaupun­gin ryhtyä myös tarkkaile­maan toimeentulotukilaisen
    toimeen­tu­lotuel­la han­kkimi­aan elin­tarvikkei­den kilo­hin­to­ja rin­nal­la asumiskustannuksien.

    Jos toimeen­tu­lo­tuk­i­laisen elin­tarvike­pussin tilavu­us on sopi­va, niin mon­tako kiloa pus­si­in voi mah­dut­taa esim. porkkanoi­ta. Toril­ta ostet­tu­ja porkkanoi­ta tietenkin.

  143. Osmo: “Toimeen­tu­lo­tu­ki mak­saa asumisku­lut todel­lis­ten kulu­jen mukaan…560 €/kk.”

    Mikä 560€ siis menee suo­raan hin­toi­hin. Täysin älytön­tä verora­ho­jen käyttöä.

  144. Arawn:
    “Näitä on min­ul­lakin – eikä se ole koskaan estänyt min­ua muut­ta­mas­ta. Tot­ta kai on eri asia muut­taa ihan eri puolelle Suomea, mut­ta jos puhutaan pääkaupunkiseudus­ta, Helsinkiä halvem­pia asun­to­ja kyl­lä löytyy.”

    Kir­joita­mme ja keskustelemme eri asi­as­ta. Tot­ta kai Helsinkiä halvem­pia asun­to­ja löy­tyy muual­ta Suomes­ta, mut­ta onko Sinus­ta oikeu­den­mukaista pakot­ta ihmiset muut­ta­maan Helsin­gin ulkopuolelle?

    Se, että kukaan ei ole Sin­ua estänyt muut­ta­mas­ta ei kom­pen­soi sen kanssa, että joku pakote­taan muuttamaan.

    Ne ovat kak­si eri asiaa.

    “Se on hyvä teille. Mitähän mei­dän ei-moni­lap­sis­ten per­hei­den jäsen­ten pitäisi tehdä? Jos van­hempamme joutu­vat van­hainkoti­in, kos­ka eivät tehneet aikoinaan kyl­lik­si lap­sia hoita­maan heitä, eikö se ole vähän… hei­dänkin vas­tu­ul­laan? Min­un on esim. yksin aika vaikea ryhtyä van­hempi­eni hoita­jak­si, val­lankin, kun ovat nyt eron­neet ja asu­vat eri paikoissa.”

    Se on vapaas­sa maas­sa oman­tun­non kysymys. Erään lapseni kum­mitäti muut­ti sairaan äitin­sä luokse ja otti vuorot­telu­va­paa­ta vapaa­ta viimeisen puolen vuo­den ajaksi.

    Jokainen itse päät­täköön mikä sopii kenellekin , mut­ta silti edelleen uskallan kuu­lut­taa yhteisöl­lisyyt­tä — tässä yksilöl­lisyy­den luva­tus­sa ihmemaassa.

    “Nimeno­maan MAHDOLLISUUS. Nykyisenkaltainen asum­is­tu­ki, jos olen oikein ymmärtänyt, ei sal­li vaan PAKOTTAA ihmiset asumaan samoil­la paikoil­la. He eivät voi jous­taa ja muut­taa edes halutes­saan, kos­ka se tietäisi tulo­jen menetyksiä.”

    Tämä ongel­ma ei johdu asum­istues­ta vaan eläke­jär­jestelmän puut­teista (pieni pyyn­tö, ÄLÄ HUUDA!)

    “Ja toiset eivät asu. Pitääkö kaikkien asua samal­la tavalla? ”

    Ei tietenkään, tässä keskustelus­sa­han on nimeno­maan yritet­ty asum­istuen pois­tamisel­la estää ihmisiä asumas­ta halu­a­mal­laan tavalla.

    “On vaikea ymmärtää, mik­si per­heen muut­ta­mi­nen ´toiselle alueelle lisään­tynei­den tulo­jen vuok­si olisi ihan hyväksyt­tävä jut­tu, mut­ta muut­to alen­tunei­den tulo­jen vuok­si ei olisi. Vai halu­taanko tääl­lä tosi­aan sanoa, että lap­siper­heet eivät saisi muut­taa asuinalueelta toiselle, oli tuloke­hi­tys mikä hyvänsä?”

    Sen vuok­si, että toinen muut­to on mah­dol­lisu­us (johon per­he ja yksilö voivat itse akti­ivis­es­ti vaikut­taa) toinen näistä muu­toista on (köy­hän nyöryyt­tämistä) pakko.

    “Eli nyt ei enää ole ongel­mana ne 600e kuus­sa tien­aa­vat eläkeläiset vaan holis­tit ja nistit?”

    Luitko edes kom­ment­ti­ni? Kir­joitin, että nämä 600 euron köy­hät eivät ole vält­tämät­tä van­huk­sia. Tai sit­ten he ovat sekä van­huk­sia että syrjäytyneitä.

    Pitääkö heitä mielestäsi potkia päähän?

    “Kyseessä on kuitenkin aika mar­gin­aa­li­nen ryhmä.”

    Köy­hyys Suomes­sa ei ole mar­gin­aal­ista, vaik­ka se saat­taa jois­sain olo­suhteis­sa siltä vaikut­taakin. Anteek­si vain, minus­ta Sinä(kin) pilkkaat syr­jäy­tyneitä ja köyhiä.

    “Eikö heitä varten voitaisi jär­jestää jokin toisen­lainen tuki­malli, vähem­män raskas, kuin tämä nykyi­nen asumistuki?”

    Siinä onkin sit­ten tehtävä itsekullekin. Min­ul­la ei valitet­tavasti ole tähän asi­aan viisastenkiveä.

    “Onko oikein, että ne 600e tien­aa­vat eläkeläiset tai vaik­ka työt­tömik­si jäävät eivät käytän­nössä voi vai­h­taa asuin­paikkaansa, kos­ka nis­tit ja alkoholistit? ”

    En ymmär­rä mitä tarkoitat.

  145. Kehveli on kovin hel­posti vetämässä johtopäätök­siä anonyymien nim­imerkkien elämänkoke­muk­sista, joten hyp­pään­pä samaan kelkkaan. Onko sin­ul­la Kehveli minkään­laista käsi­tys­tä minkälaiseen tarpeet­to­muu­den tun­teen, huonon itse­tun­non ja yhteiskun­nas­ta syr­jäy­tymisen negati­iviseen kier­teeseen johtaa tilanne, jos­sa län­si­maisen kulu­tusy­hteiskun­nan keskel­lä elävä ihmi­nen ei mitenkään omil­la valin­noil­laan tai tekemisil­lään pysty paran­ta­maan omaa elintasoaan?

    Tarve­hark­in­ta (äärim­mäisiä poikkeusti­lantei­ta luku­unot­ta­mat­ta) on tämän yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin pahimpia syöpiä.

  146. tce­own:
    tcrown:
    “Kehveli on kovin hel­posti vetämässä johtopäätök­siä anonyymien nim­imerkkien elämänkokemuksista,”

    Höp­sis.

    “joten hyp­pään­pä samaan kelkkaan. Onko sin­ul­la Kehveli minkään­laista käsi­tys­tä minkälaiseen tarpeet­to­muu­den tun­teen, huonon itse­tun­non ja yhteiskun­nas­ta syr­jäy­tymisen negati­iviseen kier­teeseen johtaa tilanne, jos­sa län­si­maisen kulu­tusy­hteiskun­nan keskel­lä elävä ihmi­nen ei mitenkään omil­la valin­noil­laan tai tekemisil­lään pysty paran­ta­maan omaa elintasoaan?”

    Luulen, että min­ul­la on ihan omako­htaisia koke­muk­sia tuos­ta asi­as­ta men­neiltä vuosil­ta. Kuten jo totesin, mon­et asi­at vaikut­ta­vat yhteiskun­nan sisäl­lä keskenään, eikä näi­hin asioi­hin ole ole­mas­sa viisastenkiveä.

    Aivan toinen kysymys onkin sit­ten se, onko elämän­laatu kasvus­ta ja kulu­tuk­ses­ta kiinni? 

    “Tarve­hark­in­ta (äärim­mäisiä poikkeusti­lantei­ta luku­unot­ta­mat­ta) on tämän yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin pahimpia syöpiä.”

    Min­un mielestäni ei. Avoin rahan­syytämi­nen ilman minkään­laista tarve­hark­in­taa olisi kaikkein huonoin ratkaisu. Kyl­lä yhteiskun­nal­la pitää olla jotain san­omista jakamien­sa raho­jen käyt­töön, ainakin ongelmia ennalltaehkäisevästi.

  147. Kehveli, edelleen jut­tusi on ennen kaikkea retori­ikkaa. Koi­tat näyt­tää asian siten, että erim­ielisyytemme olisi sii­itä, pitääkö yhteiskun­nan tulo­ero­ja tasa­ta vai ei ja sit­ten teet itses­täsi uljaan köy­hien puo­lus­ta­jan. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Me molem­mat kan­natamme tulo­ero­jen tasaamista. Eromme on siinä, että minä uskon, että samal­la rahamääräl­lä, mut­ta vähem­mäl­lä hol­hoamisel­la, eli sil­lä, että pakote­taan ihmiset kulut­ta­maan iso osa siitä rahas­ta juuri asumiseen, ja anta­mal­la köy­hien itsen­sä päät­tää asi­as­ta, saataisi­in käytän­nössä parem­pi lopputulos. 

    Sinä olet eri mieltä ja oletkin heit­tänyt sen niukasti kitu­ut­ta­van eläkeläisen sivu­un ja kiikut­tanut rap­pioalko­holistin esi­in, kos­ka siinä tosi­aan on esimerk­ki tapauk­ses­ta, jos­sa ihmi­nen itse ei tiedä, mikä hänelle on parasta. 

    Minus­ta täl­läi­nen on ensin­näkin köy­hiä yleis­es­ti hal­ven­tavaa, kos­ka hei­dät kaik­ki nipute­taan itse omista asioista huol­ta kan­ta­maan kyken­emät­tömik­si, ja toisek­si en usko, että edes alko­holistien osalta paras ratkaisu on se, että mak­se­taan hei­dän vuokransa ja san­o­taan sit­ten, että “nähdään taas kuukau­den päästä”. Jos he oikeasti tarvit­se­vat hol­hous­ta, kos­ka oman elämän hallinta on sekaisin, niin hol­ho­taan sit­ten. Ehdot­tomasti tärkein asia hei­dän hol­houk­ses­saan on tietenkin viinas­ta eroon pääsy. Siitä vaan sit­ten pakkokuntoutukseen. 

