Matalapalkkatyö, Talouspolitiikka, _

Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?

Minua sävähdytti joskus parikymmentä vuotta sitten nuoren naisen valitus siitä, että työvoimatoimisto oli jossain Keski-Uudellamaalla pakottanut hänet karenssin uhalla tarjoilijaksi topless-baariin. Tuo kirjoitus herätti sen verran huomiota, että tästä käytännöstä luovuttiin.

Vaikka topless-baariin ei enää pakoteta karenssin uhalla, minua ihmetyttää, että ay-liike vaatii voimakkain äänenpainoin työttömyysturvaan vastikkeellisuutta eli suomeksi sitä, että työttömän on aina otettava tarjottu työpaikka vastaan, oli työpaikka millainen hyvänsä. Eikö ymmärretä, että työmarkkinat ovat kehittymässä yhä eriarvoisempaan suuntaan niin, että monelle työttömälle on tarjolla vain hyvin ikäviä, vaarallisia ja huonosti palkattuja töitä. Velvollisuus ottaa huono työpaikka vastaan heikentää ennestään niiden asemaa työmarkkinoilla, joiden asema on jo entisestään heikko. Se on eriarvoisuutta aiheuttava ehto.

Kaikki työ ei ole kannattavaa. Tarkoitan tällä sitä, ettei työn tuotto aina riitä korvaamaan sen tekemiseksi menetettyä vapaa-aikaa. Hyvässä yhteiskunnassa sellainen työ jätetään tekemättä.

Minimipalkalla voidaan tietysti suojautua siltä, että tulee pakotetuksi todella huonopalkkaiseen työhön, mutta ei siltä, että tulee pakotetuksi osa-aikaiseen työhön, josta ei työmatkakulujen jälkeen jää käteen juuri mitään eikä siltä, että työ on epämiellyttävää tai ihmisarvoa loukkaavaa, ettei palkka riitä hyvitykseksi.

Toisaalta minimipalkka voi estää ihmistä pääsemästä töihin sellaiseen elämänmuotoammattiin, jota hän tekisi vaikka ilmaiseksi. (Tosin ilmaiseksi saa kai tehdä, mutta ei saa tehdä alipalkattua työtä.) Elämänmuotoammattia haluavan on ryhdyttävä yrittäjäksi, mikä taas rajaa ulkopuolelle monia, joilla ei ole pääomia yrityksen perustamiseen, vaikka olisi halua tämän kaltaiseen työhön.

Karenssin pakottamana kukaan ei nimittäin joudu hyvään työpaikkaan vaan huonoon. Hyvään työpaikkaan ei ketään oteta vastentahtoisesti, koska vastentahtoista ei kannata palkata. Vastentahtoisia kannattaa ottaa vain niin huonoihin työpakkoihin, ettei kukaan tule niihin vapaaehtoisesti. Moni alipalkattu työ pysyy alipalkattuna vain, koska ay-liike vaatii muiden mukana, että siihenkin työhön on pakko mennä. On karenssin uhka.

Luulisi, että ay-liike pyrkisi parantamaan työntekijöiden neuvotteluasemaa työmarkkinoilla. Voiko huonompaa neuvotteluasemaa olla kuin se, että työn vastaanottaminen on pakollista? Perustuloon liittyvä vastikkeettomuus parantaa huono-osaisten neuvotteluasemaa työmarkkinoilla.

Toisaalta, jos työn vastaanottaminen ei ole pakollista, ketään ei tarvitse suojata alipalkatulta työltä. Sitä tekee, jos haluaa sitä tehdä ja ei tee, jos ei halua. Jos meillä olisi perustulo, voitaisiin minimipalkkasäännöt poistaa. Elämänmuotoammattiin saisi hakeutua jos haluaa, mutta ei olisi pakko.

Olen kuitenkin muuttanut yhdessä asiassa kantaani perustulon vastikkeellisuuteen. Koulutuksen ja ammatillisten kurssien on syytä olla pakollisia, koska perustulon ei ole tarkoitus edistää nuorten syrjäytymistä.

