Helsingin kasvu – koko maa asuttuna?

21.6.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Tulin sanoneeksi Uuden Suomen haastattelijalle, että muuttopaine Helsinkiin on käynyt hallitsemattomaksi. Helsingin asuntotuotanto ei pysty vastamaan kysyntään ja asumisen hinta nousee kohtuuttomaksi. Tilannetta voi parantaa lisäämällä muiden kehityskelpoisten kaupunkien vetovoimaisuutta ja nopeuttamalla asuntotuotantoa Helsingissä.
Olisi hyvä, jos meillä olisi menestyviä kaupunkeja eri puolilla Suomea. Nyt on Helsingin lisäksi oikeastaan vain yksi hyvin menestyvä, Tampere, ja muutama kohtuullisesti menestyvä. Siksi muuttopaine Helsinkiin on niin tolkuton. Sille, että elinkeinorakenne kehittyy urbaanimmaksi, ei kukaan voi mitään.
Haastatteluuni vedoten keskustalaiset innostuivat taas vaatimaan koko maan pitämistä asuttuna. Tämä on aivan eri päämäärä kuin se, että eri puolilla maata olisi vetovoimaisia kaupunkeja – itse asiassa se on jopa vastakkainen päämäärä.

Tuo koko maan pitäminen asuttuna on kummallinen päämäärä jo siksi, ettei koko maa ole asuttu. Meillä taitaa olla asumattomia neliökilometrejä enemmän kuin asuttuja. (Olen Gdanskissa puhujakeikalla, enkä pysty tarkistamaan. Löysin netistä väitteen, että neliökilometreistä vain kolmannes on asuttuja, mutta en pysty tätä varmistamaan)
Yritetään siis ymmärtää tätäkin tavoitetta positiivisesti ja tulkita asiaa niin, että tavoitteen avain on verbissä ”pitäminen”. Tarkoitetaan ilmeisesti, että ei koko maa, vaan nyt asuttu osa maasta pitää pitää asuttuna. Sekin tarkoittaa, että on keskityttävä heikoimpien alueiden tukemiseen, koska ei edes Nurmesta ihan heti uhkaa tyhjeneminen kokonaan.
Helsinkiin suuntautuvan muuttopaineen vähentäminen edellyttäisi, että tuettaisin muita, kehityskelpoisimpia kaupunkeja. Se on jokseenkin täysin eri asia kuin tukea huonoimmin eväin varustettuja alueita. Jos aluepolitiikan tärkeimmäksi päämääräksi otetaan toivottomimpien alueiden tekohengittäminen, se tarkoittaa, ettei tehdä mitään sille, että Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Turku voisivat ottaa suuremman vastuun urbanisoitumisesta.
Sanotaan se nyt suoraan: jos kunnan väestön mediaani-ikä on noussut kuuteenkymmeneen vuoteen, on aika siirtyä oireen mukaiseen hoitoon. Aluepolitiikkaan käytetyt rahat menevät hukkaan, jos sen päätavoitteeksi tavoitteeksi otetaan epätoivoisimpien alueiden tekohengittäminen.

Syy Helsingin kasvuun ei ole muutto syrjäkylistä Helsinkiin vaan muutto pienistä kaupungeista suuriin. Ahdingossa ovat erityisesti entiset teollisuuskaupungit teollisten työpaikkojen nopean vähenemisen vuoksi.

Osittain tälle ei voi mitään, koska jälkiteollisen ajan luovan luokan keskusten optimikoko on paljon suurempi kuin teollisuuskaupunkien. Joitain entisiä teollisuuskeskuksia varmaankin siis joutuu syöksykierteeseen. Tärkeätä olisi, että näitä olisi mahdollisimman vähän, koska infrastruktuurin ja rakennuskannan hylkääminen on kallista ja kaupunkeihin liittyy tunnearvojakin.

Herraonni

Joillakin kaupungeilla on paremmat eväät menestyä kuin toisilla, mutta kyllä paikallisten päättäjien toimillakin on merkitystä, joskus aivan ratkaiseva merkitys.

Väitän, kunnes toisin todistetaan, että Jyväskylä oli matkalla kohti tuhoa, jolta sen pelasti vain kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka omien puoluetovereidensa tahdon vastaisesti käänsi kuihtumassa olevan vanhan teollisuuskaupungin suunnan kohden nykyaikaa. Paikalliset demarit syyttivät Kettusta siitä, että tämä toi Jyväskylään vääränlaisia työpaikkoja; ei olisi saanut tuoda luovan luokan työpaikkoja vaan rasvanahkaduunareiden.

Kaupunkeja on vaikea auttaa niiden ulkopuolelta, koska meillä kunnallinen itsemääräämisoikeus suojelee myös joidenkin kaupunkien huonoa herraonnea.

Nykyaikaiset kaupungit kilpailevat asukasviihtyvyydellä, koska urbaanit ammattilaiset ja heidän työpaikkansa hakeutuvat sinne, missä on miellyttävää elää. Kaunis käveltävä kaupunki, runsas kulttuuritarjonta ja aloitekykyiset asukkaat. Kaupungin keskustan korvaaminen Prisman parkkipaikalla on typerästi tuhonnut monta taajamaa. Raumalla menisi todella paljon huonommin, jos se olisi mennyt tuhoamaan Wanhan Rauman.

Kaikkea tätä tarkoitan sillä, että herraonnella on merkitystä.

Väitän, että muuttopaineen kohdistuminen erityisesti Helsingin ratikkakaupunkiin johtuu siitä, että viime vuosina helsinkiläiset päättäjät ovat tehneet kaupungista paljon paremman, mielenkiintoisemman ja innostavamman. Helsingissä kesä on täynnä yhtä tapahtumien ilotulitusta. Kiitos tästä kuuluu aktiivisille kaupunkilaisilla mutta myös aiempaa sallivammille päättäjille ja parantuneella kaupunkisuunnittelulle ja liikennepolitiikan suunnanmuutokselle.

Keskustalainen ratkaisu on ymmärtää ja tukea huonosti hallittuja kaupunkeja loputtomasti ja jarruttaa kehitystä siellä, missä on osattu tehdä hyviä ratkaisuja. Näin vedetään lamaan koko maa, ja on vietykin.

Sellaisia ajatuksia en voi hyväksyä, että meidän pitää tehdä Helsingistä huonompi paikka asua, jotta sinne ei niin paljon haluttaisi. Tätähän kansanedustaja Mikko Alatalo ehdotti Tampereen osalta. Sitäkään en voi hyväksyä, että ihmisiä pitäisi estää muuttamasta Helsinkiin jarruttamalla asuntojen rakentamista.

Minut on valittu Helsingin kaupunginvaltuustoon. Velvollisuuteni on toimia sen puolesta, että Helsinki on mahdollisimman hyvä paikka asua ja että tämä on mahdollista niille, jotka Helsinkiin haluavat.

Samalla toivon, että muissakin kaupungeissa kuin Tampereella otetaan rohkea etunoja paremman ja urbaanimman kaupungin puolesta.

Kommentit

190 Vastausta artikkeliin “Helsingin kasvu – koko maa asuttuna?”

  1. GOLAJTTI kirjoitti 21.6.2017 kello 19:41

    Harmi, että et analysoinut tässä kirjoituksessa työn tulevaisuutta. Vaikuttaa robotisaatio ja työn tuottavuuden kasvu tähän kiihtyvästi vai heikentävästi. Tekeekö vapaa-ajan lisääntyminen vetovoimaisesta pääkaupunkiseudusta entistä vetovoimaisemman vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. GOLAJTTI kirjoitti 21.6.2017 kello 19:49

    Jos koko maa ei ole asuttu, tuleeko koko maata puolustaa? Asevelvollisuus ja aluepuolustus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. ksee kirjoitti 21.6.2017 kello 20:00

    Väitän, että muuttopaineen kohdistuminen erityisesti Helsingin ratikkakaupunkiin johtuu siitä, että viime vuosina helsinkiläiset päättäjät ovat tehneet kaupungista paljon paremman, mielenkiintoisemman ja innostavamman. Helsingissä kesä on täynnä yhtä tapahtumien ilotulitusta. Kiitos tästä kuuluu aktiivisille kaupunkilaisilla mutta myös aiempaa sallivammille päättäjille ja parantuneella kaupunkisuunnittelulle ja liikennepolitiikan suunnanmuutokselle.

    Jaa’a… Olisi kyllä hyvä erottaa Helsingin suosiosta se perustavan laatuinen tekijä, että muuttoliikkeessäkin suurin voittaa aina. (Vaikka alussa muuttoliike sujuisi kaupunkeihin satunnaisesti niiden asukaslukujen suhteen, niin varsin pian suuret kaupungit voittavat siinä, että muuttoa harkitseva yksilö tuntee selvästi suuremmalla todennäköisyydella jonkun suurimpiin kaupunkeihin muuttaneen -> mikä vaikuttaa muuttopäätökseen -> itseään voimistava kierre on valmis).

    Toki Helsingillä voi olla muitakin hokutustekijöitä mm. urbaanin viihtyisyyden suhteen, mutta ennen kuin “winner takes all” -tekijän vaikutus poistetaan luvuista, niin lienee ehkä hivenen rohkeaa hehkuttaa päättäjien suurta viisautta.

    Sinänsähän vastaavista (urbaanin)skaalautuvuuden ilmiöistä on rakenneltu malleja [1] – en tiedä onko muuttovoitoista – ja näiden mallien avulla voi koittaa arvioida menestyykö joku kaupunki paremmin vain huonommin kuin sen mallin mukaan kokonsa perusteella pitäisi.

    [1] Urban Scaling and Its Deviations: Revealing the Structure of Wealth, Innovation and Crime across Cities

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.6.2017 kello 21:50

    Perustin väitteeni kaupunkisuunnittelun onnistumisen vaikutuksesta alueiden suosioon sillä, että eniten asuntojen hinnat ovat nousseet ratikka-kaupungissa ja kehyskunnissa peräti laskeneet. Tuo the winner takes it all -efektin pitäisi vaikuttaa Helsingin seudulla tasaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. muumiovirasto kirjoitti 21.6.2017 kello 20:51

    Ode, mitä mieltä olet nyt käynnissä olevasta kiinteistöverouudistuksesta, joka saattaisi johtaa siihen että kasvukeskuksissa asuntojen hinnat kallistuvat entisestään kun taas muu Suomi halpenee? Kuulostaa vähän kepuloinnilta.

    Ylen juttu aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-9679485

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.6.2017 kello 21:48

    Ode, mitä mieltä olet nyt käynnissä olevasta kiinteistöverouudistuksesta, joka saattaisi johtaa siihen että kasvukeskuksissa asuntojen hinnat kallistuvat entisestään kun taas muu Suomi halpenee? Kuulostaa vähän kepuloinnilta.

    Kiinteistöverouudistus laskee asuntojen hintoja keskuksissa ja nostaa niitä syrjemmässä. Kepulointia oli ottaa kiinteistövero taas mukaan verotulojen tasausjärjestelmään, vaikka se on kaupunkiasumisen erityisvero, jonka pitäisi jäädä sinne, mistä se on kerätty. Helsingin ei tämän jälkeen kannata myydä maata, koska kiinteistöverosta osa konfiskoidaan muualle, mutta tontin vuokratulot saa pitää kokonaan itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Risto Rönnberg kirjoitti 21.6.2017 kello 21:03

    “Joitain entisiä teollisuuskeskuksia varmaankin siis joutuu syöksykierteeseen.”
    Jyväskylään muuttaa väkeä ympäristökunnista ja kaupungeista ja Jyväskylästä taas osaavaa väkeä pääkaupunkiseudulle. Pekka Kettusen visiosta ja ansioista olen samaa mieltä kun istuin kaupunginhallituksessa hänen aikanaan: mm Nokia saatiin Jyväskylään. Täältä se lähtikin mutta jätti jälkeensä osaavaa väkeä jotka ovat kehittäneet toimintaa. Äänekosken biotehdasta suitsutetaan, mutta silti tyhjät asunnot eivät mene kaupaksi edes Äänekosken keskustassa. Väki jota Ä:koskelle on tullut asuu vuokralla ja lähtee pois rakentamisen loputtua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. peksu kirjoitti 21.6.2017 kello 22:13

    Risto Rönnberg:
    …Äänekosken biotehdasta suitsutetaan, mutta silti tyhjät asunnot eivät mene kaupaksi edes Äänekosken keskustassa. Väki jota Ä:koskelle on tullut asuu vuokralla ja lähtee pois rakentamisen loputtua.

    Uusi sellutehdas työllistää saman määrän mitä lopetettava vanha tehdas, eli työpaikat eivät lisäänny vaikka tuotanto kasvaa 2,5 kertaiseksi. Jos tarkastellaan maan- tai maailmanlaajuisesti niin jokainen uusi sellutehdas vähentää työpaikkoja, mikä tosin on yritystasolla kilpailukyvyn takia tarpellista.

    Uusia raskaan teollisuuden tehtaita rakentamalla ei työllisyysongelmia ratkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. ksee kirjoitti 21.6.2017 kello 22:47

    Osmo Soininvaara:
    Perustin väitteeni kaupunkisuunnittelun onnistumisen vaikutuksesta alueiden suosioon sillä, että eniten asuntojen hinnat ovat nousseet ratikka-kaupungissa ja kehyskunnissa peräti laskeneet. Tuo the winner takes it all -efektin pitäisi vaikuttaa Helsingin seudulla tasaisesti.

    Väittäisin, ettei yhteinäistä metropolialuetta voi käsitellä tässä erillisinä kaupunkeina vaan yhtenä kaupunkialueena. Tällöin tulee heti mieleen se, että ko. alueen keskusta sijaitsee sen ratikkakaupungin alueella ja esim. Espoolta ja Vantaalta puuttuu oma oikea kaupunkikeskustaa.

    Jatkokehitelmänä voisi esittää väitteen, että Espoon ja Vantaan kasvu lisää myös Helsingin keskustaan suuntatuvaa kysyntäpainetta – ja siten “ratikkakaupungin” asuntojen hinta heijastaa myös kehyskuntien haluttavuutta muuttokohteena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kriitko kirjoitti 21.6.2017 kello 23:45

    “Helsingissä kesä on täynnä yhtä tapahtumien ilotulitusta.”

    Luonnon raiskaamista tapahtumatkin ovat. Kaikki on, missä liikkuu raha. Raha luo lisää toimeliaisuutta ja työtä ja toimeliaisuus ja työ tuhoavat maapallon.

    On jotenkin kummallista, kuinka ympäristöstä huolestuneiden ainoa puheenaihe näyttää olevan ilmastonmuutos, vaikka tosiasiassa ympäristön voi pelastaa ja sen itseisarvoa vaalia ainoastaan tuhoamalla suuren osan ihmiskunnasta ja ajamalla samalla kulutuskulttuurin alas.

    Jos koko maapallon väestölle mahdollistetaan kulutus matkusteluineen ja palveluineen, ei toivoa ole.

    Jos Helsinki järjestää ihmisiä kerääviä tapahtumia, Helsinkiä tulisi kohdella terroristina. Ihmiset pitäisi saada pysymään paikallaan köyhästi eläen. Lisäksi heidät pitäisi saada kuolemaan nuorina. Kaikki, mikä nousee näitä pyrkimyksiä vastaan, on sotaa luontoa vastaan.

    Ei kai kukaan tervejärkinen voi kuvitella, että luonto pelastuu kuluttamalla yhä enemmän mitä erilaisimpia tavaroita ja tapahtumia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2017 kello 9:01

    En nyt ymmärrä. Jos Helsinki järjestää tapahtumia helsimnkiläisille, ei se paljon matkustamista aiheuta verrattuna nyt vasikka Tangomarkkinoihin, johon tullaan ympäri maata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Antti Mäkelä kirjoitti 22.6.2017 kello 0:03

    Olipa vähän pinnalliseksi jäävä kirjoitus, joka herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

    Siis tarkoitatko, että kehittyviä kaupunkeja on vain nämä tampereet-oulut-jyväskylät-turut? Koska jos tarkotat, analyysisi suututtaa ainakin 20-30 kaupunkia Suomesta. Jos ne olivat vain esimerkkejä ja lisäisit vielä muutaman niin olet ehkä oikeassa.

    Esimerkiksi Lapissa on kehittyviä kaupunkeja Tornio ja Rovaniemi. Jos sulle riittää, että valtion tekohengityksellä pystyssä pidetty, entinen ict-teollisuuskaupunki Oulu on myös Lapin kehittyvä kaupunki niin menee puistoon kuin Ville Niinistön vaalimainos.

    Jos taas sitä mieltä, että Lapin osalta pitäisi panostaa Kittilään, Rovaniemeen ja Tornioon ja ehkä Inariin (ei kaupunki) niin ostan tämän lyhyen tekstin argumentteja. Mutta vähän nyt liian populistinen teksti syvempään analyysiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. vk kirjoitti 22.6.2017 kello 2:07

    Osmo Soininvaara:
    Perustin väitteeni kaupunkisuunnittelun onnistumisen vaikutuksesta alueiden suosioon sillä, että eniten asuntojen hinnat ovat nousseet ratikka-kaupungissa ja kehyskunnissa peräti laskeneet. Tuo the winner takes it all -efektin pitäisi vaikuttaa Helsingin seudulla tasaisesti.

    Onkohan Helsingin kaupunkisuunniittelulla isoakaan merkitystä asiassa. Kymmenissä ellei sadoissa pääkaupungeissa tai alueidensa ykköskaupungeissa maailmalla on asuntojen suhteen korkeahintaisia alueita ja sitten halvempia. Ja aika harvassa niistä on keskustassa ratikoita. Eli taustalla lienee muita tekijöitä, jotka yleisesti selittävät hintojen nousua ja kysyntää.

    Olen itse parhaillaan eräässä kalifornialaisessa rantakaupungissa ja esim. julkisesta liikenteestä ei juurikaan ole havaintoja. Autolla pääsee joka paikkaan, parkkipaikkoja on mutta kyllä täällä myös kävellään ja pyöräillään. Kaduilla on leveät jalkakäytävät ja autojen kanssa yhteispeli sujuu kohteliaan loistavasti. Eli autoja ei ole tarvinnut häätää, läpiajoliikenne taas menee keskustan ohi nopeampia reittejä pitkin. Ja sähköautoja paljon enemmän kuin kotisuomessa.

    Eli ei se Vihreiden ponnekkaasti ajama autoton keskusta ole ainoa hyvä ratkaisu. Itse asiassa Suomen ilmastoon aika huonosti sopiva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Seppo S kirjoitti 22.6.2017 kello 5:26

    Keskustalaisten puhe koko maan pitämisestä asuttuna on osa sitä harhaista peiteliturgiaa, jonka tuella he haluavat maanviljelijöille ja metsänomistajille lisää etuja. Todellisuudessa maaseutu on jo melkoisen tyhjää.

    Lisäksi keskustalaisten ajatuksena on se, että he haluavat pitää toivoa yllä “omissa” maakunnissaan. Kuka nyt haluaisi asua ja hallita aluetta, mikä taantuu, eikä yritä mitään kehittää. Tämä johtaa muun muassa hölmöön ja kalliiseen maaseudun hanketehtailuun.

    Pitämällä epärealistisella ja kehitystä jarruttavalla tavalla vääränlaista toivoa yllä, keskustalaiset keräävät ääniä itselleen vaaleissa. Sitten valtaa voi käyttää rahanjaossa omalle ydinjoukolleen, mikä on varakkaimmat maanviljelijät/metsänomistajat. Kaupunkilaiset maksavat.

    Keskustalaisten kehityksen vastaista jarrutusta pitää yrittää minimoida paljastamalla kansalaisille heidän ontto vaalipropaganda ja omaneduntavoittelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. eggo kirjoitti 22.6.2017 kello 7:19

    Turussa on käveltävä kaunis kaupunkiympäristö suomen parhaine ravintoloineen, runsas kulttuuritarjonta ja aloitekykyiset asukkaat mutta talouskasvu makaa laivojen ja autojen rakentamisen varassa eli tätä uuden talouden kasvua ei ole. Jostain muustakin lienee kyse. Teknillinen yliopisto ratkaisee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Syltty kirjoitti 22.6.2017 kello 8:01

    Jyväskylän keskusta on oikeasti todella viihtyinen ja kiva, ottaen huomioon että kaupunki ei kuitenkaan ole kovin iso. Esimerkiksi Oulun keskusta on surkea Jyväskylään verrattuna, vaikka itse kaupunki on paljon suurempi ja siten myös potentiaalia olisi paljon enemmän.

    Tämä kepulaisten rahan järjetön lapiointi maakuntiin pitäisi lopettaa tai aivan erityisesti sen rahan hajauttaminen pitkin maita ja mantuja pitäisi lopettaa.

    Esimerkiksi rataverkostoame pitäisi harventaa, mutta laittaa jäljelle jääneet radat priimakuntoon ja kovaan käyttöön, sama koskee satamiamme. Lisäksi pienlentokenttiä tulisi lakkautta urakalla. Nyt maassa on hirveä kasa pieniä lentokenttiä, joita ei käytä kukaan ja ainoiksi “käyttökentiksi” jää sitten Oulu ja Helsinki-Vantaa, Helsinki-Vantaan ollessa jälleen aivan ylivoimainen.

    TASAJAKO EI OLE TAKTIIKKA, sanotaan jo armeijassakin. Jos rahalla haluaa saada jotain aikaiseksi, on pakko valita painopisteet ja “koko Suomi” ei ole mikään painopiste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Petteri kirjoitti 22.6.2017 kello 8:29

    Jos helsingin seudulla jo yli 20% on vieraskielisiä niin nuo muiden kaupunkien vetovoiman lisäykset pitäisi kattaa tämäkin muuttoliike.

    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/309195-vieraskieliset-muuttavat-uusiin-kaupunginosiin-taalla-suurin-kasvu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Sepi kirjoitti 22.6.2017 kello 8:57

    GOLAJTTI:
    Harmi, että et analysoinut tässä kirjoituksessa työn tulevaisuutta. Vaikuttaa robotisaatio ja työn tuottavuuden kasvu tähän kiihtyvästi vai heikentävästi. Tekeekö vapaa-ajan lisääntyminen vetovoimaisesta pääkaupunkiseudusta entistä vetovoimaisemman vai ei.

    Tästä jaksetaan vouhottaa, mutta näyttöjä ei kyllä ole. Eniten robotisoituneissa maissa kuten etelä-koreassa, japanissa ja saksassa vallitsee edelleen täystyöllisyys.

    Palataan asialle sitten kun aletaan saada edes jotain alustavia näyttöjä siitä, että robotisaatio alkaa lisätä työttömyyttä. Toistaiseksi sitä näyttöä ei vaan ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ville kirjoitti 22.6.2017 kello 10:13

    peksu: Uusi sellutehdas työllistää saman määrän mitä lopetettava vanha tehdas, eli työpaikat eivät lisäänny vaikka tuotanto kasvaa 2,5 kertaiseksi. Jos tarkastellaan maan- tai maailmanlaajuisesti niin jokainen uusi sellutehdas vähentää työpaikkoja, mikä tosin on yritystasolla kilpailukyvyn takia tarpellista.

    Uusia raskaan teollisuuden tehtaita rakentamalla ei työllisyysongelmia ratkaista.