    “Minus­ta jouti­laisu­us ja varat­to­muus ovat eri­no­maisen huono yhdis­telmä, niin yksilölle kuin yhteiöllekin.”

    Ja silti kan­natat sys­teemiä, joka kan­nus­taa jouti­laisu­u­teen eikä mah­dol­lista varat­to­muud­es­ta nousua yhtä hyvin kuin perus­tu­lo tekisi? 

    “Sanomale­hti ja tele­vi­sio eivät kuu­lu toimeen­tu­lotuen perusteisiin. ”

    STM:n sivuilta:“Perusosalla toimeen­tu­lotuen saa­jan pitää kattaa:

    * ravintomenot
    * vaatemenot
    * vähäiset terveydenhuoltomenot
    * henkilöko­htaisen puh­tau­den ja kodin puh­tau­den menot
    * paikallis­li­iken­teen maksut
    * lehtitilaukset
    * televisiolupa
    * puhe­li­men käyttö
    * har­ras­tus- ja virkistystoiminta.

    Eli kyl­lä lehti­ti­lauk­set ja tv-lupa siel­lä maini­taan. Jos toimeen­tu­lo­tukea ei ole tarkoitet­tu niiden kat­tamiseen, niin mik­si asia maini­taan noin? Mik­sei suo­raan san­o­ta, että toimeen­tu­lotuen saa käyt­tää kokon­aisuute­na viinaan, jos haluaa? 

    Ja sit­ten leipäjonoista. Vas­tauk­sesi: “Mene niiltä kysymään”, on patent­ti­ratkaisu, jon­ka olen saanut aina vas­taan inter­netkeskustelijoil­ta, jot­ka ovat ensin itse tuoneet leipäjonot mukaan keskustelu­un todis­teena köy­hyy­destä ja sit­ten, kun heiltä tivaa, että mihin ne hei­dän saa­mansa yhteiskun­nan tuki­ra­hat menevät, jos eivät riitä edes ruokaan, niin sit­ten tulee tuo vas­tauk­sesi kuin apteekin hyl­lyltä. Yllät­täen onkin min­un velvol­lisuuteni todis­taa, mik­si he ovat siel­lä jonos­sa, vaik­ka alun­perin lähdet­ti­in itse niin reteesti siitä, että leipäjonot osoit­ta­vat jotain köy­hyy­destä tai tukien riittämättömyydestä. 

    Sin­un kohdal­lasi tämä on vielä eri­tyisen huvit­tavaa, kun olet jo käyt­tänyt mineen ker­taan sitä argu­ment­tia, että jos alko­holis­teille antaa rahaa, niin he eivät osaa sitä käyt­tää “oikein”, vaan se menee kaik­ki viinaan. Mitenkään ei kuitenkaan voi olla mah­dol­lista se, että ryypät­tyään rahansa he hak­i­si­vat ruuan leipäjonosta… 

    “Asum­i­nen, elinkus­tan­nuk­set ja ter­vey­den­hoito on nykyisessä jär­jestelmässä erotet­tu toi­sis­taan, toisin kuin täsä kansalaispalkkamallissa.”

    Ter­vey­den­hoito on minus­ta järkevääkin erot­taa, kos­ka siinä ihmisen omat valin­nat eivät juuri ole järke­viä. Ensin­näkin aik­ki halu­a­vat olla ter­veitä, mut­ta kun on ter­ve, ei siihen juuri voi lisää suta­ta rahaa, toisin kuin noi­hin kah­teen muuhun. Toisek­si siinä päätök­sen­teko on paljon vaikeam­paa, kos­ka ihmiset eivät yleen­sä ole lääkäre­itä, jot­ka tietäi­sivät, kuin­ka tärkeää jonkun lääk­keen ost­a­mi­nen heille oikeasti on. 

    Mut­ta mitään syytä noiden kah­den muun kohdal­la ei ole tehdä erot­telua yhtään sen enem­pää kuin esim. elinkus­tan­nusten kohdal­la sisäis­es­ti. Edelleenkään et ole vas­tan­nut siihen avainkysymyk­seen, että jos on valmis tin­kimään siitä 560 euron asumisen tasos­ta, jon­ka nyt saa “ilmaisek­si” muut­ta­mal­la johonkin alem­mat asuinkus­tan­nuk­set sisältävään asun­ton, niin mik­si tähän ei pitäisi ihmisiä kannustaa. 

    Ajatel­laan­pa vielä yksi esimerk­ki. San­o­taan, että mei­dän mum­mumme omis­taa yksiön, jon­ka vuokra vapail­la markki­noil­la on juuri se 560 euroa. Hän saa asum­is­tukea vain yhtiö­vastik­keen kat­tamisen ver­ran. Noi­hin mui­hin elinkus­tan­nuk­si­in hän saa täs­mälleen saman kuin saisi, jos mak­saisi vuokraa. No, fik­suna ihmisenä hän tekee seu­raavaa: Hän lahjoit­taa yksiön­sä lapsen­lap­silleen (jot­ka työsken­televät korkea­palkkaisi­na lääkäreinä, juris­teina ja insinööreinä), jot­ka suos­tu­vat vuokra­sopimuk­seen juuri tuol­la 560 euron hinnalla. 

    Nyt siis hänelle vir­taa enem­män veron­mak­sajien rahaa, hän asuu täs­mälleen yhtä hyvin kuin aiem­min ja syö yhtä hyvin kuin aiem­min. Net­tomääräis­es­ti veron­mak­sa­jat siis mak­sa­vat rahaa niille lapsen­lap­sille. Ja tämä on siis se, mihin tuol­laises­sa tilanteessa elävän mum­mun nykysys­tee­mi kan­nus­taa! Käsit­tääk­seni tuos­sa ei ole mitään laiton­ta ja toden­näköis­es­ti vain se, että hom­ma tun­tuu aika lail­la moraalit­toma­l­ta, on ain­oa syy, mik­si moni mum­mu ei niin tek­isi. Minus­ta tuk­isys­teemien oikeu­den­mukaisu­us ei saa perus­tua siihen, että ihmiset tekevät oma­l­ta kannal­taan taloudel­lis­es­ti huono­ja ratkaisu­ja vain sik­si, että tun­te­vat ne moraalis­es­ti väärik­si, vaikkei niis­sä lakien kannal­ta mitään väärää olisikaan.

  148. Art­turi: “No entä sit­ten? Ei kai sil­lä nyt ole niin väliä miten ihmiset ovat tyy­tyväisi kun­han ovat? Jos varat­tomam­mat ovat onnel­lisem­pia ghetois­sa, jois­sa heil­lä on rahaa muuhun kuin kaupunkien keskus­tois­sa, jois­sa heil­lä ei ole rahaa muuhun, ei tämä ole mikään argu­ment­ti, että mei­dän pitäisi pakot­taa hei­dät asumaan keskustassa.”

    Kyl­lä se on argu­ment­ti, ja sinä et nyt vas­ta-argu­men­toin­ut kan­taasi. 560e/kk asum­is­tukea saa­va työ­markki­nat­uel­la ole­va saa nyky­isin yhteen­sä n. 1100e/kk rahaa käyt­töön­sä yhteiskunnal­ta (joku voinee tarken­taa onko tämä oikein?).

    Jos tämä annet­taisi­in verot­tomana könt­tä­sum­mana, niin mata­lavuokraises­sa asun­nos­sa könt­tä­sum­man saa­jalle jäisi käyt­töra­haa jopa enem­män kuin esim. mitä mata­la­palkkaiselle työn­tek­i­jälle Helsingis­sä. Tämä edesaut­taisi työt­tömien syr­jäy­tymistä. Eri­tyis­es­ti kotiseuduilleen jäävien koulu­tus­ta vail­la ole­vien nuorten miesten kesku­udessa, jot­ka saat­ta­vat lisäk­si asua ilmaisek­si van­hempi­en­sa luona.

    Könt­tä­sum­ma (esim. se perus­tu­lo) on sik­si huono ratkaisu, kos­ka se ei ota täl­laista dynaamisu­ut­ta huomioon.

    Jos könt­tä­sum­maa tämän joh­dos­ta taasen tun­tu­vasti pienen­net­täisi­in, niin tulok­se­na olisi juuri tuo sosi­aa­li­nen “köy­hät per­ife­ri­aan” asuinalueelli­nen seg­re­gaa­tio. Kos­ka siitä pienen­netys­tä sum­mas­ta ei enää jäisi elämiseen 500e/kk tai edes 400e/kk vuokran jälkeen.

    Vihreät ovat asuinaluei­den sosi­aal­ista seg­re­gaa­tio­ta kiivaasti vas­tus­ta­neet maa­han­muu­ton kohdal­la, ja Osmokin kan­nat­tanut alueel­lista sekoit­tamista, mikä on mielestäni täysin oikein ja perustel­tua, niin olisi mie­lenki­in­toista lukea, miten tämä yhtälö ratkaistaan tyydyttävästi.

    En väitä ole­vani oike­as­sa, mut­ta en nyt näe miten vai­h­toe­hdot toimi­si­vat yhtä tarkoituk­sen­mukaises­ti kuin asumisku­lui­hin suh­tautet­tu erilli­nen asumistuki.

  149. Kehveli: “Kir­joita­mme ja keskustelemme eri asi­as­ta. Tot­ta kai Helsinkiä halvem­pia asun­to­ja löy­tyy muual­ta Suomes­ta, mut­ta onko Sinus­ta oikeu­den­mukaista pakot­ta ihmiset muut­ta­maan Helsin­gin ulkopuolelle?”

    Todel­lakin. Sinä näet ilmeis­es­ti asum­istuen vapaut­ta­vana tek­i­jänä, joka antaa ihmiselle val­lan vali­ta asuin­paikkansa. Minä taas näen asian toisin; mielip­i­teeni on, että asum­is­tu­ki nimeno­maan pakot­taa ihmiset asumaan samas­sa paikas­sa, jos­sa he asui­v­at ennen köy­htymistään. Toisin sanoen näen asian niin, että asum­is­tu­ki vie ihmisiltä sen valin­nan vapau­den, jon­ka puoles­ta sinäkin niin kovasti puhut. Hyvä, se ei pako­ta ihmisiä muut­ta­maan Helsin­gin ulkop­uolelle, mut­ta se pakot­taa hei­dän pysymään Helsingissä. 