Edes vihreiden perustulomalli ei ole täysin vastikkeeton: maahanmuuttajilta edellytetään kotoutusohjelmiin osallistumista.

 

Tagged ,

30 thoughts on “Miten ay-liike voi kannattaa pakkoa ottaa vastaan huono työpaikka?

  1. “Koulutuksen ja ammatillisten kurssien on syytä olla pakollisia, koska perustulon ei ole tarkoitus edistää nuorten syrjäytymistä.”
    Onko oppivelvollisuus sitten pakollin eläkeikään asti?
    Jos kurssin käytyä alkaa vastiikkeetonta perustuloa tulla nuorelle, niin syrjäytymisen riski kasvaa. Rahat tulevat tilille, kukaan ei ole kiinnostunut mitä teet tai olet tekemättä.
    Kreikassa lakkoiltiin minimipalkan nostamisesta 751€, jos Suomessa perustulo on lähes samaa kokoluokkaa ja EU:n kansalaisilla vapaa liikkuvuus, niin mikä estää Kreikkalaisia tulemasta kirjoille Suomeen.
    Joku ostaa kiinteistön Suomesta ja 1000 muuta muuttaa osoitteen sinne.
    Viettävät 11kk lomalla Kreikassa ja nostavat Suomesta perustuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Ei mikään, mutta ennen kuin on ollut Suomessa töissä, saa sosiaaliturvan kKreikasta. Suomalainen marraskuu yhdistettynä Kreikan sosiaaliturvaan ei ole kovin houkutteleva yhtälö.

        Yhdistettynä työvoiman tarveharkinnasta luopumiseen, olisiko seuraavanlainen kuvio siis mahdollinen?

        Firma A: bisnes on ottaa Kreikasta sitä köyhintä väkeä niin paljon vastaan kun suinkin vaan haluaa tulla ja myydä heille palveluna työpaikka Suomesta. Tekijät ohjataan asiakasfirmalle.

        Firma B: työllistää nämä ihmiset kaivamaan ojaa tai jos mitään duunia ei ole, kaivamaan nenää. Töitä on tarjolla just tasan sen verran, että sosiaaliturvan minimiehto täyttyy. Duunista maksetaan palkka jne. kulut asianmukaisesti.

        Kupletin juoni on se, että Firma A velottaa työntekijöiltä enemmän kuin Firma B maksaa palkkana ja muina kuluina ulos. Tarvittaessa annetaan hyvät maksuehdot, velan voi maksaa sitten perustulosta saatavilla rahoilla.

        Nimittäin jos tämä on mahdollista, näin tullaan myös tekemään. Tai siis tehdään jo mutta toiminta on laitonta. Muutokset yhteensä mahdollistaisivat toiminnan laillistamisen ja nenänkaivamisen subventoinnin verovaroin loputtomasti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Työpaikkojen myymistä esiintyy jonkin verran, mutta Suomen sosiaaliturvajärjestelmään pääsemiseksi ei ihan pieni aika riitä ja sinä aikana tuosta lumapalkasta menee verot.Käytnössä ilmiötä ei esiinny. Perustulo ei toisi tähän mitään uutta, koska se ei takaa tulottomalle parempaa elint6asoa kuin nykyjärjestelmnä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Eli kreikkalaiset tulevat vasta ensi heinäkuussa?
        Ehkä marjanpoimijoita ei tarvii tuoda enää Rhaikuista asti?
        Marjanpoimintaa taidetaan harjoittaa suunnilleen ton yhen kk:n vuodessa?