    Työllisyysongelma ratkeaa kyllä, kunhan kulutus kasvaa yli 2,5-kertaiseksi 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tuomas L. kirjoitti 22.6.2017 kello 10:41

    Sepi: Tästä jaksetaan vouhottaa, mutta näyttöjä ei kyllä ole. Eniten robotisoituneissa maissa kuten etelä-koreassa, japanissa ja saksassa vallitsee edelleen täystyöllisyys.

    Palataan asialle sitten kun aletaan saada edes jotain alustavia näyttöjä siitä, että robotisaatio alkaa lisätä työttömyyttä. Toistaiseksi sitä näyttöä ei vaan ole.

    Robotit tulevat todella tarpeeseen kun työtä tekevät ikäluokat jatkuvasti pienenevät. Ne mahdollistavat työn tuottavuuden nousun ja siten talouskasvun ja ihmisten työllistämisen. Erityisesti julkista sektoria yhteiskunnan ikääntyminen rasittaa valtavasti. Robotisaatio mahdollistaa tuottavuuden paranemisen toivon mukaan jatkossa sellaisillakin aloilla, joilla teknologian mahdollistama tuottavuuden nousu on ollut perinteisesti pieni, kuten hoitoalalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. R.Silfverberg kirjoitti 22.6.2017 kello 11:30

    Osmo Soininvaara:
    En nyt ymmärrä. Jos Helsinki järjestää tapahtumia helsimnkiläisille, ei se paljon matkustamista aiheuta verrattuna nyt vasikka Tangomarkkinoihin, johon tullaan ympäri maata.

    Riippuu tapahtumista. Jos Helsingissä järjestetään tapahtuma joka kiinostaa ihmisiä tulemaan niihin ulkomailta asti, niin se aiheuttaa matkustelua.

    Toisaalta suomalaisen populäärikulttuurin historian ja luonteen tuntien, ja kielimuurin huomioiden, niin juuri ketkään muut kuin korkeintaan virolaiset, jos edes hekään, ovat kiinnostuneita tulla katsomaan paikan päälle suomalaisia viihdetapahtumia.

    Uutta on että kesäfestareita ylipäänsä järjestetään Helsingissä. Ennen niiden pitopaikka oli aina maakunnissa, ja usein jossain pikkukylässä joka aiheutti lieviä logistiikkaongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2017 kello 22:38

    Tarkoitin tapahtumien ilotulituksilla sellaisia kuin Ravintolapäivää ja kaljakelluntaa ja Kallio Block partya

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. R.Silfverberg kirjoitti 22.6.2017 kello 11:34

    vk: Onkohan Helsingin kaupunkisuunniittelulla isoakaan merkitystä asiassa. Kymmenissä ellei sadoissa pääkaupungeissa tai alueidensa ykköskaupungeissa maailmalla on asuntojen suhteen korkeahintaisia alueita ja sitten halvempia. Ja aika harvassa niistä on keskustassa ratikoita. Eli taustalla lienee muita tekijöitä, jotka yleisesti selittävät hintojen nousua ja kysyntää.

    Olen itse parhaillaan eräässä kalifornialaisessarantakaupungissa ja esim. julkisesta liikenteestä ei juurikaan ole havaintoja. Autolla pääsee joka paikkaan, parkkipaikkoja on mutta kyllä täällä myös kävellään ja pyöräillään. Kaduilla on leveät jalkakäytävät ja autojen kanssa yhteispeli sujuu kohteliaan loistavasti. Eli autoja ei ole tarvinnut häätää, läpiajoliikenne taas menee keskustan ohi nopeampia reittejä pitkin. Ja sähköautoja paljon enemmän kuin kotisuomessa.

    Eli ei se Vihreiden ponnekkaasti ajama autoton keskusta ole ainoa hyvä ratkaisu. Itse asiassa Suomen ilmastoon aika huonosti sopiva.

    Myös USA:ssa on kaupunkeja joissa on ratikoita. Osa verkoista on hyvin vanhoja joten jostain mumman syystä autoistuminen ei ole päässyt tuhoamaan niitä kaikkia.

    Yleensä kehitysmaissa ratikat ja metrot puuttuvat kokonaan ja useimpien on käveltävä ja vain niillä joilla on varaa autoon, sitten kulkevat niillä kaikki matkat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. GOLAJTTI kirjoitti 22.6.2017 kello 11:36

    Sepi: Tästä jaksetaan vouhottaa, mutta näyttöjä ei kyllä ole. Eniten robotisoituneissa maissa kuten etelä-koreassa, japanissa ja saksassa vallitsee edelleen täystyöllisyys.

    Palataan asialle sitten kun aletaan saada edes jotain alustavia näyttöjä siitä, että robotisaatio alkaa lisätä työttömyyttä. Toistaiseksi sitä näyttöä ei vaan ole.

    Työn lopusta puhuvat kaikki kansan pairssa tunnetut tieteilijät ja teknologiaihmiset:Hawking, Gates, Musk , Khosla,Woznyak…

    Töiden puolesta ei puhu edes työlinjan kehitäneet moderaatitkaan enää:http://www.dn.se/kultur-noje/kulturdebatt/per-schlingmann-arbetslinjen-ar-dod-lange-leve-arbetslusten/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. DVA kirjoitti 22.6.2017 kello 12:05

    Ilman satamaa ja meriyhteyttä Tampere ei nykyisestä kovin paljoa kasva. Ei ole ihme, että maailman suurkaupungit ovat pääosin rannikkokaupunkeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Pekka Vuori kirjoitti 22.6.2017 kello 12:06

    Petteri:
    Jos helsingin seudulla jo yli 20% on vieraskielisiä niin nuo muiden kaupunkien vetovoiman lisäykset pitäisi kattaa tämäkin muuttoliike.

    Ei Helsingin seudulla ole sentään vielä joka viides vieraskielinen, nyt osuus on 12,9% . Pääkaupunkiseudulla 15 % ja Helsingissä 14,7 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Turkulainen matkailija Helsingissä kirjoitti 22.6.2017 kello 12:23

    eggo:
    Turussa on käveltävä kaunis kaupunkiympäristö suomen parhaine ravintoloineen, runsas kulttuuritarjonta ja aloitekykyiset asukkaat mutta talouskasvu makaa laivojen ja autojen rakentamisen varassa eli tätä uuden talouden kasvua ei ole. Jostain muustakin lienee kyse. Teknillinen yliopisto ratkaisee?

    Onkohan Turun kolme suurinta yritystä vielä Bayer, PerkinElmer ja Wallac, tässä vain muutama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Humppis kirjoitti 22.6.2017 kello 12:24

    Helpottaisin mieluusti Helsingin asuntotilannetta ja muuttaisin takaisin kotiseudulleni Kuopioon, mutta siellä ei juuri ole työpaikkoja ainakaan minun alallani (IT).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Petteri kirjoitti 22.6.2017 kello 12:48

    Helsingin kaupunkiseutua paisuttaa se, että Suomen kielialueella ei ole muita suuria miljoonakaupunkeja. Tämän seurauksena lahjakkaimmilla ja yrittäjähenkisimmillä, jos haluaa pysyä tutulla kielialueella, on vaihtoehdot vähissä.

    Tampere on kyllä vähän nostanut profiiliaan, mutta se on vaan keskisuuri kaupunki. Toki joku osa haluaa asua vähän pienemmällä seudulla ja Tampere saa tästä kysynnästä osansa. Tampereen ympärillä on myös paljon pieniä kaupunkeja, joista katsottuna Tampere on lähempänä kuin Helsinki. Kun kulkee Tampereelle ja Tampereen läpi nuoruutensa aikana usein, on se luonnollinen valinta.

    Turun haasteena on, että vaikka seudulla on kohtuullinen asukasmäärä, kaupunkiseutu on syrjässä ja ympärillä oleva seutu taantuu. Toki Teknillisen yliopiston puute myös vaikuttaa. Jos jotain kaupunkia halutaan elvyttää, Turku olisi kuitenkin potentiaalinen kohde. Lappeenrannan teknisen yliopiston siirtäminen Turkuun olisi hyvä päätös ja kunnollinen junarata toinen.

    Oulu ja Kuopio sitten houkuttelevat kohtuullisesti väkeä ja yritystoimintaa sijainnilla. Suomi on maantieteellisesti suuri maa ja aika merkittävä osa ihmisistä maantieteellä on merkitystä.

    Muilla kaupunkiseuduilla on sitten aika vähän luonnollisia kasvun draivereita. Toki viime aikoina Jyväskylä ja Vaasa ovat pärjänneet, mutta pidemmässä juoksussa voi olla vaikeaa. Jyväskylä on vaikeasti Tampereen ja Kuopion välissä ilman Tampereen kokoetua ja Kuopion sijaintietua. Vaasa taas on pieni ja syrjässä. Toki asema Suomen suurimpana Ruotsinkielisenä tai aidosti kaksikielisenä kaupunkialueena auttaa Vaasaa jonkin verran.

    Jos katsoo potentiaalisia seutuja, joihin kannattaisi panostaa, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio näyttävät potentiaalisimmilta. Yliopistoilla on kohtuullisen åaljon merkitystä, Lappeenrannan teknillisen yliopiston siirto Turkuun, Lapin yliopiston siirto Ouluun, Joensuun yliopiston siirto Kuopioon ja muutamien tiedekuntien lisääminen Tampereen yliopistoon olisi voimakas kasvuruiske.

    Toki suomalaisessa aluepolitiikassa on ongelmana se, että tälläisten isojen valintojen tekeminen on kovin vaikeaa ja kun poliittisissa unelmissa halutaan tukea kymmeniä kaupunkiseutuja, lopputuloksena Helsingin seudun kasvulle ei ole paljonkaan vaihtohtoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Timo Kaunisto kirjoitti 22.6.2017 kello 13:54

    En oikein ymmärrä, miten juuri me keskustalaiset olisimme vastuussa huonosta kaupunkipolitiikasta. Olen kanssasi kohtuullisen paljon samaa mieltä tuosta “koko maan asuttuna pitämisen” vanhentuneisuudesta enkä oikein tunnista siitä enää keskustalaisen aluepolitiikan tämän ajan sanomaakaan. Mutta että olemme vielä onnistuneet tärvelemään kaupunkejakin hallinnolla, johon emme yrityksestä huolimatta oikein ole päässeet, se hämmentää.

    Kaikesta huolimatta: kiitos näkökulmastasi. Kunpa se laajenisi myös pohtimaan olevaa ja tulevaa elämisen mallia, jossa ei olla pelkästään kaupunkilaisia tai maalaisia – parhaassa tapauksessa molempia, ajoittain ja sujuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Koti-isä kirjoitti 22.6.2017 kello 13:57

    vk: Eli ei se Vihreiden ponnekkaasti ajama autoton keskusta ole ainoa hyvä ratkaisu. Itse asiassa Suomen ilmastoon aika huonosti sopiva.

    Onko “Suomen ilmastolla” perusteltavissa se, että vain noin 20% matkoista tehdään yksityisautolla, alle puolella kotitalouksista on auto ja suurin osa matkoista tehdään kävellen?

    Jos vertaa koko maan asukastiheyttä mihin tahansa muuhun Euroopan maahan, voidaan todeta, että Suomi on muutamaa hajallaan olevaa asukastihentymää lukuunottamatta tälläkin hetkellä asumaton. Koko Suomi saadaan esimerkiksi Hollannin mittapuulla asutuksi ainoastaan sillä, että tänne tulevina vuosikymmeninä siirretään 100 miljoonaa afrikkalaista ilmastopakolaista. Ensin kannattaa tietenkin ottaa käyttöön kaikki vastikään hylätyt rakennukset ja laittaa härkäpapu kasvamaan puskittumaan päästetyille hieman huonompituottoisille pelloille.

    Niin kauan kuin Keskusta on valtakunnan tasolla Kokoomuksen apupuolue, nykyinen rahan ripottelu asumattomille alueille jatkuu ja herrat saavat aina uudet verohelpotuksensa. Mutta muutos on ovella. Jyväskylässä se jo ehti tapahtua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. JY kirjoitti 22.6.2017 kello 17:32

    Bloginpitäjä siis kannattaa koko Suomen pitämistä asuttuna, mutta ei voi sanoa sitä ääneen, vaan joutuu rakentamaan olkiukon “nyt asuttujen neliökilometrien pitämisestä asuttuna”. En ole koskaan ennen kuullut tuollaista tulkintaa asiasta.

    Mitä menestyviin kaupunkeihin tulee, niin siinäkin bloginpitäjän oma määritelmä ratikkoineen on lähinnä elitistinen. Olisikohan Katajanokan sinivihreä kupla syynä moiseen? Konsulttitoimisto MDIn kohtalaisen tuore näkemys on toisenlainen. Eli muistin virkistykseksi kaupunkien arvosanat:
    1. Vaasa 9,6
    2. Helsinki 9,5
    3. Turku 9,1
    4. Kuopio 9,0
    5. Porvoo 8,8
    5. Tampere 8,8
    7. Hämeenlinna 8,7
    7. Seinäjoki 8,7
    9. Oulu 8,5
    9. Kokkola 8,5
    11. Lappeenranta 8,3
    11. Rauma 8,3
    13. Jyväskylä 7,9
    13. Joensuu 7,9
    15. Lahti 7,8
    16. Pietarsaari 7,7
    17. Pori 7,6
    18. Rovaniemi 7,5

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2017 kello 22:45

    Tunnen MDI:n tutkimustulokset. Käy firman kotisivuilla, niin ymmärrät miksi.
    Tuo ratikkakaupunki koski Helsingin seudun sisäistä jakoa. En löytänyt parempaakaan määritelmää, koska “kantakaupunki” (Helsinki ennen vuotta 1946) ei vastaa sitä lainkaan eikä ruutukaava-aluekaan oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Tapio kirjoitti 22.6.2017 kello 17:43

    peksu: Uusi sellutehdas työllistää saman määrän mitä lopetettava vanha tehdas, eli työpaikat eivät lisäänny vaikka tuotanto kasvaa 2,5 kertaiseksi. Jos tarkastellaan maan- tai maailmanlaajuisesti niin jokainen uusi sellutehdas vähentää työpaikkoja, mikä tosin on yritystasolla kilpailukyvyn takia tarpellista.

    Uusia raskaan teollisuuden tehtaita rakentamalla ei työllisyysongelmia ratkaista.

    Uusi isompi tehdas tuo toki työpaikkoja metsiin ja logistiikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Tapio kirjoitti 22.6.2017 kello 17:56

    Työehtosopimusten yleissitovuus lisää muuttopainetta. Maalla ja pikkukaupungeissa ihmiset tulisivat töihin pienemmilläkin palkoilla, jolloin myös yrittäjillä olisi varaa palkata heitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Tapio kirjoitti 22.6.2017 kello 18:00

    Suomen asutuskartta on hiljalleen palaamassa samanlaiseksi kuin se oli enneen Isovihaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Tero kirjoitti 22.6.2017 kello 18:49

    Osmo Soininvaara</strong

    Helsingin ei tämän jälkeen kannata myydä maata, koska kiinteistöverosta osa konfiskoidaan muualle, mutta tontin vuokratulot saa pitää kokonaan itse.

    Tätä yritin kysyä edellisessä keskustelussa.

    Eli Clarionin tonttia ei pidä missään tilauksessa myydä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. R. V. kirjoitti 22.6.2017 kello 22:49

    Ville: Työllisyysongelma ratkeaa kyllä, kunhan kulutus kasvaa yli 2,5-kertaiseksi 😉

    Ja tämä onnistuu, kun palkat nousevat 2,5-kertaisiksi. Olettaen siis, että yrityksen voitot menevät keräämään lisää voittoja eikä kulutukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ville kirjoitti 23.6.2017 kello 0:02

    R.Silfverberg: Myös USA:ssa on kaupunkeja joissa on ratikoita. Osa verkoista on hyvin vanhoja joten jostain mumman syystä autoistuminen ei ole päässyt tuhoamaan niitä.

    Paitsi että autoteollisuus on USAssa aikoinaan aktiivisesti tuhonnut raideliikennettä kaupungeissa. Säilyneet ratikat ovat harvinainen poikkeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Ville kirjoitti 23.6.2017 kello 0:08

    Ville: Paitsi että autoteollisuus on USAssa aikoinaan aktiivisesti tuhonnut raideliikennettä kaupungeissa. Säilyneet ratikat ovat harvinainen poikkeus.

    Eli siis autoja valmistavat yritykset ovat aktiivisesti estäneet raideliikenteen rakentamista ja esim. toimineet niin, että jo rakennettuja ratoja on purettu ennen niiden käyttöönottoa. Syynä on ollut autojen myynnin edistäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Turkulainen matkailija Helsingissä kirjoitti 23.6.2017 kello 0:46

    Petteri:

    Turun haasteena on, että vaikka seudulla on kohtuullinen asukasmäärä, kaupunkiseutu on syrjässä ja ympärillä oleva seutu taantuu. Toki Teknillisen yliopiston puute myös vaikuttaa. Jos jotain kaupunkia halutaan elvyttää, Turku olisi kuitenkin potentiaalinen kohde. Lappeenrannan teknisen yliopiston siirtäminen Turkuun olisi hyvä päätös ja kunnollinen junarata toinen.

    Tampere Keski-Suomessa epäilemättä haalii väestöä Suomesta laajemmalti kuin Turku, mutta Helsinkiin verrattuna Turulla on laajempi saaristo ympärillään, Naantali ja Parainen, eli ei Turku mitenkään sen syrjemmässä ole kuin vaikka Helsinki, geografisesti. Naapurina Tukholma. Turun onnettomuus on liian varhain (Suomen historiassa) rakennetut ratayhteydet, jotka nyt kulkevat vääriä linjoja. —
    Älkää tuoko Turkuun, jotain sellaista tekniikan ulkomuseokoulutusta, jonka kysyntä on lähinnä laskusuunnassa.
    Bio, ict, kulttuuri, yhteiskunta… Mikä riittää? Mobiili-innovaatioissakaan Turku ei ole vain statistin osassa.
    Ja muuten. Turun ympäristö ei taannu. Kaarina, Lieto, Uusikaupunki, Rauma? Jos mielikuvasi ovat Salossa, sekin on vain ajan kysymys. (Case Salo on lukunsa.)

    Ps. Turun haasteena – ongelmana – on konservatiivinen kaupunkisuunnittelu. Pari Osmoa tarvittais (sillä Vihreillä Turussa on merkitystä). Ratikalla on aika vahva edustus eli kannatus nykyvaltuustossa, saattaa jopa toteutua, mutta vihreät ovat nihkeitä korkealle rakentamiselle (koska Turun profiili – mikä hiton profiili?). Turussa eletään tässä suhteessa ratkaisun hetkiä (ja minun ja monen äänestyskäyttäytymisessä jatkossa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Syltty kirjoitti 23.6.2017 kello 8:30

    Timo Kaunisto: En oikein ymmärrä, miten juuri me keskustalaiset olisimme vastuussa huonosta kaupunkipolitiikasta.

    Teidän takia kaupungeilta siirretään koko ajan rahaa peräkyliin. Nyt vielä onnistuitte tuhoamaan kiinteistöveronkin, jos siitäkin saatavat summat tasataan.

    Lisäksi keskustalaiset poliitikot ovat koko ajan vääntämässä kaupunkien maapolitiikkaa suuntaan, jossa kaupunkilaiset luovuttavat maanomistajille koko kaavoitushyödyn. Joka paikassa, jossa kepu pääsee määräämään, kaavoitushyöty menee aina maanomistajille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Simo Melenius kirjoitti 23.6.2017 kello 11:53

    Osmo Soininvaara:
    Perustin väitteeni kaupunkisuunnittelun onnistumisen vaikutuksesta alueiden suosioon sillä, että eniten asuntojen hinnat ovat nousseet ratikka-kaupungissa ja kehyskunnissa peräti laskeneet. Tuo the winner takes it all -efektin pitäisi vaikuttaa Helsingin seudulla tasaisesti.

    Jos taustalla toimiva malli onkin “density takes it all”, niin Helsinki houkuttelee enemmän kuin muu Suomi, ja silti ratikka-Helsinki enemmän kuin lähiö-Helsinki, ja vuorostaan lähiö-Helsinki enemmän kuin kehyskunnat. Hintoja vertaamalla pitäisi selvitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Ex-Helsinkilainen kirjoitti 23.6.2017 kello 13:22

    Onko Helsingin kaupunkisuunnittelu, -rakenne ja palvelut todella niin ylivertaisella tasolla?

    Pieni ahdas keskusta rakennettuna pienelle niementyrälle. Voisi sanoa, että isomman kaupungin jonot, ruuhkat ja odottaminen ilman suurkaupungin palvelutarjontaa.

    Ja kyllä isoon kaupunkiin pitää saada kauppakeskuksia ja automarkettejakin. Ihmiset mieluusti asioivat niissä arkena, kun palvelut saa saman katon alta.

    Turisteilla ja lomalaisilla on aikaa flaneerata pikkuputiikista toiseen tutkien ja tutustuen, vaikkei lopulta ostaisikaan mitään…

    Poliittisesti epäkorrekti tosiasia on myös se, että tyypillisesti kauppakeskukset, joihin pääsee huonommin julkisella liikenteellä ovat myös siistimpiä ja viihtyisämpiä, koska eivät ole niin hyvin epäsosiaalisen aineksen saavutettavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Ex-Helsinkilainen kirjoitti 23.6.2017 kello 13:24

    Osmo Soininvaara: Tarkoitin tapahtumien ilotulituksilla sellaisia kuin Ravintolapäivää ja kaljakelluntaa ja Kallio Block partya

    Kaljakellunta Keravanjoessa helsinkiläinen taphtuma?

    Ihannoivatko vihreät sitä roskaamista? Nykyvihreys kiteytettynä(?).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Miltton Friidman kirjoitti 23.6.2017 kello 14:18

    Jos oletetaan, että:

    1. Ilman valtion systemaattista pakkovaltaa kaupunkien väkiluku noudattaa Zipfin lakia (Saksassa taitaa suunnnilleen noudattaakin, koska on ollut historiasta aika pienen osan poliittisesti yhtenäinen),
    2 kaupungiksi määritellään vähintään 10 000 asukkaan taajama ja
    3. jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa alkutuotantoon vaaditaan vain marginaalinen osa väestöstä, maatalous- ja aluetukia ei ole ja kaupungistumisaste on sen mukainen,

    5,5-miljoonaisen Suomen luonnollinen pääkaupungin koko olisi noin 1,04 miljoonaa. Nykyisellään Helsingin keskustaajaman koko on hieman enemmän, 1,21 miljoonaa, siitäkin huolimatta, että täällä on aika järjettömän suuret tulonsiirrot pääkaupungin lisäksi maaseudulle.

    Tosin jos Helsingin ylisuuren koon ja asumisen kalleuden aikaansaavaa interventiota ei saada loppumaan, valtion ei pidä mennä tuplaamaan virhettään estämällä Helsingin kasvua näiden oletusten ja laskelmien nimissä. Pointtini on, ettei Helsingin kasvu ole lainkaan välttämätöntä, jos herrojen päähänpistoja ja hyvävelikikkailuja vain mitenkään saadaan hillittyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. DVA kirjoitti 23.6.2017 kello 14:32

    Tapio: Uusi isompi tehdas tuo toki työpaikkoja metsiin ja logistiikkaan.

