Markkinaehtoiset autopaikat. Vastauksia yleisiin vastaväitteisiin

23 vastausta artikkeliin “Markkinaehtoiset autopaikat. Vastauksia yleisiin vastaväitteisiin”

1. Mikko M “tieto” että autopaikalliset asun­not oli­vat arvon­nas­sa halu­tumpia perus­tu­vat vain talos­sa asuneen suku­laisen yhtiökok­ouk­ses­sa tms. kuule­maan. Jos kaupun­gin esim. arvon­ta­jonotiedot muu­ta osoit­ta­vat, tietenkin pätevät.

   Vastaa

2. Jos autopaikko­ja ei vaa­di­ta, pysäköidään mihin sattuu

   Tähän täy­tyy erik­seen sanoa että autoil­i­jat ovat äärim­mäisen kek­seliäitä löytämään jonkun mak­sut­toman säi­ly­tyskolon autolleen.

   Ihmisil­lä ei ole mitään esto­ja jät­tää autoaan nur­mikolle, kulku­väylille, jalka­käytävälle, bus­sipysäkille, kaup­po­jen las­tausalueille tai vaik­ka jokun asukkaan henkilöko­htaiselle paikalle muu­ta­mak­si tunniksi. 

   Ris­ki saa­da parkkisakkoa vir­ka-ajan ulkop­uolel­la on pieni, etenkin keskus­ta-alueen ulkopuolella.

   Vastaa

3. Nyky­markki­na­t­aloudessa asun­noil­la näyt­tää menevän kulut­ta­jan kannal­ta samal­la taval­la kuin elin­tarvikkeil­la. Maat­alousjär­jestelmäl­lähän oli aikoinaan tarkoi­tus alen­taa elin­tarvikkei­den kulut­ta­jahin­taa samal­la tur­vat­en maanvil­jeli­jöi­den toimeen­tu­lo. Miten on käynyt? Ruoka­jonot kaupungeis­sa ja maanvil­jeli­jät ahdin­gos­sa. Samal­la taval­la asun­not ovat yhtä kalli­ita riip­pumat­ta siitä, mitä niihin sisäl­tyy (autopaikko­ja yms.). Jos autopaikoista halu­at­te säästää, niin pitäkää ihmeessä huoli, että se säästö tulee asun­non osta­jalle ja vuokralaiselle. Tämä ei ehkä onnis­tu yksit­täisen kun­nan sisäisil­lä päätök­sil­lä, vaan koko maail­man talousjärjestys­tä pitää korjata.

   Vastaa

4. Eikö kadun­var­ren asioin­tipysäköin­nin pidäkin mak­saa enem­män kuin asukaspysäköin­ti jot­ta keskus­tas­sa asioi­vat kulk­i­si­vat julkisilla.

   Vastaa

5. Vaik­ka itse liikun läh­es aina autol­la kaupungis­sa niin täy­tyy tode­ta, että autoilu kaupunkien keskus­tois­sa on ikävää ja han­kalaa. Lisäk­si tien­var­sipysäköin­ti tekee kaupungeista ahtai­ta ja rumia. Tästä syys­tä on ihan ok rajoit­taa autopaikko­ja keskus­tan ker­rostalois­sa sekä katu­jen var­sil­la. Ruot­sis­sa tämä on taval­lista. Taloon muut­ta­va ei vält­tämät­tä saa autopaikkaa ennen kuin joku toinen muut­taa pois. JOkainen paik­ka on numeroitu ja varat­tu (viera­s­paikko­ja on todel­la vähän).

   Tosin mikään ei näytä aut­ta­van. Tukhol­mas­sa on käytössä ruuhkavero­tus ja autoilua pyritään rajoit­ta­maan asumises­sa ja liitän­täysäköin­nil­lä ja muin tavoin, mut­ta mikäään ei auta. Joka aamu kaupun­gin kaduista muo­dos­tuu jär­jetön liikennesumppu. 

   Itse olen sitä mieltä, että ain­oa tapa tor­jua ruuhkia on siirtää työ­paikko­ja pois keskus­tas­ta mah­dol­lisim­man paljon.

   Vastaa

6. “Tässä on seli­tys siihenkin, mik­si helsinkiläiset nuoret matkus­ta­vat niin usein loma­l­laan ulko­maille. Suo­mi ei toi­mi matkailumaana autot­toma­lle. Auton vuokraami­nen on meil­lä niin tolkut­toman kallista (tois­taisek­si), että on halvem­paa lentää Pari­isi­in kuin vuokra­ta auto viikoksi.”