        Oliko Vihreiden ehdotuksessa jotenkin käsitelty tätä EU-aspektia?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Sen kreikkalaisen tilanne ei muutu perustulon myötä mitenkään.Jos hänet hyväksytään suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, se tapahtuu molemmissa malleissa samalla tavalla. Nytkin hän olisi siinä tapauksessa oikeutettu perusturvaan, joka on yhtä suuri kuin perustulo. Ero on siinä, että nyt hänen ei kannata tehdä mitään, perustulomallissa hänen kannattaisi tehdä mitä tahansa työtä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Sen kreikkalaisen tilanne ei muutu perustulon myötä mitenkään.Jos hänet hyväksytään suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, se tapahtuu molemmissa malleissa samalla tavalla. Nytkin hän olisi siinä tapauksessa oikeutettu perusturvaan, joka on yhtä suuri kuin perustulo. Ero on siinä, että nyt hänen ei kannata tehdä mitään, perustulomallissa hänen kannattaisi tehdä mitä tahansa työtä.

        Eli parempi kysymys onkin: montako tuntia pitää tehdä töitä, että pääsee sen sosiaaliturvan piiriin?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        En tiedä tuota tarkkaan, mutta useita kuukausia, ellei vuosia.

        Yritin erilaisilta viranomaissivuilta tulkita ja paras vastaus minkä sain oli, että EU-kansalaisen tapauksessa hän siirtyy sosiaaliturvan piiriin, kun hänen läsnäolonsa Suomessa tulkitaan vakinaiseksi. Mitään selkeitä sääntöjä siitä, että missä vaiheessa tämä läsnäolo siirtyy väliaikaisesta vakinaiseksi en löytänyt, mutta maininta löytyi siitä, että “Jo 1 vuoden jo toteutunut oleskelu Suomessa voi myöhemmin olla osoitus Suomessa asumisen vakinaisuudesta.” Perustulon tullessa voimaan Suomessa tätä on ehdottomasti täsmennettävä, koska sanan levitessä meillä on jo EU:ninkin alueella huomattava määrä kiinnostuneita ihmisiä. Lisäksi jonkinlaisia sääntöjä olisi mietittävä, ettei esimerkiksi Romaniassa siirrytä Greyhound-malliin epätoivottujen kansalaisten kanssa.

        (Greyhound-malli on joissain Amerikan eteläisissä osavaltioissa käytetty tapa hoitaa psykiatrisia potilaita, jossa heille ostetaan lippu San Fransiscoon tai Los Angelesiin Greyhound-bussifirman bussilla. En voi välttyä kyynisenä ihmisenä epäilemästä, että EU:n alueella on valtioita, joilla olisi kiusaus laittaa epätoivotut kansalaiset ensimmäiseen Suomen koneeseen, kun perustulo tulisi voimaan)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Perustulo ei tuo tähän mitään uutta. Romanian ja Bulgarian romanit eivät ole päässeet Suomen sosiaaliturvan piiriin, vaikka ovat olleet täällä pitkään.

        Näin olin ymmärtänytkin, mutta hyvä saada sinulta vielä kuittaus. Kannattaisin kuitenkin tämän prosessin täsmentämistä vähän pidemmälle kuin mitä ainakin julkisista lähteistä on saatavilla, jos ei muuta niin ihan hallinnollisen läpinäkyvyyden nimissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kuhnuri:
      “Koulutuksen ja ammatillisten kurssien on syytä olla pakollisia, koska perustulon ei ole tarkoitus edistää nuorten syrjäytymistä.”
      Onko oppivelvollisuus sitten pakollin eläkeikään asti?
      Jos kurssin käytyä alkaa vastiikkeetonta perustuloa tulla nuorelle, niin syrjäytymisen riski kasvaa. Rahat tulevat tilille, kukaan ei ole kiinnostunut mitä teet tai olet tekemättä.
      Kreikassa lakkoiltiin minimipalkan nostamisesta 751€, jos Suomessa perustulo on lähes samaa kokoluokkaa ja EU:n kansalaisilla vapaa liikkuvuus, niin mikä estää Kreikkalaisia tulemasta kirjoille Suomeen.
      Joku ostaa kiinteistön Suomesta ja 1000 muuta muuttaa osoitteen sinne.
      Viettävät 11kk lomalla Kreikassa ja nostavat Suomesta perustuloa.