    Kokonaista 200 kappaletta. Ihan kyseisen firman oma arvio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Ilkka Törmä kirjoitti 23.6.2017 kello 14:33

    Tapio: Uusi isompi tehdas tuo toki työpaikkoja metsiin ja logistiikkaan.

    Muistan kun Keski-Suomalainen metsäkoneurakoitsija sanoi uutisissa jo vuosi sitten, että nykyisillä resursseilla pystytään hoitamaan puut myös uudelle Äänekosken tehtaalle. Eli ei uusia työpaikkoja sinnekään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Jyrki Patomäki kirjoitti 23.6.2017 kello 14:35

    Tapio: Uusi isompi tehdas tuo toki työpaikkoja metsiin ja logistiikkaan.

    Voihan niistä työpaikoista haaveilla, mutta myös metsäkoneet ja logistiikka paranevat. Se kuuluu samaan pakettiin ja siksi tehtaan ulkopuolellakin pärjätään vähemmällä työvoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. keskustelija kirjoitti 23.6.2017 kello 20:01

    Timo Kaunisto:
    En oikein ymmärrä, miten juuri me keskustalaiset olisimme vastuussa huonosta kaupunkipolitiikasta. Olen kanssasi kohtuullisen paljon samaa mieltä tuosta “koko maan asuttuna pitämisen” vanhentuneisuudesta enkä oikein tunnista siitä enää keskustalaisen aluepolitiikan tämän ajan sanomaakaan. Mutta että olemme vielä onnistuneet tärvelemään kaupunkejakin hallinnolla, johon emme yrityksestä huolimatta oikein ole päässeet, se hämmentää.

    Kaikesta huolimatta: kiitos näkökulmastasi. Kunpa se laajenisi myös pohtimaan olevaa ja tulevaa elämisen mallia, jossa ei olla pelkästään kaupunkilaisia tai maalaisia – parhaassa tapauksessa molempia, ajoittain ja sujuvasti.

    Tämä lienee joku uuskeskustalainen versio “koko maa asuttuna” -mantrasta. Loppupäätelmät ovat kuitenkin samat: Rahan kaataminen syrjäseuduille jatkukoon. Perusteet vaan vähän eri: Mökkeily ja myyttinen etätyö laiturin nokasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Tapio Peltonen kirjoitti 23.6.2017 kello 22:24

    Osmo Soininvaara: Kepulointia oli ottaa kiinteistövero taas mukaan verotulojen tasausjärjestelmään, vaikka se on kaupunkiasumisen erityisvero, jonka pitäisi jäädä sinne, mistä se on kerätty.

    Oho, tämä olikin mennyt minulta kokonaan ohi! Paljon pahaa on tämä hallitus saanut aikaan, mutta että tämäkin vielä. Millähän kepulikonstilla tämä on saatu näyttämään järkevältä toimenpiteeltä. Koko tasausjärjestelmällä saisi kyllä heittää vesilintua ja sen sijaan kohdistaa täsmätukia sinne, missä tukia syystä tai toisesta tarvitaan. Ja, no, sellaiset tehtävät maakunnille, joista pienet yksiköt eivät suosiolla selviä. Ja maakunnille verotusoikeus!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Anne Mattila-Borg kirjoitti 23.6.2017 kello 23:43

    Puhe Helsingin viihtyvyyden paranemisesta on puhdasta soopaa. — Amerikan mantereelta Helsinkiin muuttanut NHL-pelaaja totesi olleensa pari ensimmäistä vuotta shokissa mutta nyt sopeutuneensa. Samanlaista palautetta on tullut monelta palanneelta tai väliaikaisesti Helsingissä työskenneeltä. — Muualta Suomesta muuttaneet Vihreät vaikuttavat rakentavan Helsinkiä itselleen ja omilleen. — Jatkuva ympäristössä kaikuva möykkä rasittaa. – Anna Keskustalaisten rakentaa maata, kukaan ei liene puhunut lisäasuttamisesta. — Erittäin monet ovat huolissaan Vihreiden tavasta rakentaa kaupunkia. Asfalttia, asfalttia, asfalttia…Äsken Torontossa näin, miten jalkakäytäviä voidaan rakentaa nurmikkoa säästäen. Pyöräilijöiden piittaamattomuus ympäristöstään on mieletöntä, kaupunki ei tee mitään, että pyöräilijöitä ohjattaisiin käyttämään heille rakennettuja reittejä. — Eilen piittaamaton pyöräilijä,ajoi suoraan lintujen päälle, yksi kuoli, toisesta en tiedä. — Paljon eri kaupungeissa matkustavana, Helsinki on omanlaisensa, omituinen suorastaan. — Ulkomaalainen, minulle tuntematon nainen totesi, että Helsingissä on paljon vihaa. Olen huomannut saman. — Rauhaa kesä-Helsinkiin tarvittaisiin. Urbaanielämä on kivaa, mutta jatkuva äänekäs humppa käy hermoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2017 kello 9:24

    Timo Kaunisto:
    En oikein ymmärrä, miten juuri me keskustalaiset olisimme vastuussa huonosta kaupunkipolitiikasta. Olen kanssasi kohtuullisen paljon samaa mieltä tuosta “koko maan asuttuna pitämisen” vanhentuneisuudesta enkä oikein tunnista siitä enää keskustalaisen aluepolitiikan tämän ajan sanomaakaan. Mutta että olemme vielä onnistuneet tärvelemään kaupunkejakin hallinnolla, johon emme yrityksestä huolimatta oikein ole päässeet, se hämmentää.

    Ei, kyllä pikkukaupunkien tuhoamiseen ovat osallistuneet vähän kaikki puolueet mitenkään paikallisten Lions-klubi -mafioiden osuutta vähättelemättä. SOK prismoineen on ollut paljossa pahassa mukana, ja sen hallinnossa on tietysti väkeä eri suunnista. Tein joskus laskelman siitä, minkä puolueen osuus valtuustossa ennustaa kaupungin nousua tai tuhoa. Demarit olivat siellä tuhopuolella aika hyvin edustettuna. Pitänee uusia se.
    Keskustan suuri virhe on se, että katsotte huonoa hallintoa liian ymmärtäväisesti ja olette heti kompensoimassa itse aiheutetut onnettomuudet valtion rahalla – ja kärppänä konfiskoimassa hyödyt ulos onnistuneista toimista.
    Tällainen politiikka kannustaa kuntia huonosti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Kysymys kirjoitti 24.6.2017 kello 11:07

    Olen tällä hetkellä Helsingissä opiskelemassa ja täällä kuulee jatkuvasti sitä, miten pks elättää koko suomea ja rahaa siirretään maakuntiin.

    Muutama vuosi sitten olin kesätöissä suuressa metsäyhtiöistä ja siellä pomo väitti asiasta seuraavaa. Upm pn Helsingin suurimpia veronmaksajia eikä tee siellä mitään. On vain kirjoilla. Työtä tehdään koko Suomessa ja tulos pääasiassa Lappeenrannassa. Silti verot Helsinkiin ja kun Helsingistä annetaan ropoja takasin, niin hipsterit valittaa.

    Mikä on totuus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2017 kello 20:56

    Kuinka monta kertaa tuohon yhteisöveroasiaan on vastattava. UPM:n verot jakautuvat kunnittain sen mukaan, miten UPM:n työntekijät ovat jakautuneita. Eivägt mene pääkonttorin mukaan eikä ole mitään pääkonttorilisää, kuten joskus kauan sitten oli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. max kirjoitti 24.6.2017 kello 11:29

    Tapio Peltonen: järkevältä toimenpiteeltä. Koko tasausjärjestelmällä saisi kyllä heittää vesilintua ja sen sijaan kohdistaa täsmätukia sinne, missä tukia syystä tai toisesta tarvitaan.

    Tulonsiirrot korreloivat merkittävästi kunnan ikääntymisen kanssa. Valistunut arvioni on, että tässä tapauksessa korrelaatio tarkoittaa myös syy-seuraus -suhdetta. Eli tulonsiirtojärjestelmä on juuri tällä hetkellä täsmällinen. Asumistuissa näille tulonsiirroille voidaan määrittää hyvin täsmälliset maantieteellisest koordinaatit. En ota kantaa mikä taloudellisen tuottamattomuuden laji vaatii tällaisia tukia. Jonkinlaista alisuorittamista ja tehottomuutta täytyy olla läsnä. Summa summarum tulonsiirroista. Haja-asutusalueilla selittävä tekijä on siis ikääntyminen. Urbaanisssa ympäristössä alisuorittaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. max kirjoitti 24.6.2017 kello 12:13

    keskustelija: … Mökkeily ja myyttinen etätyö laiturin nokasta.

    Etätyö laiturin nokasta ei ole myytti. Vaan tavanomainen työn järjestämisen tapa. Yritys joka ei tähän kykene vertaisryhmässään antaa yrityksille jotka tähän kykenevät kiistattoman kilpailuedun. Ja toki olen lukenut uutisia maailmalta, lähinnä Yhdysvalloista, joissa etätyötä lakkautetaan. Kyse lähinnä kuolintoreissaan korahtelevista yrityksistä (yahoo, palveluiden muutos) tai jotka hakevat sellaisen edessä uutta olemassaolon oikeutustaan (ibm, infrastuktuurin muutos). Kirjoitin jo jotain kilpailuedusta. Yrityksestä joka pitää tai tarkemmin alkaa yhtäkkiä pitämään työtä laiturinnokasta myyttinä tai menneenä maailmana kannattaa irtisanoutua välittömästi. Mitään velvollisuutta ei ole jäädä. Häviäjien puolella kannattaa olla mieluummin vaikkapa hyväntekeväisyydessä kehitysmaiden lasten hyväksi tai raajarikkojen ravureiden hoivakodin rakentamisessa. En ota kantaa Helsingin työpaikkoihin etenkin virastosektorilla jotka ilmeisesti velvoittavat 1900-luvun läsnäoloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Tapio kirjoitti 24.6.2017 kello 12:48

    Osmo Soininvaara: Ei, kyllä pikkukaupunkien tuhoamiseen ovat osallistuneet vähän kaikki puolueet mitenkään paikallisten Lions-klubi -mafioiden osuutta vähättelemättä. SOK prismoineen on ollut paljossa pahassa mukana, ja sen hallinnossa on tietysti väkeä eri suunnista. Tein joskus laskelman siitä, minkä puolueen osuus valtuustossa ennustaa kaupungin nousua tai tuhoa. Demarit olivat siellä tuhopuolella aika hyvin edustettuna.

    Pitää paikkansa Oulunkin kohdalla. Kaupungissa oli 70- ja 80-luvuilla vasemmisto voimissaan ja se suhtautui hyvin varauksellisesti elektroniikkateollisuuteen. Sitä pidettiin herrojen kotkotuksena ja jopa poliittisena uhkana, sillä se työllisti korkeakoulutettuja. Nuivan suhtautumisen takia “Oulun ihme” starttasi pääosin naapurikunnissa, Kempeleessä, Oulunsalossa ja Haukiputaalla.

    Oululla oli tuolloin herraonnea, sillä kaupunginjohtaja Ilmo Paananen (SDP) ajoi omiensa vastustuksesta huolimatta läpi mm. Teknologiakylä-hankkeen (nykyisin Technopolis Oyj), mikä sitten tarjosi hyvän kodin uusille start upeille.

    Tällä hetkellä Oulun kehitys on pysähdyksissä Arinan ja kuntaliitoskepulaisten takia, jotka tahtovat rakentaa kaikenlaista joka niemehen, notkohon saarelmaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Syltty kirjoitti 24.6.2017 kello 12:54

    Osmo Soininvaara: Tein joskus laskelman siitä, minkä puolueen osuus valtuustossa ennustaa kaupungin nousua tai tuhoa. Demarit olivat siellä tuhopuolella aika hyvin edustettuna. Pitänee uusia se.

    Hauska sormiharjoitus, mutta lienee yhtä hyödyllinen kuin havainto siitä, että vasemmistoliitton äänestäminen ennustaa reikiä lasten hampaisiin.

    Arvaisin, että demarienemmistoinen kunta on täynnä vanhusväestöä ja ne vähät työikäiset ovat voittopuoleisesti duunareita, ei juurikaan koulutettua väestöä tai nuoria. Tällä setillä ei edes voi pärjätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Isto Mononen kirjoitti 24.6.2017 kello 15:19

    “Helsinkiin suuntautuvan muuttopaineen vähentäminen edellyttäisi, että tuettaisin muita, kehityskelpoisimpia kaupunkeja. Se on jokseenkin täysin eri asia kuin tukea huonoimmin eväin varustettuja alueita. Jos aluepolitiikan tärkeimmäksi päämääräksi otetaan toivottomimpien alueiden tekohengittäminen, se tarkoittaa, ettei tehdä mitään sille, että Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Turku voisivat ottaa suuremman vastuun urbanisoitumisesta.”

    Miten tämä on linjassa esitykseesi Fimean siirtämisestä Kuopiosta Helsinkiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.6.2017 kello 20:52

    Fimeaa yritettiin siirtää Kuopioon, mutta se ei onnistunut. Virasto on täysin riippuvainen osaavasta henkilökunnasta. Heitä ei huvita muuttaa. Yksi syy tähän on, että on paljon helpompi löytää fimealaiselle uusi työpaikka Helsingistä kuin hänen puolisolleen nykyistä vastaava Kuopiosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Ft maailmalta kirjoitti 24.6.2017 kello 15:40

    Humppis:
    Helpottaisin mieluusti Helsingin asuntotilannetta ja muuttaisin takaisin kotiseudulleni Kuopioon, mutta siellä ei juuri ole työpaikkoja ainakaan minun alallani (IT).

    Itsehän olette luoneet tämän tilanteen pakkautumalla pääkaupunkiseudulle. Sinullakaan tuskin on ensimmäistäkään Helsingistä kotoisin olevaa kollegaa. Periaatteessa Helsinki on noin 10% suomesta ja voisi olettaa, että tällä alalla olisi myös Helsinkiläisiä, mutta jostain syystä Helsingistä ei vain tule osaajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. åke kirjoitti 24.6.2017 kello 18:51

    Jälleen paljon puhetta ilman että kukaan mainitsee sitä oleellista. Keskustan kannattaisi ensiksi ajaa työehtosopimusten ylessitovuuden poistoa. Tämä muuttaisi kummasti talouden dynamiikkaa Suomessa. Työpaikkoja voisi syntyä pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. GOLAJTTI kirjoitti 24.6.2017 kello 21:04

    Minä veikkaan, että tuo Pk-seutu vetää kyllä aika lailla koko Suomen tyhjäksi.
    Vaihtoehto1:
    työt loppuvat automaation takia. Tällöin vapaa-ajan merkitys korostuu ja nuoret haluavat pk-seudulle, missä ovat muutkin
    vaihtoehto2:työt ei lopu. Tällöin verkostoitumismahdollisuudet ovat pk-seudulla

    Omista perhepiiristänikin ja kouluaikaisista kaveristani ja näiden perheistä melkein kaikki ovat
    menneet pkseudulle.

    Kaikki tiet vievät pk-seudulle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Syltty kirjoitti 25.6.2017 kello 7:54

    max: Etätyö laiturin nokasta ei ole myytti. Vaan tavanomainen työn järjestämisen tapa.

    Tuo ei kyllä pidä paikkaansa.

    Jokaista tehokasta kotityöskentelijää kohden on vähintäänkin viisi, jotka eivät ole tehokkaita. Kotona nimittäin voi olla kaikenlaisia häriötekijöitä: lapset, puoliso, TV, siivoaminen, jääkappi, lemmikit, some yms.

    Toiseksi, etenkin jossain mökillä tietoliikenneyhteydet ovat sen verran huonot, että sekin jo näkyy tuottavuudessaa (ei itse siirtoajat, vaan kun 10 sekunnin ylimäääräisen odottelun aikana eksyy Osmo Soininvaaran blogiin viideksi minuutiksi).

    Kolmanneksi, kotona ei ole vasataavaa infrastruktuuria (työpöytä, näytöt, kirjat, tarvikkeet) mitä töissä. Tosin välillä kun katselee valokuvia etenkin joidenkin IT-talojen konttoreista, niin eipä niissäkään ole kyllä järkeviä työtiloja. Epäilen että työskentely ties missä ergonomia-nolla paikoissa läppärin kanssa (jonka ergonomia on sekin nolla) näkyy niskan ja hartianseudun kipuina.

    Ja neljänneksi mielestäni tärkein juttu: kollegat eivät ole paikalla. Naamatusten tietojen vaihtaminen on kuitenkin edelleen ylivoimaiseti tehokkain tapa + kahvipöytäkeskustelut + yleinen asioiden pohdiskelu.

    Etätyö silloin tällöin vielä menettelee. Jos työntekijä tekee kerran viikossa päivän kotona, vaikkakin vähän tehottomammin, mutta on sillä työhönsä tyytyväisempi, ei se maailmaa kaada.

    Nimimerkillä “tein kaksi vuotta töitä kotona”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.6.2017 kello 9:24

    Työtä voi tehdä kotona kaikessa rauhassa, mutta kerran päivässä on käytävä työpaikalla, koska mikään netti ei korvaa työpaikan kahvituntia tietojen vaihtajana. Yhdysvalloissa on juuri tästä syystä etätyömahdollisuuksia vähennetty. Etätyöskentelijät nyt vain ovat muita tehottomampia.
    Minä teen yleensä kotityötä pari tuntia ja kun tulee mieli taukoa, kävelen, pyöräilen tai ratikoin töihin.
    Näin kesäisin houkutus mennä mökille kirjoittamaan on suuri. Tuottavuus laskee noin puoleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Pekka T. kirjoitti 25.6.2017 kello 11:14

    Osmo Soininvaara:
    Työtä voi tehdä kotona kaikessa rauhassa, mutta kerran päivässä on käytävä työpaikalla, koska mikään netti ei korvaa työpaikan kahvituntia tietojen vaihtajana. Yhdysvalloissa on juuri tästä syystä etätyömahdollisuuksia vähennetty. Etätyöskentelijät nyt vain ovat muita tehottomampia.
    Minä teen yleensä kotityötä pari tuntia ja kun tulee mieli taukoa, kävelen, pyöräilen tai ratikoin töihin.
    Näin kesäisin houkutus mennä mökille kirjoittamaan on suuri. Tuottavuus laskee noin puoleen.

    Oma työnantajani sallii etätyöt (määrätyssä puitteessa), joten lisään keskusteluun oman kokemusasiantuntijan näkökulmani.

    Kaikkein kätevintä etätyö on osa-aikaisena. Teen usein töitä kotona joko työpäivän alun tai lopun, joskus myöhemmän illankin, semminkin jos on kiire tai olen käyttänyt varsinaista työaikaa omien asioitteni hoitamiseen. Tällöin etätyönteko on tavattoman tehokasta.

    Töiden tekeminen koko päivän etänä kotona on (ainakin minulle) jo niin puuduttavaa, että siinä tehokkuus kärsii väkisinkin. Työhöni sisältyy tosin varsin paljon kokouksia, joten ne antavat luontevan tavan lähteä välillä muualle. Lisäksi osa työstä on muutenkin mielekästä tehdä työpaikalla mainittujen infrastruktuurin ja tietojen vaihdon kannalta.

    Kaikki kollegat eivät kuitenkaan ole etätyön mahdollisuuksiin tarttuneet, sillä he haluavat olla työpäivänsä perinteisesti “työpaikalla”. Osa heistä epäilee etänä olijoiden lähinnä laiskottelevan, mikä ehkä joidenkin kohdalla pitääkin paikkansa, ei kuitenkaan lähimainkaan kaikkien. Etätyön tekijöiden tehokkuuden seuraamisen ja kullekin työpaikalle sopivien sääntöjen määrittelemisen pitäisikin kuulua esimiesten vastuulle.

    Omalta osaltani siis kannatan voimakkaasti mahdollisuutta etätyöhön, kuhunkin työhön sopivin säännöin (muistaen, että moniin töihin ne eivät sovi ollenkaan). Se voi olla puhdas win-win-tilanne, josta hyötyvät sekä työnantaja että -tekijä.

    Tähän liittyy myös nykyinen tavoite parantaa työnantajan toimitilojen tilatehokkuutta. Suuri osa työpisteistä on työpäivän aikana tyhjillään. Näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina se jos mikä on tuhlausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Erkki Niini kirjoitti 25.6.2017 kello 11:36

    ksee: Väittäisin, ettei yhteinäistä metropolialuetta voi käsitellä tässä erillisinä kaupunkeina vaan yhtenä kaupunkialueena. Tällöin tulee heti mieleen se, että ko. alueen keskusta sijaitsee sen ratikkakaupungin alueella ja esim. Espoolta ja Vantaalta puuttuu oma oikea kaupunkikeskustaa.

    Jatkokehitelmänä voisi esittää väitteen, että Espoon ja Vantaan kasvu lisää myös Helsingin keskustaan suuntatuvaa kysyntäpainetta – ja siten “ratikkakaupungin” asuntojen hinta heijastaa myös kehyskuntien haluttavuutta muuttokohteena.

    Eri mieltä, asuin lapsuuden ja nuoruuden Helsingissä (Krunikassa), nyt Espoossa. Helsinkiin ei tee mieli, vierailen toki pari kertaa vuodessa. Helsingin kaikenlaiset tapahtumat eivät vaan kiinnosta. Seudun vetovoimatekijä on kansainvälilen lentokenttä. Espoo on kivan monikeskustainen, hyvä ostari aina kuhtuulähellä. Pientalon sain aikoinaan kohtuuhintaan, ei tarvitse mökkeillä. Helsingin suurin puute, ei ole vientiteollisuutta, siis sitä joka tuo euroja Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.6.2017 kello 10:08

    Ei vientiteollisuutta Helsingissä? Supercel Ruoholahdessa hakkaa volyymillan monta sellutehdasta, samoin Planmeca Herttoniemessä, ABB Pitäjänmäellä, Marimekko jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. JY kirjoitti 25.6.2017 kello 11:38

    Osmo Soininvaara:
    Yhdysvalloissa on juuri tästä syystä etätyömahdollisuuksia vähennetty. Etätyöskentelijät nyt vain ovat muita tehottomampia.

    Ja tästä löytyy jotain faktaakin, eikä pelkkää mutua?
    Yahoon uusi toimitusjohtaja ajoi organisaatioon uutta toimintakulttuuria, ja siksi kutsui kaikki toimistolle. Hän on itse sanonut, että tarkoitus ei ollut lopettaa etätyötä.

    IBM taas sulki kasan konttoreita ja ilmoitti kaikille uuden asemapaikan. Jos ei ollut valmis muuttamaan, joutui irtisanoutumaan. Ei ole kuulemma ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu. Perimmänen tarkoitus oli vähentää väkeä, kun tulos takkusi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. DVA kirjoitti 25.6.2017 kello 13:06

    Suomi kuluttaa joka vuosi yleiseen asumistukeen, maataloustukiin ja kuntien valtionosuuksiin yli 20 prosenttia vuotuisesta budjetista eli yli 10 miljardia euroa.

    Siis yli 10 000 miljoonaa euroa. Joka vuosi.

    Jos maataloudessa, asuntomarkkinoilla ja kuntien välillä annettaisiin markkinatalouden toteutua, niin suomalaisilla alkaisi oikeat kissanpäivät.