   Jos saisi auton vuokrat­tua halvem­mal­la, niin kuka lähtisi tal­ven pimey­dessä köröt­telemään Suomes­sa, kun voi lähteä etelään aurinko­ran­nalle tai kaupunkilomalle.

   Eräs sak­salainen tutk­i­ja tote­si osu­vasti Suomes­ta, kun liikkui autol­la ja tutus­tui kaupunkei­hin: “Kun olet yhden kaupun­gin näh­nyt, olet näh­nyt ne kaikki.”

   Hän myös ihmetteli mitä ain­ut­laa­tu­ista on Helsingis­sä ver­rat­tuna mui­hin Euroopan pääkaupunkei­hin, kun tääl­lä on niin kallista.

   Suo­ma­lainen kaupunki­maise­ma tärvelti­in 70–80 luvuil­la. Joka kaupunki­in on kopi­oitu saman­laiset talot ja sana tren­di jatkuu. Osmokin on ollut hyväksymässä sitä “tusi­na-arkkite­htu­uria” Helsinkiin.

   Vastaa

7. jee­jee: Tähän täy­tyy erik­seen sanoa että autoil­i­jat ovat äärim­mäisen kek­seliäitä löytämään jonkun mak­sut­toman säi­ly­tyskolon autolleen.

   Ihmisil­lä ei ole mitään esto­ja jät­tää autoaan nur­mikolle, kulku­väylille, jalka­käytävälle, bus­sipysäkille, kaup­po­jen las­tausalueille tai vaik­ka jokun asukkaan henkilöko­htaiselle paikalle muu­ta­mak­si tunniksi. 

   Ris­ki saa­da parkkisakkoa vir­ka-ajan ulkop­uolel­la on pieni, etenkin keskus­ta-alueen ulkopuolella.

   Tuo­honkin tep­sii kyl­lä sakot ja valvon­ta, mut­ta hie­man tan­gen­til­la, pysäköin­tivirhe­mak­sui­hin pitäisi saa­da enem­män por­ras­tus­ta: On aivan eri asia tul­la myöhässä parkkikiekkopaikalle, pysäköidä jalka­käytäväl­lä tai pysäköidä ratikkakiskoille, mut­ta näistä on kaik­ista läh­es sama sank­tio. Jälkim­mäis­es­tä kohtu­ulli­nen seu­raa­mus olisi päiväsakko­ja, ensim­mäis­es­tä voisi selvitä nyky­istä pienem­mäl­läkin maksulla.

   Vastaa

8. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa pitäisi nostaa
   Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sia on jois­sakin kaupungi­nosis­sa myön­net­ty paljon enem­män kuin on kadun­var­si­paikko­ja. Tun­nuk­sen hin­ta pitäisi määrätä tasolle, joka takaa, että tun­nuk­sel­la saa paikan ja että osa kadun­var­si­paikoista jää asiointipysäköinnille.

   Tarkoi­tat toki tätä, mut­ta kan­nat­taisi kir­joit­taa auki että pysäköin­ti­tun­nuk­sen pitää myös laskea jos paikko­ja on kovin paljon tyhjil­lään. Silmämääräis­es­ti sanois­in että tilanne on Kallios­sa tämä, kos­ka kalli­o­laisil­la nyt vaan on kovin vähän autoja.

   Tämä tosin edelleen pahen­taisi taloy­htiöi­den ongelmia parkkipaikko­jen kanssa, jot­ka on jo nyt ongel­ma­jätet­tä kun hin­nat on mata­lat. Mon­es­sa kort­telis­sa on kan­sien alla paikko­ja ja kan­net siinä kun­nos­sa että ne pitää taas perusko­r­ja­ta. Tuo mak­saa nykyisel­lä paikko­jen hin­tata­sol­la enem­män kuin ne paikat tuot­taa. Tässä olisi suun­nit­telijoil­la ja viras­toil­la pähk­inä pur­ta­vana, että mitä niille kan­sille tekisi?

   Vastaa

   1. Asukaspysäköin­ti­tunus pitäisi hin­noitel­la niin, että tun­nuk­sia on liik­keel­lä jårkevä määrä suh­teessa olevin parkkipaikkoi­hin. Tämä tarkoit­taisi jos­sakin myös tun­nuk­sen hin­nan alentamista.