    Ilman eril­listä asum­is­tukea ne, jot­ka halu­aisi­vat muut­taa halvem­malle alueelle, voisi­vat sen ilman suuria tulon­mene­tyk­siä tehdä. Ne, jot­ka halu­aisi­vat pysyä paikoil­laan, voisi­vat sen tehdä käyt­tämäl­lä toimeen­tu­lo­tukea asumiseen­sa ja syömäl­lä sit­ten halvem­man yms. Tämä nykyi­nen asum­is­tuki­malli sor­sii nimeno­maan niitä ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat muut­taa halvem­paan asun­toon, jos ja kun hei­dän elämän­ti­lanteen­sa muut­tuu — ja min­un näkökul­mas­tani sinä et halu­aisi sal­lia heille tätä.

    “Ei tietenkään, tässä keskustelus­sa­han on nimeno­maan yritet­ty asum­istuen pois­tamisel­la estää ihmisiä asumas­ta halu­a­mal­laan tavalla.”

    Ei vaan aivan päin vas­toin. Nykyi­nen asum­is­tu­ki pakot­taa ison joukon ihmisiä asumaan taval­la, jol­la he eivät halua. 

    “Luitko edes kom­ment­ti­ni? Kir­joitin, että nämä 600 euron köy­hät eivät ole vält­tämät­tä van­huk­sia. Tai sit­ten he ovat sekä van­huk­sia että syrjäytyneitä.”

    Ved­it nis­tit tähän esit­tämään, että on joukko ihmisiä, jot­ka ryyp­päi­sivät ja piikit­täi­sivät kaik­ki rahansa, jos osaa ei ole erik­seen kor­vamerkit­ty asumiseen. Minus­ta on turha niput­taa heitä yhteen sen paljon laa­jem­man köy­hien joukon kanssa, joka on täysin kykenevä päät­tämään, mihin rahansa käyttää. 

    “Köy­hyys Suomes­sa ei ole mar­gin­aal­ista, vaik­ka se saat­taa jois­sain olo­suhteis­sa siltä vaikut­taakin. Anteek­si vain, minus­ta Sinä(kin) pilkkaat syr­jäy­tyneitä ja köyhiä.”

    Puhe oli alko­holis­teista ja nis­teistä tässä kohtaa, ei köy­histä. Sinus­tako alko­holis­tit ja nis­tit ovat sit­ten laa­ja ja suuri porukka?

  150. “Nimeno­maan MAHDOLLISUUS. Nykyisenkaltainen asum­is­tu­ki, jos olen oikein ymmärtänyt, ei sal­li vaan PAKOTTAA ihmiset asumaan samoil­la paikoil­la. He eivät voi jous­taa ja muut­taa edes halutes­saan, kos­ka se tietäisi tulo­jen menetyksiä”

    Suomes­sa muut­ta­mi­nen on vilkkain­ta kaik­ista OECD maista ja syykin on selvä, muute­taan tyn perässä.
    Suomes­sa n 14 % koti­talouk­si­at muut­taa tyn­perssä kunse kek­simäärin on OECD mais­sa n 5 % luokkaa.
    Sama kos­kee ammt­in­vai­h­toa, Suomes­sa n 15 % vai­h­taa ammt­tia, kun sekin on OECD:ssä n 6 % paikkeilla

    Tämä on tietysti kallista ja alen­taa elin­ta­soa ja estää kansakun­nan vaurastumisen

  151. Vielä sel­l­ainen yksinker­tainen havain­to, että mon­et prefer­oi­vat yhdis­telmää “pieni ja hal­pa” yhdis­telmään “suuri ja kallis” myös siinä tapauk­ses­sa, että heille olisi taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista asua jälkim­mäisessä. Raken­nus­li­ik­keet var­masti rak­en­ta­vat sitä, mikä menee kau­pak­si. Henkilöko­htais­es­ti en oikein näe, mik­si pitäisi men­nä mes­taroimaan markki­noi­ta tässä suh­teessa. Voi olla niinkin, että kun uud­is­rak­en­tamises­sa tar­jo­taan vain tilavaa luk­sus­ta, ole­mas­saol­e­vaan raken­nuskan­taan kohdis­tuu epäter­veen suur­ta kysyn­tää nimeno­maan asteikon kanakoppipäässä.

    1. Kyse ei ole siitä, että ihmiset prefer­oisi­vat ahdas­ta asum­ista vaan siitä, että asun­to­tar­jon­ta pakot­taa per­heet muut­ta­maan julkisen liiken­teen saavut­ta­mat­tomi­in Espooseen tai muualle. Espoos­sa uusien asun­to­jen keskikoko on 91 neliötä. Yhtään ssoa asun­toa ei kant6akaupungissa ole kysyn­nän puut­teessa tyhjil­lään; joitkin ehkä sik­si, että myyjäl­lä on erpäre­al­is­tiset hintahaaveet. .

  152. Saarel­ma:

    Kehveli, edelleen jut­tusi on ennen kaikkea retori­ikkaa. Koi­tat näyt­tää asian siten, että erim­ielisyytemme olisi sii­itä, pitääkö yhteiskun­nan tulo­ero­ja tasa­ta vai ei ja sit­ten teet itses­täsi uljaan köy­hien puolustajan.”

    Pyy­dän, että et pistä sano­ja suuhuni. 

    “Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Me molem­mat kan­natamme tulo­ero­jen tasaamista. Eromme on siinä, että minä uskon, että samal­la rahamääräl­lä, mut­ta vähem­mäl­lä hol­hoamisel­la, eli sil­lä, että pakote­taan ihmiset kulut­ta­maan iso osa siitä rahas­ta juuri asumiseen, ja anta­mal­la köy­hien itsen­sä päät­tää asi­as­ta, saataisi­in käytän­nössä parem­pi lopputulos.”

    Niin, minä en usko, että siitä(kansalaispalkasta, määrit­telemät­tömästä könt­tä­sum­mas­ta) seu­raisi kovinkaan paljon hyvää ja kau­nista. Vieläkö halu­at janka­ta tätä samaa asiaa?

    “Sinä olet eri mieltä ja oletkin heit­tänyt sen niukasti kitu­ut­ta­van eläkeläisen sivu­un ja kiikut­tanut rap­pioalko­holistin esi­in, kos­ka siinä tosi­aan on esimerk­ki tapauk­ses­ta, jos­sa ihmi­nen itse ei tiedä, mikä hänelle on parasta.”

    Taas olk­iukot roi­hua­vat. Olen alun­perinkin puhunut eläkeläi­sistä, en pelk­istä van­hu­useläkeläi­sistä. Nyt kun puhutaan retori­ikas­ta, niin omasi kolisee kovasti tyhjyyttään.

    “Minus­ta täl­läi­nen on ensin­näkin köy­hiä yleis­es­ti hal­ven­tavaa, kos­ka hei­dät kaik­ki nipute­taan itse omista asioista huol­ta kan­ta­maan kykenemättömiksi,”

    Oletko sitä mieltä, ettei vuokra saat­taisi jäädä köy­hältä mak­samat­ta sil­loin kun rahat ovat vähissä ja nälkä kolu­aa nurkissa? Tai , että ter­vey­den­huolto tulisi hoidet­tua samas­ta kön­tästä moitteetta?

    Nämä ovat sel­l­aisia asioi­ta, joista keskilu­okkakin jous­taa, venyy ja tin­kii kun on tiukkaa ja pakko iskee päälle , se että köy­hä tekee samaa tilaisu­u­den tullen ei ole epälu­ot­ta­mus­lause vaan siihen varautu­mi­nen yhteiskun­nan puolelta on todel­lakin hyv­in­voin­nista huole­htimista, ei holhousta.

    “ja toisek­si en usko, että edes alko­holistien osalta paras ratkaisu on se, että mak­se­taan hei­dän vuokransa ja san­o­taan sit­ten, että “nähdään taas kuukau­den päästä”.”

    Ei se tietenkään ole hyvä, mut­ta parem­pi vai­h­toe­hto sekin on, kuin työn­tää vuokra­sum­ma tilille ryypättäväksi.

    “Jos he oikeasti tarvit­se­vat hol­hous­ta, kos­ka oman elämän hallinta on sekaisin, niin hol­ho­taan sit­ten. Ehdot­tomasti tärkein asia hei­dän hol­houk­ses­saan on tietenkin viinas­ta eroon pääsy. Siitä vaan sit­ten pakkokuntoutukseen.”

    Tämä on taas aivan toisen­laa­tu­inen ja ‑suu­ru­inen yhteiskun­nalli­nen kysymys. Nykyi­nen lain­säädän­tö antaa sosi­aalivi­ra­nomaisille tietyn toi­mi- ja hark­in­taval­lan. Hol­hous ei siihen halu­a­mas­sasi määrässä kuulu.

    Jos halu­at muu­tos­ta, kan­nat­taa var­maankin ottaa yhteyt­tää johonkin itselle­si läheiseen kansanedustavajaan.

    “Ja silti kan­natat sys­teemiä, joka kan­nus­taa jouti­laisu­u­teen eikä mah­dol­lista varat­to­muud­es­ta nousua yhtä hyvin kuin perus­tu­lo tekisi?”

    Mis­sä olen niin väittänyt?

    “Ja sit­ten leipäjonoista. Vas­tauk­sesi: “Mene niiltä kysymään”, on patent­ti­ratkaisu, jon­ka olen saanut aina vas­taan inter­netkeskustelijoil­ta, jot­ka ovat ensin itse tuoneet leipäjonot mukaan keskustelu­un todis­teena köy­hyy­destä ja sit­ten, kun heiltä tivaa, että mihin ne hei­dän saa­mansa yhteiskun­nan tuki­ra­hat menevät, jos eivät riitä edes ruokaan, niin sit­ten tulee tuo vas­tauk­sesi kuin apteekin hyl­lyltä. Yllät­täen onkin min­un velvol­lisuuteni todis­taa, mik­si he ovat siel­lä jonos­sa, vaik­ka alun­perin lähdet­ti­in itse niin reteesti siitä, että leipäjonot osoit­ta­vat jotain köy­hyy­destä tai tukien riittämättömyydestä.”

    Ei kukaan ole vaat­in­ut sin­ua todis­ta­maan mitään. Sinähän se epäilit näi­den ihmis­ten yhteiskun­nal­lista kelpoisu­ut­ta ja epäilit hei­dän ole­van vääristä perusteista leipäjonois­sa. Valitet­tavasti en voi vas­ta­ta tois­t­en puoles­ta heitä koske­vi­in asioi­hin, joten kehotan sin­ua kysymään suo­raan sin­ua kiusaavaa asi­aa asianomaisilta.