    Infrastruktuuri on levitetty Suomessa aivan liian laajalle. Tästä ääriesimerkkinä tiestö, jonka ylläpitoon ei ole enää varaa. Toinen esimerkki on kuntien läpeensä mätä kunnallistekniikka. Kuntakeskuksia on liikaa, eikä niiden ylläpitoon ole varaa.

    Koko Kainuun väestö (noin 76 000 asukasta) mahtuisi Helsinkiin, eikä tekisi tiukkaa. Riittäisi toki, että he muuttaisivat Ouluun, Kajaaniin, Rovaniemelle ja ehkäpä Kuopioon.

    Samaa pitäisi ulottaa kaikkialle Suomeen ja antaa väestön siirtyä maakuntien keskuskuntien liepeille, jolloin turhien pystyyn kuolevien perähikiöiden tekohengittämiseen ei enää kuluisi varoja.

    Jos ihminen kaipaa metsää tai maaseutua, niin kiven heiton päässä Helsingistä on sitä. Jostain Kuopiosta puhumattakaan…

    Eikä mikään estä asumasta Kainuussa, omalla rahalla..

    Maataloudessa tukien loppuminen tappaisi nopeasti kannattamattomat tilat ja tilojen yhdistyttyä tilanne tasoittuisi. Rahan lappamisen sijaan valtio voisi tukea uusia suurempia tiloja esimerkiksi verotuksen avulla. Jos olisi tarvetta.

    Kenenkään ei pidä asua kenenkään toisen tuella siellä missä hänellä ei ole siihen varaa. Se ei ole reilua, eikä se pidä yhteiskuntaa mitenkään tasa-arvoisempana tai hienompana. Asumistuissa ei ole mitään mieltä.

    Näin säästetään yli 10 miljardia euroa vuodessa, ja tämä summa kohdistuisi välittömästi talouskasvuun kulutuksen kasvaessa. Sillä persaukisellakin olisi elämä mukavampaa, kun verotusta voitaisiin laskea lähes viidenneksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. JY kirjoitti 25.6.2017 kello 20:21

    Oheisella sivustolla muutaman tunnetun yrityksen vastuullisten näkemyksiä etätyöstä, tuottavuudesta ja työn tulevaisuudesta.

    https://trad.works/video-interviews-remote-work/

    Kannattaa kuunnella ainakin
    Kate Lister Global Workplace Analytics
    Jennifer Jones Newbill DELL
    Nicole McCabe SAP
    Karen A. LaGraff Xerox

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. jouni.orava kirjoitti 26.6.2017 kello 1:43

    Nopeesti näin yöllä vilkaistuna ihan hyviä ideoita.
    Esim. Helsinki, Vantaa, Espoo, Sipoo lähemmäks toisiaan tai yhteen, täytyy laajentaa.

    Keksiä uusia innovaatioita, rakentaa nyt kyn se on halpaa.
    Ottaa lainaa ja laittaa Infra kuntoon.

    Säästää esim. Malmin lentokenttä, kohta näitä “pikkukenttiä” tarvitaan enemmän kun loikataan paikasta toiseen.
    Pienilmailu ja uudet innovaatiot sillä saralla on juuri tulossa ihan nurkan takana.

    Pitää ajatella lähitulevaisuutta, lasjentaa ja rakentaa ylöspäin myös enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. R.Silfverberg kirjoitti 26.6.2017 kello 9:22

    Miltton Friidman:
    Jos oletetaan, että:

    1. Ilman valtion systemaattista pakkovaltaa kaupunkien väkiluku noudattaa Zipfin lakia (Saksassa taitaa suunnnilleen noudattaakin, koska on ollut historiasta aika pienen osan poliittisesti yhtenäinen),
    2 kaupungiksi määritellään vähintään 10 000 asukkaan taajama ja
    3. jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa alkutuotantoon vaaditaan vain marginaalinen osa väestöstä, maatalous- ja aluetukia ei ole ja kaupungistumisaste on sen mukainen,

    5,5-miljoonaisen Suomen luonnollinen pääkaupungin koko olisi noin 1,04 miljoonaa. Nykyisellään Helsingin keskustaajaman koko on hieman enemmän, 1,21 miljoonaa, siitäkin huolimatta, että täällä on aika järjettömän suuret tulonsiirrot pääkaupungin lisäksi maaseudulle.

    Helsingin asukasluku on 635000 eikä 1,21 miljoonaa. Se “keskustaajama” on niin venyvä käsite että siihen kuuluu kaiken maailman Järvenpäät ja Kirkkonummet kunhan talojen välinen etäisyys on enintän 400 metriä. Oikea laskutapa olisi vetää Helsingin urbaanialueen raja kehäkolmoselle, silloin saadaan ehkä nippa nappa miljoona kasaan joten puuttumaan jää vielä vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. R.Silfverberg kirjoitti 26.6.2017 kello 9:27

    Osmo Soininvaara:
    Työtä voi tehdä kotona kaikessa rauhassa, mutta kerran päivässä on käytävä työpaikalla, koska mikään netti ei korvaa työpaikan kahvituntia tietojen vaihtajana. Yhdysvalloissa on juuri tästä syystä etätyömahdollisuuksia vähennetty. Etätyöskentelijät nyt vain ovat muita tehottomampia.
    Minä teen yleensä kotityötä pari tuntia ja kun tulee mieli taukoa, kävelen, pyöräilen tai ratikoin töihin.
    Näin kesäisin houkutus mennä mökille kirjoittamaan on suuri. Tuottavuus laskee noin puoleen.

    Vaikka monet etätyötä tekevät ovat omasta mielestään tehokkampia ja fiksumpia kuin random-tyypit, niin etätyön tuottavuus on heikompi siksi että etätyötä tekevän työtä on vaikea valvoa, etätyötä tekevä joutuu odottamaan ja vietttämään lupoaikaa jos pomo ei hänelle heti keksi uutta työtä kun vanha päättyy, ja etätyötä tekevälle ei voi antaa ad hoc hommia joita on pakko tehdä työpaikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. antti kirjoitti 26.6.2017 kello 10:26

    DVA: Rahan lappamisen sijaan valtio voisi tukea uusia suurempia tiloja esimerkiksi verotuksen avulla.

    Öh. Miten rahan lappaminen ja verotuet lopputuloksen kannalta eroavat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. DVA kirjoitti 26.6.2017 kello 10:39

    Erkki Niini: Helsingin suurin puute, ei ole vientiteollisuutta, siis sitä joka tuo euroja Suomeen.

    No hohhoijaa…

    Käytä edes pienen pieni hetki Suomen ja Helsingin elinkeinorakenteen tutkimiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. DVA kirjoitti 26.6.2017 kello 10:40

    Lisää kaupunkia, vähemmän luontoa ja talous kasvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. fillaristi kirjoitti 26.6.2017 kello 12:11

    DVA:
    Suomi kuluttaa joka vuosi yleiseen asumistukeen, maataloustukiin ja kuntien valtionosuuksiin yli 20 prosenttia vuotuisesta budjetista eli yli 10 miljardia euroa.

    Siis yli 10 000 miljoonaa euroa. Joka vuosi.

    Jos maataloudessa, asuntomarkkinoilla ja kuntien välillä annettaisiin markkinatalouden toteutua, niin suomalaisilla alkaisi oikeat kissanpäivät.

    Infrastruktuuri on levitetty Suomessa aivan liian laajalle. Tästä ääriesimerkkinä tiestö, jonka ylläpitoon ei ole enää varaa. Toinen esimerkki on kuntien läpeensä mätä kunnallistekniikka. Kuntakeskuksia on liikaa, eikä niiden ylläpitoon ole varaa.

    Koko Kainuun väestö (noin 76 000 asukasta) mahtuisi Helsinkiin, eikä tekisi tiukkaa. Riittäisi toki, että he muuttaisivat Ouluun, Kajaaniin, Rovaniemelle ja ehkäpä Kuopioon.

    Samaa pitäisi ulottaa kaikkialle Suomeen ja antaa väestön siirtyä maakuntien keskuskuntien liepeille, jolloin turhien pystyyn kuolevien perähikiöiden tekohengittämiseen ei enää kuluisi varoja.

    Jos ihminen kaipaa metsää tai maaseutua, niin kiven heiton päässä Helsingistä on sitä. Jostain Kuopiosta puhumattakaan…

    Eikä mikään estä asumasta Kainuussa, omalla rahalla..

    Maataloudessa tukien loppuminen tappaisi nopeasti kannattamattomat tilat ja tilojen yhdistyttyä tilanne tasoittuisi. Rahan lappamisen sijaan valtio voisi tukea uusia suurempia tiloja esimerkiksi verotuksen avulla. Jos olisi tarvetta.

    Kenenkään ei pidä asua kenenkään toisen tuella siellä missä hänellä ei ole siihen varaa. Se ei ole reilua, eikä se pidä yhteiskuntaa mitenkään tasa-arvoisempana tai hienompana. Asumistuissa ei ole mitään mieltä.

    Näin säästetään yli 10 miljardia euroa vuodessa, ja tämä summa kohdistuisi välittömästi talouskasvuun kulutuksen kasvaessa. Sillä persaukisellakin olisi elämä mukavampaa, kun verotusta voitaisiin laskea lähes viidenneksen.

    Helsingin, Vantaa ja Espoon osuus yleisestä asumistuesta on noin kolmannes joten kaikkien ihmisten pakkautuminen tänne pöhinään ei näytä olevan mikään ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. fillaristi kirjoitti 26.6.2017 kello 12:27

    DVA: No hohhoijaa…

    Käytä edes pienen pieni hetki Suomen ja Helsingin elinkeinorakenteen tutkimiseen.

    Tilastoissa Helsinki ja koko Uusimaa on toki maan viennin veturi. Mutta vienti kirjautuu tilastossa pääkonttorin osoitteeseen jolloin Helsinki saa esimerkiksi Wärtsilän, UPM:n ja Stora-Enson vientitulot vaikka yhtiöiden tuottamasta jalostusarvosta kovin vähäinen osa luodaan täällä.

    ABB taitaa olla ainoita isoja jotka vielä uskaltavat harjoittaa teollista toimintaa Kehä ykkösen sisäpuolella. Ei sillä että se olisi tavoite mutta maamme teollisuuden jalostusarvo ei ole Helsingistä peräisin. Osassa palveluita kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. asdasd kirjoitti 26.6.2017 kello 12:53

    https://vaestotiede.wordpress.com/2016/10/25/kaupungistumisen-vaikutukset-suomeen-3/

    Vihreät ovat vain rahan perässä, maximaaliset taloudelliset voitot silmissä – vaikka kaupungistuminen johtaa psykologisiin ongelmiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. AV kirjoitti 26.6.2017 kello 12:59

    Asun kaupungissa jonka asukastiheys on kuusinkertainen Helsinkiin verrattuna. Tämä on viihtyisä elävä kaupunki, joka edelleen kasvaa ja johon turistit tunkevat sankoin joukoin. Tämän kaupungin väkivaltarikollisuus on vähäistä Helsinkiin verrattuna, täällä näkyy kaduilla vähemmän narkkareita ja kerjäläisiä kuin Helsingissa.
    Tämän kokemuksen perusteella en voi uskoa Helsingin muuttuvan helvetiksi maan päällä, jos nykyistä kaupunkia tiivistetään oikein kunnolla.
    Käydessäni Helsingissä yksi päälimmäisiä ihmettelyn aiheita on, kuinka tyhjä kaupunki on, sen ehtii aina välissä unohtamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Kalle kirjoitti 26.6.2017 kello 13:11

    DVA: No hohhoijaa…

    Käytä edes pienen pieni hetki Suomen ja Helsingin elinkeinorakenteen tutkimiseen.

    Helsinki on kyllä tehokkaasti pyrkinyt lopettamaan epäseksikästä teollisuutta. Valitettavasti myös ommistunut siinä.

    Esimerkiksi Helsingissä oli Itämerenalueen ainoa varteenotettava voiteluainetehdas. Se oli ihan pakko savustaa Pietariin. Ei ihan kaikki muumit laaksossa päätöstä tehtäessä.

    Turussa on ollut sama suuntaus. Esimerkiksi Wärtsilän merimoottoritutannon siirtyminen Turusta Italiaan oli ihan puhtaasti vasemmiston ja virheiden junailu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. DVA kirjoitti 26.6.2017 kello 15:31

    antti: Öh. Miten rahan lappaminen ja verotuet lopputuloksen kannalta eroavat?

    Tuet maksetaan etukäteen ja verotuki annetaan jälkikäteen.

    Ts. satoi tai paistoi maataloustuki juoksee, mutta jos ei tule tuottoa, niin verotukea ei makseta. Eli jos maatila kannattaa, niin siitä palkittaisiin verotuksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. GOLAJTTI kirjoitti 26.6.2017 kello 15:54

    Miksi muuten ei enää ole peukkuja kommenteissa? Eikö ne palvellut aiempaa tarkoitusta vai mikä on syy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.6.2017 kello 16:18

    Peukutus jäi pois, kun versiota muutettiin jonkin tietoturvaongelman takia. Vanha peukutusohjelma ei toiminut uudessa versiossa. Uuden peukutusohjelman käyttöön otto taas olisi tuhonnut vanhan historian, mutta nyt ehkä olisi aika ottaa asia taas työn alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. peksu kirjoitti 26.6.2017 kello 16:08

    fillaristi: Tilastoissa Helsinki ja koko Uusimaa on toki maan viennin veturi. Mutta vienti kirjautuu tilastossa pääkonttorin osoitteeseen jolloin Helsinki saa esimerkiksi Wärtsilän, UPM:n ja Stora-Enson vientitulot vaikka yhtiöiden tuottamasta jalostusarvosta kovin vähäinen osa luodaan täällä.

    Kepun propaganda näyttää hyvin tehonneen.

    Tulli, ulkomaankauppa maakunnittain tilastokuvauksesta:

    “Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat-ilmoituksen tai tulli-ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y-tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Eräät suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisensa, jolloin toimipaikka-kohtaista tietoa ei ole Intrastat- eikä tulli-ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Aineistosta on myös pyritty korjaamaan yrityksen sijainti, mikäli yrityksellä on Tullin selvityksen mukaan todellista tuotantoa jossain toisessa maakunnassa kuin siinä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee.

    Eli “pääkonttoriverot ja -kirjaukset” ovat puhdasta kepupropagandaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. fillaristi kirjoitti 26.6.2017 kello 21:12

    peksu: Kepun propaganda näyttää hyvin tehonneen.

    Tulli, ulkomaankauppa maakunnittain tilastokuvauksesta:

    “Tilasto kuvaa valtion rajan ylittävää tavarakauppaa sen mukaan, mihin maakuntaan yritys on kohdentanut viennin tai tuonnin Intrastat-ilmoituksen tai tulli-ilmoituksen. Samalla yrityksellä saattaa olla monta toimipaikkaa Suomessa, jotka raportoidaan Tullille yrityksen y-tunnuksen lisäksi yrityksen toimipaikkatunnuksella. Eräät suuryritykset ovat keskittäneet ilmoittamisensa, jolloin toimipaikka-kohtaista tietoa ei ole Intrastat- eikä tulli-ilmoituksilla ilmoitettuna. Tällöin näiden suuryritysten osalta toimipaikkakohtainen jakauma on Tullissa arvioitu edellisten vuosien toimipaikkakohtaisten ilmoitusten mukaisesti. Aineistosta on myös pyritty korjaamaan yrityksen sijainti, mikäli yrityksellä on Tullin selvityksen mukaan todellista tuotantoa jossain toisessa maakunnassa kuin siinä, missä yrityksen pääkonttori sijaitsee.

    Eli “pääkonttoriverot ja -kirjaukset” ovat puhdasta kepupropagandaa.

    Teollisuuden vienti on noin 60 Miljardia. Palveluiden vienti luokkaa 8 Miljardia.
    Teollisuus pitää maatamme toistaiseksi pystyssä ainakin ulkomaankaupan osalta.

    Teollisuuden työpaikkoja on Suomessa reilu 300 000 joista vain 16 000 Helsingissä. Ajatteletko että nuo 16 000 luovat teollisuuden tuotteet kaupungissa jossa ei käytännössä ole enää tuotannollista toimintaa.

    Todellisuudessa tullin tilastoja ei voi kohdistaa sinne missä lisäarvo tuotetaan, ne kun tulevat automaattisesti yritysten talousjärjestelmistä ja vienti kohdistuu yleensä myynnin kustannuspaikalle. Been there seen that.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. fillaristi kirjoitti 26.6.2017 kello 21:45

    Osmo Soininvaara:
    Ei vientiteollisuutta Helsingissä? Supercel Ruoholahdessa hakkaa volyymillan monta sellutehdasta, samoin Planmeca Herttoniemessä, ABB Pitäjänmäellä, Marimekko jne.

    Marimekolla on tosiaan painokone Herttoniemessä, se voidaan tietysti laskea vientiteollisuudeksi. Paino työllistää 40 henkilöä.

    Supercell työllistää 150 henkilöä. Liikevaihto on tosin komea kuten myös tuloksentekokyky. Hienoa myös että maksavat yhteisöverot Suomeen.

    Planmeca – konserni on myös hieno tarina ja vajaan 1000 hengen työntekijämäärä on jo merkittävä samoin vajaan miljardin euron liikevaihto.

    ABB on viimeinen Helsingin iso teollisuusyritys reilun 3000 työntekijän voimin.

    Teollisuuden työpaikkoja on Helsingissä noin 16000 ja väheneminen on ollut ripeää joten siltä osin on peli jo menetetty.

    Palveluista voi odottaa lisää vientituloja mutta esimerkiksi “puhtaan” ohjelmistoviennin osuus on vielä todella vaatimaton verrattuna teollisuuden reilun 60 miljardin ulkomaankauppaan. Ja puhtaalla tarkoitan tässä ohjemistoja jotka eivät ole osa jotakin teollisuustuotetta tai muuta palvelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.6.2017 kello 22:44

    Supercell työllistää 150 henkilöä. Liikevaihto on tosin komea kuten myös tuloksentekokyky.

    Keskustelu lähti liikkeelle siitä, että helsinkiläiset eivät osallistu vientitulojen tuomiseen Suomeen. Supercel tuo niitä aika paljon. Se ei ole kiinni työpaikkojen lukämäärästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. fillaristi kirjoitti 26.6.2017 kello 23:01

    Osmo Soininvaara: Keskustelu lähti liikkeelle siitä, että helsinkiläiset eivät osallistu vientitulojen tuomiseen Suomeen. Supercel tuo niitä aika paljon. Se ei ole kiinni työpaikkojen lukämäärästä.

    Ei toki ja kahden miljardin liikevaihto on kunnioitettava saavutus. Se ei kuitenkaan tee Helsingin seudusta viennin veturia.

    Ja toistaalta työpaikkojen määrällä on kuitenkin vaikutusta siihen millaista talousdynamiikka yritys luo ympärilleen. Supercellin liikevaihto vastaa suunnilleen yhtä isoa laivaa Turun telakalta. Laivan tekeminen luo merkittävästi enemmän hyvinvointia ympärilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. R.Silfverberg kirjoitti 27.6.2017 kello 0:06

    fillaristi:
    Teollisuuden työpaikkoja on Suomessa reilu 300 000 joista vain 16 000 Helsingissä. Ajatteletko että nuo 16 000 luovat teollisuuden tuotteet kaupungissa jossa ei käytännössä ole enää tuotannollista toimintaa.

    No entäs Espoo ja Vantaa sitten? Paljonko teollisuuden työpaikkoja niissä on?

    Ja ilman ammattitaitoisia ja kielitaitoisia myyjiä ei tavara mene kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Tuula Komsi kirjoitti 27.6.2017 kello 0:38

    Ottamatta kantaa “tekohengittämiseen” ja asumisen tukiin, minusta tuo Oden ja cityvihreiden käsitys elämisen laadusta on tosi säälittävä. Että jotain kaljakelluntoja ja muita kivoja häppeningejä, niin se on sitä elämisen laatua. Minä kun muutin stadista maalaiskuntaan, elämisen laatu parantui aivan käsittämättömästi. Sanat eivät riitä kertomaan. Ja täällä maalla on ihan fiksuja vihreitäkin, jotka useimmat ymmärtävät, etteivät mitkään kaljakellunnat korvaa sitä, että täällä voi hengittää. Ihminen tarvitsee luontoa muuallekin kuin umpikorttelin sisäpihan kukkaruukkuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.6.2017 kello 11:15

    Minä en sanonut pitäväni kaljakellunnasta. Sanoin vain, ettei se tuota sanottavasti autoliikennettä maakunnista Helsinkiin, kun kirjoittaja väitti, että Helsingissä järjestettävät tapahtumat tuottavat suuren hiilijalanjäljen tästä syystä. Kaljakellunta on vastenmiuelinen siksi, että se rtoskaa Vantaanjoka pahasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Humppis kirjoitti 27.6.2017 kello 8:30

    Ft maailmalta: Itsehän olette luoneet tämän tilanteen pakkautumalla pääkaupunkiseudulle. Sinullakaan tuskin on ensimmäistäkään Helsingistä kotoisin olevaa kollegaa. Periaatteessa Helsinki on noin 10% suomesta ja voisi olettaa, että tällä alalla olisi myös Helsinkiläisiä, mutta jostain syystä Helsingistä ei vain tule osaajia.

    No hankala se on mennä jonkin tietyn alan hommiin muualle jos niitä ei siellä muualla ole. o_O

    Periaatteessa voisi kuvitella että Kuopiossa olisi IT-alalla “hyvä pöhinä” käynnissä kun yliopistossa on alan koulutusta ja on Technopolista yms. mutta eipä vain ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. antti kirjoitti 27.6.2017 kello 9:12

    DVA: Tuet maksetaan etukäteen ja verotuki annetaan jälkikäteen.

    Ts. satoi tai paistoi maataloustuki juoksee, mutta jos ei tule tuottoa, niin verotukea ei makseta. Eli jos maatila kannattaa, niin siitä palkittaisiin verotuksessa.

    Yksi ja sama vaikutus; jos ensin kerätään 100 yksikköä verotuloja ja niistä jaetaan 10 tukiaisia. Taikka jätetään kymppi veroja keräämättä ja tukiaisia maksamatta. Lisäehtoja voi tietty asettaa mielensä mukaan, mutta jopa keskustapuolueen (vasemmistoliitosta en ole ollenkaan varma) luulisi ymmärtävän että tukiaiset ja verohelpotukset ovat aivan sama asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. erkki niini kirjoitti 27.6.2017 kello 9:40

    Taitaa olla vaikeaa selvittää, missä ihmiset haluaisivat asua, kun tutkimukset ovat niin tarkoitushakuisia. Omalta osaltani listaisin houkutustekijoitä:
    Työpaikkoja saatavana
    Kohtuuhintainen asunto joka säilyttää arvonsa
    Riittävät ostosmahdollisuudet
    Rauhallinen ympäristö, ei liikaa tapahtumia
    Opiskelumahdollisuudet
    Liikenneyhteydet
    Kävelyreittejä joilla ei suhahtele poikupyöriä eivätkä muutu talvella hiihtoladuiksi.
    Siis syrjäseudut ja pikkukaupungit eivät kelpaa, mutta ei Helsinkikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. DVA kirjoitti 27.6.2017 kello 9:53

    Parempi vain ettei ole teollisuuden työpaikkoja. Kyllä se ay-väki on niin rasittavaa sakkia, ettei sellaista kukaan halua edes naapuriksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. dfshkopp kirjoitti 27.6.2017 kello 10:22

    fillaristi: Helsingin, Vantaa ja Espoon osuus yleisestä asumistuesta on noin kolmannes joten kaikkien ihmisten pakkautuminen tänne pöhinään ei näytä olevan mikään ratkaisu.