      Tällaiset henkilöt voidaan karkottaa maasta. Oikeus liikkua vapaasti koskee vain työntekijöitä ja niitä, joilla on muu elatus, esim. eläke. Henkilöt, jotka ovat maan sosiaalihuollolle rasite, on lupa karkottaa. Vasta sellaisella EU-kansalaisella, joka on ollut merkittävän pitkän aikaa töissä, on rajaton oikeus oleskelumaansa sosiaaliturvaan.

      Tämä ei ole vain teoriaa. Tapauksessa KHO:2016:75 Suomi karkotti maasta nelihenkisen saksalaisperheen, joka ei ollut maahantulonsa jälkeen tehnyt mitään tuottavaa työtä.

      Eli kyllä yhteiskunnalla on konstit, jos niitä vain halutaan käyttää. Aivan samalla tapaa myös Balkanilta tuleviin kerjäläisiin voitaisiin puuttua, jos halua olisi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. En kyllä ole koskaan aiemmin törmännyt termiin elämänmuotoammatti. Mitä se pitää sisällään?

    Onko elämänmuotoammatti eufenismi työlle, josta kukaan ei halua maksaa sellaista palkkaa, että sitä työtä kannattaisi tehdä – ja perustulo ratkaisu eli subventio näille töille?

    Onko tässä mielessä perustulon fundamentaalinen pointti rikkoa tavanomaista markkinamekanismia ja jakaa kansalaiset niihin, jotka tekevät subventoitua elämänmuotoammattia, ja niihin, jotka kustantavat tämän?

    terv,
    jukka

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Elämänmuotoammattteja voivat olla kirjailijan työ (suurin osa tienaa todella vähän) lampaan kasvatus, taidegallerian pitäminen, näytteleminen pienessä teatteriryhmässä ja vaikka mitä. Koko maatalous kuuluu siihen, mutta se rahoitetaan muuta kautta.

        Mutta miksi näitä elämänmuotoammatteja pitää erityisesti subventoida? Onko tarkoituksenmukaista pyrkiä synnyttämään matalan tuottavuuden töitä, jotka eivät pärjää ilman julkista tukea?

        Käytännössä kaikkia luettelemiasi toimia subventoidaan jo nykyisellään sieltä sun täältä.

        terv,
        jukka

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Koulutusvastikkeellisuuden lisäksi on perustulossa on syytä rajata vain kansalaisille, koska perustuloa on turha maksaa paikalle saapuville turisteille sekä perustulossa on syytä olla maassaolovelvoite, koska muuten suomalaisten kannattaa muuttaa halpoihin ja ilmastoltaan mukaviin maihin lomailemaan perustulon turvin. Toki ulkomaanmatkat (työ tai muut) tulee edelleen sallia: ulkomailla vietyltä ajalta ei vain pidä maksaa perustuloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. AY-liike vastustaa perustulo, koska se parantaa työntekijöiden ja työttömien neuvotteluasemaa AY-liikkeestä riippumatta. Tämähän ei tietenkään AY-liikkeelle sovi. Sehän tarjottaisi, että enenevässä määrin ihmiset haluaisivat hoitaa asioitaan itse ja eivät näkisi AY-jäsenyyttä tarpeelliseksi. AY-järjestöjen paljon parjaamat riistotyönantajat taitavatkin olla AY-liikkeelle todellisuudessa kovasti mieleen. Ne takaavat riittävän jäsenmäärän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Opiskelijat ovat perustulomallissa tosiaan yksi ongelmaryhmä, koska nykyistä selvästi paremmat tuet eivät kannusta opiskelutehokkuuteen. Olisiko ratkaisu korkea-asteen maksullisuus? Se säädettäisiin sellaiselle tasolle, että opiskelijan taloudellinen asema ei nykytilanteeseen verrattuna huononisi. Tällöin olisi myös selkeä kannustin valmistua nopeammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Markku:
      Opiskelijat ovat perustulomallissa tosiaan yksi ongelmaryhmä, koska nykyistä selvästi paremmat tuet eivät kannusta opiskelutehokkuuteen. Olisiko ratkaisu korkea-asteen maksullisuus? Se säädettäisiin sellaiselle tasolle, että opiskelijan taloudellinen asema ei nykytilanteeseen verrattuna huononisi. Tällöin olisi myös selkeä kannustin valmistua nopeammin.