    Minä en epäile het­keäkään, etteikö suurin osa noista ihmi­sistä ole oikeasti jonot­tamien­sa elin­tarvikkei­den tarpeessa.

    “Sin­un kohdal­lasi tämä on vielä eri­tyisen huvit­tavaa, kun olet jo käyt­tänyt mineen ker­taan sitä argu­ment­tia, että jos alko­holis­teille antaa rahaa, niin he eivät osaa sitä käyt­tää “oikein”, vaan se menee kaik­ki viinaan. Mitenkään ei kuitenkaan voi olla mah­dol­lista se, että ryypät­tyään rahansa he hak­i­si­vat ruuan leipäjonosta…”

    Ja Sin­un kohdal­lasi on huvit­tavaa se, että vääris­telet koko ajan kir­joituk­siani ja sytyt­telet olkiukkoja.

    Tosi­aal­ta miten se helpot­taisi elämää, että nämä alko­holis­teik­si kut­sumasi leipäjonos­sa ole­vat ihmiset saisi­vat todel­lakin sen (prekaee­tu­jen ja sin­un) halu­a­man könt­tä­sum­man kaik­keen tarvit­se­maansa kuukaudessa?

    “Mut­ta mitään syytä noiden kah­den muun kohdal­la ei ole tehdä erot­telua yhtään sen enem­pää kuin esim. elinkus­tan­nusten kohdal­la sisäisesti.”

    San­ot Sinä. Olen täysin eri mieltä asiasta.

    “Edelleenkään et ole vas­tan­nut siihen avainkysymyk­seen, että jos on valmis tin­kimään siitä 560 euron asumisen tasos­ta, jon­ka nyt saa “ilmaisek­si” muut­ta­mal­la johonkin alem­mat asuinkus­tan­nuk­set sisältävään asun­ton, niin mik­si tähän ei pitäisi ihmisiä kannustaa.”

    En ole vas­tanut, kos­ka sinäkään et ole vas­tan­nut siihen kys­myk­seen, että mihin näi­den ihmis­ten pitäisi sit­ten muuttaa.

    “Ajatel­laan­pa vielä yksi esimerk­ki. San­o­taan, että mei­dän mum­mumme omis­taa yksiön, jon­ka vuokra vapail­la markki­noil­la on juuri se 560 euroa. Hän saa asum­is­tukea vain yhtiö­vastik­keen kat­tamisen ver­ran. Noi­hin mui­hin elinkus­tan­nuk­si­in hän saa täs­mälleen saman kuin saisi, jos mak­saisi vuokraa. No, fik­suna ihmisenä hän tekee seu­raavaa: Hän lahjoit­taa yksiön­sä lapsen­lap­silleen (jot­ka työsken­televät korkea­palkkaisi­na lääkäreinä, juris­teina ja insinööreinä), jot­ka suos­tu­vat vuokra­sopimuk­seen juuri tuol­la 560 euron hinnalla.

    Nyt siis hänelle vir­taa enem­män veron­mak­sajien rahaa, hän asuu täs­mälleen yhtä hyvin kuin aiem­min ja syö yhtä hyvin kuin aiem­min. Net­tomääräis­es­ti veron­mak­sa­jat siis mak­sa­vat rahaa niille lapsen­lap­sille. Ja tämä on siis se, mihin tuol­laises­sa tilanteessa elävän mum­mun nykysys­tee­mi kan­nus­taa! Käsit­tääk­seni tuos­sa ei ole mitään laiton­ta ja toden­näköis­es­ti vain se, että hom­ma tun­tuu aika lail­la moraalit­toma­l­ta, on ain­oa syy, mik­si moni mum­mu ei niin tek­isi. Minus­ta tuk­isys­teemien oikeu­den­mukaisu­us ei saa perus­tua siihen, että ihmiset tekevät oma­l­ta kannal­taan taloudel­lis­es­ti huono­ja ratkaisu­ja vain sik­si, että tun­te­vat ne moraalis­es­ti väärik­si, vaikkei niis­sä lakien kannal­ta mitään väärää olisikaan.”

    Jospa nyt kuitenkin pysyt­täissin aiheessa. Nuo speku­laa­tiosi eivät kuu­lu siihen mitä kir­joitin köy­hyy­destä, min­imielkääkeistä ja kvt-asun­noi­is­sa asumis­es­ta Helsingissä.

    Vai eikö Sin­ul­la ole enää argumentteja?

    Arawn:
    “Todel­lakin. Sinä näet ilmeis­es­ti asum­istuen vapaut­ta­vana tek­i­jänä, joka antaa ihmiselle val­lan vali­ta asuin­paikkansa. Minä taas näen asian toisin; mielip­i­teeni on, että asum­is­tu­ki nimeno­maan pakot­taa ihmiset asumaan samas­sa paikas­sa, jos­sa he asui­v­at ennen köy­htymistään. Toisin sanoen näen asian niin, että asum­is­tu­ki vie ihmisiltä sen valin­nan vapau­den, jon­ka puoles­ta sinäkin niin kovasti puhut. Hyvä, se ei pako­ta ihmisiä muut­ta­maan Helsin­gin ulkop­uolelle, mut­ta se pakot­taa hei­dän pysymään Helsingissä.”

    Aika jän­nä logi­ik­ka Sin­ul­la ainakin on. Kun juuri puhut­ti­in siitä, että tässä teo­ree­tises­sa tapauk­ses­sa juuri asum­is­tu­ki mah­dol­lis­taa vähä­varaisen asumisen ja pysymisen Helsingis­sä ja sen pois­t­a­mi­nen pakot­taa hänet muu­ta­maan pois helsingistä, niin Sin­un mukaasi tämä ihmi­nen (joka halu­aakin asua Helsingis­sä) Pakote­taan pysymään Helsingissä.

    “Ei vaan aivan päin vas­toin. Nykyi­nen asum­is­tu­ki pakot­taa ison joukon ihmisiä asumaan taval­la, jol­la he eivät halua. ”

    Sin­ul­la on var­maan käytet­tävis­säsi ja esitet­tävis­säsi lähteitä tämän väit­teesi tueksi?

    “Ved­it nis­tit tähän esit­tämään, että on joukko ihmisiä, jot­ka ryyp­päi­sivät ja piikit­täi­sivät kaik­ki rahansa, jos osaa ei ole erik­seen kor­vamerkit­ty asumiseen. Minus­ta on turha niput­taa heitä yhteen sen paljon laa­jem­man köy­hien joukon kanssa, joka on täysin kykenevä päät­tämään, mihin rahansa käyttää.”

    Äläpä sytyt­tele olk­iukko­ja. Lue tämä ketju sieltä saak­ka mis­tä aloitin kirjoittamisen.

    “Puhe oli alko­holis­teista ja nis­teistä tässä kohtaa, ei köy­histä. Sinus­tako alko­holis­tit ja nis­tit ovat sit­ten laa­ja ja suuri porukka?”

    Monion­gel­maiset syr­jäy­tyneet ovat Suomes­sa kas­va­va ongelma.

  153. “Henkilöko­htais­es­ti en oikein näe, mik­si pitäisi men­nä mes­taroimaan markki­noi­ta tässä suhteessa.”

    Riip­puu siitä mitä markki­noi­ta tarkoite­taan. Jos ajateltaisi­in että kun­nat ovat markki­na­toim­i­joi­ta, joiden nor­maal­i­toim­intaa on kil­pail­la keskenään hyvistä veron­mak­sajista, ja ne pyrkivät han­kki­maan oma­lle monop­o­li­tuot­teelleen eli kaavoituk­selle parhaan mah­dol­lisen tuo­ton, on tyh­myyt­tä antaa raken­nut­ta­jien mes­taroi­da markkinoita.

  154. Osmo, jos tila on kallista, on luon­nol­lista, että haaveet suurista tiloista toteutetaan ydi­naluei­den ulkop­uolel­la. Helsin­ki ei ole New York, mut­ta siel­lä per­hea­sum­i­nen keskus­puis­ton kupeessa on merk­ki häm­mästyt­tävästä vauraudesta. 

    Toisaal­ta keskus­ta-alueet eivät aina ole suuria tilo­ja havit­tele­vien suo­sios­sa käyt­töar­vo­jen kannal­ta. On turha kuvitel­la, että kaik­ki halu­a­vat asua kaupunkien keskus­tois­sa, jos vain hin­nat osu­vat kohdalleen. Bill Gates rak­en­si öky­talon­sa kauas Seat­tlen liikekeskuksesta.

    Eli en ymmär­rä, mik­si raken­nus­li­ikkeille pitäisi aset­taa pin­ta-alavaa­timuk­sia. Rak­en­takakoot mikä menee kaupaksi.

  155. Keskustelu on ajau­tunut kauas aloituk­ses­ta. Ihan hyvä kuitenkin. Kehvelin puheen­vuorois­sa kuu­luu sosi­aal­i­työn­tek­i­jän arki johon muidenkin olisi hyvä tutustua.

    Paper­il­la asi­at näyt­tävät yksinker­taisem­mil­ta kuin mitä ne ovat todellisuudessa.

  156. Helsinkiläisen sijoi­tusasun­non omis­ta­ja ei liene Jut­ta Urpi­laisenkaan omintakeisel­la asteikol­la köyhä? 

    Voimme keskustel­la siitä, onko töölöläisen sijoi­tusasun­non omis­ta­ja keskilu­okkaa, sitä varakkaampi tai jopa rikas, mut­ta yhteisym­mär­rys vallinnnee siitä, että hän ei ole köyhä?

    Läh­den nyt kuitenkin siitä, että vain hyväo­saisil­la, varakkail­la ihmisil­lä on sijoi­tusasun­to­ja Helsingissä. 

    Tämän saa riitaut­taa vapaasti. 

    Ymmärtääkö Kehveli nyt lukui­sis­ten seli­tys­ten poh­jal­ta, että asum­is­tu­ki on tulon­si­ir­to sijoi­tusasun­to­jen omis­ta­jille eli varakkaille ihmisille. 

    Asum­is­tu­ki ei ole tulon­si­ir­to näille sinän­sä liikut­taville mum­moille, jot­ka kitu­ut­ta­vat kansaneläk­keel­lä. Asum­is­tu­ki on asun­tomarkki­noi­ta vääristävä tuki pääo­man halti­joiden taskuun. 