    Itse asiassa se on noin neljännes, eli jokseenkin saman verran kuin osuus väkiluvustakin. Vaikea nähdä tuossa kovin suurta ongelmaa. Asumistuet sinänsä ovat ongelmallinen kokonaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. dfshkopp kirjoitti 27.6.2017 kello 10:27

    fillaristi: Teollisuuden vienti on noin 60 Miljardia. Palveluiden vienti luokkaa 8 Miljardia.

    Lukusi ovat kyllä pahasti pielessä. Palveluviennin arvo vuonna 2016 oli 22 miljardia euroa, tavaraviennin 52 miljardia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.6.2017 kello 11:12

    Lisäksi pitäisi tietää viennin nettotulot. Tavaraviennissä on paljon ulkomaista alihankintaa. Ainakin osa palveluviennistä on lähes sataprosenttisesti kotimaista arvonlisäystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Syltty kirjoitti 27.6.2017 kello 11:02

    fillaristi: vienti kohdistuu yleensä myynnin kustannuspaikalle.

    Paljonkohan maakuntien teollisuustyöläiset tuottaisivat vietäviä tavaroita ilman myyntiä?

    Hmmm…arvelenpa, että aika vähän. Myyntiä tärkeämpää toimintoa ei yrityksessä ole, eikä tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. R.Silfverberg kirjoitti 27.6.2017 kello 11:29

    fillaristi: Ei toki ja kahden miljardin liikevaihto on kunnioitettava saavutus. Se ei kuitenkaan tee Helsingin seudusta viennin veturia.

    Ja toistaalta työpaikkojen määrällä on kuitenkin vaikutusta siihen millaista talousdynamiikka yritys luo ympärilleen. Supercellin liikevaihto vastaa suunnilleen yhtä isoa laivaa Turun telakalta. Laivan tekeminen luo merkittävästi enemmän hyvinvointia ympärilleen.

    Nokian romahdus se on joka on aiheuttanut kuopan Helsingin seudun vientilukuihin. Joskushan se kuoppa on kurottava umpeen, siihen menee aikaa, hikeä verta ja kyyneliä, tai sitten on vain hyväksyttävä se tosiasia että suomalaiset eivät osaa tai halua tehdä kulutustavaroita suuren maailman markkinoihin, vain näpertää jotain pientä ja keittää sellua. Silloin on yhdentekevää onko Suomella pääkaupunkia omassa maassa ollenkaan, sen paikan ottaa siinä tapauksessa Tukholma tai Moskova.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Jokaiselle jotakin kirjoitti 27.6.2017 kello 12:08

    Tuula Komsi: Minä kun muutin stadista maalaiskuntaan, elämisen laatu parantui aivan käsittämättömästi. Sanat eivät riitä kertomaan. Ja täällä maalla on ihan fiksuja vihreitäkin, jotka useimmat ymmärtävät, etteivät mitkään kaljakellunnat korvaa sitä, että täällä voi hengittää.

    Minulla taas kävi päinvastoin: muutin maalaiskunnasta Helsinkiin ja elämisen laatu parantui todella paljon. Vihreistä en tiedä, mutta meillä täällä Helsingissä on Suomen fiksuimmat Perussuomalaiset. Maalaiskuntien Perussuomalaiset ovat todella raskasta porukkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. peksu kirjoitti 27.6.2017 kello 12:09

    dfshkopp: Lukusi ovat kyllä pahasti pielessä. Palveluviennin arvo vuonna 2016 oli 22 miljardia euroa, tavaraviennin 52 miljardia.

    Osmo Soininvaara:
    Lisäksi pitäisi tietää viennin nettotulot. Tavaraviennissä on paljon ulkomaista alihankintaa. Ainakin osa palveluviennistä on lähes sataprosenttisesti kotimaista arvonlisäystä.

    Palveluviennin tuloista noin 80-90% jää Suomeen, kun taasen tavaraviennin tuloista noin 50%. Eli noin 22,5 miljardin palveluviennistä noin 20 miljardia sataa Suomen kansantalouteen, tavaraviennin 52,4 miljardista taasen Suomen kansantalouteen jää noin 26,2 miljardia. (tilastot: Tilastokeskus, arviot HS ja Finnpro).

    “fillaristille” tiedoksi Tullin tilastointitavoista; luotan enemmän Tullin virkavastuulla antamiin tietoihin, kuin nimimerkin “fillaristi” kirjoituksiin joille ei ole osoitettu yhtään lähdeviitettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Anna R kirjoitti 27.6.2017 kello 17:11

    Osmo Soininvaara:
    Fimeaa yritettiin siirtää Kuopioon, mutta se ei onnistunut. Virasto on täysin riippuvainen osaavasta henkilökunnasta. Heitä ei huvita muuttaa. Yksi syy tähän on, että on paljon helpompi löytää fimealaiselle uusi työpaikka Helsingistä kuin hänen puolisolleen nykyistä vastaava Kuopiosta.

    Yksi vaihtoehto tälle voisi olla vapaaehtoinen hajasijotus. Esimerkiksi jenkkien patenttivirastolla on ainakin hakemuksia käsittelevissä ylitarkastaja-tason tehtävissä mahdollisuus tehdä hommia mistä lystää. Ainoana ehtona on, että työntekijä hankkiutuu tarvittaessa (kerran pari vuodessa) pääkaupunkiseudulle omalla kustannuksellaan. Jollain osastolla (tuhansia virkamiehiä) etätyöläisprosentti on luokkaa 70 ja työntekijöitä löytyy yli puolesta osavaltioista.

    Vastaavaa mallia voisi varmaan erinomaisesti soveltaa Suomessakin virkatehtävissä, joissa työ ei vaadi perusteellisempaa vuorovaikutusta kollegojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. DVA kirjoitti 27.6.2017 kello 17:20

    antti: Yksi ja sama vaikutus; jos ensin kerätään 100 yksikköä verotuloja ja niistä jaetaan 10 tukiaisia. Taikka jätetään kymppi veroja keräämättä ja tukiaisia maksamatta. Lisäehtoja voi tietty asettaa mielensä mukaan, mutta jopa keskustapuolueen (vasemmistoliitosta en ole ollenkaan varma) luulisi ymmärtävän että tukiaiset ja verohelpotukset ovat aivan sama asia.

    Häh?

    Lueppa vielä kerran mitä kirjoitin.

    Verotuki annettaisiin vain siinä tilanteessa, että maatila tuottaisi voittoa ja verohelpotuksen saisi tähän voittoon.

    Maataloustuki maksetaan joka tapauksessa, satoi tai paistoi, ja vaikka voittoa ei tulisi vuosikymmeniin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. JY kirjoitti 27.6.2017 kello 17:49

    peksu:
    Palveluviennin tuloista noin 80-90% jää Suomeen, kun taasen tavaraviennin tuloista noin 50%. Eli noin 22,5 miljardin palveluviennistä noin 20 miljardia sataa Suomen kansantalouteen, tavaraviennin 52,4 miljardista taasen Suomen kansantalouteen jää noin 26,2 miljardia. (tilastot: Tilastokeskus, arviot HS ja Finnpro).

    Lisää numeroita:

    “Toimialoittain tarkasteluna tehdasteollisuus tuo 54 % tai 56 % palveluviennistä riippuen siitä otetaanko ulkomaisen tuotannon nettotulot mukaan laskentaan vai ei”
    .
    .
    “Analyysi siis paljastaa, että tilastoinnin haasteista huolimatta voimme luotettavasti todeta ainakin sen, että teollisuuden merkitys myös palveluviennissä on erittäin merkittävä. Itseasiassa sen rooli lienee tilastojen antamaa kuvaa vielä suurempi siksi, että tavaraviennin arvoon sisältyvä palvelu ei juuri näy palveluviennin tilastoissa”

    http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/mystinen-palveluvienti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. eemil kirjoitti 27.6.2017 kello 22:20

    O.S:”Sille, että elinkeinorakenne kehittyy urbaanimmaksi, ei kukaan voi mitään.”

    Mitähän tuo urbaanilegenda pitää sisällään? Mitä ovat urbaanit elinkeinot ja miten niillä tehdään rahaa, siis uutta rahaa ? Esim. palveluiden vientitase on negatiivinen. Suomeen tuodaan palveluita enemmän kuin me viemme niitä ulkomaille. Vaadin, että Soininvaaara avaa höttöä täynnä olevan urbaani elinkeinorakenne-käsitteen, jolla muka tehdään kasvua. Olen kysynyt samaa aikaisemminkin, mutta vastausta ei ole kuulunut. Hesan muutamat vientiyritykset tuli kai jo mainittua. ABB on Vaasassa, sen kioskit Porvoossa ja Pitäjänmäellä.

    O.S:”Aluepolitiikkaan käytetyt rahat menevät hukkaan, jos sen päätavoitteeksi tavoitteeksi otetaan epätoivoisimpien alueiden tekohengittäminen.” Tämä ei ole Keskustan politiikkaa, se on Soininvaaralaista vastakkainasettelua, poliittista pelaamista. Tässä näkyy nyt selvästi katkeruus siitä, että Vihreiden puheenjohtajavaalissa äänestettiin väärin. Miten landelta tuleva voi edistää suomalaista suurkaupunkipolitiikkaa ?

    Soininvaara tekee hyökkäyksensä sivustalta koukaten, koska sanoma on kätketty kepuloinnin arvostelemiseksi. Perussuomalaisten kahtiajakautuminen ilmenee Vihreissä kaupunki vs. maakunnat -jakona. Tämä tietenkin sopii keskustalaisille, koska kova rummutus urbaanin elämänmuodon ylivoimaisuudesta hidastaa vihreiden ääniharavointia maaseuduilta.

    Syltty: Tämä kepulaisten rahan järjetön lapiointi maakuntiin pitäisi lopettaa tai aivan erityisesti sen rahan hajauttaminen pitkin maita ja mantuja pitäisi lopettaa.

    Tällaiset vihapuheet ovat Touko Aallon pahin painajainen, ja Keskustan johdolle mannaa. Näitä pitää vain käyttää premmin hyväksi vaalien alla. Tosin keskustalaiset eivät alennu tälle tasolle, mutta pitäisi vastata samalla mitalla takaisin.

    Timo Kaunisto: Kaikesta huolimatta: kiitos näkökulmastasi. Kunpa se laajenisi myös pohtimaan olevaa ja tulevaa elämisen mallia, jossa ei olla pelkästään kaupunkilaisia tai maalaisia – parhaassa tapauksessa molempia, ajoittain ja sujuvasti.

    Verratkaa kirjoituksen sävyä ja rakentavuutta kun tekijällä on näkemystä ja viisautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.6.2017 kello 15:24

    Tässä näkyy nyt selvästi katkeruus siitä, että Vihreiden puheenjohtajavaalissa äänestettiin väärin. Miten landelta tuleva voi edistää suomalaista suurkaupunkipolitiikkaa ?

    Minä siis tuin puheenjohtajavaalissa Touko Aaltoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. peksu kirjoitti 27.6.2017 kello 22:35

    JY: Lisää numeroita:

    “Toimialoittain tarkasteluna tehdasteollisuus tuo 54 % tai 56 % palveluviennistä riippuen siitä otetaanko ulkomaisen tuotannon nettotulot mukaan laskentaan vai ei”
    .
    .
    “Analyysi siis paljastaa, että tilastoinnin haasteista huolimatta voimme luotettavasti todeta ainakin sen, että teollisuuden merkitys myös palveluviennissä on erittäin merkittävä. Itseasiassa sen rooli lienee tilastojen antamaa kuvaa vielä suurempi siksi, että tavaraviennin arvoon sisältyvä palvelu ei juuri näy palveluviennin tilastoissa”

    http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/mystinen-palveluvienti

    lisää lukuja

    Se on sanomattakin selvää että yhtään teollisuustuotetta ei Suomesta vietäisi mihinkään ilman palveluvientiä, eli teollisuus on 100 prosenttisesti riippuvainen palveluista. Toisin sanoen jokainen teollisuustuote pohjautuu palveluihin, eli suunnittelu- ja tuotekehitys-, rahoitus-, myynti- ja markkinointipalveluihin, kuljetuspalveluihin, ohjelmistopalveluihin, huoltopalveluihin jne.

    Suomalaisella teollisuudella menisi paljon paremmin jos poliitikot ja teollisuus ymmärtäisvät palveluiden merkityksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Pekka T. kirjoitti 27.6.2017 kello 23:13

    Jokaiselle jotakin: Minulla taas kävi päinvastoin: muutin maalaiskunnasta Helsinkiin ja elämisen laatu parantui todella paljon. Vihreistä en tiedä, mutta meillä täällä Helsingissä on Suomen fiksuimmat Perussuomalaiset. Maalaiskuntien Perussuomalaiset ovat todella raskasta porukkaa.

    Näistä vastakkaisista kokemuksista voi vetää sen itsestään selvän johtopäätöksen, jota moni ei tässäkään keskustelussa kuitenkaan ole halukas tekemään: me ihmiset olemme erilaisia ja niinpä meillä on erilaisia toiveita.

    Yhteiskunnan kannaltahan tämä tarkoittaa sitä, että annetaan ihmisten valita. Toki valintaa rajoittaa luonnostaan lukuisa joukko erilaisia reunaehtoja, mutta sitä suuremmalla syyllä rajoituksia ei ideologisista syistä kannata liiemmin lisätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Pekka T. kirjoitti 27.6.2017 kello 23:14

    Osmo Soininvaara:
    Peukutus jäi pois, kun versiota muutettiin jonkin tietoturvaongelman takia. Vanha peukutusohjelma ei toiminut uudessa versiossa. Uuden peukutusohjelman käyttöön otto taas olisi tuhonnut vanhan historian, mutta nyt ehkä olisi aika ottaa asia taas työn alle.

    Minä en peukutuksia ole kaivannut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. nsaspy kirjoitti 28.6.2017 kello 12:30

    “Löysin netistä väitteen, että neliökilometreistä vain kolmannes on asuttuja”

    katsoin palvelua https://kartta.paikkatietoikkuna.fi . ja tein silmämääräisen arvion, en siis tehnyt mitään laskennallista dataan perustuvaa.

    karkeasti sanon että väite pitää paikkaansa eli kolmannes neliökilometreistä on asuttuja. näyttäisi siltä että helsinki-turku-tampere akselilla noin 90% on asuttuja. lapissa taas 90% on asumatonta.

    (löysiin lähteestä ongelman jonka takia tämäkin voi olla virheellinen, lähinnä neliökilometrijaossa on yksi jako jossa asukkaita on 0-4. ja tuo nolla voi tehdä siitä epämääräisen)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. DVA kirjoitti 28.6.2017 kello 15:43

    Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä missä teollisuusyrityksen tuotanto sijaitsee, jos se maksaa veroja Suomeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Petteri kirjoitti 28.6.2017 kello 17:19

    eemil:
    O.S:”Sille, että elinkeinorakenne kehittyy urbaanimmaksi, ei kukaan voi mitään.”

    Mitähän tuo urbaanilegenda pitää sisällään? Mitä ovat urbaanit elinkeinot ja miten niillä tehdään rahaa, siis uutta rahaa ?

    Raha on vaihdon väline ja alueellinen BKT kuvaa varsin hyvin sitä missä arvoa syntyy. Parempaa mittaria kuin miten yritykset ja yksityiset rahansa käyttävät on vaikea kehittää. Helsingin seudun BKT on huomattavan korkea muuhun maahan verrattuna ja se kertoo hyvin urbaanien elinkeinojen hyvästä lisäarvon tuottokyvystä ja menestyksestä.

    Toki massiiviset tulonsiirrot Helsingin seudulta maan köyhimmille alueille nostavat periferian BKT:ta ja antavat liian ruusuisen kuvan syrjäseutujen lisäarvon tuottokyvystä.

    Mitä vientiin ja tuontiin tulee, se ei periaatteessa arvokkaampaa kuin kotimainenkaan tuotanto ja kulutus. Nykyaikaisessa maailmassa erilaiset tavaroita, palveluita ja raaka-aineita ostetaan ja myydään yli maiden rajojen, varsinkin kun on kyse hyvin pienestä maasta ja markkina-alueesta kuten Suomi. Mutta itsessään vientiä nyt pitää olla suunnilleen yhtä paljon kuin tuontia pitkässä juoksussa, ei sen kummempaa.

    Toki jos kalliit, hyvän lisäarvon korkean teknologian tai jalostusasteen tuotteet ja palvelut menevät laajasti kaupaksi, se on hyvä asia taloudelle. Kun katsotaan Helsingin seudun tuotannon ja palveluiden rakennetta, korkea teknologia, ohjelmistoteollisuus ja korkean lisäarvon erikoistuneet palvelut ovat seudun ja Suomen talouden kivijalka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Tapio kirjoitti 28.6.2017 kello 19:15

    eemil: Vaadin, että Soininvaaara avaa höttöä täynnä olevan urbaani elinkeinorakenne-käsitteen, jolla muka tehdään kasvua. Olen kysynyt samaa aikaisemminkin, mutta vastausta ei ole kuulunut.

    Yrittämättä ollenkaan kuvitella Soininvaaran kantoja tuon esiin oman ei-helsinkiläisen näkökulmani asiaan.

    Helsinki ja sen lähiseutu on sekä laadullisesti että määrällisesti Suomen laajin osaamiskeskus ja sen yhteydet muuhun maailmaan ovat Suomen parhaat. Helsingin seudun ongelmina ovat tilojen korkeat neliövuokrat ja -hinnat sekä tukkoinen tavaralogistiikka. Tällaiseen ympäristöön sopii parhaiten yritys, jonka tuottama jalostusarvo on korkea ja joka vaatii monenlaista (verkosto) ossamista ja jossa tärkeimpänä tuotantokoneina ovat älypuhelin, PC ja näyttö.

    Helsingin menestys ei ole muualta Suomesta pois eikä Helsinkäkään ole täydellinen. Suomessa on lukuisia kapea-alaisia osaamiskeskuksia jotka ovat omassa asiassaan Helsingin seutua pidemmällä ja jotka verkostoitumisessaan menevät suoraan ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Anna R kirjoitti 28.6.2017 kello 19:19

    antti: Yksi ja sama vaikutus; jos ensin kerätään 100 yksikköä verotuloja ja niistä jaetaan 10 tukiaisia. Taikka jätetään kymppi veroja keräämättä ja tukiaisia maksamatta. Lisäehtoja voi tietty asettaa mielensä mukaan, mutta jopa keskustapuolueen (vasemmistoliitosta en ole ollenkaan varma) luulisi ymmärtävän että tukiaiset ja verohelpotukset ovat aivan sama asia.

    Behavioral economics -peruskurssille siitä. Eivät todellakaan ole reaalimaailmassa sama asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Pekka T. kirjoitti 28.6.2017 kello 19:22

    eemil:

    Tällaiset vihapuheet ovat Touko Aallon pahin painajainen, ja Keskustan johdolle mannaa. Näitä pitää vain käyttää premmin hyväksi vaalien alla. Tosin keskustalaiset eivät alennu tälle tasolle, mutta pitäisi vastata samalla mitalla takaisin.

    On se niin hienoa, kun “me” olemme niin hyviä emmekä alennu vihapuheen tasolle, toisin kuin “muut”, jotka siellä suorastaan rypevät.

    Tällaiset poliittiset silmälaput ovat minua aina ihmetyttäneet, samoin kuin niihin liittyvä ärhäkkä syyttelevyys. Näin perussitoutumattomana sivustaseuraajana kun ei voi olla huomaamatta, että jokaisessa puolueessa löytyy yhtä lailla fiksuja kuin niitä vähemmänkin fiksuja poliitikkoja.

    Voiko politikoinnin tasossa ylipäätään löytää eroa eri puolueiden välillä? Epäilemättä jonkin verran. Ovathan esimerkiksi nyt jakaantuneet perussuomalaiset vieneet populismin ja vihapuheen muita pitemmälle, mutta ei heitäkään voi supistaa pelkiksi vihapuheen tai populismin edustajiksi.

    Osmo Soininvaaraa olen aina arvostanut mm. siksi, että sekä vihreänä että helsinkiläisenä poliitikkona hän osaa katsoa asioita poikkeuksellisen laajasti ja avoimesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Syltty kirjoitti 29.6.2017 kello 7:41

    eemil:
    O.S:”Sille, että elinkeinorakenne kehittyy urbaanimmaksi, ei kukaan voi mitään.”

    Mitähän tuo urbaanilegenda pitää sisällään? Mitä ovat urbaanit elinkeinot ja miten niillä tehdään rahaa, siis uutta rahaa ? Esim. palveluiden vientitase on negatiivinen. Suomeen tuodaan palveluita enemmän kuin me viemme niitä ulkomaille.

    No vaikkapa ne asiantuntijapalvelut, joihin kuuluvat mm. insinööripalvelut.

    Urbaani pitää sisällään paljon korkeastikoulutettua väkeä. Tätä sakkia et kasvukeskusten liepeitä kauemas saa, jos muuta väität et yksinkertaisesti tiedä mistä puhut.

    Suomesta viedään tälläkin hetkellä paljon roinaa ulkomaille siten, että myynti, suunnittelu ja projektinhallinta tehdään täällä ja valmistus ostetaan ulkomailta, yleensä kaukoidästä. Ja kun kerran puhutaan metsäteollisuudesta, niin ei esimerkiksi Kiinaan rakennettavaan paperi- tai sellutehtaaseen täältä Suomesta kovinkaan monta kotimaista valmistusta olevaa osaa taikka laitetta lähetetä. Ehkä vain jotain tärkeimpiä osia tai koneita, mutta niidenkin osakokoonpanoja tilataan ulkomailta. Jos tuote menee Eurooppaan, se hankitaan Tsekeistä, Puolasta tms. “konepajamaasta”.

    Vaadin, että Soininvaaara avaa höttöä täynnä olevan urbaani elinkeinorakenne-käsitteen, jolla muka tehdään kasvua.

    Ei se kasvu vaan mitenkään voi tulla pelkästä valmistuksesta, etenkin kun merkittävä osa valmistavan teollisuuden kilpailukyvystä tulee softasta, ohjauksesta, anturoinneista tms. jutuista, joiden tyypilliset kehityspaikat sijaitsevat kasvukeskuksissa.

    O.S:”Aluepolitiikkaan käytetyt rahat menevät hukkaan, jos sen päätavoitteeksi tavoitteeksi otetaan epätoivoisimpien alueiden tekohengittäminen.” Tämä ei ole Keskustan politiikkaa, se on Soininvaaralaista vastakkainasettelua, poliittista pelaamista.