      Tässä samalla ehkä voisi pohtia onko opiskelijoiden nykytilanne oikea ja mitkä ovat opiskelijoiden kannustimet. Eiköhän opiskelijaa kannusta valmistumaan ennen kaikkea pääsy oman alan töihin ja siten tulojen kasvaminen moninkertaisiksi verrattuna nykyisiin tukiin tai mahdolliseen perustuloon. Useimmat varmasti myös kokevat opintojen pitkittymisen ennen kaikkea nöyryyttävänä ja turhauttavana, mikä on voimakas kannustin valmistua. Köyhyys myös vie tutkitusti ihmisen voimavaroja. Ehkä opiskelija valmistuisi aikaisemmin ja pärjäisi opinnoissaan paremmin, jos raha-asioista ei tarvitsisi murehtia jatkuvasti.

      Opiskelijoilla on suorien tukien lisäksi paljon epäsuoria hinta-tukia. Opiskelija-alennusta saa asumisesta, julkisesta liikenteestä, kuntoilusta, ravintolassa syömisestä jne. Miksi opiskelija saa lukuisia epäsuoria tukia? Esimerkiksi työtön tai matalapalkkainen saa niitä vain asumiseen ja loput annetaan suoraan rahana käteen.

      Itse pidän epäsuorista tuista silloin, kun ne kohdistuvat oikein ja tehokkaasti. Opiskelijana pidän siitä, että minua kannustetaan kuntoilemaan ja siihen, että en jumitu kalliin joukkoliikenteen takia kotiini komeroitumaan. Syön myös usein halvalla opiskelijaravintoloissa terveellisesti, kun ilman tukea söisin varmasti epäterveellisemmin. Se vain ihmetyttää miksi vain opiskelijoiden käyttäytymistä ohjataan tuolla tavalla eikä myös muita? Käytäntöjä tulisi yhtenäistää. Perustulo mahdollistaisi tämän.

      On myös hieman hullua, että opiskelijoita kannustetaan vähäisten tukien takia tekemään matala-palkkaista työtä opintojen ohella sen sijaan, että hän keskittyisi opintoihin tai hakisi oman alan harjoittelupaikkaa. Samalla opiskelija vie työpaikan matalasti koulutetulta työttömältä, joka kyllä pärjäisi kassana tai varastotyöntekijänä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Opiskelijan tuen nykyisen tason oikeellisuutta voi tietenkin pohtia, mutta se on oikeastaan toisen kysymyksen aihe. Perustulomallin vastustajat ottavat kuitenkin usein esille “ongelmaryhmiksi” opiskelijat ja esimerkiksi kotiäidit, joihin kohdistuvana tämä perustulo koetaan liian kalliiksi (ja toisaalta passivoivaksi valmistumiseen/töihin menemiseen). Esitin ratkaisun, jolla opiskelijoiden suhteen tämä malli voidaan saada kustannusneutraaliksi. Ratkaisu taitaa olla vain liian radikaali Suomessa, jossa koulutuksen maksuttomuutta pidetään itseisarvona.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Atte: Tässä samalla ehkä voisi pohtia onko opiskelijoiden nykytilanne oikea ja mitkä ovat opiskelijoiden kannustimet. Eiköhän opiskelijaa kannusta valmistumaan ennen kaikkea pääsy oman alan töihin ja siten tulojen kasvaminen moninkertaisiksi verrattuna nykyisiin tukiin tai mahdolliseen perustuloon. Useimmat varmasti myös kokevat opintojen pitkittymisen ennen kaikkea nöyryyttävänä ja turhauttavana, mikä on voimakas kannustin valmistua. Köyhyys myös vie tutkitusti ihmisen voimavaroja. Ehkä opiskelija valmistuisi aikaisemmin ja pärjäisi opinnoissaan paremmin, jos raha-asioista ei tarvitsisi murehtia jatkuvasti.