    Sos­su­tan­tan kom­ment­tia en ymmär­rä lainkaan. Mitä sosi­aal­i­työn­tek­i­jän arki tähän kuu­luu?.. Var­masti mie­lenki­in­toinen alue eli kuulisin mielel­läni lisää jos­sain toises­sa yhteydessä.

  157. Kehveli: “Aika jän­nä logi­ik­ka Sin­ul­la ainakin on. Kun juuri puhut­ti­in siitä, että tässä teo­ree­tises­sa tapauk­ses­sa juuri asum­is­tu­ki mah­dol­lis­taa vähä­varaisen asumisen ja pysymisen Helsingis­sä ja sen pois­t­a­mi­nen pakot­taa hänet muu­ta­maan pois helsingistä, niin Sin­un mukaasi tämä ihmi­nen (joka halu­aakin asua Helsingis­sä) Pakote­taan pysymään Helsingissä.”

    Ehei. Nyt lähdet ole­tuk­ses­ta, että kaik­ki köy­htyneet ihmiset halu­a­vat asua samal­la paikalla kuin ennekin. Osa toki halu­aa — mut­ta osa taas halu­aisi muut­taa halvem­malle alueelle. Ja juuri jälkim­mäisiä asum­is­tu­ki sor­sii, kos­ka he eivät käytän­nössä voi muut­taa halvem­malle alueelle ilman selkeitä tulomene­tyk­siä. Jos asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in ja muutet­taisi­in toimeen­tu­lotuek­si, edelli­nen ryh­mä pysy­isi samoissa asun­nois­sa kuin aiem­min mak­saen kallista vuokraa, mut­ta tin­kien muus­ta kulu­tuk­ses­ta, kun taas pois halu­a­vat muut­taisi­vat halvem­mille alueille käyt­tääk­seen rahaa muuhun kuin asumiseen. 

    Päätän osaltani keskustelun tähän, kos­ka näen sen jatkamisen hedelmättömänä.

  158. Mie­lenki­in­toinen aja­tus kyl­lä tämä Kehvelin aloite sub­jek­ti­ivis­es­ta asum­isoikeud­es­ta halu­a­mal­laan paikalla. 

    Sitä voisi (ja tuol­la logi­ikalla pitäisikin) laa­jen­taa esim. auton omis­tuk­seen. Kuin­ka moni ihmi­nen kär­si­ikään, kun rahan­pu­ut­teessa joutuu luop­umaan liikku­misen vapaudestaan. 

    Elsa, 78 v. kertoo: 

    “Ennen kävin sienessä syksy­isin, piipahdin kat­so­mas­sa lapsen­lap­siani päivit­täin, krui­sailin van­hus­ten päiväk­er­hoon haivenet hulmuten…Elämänlaatuni on kärsinyt olen­nais­es­ti joudut­tuani luop­umaan autostani.”

    Ratkaisuna auto­tu­ki? Kan­nat­taako Kehveli Elsan silmiä kos­tut­ta­van tari­nan joh­dos­ta autotukea?

    Ok, nyt Kehveli sanoo var­masti, että asum­i­nen on jonkin­lainen perusoikeus. 

    Joo, niin min­unkin mielestäni, mut­ta ei asum­i­nen maan kalleim­mil­la paikoilla.

  159. “Luulen, että min­ul­la on ihan omako­htaisia koke­muk­sia tuos­ta asi­as­ta men­neiltä vuosilta. ”

    Ja noista koke­muk­sista huoli­mat­ta kan­natat tarve­hark­in­taa, joka efek­ti­ivis­es­ti tuhoaa monien mah­dol­lisu­u­den elin­ta­son­sa nos­tamiseen? Erikoista.

    “Min­un mielestäni ei. Avoin rahan­syytämi­nen ilman minkään­laista tarve­hark­in­taa olisi kaikkein huonoin ratkaisu. Kyl­lä yhteiskun­nal­la pitää olla jotain san­omista jakamien­sa raho­jen käyt­töön, ainakin ongelmia ennalltaehkäisevästi.”

    Minä olen jotenkin hie­man hämil­läni tästä tois­tu­vasti perus­tu­lokeskusteluis­sa esille tulev­as­ta argu­men­tista. Tämän argu­mentin mukaan samaan aikaan samal­la perus­tu­lol­la ihmiset näkevät nälkää ja toisaal­ta elelevät lev­eää elämää ilmaisen rahan turvin.

    Minä näk­isin perus­tu­lon tason sel­l­aise­na, että rautaisel­la elämän­hallinnal­la ter­ve ihmi­nen (ter­vey­den­hoito on eri keskustelu) sil­lä elelee jotenkuten. 6–700 euroa kuus­sa riit­tänee tähän. Tämän päälle sit­ten on se tarve­hark­in­tainen osu­us, jos tuol­la rahal­la ja työn­te­ol­la ei pär­jää, niin yhteiskun­ta tar­joaa lisää rahaa, mut­ta edel­ly­tyk­senä on tiuk­ka ohjel­ma jon­ka tarkoituk­se­na on elämän­hallinnan palaut­ta­mi­nen. Päi­hdeon­gel­ma? Hoitoon. Velka­on­gelmia? Velko­jen uudelleen­jär­jeste­ly, kor­tit hal­ki ja pinoon, ohjat­tu bud­jetin suun­nit­telu ja siinä pysymise seu­ran­ta. Ihan vain liian kalli­it elämän­ta­vat tuloi­hin näh­den? vuokra suo­raan vuokranan­ta­jalle ja/tai muut­to halvem­paan asun­toon, ruokaa varten kuponke­ja ja uff:in lah­jako­rt­ti vaat­tei­ta varten. Ja niin edelleen.

    Min­un mielestäni on vas­tu­u­ton­ta, että yhteiskun­ta sanoo, että voit muut­taa maan kalleim­paan kaupunki­in, ja jos tulee ongelmia, ei hätää, voit jatkaa asum­ista, me mak­samme. Jos joku val­it­see asum­i­s­paikak­seen maan kalleim­man kaupun­gin, olisi vähin­tään kohtu­ullista, että tämä joko varau­tu­isi ongelmien tul­lessa muut­ta­maan halvem­paan paikkaan tai varau­tu­isi het­kel­lisi­in ongelmi­in säästämäl­lä sen ver­ran rahaa, että pystyy halutes­saan jatka­maan asum­ista. Ja tämä olisi kohtu­ullista tulota­sos­ta riip­pumat­ta. Voi kuu­lostaa usko­mat­toma­l­ta, mut­ta Helsinki­in ei ole pakko muut­taa työn perässä. Mon­et tekevät työ­matkaa huo­mat­tavasti halvem­mista ympäristökun­nista (joiden haukkimi­nen per­ife­ri­ak­si on kyl­lä myös vähän erikoista).

  160. “6–700 euroa kuus­sa riittänee”

    Mie­lenki­in­toinen käsi­tys. 650 euroa. 350 euron vuokrankin jäl­keen jää käteen 300 euroa. 10 euroa päivä. Ruo­ka, vaat­teet, pesuaineet, hygien­ia, kodinkoneet (uudet rik­ki menevien tilalle), kän­nykkälasku (yhtey­den­pito kaverei­hin ym.), inter­net-yhteys (nykyaikana), tv-lupa, kort­ti julk­isi­in kulku­vä­lineisi­in. Oletko kokeillut?

    350 euron ylitse meneviä asun­to­ja on turha edes kuvitel­la, ellei ole valmis dyykkaa­maan ruokaa, han­kki­maan vaat­tei­ta kirp­puto­ril­ta alus­vaat­tei­ta luku­unot­ta­mat­ta sekä sanomaan kavereilleen, että soit­ta­vat vastapuhelui­ta, itsel­lä kun ei ole varaa.

    650 euroa olisi itseasi­as­sa nykyi­nen työ­markki­natu­ki + 100 euroa /kk.

    Tämän poh­jal­ta voikin kat­soa minne köy­hät, työt­tömik­si jäävät, kansaneläkeläiset, maa­han­muut­ta­jat, opiske­li­jat ym. roskavä­ki seg­re­goidaan pois rikkaam… parem­pi­en ihmis­ten seasta.

  161. Heh, vilka­isin yksiö­den vuokrapyyn­te­jä. Jos välit­täji­in on uskomista niin kaik­ki menevät kau­pak­si pyyntihinnnalla.
    Tuol­la 560 euron kk-vuokral­la oli saatavis­sa 55 yksiötä Helsingistä, useim­mat itä-Helsingis­sä ja Kalliossa.
    Jos halu­aa aivan keskus­taan niin joutuu tyy­tymään 12–15 m² kanikoppiin
    Kalli­impia oli 230 eli noiden sos­sun asun­to­jen markki­nao­su­us on vain 20 % luokkaa.

    Täy­tyy vain ihme­tel­lä kuka mak­saa noi­ta yli 1000 euron kk-vuokria yksiöstä ?

  162. Ja jos kat­soo lähikun­tia niin siel­lä ei vuokrayk­siötä ole juuri tar­jol­la, vain n kpl 60 joiden hin­nat ovat jakaan­tuneet 50 % yli 560 euron, 50 % alle.Yksiöt ovat ehkä hie­man suurem­pia kuin Helsingissä

    Eli yksiö­den markki­nat keskit­tyvät Helsinkiin.

    Mut­ta kuka mak­saa Hesan ulkop­uolel­lakin 8–900 euroa yksistä ?

  163. “Sin­un kohdal­lasi tämä on vielä eri­tyisen huvit­tavaa, kun olet jo käyt­tänyt mineen ker­taan sitä argu­ment­tia, että jos alko­holis­teille antaa rahaa, niin he eivät osaa sitä käyt­tää “oikein”, vaan se menee kaik­ki viinaan. Mitenkään ei kuitenkaan voi olla mah­dol­lista se, että ryypät­tyään rahansa he hak­i­si­vat ruuan leipäjonosta… ”
    Sos­su ei anna rahaa alko­hol­si­t­ille vaan mak­saa laskut esim asun­non vuokranan­ta­jalle, lääk­keet apteekki­in , ruuan kauppaan.
    Käyt­tra­haa hie­man kouraan.