      Vastaa

9. “Vaik­ka autopaikkavaa­timus pois­tuu, autot­toman asun­non hin­ta ei alene autopaikan hin­nan ver­ran. Markki­nae­htoises­sa tuotan­nos­sa voi käy­dä näin, kos­ka asun­not myy­dään siihen hin­taan, mikä niistä saadaan, vaik­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ovat alen­tuneet. Onko tämä argu­ment­ti puoles­ta vai vas­taan? Minus­ta se ker­too, etteivät asun­non osta­jat arvos­ta autopaikko­ja riit­tävästi eli niiden tuot­ta­mi­nen pakol­la aiheut­taa hyvinvointitappiota.”

   Mitä tarkoit­taa markki­nae­htoinen tuotan­to? Määräyk­sistä vapaa­ta asun­to­tuotan­toa ei ole ollut Suomen kaupungeis­sa 1800-luvun jäl­keen. Jopa Hous­tonis­sa, jota on pidet­ty markki­nae­htoisen rak­en­tamisen esimerkkikaupunk­i­na, ja jos­sa ei ole per­in­teisiä ase­makaavo­ja, on varsin tiukat autopaikkamääräyk­set. Syynä on se, että autopaikkanor­mit­to­muus on nähty kyl­lä hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta vähen­täväk­si monien yksilöi­den talouden kannal­ta — mut­ta asi­aa koske­van sään­te­lyn puute johtikin yhteisöl­lisi­in hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­hin, ja niin san­ot­tuun vapaa­matkus­ta­jan ongelmaan.

   “Kan­nat­taako siis rak­en­taa monop­o­li­hin­noit­telun toivos­sa autopaikko­ja liian vähän? … Kan­nat­taako raken­nus­li­ik­keen rak­en­taa liian vähän parvekkei­ta? Kos­ka raken­nus­li­ik­keen pitää saa­da asun­not myy­dyk­si mah­dol­lisim­man kovaan hin­taan, sen ei kan­na­ta tehdä niistä tahal­laan huonompia.”

   En tajun­nut ehkä point­tia tuos­sa. Jos rak­en­ta­jat saisi­vat vali­ta, mon­es­sa talos­sa jätet­täisi­in taloudel­lisin perustein tosi­aan rak­en­ta­mat­ta parvek­keet osaan asun­noista varsinkin monis­sa huono­jen näkymien sijain­neis­sa ole­vis­sa paikois­sa, jois­sa parvek­keet ovat vieläpä ikävään suun­taan, kos­ka iso osa ihmi­sistä ei käytä sel­l­ai­sis­sa talois­sa parvekkei­ta lainkaan, eikä ole halukas mak­samaan parveke­lisää asun­non hin­nas­sa. Raken­nus­valvon­nas­ta ei sel­l­ainen ehdo­tus mene kuitenkaan läpi. Asun­noista kun pitää päästä pois­tu­maan paloti­lanteis­sa myös muual­ta kuin por­raskäytävästä, ja kulun ulos pitää olla esteetön, joten parvek­keen ovi on pakko rak­en­taa, ja jonkin­lainen kaide vähin­tään sen taakse. Suuren joukon yksilöitä kannal­ta asia voi olla hyv­in­voin­ti­tap­pio, mut­ta jos asia vähen­tää ainakin joitain palokuolemia vuodessa, joillekin toisille yksilöille asi­as­ta koituu myös lop­ul­ta hyötyä.

   Vastaa

10. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Suo­mi ei toi­mi matkailumaana autot­toma­lle. Auton vuokraami­nen on meil­lä niin tolkut­toman kallista (tois­taisek­si), että on halvem­paa lentää Pari­isi­in kuin vuokra­ta auto viikoksi.”

    Poli­itikot ovat päät­täneet, että koti­maan vuokra-autoilus­ta perit­tävät verot ovat moninker­taiset Pari­isin lentoi­hin näh­den. Ulko­maan­len­noista ei per­itä juuri mitään vero­ja. Sama tilanne on ympäri EU;n. Lento­kent­tien lähel­lä asu­vien nuorien on vero­tussy­istä paljon halvem­paa lentää ulko­maille kuin matkail­la koti­maas­saan vuokra-autolla.

    Vastaa

11. jee­jee:
    Ihmisil­lä ei ole mitään esto­ja jät­tää autoaan nur­mikolle, kulku­väylille, jalka­käytävälle, bus­sipysäkille, kaup­po­jen las­tausalueille tai vaik­ka jokun asukkaan henkilöko­htaiselle paikalle… 

    Ja kun ne pysäköi­jät eivät mon­estikaan ole itse niitä asukkai­ta vaan ystäviä, frendin fren­de­jä, lankomiehiä tai int­tikavere­i­ta joil­la itsel­lään ei ole yhtään mitään väliä mitä vier­aas­sa ympäristössä paikalliset ajattelevat. 