        Yksi tekijä opintojen nopeuttamisessa voisi olla se, että tätä aidosti arvostettaisiin. Nykyään näin ei todellisuudessa ole, vaan valmistuneelta myös odotetaan työkokemusta. Myös opiskelijayhteisö olettaa hyvin pitkälti, että kunnollinen, tasapainoinen opiskelija käyttää aikaansa myös muuhun kuin opintoihin.

        Sen voin kyllä omasta kokemuksesta sanoa, että nuorena valmistuminen on erittäin palkitsevaa, mutta tämän näkee vasta vanhempana. Itse valmistuin 23-vuotiaana diplomi-insinööriksi. Siihen loppui vallaton opiskelijaelämä ja nuoruus. Aluksi oli epäilyttävän nuori ja kokematon ollakseen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Asian ihanuuden näki vasta muutaman vuoden päästä, kun oli alle kolmikymmenvuotias kokenut ammatti-ihminen, jolle oli ehtinyt kertyä jo maallista mammonaakin. Pystyi myös menemään naimisiin ja perustamaan perheen melko nuorena. Eli nuoruuden sijasta saattoi nauttia aikuisuudesta.

        Tätä ihanuutta ei kuitenkaan näe opiskelijan elämänpiiristä käsin. Sieltä katsoen valmistuminen merkitsee alennusten menettämistä ja siirtymistä työelämään. Haaste on kova: jääkö työttömäksi, josta ei koskaan kehity oman alansa ammattilaista vai löytääkö paikkansa oman ammattikuntansa riveistä? Se pelottaa ihan aiheesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ei tuossa mitään ihmeellistä ole. AY ei ole työntekijän puolella, vaan jäsentensä puolella. Koska työtön tai pätkätyötä tekevä ei maksa järjestölle jäsenmaksuja, ei niistä niin väliä. Kun joku saadaan pakotettua mihin tahansa työhön, on tällä työehdot, joilla AY pystyy taas perustelemaan olemassa oloaan, ja jäsenmaksu-keräystään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mitkä nykyisillä Suomen työmarkkinoilla tarjolla olevista töistä ovat esimerkkejä “ihmisarvoa loukkaavista” töistä?

    Onko näyttöä siitä että “kotoutusohjelmiin” osallistuminen kotouttaisi paremmin kuin työmarkkinoille osallistuminen?

    Jotenkin tuntuis että erityisesti olosuhteissa joissa povataan massiivista maahanmuuton lisääntymistä voisi olla hyvä lähtökohta pitää ikään kuin itsestäänselvyytenä että jokainen kynnelle kykenevä kantaa kortensa kekoon ja elättää itsensä. Luulen että ihmisillä globaalisti on tällainen intuitio alunperin ja sitten tuo että uuteen maahan voikin tulla elämään kantamatta kortta kekoon täytyy opettaa tulijoille. Ihan vastaavasti jos itse olisi muuttamassa toiseen maanosaan niin oma fiilis olisi automaattisesti se että jotain pitää tehdä oman ja perheensä elatuksen eteen. Muu tuntuisi oudolta.

    Sitten jos tulijoita pyöritetään vuosia karensseissa ja kotoutusohjelmissa, voi työllistyminen tämän jälkeen olla hyvin haastavaa ja syntyy näitä toimettomia etnisiä alaluokkia joita Euroopassa nähdään. Kaupan päälle saadaan ongelmallisia vastareaktioita kantaväestön taholta.

    Perustulo on tai jonkinlainen negatiivisen tuloveron malli on sinänsä ookoo, mutta vaikea sillä on ratkaista sosiaaliturvaan liittyviä fundamentaalisia kannustinongelmia. Täysin vastikkeeton perustulo jonka lisäksi ei olisi olemassa asumistukia, vammaistukia tms parantaisi kannustimia mutta olisi varmaan poliittisesti mahdoton ja ehkä eettisestikin hankala. Lisäksi vastikkeeton perustulo sopii hyvin huonosti yhteen povatun massiivisen kehittyvistä maista tulevan maahanmuuton kanssa.