    Todel­la pahat juop­pota­puk­set asu­vat sil­to­jen alla ja roskik­sis­sa eivätkä ole edes sos­sun asiakkaina

  164. Sem­moinen huomio keskustelijoille, ja omista opiske­li­jabok­si­a­joista on sen ver­ran aikaa että tämä on kyl­lä mutu, mut­ta Pääkaupunkiseudul­la halvim­mat vuokra-asun­not ovat suurim­mak­si osis­sa kan­takaupungis­sa, vaik­ka neliövuokrat toki ovat pienem­mät jos­sain Van­taan tai Espoon perukoil­la, kos­ka siel­lä ei juuri ole niitä pien­impiä kop­per­oi­ta. Itseasi­as­sa vuokra­marki­noil­la on mielestäni (joo, pitäisi kaivaa tilas­tot…) sem­moinen erikoisu­us että ero kan­takaupun­gin ja lähiöi­den välil­lä on huo­mat­tavasti paljon pienem­pi kuin omis­tusasun­to­jen hin­nois­sa. Tämä on osa sitä ilmiötä että vuokra- ja omis­tusasun­to­jen hin­nat ovat sekä erisyk­lisiä (vuokrien nousu hei­jas­tuu omis­tusasuin­toi­hin viiveel­lä ja tois­in­päin) että eripe­rus­ta­iais, mikä johtuu asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen lisäk­si mm. kaupun­gin vuokra-asun­noista, HITA­Sista, tulo­rajoista tuet­tuun asumiseen…

    Aurinkoisen sun­nun­tain kun­ni­ak­si, yksi ehdo­tus syr­jäy­tynei­den asun­toti­lanteeseen: voisiko jotenkin ajatel­la sel­l­aisia asum­is­muo­to­ja mis­sä osa “vuokraa” olisi vaik­ka asun­non kor­jaus? Eli jotenkin näin, Penal­la ei ole töitä, asun­toa, tms. mut­ta Pena ei nyt kuitenkaan ole täysalko­holisoitunut tai muuten täysin työkyvytön. Kaupungilla, tai jol­lain yhteistyöhaluisel­la vuokranan­ta­jal­la, on huonokun­toinen asun­to, käytöstä pois­tet­tu muu tila jon­ka muut­taa asun­nok­si, tms. Pena saa asua ko. asun­nos­sa, tarvikkeet ja ohjaus­ta sen kun­nos­tamiseen, kaupun­ki toimit­taa tarvit­ta­vat ammat­ti­laiset (LVI ja sähkötyöt).

    Penal­la menee tuo­hon kor­jaustyöhön huo­mat­tavasti paljon enem­män aikaa kuin ammat­ti­laisel­la, mut­ta jos vai­h­toe­hto että Pena ei tee mitään niin tämä ei ole työte­ho­tap­pio, suurin ja työläin osa kor­jaus­rak­en­tamista ei edel­lytä ammat­timi­estä. Jos ja kun (uus)asunto on saatu kun­toon, niin kaupungin/omistajan omaisu­u­den arvo on nous­sut, osa tästä arvon­nousus­ta ohjataan Penalle vaik­ka (pienenä) omis­tu­so­suute­na. Penal­la on ollut jotain järkevää ja yleishyödyl­listä tekemistä, hänelle ker­tyy hie­man omaisu­ut­ta, eli luot­totiedot, taito­ja… Toisaal­ta, jos Pena ei saa mitään tehtyä niin mitä tässä on hävit­ty? Kaupun­ki olisi mak­sanut vuokran joka tapauksessa.

  165. az
    “10 euroa päivä. Ruo­ka, vaat­teet, pesuaineet, hygienia”

    NO nuo ei paljoa maksa.

    “kodinkoneet (uudet rik­ki menevien tilalle)”

    Mitähän kodinkonei­ta oikein tarvit­see, kun liesi ja jääkaap­pi ovat asun­non puoles­ta? Pyykki­tu­vatkin ovat olemassa.

    “kän­nykkälasku (yhtey­den­pito kaverei­hin ym.)”

    Haloo, ei tuo­hon kyl­lä nykypäivänä mon­taa euroa mene.

    “inter­net-yhteys (nykyaikana)”

    “tv-lupa”

    Help­po jät­tää välistä.

    “kort­ti julk­isi­in kulkuvälineisiin.”

    Mihin ihmeeseen kk-kort­tia tarvit­see, jos ei käy töissä?

    “Oletko kokeil­lut?”

    Juu, opiske­li­jana jäi parhaim­mil­laan opin­tora­has­takin jotain säästöön.

    (van­hem­mat asui­v­at 700km päässä, joten ruoka­p­a­to­jen ääreen ei pahem­min päässyt)

    Tot­ta, se vaatii vähän laskemista. Var­maan pitää välil­lä alen­tua ihan kirp­puto­rillekin. Mut­ta nälkää ei tarvitse nähdä.

  166. Eli­na:
    “Ymmärtääkö Kehveli nyt lukui­sis­ten seli­tys­ten poh­jal­ta, että asum­is­tu­ki on tulon­si­ir­to sijoi­tusasun­to­jen omis­ta­jille eli varakkaille ihmisille. ”

    Ei Kehveli ei ymmär­rä, kos­ka asum­istuen tarkoi­tus on mah­dol­lis­taa ihmis­ten asum­i­nen omis­sa kodeissaan.

    Vielä ker­ran, kvt-asun­nos­sa asu­va min­imieläk­keel­lä tai työ­markki­nat­uel­la elelevä ihmi­nen ei siir­rä mitään varo­ja varakkaille ihmisilole.

    “Asum­is­tu­ki ei ole tulon­si­ir­to näille sinän­sä liikut­taville mum­moille, jot­ka kitu­ut­ta­vat kansaneläk­keel­lä. Asum­is­tu­ki on asun­tomarkki­noi­ta vääristävä tuki pääo­man halti­joiden taskuun.”

    Väärin, näi­den mum­mo­jen ja syr­jäy­tynei­den tapauk­ses­sa. Mikä tässä on nyt niin vaikea käsittää?

    “Ehei. Nyt lähdet ole­tuk­ses­ta, että kaik­ki köy­htyneet ihmiset halu­a­vat asua samal­la paikalla kuin ennekin.”

    En. Mis­sä olen käyt­tänyt märitet­tä kaik­ki? En viit­sis janka­ta samaa asi­aa, joten jos sin­ulle jokin asia on vielä epä­selvä kysy ihmeessä.

    “Osa toki halu­aa – mut­ta osa taas halu­aisi muut­taa halvem­malle alueelle. Ja juuri jälkim­mäisiä asum­is­tu­ki sor­sii, kos­ka he eivät käytän­nössä voi muut­taa halvem­malle alueelle ilman selkeitä tulomenetyksiä.”

    Tämä on edelleen aika omi­tu­ista logiikkaa.

    Mitä ihmeen tulon­mene­tyk­siä? Asum­is­tu­ki menee vyuokraan eikä ole käteen jäävä tulo eikä ansio. Toimeen­tu­lo­tu­ki onkin sit­ten eri asia.

    Eli­na:
    “Mie­lenki­in­toinen aja­tus kyl­lä tämä Kehvelin aloite sub­jek­ti­ivis­es­ta asum­isoikeud­es­ta halu­a­mal­laan paikalla.”

    Taas olk­iukot palavat. Minä en ole kir­joit­tanut mis­tään sub­jek­ti­ivis­es­ta asum­isoikeud­es­ta, se on oma väännelmäsi.

    Oletko sitä mieltä, että syr­jäy­tyneet ja köy­hät pitää pakkosi­irtää pois kodeis­taan ja kotiseuduiltaan?

    Kysyn neljän­nen ker­ran, kuin­ka kauas ja mihin ihmeen asuntoihin?

    “Ok, nyt Kehveli sanoo var­masti, että asum­i­nen on jonkin­lainen perusoikeus.”

    Kyl­lä min­un mielestäni. Omaa tyyliäsi lainaten,eikö sinus­ta se sit­ten ole?

    “ei asum­i­nen maan kalleim­mil­la paikoilla.”

    Ei siitä ollutkaan kyse. Kyse oli siitä, että Helsingis­sä vähä­tu­loisen on vaikea asua ilman asum­is­tukea. Pois­ta­mal­la asum­istuen, heität nämä ihmiset kaduille.

    Eli­na, reiluk­er­hos­ta, päivää?

    tcrown:

    “Ja noista koke­muk­sista huoli­mat­ta kan­natat tarve­hark­in­taa, joka efek­ti­ivis­es­ti tuhoaa monien mah­dol­lisu­u­den elin­ta­son­sa nos­tamiseen? Erikoista.”

    Tuli joskus lainat­tua yhtiö­vastikara­hoista vält­tämät­tömään, kuten ruokaan. Kyl­lä, kan­natan tukien ohjaamista oikeille momenteik­lle ja oikeille tileille.

    Kiusaus (nälkä tai viinan­hi­mo) tekee varkaan.

    “Minä näk­isin perus­tu­lon tason sel­l­aise­na, että rautaisel­la elämän­hallinnal­la ter­ve ihmi­nen (ter­vey­den­hoito on eri keskustelu) sil­lä elelee jotenkuten. 6–700 euroa kuus­sa riit­tänee tähän.”

    Tuli­han se sieltä. Kaikil­la ihmisil­lä ei ole rautaista elämän­hallintaa ja az vas­tasi jo kuin­ka real­isti­nen käsi­tyk­sesi tuon rahan riit­tämis­es­tä elämiseen todel­lisu­udessa on.

    Tuol­lainen edus­ta­masi ajat­telu syn­nyt­tää vakavaa yhteiskun­nal­lista eriarvoisuutta. 

    “Tämän päälle sit­ten on se tarve­hark­in­tainen osuus,”

    Ei ole, jos siir­ry­tään ns.kansalaispalkkaan.

    “ja uff:in lah­jako­rt­ti vaat­tei­ta varten. ”

    Köy­hät kyykkyyn?

    “Min­un mielestäni on vas­tu­u­ton­ta, että yhteiskun­ta sanoo, että voit muut­taa maan kalleim­paan kaupunki­in, ja jos tulee ongelmia, ei hätää, voit jatkaa asum­ista, me maksamme.”

    Minus­ta on moraali­ton­ta pakkosi­irtää maan suurim­paan kaupunki­in syn­tynyt ja kas­vanut ihmi­nen jon­nekin aivan toiselle puolelle maa­ta vain sen vuok­si, että hän on köyhä.

    Eikö sin­ua muuten edes hävetä esit­tää sellaista?

    “Jos joku val­it­see asum­i­s­paikak­seen maan kalleim­man kaupun­gin, olisi vähin­tään kohtu­ullista, että tämä joko varau­tu­isi ongelmien tul­lessa muut­ta­maan halvem­paan paikkaan”

    Kuten olen mon­een ker­taan kir­joit­tanut, vähä­varainen tarvit­see Helsingis­sä asumiseen tukea ja täältä ei todel­lakaan löy­dä (edes kvt-rin­ta­mal­ta) sitä kuluis­sa halvem­paa paikkaa.