    Kasvo­jen menet­tämisel­lä uhkaa­va naa­pu­rus­ton sosi­aa­li­nen kon­trol­li tehoaa vain niihin joil­la on edes joku syy säi­lyt­tää kasvon­sa. Valmi­ik­si syr­jäy­tyneil­lä ei ole enää mitään väliä. Hei­dän kavereil­laan vielä vähemmän.

    Omil­la nurkil­la toises­sa rapus­sa asuu eron­nut äiti poikansa kanssa. Pojan muual­la asu­va viikon­lop­puisä kul­jet­telee joskus poikaa treenei­hin ja treeneistä. Ex-mui­jan talon eteen kuu­luu tietenkin ajaa mah­dol­lisim­man välin­pitämät­tömästi jalka­käytävää oven eteen ja odotel­la siinä tyhjäkäyn­nil­lä, ihan vain kiu­san vuoksi.

    Vastaa

12. Helsingistä näyt­täisi saa­van pienen auton viikok­si vuokralle 200 eurol­la. En tiedä kuin­ka paljon halvem­mal­la vaik­ka nyt edes kak­si ihmistä sinne ulko­maille lentää… Saat­taa olla lentomatkan val­in­taan enem­män mui­ta syitä kuin halpu­us vuokra-autoon verrattuna.

    Vastaa

13. komme: En tajun­nut ehkä point­tia tuos­sa. Jos rak­en­ta­jat saisi­vat vali­ta, mon­es­sa talos­sa jätet­täisi­in taloudel­lisin perustein tosi­aan rak­en­ta­mat­ta parvek­keet osaan asun­noista varsinkin monis­sa huono­jen näkymien sijain­neis­sa ole­vis­sa paikois­sa, jois­sa parvek­keet ovat vieläpä ikävään suun­taan, kos­ka iso osa ihmi­sistä ei käytä sel­l­ai­sis­sa talois­sa parvekkei­ta lainkaan, eikä ole halukas mak­samaan parveke­lisää asun­non hin­nas­sa. Raken­nus­valvon­nas­ta ei sel­l­ainen ehdo­tus mene kuitenkaan läpi. Asun­noista kun pitää päästä pois­tu­maan paloti­lanteis­sa myös muual­ta kuin por­raskäytävästä, ja kulun ulos pitää olla esteetön, joten parvek­keen ovi on pakko rak­en­taa, ja jonkin­lainen kaide vähin­tään sen taakse. Suuren joukon yksilöitä kannal­ta asia voi olla hyv­in­voin­ti­tap­pio, mut­ta jos asia vähen­tää ainakin joitain palokuolemia vuodessa, joillekin toisille yksilöille asi­as­ta koituu myös lop­ul­ta hyötyä.

    Rak­en­tamis­määräyk­set (RakMK E1) eivät vaa­di asun­non vara­tien ole­van esteetön, ihan nor­maali (hel­posti avat­ta­va) ikku­na riittää.

    Parvekkei­ta raken­netaan sik­si, että raken­nus­li­ik­keet laske­vat ihmis­ten keskimäärin ole­van valmi­it mak­samaan niistä enem­män kuin raken­nuskus­tan­nusten hin­nan, ja kos­ka parvekkei­ta saa rak­en­taa kaavas­sa esite­tyn raken­nu­soikeu­den lisäksi.

    Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Asukaspysäköin­ti­tunus pitäisi hin­noitel­la niin, että tun­nuk­sia on liik­keel­lä jårkevä määrä suh­teessa olevin parkkipaikkoi­hin. Tämä tarkoit­taisi jos­sakin myös tun­nuk­sen hin­nan alentamista. 

    Olisi hienoa, jos pysäköin­ti olisi jär­jestet­ty kuten joukkoli­iken­teen liput, eli voi ostaa eri vyöhykkeille tai use­am­malle joko kausilipun tai ker­tal­ipun. Vielä kun kadun­var­si­paikat, pysäköin­ti­laitosten ja yksi­ty­is­ten kiin­teistö­jen paikat oli­si­vat kaik­ki yhteiskäytössä, mut­ta siihen pääsemiseen taitaa olla liian mon­ta osa­puol­ta ja näke­mys­tä hallinnoimas­sa paikkoja…

    Vastaa

15. Rankasti yksinker­tais­taen: mitä kauem­mak­si Kaup­pa­to­ril­ta men­nään, sitä toden­näköisim­min autopaikko­jen rak­en­tamises­sa on järkeä.