    Miten muuten tuo vihreiden perustulomallin 560 e/kk vapauttaisi pakolta ottaa työtä vastaan? Vai tulisiko mallissa tuohon päälle asumistuet yms, jolloin lähes kaikki nykysysteemin kannustinongelmat säilyisivät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. “Kaikki työ ei ole kannattavaa. Tarkoitan tällä sitä, ettei työn tuotto aina riitä korvaamaan sen tekemiseksi menetettyä vapaa-aikaa. Hyvässä yhteiskunnassa sellainen työ jätetään tekemättä.”

    Mitenkähän tuo mitataan? Melkein mikä tahansa korvaus riittää korvaamaan menetetyn vapaa-ajan, jos vaihtoehtona on nälkään kuoleminen. Tämä tietenkin ääriesimerkkinä, mutta jos puhutaan sosiaaliturvajärjestelmästä, jossa yhdet maksavat sen kulut ja toiset pohtivat kannattaako luopua vapaa-ajasta vai ei, niin ollaan kyllä konfliktissa. Niiden maksajien mielestä se korvaus kyllä riittää korvaamaan pohtijan vapaa-ajan menetyksen, jos se tarkoittaa sitä, että tarvitaan vähemmän sosiaaliturvan maksamiseksi kerättyjä veroja. Toisaalta sen pohtijan mielestä voi hyvinkin olla niin, että vapaa-ajasta ei tee mieli luopua, kun sosiaaliturvallakin tulee ihan hyvin toimeen mitään tekemättä.

    Eli periaatteessa kyse on siitä, että vastakkain ovat yhden ihmisen vapaa-aika (meneekö työtön töihin ja tarvitsee vähemmän veronmaksajien rahaa) ja toisen ihmisen vapaa-aika (työntekijän työaika, josta saatu raha menee veron maksamiseen). Veikkaan, että kummankin mielestä se heidän oma vapaa-aikansa on arvokkaampi kuin toisen vapaa-aika.

    Asia on kaikkea muuta kuin objektiivisesti jollain kaavalla laskettavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Vastaus otsikon kysymykseen on yksinkertainen: koska Hakaniemen veroparatiisi ajaa vain niiden etua jotka ovat työelämässä. Työttömät, syrjäytyneet ja kaikkien suurimassa hädässä olevat eivät kiinnosta ay- liikettä pennin vertaa. Ne ay-liike jättää veronmaksajien huoleksi, ay-liike porskuttaa yleishyödyllisyyden ja pääomatulojen verovapauden turvin ja voi paksummin kuin koskaan aikaisemmin. Samaan aikaan SDP ja Vasemmistoliito vaativat verotuksen lisäkiristämistä – tasa-arvon nimissä, ironista kyllä – jotta olisi varaa jatkaa verovapaan ay-rälssin privilegioita.

    On täyttä populismia Antti Rinteen tapaan ajaa 5% pääomatuloveroa yleishyödyllisille yhteisöille. Ay-liike ei ole yleishyödyllistä toimintaa, esimerkkinä taannoinen poliittinen lakkoilu, joten se pitää laittaa normaalin 30% ja 34% pääomatuloveron piiriin. Tämä aatelisprivilegioita muistuttava jäänne maksaa yhteiskunnalle 200mn EUR menetettyinä verotuloina joka vuosi. Viidessä vuodessa summa kasvaa 1 miljardiin. Aidosti yleishyödylliset yhteisöt, esim. lääketietellistä tutkimusta tukevat, voivat jatkaa verosta vapautettuina. Seuraavan hallituksen pitää ensi töikseen korjata tämä huutava vääryys ja epätasa-arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jos muistan oikein niin katsotaan asuminen vakituiseksi jos on ollut töissä kaksi vuotta. Jos on esim. kolmen kuukauden määräaikainen sopimus voidaan ihminen ottaa sosiaaliturvaan kuuluvaksi sopimuksen ajalta (esim. lapsilisät, sairauspäiväraha). Jos täyttää työssäoloehdon voi saada työttömyyspäivärahaa vaikka asumista ei katsottaisi vakituiseksi.