    Älä viitsi, kyllä keskustalainen poitiikka nimenomaisesti on epätoivoisten reuna-alueiden hengissäpito. Jos tavoitteena on vahvimpien maakuntakeskusten vahvistaminen, niin emme tarvisi niin paljoa infraa yms. jonnekin korpeen. Miksi muuten meillä on niin monta lentokenttää, yli 20? KAtso nyt Finavian tilastoja, Porin ja Savonlinnan kentältä vuonna 2017 matkustajia noin 1000 kpl. Miksi ihmeessä junarata sähköistettiin Kemijärvelle asti? Miksi sinne edes menee raiteet? Miksi ainakin viime vuosiin asti on ajettu peräkyliä pitkin tyhjiä linja-autovuoroja? Miksi meillä on kuljetustuki?

    https://d31tapn71xsu62.cloudfront.net/file/dl/i/CXwLDQ/p3aRsrKaV0yQDAdWxxrUbg/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi52017.pdf

    [Syltyn kommentit]
    Tällaiset vihapuheet ovat Touko Aallon pahin painajainen, ja Keskustan johdolle mannaa. Näitä pitää vain käyttää premmin hyväksi vaalien alla.

    Olen tyytyväinen että minun, joka vastustaa Vihreiden politiikkaa melkein kautta linjan, puheet osuvatkin Vihreiden nilkkaan. Hyvä.

    Tosin keskustalaiset eivät alennu tälle tasolle, mutta pitäisi vastata samalla mitalla takaisin.

    Niin, keskustalaisten vaalikamppailu on aina rehtiä, aivan kuten Juha “ei maakuntaveroa” Sipilän puheet sen osoittavat. Maakuntaveron kieltäminen oli kyllä edellisten ek-vaalien suurin kusetus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. eemil kirjoitti 29.6.2017 kello 9:35

    Osmo Soininvaara: Minä siis tuin puheenjohtajavaalissa Touko Aaltoa.

    Miksi, miten landelta edistetään Helsingin voittoa ? Termi on vapaasti lainattu Soininvaaran kirjallisuudesta.

    peksu: Suomesta vietäisi mihinkään ilman palveluvientiä, eli teollisuus on 100 prosenttisesti riippuvainen palveluista.

    Juuri näin ja kääntäen palvelut ovat 100 prosenttisesti riippuvaisia teollisuudesta. Cityihmiset kuitenkin puhuvat yksipuolisesti urbaaneista ammateista ja niiden ylivoimaisuudesta. Näiden alojen korkeat palkat ovat heidän mielestään johtaneet talouskasvuun.

    Päinvastoin, nämä korkeat palkat ovat talouskasvulle hidaste. Peruselinkeinojen on leikattava omasta katteestaan ja samalla tehostettava tuotantoaan. Olisi aika reiluuttaa tulonjakoa em. sektoreiden kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.6.2017 kello 10:24

    Meillä on myhös puhdasta palveluvientiä. Supercellin pari miljardia nyt esimerkiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. kommentoin kirjoitti 29.6.2017 kello 9:36

    “Nykyaikaiset kaupungit kilpailevat asukasviihtyvyydellä, koska urbaanit ammattilaiset ja heidän työpaikkansa hakeutuvat sinne, missä on miellyttävää elää. Kaunis käveltävä kaupunki, runsas kulttuuritarjonta ja aloitekykyiset asukkaat. Kaupungin keskustan korvaaminen Prisman parkkipaikalla on typerästi tuhonnut monta taajamaa. Raumalla menisi todella paljon huonommin, jos se olisi mennyt tuhoamaan Wanhan Rauman.”

    Nykyaikaiset kaupungit kilpailevat yliopistoilla ja tiettyjen itse itsensä työllistävien alojen opiskelupaikoilla, itsenäisten tuomioistumien sijainneilla sekä sairaaloilla – jotka tuovat mukanaan sekä suoraan että välillisesti suurituloisempia työpaikkoja sekä yrittäjiä lähialueilleen. Ne kaupungit, joista joku näistä elementeistä tai kaikki puuttuvat, pääsääntöisesti näyttävät hiipuvan. Ennen Suomen suurimpiin kaupunkeihin lukeutunut Rauma on jo vuosien ajan yksi Suomen kutistuvista kaupungeista. Siltä puuttuu sekä yliopisto, itsenäinen tuomioistuin että aluesairaalaa suurempi sairaala. Sellaisin lähtökohdin kaupunki ei nykyisessä jälkiteollisessa yhteiskunnassa pärjää, ja väestö vähenee Raumalta tasaisesti. Jos Raumalle olisi perustettu yliopisto vaikkapa 1970-luvulla, sen väkiluku olisi nykyään ehkä moninkertainen ja suunta toisenlainen. Nyt Raumalla on yliopistokoulutuksen osalta opettajankoulutuksen sivuyksikkö. Valitettavasti opettajankoulutus taitaa olla yksi niistä aloista, jotka eivät niinkään tuota lähialueilleen esimerkiksi uusia yrityksiä, toisin kuin esimerkiksi tietotekniikan yliopistokoulutus, jonka osalta opiskelupaikkakunnille on kehittynyt Suomessa aika isojakin osaajakeskittymiä työpaikkoineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. R.Silfverberg kirjoitti 29.6.2017 kello 11:19

    eemil:

    Juuri näin ja kääntäen palvelut ovat 100 prosenttisesti riippuvaisia teollisuudesta. Cityihmiset kuitenkin puhuvat yksipuolisesti urbaaneista ammateista ja niiden ylivoimaisuudesta. Näiden alojen korkeat palkat ovat heidän mielestään johtaneet talouskasvuun.

    On olemassa maita joissa toimii urbaania vientiteollisuutta jotka eivät vaadi ainoatakaan paperikonetta tai levyseppähitsaajaa. Se vientiteollisuus on viihdeteollisuus, ja sitä osataan Ruotsissa.

    Laitoin kerran youtubesta soittolistan päälle joka koostui ruotsalaisesta pop-musiikista. Bändejä ja laulajia oli kymmeniä jotka lauloivat melkein kaikki englanniksi, osa mulle ennestään tuttuja, osa täysin tuntemattomia, ja tyylilajeja oli useita. Aina kun jotain nosta levyistä soitetaan niin kilahtaa äyrejä ruotsalaisten kassaan. Musiikkivienti on Ruotsille miljardibisnes. Samoin TV-sarjojen ja elokuvien vienti, viihdekirjallisuus jne.

    Suomessa taas levy-yhtiöt eivät halua levyttää levyjä englanniksi, koska suomalaiset haluavat kuunnella vain suomipoppia. Ne harvat suomalaiset muusikot jotka haluavat kansainvälisille markkinoille joutuvat lähtemään kokonaan ulkomaille.

    Suomen viihdeteollisuus on samaa tasoa kuin Neuvostoliitossa aikoinaan, ja siinä voisi skarpata.

    Tietysti viihdettä voi tehdä myös maaseudulla, ei sitä ole pakko tehdä kaupungeissa. Esim Abba työskenteli aikoinaan jossain punaisessa mökissä saaristossa. Se tosin vaatii enemmän rahaa koska logistiikan pyörittämiseksi tarvitaan isoja moottoriveneitä ja helikoptereita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. antti kirjoitti 29.6.2017 kello 11:49

    Syltty: Miksi ihmeessä junarata sähköistettiin Kemijärvelle asti? Miksi sinne edes menee raiteet?

    Rovaniemi-Kemijärvi rataosuus valmistui 1934, pitäisi motiiveja etsiä 30-luvun pöytäkirjoista. Sähköistyksen järkevyydestä; noin yleisellä tasolla liikennöinti on helpompaa jos kaikkialle voidaan ajaa samanlaisella kalustolla, eikä tarvitse erikseen varata ja hankkia ja ylläpitää diesel- ja sähkövetureita. Noin vertailun vuoksi; myös Uudenkaupungin rata on päätetty sähköistää. Ukin radan rahtillikenne on samaa suuruusluokkaa Kemijärven rahtiliikenteen kanssa, n 700 000 tonnia vs 530 000 tonnia v 2015. Pitäisikö Ukin rataosuuden sähköistys jättää tekemättä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.6.2017 kello 20:03

    VR piti kyllä Kemijärven radan sähköistämistä perusteettomana. Se oli välttämätöntä makuuvaunuliikenteen jatkamiseksi, koska uudet vaunut edellyttivät sitä, mutta kaikille kustannettava taksimatka olisi tullut halvemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. eemil kirjoitti 29.6.2017 kello 12:08

    Syltty: Miksi muuten meillä on niin monta lentokenttää, yli 20? KAtso nyt Finavian tilastoja, Porin ja Savonlinnan kentältä vuonna 2017 matkustajia noin 1000 kpl. Miksi ihmeessä junarata sähköistettiin Kemijärvelle asti? Miksi sinne edes menee raiteet? Miksi ainakin viime vuosiin asti on ajettu peräkyliä pitkin tyhjiä linja-autovuoroja? Miksi meillä on kuljetustuki?

    Katsoppa esim. Ruotsalainen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kaksi rinnakkaista rataa etelästä pohjoiseen läpi koko Ruotsin.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Lentokenttiä on pilvin pimein, tosin väestöäkin enemmän. Juuri tämä mahdollistaa kasvua koko maan alueella . Ja Suomessa pitäisi vain supistaa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Syltty: niin emme tarvisi niin paljoa infraa yms. jonnekin korpeen.

    Ei tuo asenne kyllä ole tätä päivää, vaan mennyttä lipposlaista egoismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. ksee kirjoitti 29.6.2017 kello 12:10

    eemil:

    Päinvastoin, nämä korkeat palkat ovat talouskasvulle hidaste. Peruselinkeinojen on leikattava omasta katteestaan ja samalla tehostettava tuotantoaan. Olisi aika reiluuttaa tulonjakoa em. sektoreiden kesken.

    Ilmeisesti maailman tasaisin tulonjako ja kirein veroprogressio ei vaikuta ihmisten tuntemuksiin tulonjaon oikeudenmukaisuudesta. Jos ja kun näin on, voitsnee nämä puuhastelut lopettaa tarpeettomina ja antaa tuloerojen kasvaa reippaasti sekä siirtyä samalla tasaveroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. JY kirjoitti 29.6.2017 kello 13:53

    Syltty:
    Miksi muuten meillä on niin monta lentokenttää, yli 20?

    Finavia on tietääkseni pörssiyhtiö. Ei sen toimintaa pyöritetä verovaroin.

    Miksi ihmeessä junarata sähköistettiin Kemijärvelle asti? Miksi sinne edes menee raiteet? Miksi ainakin viime vuosiin asti on ajettu peräkyliä pitkin tyhjiä linja-autovuoroja?

    Viimeisen 22 vuoden aikana keskusta on ollut hallituksessa 10 vuotta. Eipä sitä Kemijärven junarataa muutkaan ole halunneet rullalle laittaa. Ja tiestön osalta tilanne on sellainen, että se vaarantaa Suomen kilpailukyvyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.6.2017 kello 20:00

    Finavia ei ole pörssiyhtiö vaan valtion kokonaan omistama Oyj. Omistajaohjaus on kyllä velvoittanut Finavian pitämään yllä maakuntakenttiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. fillaristi kirjoitti 29.6.2017 kello 16:01

    peksu:
    Palveluviennin tuloista noin 80-90% jää Suomeen, kun taasen tavaraviennin tuloista noin 50%. Eli noin 22,5 miljardin palveluviennistä noin 20 miljardia sataa Suomen kansantalouteen, tavaraviennin 52,4 miljardista taasen Suomen kansantalouteen jää noin 26,2 miljardia. (tilastot: Tilastokeskus, arviot HS ja Finnpro).

    “fillaristille” tiedoksi Tullin tilastointitavoista; luotan enemmän Tullin virkavastuulla antamiin tietoihin, kuin nimimerkin “fillaristi” kirjoituksiin joille ei ole osoitettu yhtään lähdeviitettä.

    Intrastat kohdentuu arvonlisäveronumeron perusteella joka taas kohdennetaan tullin toimesta yrityksen osoitteeseen. Näin ollen sen perusteella ei ole mahdollista jäljittää vietyjen tavaroiden tai palveluiden alkuperää maakuntatasolla.

    Aiemmin linkattu teksti Tullin tekemästä virkamiestyö-kohdistamisesta ei liity tähän vaan tilastoitavaan toimipaikkalukumäärään. Koko teksti selventää tämän.

    “Lisäksi lasketaan ulkomaankauppaa (vienti ja tuonti yhteensä) yli 5000 euron edestä vuodessa harjoittaneiden yritysten toimipaikkojen lukumäärät maakunnittain. 5000 euron arvoraja on sama kuin Eurostatin TEC (Trade by Enterprise Characteristics) yritystyyppitilastossa. Samalla yrityksellä saattaa olla useita toimipaikkoja eri puolilla Suomea, jolloin yritys ilmoittaa Tullille tiedot y-tunnuksen lisäksi toimipaikkakoodilla. Maakuntatilastossa lasketaan siksi yritysten toimipaikkojen lukumäärät, koska sama yritys saattaa toimia useassa eri maakunnassa. Yritys kirjautuu vain kerran yritysten toimipaikkojen lukumäärään, jos yrityksellä ei ole toimipaikkoja ja se toimii vain yhdessä maakunnassa.”

    Yleiskuvan viennistä antaa parhaiten ehkä tämä: https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp?maakunta=0&kunta=91&toimiala=0&sortby=v3&sort=desc

    Tuskin kukaan ajattelee että Helsingissä kotipaikkaa pitävät UPM, Metso tai Wärtsilä tekevät tuotannollisen lisäarvonsa täällä?

    Helsinki tarvitsee maakuntia siinä missä ne tarvitsevat Helsinkiä mutta sellainen ajatus että Helsinki olisi viennin ehdoton veturi on harhaa. Pääkonttorille on toki selvää etua että se sijaitsee Helsingissä mutta kyllä myydä voi Vaasastakin, niinkuin Wärtsilä tekeekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  132. Tero Tolonen kirjoitti 29.6.2017 kello 16:36

    Osmo Soininvaara: Meillä on myhös puhdasta palveluvientiä. Supercellin pari miljardia nyt esimerkiksi.

    Itse kyllä ehkä laittaisin tietokonepelin kategoriaan tuotteet, vaikkakin itse peli voidaan toki ajatella myös palveluna, mutta väittäisin että pelin huikea tuotto per työntekijä perustuu nimenomaan siihen että suurin osa pelistä on tuotteistettua tuotetta joka ei vaadi “palvelua”. Ehkä tässä hämää englannin sana “service”, jota käytetään myös täysin automatisoiduissa palveluissa.

    Tämän tyyppisiä tuotteita siis toki voidaan hyvin valmistaa kaupungeissakin, mutta esim. Supercellin tapauksessa suora kotimaan työllistävä vaikutus on jopa pienempi kuin yrityksissä joita pidetään perinteisesti ajateltuna tuotteita valmistavina.

    Esimerkiksi joku pieni kaalikääryleitä valmistava yritys työllistää jollain muutaman miljoonan liikevaihdolla 40-80 henkilöä, kun Supercell 1,5 miljardin liikevaihdolla ei työllistänyt kuin noin 150 henkilöä. Jos Keuruulaisia kaalikääryleitä myytäisiin yhtä suurella liikevaihdolla niin yritys työllistäisi noin 5000 ihmistä, ehkä enemmänkin. Tämä tarkoittaisi yli 100 kertaista myyntiä, mikä tarkoittaisi taas sitä että markkina-alue olisi globaali.

    Sähköisellä tuotteella tuo globaali markkina on paljon helpompi saavuttaa kuin fyysisellä, mikä selittää sen että Supercell on ilmiö, Keuruulaiset kaalikääryleet taas eivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.6.2017 kello 19:50

    Tämä keskustelu ei koskenut työpaikkoja vaan valuuttatulojen hankkimista. Supercelin tuloista menee varmaankin noin puolet veroihin, joten suuri osa suomalaisista ja erityisesti helsinkiläisistä pääsee hyötymään yrityksen tuomasta rahavirrasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  134. DVA kirjoitti 29.6.2017 kello 20:45

    Eemil, juuri nyt liian laajalle levitetyn infrastruktuurin korjausvelka on jossain 50 ja 100 miljardin euron välissä, eikä rahaa korjauksiin ole.

    Suomesta pitäisi hävittää 9/10 kunnista ja kuntakeskuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  135. peksu kirjoitti 29.6.2017 kello 20:46

    fillaristi:
    Yleiskuvan viennistä antaa parhaiten ehkä tämä: https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp?maakunta=0&kunta=91&toimiala=0&sortby=v3&sort=desc

    Tuskin kukaan ajattelee että Helsingissä kotipaikkaa pitävät UPM, Metso tai Wärtsilä tekevät tuotannollisen lisäarvonsa täällä?

    Helsinki tarvitsee maakuntia siinä missä ne tarvitsevat Helsinkiä mutta sellainen ajatus että Helsinki olisi viennin ehdoton veturi on harhaa. Pääkonttorille on toki selvää etua että se sijaitsee Helsingissä mutta kyllä myydä voi Vaasastakin, niinkuin Wärtsilä tekeekin.

    Väitätkö ihan oiekasti että tuon listan yritysten kaikki vienti tilastoidaan Helsingille ja Uudellemaalle, nopesti laskien Tullin tilastossahan pitäsi olla uudenmaan vientiluvut moninkartaisia jos väitteesi pitäisi paikkansa. Tulli muuten tilastoi Lapille 3,5 miljardn viennin, kuitenkin tuolla samalla kauppalehden listalla on Lapin osalla vain yksi yritys, silläkin vain parinkymmenen miljoonan liikevaihto? Kerro nyt joku oikea lähdeaineisto väittellesi, tähän mennessä olet esittänyt aineistoa millä ei ole mitään tekemistä Tullin tilastoinnin kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  136. fillaristi kirjoitti 29.6.2017 kello 21:30

    Osmo Soininvaara:
    Tämä keskustelu ei koskenut työpaikkoja vaan valuuttatulojen hankkimista. Supercelin tuloista menee varmaankin noin puolet veroihin, joten suuri osa suomalaisista ja erityisesti helsinkiläisistä pääsee hyötymään yrityksen tuomasta rahavirrasta.

    Supercellin yhteisöverotuotosta jäi Helsinkiin viime vuonna 65 miljoonaa, Koko yhteisövero oli 176 miljoonaa yhtiön 880 miljoonan tuloksesta. Aika kaukana ollaan puolesta joskin summa on kunnioitettava. Sikälikin poikkeuksellinen yritys että kaikki työntekijät ovat Helsingissä joten koko yhteisövero kuntaosuus jää tänne.

    Mutta Supercell ei Helsinkiä pelasta eikä niitä ole toista nyt näköpiirissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  137. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.6.2017 kello 9:09

    Supercelin tuomista veroista yhteisövero on pikkujuttu. Omistajien henkilökohtaiset verot ovat se juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  138. fillaristi kirjoitti 29.6.2017 kello 21:43

    DVA:
    Sillä ei ole yhtään mitään merkitystä missä teollisuusyrityksen tuotanto sijaitsee, jos se maksaa veroja Suomeen.

    Näin on jos oletetaan että työ ei ole ihmisille itseisarvo vaan raha tulee tukiaisina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  139. JY kirjoitti 29.6.2017 kello 21:45

    Osmo Soininvaara:
    VR piti kyllä Kemijärven radan sähköistämistä perusteettomana. Se oli välttämätöntä makuuvaunuliikenteen jatkamiseksi, koska uudet vaunut edellyttivät sitä, mutta kaikille kustannettava taksimatka olisi tullut halvemmaksi.

    Sittenhän pitäisi rakentaa se Jäämerenrata. Sitten pääsisi Pyhä/Luostolle, Sodankylään ja Saariselälle ja vielä Kirkkoniemeen junalla ja tuo tehty investointikin tulisi kannattavammaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  140. fillaristi kirjoitti 29.6.2017 kello 21:46

    Syltty: lentoken

    Ennekuin ajetaan liikenneinfra alas kannattaa lukea tämä: https://www.sttk.fi/2017/03/22/sujuva-liikenne-luo-tulevaisuutta/

    ja avata ja lukea ajatuksella sieltä löytyvä selvitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  141. ksee kirjoitti 29.6.2017 kello 21:51

    R.Silfverberg:

    Musiikkivienti on Ruotsille miljardibisnes.

    No, ehkä kruunuina – ja niinäkin nippanappa.

    FT: How Sweden became a pop music powerhouse

    … Sweden is a pop powerhouse. In 2011 the nation of 9.5m produced music exports worth more than $150m (according to Swedish industry estimates) – the largest per capita in the world.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  142. ksee kirjoitti 29.6.2017 kello 22:12

    eemil: Katsoppa esim. Ruotsalainen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Lentokenttiä on pilvin pimein, tosin väestöäkin enemmän. Juuri tämä mahdollistaa kasvua koko maan alueella . Ja Suomessa pitäisi vain supistaa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Finaviaa vastaava Swedavia omistaa kuitenkin vain 10 lentokentää – loput pyörivät paikallishallinnon rahoilla tai yksityisin voimin:

    Swedavia – Airports

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  143. ksee kirjoitti 29.6.2017 kello 22:17

    JY: Finavia on tietääkseni pörssiyhtiö. Ei sen toimintaa pyöritetä verovaroin.

    Juuei Finavian johto ja hallinnointi

    Finavia on Suomen valtion kokonaan omistama julkinen osakeyhtiö.

    Valtion omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen, jota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella miten yhtiö täyttää yhteiskunnallisen palvelutehtävänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  144. Anna R kirjoitti 29.6.2017 kello 23:29

    eemil: Katsoppa esim. Ruotsalainen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kaksi rinnakkaista rataa etelästä pohjoiseen läpi koko Ruotsin.

    Onpa luokaton kartta. Ratoja on sitä paitsi pohjoisessa nykyään kolme, kun aikanaan puolustuspoliittisista syistä hevon kuuseen rakennettujen ratojen lisäksi on lopulta rakennettu rata rannikolle, eli sinne, missä on asutusta (lue: kaupunkeja). Läntisin eli Inlandsbanan taas on ollut pitkään lähinnä matkailukäytössä kesäisin, ja sen omistavat nykyään radanvarren kunnat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  145. eemil kirjoitti 30.6.2017 kello 8:14

    Syltty: Suomesta viedään tälläkin hetkellä paljon roinaa ulkomaille siten, että myynti, suunnittelu ja projektinhallinta tehdään täällä ja valmistus ostetaan ulkomailta, yleensä kaukoidästä

    Jos markkinoiden annetaan johtaa maan talouspolitiikkaa, niin seuraavaksi ne ostavat myös suunnittelun , projektijohtamisen ym. halpojen palkkojen maista. Mitä sitten tehdään kun kaikki työpaikat on ulkoistettu halpamaihin ?

    Edellä kuvatulle kehitykselle ei löydy loppua, ellei maassa tehdä hallittua talous- ja rakennepolitiikkaa.

    Sama ilmiö näkyy maakuntakeskusten tasolla. Keskukset imuroivat pikkukuntien yritykset ja jatkokoulutuspaikat itselleen. Jatkossa vielä suuremmat keskukset vievät nämä itselleen. Eihän tuossa ole kokonaisuuden kannalta mitään järkeä. Seurauksena on ongelmia, jotka jo nyt on nähtävissä Helsingin ja muiden suurimpien kaupunkien kohdalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  146. arkkitehti kirjoitti 30.6.2017 kello 9:54

    eemil: Sama ilmiö näkyy maakuntakeskusten tasolla. Keskukset imuroivat pikkukuntien yritykset ja jatkokoulutuspaikat itselleen. Jatkossa vielä suuremmat keskukset vievät nämä itselleen. Eihän tuossa ole kokonaisuuden kannalta mitään järkeä. Seurauksena on ongelmia, jotka jo nyt on nähtävissä Helsingin ja muiden suurimpien kaupunkien kohdalla.