    Vastaa

16. LK:
    Rankasti yksinker­tais­taen: mitä kauem­mak­si Kaup­pa­to­ril­ta men­nään, sitä toden­näköisim­min autopaikko­jen rak­en­tamises­sa on järkeä.

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta kaup­pa­torin läheisyy­dessä pitää olla paikat mm. suomen­lin­nalaisille ja hei­dän vierailleen. Suomen­lin­naan on asuin­paik­ka mon­elle. Töölö taas on jo ihan taval­lista asumalähiötä, jos­sa pitää olla paikko­ja niin asukkaille, vieraille kuin asi­akkaille. Aika hyvä nyrkkisään­tö on 1/perheasunto.

    Miten tämä saadaan markki­nae­htoisek­si, on hyvä kysymys. Nytkin kun tehdään uut­ta luo­laa Töölöön, ollaan huole­hdit­tu, ettei siitä syn­ny markki­nae­htoista pysäköin­tiä, vaan paikalli­nen monop­o­li. Olisi kiva tietää, miten raha oikeasti liikkuu tuos­sa tapauksessa?

    Vastaa

    1. Eteläsa­ta­man luona on suuri yksi­tyi­nen vajaakäyt­töi­nen parkki­hal­li, jonne suomen­lin­nalaiset voivat viedä autonsa.

       Vastaa

17. Lain­säädän­nölli­nen ongelma:
    Ikäih­mis­ten koti­palvelu­iden lisään­tyessä aika autopaikan etsimiseen kas­vaa. Koti­palvelu­iden sairaan­hoita­jien ei pitäisi käyt­tää kol­mannes­ta työa­jas­taan autokuski­na olemiseen eikä saa­da pysäköin­ti­sakko­ja työstään. 

    Miten saa­da pysäköin­tipaik­ka palvelu­iden toimit­tamista varten? Oma liiken­nemerk­ki? Taloy­htiöille asioin­ti-p-paikkaan velvoite?

    Miten hoi­dat pyörä­tuoli-ihmisen asi­at talos­sa ilman parkkipaikkaa

    Vastaa

18. Kep­su:
    Helsingistä näyt­täisi saa­van pienen auton viikok­si vuokralle 200 eurol­la. En tiedä kuin­ka paljon halvem­mal­la vaik­ka nyt edes kak­si ihmistä sinne ulko­maille lentää… 

    Kuka kum­ma halu­aa lähteä aja­maan vähänkään pidem­pää matkaa jol­lain pikkuau­tol­la? Ja pitäähän sille mat­ka-ajallekin lait­taa jokin kus­tan­nus. Samas­sa ajas­sa kuin Helsingistä ajaa Tam­pereelle, on jo lentokoneel­la aika paljon kauempana.

    Ja vaikka­pa Oulu­un (tai Rovaniemelle) ei ole omas­ta mielestäni mitään järkeä ajaa edes oma­l­la autol­la, vaan sin­nekin kan­nat­taa mielum­min lentää. Auto tulee paljon halvem­mak­si, mut­ta kun kat­soo mat­ka-aikaa niin huh huh. Menopaluu Oulu-Helsin­ki 3‑henkiseltä per­heeltä mak­saa noin 400…500e mut­ta säästää kak­si lomapäivää. Vuokra-autol­la tuo mat­ka on täysin jär­jetön rasti, ellei tarvitse paljoa tavaraa. 

    Tosin tuol­la hin­nal­la pääsee jo lentämään ulko­maillekin, vaikka­pa sinne K‑Eurooppaan.

    (Roi-Hki ja Oulu-Hki taita­vat olla Suomen ain­oi­ta reit­te­jä, jon­ka väli­sis­sä hin­nois­sa on jotain järkeä)

    Myön­netään, tämä kir­joi­tus kos­kee keski­t­u­loista per­heel­listä, ei pen­niä venyt­tävää opiske­li­jaa. Epäilen kuitenkin opiske­li­joiden naut­ti­van jopa enem­män ulko­maan matkailus­ta kuin lap­siper­hei­den. En minä opiskelu­aikoina kyl­lä välit­tänyt pätkääkään matkustel­la koti­maas­samme, nyt van­hempana & per­heel­lisenä taas on tul­lut tehtyä use­ampia puh­tai­ta koti­maan loma­matko­ja ihan vain sen help­pouden takia.