    Opintotukea voi saada vaikka ei muuten kuulu sosiaaliturvaan. Ehtona on, että Suomeen tulon syy on joku muu kuin opiskelu (esim. perhe tai työskentely joka ei kuitenkaan riitä sosiaaliturvaan kuulumiseen). Näitä on harvassa ja katsotaan aina tapauskohtaisesti.

    Toimeentulotukihan ei vaadi sosiaaliturvaan kuulumista, vaan lain mukaan siihen on oikeutettuja periaatteessa kaikki. Käytännöt ovat olleet vaihtelevia.

    Julkiseen terveydenhuoltoon ovat oikeutettuja ne, joilla on vakituinen osoite siinä kunnassa. Tämä tarkistetaan käsittääkseni maistraatista, eikä siten välttämättä vaadi sosiaaliturvaan kuulumiseen tarvittavaa “vakituista asumista”.

    Lisäksi Suomen sosiaaliturvaan voi kuulua myös vaikkei asu Suomessa (esim. lähetetyt työntekijät). Ulkomailla asuvat eläkeläiset kuuluvat sosiaaliturvaan terveydenhoitomenojen osalta (Suomi maksaa Espanjassa asuvan eläkeläksen terveydenhoitokulut).

    En takaa, että kaikki meni ihan oikein. Tarkoitus oli osoittaa, että mistään universaalista “sosiaaliturvaan kuulumista” ei välttämättä ole järkevä puhua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Totte:
      Jos muistan oikein niin katsotaan asuminen vakituiseksi jos on ollut töissä kaksi vuotta. Jos on esim. kolmen kuukauden määräaikainen sopimus voidaan ihminen ottaa sosiaaliturvaan kuuluvaksi sopimuksen ajalta (esim. lapsilisät, sairauspäiväraha). Jos täyttää työssäoloehdon voi saada työttömyyspäivärahaa vaikka asumista ei katsottaisi vakituiseksi.

      Opintotukea voi saada vaikka ei muuten kuulu sosiaaliturvaan. Ehtona on, että Suomeen tulon syy on joku muu kuin opiskelu (esim. perhe tai työskentely joka ei kuitenkaan riitä sosiaaliturvaan kuulumiseen). Näitä on harvassa ja katsotaan aina tapauskohtaisesti.

      Toimeentulotukihan ei vaadi sosiaaliturvaan kuulumista, vaan lain mukaan siihen on oikeutettuja periaatteessa kaikki. Käytännöt ovat olleet vaihtelevia.

      Julkiseen terveydenhuoltoon ovat oikeutettuja ne, joilla on vakituinen osoite siinä kunnassa. Tämä tarkistetaan käsittääkseni maistraatista, eikä siten välttämättä vaadi sosiaaliturvaan kuulumiseen tarvittavaa “vakituista asumista”.

      Lisäksi Suomen sosiaaliturvaan voi kuulua myös vaikkei asu Suomessa (esim. lähetetyt työntekijät). Ulkomailla asuvat eläkeläiset kuuluvat sosiaaliturvaan terveydenhoitomenojen osalta (Suomi maksaa Espanjassa asuvan eläkeläksen terveydenhoitokulut).

      En takaa, että kaikki meni ihan oikein. Tarkoitus oli osoittaa, että mistään universaalista “sosiaaliturvaan kuulumista” ei välttämättä ole järkevä puhua.

      Jos ja kun meille perustulomalli tulee, tässä olisi erittäin tärkeä paikka yhtenäistää käytäntöjä ja tehdä koko prosessista viimeistä piirua myöten standardi. Vaikka unohdettaisiin kokonaan ulkomaat ja keskityttäisiin vain suomalaisiin niin kansalaisten yhdenmukaisen kohtelun nimissä yhteiskunnan tarjoamien tukien saaminen ei saa olla kiinni siitä, että kenen virkailijan kanssa päätyy juttelemaan / minkä kaupungin alueella sattuu oleskelemaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.