    Ei olekaan mitään järkeä, mutta juuri tuollaiseen kehitykseen johtaa kepuvetoinen, absurdi “koko maa pidettävä asuttuna” -politiikka jossa resurssit haaskataan täysin elinkelvottomien pikkukuntien ja -maakuntien tukemiseen.

    Helsinki kyllä muihin suomalaisiin kaupunkeihin verrattuna täysin ylivoimainen vaikka kepu kuppaisi kuinka paljon rahaa tahansa pääkaupunkiseudulta, mutta pikkukunnista ei saa elinkelpoisia millään. Tästä hyvinvoinnin tuhoamisesta kärsii sitten koko maa ulkoisen kilpailukyvyn laskun vuoksi, ja toisaalta ne keskikokoiset kaupungit joista vielä voisi tukemalla (tai kuppaamisen lopettamalla) saada elinkelpoisia yksiköitä.

    Suomeen tarvittaisiin vahvaa strategista kaupunkipolitiikkaa jossa hyväksyttäisiin se, että a) maahan mahtuu yksi kilpailukykyinen kansainvälinen lentokenttä ja sen vuoksi yksi kilpailukykyinen kansainvälinen kaupunki (=Helsinki), b) että maahan mahtuu Helsingin lisäksi noin viisi monipuolista yliopistotasoista koulutusta tarjoavaa ja siten monipuoliseen huippuosaamiseen perustuvaan elinkeinoelämään kykenevää alueellista keskusta (=Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä, + Lappeenranta alueellisen tasapainon vuoksi) ja c) muut alueet ovat enemmän tai vähemmän taantuvaa seutua, jossa tärkeimmiksi elinkeinoiksi jää vanhusväestön hoivapalvelut ja erittäin yksipuolinen ja suhdanneherkkä teollisuustuotanto (ns. yhden tehtaan kaupungit).

    Nämä tosiasiat kun hyväksytään, niin voidaan alkaa tehdä politiikkaa jossa otetaan huomioon alueiden erityistarpeet ja saadaan edes jossain määrin ohjattua Helsingin ylikuumentunutta muuttopainetta muihin keskuskaupunkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  147. max kirjoitti 30.6.2017 kello 10:30

    Osmo Soininvaara:
    Supercelin tuomista veroista yhteisövero on pikkujuttu. Omistajien henkilökohtaiset verot ovat se juttu.

    Segregaatio on ehkä merkittävin tekijä joka tuon ilmiön mahdollistaa. (Mitenkään riippumatta asujien etnisestä tausta vaan yleisesti.) Tulee olla vauraiden asukkaiden suljettuja asuinalueita. Lintukotoja. Lintukoto on oikeasti positiivinen termi. Jokainen vauras sen ymmärtää ja on ymmärtänyt. Eriyttäkää, eriyttäkää, eriyttäkää. Se on Helsinginkin elinehto. Kyse on nimenomaan ihmisistä yksilöinä. Ja tästä muodostuu supersolut. Jos kaupungilla ei ole tarjolla vauraiden lintukotoja supersolu luonnollisesti muodostuu tyystin toisaalle. Vaikkapa Tukholmaan. Ja niin muodostuukin. Ruotsilla sujuu loistavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  148. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.6.2017 kello 18:55

    Ymmärtääkseni merkittävä osa Supercelin väestä asuu Jätkäsaaressa, ei missään aidatulla rikkaiden alueella. Sinulla on väjhän outo käsitys luovien ihmisten asumispreferensseistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  149. Tapio kirjoitti 30.6.2017 kello 10:32

    eemil: Katsoppa esim. Ruotsalainen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kaksi rinnakkaista rataa etelästä pohjoiseen läpi koko Ruotsin.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Lentokenttiä on pilvin pimein, tosin väestöäkin enemmän. Juuri tämä mahdollistaa kasvua koko maan alueella . Ja Suomessa pitäisi vain supistaa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Ei tuo asenne kyllä ole tätä päivää, vaan mennyttä lipposlaista egoismia.

    Gävlestä pohjoiseen Ruotsi on melkoisen tyhjä ihmisistä. Tyhjenneminen alkoi jo 60- luvulla. Jäljellä olevat asutuskeskukset ovat kaivosten, tehtaiden, satamien ja matkailukeskusten lähellä. Maanviljelystä on vähän, metsänhoitoa sitäkin enemmän.

    Gävle on suurin piirtein Turun tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. R.Silfverberg kirjoitti 30.6.2017 kello 11:01

    eemil:
    Olen kysynyt samaa aikaisemminkin, mutta vastausta ei ole kuulunut. Hesan muutamat vientiyritykset tuli kai jo mainittua. ABB on Vaasassa, sen kioskit Porvoossa ja Pitäjänmäellä.

    ABB:n pääkonttori taitaa olla Västeråsissa. Sen kioskit ovat Helsingissä, Vaasassa jne.

    Pääkonttorit tekevät yleensä muutakin kuin pyörittää hallintorumbaa. Niissä suunnitellaan niitä tuotteita joita tehtaissa ympäri maailmaa valmistetaan. Siitä suunnittelusta se lisäarvo syntyy.

    Väestökadosta poteville hiipuville paikkakunnille sekä halvan työvoiman maihin siirrtään paljon sellaista rutiinityötä joita ei ole pakko tehdä yliopistokaupungeissa ja kasvukeskuksissa, kuten palkanlaskentaa, asiakaspalvelua puhelimitse, puhelinmyyntiä, help-desk toimintoja ym.

    Myös valtio on tehnyt niin, eli sinänsä ymmärrän joidenkin valtionlaitosten siirtoaikeita pois pk-seudulta. Muttä näiden toimintojen siirto ei kuitenlaan nosta hiipuvien alueiden houkuttelevuutta.

    Kuten moni on toistanut, ja toistan minäkin, niin ihmisten hokutteleminen hiipuville alueille ei onnistu aina esim perhesyistä. Jos vain toinen perheen puolisoista saa töitä niin toisella on aika tylsät oltavat jos ei halua tehdä hanttihommia jotka eivät vastaa koulutusta mitenkään. Hiipuvilla alueilla parisuhdemarkkinatkaan ei toimi. Poikamiehelle joka muuttaa yksin sellaiselle tulee vaikeuksia löytää vaimo koska kasvukeskusten ulkopuolella hedelmällisessä iässä olevien miesten osuus on paljon naisia suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  151. KariS kirjoitti 30.6.2017 kello 12:04

    Osmo Soininvaara:
    Supercelin tuomista veroista yhteisövero on pikkujuttu. Omistajien henkilökohtaiset verot ovat se juttu.

    Henkilöomistajat myivät osuutensa Japaniin, ja jäljelle jäänyt kotimainen omistus säätiöitiin, siis on yleishyödyllisenä verovapaa. Mikä on se juttu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  152. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.6.2017 kello 18:52

    Supercelin väen korkea tulotaso näkyy jopa kaupunginosatasolla kyseisen kaupunginosan keskitulojen voimakkaana nousuna. Eivät ne siellä talkoina työtä tee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  153. Syltty kirjoitti 30.6.2017 kello 13:51

    JY: Sittenhän pitäisi rakentaa se Jäämerenrata. S

    Mutta kun se jäämerenrata ei ole kannattava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Syltty kirjoitti 30.6.2017 kello 13:54

    eemil: Jos markkinoiden annetaan johtaa maan talouspolitiikkaa, niin seuraavaksi ne ostavat myös suunnittelun , projektijohtamisen ym. halpojen palkkojen maista.

    Newsflash: tekninen asiantuntijatyö kuten suunnittelu, projektinjohto yms. on aika lailla markkinoiden armoilla. Ja siksi asiantuntijatyö onkin tuottavaa.

    Sensijaan Valtion Suunnnittelu ja Tuotekehitysmonopoli Oy tai pääosin Maaseudun suunnitteluviraston tukiaisilla elävät asiantuntijapalvelut eivät kovin tehokkait aolisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  155. kommentoin kirjoitti 30.6.2017 kello 14:42

    Osmo Soininvaara: VR piti kyllä Kemijärven radan sähköistämistä perusteettomana. Se oli välttämätöntä makuuvaunuliikenteen jatkamiseksi, koska uudet vaunut edellyttivät sitä, mutta kaikille kustannettava taksimatka olisi tullut halvemmaksi

    Kyseinen investointi oli tosiaan kalliimpi kuin suora kustannushyöty VR:lle siitä. Aluetaloudellinen kuva asiassa voi kuitenkin ollaa aika toisennäköinen. Sähköistyksen osuuden tarkkaa hintaa en muista, kun samassa yhteydessä tehtiin muitakin rataan liittyviä töitä, mutta kokonaisurakka radanparannustöineen lienee ollut parinkymmenen miljoonan euron suuruusluokkaa tai jotain sinne päin. Kyseinen investointi on mahdollistanut Kemijärven suunnalle potentiaalin miljardiluokan muihin investointeihin, joista suurin ja tunnetuin on kiinalaisyhteistyössä Kemijärvelle suunnitteltu noin 800 miljoonan euron budjetin biojalostamoinvestointi, jonka tuotteet kuljetettaisiin suunnitelmien mukaan Kemijärveltä nimenomaan kyseistä sähköistettyä rataa pitkin Ouluun ja Kemiin laivoihin – ja joka toteutuessaan generoisi jonkin verran muitakin investointeja alueelle. Jos biojalostamo toteutuu, kyseisen sähköistetyn raideosuuden käyttöaste pomppaa huomattavasti ylöspäin. Hankkeen toteutuminen ei ole vielä varmaa, mutta ilman ratainvestointia kyseinen hanke ei olisi todennäköisesti edennyt edes nykyiseen pisteseen. Toki sähköistys lyhensi junamatkaa myös matkustajaliikenteeltä kymmeniä minuutteja, ja lähensi näin Kemijärveä moniin muihin Suomen paikkoihin. Kemijärven matkailu on ratainvestoinnut valmistuttua ollut varsin positiivisessa vireessä, mikä näkyy muun muassa siinä, että kunnassa on tällä hetkellä paljon rakennushankkeita menossa matkailun saralla. Lapin matkailun viime vuosina tapahtunut kasvu on kohdentunut etenkin niihin osiin Lappia, joihin on ollut tarjolla hyvät liikenneyhteydet.

    Erikoinen yksityiskohta on muuten se, että VR hallitsi muiden rataosuuksien tavoin pitkään kyseisen rataosuuden käyttöä ja hinnoittelua monopolinsa turvin. Kun rataliikenne tavaraliikenteen osalta vapautettiin, Fennia Rail voitti kilpailutuksia alueella, ja se hoitaa nyt sitten tavaraliikennettä Kemijärveltä – dieselvetureilla Kotkan ja Oulun satamiin. Sähkövetureitahan Fennia Raililla ei edes ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  156. Tero Tolonen kirjoitti 30.6.2017 kello 17:44

    Osmo Soininvaara: Tämä keskustelu ei koskenut työpaikkoja vaan valuuttatulojen hankkimista.

    Luin tuossa ylhäältä kyllä että sanoit valuuttatulojen sijaan että Helsingissä on myös puhdasta palveluvientiä – ja argumenttini oli, että Supercell on tästä huono esimerkki koska sen tuotteet eivät ole juurikaan palvelua.

    Parempi esimerkki palveluviennistä olisi ollut vaikkapa Finnair, jonka liikevaihto muuten on sattumalta samaa luokkaa kuin Supercellin ja se työllistää noin 5000 henkilöä. Yksi Finnairin työpaikka siis vaatii noin 0.4 miljoonaa liikevaihtoa kuin kaalikääryleiden tekemiseen vaaditaan 0.1 – 0.15 miljoonaa per työpaikka.

    Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa Lassila % Tikanoja, jonka pääkonttori taisi juuri muuttaa Helsinkiin, sillä taitaa olla vielä enemmän puhdasta palvelua ja viennin osuus melko suuri – sen n. 700 miljoonan liikevaihdossa on mukana noin 7000 henkeä eli siellä liikutaan myös luokassa 0.1 miljoona per työpaikka ja vientiä kaiketi yli 50%.

    En osaa sanoa kuinka moni noista työpaikoista sitten on Helsingissä, mutta ainakin itse koen että hyvinvoinnin kannalta verotuloja tärkeämpiä ovat työpaikat ja etenkin jos ne ovat pitkäkestoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  157. DVA kirjoitti 30.6.2017 kello 18:35

    Anna R: Onpa luokaton kartta. Ratoja on sitä paitsi pohjoisessa nykyään kolme, kun aikanaan puolustuspoliittisista syistä hevon kuuseen rakennettujen ratojen lisäksi on lopulta rakennettu rata rannikolle, eli sinne, missä on asutusta (lue: kaupunkeja). Läntisin eli Inlandsbanan taas on ollut pitkään lähinnä matkailukäytössä kesäisin, ja sen omistavat nykyään radanvarren kunnat.

    On siellä parempikin artikkeli aiheesta:

    https://sv.wikipedia.org/wiki/Järnväg_i_Sverige

    Jokaisen suomalaisen luulisi osaavan tämän verran toista virallista kieltä ja omaavan hiukkasen sivistystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  158. ksee kirjoitti 30.6.2017 kello 20:43

    kommentoin: Kyseinen investointi oli tosiaan kalliimpi kuin suora kustannushyöty VR:lle siitä. Aluetaloudellinen kuva asiassa voi kuitenkin ollaa aika toisennäköinen. Sähköistyksen osuuden tarkkaa hintaa en muista, kun samassa yhteydessä tehtiin muitakin rataan liittyviä töitä, mutta kokonaisurakka radanparannustöineen lienee ollut parinkymmenen miljoonan euron suuruusluokkaa tai jotain sinne päin. …

    Wikipedian mukaan Kemijärvellä on 7640 asukasta – suhteellisesti vastaavan suurinen investointi pk-seudulle olisi 20 m€ / 7640 * 1,3 milj = 3,4 mrd. €. Sillähän irtoaisi Pisararata ja Talsinki tunnelinkin saisi hyvin alulle…

    No, tällainen vertailu tietysti ihan väärä, koska muu Suomi elättää Helsingin syöttöporsaat jne. jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  159. JY kirjoitti 30.6.2017 kello 21:17

    Syltty: Mutta kun se jäämerenrata ei ole kannattava.

    Mistä tiedät? Paljon riippuu siitä, mitä Norjassa alkaa tapahtua, vai alkaako mitään. Nytkin jo junat tulisi täyteen aasialaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  160. JY kirjoitti 30.6.2017 kello 21:20

    Tapio: Jäljellä olevat asutuskeskukset ovat kaivosten, tehtaiden, satamien ja matkailukeskusten lähellä. Maanviljelystä on vähän, metsänhoitoa sitäkin enemmän.

    Ja sitten on Luulaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  161. JY kirjoitti 30.6.2017 kello 21:45

    arkkitehti: Ei olekaan mitään järkeä, mutta juuri tuollaiseen kehitykseen johtaa kepuvetoinen, absurdi “koko maa pidettävä asuttuna” -politiikka jossa resurssit haaskataan täysin elinkelvottomien pikkukuntien ja -maakuntien tukemiseen.

    Saisiko konkretiaa. Miten näitä pikkukuntia tuetaan? Mitä ihan konkreettisia rahasummia pikkukunnille syydetään? Jos tarkoitat valtionosuuksia, niin miten muuttaisit sitä? Sosiaaliturva ei ole voimassa, jos asukastiheys on liian pieni? Vaatii varmaan muutoksia perustuslakiin. Ja Helsinkikin sai valtion osuuksia 148 milj.€ tänä vuonna senkin jälkeen, kun verotulojen tasaus on otettu huomioon.

    Sinänsä kumma kun Helsingin kasvua on kuulemma vuositolkulla jarrutettu. Ja Odekin vaatinut jarrutuksen lopettamista (ja kansa on hurrannut). Jostain syystä kasvu nyt sitten kuitenkin on liian nopeaa, ja Ode vaatii jarruttamista (ja kansa hurraa).

    Viimeisen vuoden aikana on työttömyys vähentynyt ja työvoiman määrä kasvanut Tampereen, Turun ja Jyväskylän seutukunnissa suhteessa Helsingin seutukuntaa paremmin. Työttömyys on vähentynyt kaikissa 70 seutukunnassa. Turvapaikan saaneiden siirtymistä Helsinkiin ei voi estää. Sehän osattiin ennustaa jo reilu vuosi sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  162. fillaristi kirjoitti 30.6.2017 kello 21:50

    KariS: Henkilöomistajat myivät osuutensa Japaniin, ja jäljelle jäänyt kotimainen omistus säätiöitiin, siis on yleishyödyllisenä verovapaa. Mikä on se juttu?

    Osmo muistelee sitä vuotta jona yritys myytiin ja omistajat saivat hulppeat myyntivoitot. Mutta myynnin voi tehdä vain kerran. Hyvätuloisiahan tuolla on vieläkin mutta yhteisövero taitaa kyllä mennä henkilöverotuksen ohi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. fillaristi kirjoitti 30.6.2017 kello 21:51

    Osmo Soininvaara:
    Supercelin väen korkea tulotaso näkyy jopa kaupunginosatasolla kyseisen kaupunginosan keskitulojen voimakkaana nousuna. Eivät ne siellä talkoina työtä tee.

    Siis miten näkyy. Ei kai työntekijät sentään asu samassa kommuunissa. Osa saattaa asua jopa – gulp – Espoossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  164. Ville kirjoitti 1.7.2017 kello 10:10

    Osmo Soininvaara:
    Supercelin väen korkea tulotaso näkyy jopa kaupunginosatasolla kyseisen kaupunginosan keskitulojen voimakkaana nousuna. Eivät ne siellä talkoina työtä tee.

    Supercell on onnistunut pitämään henkilökunnan pienenä – jos työntekijöitä olisi kuin esim. Roviolla, keskipalkka olisi pienempi. Postinumeroalueiden keskituloa nostavat ihan yksittäiset ihmisetkin, kun tulot ovat tarpeeksi isot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  165. TL kirjoitti 1.7.2017 kello 10:35

    R.Silfverberg: Vaikka monet etätyötä tekevät ovat omasta mielestään tehokkampia ja fiksumpia kuin random-tyypit, niin etätyön tuottavuus on heikompi siksi että etätyötä tekevän työtä on vaikea valvoa, etätyötä tekevä joutuu odottamaan ja vietttämään lupoaikaa jos pomo ei hänelle heti keksi uutta työtä kun vanha päättyy, ja etätyötä tekevälle ei voi antaa ad hoc hommia joita on pakko tehdä työpaikalla.

    Paitsi jos satut olemaan ns. koodaaja. Olen työskennellyt vuosikausia virtuaalitiimeissä, joissa kommunikaatio hoidetaan google hangoutsilla / slackilla / githubilla tms. Osa työkavereista on toisella mantereella, joitakin en ole koskaan tavannut fyysisesti.

    “Pomoja” ei ole, sijainnilla ei ole merkitystä. Mitään ei tarvitse periaatteessa valvoa, versionhallinta, testiautomaatio ja viime kädessä asiakkaat kyllä älähtävät jos jotain tapahtuu tai ei tapahdu. Töitä ja tekemistä riittää kun keskustelemme päivittäin. Mutta se ei vaadi fyysistä läsnäoloa.

    Teemme siis pienellä porukalla miljoonien liikevaihtoa. Asiakkaamme tekevät miljardien liikevaihtoa. Työskentelen välillä ulkomailla, ja muutaman vuoden kuluttua muutan osoitteenikin ulkomaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  166. arkkitehti kirjoitti 1.7.2017 kello 12:59

    JY: Saisiko konkretiaa. Miten näitä pikkukuntia tuetaan? Mitä ihan konkreettisia rahasummia pikkukunnille syydetään? Jos tarkoitat valtionosuuksia, niin miten muuttaisit sitä? Sosiaaliturva ei ole voimassa, jos asukastiheys on liian pieni? Vaatii varmaan muutoksia perustuslakiin.

    Juuri valtionosuuksia tarkoitan, ja toisaalta valtion rahoittamaa syrjäseutujen infraa. Ja varmasti järkevämmän aluepolitiikan tekeminen vaatisi muutoksia perustuslakiin, en minä sitä kiellä.

    Meillä on ihan oikeasti käsillä tilanne, jossa suuri osa syrjäseuduista on kuihtumassa pois. Asuinrakennusten remontteihin ei saa lainaa markkina-arvon ollessa nolla, eläkeläisten osuus lähestyy puolta, ja kaikki kynnelle kykenevät ovat muuttaneet pois. Sen sijaan, että tätä kehitystä vastaan taistellaan kaikenlaisilla tuilla ja täysin epärealistisilla suunnitelmilla taantumisen kääntämiseksi kasvuksi, pitäisi olla keinot joilla kuoleva kunta – tai kuolevat syrjäkylät – saattohoidetaan kunniallisesti hautaan. Nyt tällaiset keinot puuttuvat kokonaan, ja tuloksena on sekä turhaa kärsimystä että turhia kuluja, jotka vain kärjistyvät kun väestö ikääntyy.

    Julkisen palveluvelvoitteen poistaminen liian harvaanasuituilta alueilta voisi olla hyvä alku, vaikkapa jonkinlaisella “erämaa”-merkinnällä maakuntakaavassa. Toki riittävän siirtymäajan ja muuttoavustusten saattelemina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  167. Tapio kirjoitti 1.7.2017 kello 13:03

    JY: Ja sitten on Luulaja.

    Siellä on iso terästehtaasta ja merkittävä rautamalmin ja -sintterin vientisatama.

    Luulaja on hieno kaupunki. Tuntuu suuremmalta kuin Oulu, vaikka asukkaita on vajaat 50 000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  168. DVA kirjoitti 1.7.2017 kello 16:15

    TL: Paitsi jos satut olemaan ns. koodaaja. Olen työskennellyt vuosikausia virtuaalitiimeissä, joissa kommunikaatio hoidetaan google hangoutsilla / slackilla / githubilla tms. Osa työkavereista on toisella mantereella, joitakin en ole koskaan tavannut fyysisesti.

    “Pomoja” ei ole, sijainnilla ei ole merkitystä. Mitään ei tarvitse periaatteessa valvoa, versionhallinta, testiautomaatio ja viime kädessä asiakkaat kyllä älähtävät jos jotain tapahtuu tai ei tapahdu. Töitä ja tekemistä riittää kun keskustelemme päivittäin. Mutta se ei vaadi fyysistä läsnäoloa.

    Teemme siis pienellä porukalla miljoonien liikevaihtoa. Asiakkaamme tekevät miljardien liikevaihtoa. Työskentelen välillä ulkomailla, ja muutaman vuoden kuluttua muutan osoitteenikin ulkomaille.

    Väitän, että tekisitte suurempaa tulosta toimistolla, jossa ideoisitte kahvitauon lomassa seinän levyisellä valkotaululla tai postitlappuseinällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  169. Syltty kirjoitti 1.7.2017 kello 20:06

    DVA: Väitän, että tekisitte suurempaa tulosta toimistolla, jossa ideoisitte kahvitauon lomassa seinän levyisellä valkotaululla tai postitlappuseinällä.