    Vastaa

19. JTS:
    Lain­säädän­nölli­nen ongelma:
    Ikäih­mis­ten koti­palvelu­iden lisään­tyessä aika autopaikan etsimiseen kas­vaa. Koti­palvelu­iden sairaan­hoita­jien ei pitäisi käyt­tää kol­mannes­ta työa­jas­taan autokuski­na olemiseen eikä saa­da pysäköin­ti­sakko­ja työstään. 

    Miten saa­da pysäköin­tipaik­ka palvelu­iden toimit­tamista varten? Oma liiken­nemerk­ki? Taloy­htiöille asioin­ti-p-paikkaan velvoite?

    Miten hoi­dat pyörä­tuoli-ihmisen asi­at talos­sa ilman parkkipaikkaa

    Tämä on hyvä esimerk­ki sel­l­ais­es­ta tarpeesta, johon sään­te­lyl­lä pitäisi vas­ta­ta, kos­ka ulkoishyödyt ovat selvästi suurem­mat kuin kus­tan­nuk­set ja jakau­tu­vat laa­jem­min kuin asukas­parkkipaikko­jen hyödyt. Koti­in tuo­tu­jen palvelu­iden määrä ja kir­jo on vah­vas­sa kasvus­sa, toki sairaan­hoito on vielä pri­or­isoin­nin arvoinen. Lisäk­si tämä käyt­tö­tarve on suo­raan ris­tiri­idas­sa varat­tu­jen asuka­s­paikko­jen kanssa, eli nykyi­nen nor­mi lähin­nä hait­taa tämän tavoit­teen toteutumista. 

    Onko muuten tot­ta, että kaupun­gin jär­jestämän palvelun toteut­ta­jil­la ei ole käytössään kaupun­gin hallinnoimia pysäköin­tilu­pia? Jos on, niin tämähän on sit­ten silkkaa toimi­alo­jen välistä jär­jetön­tä pen­nin­heit­topeliä, johon päädytään rak­en­ta­mal­la sitovia siilobud­jet­te­ja ja pois­ta­mal­la näkyvyys kokon­aistaloudel­liseen tehokkuuteen.

    Vastaa

    1. Näitä koti­hoidon pysäköin­tipåaikko­ja pitäisi todel­la olla. Ongel­ma vain on siinä, että väärin­pysäköi­jät täyt­tävät ne. Ran­skas­sa ongel­ma on ratkaistu sil­lä, että näille paikoille ja inva­paikoille pysköin­nistä tulee kym­menker­tainen sakko, jotain 700 euroa muistaakseni.

       Vastaa

20. Osmo Soin­in­vaara:
    Alen­net­tu autopaikkavelvoite toimii vain siel­lä, mis­sä kadun­var­sipysäköin­ti on mak­sullista, eli siel­lä, mis­sä raken­netaan tiivi­isti ja autopaikat ovat sik­si kalli­ita. Toimii siis vain siel­lä, mis­sä nykysys­tee­mi tuot­taa ongelmia. Pysäköin­nin­valvon­nan pitäisi toki toimia myös iltaisin.

    Noil­la alueil­la pitäisi olla mah­dol­lista pysäköidä vaik­ka koko päiväk­si kohtu­uhin­taan, esimerkik­si 10 €/vrk, kos­ka tämä autopaikkanor­mi tarvit­see ”paisun­tasäil­iön” esimerkik­si niitä varten, jot­ka jonkin pro­jek­tin takia vuokraa­vat itselleen auton parik­si viikok­si. Eihän heil­lä nytkään ole mitään jär­jel­listä tapaa pysäköidä autoaan.

    Iltaisin pysäköin­ti on pääsään­töis­es­ti ilmaista.
    Kohtu­uhin­tainen pysäköin­ti kokopäiväk­si on ongel­ma myös muual­la kuin mak­sullisen pysäköin­nin alueella.

    Koke­mus­ta löy­tyy esim. siitä, kun yötöi­den jäl­keen joutuu park­keer­aa­maan “pro­jek­tin” auton 2h-parkkikiekkopaikalle ja heräämään kään­tämään kiekkoa sit­ten 2h välein.

    Räikein­tä tässä on, ettei Kaupun­ki suos­tu edes julkaise­maan kart­taa kan­takaupun­gin ulkop­uolelta, jos­sa olisi tietoa parkkipaikko­jen parkkiajoista.

    MaaS on nyt otsikois­sa. Ehkä PaaS (park­ing as a ser­vice) vielä elinaikanamme?

    Vastaa