    Oma ratkaisuni on edelleen tulovero­tuk­sen pois­t­a­mi­nen alle 1000 euron tuloista ja eläke­jär­jestelmän min­imieläkkei­den (sekä työ­markki­nat­uen) tark­ist­a­mi­nen tähän päivään. Sen jäl­keen voitaisi­in var­maa luop­ua koko nykyis­es­tä asum­istues­ta. Se, että asum­is- ja ter­vey­den­hoitoku­lut olisi syytä edelleen eriyt­tää muista tuista syr­jäy­tynei­den kohdal­la lie­nee itsestäänselvyys. 

    “Mon­et tekevät työ­matkaa huo­mat­tavasti halvem­mista ympäristökun­nista (joiden haukkimi­nen per­ife­ri­ak­si on kyl­lä myös vähän erikoista).”

    Kun siir­rät sinne toimeen­tu­lo­ra­jal­la elävän stadi­laisen ihmisen väk­isin, ain­oa mat­ka mitä hän enää tekee on Mono­sen kyyti.

    Onhan sekin tietysti eräs ratkaisu köy­hyy­teen ja syrjäytymiseen.

    Liian van­ha:

    “Sos­su ei anna rahaa alko­hol­si­t­ille vaan mak­saa laskut esim asun­non vuokranan­ta­jalle, lääk­keet apteekki­in , ruuan kauppaan.
    Käyt­tra­haa hie­man kouraan.”

    Tässä näkyy syy siihen, mik­si tuet jyvitetään ja ohjataan oikeisi­in osoitteisiin.

    “Todel­la pahat juop­pota­puk­set asu­vat sil­to­jen alla ja roskik­sis­sa eivätkä ole edes sos­sun asiakkaina”

    Tot­ta. Minä en ainakaan kaipaa yhtään ihmistä lisää tuo­hon remmiin.

  167. “Mie­lenki­in­toinen käsitys.”

    Pide­tään siitä tun­nin rajas­ta Helsin­gin keskus­tas­ta kiinni.

    http://www.vuokraovi.com/vuokraovi/main/showrental.action?id=140480

    280 euroa kuus­sa. 650 eurosta jäl­jelle jää 370 euroa. Täyspäi­nen, ter­ve, rautaisen elämän­hallinnan omaa­va, jol­la on päivät pitkät aikaa suun­nitel­la elämään­sä, pär­jää aivan main­iosti ilman tele­vi­sio­ta, sanomale­htiä, inter­net­tiä, puhe­lin­ta, mikroaal­tou­u­nia, pesukonet­ta ja joukkoliikennokorttia(jos ei ole päivit­täistä työ­matkaa, niin mihin ihmeeseen tarvit­see joukkoli­iken­neko­rtin? Jääkaapin ja lieden toimivu­ud­es­ta vas­taa vuokraisän­tä) Vaat­teet eivät sieltä uffil­ta mak­sa mon­taa euroa kuukaudessa, laite­taan nyt silti vaik­ka 30 euroa joka iki­nen kuukausi. Kun ruo­ka on aikaa tehdä jalosta­mat­tomista tarvikkeista (Leivät jauhoista jne.) niin uskoisin, että viidel­lä eurol­la pitäisi pär­jätä, mut­ta laite­taan var­muu­den vuok­si 7 euroa päivässä. Tässä vai­heessa vielä on siis 130 euroa kuukaudessa saip­puaan ja muuhun hygien­i­aan. Ehkä sil­lä 130 eurol­la joku voi saip­puan lisäk­si saa­da tele­vi­sioi­ta, inter­net­te­jä, joukkoli­iken­teitä ja matka­puhe­lim­ia oman hark­in­tansa mukaan. Ja tämä olet­taa että tämä ter­ve ihmi­nen ei koskaan halua tehdä het­keäkään mitään työtä. 

    Enkä siis ole pois­ta­mas­sa esimerkik­si ansiosi­don­naisia työt­tömyys­vaku­u­tuk­sia (tosin ne kyl­lä pitäisi saa­da vaku­u­tuk­senot­ta­jien maksettavaksi)

    “Oletko kokeil­lut?”

    Jos olisin opiskelu­aikana käyt­tänyt jokapäiväiseen elämään asumisen ja opin­tomeno­jen jäl­keen inflaa­tioko­r­ja­tusti 350 euroa kuus­sa (van­hem­mille opin­toaiko­jaan muis­televille ihmisille 2100 markkaa), olen var­ma, että elin­ta­soni olisi ollut korkempi.

    “roskavä­ki seg­re­goidaan pois rikkaam… parem­pi­en ihmis­ten seasta.”

    Min­un mielestäni näil­läkin pitää olla oikeus vaikut­taa omaan elin­ta­soon­sa omien val­in­to­jen­sa kautta.

  168. “Eli jotenkin näin, Penal­la ei ole töitä, asun­toa, tms. mut­ta Pena ei nyt kuitenkaan ole täysalko­holisoitunut tai muuten täysin työkyvytön.”

    Toiv­ot­tavasti en nyt aliarvioi ammat­tikun­taa, mut­ta käsit­tääk­seni Peno­ja oli aikoinaan paljon talkkareina, ja jär­jeste­ly toi­mi hyvin. Paikat pysyivät kohtu­ullises­sa kun­nos­sa ja sosi­aa­li­nen paine piti Peno­jen arjen hallinnassa.

  169. Ei köy­hiä tai työt­tömiä tun­nin säteelle Helsingistä. OK, en jak­sa enää jatkaa keskustelua. Tulisi vain lauot­tua asiattomuuksia.

  170. Mut­ta tcrown, perus­tu­loa tuskin on ehdotet­tu “rautaisen elämän­hallinnan” omaa­van kaverin rahoituk­sek­si. Tämä ei ole kil­pailu, jos­sa vähiten tuh­laa­va men­estyy. Tarkoi­tus olisi, että ihmi­nen osal­lis­tuu taval­la tai toisel­la yhteisen hyvän kas­vat­tamiseen. Ja tämä tarkoit­taa, että on “työ­markki­noiden käytettävissä”.

  171. az:“Mielenkiintoinen käsi­tys. 650 euroa. 350 euron vuokrankin jäl­keen jää käteen 300 euroa. 10 euroa päivä. Ruo­ka, vaat­teet, pesuaineet, hygien­ia, kodinkoneet (uudet rik­ki menevien tilalle), kän­nykkälasku (yhtey­den­pito kaverei­hin ym.), inter­net-yhteys (nykyaikana), tv-lupa, kort­ti julk­isi­in kulku­vä­lineisi­in. Oletko kokeillut?”

    Inflaa­tioko­r­jat­tuna pääsin opiske­li­jana jatku­vasti allen tuon. Pidin kir­jaa menois­tani, joten kyse ei ole pelkästä mutusta. 

    Sen jäl­keen on liityt­ty EU:hun, mikä alen­si ruuan hin­taa ja vaat­teet (etenkin hal­vat) tuote­taan nyt vinkuin­ti­as­sa ja niiden hin­nat ovat laske­neet. Inflaa­tio on siis koskenut ennen kaikkea mui­ta kuin köy­hien tarvit­semia asioita.

    Ja kyl­lä kulu­tuk­sen vetämi­nen tuolle tasolle vaatii todel­lakin sitä, että joka eurosta pide­tään huol­ta. Mut­ta en mielestäni kärsinyt nälästä enkä oikeas­t­aan tun­tenut itseäni eri­tyisen köy­häk­si. Ja oleel­lista oli tietenkin myös se, että joka kuu pyr­ki saa­maan pienen yli­jäämän, jot­ka ajan myötä kasvoivat sit­ten bufferik­si, joka suo­jasi sit­ten siltä, jos piti yhtäkkiä hannkia jotain. Juuri se tieto, että pankki­tilil­lä oli aina rahaa poisti sub­jek­ti­ivisen köy­hyy­den tun­non, vaik­ka tulot ja menot pieniä olivatkin. 

    Noista mainit­semis­tasi on help­po tin­kiä esim. kuukausiko­rtista, jos puhutaan jostain työt­tömistä, joiden ei joka päivä tarvitse jon­nekin lähikaup­paa kauem­mas men­nä. 9 kk vuodes­ta on mah­dol­lista hoitaa liikku­mi­nen polkupyöräl­lä. Itse pyöräilin opiske­li­jana läpi tal­venkin, mut­ta se ei ehkä toi­mi, jos ei ole fyy­sis­es­ti hyvässä kun­nos­sa. Inter­netiä saa ilmaisek­si käyt­tää kir­jas­tois­sa. Ainakin itse tin­kisin siis siitä, jos näyt­täisi siltä, etteivät rahat riitä ruokaan. 

    Jos nyt joku väit­tää, ettei tuo raha riitä, niin suosit­telisin hei­dän ryhtymään pitämään kir­jaa jokaises­ta pien­estäkin menos­ta. Jos puolen vuo­den jäl­keenkään ei näytä rahat riit­tävän, niin sit­ten kävisin mielel­läni sen kir­jan­pidon läpi. 

    Jostain syys­tä kukaan toimit­ta­ja ei ole täl­laiseen ryhtynyt. Ei tarvit­taisi siis kenenkään köy­hän oikei­ta nim­iä julk­isu­u­teen, vaan ain­oas­taan se, mihin hei­dän rahansa ovat men­neet ja mik­si ne eivät tun­nu riit­tävän. Jos sieltä listal­ta ei löy­dy tupakkaa ja viinaa, ei ole uhkapelail­tu ja ruu­at on valit­tu sieltä halvim­mas­ta päästä, niin myön­nän ole­vani väärässä ja se oma opiske­li­jaelämäni oli vain harhaa eikä vas­taavaan enää 2009 ole mah­dol­lisu­ut­ta. Jos taas ne raho­jen riit­tämät­tömyy­den ongel­mat löy­tyvät tuol­ta kulu­tus­puolelta, niin sil­loin ne eivät pois­tu yhtään mihinkään korkeam­mal­la tukitasolla. 

    Ja lop­pu­un sanois­in vielä, että oma koke­muk­seni oli siis opiskelu­a­jal­ta, jol­loin siis päivät menivät opiskellen. Jos olisi ollut päivät aikaa tehdä jotain pen­nin veny­tys­tä, niin toden­näköis­es­ti meno­ja olisi voin­ut vielä entis­es­tään laskea. Kalo­ja saa onki­mal­la (ei tarvi­ta edes kalas­tusko­rt­tia), vaat­tei­ta voi itse kor­ja­ta, jne.

  172. “Vihreät ovat asuinaluei­den sosi­aal­ista seg­re­gaa­tio­ta kiivaasti vas­tus­ta­neet maa­han­muu­ton kohdal­la, ja Osmokin kan­nat­tanut alueel­lista sekoit­tamista, mikä on mielestäni täysin oikein ja perustel­tua, niin olisi mie­lenki­in­toista lukea, miten tämä yhtälö ratkaistaan tyydyttävästi.”

    Vihreät aja­vat myös kiin­teistöveron koro­tus­ta. Se jakaa asuinalueet tulota­son mukaan tehokaam­min kuin mikään muu . USA:n veroista 4 5 kerätään kiin­te­sitöverona , Suomes­sa alle 1 % ja USA:ssa asum­i­nen on jakaan­tunut voim­makkasti juuri jorkean kiin­teistveron vuok­si. Samoin se on luonut trail­er­park­it, niistä ei mak­se­ta kiinteistöveroa

  173. Kehveli:“Ei Kehveli ei ymmär­rä, kos­ka asum­istuen tarkoi­tus on mah­dol­lis­taa ihmis­ten asum­i­nen omis­sa kodeissaan.”

    OK. Nyt tulee tajun­nan räjäyt­tävä tietoisku:

    Tarkoi­tus ei ole sama asia kuin seuraus.

    Poli­itikoil­la voi usein olla ihan hyvät mielessä, kun he säätävät lake­ja, jot­ka oikeasti hait­taa­vat kansalais­ten elämää. Tämä johtuu yleen­sä siitä, että poli­itikot eivät ymmär­rä sitä miten ihmiset reagoi­vat kan­nus­timi­in ja sitä miten kysyn­tä ja tar­jon­ta toimivat.

  174. “Kiin­teistövero ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia vaan alen­taa maan hintaa.”

    Maan ja ausnnon hin­ta on tunnekysymyskin,eivät ihmiset ole kovinkaan ratio­naal­isia käsitel­lesssän henkilko­htaisia asioi­ta vaan halu­a­vat osoit­taa varakkuuten­sa ja asua ns hyväl­lä alueella.
    Tämä johtaa siihen, että eivät varakkaat halua asua ns köy­hien alueel­la vaik­ka maan hin­ta olisikin alhainen vaan val­it­se­vat kallin alueen, kysyn­nän ja mak­sukyvyn kohdis­tu­mi­nen sup­pealle alueelle taas nos­taa sitä vieläkin kalliimmaksi.

    Verot­ta­ja­ki autaa asi­aa vedät­tämäl­lä vero­tusar­voa mak­sukyvyn mukaan, toinen vaikutt­va tek­i­jä on että vero­tusar­vot ovat alueel­lisia, joten varak­l­la alueel­la asu­va köy­hä joutuu muut­ta­maan pois, kos­ka vero nousee yli maksukyvyn

    Köy­hät taas eivät voi uut­taavarakkaiden alueelle, kos­ka heil­lä ei ole varaa mak­saa kallista kiin­teistöveroa ja lop­putule­ma on tulo­jen mukaan jakaan­tunut asuminen.

    Kun tähän liitetään kaavoit­ta­jan keinotekois­es­ti luo­ma pula raken­nus­maas­ta niin eipä tuol­la kiin­teistöveron hin­ta­teo­ri­al­la ole suur­ta merk­i­tys­tä kokonaisuudessa.

    Asioi­hin vaikut­taa yleen­sä mon­ta tek­i­jää ja pitää kyetä arvioimaan osatek­i­jöi­den vaikutus

  175. Osmo:
    “Kiin­teistövero ei nos­ta asumiskus­tan­nuk­sia vaan alen­taa maan hintaa.”

    Uud­is­tuotan­nos­sa siis ehkä myön­teisiäkin vaiku­tuk­sia. Ole­mas­sa ole­vien asun­to­jen asumiskus­tan­nuk­sis­sa se näky­isi hyvin epä­var­man ja vaiku­tuk­sen tehoa hukkaa­van mekanis­min kaut­ta. Suomes­sa kun ollaan:/ 

    Korotet­tu kiin­teistövero sen sijaan olisi asukkaiden mak­set­ta­va tässä ja nyt.

    Ote­taan vaik­ka 50-luvun ker­rosta­lo Her­man­nis­sa tai Tam­pereen Kalevas­sa tms.
    Parikym­men­tä kämp­pää, remont­ti­tarpei­ta, iäkkäitä asukkai­ta. Ei liikekiinteistöjä.

    Ei sil­lä taloy­htiöl­lä ole mitään omaa veron­mak­sukykyä ohi osakkaiden­sa. Vaik­ka se “As Oy” onkin. 

    Verot ja verolu­on­toiset vuosi­mak­sut, jotka
    joko ovat samo­ja kaikille tai
    joiden yhteys veron­mak­sukykyyn on löy­hä kuten kiinteistöverossa,
    vaikut­ta­vat eri tavoin eri tulolu­okkien todel­liseen veroasteeseen.

    En sano etteikö esimerkik­si auton vuosit­taista veroa, omaa sukua käyt­tö­mak­su, voisi ruu­vatakin ylöspäin esimerkik­si ympäristösyistä. 

    Mut­ta jos tuon tyyp­pisiä vero­ja ja mak­su­ja korote­taan, niin ollaan rehellisiä:
    ne nos­ta­vat kes­ki- ja keskip­i­en­i­t­u­lois­t­en veror­a­situs­ta suh­teessa köy­hi­in ja varakkaisiin.
    Peruste­len väit­teen jos näin val­is­tuneelle porukalle oikeasti täytyy. 

    Vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­tyessä sinne on about 2000–3500 egeä/kk porukalle sit­ten san­ot­ta­va että sorry.
    Ellei veroast­eikko­ja samal­la muuteta.

    Kiin­teistöveros­ta tulisi siis koti­talouk­si­in kohdis­tu­va var­al­lisu­usvero, mut­ta myös sel­l­ai­sis­sa tulo- ja var­al­lisu­us­lu­okiss­sa että sitä voisi kut­sua melkein­pä epäsosiaaliseksi.

    Anglosak­si­maid­en hal­li­tuk­set ovat per­in­teis­es­ti tykän­neet kiin­teistöveros­ta. Muuten talous­lib­er­aal­itkin sellaiset.
    Siihen on kuitenkin syynä muun muas­sa surkea henkikir­joi­tusjär­jestelmä. Kiin­teistöstä kun tietää mis­sä se sijaitsee.

  176. Ruot­si kokeili korkeaa kiin­teistöveroa. Jut­telin ruot­salais­ten kol­le­goiden kanssa kiin­teistöveron vaiku­tuk­sista asun­to­jen tai maan hintaan.
    Kun vero nousi niin maan ja asun­to­jen hin­nat nousi­vat kuten ennnekin.
    Ja kun kiin­teistöveroa las­ket­ti­in niin sekään ei muut­tanut hin­to­jen suuntaa.

    Ja vuokra-asu­jan kannal­ta on sama mak­saako korkeaa vuokraa, jos­sa on korkea kiin­teistövero tai korkeaa vuokraa jos­sa maan hin­ta on vaikuttavin.

    Eli vähä­tu­loisim­mat, jot­ka asu­vat pääasi­as­sa vuokral­la, ovat mak­sum­iehiä kaikissa tapauksissa

  177. “Ei köy­hiä tai työt­tömiä tun­nin säteelle Helsingistä. OK, en jak­sa enää jatkaa keskustelua. Tulisi vain lauot­tua asiattomuuksia.”

    No, jos tun­ti on kohtu­u­ton­ta, niin olisin kyl­lä mielel­läni kuul­lut, mikä sin­un mielestäsi olisi kohtuullista. 

    Malliemme ero on siinä, että min­un mallis­sani helsingis­sä asu­valle köy­hälle annetaan 650 euroa kuus­sa ja vai­h­toe­hdot joko tehdä töitä sen ver­ran että pystyy maks­maan vuokransa ja elämään helsingis­sä (siihen tuskin main­os­ten jakamista kum­moi­sem­paa työtä tarvit­see tehdä), tai muut­taa jon­nekin mis­sä pär­jää sil­lä 650 eurol­la. Tei­dän mallis­sanne köy­hä saa tehdä halutes­saan töitä tai muut­taa muualle, mut­ta pen­niäkään enem­pää elämiseen on turha odot­taa. Kumpi noista nyt sit­ten kyykyt­tää sitä köy­hää? Jos elämän­hallinnas­sa on ongelmia, min­un mallis­sani niistä ongelmista saadaan kiin­ni ensim­mäisenä kukaut­e­na kun rahat lop­pu­vat, tei­dän mallis­sanne tapute­taan isäl­lis­es­ti päälaelle, ja tode­taan että noh, tässä on vähän lisää tarve­harkit­tua rahaa, menepä osta­maan kioskil­ta karkkia (tai kallista asumista)

    “Ei ole, jos siir­ry­tään ns.kansalaispalkkaan.”

    En usko että kovin moni on vakavis­saan esit­tänyt perus­tu­lo­ma­llia mis­sä ei ole minkään­laista taka­port­tia ongelmien ilmaantuessa.

    “perus­tu­loa tuskin on ehdotet­tu “rautaisen elämän­hallinnan” omaa­van kaverin rahoitukseksi. ”

    No, suurin osa rautaisen elämän­hallinnan omaav­ista on töis­sä, joten ei. Mut­ta silti perus­tu­lon pitää olla sen ver­ran suuri, että sil­lä voi pär­jätä. Fyy­sisen toimeen­tu­lon lisäk­si on asioi­ta, joi­hin pitää olla varaa, jot­ta voi kokea kuu­lu­vansa yhteiskun­taan. tämän vuok­si perus­tu­lon pitää olla jonkun satasen enem­män kuin mitä ihan pelkkään fyy­siseen selviämiseen kuluu (suomes­sa ter­ve ihmi­nen pysynee hengis­sä 3–400 eurol­la kuukaudessa, mut­ta sil­loin pitää jo muut­taa hiukan kauem­mak­si ja/tai asua kesät teltas­sa). Mut­ta tuon löysän käyt­tämi­nen vähän ruosteisem­paan elämän­hallintaan tai näi­hin mui­hin asioi­hin pitää jäädä yksilön harteille.

Vastaa käyttäjälle Kehveli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.