    Varmaankin, mutta pitää muistaa että asiantuntijat asuvat siellä missä haluavat ja työpaikat seuraavat heitä. Vaikka koodarit olisivat tehokkaampia samassa tilassa, heitä ei välttämättä saa mitenkään järkevästi sinne.

    Esimerkiksi omalla työpaikalla tehdään töitä kahden toimipisteen välisissä tiimeissä asiakkaille, jotka ovat pääosin toisella puolella Suomea. Olisi oikeasti tehokkaampaa, jos meillä olisi vain yksi toimipaikka ja se sijaitsisi suurimman asiakasyrityksen naapurissa.

    Tämä on kuitenkin käytännössä täysin mahdotonta järjestää, ellei haluaisi vaihtaa koko henkilöstöä sellaisiin, jotka sieltä asiakasyritysten naapurista sattuisi löytymään.

    (tämä on tietenkin eri asia mitä argumentoit, en siis väitä vastaan vaan täydennän ajatusrakennelmaasi)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  170. eemil kirjoitti 1.7.2017 kello 21:49

    R.Silfverberg: ABB:n pääkonttori taitaa olla Västeråsissa.

    Nyt on jutun ydin siinä, missä tehdään koneet ja laitteet. Pääkonttorien palkanmaksu mahdollistuu näiden koneiden myynnin, huollon ja tuotekehityksen avulla.

    arkkitehti: täysin elinkelvottomien pikkukuntien ja -maakuntien tukemiseen.

    Mitä tukea kepu muka pikkupaikkakunnille tuo? Olisi jo aika kuopata tuokin urbaanilegenda.

    TL: Paitsi jos satut olemaan ns. koodaaja.

    Kaikki kunnia koodaajille, mutta ei tätä mekaanista osaamista nyt tarvitse rakettitieteen tasolle nostaa. Kohta kai robotit korvaavat tämänkin ammattiryhmän. Tarina kertoo, että kun tietotaloon saapuu asiakkaiden edustajia, niin koodaajien ovet pitää sulkea 🙂

    Leikki sijansa saakoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  171. Petteri kirjoitti 2.7.2017 kello 12:07

    eemil: Nyt on jutun ydin siinä, missä tehdään koneet ja laitteet. Pääkonttorien palkanmaksu mahdollistuu näiden koneiden myynnin, huollon ja tuotekehityksen avulla.

    Otetaan tuotannon merkityksestä esimerkiksi Apple, se on maailman kolmanneksi suurin yritys liikevaihdolla mitattuna. Apple ei omista suuria tehtaita, joissa laitteet valmistetaan.

    Itse Apple tekee tuotekehitystä, myyntiä ja markkinointia sekä tuotannon suunnittelua. Laitteet ja komponentit tehdään ja kootaan eri alihankkijoiden tehtaissa.

    Jos jutun ydin olisi, kuten väität, tuotannossa, Applella pitäisi mennä huonosti ja alihankkijoilla, jotka rakentavat laitteet hyvin. Hehän tekevät logiikkasi mukaan kaiken “työn”, jolla muu ketju elää. Todellisuudessa kuitenkin Apple on maailman kannattavin yritys ja tuotannon katteet ovat hyvin pienet. Joskus aiemmin Nokia oli erittäin kannattava pitkälti samalla konseptilla, joten sama toimii Suomessakin.

    Samantyyppinen tilanne on myös muilla toimialoilla kuin elektroniikkateollisuudessa. Nykyään suurin osa arvosta ei synny siinä vaiheessa koneet ja laitteet fyysisesti tehdään. Suurin osa arvosta syntyy muun muassa tuotannon ja huollon suunnittelussa sekä organisoinnissa, tuotekehityksessä, ohjelmistokehityksessä, myynnissä, markkinoinnissa ja kaiken tämän johtamisessa. Sillä onko tehdas Salossa tai Bangaloressa on koko ajan pienempi merkitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  172. JY kirjoitti 2.7.2017 kello 12:45

    eemil:
    Kaikki kunnia koodaajille, mutta ei tätä mekaanista osaamista nyt tarvitse rakettitieteen tasolle nostaa.

    Ei se rakettitiedettä ole, mutta ei myöskään mekaanista. Vai luuletko, että tekoäly koskaan pystyy kirjoittamaan vaikka kirjanpito-ohjelman niin, että sille syötetään kirjanpitolaki? Tekoäly ei ymmärrä mitään. Ei sitä, mitä kirjanpito on, tai minkälaisen käyttöliittymän se tarvitsee. Shakkia se osaa pelata, koska kyse on vain todennäköisyyksistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  173. eemil kirjoitti 2.7.2017 kello 12:48

    R.Silfverberg: Myös valtio on tehnyt niin, eli sinänsä ymmärrän joidenkin valtionlaitosten siirtoaikeita pois pk-seudulta. Muttä näiden toimintojen siirto ei kuitenlaan nosta hiipuvien alueiden houkuttelevuutta.

    Kuten moni on toistanut, ja toistan minäkin, niin ihmisten hokutteleminen hiipuville alueille ei onnistu aina esim perhesyistä.

    Ruotsissa on meneilläänn 10 000 valtionlaitosten työpaikkojen siirto pois pääkaupunkiseuduilta. Kyseinen työ on kuulemma halvempaa teettää muualla, kuitenkin Ruotsissa.

    On turha yrittää siirtää työntekijöitä pois pääkaupungista tuetun korkeakulttuurin parista. Niille , jotka eivät muuta annetaan monon kuva persauksiin ja palkataan tilalle nälkäisiä nuoria työntekijöitä. Korvaamattomista asiantuntijoista on turha puhua, ei byrokratian pyörittäminen ole mitään nobelistien töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  174. TL kirjoitti 2.7.2017 kello 13:12

    eemil: Kaikki kunnia koodaajille, mutta ei tätä mekaanista osaamista nyt tarvitse rakettitieteen tasolle nostaa. Kohta kai robotit korvaavat tämänkin ammattiryhmän.

    Koodaan työkseni mm. näitä koneoppimismenetelmiä ja pitkälle vietyä automaatiota. Keskustelen töistä suoraan asiakkaiden kanssa, jotka ovat ympäri maailmaa. Ei ole yksinkertaisesti mahdollista olla jatkuvasti samassa tilassa fyysisesti.

    Ohjelmistokehityksessä on jo automatisoitu ja automatisoidaan jatkossakin kaikki mahdollinen. Tuo näkyy käytännössä esimerkiksi siinä, että rutiinitöitä lakkautetaan jo intiassakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  175. R.Silfverberg kirjoitti 3.7.2017 kello 8:36

    eemil: Ruotsissa on meneilläänn 10 000 valtionlaitosten työpaikkojen siirto pois pääkaupunkiseuduilta. Kyseinen työ on kuulemma halvempaa teettää muualla, kuitenkin Ruotsissa.

    On turha yrittää siirtää työntekijöitä pois pääkaupungista tuetun korkeakulttuurin parista. Niille , jotka eivät muuta annetaan monon kuva persauksiin ja palkataan tilalle nälkäisiä nuoria työntekijöitä. Korvaamattomista asiantuntijoista on turha puhua, ei byrokratian pyörittäminen ole mitään nobelistien töitä.

    10.000 on aika pieni määrä ja aikataulu varmaan sellainen ettei tapahdu ihan heti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  176. eemil kirjoitti 3.7.2017 kello 22:26

    Petteri: Hehän tekevät logiikkasi mukaan kaiken “työn”, jolla muu ketju elää.

    Juuri näin se on, nimittäin, jos kukaan ei tekisi alkutuotantoa, niin ei olisi jatkoketjuakaan. Ongelma, josta puhun on ketjun vinoutunut rahanjako.

    Koko muu ravintoketju kuittaa suurempaa palkkaa kuin tämän ketjun mahdollistaja, alkutuottaja. Ja vain sillä perusteella, että se erikoistuu kouluttautumalla. Tarkemmin, yhteiskunta maksaa tämän koulutuksen.

    Alkutuottajan yläpuolella olevan tason palkat eivät ole oikeassa suhteessa lopputuotteen arvonnousuun. Ne ovat liian korkeat. Ja sen seurauksena on alettu puhua urbaanien elinkeinojen ja ammattiryhmien tekemän työn korkeasta tuottavuudesta. Palkka on kulu ei tuotto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  177. R.Silfverberg kirjoitti 4.7.2017 kello 16:29

    eemil: Juuri näin se on, nimittäin, jos kukaan ei tekisi alkutuotantoa, niin ei olisi jatkoketjuakaan. Ongelma, josta puhun on ketjun vinoutunut rahanjako.

    Koko muu ravintoketju kuittaa suurempaa palkkaa kuin tämän ketjun mahdollistaja, alkutuottaja. Ja vain sillä perusteella, että se erikoistuu kouluttautumalla. Tarkemmin, yhteiskunta maksaa tämän koulutuksen.

    Alkutuottajan yläpuolella olevan tason palkat eivät ole oikeassa suhteessa lopputuotteen arvonnousuun. Ne ovat liian korkeat. Ja sen seurauksena on alettu puhua urbaanien elinkeinojen ja ammattiryhmien tekemän työn korkeasta tuottavuudesta. Palkka on kulu ei tuotto.

    Korkea tuottavuus urbaaneissa ammateissa ja yhteiskunnissa johtuu siitä että niissä tehdään sitä mistä nykyaikana on kysyntää. Niissä ei tehdä 1800-luvun kirkkoveneitä eikä 1950-luvun traktoreita. Osalla ihmisistä on korkea koulutus mutta se ei ole edellytys, hyvällä käytännön osaamisela ja supliikilla voi myös pärjätä. Tärkeintä on se että on asennetta ja kykyä seurata maailman virtauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  178. eemil kirjoitti 4.7.2017 kello 18:02

    Petteri: alihankkijoilla, jotka rakentavat laitteet hyvin. Hehän tekevät logiikkasi mukaan kaiken “työn”, jolla muu ketju elää

    Alla oleva linkki kertoo Kiinassa olevan alihankkijan henkilöstöpolitiikasta. neljäntoista työntekijän ilmoitetaan tehneen itsemurhan musertavan työtahdin vuoksi. Palkka näillä sinun kuvaamallasi työntekijöillä on nippanappa puolet yhden Apple iPhonen hinnasta, siis kuukausipalkka. Joten erittäin hyvin menee.

    Siis menee hyvin suomalaisillakin urbaaneilla ammateilla, jotka tekevät tuottavaa työtä. Kate on hyvä siitäkin huolimatta, että alkutuotannolle maksetaan asianmukainen ja reilu korvaus tehdystä työstä.

    Tämä skenaario ei koske ainoastaan esimerkkitapausta, vaan kaikkea kehittyvien maiden työläisiin kohdistuvaa riistoa. Sama ilmiö toistuu myös oman maamme taloudessa. Alkutuotannolle maksetaan riistokorvaus ja vielä irvitään päälle työn huonosta kannattavuudesta.

    http://www.express.co.uk/news/uk/664296/secretive-iPhone-factory-safety-nets-stop-suicides-Apple-Petagron

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  179. Syltty kirjoitti 5.7.2017 kello 8:50

    eemil: Koko muu ravintoketju kuittaa suurempaa palkkaa kuin tämän ketjun mahdollistaja, alkutuottaja.

    Alkutuottaja ei tuottaisi kyllä juuri mitään, jos loppuketju ei toimittaisi sille pitkälle jalostettua polttoainetta ja muita öljytuotteita, traktoreita ja puimureita, kaikkia tarvittavia rakennuksia, raaka-aineita niihin rakennuksiin, edes omasta pystymetsästä ei alkutuottaja saa mitään irti, jos ainoa käytettävä työkalu on itse tehty kivikirves.

    Sitten tietenkin taritaan vielä sähköä, huipputekniikkaa kuten tietokoneita, nykyään internet-yhteyskin lienee varsin tarpeellinen myös alkutuottajan kilpailuedulle.

    Eihän se alkutuottaja ole itse edes omia lajikkeittaan ja elikoita jalostanut puhumattakaan kylmälaitteista.

    Omatekoisilla työkaluilla maata kyntävältä maanviljelijältä olisi saattanut jäädä AIV-rehukin keksimättä.

    Niin miten ihmeessä se alkutuottaja mahdollistaa kaiken, kun *koko* ylijäämä syntyy sen loppuketjun ansiosta? Ilman loppuketjua alkutuottajalla ei olisi juurikaan mitä myydä, kun kaikki menisi oman perheen elättämiseen. Tou se olisi oikeaa elämää kun 90% väestä työskentelisi kaiken mahdollistavassa alkutuotannossa aivan kuten 1800-luvulla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  180. eemil kirjoitti 5.7.2017 kello 18:56

    Syltty: Niin miten ihmeessä se alkutuottaja mahdollistaa kaiken, kun *koko* ylijäämä syntyy sen loppuketjun ansiosta?

    Siten, että ilman alkutuotantoa ei olisi mitään loppuketjua. Kysymys on edelleenkin siitä, että alkutuotannolle maksetaan liian pieni korvaus.

    Syltty: Alkutuottaja ei tuottaisi kyllä juuri mitään, jos loppuketju ei toimittaisi sille pitkälle jalostettua polttoainetta ja muita öljytuotteita, traktoreita ja puimureita, kaikkia tarvittavia rakennuksia, raaka-aineita niihin rakennuksiin, e

    Tuo kaikki maksetaan alkutuotannon tuotolla. Kyse on edelleenkin oikeudenmukaisesta korvauksesta. Onko kiinalaisen työntekijän saama korvaus työstään oikeudenmukainen ? Se, että länsimaalainen tekee kännykällä ja tietokoneella lisäarvoa ei lämmitä kiinalaista työläistä pätkääkään.

    Syltty: Tou se olisi oikeaa elämää kun 90% väestä työskentelisi kaiken mahdollistavassa alkutuotannossa aivan kuten 1800-luvulla!

    En tarkoita tätä , vaan oikeudenmukaista tulonjakoa. Suomessa se merkitsee tasapainoista aluepolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  181. R.Silfverberg kirjoitti 6.7.2017 kello 11:21

    eemil: Siten, että ilman alkutuotantoa ei olisi mitään loppuketjua. Kysymys on edelleenkin siitä, että alkutuotannolle maksetaan liian pieni korvaus.

    Tuo kaikki maksetaan alkutuotannon tuotolla.Kyse on edelleenkin oikeudenmukaisesta korvauksesta. Onko kiinalaisen työntekijän saama korvaus työstään oikeudenmukainen ? Se, että länsimaalainen tekee kännykällä ja tietokoneella lisäarvoa ei lämmitä kiinalaista työläistä pätkääkään.

    En tarkoita tätä , vaan oikeudenmukaista tulonjakoa. Suomessa se merkitsee tasapainoista aluepolitiikkaa.

    Jos vertailee jotain Kiinaa ja länsimaita niin Kiinassa on toisenlaine yhteiskuntajärjestelmä ja se mahdollistaa palkkojen polkemisen. Toiseksi elämme globaalissa maailmantaloudessa ja siksi almistava massatuotantoteollisuus on siirtynyt hKiinan tyyppisiin haplatuotantomaihin. Suunnittelu ja markkinointi pysy länsimaissa.

    Suomella ei ole mahdollisuutta kilpailla halpamaiden teollisuuden kanssa vaikka 95% työikäisistä pakotettaisiin maaseudun pikkukyliin perustettaviin tehtaisiin. Tai voi, jos luovutaan demokrraattisesta länsimaisesta yhteiskuntajärjestelmästä eli käyttöön diktatuuri ja alennetaan palkkoja 90%.

    Suomella ei nykyolojen vallitessa ole varaa jakaa aluepolitiikan nimissä rahaa sellaisiin hankkeisiin jotka eivät ole kilpailukykyisiä muilla kuin ns suljetulla kotimaan sektorilla, eli lähinnä elintarviketuotanto ja mekaaninen puunjalostus sekä niille vientialoille jotka eivät ole riiippuvaisia työvoiman hinnasta vaan pikemminkin raaka-aineiden hyvästä saatavuudesta eli kemiallinen metsäteollisuus ja kaivokset. Eli jos haluaa lisää aluepolitiikkaa niin saamme lisää “Talvivaaroja” ja “voivuoria”

    Tietysti verottamalla koulutettuja suunnittelu- ja myyntialalla työskenteleviä ihmisiä niin paljon että näkevät nälkää, voidaan rahoittaa aluepolitiikkaa joka työllistää alkutuotannon ihmisiä mutta ei lisää vaan lähinnä heikentää bruttokansantuotettamme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  182. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.7.2017 kello 11:44

    Kiinan “työn polkumyynti” on tehnyt mahdolliseksi sellaisen massavaurastumisen, että maailmanhistoria ei moista tunne. On vähän tekopyhää sanoa, että on niin epistä kun kiinalaisen saa niin huonoa palkkaa, että parempi tehdä hänestä työtön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  183. Syltty kirjoitti 6.7.2017 kello 13:52

    eemil: Tuo kaikki maksetaan alkutuotannon tuotolla.

    Eikä makseta.

    Kyse on edelleenkin oikeudenmukaisesta korvauksesta. Onko kiinalaisen työntekijän saama korvaus työstään oikeudenmukainen ?

    Mistä lähtien kiinalainen vaatetehtaan prole on ollut alkutuottaja?

    En tarkoita tätä , vaan oikeudenmukaista tulonjakoa.

    Minun mielestäni olisi oikeudenmukaista, ettei tuottavien veronmaksajien rahoja poltettaisi tuottamattomaan työhön, kuten maanviljelyyn. Aivan erityisesti minua korpeaa se, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan ulkomaalaisten ruokaostoksia. Se vasta tyhmää onkin.

    RSilfversberg:

    Jos vertailee jotain Kiinaa ja länsimaita niin Kiinassa on toisenlaine yhteiskuntajärjestelmä ja se mahdollistaa palkkojen polkemisen.

    Kiinalaisten huonot palkat mahdollistaa se, että maa päätti käytännössä tuhota taloutensa Maon valtakaudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  184. JY kirjoitti 6.7.2017 kello 14:06

    R.Silfverberg: Eli jos haluaa lisää aluepolitiikkaa niin saamme lisää “Talvivaaroja” ja “voivuoria”

    Pelkästään Lapin suunnitellut kaivokset Sakatti, Rompas ja Suhanko tarjoaisivat työtä suoraan 2000-3000 ihmiselle ja välillisesti vielä enemmän. Niin ja onhan siellä Soklikin.

    Maataloustuet taas elättävät koko joukon helsinkiäisiä mainostoimistoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  185. DVA kirjoitti 6.7.2017 kello 16:29

    JY: Pelkästään Lapin suunnitellut kaivokset Sakatti, Rompas ja Suhanko tarjoaisivat työtä suoraan 2000-3000 ihmiselle ja välillisesti vielä enemmän. Niin ja onhan siellä Soklikin.

    Maataloustuet taas elättävät koko joukon helsinkiäisiä mainostoimistoja.

    Sokli on haudattu.

    Se ei vielä riitä, että olisi työ, kun pitäisi olla muutakin elämää kuin supikoirien nylkeminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  186. anonilli kirjoitti 6.7.2017 kello 16:42

    Syltty: Niin miten ihmeessä se alkutuottaja mahdollistaa kaiken, kun *koko* ylijäämä syntyy sen loppuketjun ansiosta?

    eemilin ajattelu on peräisin 1700-luvulta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiokratismi
    Epäilen, ettei sen pohjalta tuoteta kovin kummoista analyysiä nykymaailman tuotantoketjuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  187. eemil kirjoitti 6.7.2017 kello 18:24

    eemil: pitkälle jalostettua polttoainetta ja muita öljytuotteita, traktoreita ja puimureita, kaikkia tarvittavia rakennuksia, raaka-aineita niihin rakennuksiin, e

    Saako maajussi nuo ilmatteeksi ?

    Osmo Soininvaara:
    Kiinan “työn polkumyynti” on tehnyt mahdolliseksi sellaisen massavaurastumisen, että maailmanhistoria ei moista tunne. On vähän tekopyhää sanoa, että on niin epistä kun kiinalaisen saa niin huonoa palkkaa, että parempi tehdä hänestä työtön.

    Tuo ilmaus on kuin suoraan Belgian Leopldin hankkeista:”Useiden epäonnistuneiden siirtomaiden hankkimiseen Afrikassa tai Aasiassa tähtäävien suunnitelmien jälkeen loi Leopold II vuonna 1876 yksityisen hallintoyhtiön, joka oli naamioitu kansainväliseksi tieteen ja ihmisystävällisyyden yhdistykseksi. Vuonna 1879, hallintoyhtiön nimissä, hän palkkasi kuuluisan tutkimusmatkailijan Henry Morton Stanleyn perustamaan siirtomaan Kongon alueelle. ”

    Länsimaat perustelevat kehitysmaiden riistoa juuri tuolla argumentilla. Kehitetään yhteiskuntaa tarjoamalla työtä kansalaisille, jotka olisivat muuten työttömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  188. eemil kirjoitti 6.7.2017 kello 20:42

    Syltty: Minun mielestäni olisi oikeudenmukaista, ettei tuottavien veronmaksajien rahoja poltettaisi tuottamattomaan työhön, kuten maanviljelyyn. Aivan erityisesti minua korpeaa se, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan ulkomaalaisten ruokaostoksia. Se vasta tyhmää onkin.

    Millä ihmeellä perustelet maanviljelyn olevan tuottamatonta työtä ? Se, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka tukee ruuan tuotantoa kuluttajien hyväksi , ei merkitse viljelyn olevan tuottamatonta työtä. Se, että kauppa polkee tuottajahintoja, ei merkitse viljelyn olevan tuottamatonta työtä. Kyse on riistosta , markkina-aseman väärinkäytöstä.

    Syltyn tulisi tutustua uusiksi maatalouteen; selvitä itsellesi mitä sisältävät maatalouden ekosysteemipalvelut. Onko niitä järkevää hallinnoida markkinavoimilla, ja onko se edes mahdollista ?

    Maatalous on paljon laajempi kokonaisuus, kuin ruuan tuottaminen , sen mättäminen kuluttajan suuhun ja ylijäämähävikiksi.

    Miksi halusit liittyä EU:iin, koska et siedä ulkomaiden ruuantuotannon tukemista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  189. R.Silfverberg kirjoitti 10.7.2017 kello 13:31

    JY: Pelkästään Lapin suunnitellut kaivokset Sakatti, Rompas ja Suhanko tarjoaisivat työtä suoraan 2000-3000 ihmiselle ja välillisesti vielä enemmän. Niin ja onhan siellä Soklikin.

    Kas kummaa kun ne eivät toimi jo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  190. toke kirjoitti 15.7.2017 kello 16:14

    Mitä ovat nämä “luovat alat” J:kylässä ja paljonko heitä on?

    Helsinki on kyllä ratkaissut muita vaivaavan ongelman: Prisman parkkipaikka onkin sijoitettu junvaunujen parkkipaikan tilalle. Onhan se jo aikakin, että kantakaupunkilaiset saavat nykyaikaisen tavaratalon!
    Viimeksi tällainen tapaus oli varmaan Forumin uudistus 80-lvuvlla? Sen jälkeen Stokka ja Sokos on näivettynyt menneisyyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus