Helsingin kasvu – koko maa asuttuna?

Tulin sanoneek­si Uuden Suomen haas­tat­teli­jalle, että muut­topaine Helsinki­in on käynyt hal­lit­se­mat­tomak­si. Helsin­gin asun­to­tuotan­to ei pysty vas­ta­maan kysyn­tään ja asumisen hin­ta nousee kohtu­ut­tomak­si. Tilan­net­ta voi paran­taa lisäämäl­lä muiden kehi­tyskelpois­t­en kaupunkien vetovoimaisu­ut­ta ja nopeut­ta­mal­la asun­to­tuotan­toa Helsingissä.
Olisi hyvä, jos meil­lä olisi men­estyviä kaupunke­ja eri puo­lil­la Suomea. Nyt on Helsin­gin lisäk­si oikeas­t­aan vain yksi hyvin men­estyvä, Tam­pere, ja muu­ta­ma kohtu­ullis­es­ti men­estyvä. Sik­si muut­topaine Helsinki­in on niin tolku­ton. Sille, että elinkeino­rakenne kehit­tyy urbaan­im­mak­si, ei kukaan voi mitään.
Haas­tat­telu­u­ni vedoten keskusta­laiset innos­tu­i­v­at taas vaa­ti­maan koko maan pitämistä asut­tuna. Tämä on aivan eri päämäärä kuin se, että eri puo­lil­la maa­ta olisi vetovoimaisia kaupunke­ja – itse asi­as­sa se on jopa vas­takkainen päämäärä.

Tuo koko maan pitämi­nen asut­tuna on kum­malli­nen päämäärä jo sik­si, ettei koko maa ole asut­tu. Meil­lä taitaa olla asumat­to­mia neliök­ilo­me­tre­jä enem­män kuin asut­tu­ja. (Olen Gdan­skissa puhu­jakeikalla, enkä pysty tark­ista­maan. Löysin netistä väit­teen, että neliök­ilo­me­treistä vain kol­mannes on asut­tu­ja, mut­ta en pysty tätä varmistamaan)
Yritetään siis ymmärtää tätäkin tavoitet­ta posi­ti­ivis­es­ti ja tulki­ta asi­aa niin, että tavoit­teen avain on ver­bis­sä ”pitämi­nen”. Tarkoite­taan ilmeis­es­ti, että ei koko maa, vaan nyt asut­tu osa maas­ta pitää pitää asut­tuna. Sekin tarkoit­taa, että on keski­tyt­tävä heikoimpi­en aluei­den tukemiseen, kos­ka ei edes Nurmes­ta ihan heti uhkaa tyh­jen­e­m­i­nen kokonaan.
Helsinki­in suun­tau­tu­van muut­topaineen vähen­tämi­nen edel­lyt­täisi, että tuet­taisin mui­ta, kehi­tyskelpoisimpia kaupunke­ja. Se on jok­seenkin täysin eri asia kuin tukea huonoim­min eväin varustet­tu­ja aluei­ta. Jos alue­poli­ti­ikan tärkeim­mäk­si päämääräk­si ote­taan toiv­ot­tomimpi­en aluei­den teko­hen­git­tämi­nen, se tarkoit­taa, ettei tehdä mitään sille, että Tam­pere, Oulu, Jyväskylä ja Turku voisi­vat ottaa suurem­man vas­tu­un urbanisoitumisesta.
San­o­taan se nyt suo­raan: jos kun­nan väestön medi­aani-ikä on nous­sut kuu­teenkymme­neen vuo­teen, on aika siir­tyä oireen mukaiseen hoitoon. Alue­poli­ti­ikkaan käyte­tyt rahat menevät hukkaan, jos sen pää­tavoit­teek­si tavoit­teek­si ote­taan epä­toivoisimpi­en aluei­den tekohengittäminen.

Syy Helsin­gin kasvu­un ei ole muut­to syr­jäkylistä Helsinki­in vaan muut­to pienistä kaupungeista suuri­in. Ahdin­gos­sa ovat eri­tyis­es­ti entiset teol­lisu­uskaupun­git teol­lis­ten työ­paikko­jen nopean vähen­e­misen vuoksi.

Osit­tain tälle ei voi mitään, kos­ka jälki­te­ol­lisen ajan luo­van luokan keskusten opti­mikoko on paljon suurem­pi kuin teol­lisu­uskaupunkien. Joitain entisiä teol­lisu­uskeskuk­sia var­maankin siis joutuu syöksykier­teeseen. Tärkeätä olisi, että näitä olisi mah­dol­lisim­man vähän, kos­ka infra­struk­tu­urin ja raken­nuskan­nan hylkäämi­nen on kallista ja kaupunkei­hin liit­tyy tunnearvojakin.

Her­raon­ni

Joil­lakin kaupungeil­la on parem­mat eväät men­estyä kuin toisil­la, mut­ta kyl­lä paikallis­ten päät­täjien toimil­lakin on merk­i­tys­tä, joskus aivan ratkai­se­va merkitys.

Väitän, kunnes toisin todis­te­taan, että Jyväskylä oli matkalla kohti tuhoa, jol­ta sen pelasti vain kaupung­in­jo­hta­ja Pekka Ket­tunen, joka omien puolue­toverei­den­sa tah­don vas­tais­es­ti kään­si kui­h­tu­mas­sa ole­van van­han teol­lisu­uskaupun­gin suun­nan kohden nykyaikaa. Paikalliset demar­it syyt­tivät Ket­tus­ta siitä, että tämä toi Jyväskylään väärän­laisia työ­paikko­ja; ei olisi saanut tuo­da luo­van luokan työ­paikko­ja vaan rasvanahkaduunareiden.

Kaupunke­ja on vaikea aut­taa niiden ulkop­uolelta, kos­ka meil­lä kun­nalli­nen itsemääräämisoikeus suo­jelee myös joidenkin kaupunkien huonoa herraonnea.

Nykyaikaiset kaupun­git kil­pail­e­vat asukasvi­ihtyvyy­del­lä, kos­ka urbaan­it ammat­ti­laiset ja hei­dän työ­paikkansa hakeu­tu­vat sinne, mis­sä on miel­lyt­tävää elää. Kau­nis käveltävä kaupun­ki, run­sas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja aloitekykyiset asukkaat. Kaupun­gin keskus­tan kor­vaami­nen Pris­man parkkipaikalla on type­r­ästi tuhon­nut mon­ta taa­ja­maa. Rau­mal­la menisi todel­la paljon huonom­min, jos se olisi men­nyt tuhoa­maan Wan­han Rauman.

Kaikkea tätä tarkoi­tan sil­lä, että her­raon­nel­la on merkitystä.

Väitän, että muut­topaineen kohdis­tu­mi­nen eri­tyis­es­ti Helsin­gin ratikkakaupunki­in johtuu siitä, että viime vuosi­na helsinkiläiset päät­täjät ovat tehneet kaupungista paljon parem­man, mie­lenki­in­toisem­man ja innos­tavam­man. Helsingis­sä kesä on täyn­nä yhtä tapah­tu­mien ilo­tuli­tus­ta. Kiitos tästä kuu­luu akti­ivisille kaupunki­laisil­la mut­ta myös aiem­paa sal­li­vam­mille päät­täjille ja paran­tuneel­la kaupunkisu­un­nit­telulle ja liiken­nepoli­ti­ikan suunnanmuutokselle.

Keskusta­lainen ratkaisu on ymmärtää ja tukea huonos­ti hal­lit­tu­ja kaupunke­ja lop­ut­tomasti ja jar­rut­taa kehi­tys­tä siel­lä, mis­sä on osat­tu tehdä hyviä ratkaisu­ja. Näin vede­tään lamaan koko maa, ja on vietykin.

Sel­l­aisia ajatuk­sia en voi hyväksyä, että mei­dän pitää tehdä Helsingistä huonom­pi paik­ka asua, jot­ta sinne ei niin paljon halut­taisi. Tätähän kansane­dus­ta­ja Mikko Alat­a­lo ehdot­ti Tam­pereen osalta. Sitäkään en voi hyväksyä, että ihmisiä pitäisi estää muut­ta­mas­ta Helsinki­in jar­rut­ta­mal­la asun­to­jen rakentamista.

Min­ut on valit­tu Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­toon. Velvol­lisuuteni on toimia sen puoles­ta, että Helsin­ki on mah­dol­lisim­man hyvä paik­ka asua ja että tämä on mah­dol­lista niille, jot­ka Helsinki­in haluavat.

Samal­la toivon, että muis­sakin kaupungeis­sa kuin Tam­pereel­la ote­taan rohkea etuno­ja parem­man ja urbaan­im­man kaupun­gin puolesta.

190 vastausta artikkeliin “Helsingin kasvu – koko maa asuttuna?”

  1. Har­mi, että et analysoin­ut tässä kir­joituk­ses­sa työn tule­vaisu­ut­ta. Vaikut­taa robo­t­i­saa­tio ja työn tuot­tavu­u­den kasvu tähän kiihtyvästi vai heiken­tävästi. Tekeekö vapaa-ajan lisään­tymi­nen vetovoimais­es­ta pääkaupunkiseudus­ta entistä vetovoimaisem­man vai ei.

  2. Jos koko maa ei ole asut­tu, tuleeko koko maa­ta puo­lus­taa? Asevelvol­lisu­us ja aluepuolustus?

  3. Väitän, että muut­topaineen kohdis­tu­mi­nen eri­tyis­es­ti Helsin­gin ratikkakaupunki­in johtuu siitä, että viime vuosi­na helsinkiläiset päät­täjät ovat tehneet kaupungista paljon parem­man, mie­lenki­in­toisem­man ja innos­tavam­man. Helsingis­sä kesä on täyn­nä yhtä tapah­tu­mien ilo­tuli­tus­ta. Kiitos tästä kuu­luu akti­ivisille kaupunki­laisil­la mut­ta myös aiem­paa sal­li­vam­mille päät­täjille ja paran­tuneel­la kaupunkisu­un­nit­telulle ja liiken­nepoli­ti­ikan suunnanmuutokselle.

    Jaa’a… Olisi kyl­lä hyvä erot­taa Helsin­gin suo­sios­ta se perus­ta­van laa­tu­inen tek­i­jä, että muut­toli­ik­keessäkin suurin voit­taa aina. (Vaik­ka alus­sa muut­toli­ike sujuisi kaupunkei­hin sat­un­nais­es­ti niiden asukasluku­jen suh­teen, niin varsin pian suuret kaupun­git voit­ta­vat siinä, että muut­toa hark­it­se­va yksilö tun­tee selvästi suurem­mal­la toden­näköisyy­del­la jonkun suurimpi­in kaupunkei­hin muut­ta­neen -> mikä vaikut­taa muut­topäätök­seen -> itseään voimis­ta­va kierre on valmis).

    Toki Helsingillä voi olla muitakin hoku­tustek­i­jöitä mm. urbaanin viihty­isyy­den suh­teen, mut­ta ennen kuin “win­ner takes all” ‑tek­i­jän vaiku­tus pois­te­taan luvuista, niin lie­nee ehkä hive­nen rohkeaa hehkut­taa päät­täjien suur­ta viisautta.

    Sinän­sähän vas­taav­ista (urbaanin)skaalautuvuuden ilmiöistä on raken­nel­tu malle­ja [1] — en tiedä onko muut­tovoitoista — ja näi­den mallien avul­la voi koit­taa arvioi­da men­estyykö joku kaupun­ki parem­min vain huonom­min kuin sen mallin mukaan kokon­sa perus­teel­la pitäisi.

    [1] Urban Scal­ing and Its Devi­a­tions: Reveal­ing the Struc­ture of Wealth, Inno­va­tion and Crime across Cities

    1. Perustin väit­teeni kaupunkisu­un­nit­telun onnis­tu­misen vaiku­tuk­ses­ta aluei­den suo­sioon sil­lä, että eniten asun­to­jen hin­nat ovat nousseet ratik­ka-kaupungis­sa ja kehyskun­nis­sa peräti laske­neet. Tuo the win­ner takes it all ‑efek­tin pitäisi vaikut­taa Helsin­gin seudul­la tasaisesti.

  4. Ode, mitä mieltä olet nyt käyn­nis­sä olev­as­ta kiin­teistöver­ou­ud­is­tuk­ses­ta, joka saat­taisi johtaa siihen että kasvukeskuk­sis­sa asun­to­jen hin­nat kallis­tu­vat entis­es­tään kun taas muu Suo­mi halpe­nee? Kuu­lostaa vähän kepuloinnilta.

    Ylen jut­tu aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3–9679485

    1. Ode, mitä mieltä olet nyt käyn­nis­sä olev­as­ta kiin­teistöver­ou­ud­is­tuk­ses­ta, joka saat­taisi johtaa siihen että kasvukeskuk­sis­sa asun­to­jen hin­nat kallis­tu­vat entis­es­tään kun taas muu Suo­mi halpe­nee? Kuu­lostaa vähän kepuloinnilta.

      Kiin­teistöver­ou­ud­is­tus las­kee asun­to­jen hin­to­ja keskuk­sis­sa ja nos­taa niitä syr­jem­mässä. Kepu­loin­tia oli ottaa kiin­teistövero taas mukaan vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmään, vaik­ka se on kaupunki­a­sumisen eri­ty­isvero, jon­ka pitäisi jäädä sinne, mis­tä se on kerät­ty. Helsin­gin ei tämän jäl­keen kan­na­ta myy­dä maa­ta, kos­ka kiin­teistöveros­ta osa kon­fiskoidaan muualle, mut­ta ton­tin vuokrat­u­lot saa pitää kokon­aan itse.

  5. “Joitain entisiä teol­lisu­uskeskuk­sia var­maankin siis joutuu syöksykierteeseen.”
    Jyväskylään muut­taa väkeä ympäristökun­nista ja kaupungeista ja Jyväskylästä taas osaavaa väkeä pääkaupunkiseudulle. Pekka Ket­tusen visios­ta ja ansioista olen samaa mieltä kun istu­in kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa hänen aikanaan: mm Nokia saati­in Jyväskylään. Täältä se lähtikin mut­ta jät­ti jäl­keen­sä osaavaa väkeä jot­ka ovat kehit­täneet toim­intaa. Äänekosken biote­hdas­ta suit­sute­taan, mut­ta silti tyhjät asun­not eivät mene kau­pak­si edes Äänekosken keskus­tas­sa. Väki jota Ä:koskelle on tul­lut asuu vuokral­la ja läh­tee pois rak­en­tamisen loputtua.

  6. Ris­to Rönnberg:
    …Äänekosken biote­hdas­ta suit­sute­taan, mut­ta silti tyhjät asun­not eivät mene kau­pak­si edes Äänekosken keskus­tas­sa. Väki jota Ä:koskelle on tul­lut asuu vuokral­la ja läh­tee pois rak­en­tamisen loputtua.

    Uusi sel­l­ute­hdas työl­listää saman määrän mitä lopetet­ta­va van­ha tehdas, eli työ­paikat eivät lisään­ny vaik­ka tuotan­to kas­vaa 2,5 ker­taisek­si. Jos tarkastel­laan maan- tai maail­man­laa­juis­es­ti niin jokainen uusi sel­l­ute­hdas vähen­tää työ­paikko­ja, mikä tosin on yri­tys­ta­sol­la kil­pailukyvyn takia tarpellista.

    Uusia raskaan teol­lisu­u­den tehtai­ta rak­en­ta­mal­la ei työl­lisyysongelmia ratkaista.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Perustin väit­teeni kaupunkisu­un­nit­telun onnis­tu­misen vaiku­tuk­ses­ta aluei­den suo­sioon sil­lä, että eniten asun­to­jen hin­nat ovat nousseet ratik­ka-kaupungis­sa ja kehyskun­nis­sa peräti laske­neet. Tuo the win­ner takes it all ‑efek­tin pitäisi vaikut­taa Helsin­gin seudul­la tasaisesti.

    Väit­täisin, ettei yhteinäistä metropo­lialuet­ta voi käsitel­lä tässä eril­lis­inä kaupunkeina vaan yht­enä kaupunkialueena. Täl­löin tulee heti mieleen se, että ko. alueen keskus­ta sijait­see sen ratikkakaupun­gin alueel­la ja esim. Espool­ta ja Van­taal­ta puut­tuu oma oikea kaupunkikeskustaa.

    Jatkoke­hitelmänä voisi esit­tää väit­teen, että Espoon ja Van­taan kasvu lisää myös Helsin­gin keskus­taan suun­tatu­vaa kysyn­tä­painet­ta — ja siten “ratikkakaupun­gin” asun­to­jen hin­ta hei­jas­taa myös kehyskun­tien halut­tavu­ut­ta muuttokohteena.

  8. “Helsingis­sä kesä on täyn­nä yhtä tapah­tu­mien ilotulitusta.”

    Luon­non raiskaamista tapah­tu­matkin ovat. Kaik­ki on, mis­sä liikkuu raha. Raha luo lisää toimeli­aisu­ut­ta ja työtä ja toimeli­aisu­us ja työ tuhoa­vat maapallon.

    On jotenkin kum­mallista, kuin­ka ympäristöstä huolestunei­den ain­oa puheenai­he näyt­tää ole­van ilmas­ton­muu­tos, vaik­ka tosi­asi­as­sa ympäristön voi pelas­taa ja sen itseis­ar­voa vaalia ain­oas­taan tuhoa­mal­la suuren osan ihmiskun­nas­ta ja aja­mal­la samal­la kulu­tuskult­tuurin alas.

    Jos koko maa­pal­lon väestölle mah­dol­lis­te­taan kulu­tus matkusteluineen ja palveluineen, ei toivoa ole.

    Jos Helsin­ki jär­jestää ihmisiä kerääviä tapah­tu­mia, Helsinkiä tulisi kohdel­la ter­ror­isti­na. Ihmiset pitäisi saa­da pysymään paikallaan köy­hästi eläen. Lisäk­si hei­dät pitäisi saa­da kuole­maan nuo­ri­na. Kaik­ki, mikä nousee näitä pyrkimyk­siä vas­taan, on sotaa luon­toa vastaan.

    Ei kai kukaan ter­ve­järki­nen voi kuvitel­la, että luon­to pelas­tuu kulut­ta­mal­la yhä enem­män mitä eri­laisimpia tavaroi­ta ja tapahtumia?

    1. En nyt ymmär­rä. Jos Helsin­ki jär­jestää tapah­tu­mia hel­simnkiläisille, ei se paljon matkus­tamista aiheuta ver­rat­tuna nyt vasik­ka Tan­go­markki­noi­hin, johon tul­laan ympäri maata.

  9. Oli­pa vähän pin­nal­lisek­si jäävä kir­joi­tus, joka herät­tää enem­män kysymyk­siä kuin antaa vastauksia.

    Siis tarkoi­tatko, että kehit­tyviä kaupunke­ja on vain nämä tam­pereet-oulut-jyväskylät-turut? Kos­ka jos tarko­tat, ana­ly­y­sisi suu­tut­taa ainakin 20–30 kaupunkia Suomes­ta. Jos ne oli­vat vain esimerkke­jä ja lisäisit vielä muu­ta­man niin olet ehkä oikeassa.

    Esimerkik­si Lapis­sa on kehit­tyviä kaupunke­ja Tornio ja Rovanie­mi. Jos sulle riit­tää, että val­tion teko­hen­gi­tyk­sel­lä pystyssä pidet­ty, enti­nen ict-teol­lisu­uskaupun­ki Oulu on myös Lapin kehit­tyvä kaupun­ki niin menee puis­toon kuin Ville Niin­istön vaalimainos.

    Jos taas sitä mieltä, että Lapin osalta pitäisi panos­taa Kit­tilään, Rovaniemeen ja Tornioon ja ehkä Inari­in (ei kaupun­ki) niin ostan tämän lyhyen tek­stin argu­ment­te­ja. Mut­ta vähän nyt liian pop­ulisti­nen tek­sti syvem­pään analyysiin.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Perustin väit­teeni kaupunkisu­un­nit­telun onnis­tu­misen vaiku­tuk­ses­ta aluei­den suo­sioon sil­lä, että eniten asun­to­jen hin­nat ovat nousseet ratik­ka-kaupungis­sa ja kehyskun­nis­sa peräti laske­neet. Tuo the win­ner takes it all ‑efek­tin pitäisi vaikut­taa Helsin­gin seudul­la tasaisesti.

    Onko­han Helsin­gin kaupunkisu­un­ni­it­telul­la isoakaan merk­i­tys­tä asi­as­sa. Kym­menis­sä ellei sadois­sa pääkaupungeis­sa tai aluei­den­sa ykköskaupungeis­sa maail­mal­la on asun­to­jen suh­teen korkeahin­taisia aluei­ta ja sit­ten halvem­pia. Ja aika har­vas­sa niistä on keskus­tas­sa ratikoi­ta. Eli taustal­la lie­nee mui­ta tek­i­jöitä, jot­ka yleis­es­ti selit­tävät hin­to­jen nousua ja kysyntää.

    Olen itse parhail­laan eräässä kali­for­nialaises­sa rantakaupungis­sa ja esim. julkises­ta liiken­teestä ei juurikaan ole havain­to­ja. Autol­la pääsee joka paikkaan, parkkipaikko­ja on mut­ta kyl­lä tääl­lä myös kävel­lään ja pyöräil­lään. Kaduil­la on lev­eät jalka­käytävät ja auto­jen kanssa yhteis­peli sujuu kohteliaan lois­tavasti. Eli auto­ja ei ole tarvin­nut häätää, läpi­a­joli­ikenne taas menee keskus­tan ohi nopeampia reit­te­jä pitkin. Ja sähköau­to­ja paljon enem­män kuin kotisuomessa.

    Eli ei se Vihrei­den pon­nekkaasti aja­ma auto­ton keskus­ta ole ain­oa hyvä ratkaisu. Itse asi­as­sa Suomen ilmas­toon aika huonos­ti sopiva.

  11. Keskusta­lais­ten puhe koko maan pitämis­es­tä asut­tuna on osa sitä harhaista peit­elitur­giaa, jon­ka tuel­la he halu­a­vat maanvil­jeli­jöille ja met­sän­o­mis­ta­jille lisää etu­ja. Todel­lisu­udessa maaseu­tu on jo melkoisen tyhjää.

    Lisäk­si keskusta­lais­ten ajatuk­se­na on se, että he halu­a­vat pitää toivoa yllä “omis­sa” maakun­nis­saan. Kuka nyt halu­aisi asua ja hal­li­ta aluet­ta, mikä taan­tuu, eikä yritä mitään kehit­tää. Tämä johtaa muun muas­sa hölmöön ja kalli­iseen maaseudun hanketehtailuun.

    Pitämäl­lä epäre­al­is­tisel­la ja kehi­tys­tä jar­rut­taval­la taval­la väärän­laista toivoa yllä, keskusta­laiset keräävät ääniä itselleen vaaleis­sa. Sit­ten val­taa voi käyt­tää rahan­jaos­sa oma­lle ydin­joukolleen, mikä on varakkaim­mat maanviljelijät/metsänomistajat. Kaupunki­laiset maksavat.

    Keskusta­lais­ten kehi­tyk­sen vas­taista jar­ru­tus­ta pitää yrit­tää min­i­moi­da pal­jas­ta­mal­la kansalaisille hei­dän ont­to vaalipro­pa­gan­da ja omaneduntavoittelu.

  12. Turus­sa on käveltävä kau­nis kaupunkiym­päristö suomen parhaine rav­in­toloi­neen, run­sas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja aloitekykyiset asukkaat mut­ta talouskasvu makaa laivo­jen ja auto­jen rak­en­tamisen varas­sa eli tätä uuden talouden kasvua ei ole. Jostain muus­takin lie­nee kyse. Teknilli­nen yliopis­to ratkaisee?

  13. Jyväskylän keskus­ta on oikeasti todel­la viihtyi­nen ja kiva, ottaen huomioon että kaupun­ki ei kuitenkaan ole kovin iso. Esimerkik­si Oulun keskus­ta on surkea Jyväskylään ver­rat­tuna, vaik­ka itse kaupun­ki on paljon suurem­pi ja siten myös poten­ti­aalia olisi paljon enemmän.

    Tämä kepu­lais­ten rahan jär­jetön lapi­oin­ti maakun­ti­in pitäisi lopet­taa tai aivan eri­tyis­es­ti sen rahan hajaut­ta­mi­nen pitkin mai­ta ja man­tu­ja pitäisi lopettaa.

    Esimerkik­si rataverkos­toame pitäisi har­ven­taa, mut­ta lait­taa jäl­jelle jääneet radat pri­imakun­toon ja kovaan käyt­töön, sama kos­kee satami­amme. Lisäk­si pien­len­to­kent­tiä tulisi lakkaut­ta urakalla. Nyt maas­sa on hirveä kasa pieniä lento­kent­tiä, joi­ta ei käytä kukaan ja ain­oik­si “käyt­töken­tik­si” jää sit­ten Oulu ja Helsin­ki-Van­taa, Helsin­ki-Van­taan ollessa jälleen aivan ylivoimainen.

    TASAJAKO EI OLE TAKTIIKKA, san­o­taan jo armei­jas­sakin. Jos rahal­la halu­aa saa­da jotain aikaisek­si, on pakko vali­ta pain­opis­teet ja “koko Suo­mi” ei ole mikään painopiste.

  14. GOLAJTTI:
    Har­mi, että et analysoin­ut tässä kir­joituk­ses­sa työn tule­vaisu­ut­ta. Vaikut­taa robo­t­i­saa­tio ja työn tuot­tavu­u­den kasvu tähän kiihtyvästi vai heiken­tävästi. Tekeekö vapaa-ajan lisään­tymi­nen vetovoimais­es­ta pääkaupunkiseudus­ta entistä vetovoimaisem­man vai ei.

    Tästä jak­se­taan vouhot­taa, mut­ta näyt­töjä ei kyl­lä ole. Eniten robo­t­i­soituneis­sa mais­sa kuten etelä-kore­as­sa, japanis­sa ja sak­sas­sa val­lit­see edelleen täystyöllisyys.

    Palataan asialle sit­ten kun ale­taan saa­da edes jotain alus­tavia näyt­töjä siitä, että robo­t­i­saa­tio alkaa lisätä työt­tömyyt­tä. Tois­taisek­si sitä näyt­töä ei vaan ole.

  15. peksu: Uusi sel­l­ute­hdas työl­listää saman määrän mitä lopetet­ta­va van­ha tehdas, eli työ­paikat eivät lisään­ny vaik­ka tuotan­to kas­vaa 2,5 ker­taisek­si. Jos tarkastel­laan maan- tai maail­man­laa­juis­es­ti niin jokainen uusi sel­l­ute­hdas vähen­tää työ­paikko­ja, mikä tosin on yri­tys­ta­sol­la kil­pailukyvyn takia tarpellista.

    Uusia raskaan teol­lisu­u­den tehtai­ta rak­en­ta­mal­la ei työl­lisyysongelmia ratkaista. 

    Työl­lisyysongel­ma ratkeaa kyl­lä, kun­han kulu­tus kas­vaa yli 2,5‑kertaiseksi 😉

  16. Sepi: Tästä jak­se­taan vouhot­taa, mut­ta näyt­töjä ei kyl­lä ole. Eniten robo­t­i­soituneis­sa mais­sa kuten etelä-kore­as­sa, japanis­sa ja sak­sas­sa val­lit­see edelleen täystyöllisyys.

    Palataan asialle sit­ten kun ale­taan saa­da edes jotain alus­tavia näyt­töjä siitä, että robo­t­i­saa­tio alkaa lisätä työt­tömyyt­tä. Tois­taisek­si sitä näyt­töä ei vaan ole. 

    Robot­it tule­vat todel­la tarpeeseen kun työtä tekevät ikälu­okat jatku­vasti pienenevät. Ne mah­dol­lis­ta­vat työn tuot­tavu­u­den nousun ja siten talouskasvun ja ihmis­ten työl­listämisen. Eri­tyis­es­ti julk­ista sek­to­ria yhteiskun­nan ikään­tymi­nen rasit­taa val­tavasti. Robo­t­i­saa­tio mah­dol­lis­taa tuot­tavu­u­den parane­misen toivon mukaan jatkos­sa sel­l­aisil­lakin aloil­la, joil­la teknolo­gian mah­dol­lis­ta­ma tuot­tavu­u­den nousu on ollut per­in­teis­es­ti pieni, kuten hoitoalalla.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    En nyt ymmär­rä. Jos Helsin­ki jär­jestää tapah­tu­mia hel­simnkiläisille, ei se paljon matkus­tamista aiheuta ver­rat­tuna nyt vasik­ka Tan­go­markki­noi­hin, johon tul­laan ympäri maata.

    Riip­puu tapah­tu­mista. Jos Helsingis­sä jär­jestetään tapah­tu­ma joka kiinos­taa ihmisiä tule­maan niihin ulko­mail­ta asti, niin se aiheut­taa matkustelua.

    Toisaal­ta suo­ma­laisen pop­uläärikult­tuurin his­to­ri­an ja luon­teen tun­tien, ja kie­limuurin huomioiden, niin juuri ketkään muut kuin korkein­taan viro­laiset, jos edes hekään, ovat kiin­nos­tunei­ta tul­la kat­so­maan paikan päälle suo­ma­laisia viihdetapahtumia.

    Uut­ta on että kesäfestare­i­ta ylipään­sä jär­jestetään Helsingis­sä. Ennen niiden pitopaik­ka oli aina maakun­nis­sa, ja usein jos­sain pikkukylässä joka aiheut­ti lieviä logistiikkaongelmia.

    1. Tarkoitin tapah­tu­mien ilo­tuli­tuk­sil­la sel­l­aisia kuin Rav­in­to­lapäivää ja kal­jakel­lun­taa ja Kallio Block partya

  18. vk: Onko­han Helsin­gin kaupunkisu­un­ni­it­telul­la isoakaan merk­i­tys­tä asi­as­sa. Kym­menis­sä ellei sadois­sa pääkaupungeis­sa tai aluei­den­sa ykköskaupungeis­sa maail­mal­la on asun­to­jen suh­teen korkeahin­taisia aluei­ta ja sit­ten halvem­pia. Ja aika har­vas­sa niistä on keskus­tas­sa ratikoi­ta. Eli taustal­la lie­nee mui­ta tek­i­jöitä, jot­ka yleis­es­ti selit­tävät hin­to­jen nousua ja kysyntää.

    Olen itse parhail­laan eräässä kali­for­nialaises­saran­takaupungis­sa ja esim. julkises­ta liiken­teestä ei juurikaan ole havain­to­ja. Autol­la pääsee joka paikkaan, parkkipaikko­ja on mut­ta kyl­lä tääl­lä myös kävel­lään ja pyöräil­lään. Kaduil­la on lev­eät jalka­käytävät ja auto­jen kanssa yhteis­peli sujuu kohteliaan lois­tavasti. Eli auto­ja ei ole tarvin­nut häätää, läpi­a­joli­ikenne taas menee keskus­tan ohi nopeampia reit­te­jä pitkin. Ja sähköau­to­ja paljon enem­män kuin kotisuomessa.

    Eli ei se Vihrei­den pon­nekkaasti aja­ma auto­ton keskus­ta ole ain­oa hyvä ratkaisu. Itse asi­as­sa Suomen ilmas­toon aika huonos­ti sopiva.

    Myös USA:ssa on kaupunke­ja jois­sa on ratikoi­ta. Osa verkoista on hyvin van­ho­ja joten jostain mum­man syys­tä autois­tu­mi­nen ei ole päässyt tuhoa­maan niitä kaikkia.

    Yleen­sä kehi­tys­mais­sa ratikat ja metrot puut­tuvat kokon­aan ja useimpi­en on käveltävä ja vain niil­lä joil­la on varaa autoon, sit­ten kulke­vat niil­lä kaik­ki matkat.

  19. Sepi: Tästä jak­se­taan vouhot­taa, mut­ta näyt­töjä ei kyl­lä ole. Eniten robo­t­i­soituneis­sa mais­sa kuten etelä-kore­as­sa, japanis­sa ja sak­sas­sa val­lit­see edelleen täystyöllisyys.

    Palataan asialle sit­ten kun ale­taan saa­da edes jotain alus­tavia näyt­töjä siitä, että robo­t­i­saa­tio alkaa lisätä työt­tömyyt­tä. Tois­taisek­si sitä näyt­töä ei vaan ole.

    Työn lopus­ta puhu­vat kaik­ki kansan pairssa tun­netut tieteil­i­jät ja teknologiaihmiset:Hawking, Gates, Musk , Khosla,Woznyak…

    Töi­den puoles­ta ei puhu edes työlin­jan kehitäneet mod­er­aatitkaan enää:http://www.dn.se/kultur-noje/kulturdebatt/per-schlingmann-arbetslinjen-ar-dod-lange-leve-arbetslusten/

  20. Ilman sata­maa ja meriy­hteyt­tä Tam­pere ei nykyis­es­tä kovin paljoa kas­va. Ei ole ihme, että maail­man suurkaupun­git ovat pääosin rannikkokaupunkeja.

  21. Pet­teri:
    Jos helsin­gin seudul­la jo yli 20% on vierask­ielisiä niin nuo muiden kaupunkien vetovoiman lisäyk­set pitäisi kat­taa tämäkin muuttoliike.

    Ei Helsin­gin seudul­la ole sen­tään vielä joka viides vierask­ieli­nen, nyt osu­us on 12,9% . Pääkaupunkiseudul­la 15 % ja Helsingis­sä 14,7 %.

  22. eggo:
    Turus­sa on käveltävä kau­nis kaupunkiym­päristö suomen parhaine rav­in­toloi­neen, run­sas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja aloitekykyiset asukkaat mut­ta talouskasvu makaa laivo­jen ja auto­jen rak­en­tamisen varas­sa eli tätä uuden talouden kasvua ei ole. Jostain muus­takin lie­nee kyse. Teknilli­nen yliopis­to ratkaisee?

    Onko­han Turun kolme suur­in­ta yri­tys­tä vielä Bay­er, PerkinElmer ja Wal­lac, tässä vain muutama.

  23. Helpot­taisin mielu­usti Helsin­gin asun­toti­lan­net­ta ja muut­taisin takaisin kotiseudul­leni Kuo­pi­oon, mut­ta siel­lä ei juuri ole työ­paikko­ja ainakaan min­un alal­lani (IT).

  24. Helsin­gin kaupunkiseu­tua paisut­taa se, että Suomen kielialueel­la ei ole mui­ta suuria miljoon­akaupunke­ja. Tämän seu­rauk­se­na lah­jakkaim­mil­la ja yrit­täjähenkisim­mil­lä, jos halu­aa pysyä tutul­la kielialueel­la, on vai­h­toe­hdot vähissä. 

    Tam­pere on kyl­lä vähän nos­tanut profi­il­i­aan, mut­ta se on vaan keskisu­uri kaupun­ki. Toki joku osa halu­aa asua vähän pienem­mäl­lä seudul­la ja Tam­pere saa tästä kysyn­nästä osansa. Tam­pereen ympäril­lä on myös paljon pieniä kaupunke­ja, joista kat­sot­tuna Tam­pere on lähempänä kuin Helsin­ki. Kun kul­kee Tam­pereelle ja Tam­pereen läpi nuoruuten­sa aikana usein, on se luon­nolli­nen valinta. 

    Turun haas­teena on, että vaik­ka seudul­la on kohtu­ulli­nen asukas­määrä, kaupunkiseu­tu on syr­jässä ja ympäril­lä ole­va seu­tu taan­tuu. Toki Teknil­lisen yliopis­ton puute myös vaikut­taa. Jos jotain kaupunkia halu­taan elvyt­tää, Turku olisi kuitenkin poten­ti­aa­li­nen kohde. Lappeen­ran­nan teknisen yliopis­ton siirtämi­nen Turku­un olisi hyvä päätös ja kun­nolli­nen junara­ta toinen.

    Oulu ja Kuo­pio sit­ten houkut­tel­e­vat kohtu­ullis­es­ti väkeä ja yri­tys­toim­intaa sijain­nil­la. Suo­mi on maanti­eteel­lis­es­ti suuri maa ja aika merkit­tävä osa ihmi­sistä maanti­eteel­lä on merkitystä.

    Muil­la kaupunkiseuduil­la on sit­ten aika vähän luon­nol­lisia kasvun draivere­i­ta. Toki viime aikoina Jyväskylä ja Vaasa ovat pär­jän­neet, mut­ta pidem­mässä juok­sus­sa voi olla vaikeaa. Jyväskylä on vaikeasti Tam­pereen ja Kuo­pi­on välis­sä ilman Tam­pereen kokoe­t­ua ja Kuo­pi­on sijain­ti­et­ua. Vaasa taas on pieni ja syr­jässä. Toki ase­ma Suomen suurim­pana Ruotsinkielisenä tai aidosti kak­sikielisenä kaupunkialueena aut­taa Vaasaa jonkin verran.

    Jos kat­soo poten­ti­aal­isia seu­tu­ja, joi­hin kan­nat­taisi panos­taa, Tam­pere, Turku, Oulu ja Kuo­pio näyt­tävät poten­ti­aal­isim­mil­ta. Yliopis­toil­la on kohtu­ullisen åaljon merk­i­tys­tä, Lappeen­ran­nan teknil­lisen yliopis­ton siir­to Turku­un, Lapin yliopis­ton siir­to Oulu­un, Joen­su­un yliopis­ton siir­to Kuo­pi­oon ja muu­tamien tiedekun­tien lisäämi­nen Tam­pereen yliopis­toon olisi voimakas kasvuruiske.

    Toki suo­ma­laises­sa alue­poli­ti­ikas­sa on ongel­mana se, että täl­läis­ten iso­jen val­in­to­jen tekem­i­nen on kovin vaikeaa ja kun poli­it­ti­sis­sa unelmis­sa halu­taan tukea kym­meniä kaupunkiseu­tu­ja, lop­putu­lok­se­na Helsin­gin seudun kasvulle ei ole paljonkaan vaihtohtoja.

  25. En oikein ymmär­rä, miten juuri me keskusta­laiset olisimme vas­tu­us­sa huonos­ta kaupunkipoli­ti­ikas­ta. Olen kanssasi kohtu­ullisen paljon samaa mieltä tuos­ta “koko maan asut­tuna pitämisen” van­hen­tuneisu­ud­es­ta enkä oikein tun­nista siitä enää keskusta­laisen alue­poli­ti­ikan tämän ajan sanomaakaan. Mut­ta että olemme vielä onnis­tuneet tärvelemään kaupunke­jakin hallinnol­la, johon emme yri­tyk­ses­tä huoli­mat­ta oikein ole päässeet, se hämmentää.

    Kaikesta huoli­mat­ta: kiitos näkökul­mas­tasi. Kun­pa se laa­jenisi myös pohti­maan ole­vaa ja tule­vaa elämisen mallia, jos­sa ei olla pelkästään kaupunki­laisia tai maalaisia — parhaas­sa tapauk­ses­sa molem­pia, ajoit­tain ja sujuvasti.

  26. vk: Eli ei se Vihrei­den pon­nekkaasti aja­ma auto­ton keskus­ta ole ain­oa hyvä ratkaisu. Itse asi­as­sa Suomen ilmas­toon aika huonos­ti sopiva.

    Onko “Suomen ilmas­tol­la” perusteltavis­sa se, että vain noin 20% matkoista tehdään yksi­ty­isautol­la, alle puolel­la koti­talouk­sista on auto ja suurin osa matkoista tehdään kävellen?

    Jos ver­taa koko maan asukasti­heyt­tä mihin tahansa muuhun Euroopan maa­han, voidaan tode­ta, että Suo­mi on muu­ta­maa hajal­laan ole­vaa asukasti­hen­tymää luku­unot­ta­mat­ta täl­läkin het­kel­lä asuma­ton. Koko Suo­mi saadaan esimerkik­si Hol­lan­nin mit­ta­pu­ul­la asu­tuk­si ain­oas­taan sil­lä, että tänne tulev­ina vuosikym­meninä siir­retään 100 miljoon­aa afrikkalaista ilmastopako­laista. Ensin kan­nat­taa tietenkin ottaa käyt­töön kaik­ki vastikään hylä­tyt raken­nuk­set ja lait­taa härkä­papu kas­va­maan puskit­tumaan pääste­ty­ille hie­man huonom­pituot­toisille pelloille.

    Niin kauan kuin Keskus­ta on val­takun­nan tasol­la Kokoomuk­sen apupuolue, nykyi­nen rahan ripot­telu asumat­tomille alueille jatkuu ja her­rat saa­vat aina uudet vero­helpo­tuk­sen­sa. Mut­ta muu­tos on ovel­la. Jyväskylässä se jo ehti tapahtua.

  27. Blogin­pitäjä siis kan­nat­taa koko Suomen pitämistä asut­tuna, mut­ta ei voi sanoa sitä ääneen, vaan joutuu rak­en­ta­maan olk­iukon “nyt asut­tu­jen neliök­ilo­me­trien pitämis­es­tä asut­tuna”. En ole koskaan ennen kuul­lut tuol­laista tulk­in­taa asiasta. 

    Mitä men­estyvi­in kaupunkei­hin tulee, niin siinäkin blogin­pitäjän oma määritelmä ratikkoi­neen on lähin­nä elit­isti­nen. Olisiko­han Kata­janokan sinivihreä kupla syynä moi­seen? Kon­sult­ti­toimis­to MDIn kohta­laisen tuore näke­mys on toisen­lainen. Eli muistin virk­istyk­sek­si kaupunkien arvosanat:
    1. Vaasa 9,6
    2. Helsin­ki 9,5
    3. Turku 9,1
    4. Kuo­pio 9,0
    5. Por­voo 8,8
    5. Tam­pere 8,8
    7. Hämeen­lin­na 8,7
    7. Seinäjo­ki 8,7
    9. Oulu 8,5
    9. Kokko­la 8,5
    11. Lappeen­ran­ta 8,3
    11. Rau­ma 8,3
    13. Jyväskylä 7,9
    13. Joen­suu 7,9
    15. Lahti 7,8
    16. Pietarsaari 7,7
    17. Pori 7,6
    18. Rovanie­mi 7,5

    1. Tun­nen MDI:n tutkimus­tu­lok­set. Käy fir­man koti­sivuil­la, niin ymmär­rät miksi.
      Tuo ratikkakaupun­ki kos­ki Helsin­gin seudun sisäistä jakoa. En löytänyt parem­paakaan määritelmää, kos­ka “kan­takaupun­ki” (Helsin­ki ennen vuot­ta 1946) ei vas­taa sitä lainkaan eikä ruu­tukaa­va-aluekaan oikein.

  28. peksu: Uusi sel­l­ute­hdas työl­listää saman määrän mitä lopetet­ta­va van­ha tehdas, eli työ­paikat eivät lisään­ny vaik­ka tuotan­to kas­vaa 2,5 ker­taisek­si. Jos tarkastel­laan maan- tai maail­man­laa­juis­es­ti niin jokainen uusi sel­l­ute­hdas vähen­tää työ­paikko­ja, mikä tosin on yri­tys­ta­sol­la kil­pailukyvyn takia tarpellista.

    Uusia raskaan teol­lisu­u­den tehtai­ta rak­en­ta­mal­la ei työl­lisyysongelmia ratkaista.

    Uusi isom­pi tehdas tuo toki työ­paikko­ja met­si­in ja logistiikkaan.

  29. Työe­htosopimusten yleis­si­tovu­us lisää muut­topainet­ta. Maal­la ja pikkukaupungeis­sa ihmiset tuli­si­vat töi­hin pienem­mil­läkin palkoil­la, jol­loin myös yrit­täjil­lä olisi varaa palkata heitä.

  30. Suomen asu­tuskart­ta on hil­jalleen palaa­mas­sa saman­laisek­si kuin se oli enneen Isovihaa.

  31. Osmo Soin­in­vaara</strong

    Helsin­gin ei tämän jäl­keen kan­na­ta myy­dä maa­ta, kos­ka kiin­teistöveros­ta osa kon­fiskoidaan muualle, mut­ta ton­tin vuokrat­u­lot saa pitää kokon­aan itse.

    Tätä yritin kysyä edel­lisessä keskustelussa.

    Eli Clar­i­on­in tont­tia ei pidä mis­sään tilauk­ses­sa myydä!

  32. Ville: Työl­lisyysongel­ma ratkeaa kyl­lä, kun­han kulu­tus kas­vaa yli 2,5‑kertaiseksi 😉

    Ja tämä onnis­tuu, kun palkat nou­se­vat 2,5‑kertaisiksi. Olet­taen siis, että yri­tyk­sen voitot menevät keräämään lisää voit­to­ja eikä kulutukseen.

  33. R.Silfverberg: Myös USA:ssa on kaupunke­ja jois­sa on ratikoi­ta. Osa verkoista on hyvin van­ho­ja joten jostain mum­man syys­tä autois­tu­mi­nen ei ole päässyt tuhoa­maan niitä. 

    Pait­si että auto­te­ol­lisu­us on USAs­sa aikoinaan akti­ivis­es­ti tuhon­nut raideli­iken­net­tä kaupungeis­sa. Säi­lyneet ratikat ovat harv­inainen poikkeus.

  34. Ville: Pait­si että auto­te­ol­lisu­us on USAs­sa aikoinaan akti­ivis­es­ti tuhon­nut raideli­iken­net­tä kaupungeis­sa. Säi­lyneet ratikat ovat harv­inainen poikkeus. 

    Eli siis auto­ja valmis­ta­vat yri­tyk­set ovat akti­ivis­es­ti estäneet raideli­iken­teen rak­en­tamista ja esim. toim­i­neet niin, että jo raken­net­tu­ja rato­ja on puret­tu ennen niiden käyt­töönot­toa. Syynä on ollut auto­jen myyn­nin edistäminen.

  35. Pet­teri:

    Turun haas­teena on, että vaik­ka seudul­la on kohtu­ulli­nen asukas­määrä, kaupunkiseu­tu on syr­jässä ja ympäril­lä ole­va seu­tu taan­tuu. Toki Teknil­lisen yliopis­ton puute myös vaikut­taa. Jos jotain kaupunkia halu­taan elvyt­tää, Turku olisi kuitenkin poten­ti­aa­li­nen kohde. Lappeen­ran­nan teknisen yliopis­ton siirtämi­nen Turku­un olisi hyvä päätös ja kun­nolli­nen junara­ta toinen. 

    Tam­pere Kes­ki-Suomes­sa epäilemät­tä haalii väestöä Suomes­ta laa­jem­malti kuin Turku, mut­ta Helsinki­in ver­rat­tuna Turul­la on laa­jem­pi saaris­to ympäril­lään, Naan­tali ja Parainen, eli ei Turku mitenkään sen syr­jem­mässä ole kuin vaik­ka Helsin­ki, geografis­es­ti. Naa­pu­ri­na Tukhol­ma. Turun onnet­to­muus on liian varhain (Suomen his­to­ri­as­sa) raken­netut ratay­htey­det, jot­ka nyt kulke­vat vääriä linjoja. —
    Älkää tuoko Turku­un, jotain sel­l­aista tekni­ikan ulko­museok­oulu­tus­ta, jon­ka kysyn­tä on lähin­nä laskusuunnassa.
    Bio, ict, kult­tuuri, yhteiskun­ta… Mikä riit­tää? Mobi­ili-inno­vaa­tiois­sakaan Turku ei ole vain sta­tistin osassa.
    Ja muuten. Turun ympäristö ei taan­nu. Kaa­ri­na, Lieto, Uusikaupun­ki, Rau­ma? Jos mieliku­vasi ovat Salos­sa, sekin on vain ajan kysymys. (Case Salo on lukunsa.)

    Ps. Turun haas­teena — ongel­mana — on kon­ser­vati­ivi­nen kaupunkisu­un­nit­telu. Pari Osmoa tarvit­tais (sil­lä Vihreil­lä Turus­sa on merk­i­tys­tä). Ratikalla on aika vah­va edus­tus eli kan­na­tus nyky­val­tu­us­tossa, saat­taa jopa toteu­tua, mut­ta vihreät ovat nihkeitä korkealle rak­en­tamiselle (kos­ka Turun profi­ili — mikä hiton profi­ili?). Turus­sa eletään tässä suh­teessa ratkaisun het­k­iä (ja min­un ja mon­en äänestyskäyt­täy­tymisessä jatkossa).

  36. Timo Kau­nis­to: En oikein ymmär­rä, miten juuri me keskusta­laiset olisimme vas­tu­us­sa huonos­ta kaupunkipolitiikasta.

    Tei­dän takia kaupungeil­ta siir­retään koko ajan rahaa peräkyli­in. Nyt vielä onnis­tuitte tuhoa­maan kiin­teistöveronkin, jos siitäkin saata­vat sum­mat tasataan. 

    Lisäk­si keskusta­laiset poli­itikot ovat koko ajan vään­tämässä kaupunkien maapoli­ti­ikkaa suun­taan, jos­sa kaupunki­laiset luovut­ta­vat maan­omis­ta­jille koko kaavoitushyö­dyn. Joka paikas­sa, jos­sa kepu pääsee määräämään, kaavoitushyö­ty menee aina maanomistajille.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Perustin väit­teeni kaupunkisu­un­nit­telun onnis­tu­misen vaiku­tuk­ses­ta aluei­den suo­sioon sil­lä, että eniten asun­to­jen hin­nat ovat nousseet ratik­ka-kaupungis­sa ja kehyskun­nis­sa peräti laske­neet. Tuo the win­ner takes it all ‑efek­tin pitäisi vaikut­taa Helsin­gin seudul­la tasaisesti. 

    Jos taustal­la toimi­va malli onkin “den­si­ty takes it all”, niin Helsin­ki houkut­telee enem­män kuin muu Suo­mi, ja silti ratik­ka-Helsin­ki enem­män kuin lähiö-Helsin­ki, ja vuorostaan lähiö-Helsin­ki enem­män kuin kehyskun­nat. Hin­to­ja ver­taa­mal­la pitäisi selvitä.

  38. Onko Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu, ‑rakenne ja palve­lut todel­la niin yliv­er­taisel­la tasolla?

    Pieni ahdas keskus­ta raken­net­tuna pienelle niemen­tyrälle. Voisi sanoa, että isom­man kaupun­gin jonot, ruuhkat ja odot­ta­mi­nen ilman suurkaupun­gin palvelutarjontaa.

    Ja kyl­lä isoon kaupunki­in pitää saa­da kaup­pakeskuk­sia ja automar­ket­te­jakin. Ihmiset mielu­usti asioi­vat niis­sä arke­na, kun palve­lut saa saman katon alta.

    Tur­is­teil­la ja loma­laisil­la on aikaa fla­neer­a­ta pikkuputi­ik­ista toiseen tutkien ja tutustuen, vaikkei lop­ul­ta ostaisikaan mitään…

    Poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­ti tosi­a­sia on myös se, että tyyp­il­lis­es­ti kaup­pakeskuk­set, joi­hin pääsee huonom­min julkisel­la liiken­teel­lä ovat myös siistimpiä ja viihty­isämpiä, kos­ka eivät ole niin hyvin epä­sosi­aalisen ainek­sen saavutettavissa.

  39. Osmo Soin­in­vaara: Tarkoitin tapah­tu­mien ilo­tuli­tuk­sil­la sel­l­aisia kuin Rav­in­to­lapäivää ja kal­jakel­lun­taa ja Kallio Block partya

    Kal­jakel­lun­ta Ker­a­van­joes­sa helsinkiläi­nen taphtuma?

    Ihan­noi­vatko vihreät sitä roskaamista? Nykyvihreys kiteytettynä(?).

  40. Jos olete­taan, että: 

    1. Ilman val­tion sys­temaat­tista pakko­val­taa kaupunkien väk­iluku nou­dat­taa Zipfin lakia (Sak­sas­sa taitaa suunnnilleen nou­dat­taakin, kos­ka on ollut his­to­ri­as­ta aika pienen osan poli­it­tis­es­ti yhtenäinen),
    2 kaupungik­si määritel­lään vähin­tään 10 000 asukkaan taa­ja­ma ja
    3. jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa alku­tuotan­toon vaa­di­taan vain mar­gin­aa­li­nen osa väestöstä, maat­alous- ja alue­tukia ei ole ja kaupungis­tu­misas­te on sen mukainen,

    5,5‑miljoonaisen Suomen luon­nolli­nen pääkaupun­gin koko olisi noin 1,04 miljoon­aa. Nykyisel­lään Helsin­gin keskus­taa­ja­man koko on hie­man enem­män, 1,21 miljoon­aa, siitäkin huoli­mat­ta, että tääl­lä on aika jär­jet­tömän suuret tulon­si­ir­rot pääkaupun­gin lisäk­si maaseudulle.

    Tosin jos Helsin­gin ylisu­uren koon ja asumisen kalleu­den aikaansaavaa inter­ven­tio­ta ei saa­da lop­pumaan, val­tion ei pidä men­nä tuplaa­maan virhet­tään estämäl­lä Helsin­gin kasvua näi­den ole­tusten ja laskelmien nimis­sä. Point­ti­ni on, ettei Helsin­gin kasvu ole lainkaan vält­tämätön­tä, jos her­ro­jen päähän­pis­to­ja ja hyväve­likikkailu­ja vain mitenkään saadaan hillittyä.

  41. Tapio: Uusi isom­pi tehdas tuo toki työ­paikko­ja met­si­in ja logistiikkaan.

    Kokon­aista 200 kap­palet­ta. Ihan kyseisen fir­man oma arvio.

  42. Tapio: Uusi isom­pi tehdas tuo toki työ­paikko­ja met­si­in ja logistiikkaan.

    Muis­tan kun Kes­ki-Suo­ma­lainen met­säkoneu­rakoit­si­ja sanoi uuti­sis­sa jo vuosi sit­ten, että nyky­isil­lä resurs­seil­la pystytään hoita­maan puut myös uudelle Äänekosken tehtaalle. Eli ei uusia työ­paikko­ja sinnekään.

  43. Tapio: Uusi isom­pi tehdas tuo toki työ­paikko­ja met­si­in ja logistiikkaan.

    Voihan niistä työ­paikoista haaveil­la, mut­ta myös met­säkoneet ja logis­ti­ik­ka paranevat. Se kuu­luu samaan paket­ti­in ja sik­si tehtaan ulkop­uolel­lakin pär­jätään vähem­mäl­lä työvoimalla.

  44. Timo Kau­nis­to:
    En oikein ymmär­rä, miten juuri me keskusta­laiset olisimme vas­tu­us­sa huonos­ta kaupunkipoli­ti­ikas­ta. Olen kanssasi kohtu­ullisen paljon samaa mieltä tuos­ta “koko maan asut­tuna pitämisen” van­hen­tuneisu­ud­es­ta enkä oikein tun­nista siitä enää keskusta­laisen alue­poli­ti­ikan tämän ajan sanomaakaan. Mut­ta että olemme vielä onnis­tuneet tärvelemään kaupunke­jakin hallinnol­la, johon emme yri­tyk­ses­tä huoli­mat­ta oikein ole päässeet, se hämmentää.

    Kaikesta huoli­mat­ta: kiitos näkökul­mas­tasi. Kun­pa se laa­jenisi myös pohti­maan ole­vaa ja tule­vaa elämisen mallia, jos­sa ei olla pelkästään kaupunki­laisia tai maalaisia – parhaas­sa tapauk­ses­sa molem­pia, ajoit­tain ja sujuvasti.

    Tämä lie­nee joku uuskeskusta­lainen ver­sio “koko maa asut­tuna” ‑mantrasta. Lop­pupäätelmät ovat kuitenkin samat: Rahan kaat­a­mi­nen syr­jäseuduille jatkukoon. Perus­teet vaan vähän eri: Mökkeily ja myyt­ti­nen etä­työ lai­turin nokasta.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Kepu­loin­tia oli ottaa kiin­teistövero taas mukaan vero­tu­lo­jen tasausjär­jestelmään, vaik­ka se on kaupunki­a­sumisen eri­ty­isvero, jon­ka pitäisi jäädä sinne, mis­tä se on kerätty. 

    Oho, tämä olikin men­nyt min­ul­ta kokon­aan ohi! Paljon pahaa on tämä hal­li­tus saanut aikaan, mut­ta että tämäkin vielä. Mil­lähän kepu­likon­stil­la tämä on saatu näyt­tämään järkevältä toimen­piteeltä. Koko tasausjär­jestelmäl­lä saisi kyl­lä heit­tää vesil­in­tua ja sen sijaan kohdis­taa täs­mä­tukia sinne, mis­sä tukia syys­tä tai tois­es­ta tarvi­taan. Ja, no, sel­l­aiset tehtävät maakun­nille, joista pienet yksiköt eivät suo­si­ol­la selviä. Ja maakun­nille verotusoikeus!

  46. Puhe Helsin­gin viihtyvyy­den parane­mis­es­ta on puh­das­ta soopaa. — Amerikan man­tereelta Helsinki­in muut­tanut NHL-pelaa­ja tote­si olleen­sa pari ensim­mäistä vuot­ta shokissa mut­ta nyt sopeu­tuneen­sa. Saman­laista palautet­ta on tul­lut mon­elta palan­neelta tai väli­aikaises­ti Helsingis­sä työsken­neeltä. — Muual­ta Suomes­ta muut­ta­neet Vihreät vaikut­ta­vat rak­en­ta­van Helsinkiä itselleen ja omilleen. — Jatku­va ympäristössä kaiku­va möykkä rasit­taa. — Anna Keskusta­lais­ten rak­en­taa maa­ta, kukaan ei liene puhunut lisäa­sut­tamis­es­ta. — Erit­täin mon­et ovat huolis­saan Vihrei­den tavas­ta rak­en­taa kaupunkia. Asfalt­tia, asfalt­tia, asfalttia…Äsken Toron­tossa näin, miten jalka­käytäviä voidaan rak­en­taa nur­mikkoa säästäen. Pyöräil­i­jöi­den piit­taa­mat­to­muus ympäristöstään on mieletön­tä, kaupun­ki ei tee mitään, että pyöräil­i­jöitä ohjat­taisi­in käyt­tämään heille raken­net­tu­ja reit­te­jä. — Eilen piit­taam­a­ton pyöräilijä,ajoi suo­raan lin­tu­jen päälle, yksi kuoli, tois­es­ta en tiedä. — Paljon eri kaupungeis­sa matkus­ta­vana, Helsin­ki on oman­laisen­sa, omi­tu­inen suo­ras­taan. — Ulko­maalainen, min­ulle tun­tem­aton nainen tote­si, että Helsingis­sä on paljon vihaa. Olen huo­man­nut saman. — Rauhaa kesä-Helsinki­in tarvit­taisi­in. Urbaanielämä on kivaa, mut­ta jatku­va äänekäs hump­pa käy hermoille.

  47. Timo Kau­nis­to:
    En oikein ymmär­rä, miten juuri me keskusta­laiset olisimme vas­tu­us­sa huonos­ta kaupunkipoli­ti­ikas­ta. Olen kanssasi kohtu­ullisen paljon samaa mieltä tuos­ta “koko maan asut­tuna pitämisen” van­hen­tuneisu­ud­es­ta enkä oikein tun­nista siitä enää keskusta­laisen alue­poli­ti­ikan tämän ajan sanomaakaan. Mut­ta että olemme vielä onnis­tuneet tärvelemään kaupunke­jakin hallinnol­la, johon emme yri­tyk­ses­tä huoli­mat­ta oikein ole päässeet, se hämmentää.

    Ei, kyl­lä pikkukaupunkien tuhoamiseen ovat osal­lis­tuneet vähän kaik­ki puolueet mitenkään paikallis­ten Lions-klu­bi ‑mafioiden osu­ut­ta vähät­telemät­tä. SOK pris­moi­neen on ollut paljos­sa pahas­sa mukana, ja sen hallinnos­sa on tietysti väkeä eri suun­nista. Tein joskus laskel­man siitä, minkä puolueen osu­us val­tu­us­tossa ennus­taa kaupun­gin nousua tai tuhoa. Demar­it oli­vat siel­lä tuhop­uolel­la aika hyvin edustet­tuna. Pitänee uusia se.
    Keskus­tan suuri virhe on se, että kat­sotte huonoa hallintoa liian ymmärtäväis­es­ti ja olette heti kom­pen­soimas­sa itse aiheutetut onnet­to­muudet val­tion rahal­la — ja kärp­pänä kon­fiskoimas­sa hyödyt ulos onnis­tuneista toimista.
    Täl­lainen poli­ti­ik­ka kan­nus­taa kun­tia huonosti.

  48. Olen täl­lä het­kel­lä Helsingis­sä opiskele­mas­sa ja tääl­lä kuulee jatku­vasti sitä, miten pks elät­tää koko suomea ja rahaa siir­retään maakuntiin.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten olin kesätöis­sä suures­sa met­säy­htiöistä ja siel­lä pomo väit­ti asi­as­ta seu­raavaa. Upm pn Helsin­gin suurimpia veron­mak­sajia eikä tee siel­lä mitään. On vain kir­joil­la. Työtä tehdään koko Suomes­sa ja tulos pääasi­as­sa Lappeen­ran­nas­sa. Silti verot Helsinki­in ja kun Helsingistä annetaan ropo­ja takasin, niin hip­ster­it valittaa.

    Mikä on totuus?

    1. Kuin­ka mon­ta ker­taa tuo­hon yhteisöveroasi­aan on vas­tat­ta­va. UPM:n verot jakau­tu­vat kun­nit­tain sen mukaan, miten UPM:n työn­tek­i­jät ovat jakau­tunei­ta. Eivägt mene pääkont­torin mukaan eikä ole mitään pääkont­to­ril­isää, kuten joskus kauan sit­ten oli.

  49. Tapio Pel­to­nen: järkevältä toimen­piteeltä. Koko tasausjär­jestelmäl­lä saisi kyl­lä heit­tää vesil­in­tua ja sen sijaan kohdis­taa täs­mä­tukia sinne, mis­sä tukia syys­tä tai tois­es­ta tarvitaan. 

    Tulon­si­ir­rot kor­reloi­vat merkit­tävästi kun­nan ikään­tymisen kanssa. Val­is­tunut arvioni on, että tässä tapauk­ses­sa kor­re­laa­tio tarkoit­taa myös syy-seu­raus ‑suhdet­ta. Eli tulon­si­ir­to­jär­jestelmä on juuri täl­lä het­kel­lä täs­mälli­nen. Asum­is­tuis­sa näille tulon­si­ir­roille voidaan määrit­tää hyvin täs­mäl­liset maanti­eteel­lis­est koor­di­naatit. En ota kan­taa mikä taloudel­lisen tuot­ta­mat­to­muu­den laji vaatii täl­laisia tukia. Jonkin­laista alisuorit­tamista ja tehot­to­muut­ta täy­tyy olla läs­nä. Sum­ma sum­marum tulon­si­ir­roista. Haja-asu­tusalueil­la selit­tävä tek­i­jä on siis ikään­tymi­nen. Urbaaniss­sa ympäristössä alisuorittaminen.

  50. keskusteli­ja: … Mökkeily ja myyt­ti­nen etä­työ lai­turin nokasta.

    Etä­työ lai­turin nokas­ta ei ole myyt­ti. Vaan tavanomainen työn jär­jestämisen tapa. Yri­tys joka ei tähän kykene ver­tais­ryh­mässään antaa yri­tyk­sille jot­ka tähän kykenevät kiis­tat­toman kil­pailue­dun. Ja toki olen lukenut uutisia maail­mal­ta, lähin­nä Yhdys­val­loista, jois­sa etä­työtä lakkaute­taan. Kyse lähin­nä kuolin­tor­eis­saan korahtele­vista yri­tyk­sistä (yahoo, palvelu­iden muu­tos) tai jot­ka hake­vat sel­l­aisen edessä uut­ta ole­mas­saolon oikeu­tus­taan (ibm, infra­stuk­tu­urin muu­tos). Kir­joitin jo jotain kil­pailue­dus­ta. Yri­tyk­ses­tä joka pitää tai tarkem­min alkaa yhtäkkiä pitämään työtä lai­turin­nokas­ta myyt­tinä tai men­neenä maail­mana kan­nat­taa irti­sanoutua välit­tömästi. Mitään velvol­lisu­ut­ta ei ole jäädä. Häviäjien puolel­la kan­nat­taa olla mielu­um­min vaikka­pa hyvän­tekeväisyy­dessä kehi­tys­maid­en las­ten hyväk­si tai raa­jarikko­jen ravurei­den hoivakodin rak­en­tamises­sa. En ota kan­taa Helsin­gin työ­paikkoi­hin etenkin viras­tosek­to­ril­la jot­ka ilmeis­es­ti velvoit­ta­vat 1900-luvun läsnäoloa.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Ei, kyl­lä pikkukaupunkien tuhoamiseen ovat osal­lis­tuneet vähän kaik­ki puolueet mitenkään paikallis­ten Lions-klu­bi ‑mafioiden osu­ut­ta vähät­telemät­tä. SOK pris­moi­neen on ollut paljos­sa pahas­sa mukana, ja sen hallinnos­sa on tietysti väkeä eri suun­nista. Tein joskus laskel­man siitä, minkä puolueen osu­us val­tu­us­tossa ennus­taa kaupun­gin nousua tai tuhoa. Demar­it oli­vat siel­lä tuhop­uolel­la aika hyvin edustettuna. 

    Pitää paikkansa Oulunkin kohdal­la. Kaupungis­sa oli 70- ja 80-luvuil­la vasem­mis­to voimis­saan ja se suh­tau­tui hyvin varauk­sel­lis­es­ti elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­u­teen. Sitä pidet­ti­in her­ro­jen kotko­tuk­se­na ja jopa poli­it­tise­na uhkana, sil­lä se työl­listi korkeak­oulutet­tu­ja. Nuiv­an suh­tau­tu­misen takia “Oulun ihme” start­tasi pääosin naa­purikun­nis­sa, Kem­peleessä, Oulun­sa­los­sa ja Haukiputaalla.

    Oul­ul­la oli tuol­loin her­raon­nea, sil­lä kaupung­in­jo­hta­ja Ilmo Paana­nen (SDP) ajoi omien­sa vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta läpi mm. Teknolo­giakylä-han­kkeen (nyky­isin Tech­nop­o­lis Oyj), mikä sit­ten tar­josi hyvän kodin uusille start upeille.

    Täl­lä het­kel­lä Oulun kehi­tys on pysähdyk­sis­sä Ari­nan ja kun­tali­itoskepu­lais­ten takia, jot­ka tah­to­vat rak­en­taa kaiken­laista joka nieme­hen, notko­hon saarelmaan…

  52. Osmo Soin­in­vaara: Tein joskus laskel­man siitä, minkä puolueen osu­us val­tu­us­tossa ennus­taa kaupun­gin nousua tai tuhoa. Demar­it oli­vat siel­lä tuhop­uolel­la aika hyvin edustet­tuna. Pitänee uusia se.

    Haus­ka sormi­har­joi­tus, mut­ta lie­nee yhtä hyödylli­nen kuin havain­to siitä, että vasem­mis­toli­it­ton äänestämi­nen ennus­taa reik­iä las­ten hampaisiin. 

    Arvaisin, että demarienem­mis­toinen kun­ta on täyn­nä van­husväestöä ja ne vähät työikäiset ovat voit­top­uoleis­es­ti duunare­i­ta, ei juurikaan koulutet­tua väestöä tai nuo­ria. Täl­lä setil­lä ei edes voi pärjätä.

  53. “Helsinki­in suun­tau­tu­van muut­topaineen vähen­tämi­nen edel­lyt­täisi, että tuet­taisin mui­ta, kehi­tyskelpoisimpia kaupunke­ja. Se on jok­seenkin täysin eri asia kuin tukea huonoim­min eväin varustet­tu­ja aluei­ta. Jos alue­poli­ti­ikan tärkeim­mäk­si päämääräk­si ote­taan toiv­ot­tomimpi­en aluei­den teko­hen­git­tämi­nen, se tarkoit­taa, ettei tehdä mitään sille, että Tam­pere, Oulu, Jyväskylä ja Turku voisi­vat ottaa suurem­man vas­tu­un urbanisoitumisesta.”

    Miten tämä on lin­jas­sa esi­tyk­seesi Fimean siirtämis­es­tä Kuo­pios­ta Helsinkiin?

    1. Fimeaa yritet­ti­in siirtää Kuo­pi­oon, mut­ta se ei onnis­tunut. Viras­to on täysin riip­pu­vainen osaavas­ta henkilökun­nas­ta. Heitä ei huvi­ta muut­taa. Yksi syy tähän on, että on paljon helpom­pi löytää fimealaiselle uusi työ­paik­ka Helsingistä kuin hänen puolisolleen nyky­istä vas­taa­va Kuopiosta.

  54. Hump­pis:
    Helpot­taisin mielu­usti Helsin­gin asun­toti­lan­net­ta ja muut­taisin takaisin kotiseudul­leni Kuo­pi­oon, mut­ta siel­lä ei juuri ole työ­paikko­ja ainakaan min­un alal­lani (IT).

    Itse­hän olette luoneet tämän tilanteen pakkau­tu­mal­la pääkaupunkiseudulle. Sin­ul­lakaan tuskin on ensim­mäistäkään Helsingistä kotoisin ole­vaa kol­le­gaa. Peri­aat­teessa Helsin­ki on noin 10% suomes­ta ja voisi olet­taa, että täl­lä alal­la olisi myös Helsinkiläisiä, mut­ta jostain syys­tä Helsingistä ei vain tule osaajia.

  55. Jälleen paljon puhet­ta ilman että kukaan mainit­see sitä oleel­lista. Keskus­tan kan­nat­taisi ensik­si ajaa työe­htosopimusten ylessi­tovu­u­den pois­toa. Tämä muut­taisi kum­masti talouden dynami­ikkaa Suomes­sa. Työ­paikko­ja voisi syn­tyä pääkaupunkiseudun ulkopuolellekin.

  56. Minä veikkaan, että tuo Pk-seu­tu vetää kyl­lä aika lail­la koko Suomen tyhjäksi.
    Vaihtoehto1:
    työt lop­pu­vat automaa­tion takia. Täl­löin vapaa-ajan merk­i­tys koros­tuu ja nuoret halu­a­vat pk-seudulle, mis­sä ovat muutkin
    vaihtoehto2:työt ei lopu. Täl­löin verkos­toi­tu­mis­mah­dol­lisu­udet ovat pk-seudulla

    Omista per­hep­i­iristänikin ja koulu­aikai­sista kaveris­tani ja näi­den per­heistä melkein kaik­ki ovat
    men­neet pkseudulle.

    Kaik­ki tiet vievät pk-seudulle

  57. max: Etä­työ lai­turin nokas­ta ei ole myyt­ti. Vaan tavanomainen työn jär­jestämisen tapa. 

    Tuo ei kyl­lä pidä paikkaansa.

    Jokaista tehokas­ta koti­työsken­telijää kohden on vähin­täänkin viisi, jot­ka eivät ole tehokkai­ta. Kotona nimit­täin voi olla kaiken­laisia häriötek­i­jöitä: lapset, puoliso, TV, siivoami­nen, jääkap­pi, lem­mik­it, some yms.

    Toisek­si, etenkin jos­sain mökil­lä tietoli­iken­ney­htey­det ovat sen ver­ran huonot, että sekin jo näkyy tuot­tavu­udessaa (ei itse siir­toa­jat, vaan kun 10 sekun­nin ylimäääräisen odot­telun aikana eksyy Osmo Soin­in­vaaran blogi­in viidek­si minuutiksi).

    Kol­man­nek­si, kotona ei ole vasa­taavaa infra­struk­tu­uria (työpöytä, näytöt, kir­jat, tarvikkeet) mitä töis­sä. Tosin välil­lä kun kat­se­lee val­oku­via etenkin joidenkin IT-talo­jen kont­tor­eista, niin eipä niis­säkään ole kyl­lä järke­viä työtilo­ja. Epäilen että työsken­te­ly ties mis­sä ergono­mia-nol­la paikois­sa läp­pärin kanssa (jon­ka ergono­mia on sekin nol­la) näkyy niskan ja har­tianseudun kipuina.

    Ja neljän­nek­si mielestäni tärkein jut­tu: kol­le­gat eivät ole paikalla. Naa­ma­tusten tieto­jen vai­h­t­a­mi­nen on kuitenkin edelleen ylivoimaiseti tehokkain tapa + kahvipöytäkeskuste­lut + yleinen asioiden pohdiskelu.

    Etä­työ sil­loin täl­löin vielä menet­telee. Jos työn­tek­i­jä tekee ker­ran viikos­sa päivän kotona, vaikkakin vähän tehot­tomam­min, mut­ta on sil­lä työhön­sä tyy­tyväisem­pi, ei se maail­maa kaada.

    Nim­imerkil­lä “tein kak­si vuot­ta töitä kotona”

    1. Työtä voi tehdä kotona kaikessa rauhas­sa, mut­ta ker­ran päivässä on käytävä työ­paikalla, kos­ka mikään net­ti ei kor­vaa työ­paikan kahvi­tun­tia tieto­jen vai­h­ta­jana. Yhdys­val­lois­sa on juuri tästä syys­tä etä­työmah­dol­lisuuk­sia vähen­net­ty. Etä­työsken­telijät nyt vain ovat mui­ta tehottomampia.
      Minä teen yleen­sä koti­työtä pari tun­tia ja kun tulee mieli taukoa, käve­len, pyöräilen tai ratikoin töihin.
      Näin kesäisin houku­tus men­nä mökille kir­joit­ta­maan on suuri. Tuot­tavu­us las­kee noin puoleen.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Työtä voi tehdä kotona kaikessa rauhas­sa, mut­ta ker­ran päivässä on käytävä työ­paikalla, kos­ka mikään net­ti ei kor­vaa työ­paikan kahvi­tun­tia tieto­jen vai­h­ta­jana. Yhdys­val­lois­sa on juuri tästä syys­tä etä­työmah­dol­lisuuk­sia vähen­net­ty. Etä­työsken­telijät nyt vain ovat mui­ta tehottomampia.
    Minä teen yleen­sä koti­työtä pari tun­tia ja kun tulee mieli taukoa, käve­len, pyöräilen tai ratikoin töihin.
    Näin kesäisin houku­tus men­nä mökille kir­joit­ta­maan on suuri. Tuot­tavu­us las­kee noin puoleen.

    Oma työ­nan­ta­jani sal­lii etä­työt (määrä­tyssä puit­teessa), joten lisään keskustelu­un oman koke­musasiantun­ti­jan näkökulmani.

    Kaikkein kätev­in­tä etä­työ on osa-aikaise­na. Teen usein töitä kotona joko työpäivän alun tai lop­un, joskus myöhem­män illankin, sem­minkin jos on kiire tai olen käyt­tänyt varsi­naista työaikaa omien asioit­teni hoita­miseen. Täl­löin etä­työn­teko on tavat­toman tehokasta.

    Töi­den tekem­i­nen koko päivän etänä kotona on (ainakin min­ulle) jo niin puudut­tavaa, että siinä tehokku­us kär­sii väk­isinkin. Työhöni sisäl­tyy tosin varsin paljon kok­ouk­sia, joten ne anta­vat luon­te­van tavan lähteä välil­lä muualle. Lisäk­si osa työstä on muutenkin mielekästä tehdä työ­paikalla mainit­tu­jen infra­struk­tu­urin ja tieto­jen vai­h­don kannalta.

    Kaik­ki kol­le­gat eivät kuitenkaan ole etä­työn mah­dol­lisuuk­si­in tart­tuneet, sil­lä he halu­a­vat olla työpäivän­sä per­in­teis­es­ti “työ­paikalla”. Osa heistä epäilee etänä oli­joiden lähin­nä laiskot­tel­e­van, mikä ehkä joidenkin kohdal­la pitääkin paikkansa, ei kuitenkaan lähi­mainkaan kaikkien. Etä­työn tek­i­jöi­den tehokku­u­den seu­raamisen ja kullekin työ­paikalle sopivien sään­tö­jen määrit­telemisen pitäisikin kuu­lua esimi­esten vastuulle.

    Oma­l­ta osaltani siis kan­natan voimakkaasti mah­dol­lisu­ut­ta etä­työhön, kuhunkin työhön sopivin sään­nöin (muis­taen, että moni­in töi­hin ne eivät sovi ollenkaan). Se voi olla puh­das win-win-tilanne, jos­ta hyö­tyvät sekä työ­nan­ta­ja että ‑tek­i­jä.

    Tähän liit­tyy myös nykyi­nen tavoite paran­taa työ­nan­ta­jan toim­i­tilo­jen tilate­hokku­ut­ta. Suuri osa työpis­teistä on työpäivän aikana tyhjil­lään. Näinä taloudel­lis­es­ti tiukkoina aikoina se jos mikä on tuhlausta.

  59. ksee: Väit­täisin, ettei yhteinäistä metropo­lialuet­ta voi käsitel­lä tässä eril­lis­inä kaupunkeina vaan yht­enä kaupunkialueena. Täl­löin tulee heti mieleen se, että ko. alueen keskus­ta sijait­see sen ratikkakaupun­gin alueel­la ja esim. Espool­ta ja Van­taal­ta puut­tuu oma oikea kaupunkikeskustaa.

    Jatkoke­hitelmänä voisi esit­tää väit­teen, että Espoon ja Van­taan kasvu lisää myös Helsin­gin keskus­taan suun­tatu­vaa kysyn­tä­painet­ta – ja siten “ratikkakaupun­gin” asun­to­jen hin­ta hei­jas­taa myös kehyskun­tien halut­tavu­ut­ta muuttokohteena.

    Eri mieltä, asuin lap­su­u­den ja nuoru­u­den Helsingis­sä (Krunikas­sa), nyt Espoos­sa. Helsinki­in ei tee mieli, vierailen toki pari ker­taa vuodessa. Helsin­gin kaiken­laiset tapah­tu­mat eivät vaan kiin­nos­ta. Seudun vetovoi­matek­i­jä on kan­sain­välilen lento­kent­tä. Espoo on kivan monikeskus­tainen, hyvä ostari aina kuh­tu­ulähel­lä. Pien­talon sain aikoinaan kohtu­uhin­taan, ei tarvitse mökkeil­lä. Helsin­gin suurin puute, ei ole vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, siis sitä joka tuo euro­ja Suomeen.

    1. Ei vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta Helsingis­sä? Super­cel Ruo­ho­lahdessa hakkaa volyymil­lan mon­ta sel­l­ute­hdas­ta, samoin Plan­meca Hert­toniemessä, ABB Pitäjän­mäel­lä, Marimekko jne.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Yhdys­val­lois­sa on juuri tästä syys­tä etä­työmah­dol­lisuuk­sia vähen­net­ty. Etä­työsken­telijät nyt vain ovat mui­ta tehottomampia.

    Ja tästä löy­tyy jotain fak­taakin, eikä pelkkää mutua?
    Yahoon uusi toim­i­tusjo­hta­ja ajoi organ­isaa­tioon uut­ta toim­intakult­tuuria, ja sik­si kut­sui kaik­ki toimis­tolle. Hän on itse sanonut, että tarkoi­tus ei ollut lopet­taa etätyötä.

    IBM taas sul­ki kasan kont­tor­e­i­ta ja ilmoit­ti kaikille uuden asema­paikan. Jos ei ollut valmis muut­ta­maan, jou­tui irti­sanou­tu­maan. Ei ole kuulem­ma ensim­mäi­nen ker­ta kun näin tapah­tuu. Per­im­mä­nen tarkoi­tus oli vähen­tää väkeä, kun tulos takkusi.

  61. Suo­mi kulut­taa joka vuosi yleiseen asum­is­tu­keen, maat­alous­tuki­in ja kun­tien val­tiono­suuk­si­in yli 20 pros­ent­tia vuo­tuis­es­ta bud­jetista eli yli 10 mil­jar­dia euroa.

    Siis yli 10 000 miljoon­aa euroa. Joka vuosi.

    Jos maat­aloudessa, asun­tomarkki­noil­la ja kun­tien välil­lä annet­taisi­in markki­na­t­alouden toteu­tua, niin suo­ma­laisil­la alka­isi oikeat kissanpäivät.

    Infra­struk­tu­uri on levitet­ty Suomes­sa aivan liian laa­jalle. Tästä ääries­imerkkinä tiestö, jon­ka ylläpi­toon ei ole enää varaa. Toinen esimerk­ki on kun­tien läpeen­sä mätä kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Kun­takeskuk­sia on liikaa, eikä niiden ylläpi­toon ole varaa.

    Koko Kain­u­un väestö (noin 76 000 asukas­ta) mah­tu­isi Helsinki­in, eikä tek­isi tiukkaa. Riit­täisi toki, että he muut­taisi­vat Oulu­un, Kajaani­in, Rovaniemelle ja ehkäpä Kuopioon.

    Samaa pitäisi ulot­taa kaikkialle Suomeen ja antaa väestön siir­tyä maakun­tien keskuskun­tien liepeille, jol­loin turhien pystyyn kuole­vien perähik­iöi­den teko­hen­git­tämiseen ei enää kuluisi varoja.

    Jos ihmi­nen kaipaa met­sää tai maaseu­tua, niin kiv­en heiton päässä Helsingistä on sitä. Jostain Kuo­pios­ta puhumattakaan…

    Eikä mikään estä asumas­ta Kain­u­us­sa, oma­l­la rahalla..

    Maat­aloudessa tukien lop­pumi­nen tap­paisi nopeasti kan­nat­ta­mat­tomat tilat ja tilo­jen yhdis­tyt­tyä tilanne tasoit­tuisi. Rahan lap­pamisen sijaan val­tio voisi tukea uusia suurem­pia tilo­ja esimerkik­si vero­tuk­sen avul­la. Jos olisi tarvetta.

    Kenenkään ei pidä asua kenenkään toisen tuel­la siel­lä mis­sä hänel­lä ei ole siihen varaa. Se ei ole reilua, eikä se pidä yhteiskun­taa mitenkään tasa-arvoisem­pana tai hienom­pana. Asum­is­tuis­sa ei ole mitään mieltä.

    Näin säästetään yli 10 mil­jar­dia euroa vuodessa, ja tämä sum­ma kohdis­tu­isi välit­tömästi talouskasvu­un kulu­tuk­sen kas­vaes­sa. Sil­lä per­saukisel­lakin olisi elämä mukavam­paa, kun vero­tus­ta voitaisi­in laskea läh­es viidenneksen.

  62. Oheisel­la sivus­tol­la muu­ta­man tun­netun yri­tyk­sen vas­tu­ullis­ten näke­myk­siä etä­työstä, tuot­tavu­ud­es­ta ja työn tulevaisuudesta.

    https://trad.works/video-interviews-remote-work/

    Kan­nat­taa kuun­nel­la ainakin
    Kate Lis­ter Glob­al Work­place Analytics
    Jen­nifer Jones New­bill DELL
    Nicole McCabe SAP
    Karen A. LaGraff Xerox

  63. Nopeesti näin yöl­lä vilka­istu­na ihan hyviä ideoita.
    Esim. Helsin­ki, Van­taa, Espoo, Sipoo lähem­mäks toisi­aan tai yhteen, täy­tyy laajentaa.

    Kek­siä uusia inno­vaa­tioi­ta, rak­en­taa nyt kyn se on halpaa.
    Ottaa lainaa ja lait­taa Infra kuntoon.

    Säästää esim. Malmin lento­kent­tä, koh­ta näitä “pikkukent­tiä” tarvi­taan enem­män kun loikataan paikas­ta toiseen.
    Pie­nil­mailu ja uudet inno­vaa­tiot sil­lä sar­al­la on juuri tulos­sa ihan nurkan takana.

    Pitää ajatel­la lähi­t­ule­vaisu­ut­ta, las­jen­taa ja rak­en­taa ylöspäin myös enemmän.

  64. Milt­ton Fri­id­man:
    Jos olete­taan, että: 

    1. Ilman val­tion sys­temaat­tista pakko­val­taa kaupunkien väk­iluku nou­dat­taa Zipfin lakia (Sak­sas­sa taitaa suunnnilleen nou­dat­taakin, kos­ka on ollut his­to­ri­as­ta aika pienen osan poli­it­tis­es­ti yhtenäinen),
    2 kaupungik­si määritel­lään vähin­tään 10 000 asukkaan taa­ja­ma ja
    3. jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa, jos­sa alku­tuotan­toon vaa­di­taan vain mar­gin­aa­li­nen osa väestöstä, maat­alous- ja alue­tukia ei ole ja kaupungis­tu­misas­te on sen mukainen,

    5,5‑miljoonaisen Suomen luon­nolli­nen pääkaupun­gin koko olisi noin 1,04 miljoon­aa. Nykyisel­lään Helsin­gin keskus­taa­ja­man koko on hie­man enem­män, 1,21 miljoon­aa, siitäkin huoli­mat­ta, että tääl­lä on aika jär­jet­tömän suuret tulon­si­ir­rot pääkaupun­gin lisäk­si maaseudulle.

    Helsin­gin asukasluku on 635000 eikä 1,21 miljoon­aa. Se “keskus­taa­ja­ma” on niin venyvä käsite että siihen kuu­luu kaiken maail­man Jär­ven­päät ja Kirkkon­um­met kun­han talo­jen väli­nen etäisyys on enin­tän 400 metriä. Oikea lasku­ta­pa olisi vetää Helsin­gin urbaa­nialueen raja kehäkol­moselle, sil­loin saadaan ehkä nip­pa nap­pa miljoona kasaan joten puut­tumaan jää vielä vähän.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Työtä voi tehdä kotona kaikessa rauhas­sa, mut­ta ker­ran päivässä on käytävä työ­paikalla, kos­ka mikään net­ti ei kor­vaa työ­paikan kahvi­tun­tia tieto­jen vai­h­ta­jana. Yhdys­val­lois­sa on juuri tästä syys­tä etä­työmah­dol­lisuuk­sia vähen­net­ty. Etä­työsken­telijät nyt vain ovat mui­ta tehottomampia.
    Minä teen yleen­sä koti­työtä pari tun­tia ja kun tulee mieli taukoa, käve­len, pyöräilen tai ratikoin töihin.
    Näin kesäisin houku­tus men­nä mökille kir­joit­ta­maan on suuri. Tuot­tavu­us las­kee noin puoleen. 

    Vaik­ka mon­et etä­työtä tekevät ovat omas­ta mielestään tehokkampia ja fik­sumpia kuin ran­dom-tyyp­it, niin etä­työn tuot­tavu­us on heikom­pi sik­si että etä­työtä tekevän työtä on vaikea valvoa, etä­työtä tekevä joutuu odot­ta­maan ja viett­tämään lupoaikaa jos pomo ei hänelle heti kek­si uut­ta työtä kun van­ha päät­tyy, ja etä­työtä tekevälle ei voi antaa ad hoc hom­mia joi­ta on pakko tehdä työpaikalla.

  66. DVA: Rahan lap­pamisen sijaan val­tio voisi tukea uusia suurem­pia tilo­ja esimerkik­si vero­tuk­sen avulla.

    Öh. Miten rahan lap­pami­nen ja verotuet lop­putu­lok­sen kannal­ta eroavat?

  67. Erk­ki Nii­ni: Helsin­gin suurin puute, ei ole vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, siis sitä joka tuo euro­ja Suomeen.

    No hohhoi­jaa…

    Käytä edes pienen pieni het­ki Suomen ja Helsin­gin elinkeino­rak­en­teen tutkimiseen.

  68. DVA:
    Suo­mi kulut­taa joka vuosi yleiseen asum­is­tu­keen, maat­alous­tuki­in ja kun­tien val­tiono­suuk­si­in yli 20 pros­ent­tia vuo­tuis­es­ta bud­jetista eli yli 10 mil­jar­dia euroa.

    Siis yli 10 000 miljoon­aa euroa. Joka vuosi.

    Jos maat­aloudessa, asun­tomarkki­noil­la ja kun­tien välil­lä annet­taisi­in markki­na­t­alouden toteu­tua, niin suo­ma­laisil­la alka­isi oikeat kissanpäivät.

    Infra­struk­tu­uri on levitet­ty Suomes­sa aivan liian laa­jalle. Tästä ääries­imerkkinä tiestö, jon­ka ylläpi­toon ei ole enää varaa. Toinen esimerk­ki on kun­tien läpeen­sä mätä kun­nal­lis­tekni­ik­ka. Kun­takeskuk­sia on liikaa, eikä niiden ylläpi­toon ole varaa.

    Koko Kain­u­un väestö (noin 76 000 asukas­ta) mah­tu­isi Helsinki­in, eikä tek­isi tiukkaa. Riit­täisi toki, että he muut­taisi­vat Oulu­un, Kajaani­in, Rovaniemelle ja ehkäpä Kuopioon.

    Samaa pitäisi ulot­taa kaikkialle Suomeen ja antaa väestön siir­tyä maakun­tien keskuskun­tien liepeille, jol­loin turhien pystyyn kuole­vien perähik­iöi­den teko­hen­git­tämiseen ei enää kuluisi varoja.

    Jos ihmi­nen kaipaa met­sää tai maaseu­tua, niin kiv­en heiton päässä Helsingistä on sitä. Jostain Kuo­pios­ta puhumattakaan…

    Eikä mikään estä asumas­ta Kain­u­us­sa, oma­l­la rahalla..

    Maat­aloudessa tukien lop­pumi­nen tap­paisi nopeasti kan­nat­ta­mat­tomat tilat ja tilo­jen yhdis­tyt­tyä tilanne tasoit­tuisi. Rahan lap­pamisen sijaan val­tio voisi tukea uusia suurem­pia tilo­ja esimerkik­si vero­tuk­sen avul­la. Jos olisi tarvetta.

    Kenenkään ei pidä asua kenenkään toisen tuel­la siel­lä mis­sä hänel­lä ei ole siihen varaa. Se ei ole reilua, eikä se pidä yhteiskun­taa mitenkään tasa-arvoisem­pana tai hienom­pana. Asum­is­tuis­sa ei ole mitään mieltä.

    Näin säästetään yli 10 mil­jar­dia euroa vuodessa, ja tämä sum­ma kohdis­tu­isi välit­tömästi talouskasvu­un kulu­tuk­sen kas­vaes­sa. Sil­lä per­saukisel­lakin olisi elämä mukavam­paa, kun vero­tus­ta voitaisi­in laskea läh­es viidenneksen.

    Helsin­gin, Van­taa ja Espoon osu­us yleis­es­tä asum­istues­ta on noin kol­mannes joten kaikkien ihmis­ten pakkau­tu­mi­nen tänne pöhinään ei näytä ole­van mikään ratkaisu.

  69. DVA: No hohhoijaa… 

    Käytä edes pienen pieni het­ki Suomen ja Helsin­gin elinkeino­rak­en­teen tutkimiseen.

    Tilas­tois­sa Helsin­ki ja koko Uusi­maa on toki maan vien­nin veturi. Mut­ta vien­ti kir­jau­tuu tilas­tossa pääkont­torin osoit­teeseen jol­loin Helsin­ki saa esimerkik­si Wärt­silän, UPM:n ja Sto­ra-Enson vien­ti­t­u­lot vaik­ka yhtiöi­den tuot­ta­mas­ta jalostusar­vos­ta kovin vähäi­nen osa luo­daan täällä. 

    ABB taitaa olla ain­oi­ta iso­ja jot­ka vielä uskalta­vat har­joit­taa teol­lista toim­intaa Kehä ykkösen sisäpuolel­la. Ei sil­lä että se olisi tavoite mut­ta maamme teol­lisu­u­den jalostusar­vo ei ole Helsingistä peräisin. Osas­sa palvelui­ta kyllä.

  70. Asun kaupungis­sa jon­ka asukasti­heys on kuusinker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna. Tämä on viihty­isä elävä kaupun­ki, joka edelleen kas­vaa ja johon tur­is­tit tunke­vat sankoin joukoin. Tämän kaupun­gin väki­val­tarikol­lisu­us on vähäistä Helsinki­in ver­rat­tuna, tääl­lä näkyy kaduil­la vähem­män narkkare­i­ta ja ker­jäläisiä kuin Helsingissa.
    Tämän koke­muk­sen perus­teel­la en voi uskoa Helsin­gin muut­tuvan hel­vetik­si maan pääl­lä, jos nyky­istä kaupunkia tiivis­tetään oikein kunnolla.
    Käy­dessäni Helsingis­sä yksi päälim­mäisiä ihmette­lyn aihei­ta on, kuin­ka tyhjä kaupun­ki on, sen ehtii aina välis­sä unohtamaan.

  71. DVA: No hohhoijaa… 

    Käytä edes pienen pieni het­ki Suomen ja Helsin­gin elinkeino­rak­en­teen tutkimiseen.

    Helsin­ki on kyl­lä tehokkaasti pyrkinyt lopet­ta­maan epäsek­sikästä teol­lisu­ut­ta. Valitet­tavasti myös ommis­tunut siinä. 

    Esimerkik­si Helsingis­sä oli Itämer­e­nalueen ain­oa var­teenotet­ta­va voitelu­ainete­hdas. Se oli ihan pakko savus­taa Pietari­in. Ei ihan kaik­ki muumit laak­sos­sa päätöstä tehtäessä.

    Turus­sa on ollut sama suun­taus. Esimerkik­si Wärt­silän mer­i­moot­toritu­tan­non siir­tymi­nen Turus­ta Ital­i­aan oli ihan puh­taasti vasem­mis­ton ja virhei­den junailu.

  72. antti: Öh. Miten rahan lap­pami­nen ja verotuet lop­putu­lok­sen kannal­ta eroavat?

    Tuet mak­se­taan etukä­teen ja vero­tu­ki annetaan jälkikäteen.

    Ts. satoi tai pais­toi maat­alous­tu­ki juok­see, mut­ta jos ei tule tuot­toa, niin vero­tukea ei mak­se­ta. Eli jos maati­la kan­nat­taa, niin siitä palkit­taisi­in verotuksessa.

  73. Mik­si muuten ei enää ole peukku­ja kom­menteis­sa? Eikö ne palvel­lut aiem­paa tarkoi­tus­ta vai mikä on syy?

    1. Peuku­tus jäi pois, kun ver­sio­ta muutet­ti­in jonkin tieto­tur­vaon­gel­man takia. Van­ha peuku­tu­so­hjel­ma ei toimin­ut uudessa ver­sios­sa. Uuden peuku­tu­so­hjel­man käyt­töön otto taas olisi tuhon­nut van­han his­to­ri­an, mut­ta nyt ehkä olisi aika ottaa asia taas työn alle.

  74. fil­lar­isti: Tilas­tois­sa Helsin­ki ja koko Uusi­maa on toki maan vien­nin veturi. Mut­ta vien­ti kir­jau­tuu tilas­tossa pääkont­torin osoit­teeseen jol­loin Helsin­ki saa esimerkik­si Wärt­silän, UPM:n ja Sto­ra-Enson vien­ti­t­u­lot vaik­ka yhtiöi­den tuot­ta­mas­ta jalostusar­vos­ta kovin vähäi­nen osa luo­daan täällä. 

    Kepun pro­pa­gan­da näyt­tää hyvin tehonneen. 

    Tul­li, ulko­maankaup­pa maakun­nit­tain tilastokuvauksesta:

    “Tilas­to kuvaa val­tion rajan ylit­tävää tavarakaup­paa sen mukaan, mihin maakun­taan yri­tys on kohden­tanut vien­nin tai tuon­nin Intra­stat-ilmoituk­sen tai tul­li-ilmoituk­sen. Samal­la yri­tyk­sel­lä saat­taa olla mon­ta toimi­paikkaa Suomes­sa, jot­ka rapor­toidaan Tullille yri­tyk­sen y‑tunnuksen lisäk­si yri­tyk­sen toimi­paikkatun­nuk­sel­la. Eräät suuryri­tyk­set ovat keskit­täneet ilmoit­tamisen­sa, jol­loin toimi­paik­ka-kohtaista tietoa ei ole Intra­stat- eikä tul­li-ilmoituk­sil­la ilmoitet­tuna. Täl­löin näi­den suuryri­tys­ten osalta toimi­paikkako­htainen jakau­ma on Tullis­sa arvioitu edel­lis­ten vuosien toimi­paikkako­htais­ten ilmoi­tusten mukaises­ti. Aineis­tos­ta on myös pyrit­ty kor­jaa­maan yri­tyk­sen sijain­ti, mikäli yri­tyk­sel­lä on Tullin selvi­tyk­sen mukaan todel­lista tuotan­toa jos­sain toises­sa maakun­nas­sa kuin siinä, mis­sä yri­tyk­sen pääkont­tori sijaitsee.

    Eli “pääkont­toriverot ja ‑kir­jauk­set” ovat puh­das­ta kepupropagandaa.

  75. peksu: Kepun pro­pa­gan­da näyt­tää hyvin tehonneen. 

    Tul­li, ulko­maankaup­pa maakun­nit­tain tilastokuvauksesta:

    “Tilas­to kuvaa val­tion rajan ylit­tävää tavarakaup­paa sen mukaan, mihin maakun­taan yri­tys on kohden­tanut vien­nin tai tuon­nin Intra­stat-ilmoituk­sen tai tul­li-ilmoituk­sen. Samal­la yri­tyk­sel­lä saat­taa olla mon­ta toimi­paikkaa Suomes­sa, jot­ka rapor­toidaan Tullille yri­tyk­sen y‑tunnuksen lisäk­si yri­tyk­sen toimi­paikkatun­nuk­sel­la. Eräät suuryri­tyk­set ovat keskit­täneet ilmoit­tamisen­sa, jol­loin toimi­paik­ka-kohtaista tietoa ei ole Intra­stat- eikä tul­li-ilmoituk­sil­la ilmoitet­tuna. Täl­löin näi­den suuryri­tys­ten osalta toimi­paikkako­htainen jakau­ma on Tullis­sa arvioitu edel­lis­ten vuosien toimi­paikkako­htais­ten ilmoi­tusten mukaises­ti. Aineis­tos­ta on myös pyrit­ty kor­jaa­maan yri­tyk­sen sijain­ti, mikäli yri­tyk­sel­lä on Tullin selvi­tyk­sen mukaan todel­lista tuotan­toa jos­sain toises­sa maakun­nas­sa kuin siinä, mis­sä yri­tyk­sen pääkont­tori sijaitsee.

    Eli “pääkont­toriverot ja ‑kir­jauk­set” ovat puh­das­ta kepupropagandaa.

    Teol­lisu­u­den vien­ti on noin 60 Mil­jar­dia. Palvelu­iden vien­ti luokkaa 8 Miljardia.
    Teol­lisu­us pitää maatamme tois­taisek­si pystyssä ainakin ulko­maankau­pan osalta. 

    Teol­lisu­u­den työ­paikko­ja on Suomes­sa reilu 300 000 joista vain 16 000 Helsingis­sä. Ajat­teletko että nuo 16 000 luo­vat teol­lisu­u­den tuot­teet kaupungis­sa jos­sa ei käytän­nössä ole enää tuotan­nol­lista toimintaa. 

    Todel­lisu­udessa tullin tilas­to­ja ei voi kohdis­taa sinne mis­sä lisäar­vo tuote­taan, ne kun tule­vat automaat­tis­es­ti yri­tys­ten talousjär­jestelmistä ja vien­ti kohdis­tuu yleen­sä myyn­nin kus­tan­nu­s­paikalle. Been there seen that.

  76. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta Helsingis­sä? Super­cel Ruo­ho­lahdessa hakkaa volyymil­lan mon­ta sel­l­ute­hdas­ta, samoin Plan­meca Hert­toniemessä, ABB Pitäjän­mäel­lä, Marimekko jne.

    Marimekol­la on tosi­aan pain­okone Hert­toniemessä, se voidaan tietysti laskea vien­ti­te­ol­lisu­udek­si. Paino työl­listää 40 henkilöä. 

    Super­cell työl­listää 150 henkilöä. Liike­vai­h­to on tosin komea kuten myös tulok­sen­tekokyky. Hienoa myös että mak­sa­vat yhteisöverot Suomeen. 

    Plan­meca — kon­serni on myös hieno tari­na ja vajaan 1000 hen­gen työn­tek­i­jämäärä on jo merkit­tävä samoin vajaan mil­jardin euron liikevaihto. 

    ABB on viimeinen Helsin­gin iso teol­lisu­usyri­tys reilun 3000 työn­tek­i­jän voimin. 

    Teol­lisu­u­den työ­paikko­ja on Helsingis­sä noin 16000 ja vähen­e­m­i­nen on ollut ripeää joten siltä osin on peli jo menetetty. 

    Palveluista voi odot­taa lisää vien­ti­t­u­lo­ja mut­ta esimerkik­si “puh­taan” ohjelmis­tovi­en­nin osu­us on vielä todel­la vaa­ti­ma­ton ver­rat­tuna teol­lisu­u­den reilun 60 mil­jardin ulko­maankaup­paan. Ja puh­taal­la tarkoi­tan tässä ohjemis­to­ja jot­ka eivät ole osa jotakin teol­lisu­us­tuotet­ta tai muu­ta palvelua.

    1. Super­cell työl­listää 150 henkilöä. Liike­vai­h­to on tosin komea kuten myös tuloksentekokyky. 

      Keskustelu lähti liik­keelle siitä, että helsinkiläiset eivät osal­lis­tu vien­ti­t­u­lo­jen tuomiseen Suomeen. Super­cel tuo niitä aika paljon. Se ei ole kiin­ni työ­paikko­jen lukämäärästä.

  77. Osmo Soin­in­vaara: Keskustelu lähti liik­keelle siitä, että helsinkiläiset eivät osal­lis­tu vien­ti­t­u­lo­jen tuomiseen Suomeen. Super­cel tuo niitä aika paljon. Se ei ole kiin­ni työ­paikko­jen lukämäärästä.

    Ei toki ja kah­den mil­jardin liike­vai­h­to on kun­nioitet­ta­va saavu­tus. Se ei kuitenkaan tee Helsin­gin seudus­ta vien­nin veturia. 

    Ja tois­taal­ta työ­paikko­jen määräl­lä on kuitenkin vaiku­tus­ta siihen mil­laista talous­dy­nami­ik­ka yri­tys luo ympärilleen. Super­cellin liike­vai­h­to vas­taa suun­nilleen yhtä isoa laivaa Turun telakalta. Laivan tekem­i­nen luo merkit­tävästi enem­män hyv­in­voin­tia ympärilleen.

  78. fil­lar­isti:
    Teol­lisu­u­den työ­paikko­ja on Suomes­sa reilu 300 000 joista vain 16 000 Helsingis­sä. Ajat­teletko että nuo 16 000 luo­vat teol­lisu­u­den tuot­teet kaupungis­sa jos­sa ei käytän­nössä ole enää tuotan­nol­lista toimintaa. 

    No entäs Espoo ja Van­taa sit­ten? Paljonko teol­lisu­u­den työ­paikko­ja niis­sä on?

    Ja ilman ammat­ti­taitoisia ja kieli­taitoisia myyjiä ei tavara mene kaupaksi.

  79. Otta­mat­ta kan­taa “teko­hen­git­tämiseen” ja asumisen tuki­in, minus­ta tuo Oden ja cityvihrei­den käsi­tys elämisen laadus­ta on tosi säälit­tävä. Että jotain kal­jakel­lun­to­ja ja mui­ta kivo­ja häp­peninge­jä, niin se on sitä elämisen laat­ua. Minä kun muutin stadista maalaiskun­taan, elämisen laatu paran­tui aivan käsit­tämät­tömästi. Sanat eivät riitä ker­tomaan. Ja tääl­lä maal­la on ihan fik­su­ja vihre­itäkin, jot­ka useim­mat ymmärtävät, etteivät mitkään kal­jakel­lun­nat kor­vaa sitä, että tääl­lä voi hen­git­tää. Ihmi­nen tarvit­see luon­toa muuallekin kuin umpiko­rt­telin sisäpi­han kukkaruukkuihin.

    1. Minä en sanonut pitäväni kal­jakel­lun­nas­ta. Sanoin vain, ettei se tuo­ta san­ot­tavasti autoli­iken­net­tä maakun­nista Helsinki­in, kun kir­joit­ta­ja väit­ti, että Helsingis­sä jär­jestet­tävät tapah­tu­mat tuot­ta­vat suuren hiil­i­jalan­jäl­jen tästä syys­tä. Kal­jakel­lun­ta on vas­ten­mi­ue­li­nen sik­si, että se rtoskaa Van­taan­jo­ka pahasti.

  80. Ft maail­mal­ta: Itse­hän olette luoneet tämän tilanteen pakkau­tu­mal­la pääkaupunkiseudulle. Sin­ul­lakaan tuskin on ensim­mäistäkään Helsingistä kotoisin ole­vaa kol­le­gaa. Peri­aat­teessa Helsin­ki on noin 10% suomes­ta ja voisi olet­taa, että täl­lä alal­la olisi myös Helsinkiläisiä, mut­ta jostain syys­tä Helsingistä ei vain tule osaajia.

    No han­kala se on men­nä jonkin tietyn alan hom­mi­in muualle jos niitä ei siel­lä muual­la ole. o_O

    Peri­aat­teessa voisi kuvitel­la että Kuo­pios­sa olisi IT-alal­la “hyvä pöhinä” käyn­nis­sä kun yliopis­tossa on alan koulu­tus­ta ja on Tech­nop­o­lista yms. mut­ta eipä vain ole.

  81. DVA: Tuet mak­se­taan etukä­teen ja vero­tu­ki annetaan jälkikäteen.

    Ts. satoi tai pais­toi maat­alous­tu­ki juok­see, mut­ta jos ei tule tuot­toa, niin vero­tukea ei mak­se­ta. Eli jos maati­la kan­nat­taa, niin siitä palkit­taisi­in verotuksessa.

    Yksi ja sama vaiku­tus; jos ensin kerätään 100 yksikköä vero­tu­lo­ja ja niistä jae­taan 10 tuki­aisia. Taik­ka jätetään kymp­pi vero­ja keräämät­tä ja tuki­aisia mak­samat­ta. Lisäe­hto­ja voi tiet­ty aset­taa mie­len­sä mukaan, mut­ta jopa keskustapuolueen (vasem­mis­toli­itos­ta en ole ollenkaan var­ma) luulisi ymmärtävän että tuki­aiset ja vero­helpo­tuk­set ovat aivan sama asia.

  82. Taitaa olla vaikeaa selvit­tää, mis­sä ihmiset halu­aisi­vat asua, kun tutkimuk­set ovat niin tarkoi­tushakuisia. Oma­l­ta osaltani lis­taisin houkutustekijoitä:
    Työ­paikko­ja saatavana
    Kohtu­uhin­tainen asun­to joka säi­lyt­tää arvonsa
    Riit­tävät ostosmahdollisuudet
    Rauhalli­nen ympäristö, ei liikaa tapahtumia
    Opiskelumahdollisuudet
    Liikenneyhteydet
    Käve­lyre­it­te­jä joil­la ei suhahtele poikupyöriä eivätkä muu­tu talvel­la hiihtoladuiksi.
    Siis syr­jäseudut ja pikkukaupun­git eivät kel­paa, mut­ta ei Helsinkikään.

  83. Parem­pi vain ettei ole teol­lisu­u­den työ­paikko­ja. Kyl­lä se ay-väki on niin rasit­tavaa sakkia, ettei sel­l­aista kukaan halua edes naapuriksi.

  84. fil­lar­isti: Helsin­gin, Van­taa ja Espoon osu­us yleis­es­tä asum­istues­ta on noin kol­mannes joten kaikkien ihmis­ten pakkau­tu­mi­nen tänne pöhinään ei näytä ole­van mikään ratkaisu.

    Itse asi­as­sa se on noin neljännes, eli jok­seenkin saman ver­ran kuin osu­us väk­ilu­vus­takin. Vaikea nähdä tuos­sa kovin suur­ta ongel­maa. Asum­istuet sinän­sä ovat ongel­malli­nen kokonaisuus.

  85. fil­lar­isti: Teol­lisu­u­den vien­ti on noin 60 Mil­jar­dia. Palvelu­iden vien­ti luokkaa 8 Miljardia.

    Lukusi ovat kyl­lä pahasti pielessä. Palvelu­vi­en­nin arvo vuon­na 2016 oli 22 mil­jar­dia euroa, tavar­avi­en­nin 52 miljardia.

    1. Lisäk­si pitäisi tietää vien­nin net­to­tu­lot. Tavar­avi­en­nis­sä on paljon ulko­maista ali­hank­in­taa. Ainakin osa palvelu­vi­en­nistä on läh­es sat­apros­ent­tis­es­ti koti­maista arvonlisäystä.

  86. fil­lar­isti: vien­ti kohdis­tuu yleen­sä myyn­nin kustannuspaikalle.

    Paljonko­han maakun­tien teol­lisu­ustyöläiset tuot­taisi­vat vietäviä tavaroi­ta ilman myyntiä?

    Hmmm…arvelenpa, että aika vähän. Myyn­tiä tärkeäm­pää toim­intoa ei yri­tyk­sessä ole, eikä tule.

  87. fil­lar­isti: Ei toki ja kah­den mil­jardin liike­vai­h­to on kun­nioitet­ta­va saavu­tus. Se ei kuitenkaan tee Helsin­gin seudus­ta vien­nin veturia. 

    Ja tois­taal­ta työ­paikko­jen määräl­lä on kuitenkin vaiku­tus­ta siihen mil­laista talous­dy­nami­ik­ka yri­tys luo ympärilleen. Super­cellin liike­vai­h­to vas­taa suun­nilleen yhtä isoa laivaa Turun telakalta. Laivan tekem­i­nen luo merkit­tävästi enem­män hyv­in­voin­tia ympärilleen.

    Nokian rom­ah­dus se on joka on aiheut­tanut kuopan Helsin­gin seudun vien­tilukui­hin. Joskushan se kuop­pa on kurot­ta­va umpeen, siihen menee aikaa, hikeä ver­ta ja kyyneliä, tai sit­ten on vain hyväksyt­tävä se tosi­a­sia että suo­ma­laiset eivät osaa tai halua tehdä kulu­tus­tavaroi­ta suuren maail­man markki­noi­hin, vain näpertää jotain pien­tä ja keit­tää sel­l­ua. Sil­loin on yhden­tekevää onko Suomel­la pääkaupunkia omas­sa maas­sa ollenkaan, sen paikan ottaa siinä tapauk­ses­sa Tukhol­ma tai Moskova.

  88. Tuu­la Kom­si: Minä kun muutin stadista maalaiskun­taan, elämisen laatu paran­tui aivan käsit­tämät­tömästi. Sanat eivät riitä ker­tomaan. Ja tääl­lä maal­la on ihan fik­su­ja vihre­itäkin, jot­ka useim­mat ymmärtävät, etteivät mitkään kal­jakel­lun­nat kor­vaa sitä, että tääl­lä voi hengittää.

    Min­ul­la taas kävi päin­vas­toin: muutin maalaiskun­nas­ta Helsinki­in ja elämisen laatu paran­tui todel­la paljon. Vihreistä en tiedä, mut­ta meil­lä tääl­lä Helsingis­sä on Suomen fik­suim­mat Perus­suo­ma­laiset. Maalaiskun­tien Perus­suo­ma­laiset ovat todel­la raskas­ta porukkaa.

  89. dfshkopp: Lukusi ovat kyl­lä pahasti pielessä. Palvelu­vi­en­nin arvo vuon­na 2016 oli 22 mil­jar­dia euroa, tavar­avi­en­nin 52 miljardia.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si pitäisi tietää vien­nin net­to­tu­lot. Tavar­avi­en­nis­sä on paljon ulko­maista ali­hank­in­taa. Ainakin osa palvelu­vi­en­nistä on läh­es sat­apros­ent­tis­es­ti koti­maista arvonlisäystä.

    Palvelu­vi­en­nin tuloista noin 80–90% jää Suomeen, kun taasen tavar­avi­en­nin tuloista noin 50%. Eli noin 22,5 mil­jardin palvelu­vi­en­nistä noin 20 mil­jar­dia sataa Suomen kansan­talouteen, tavar­avi­en­nin 52,4 mil­jardista taasen Suomen kansan­talouteen jää noin 26,2 mil­jar­dia. (tilas­tot: Tilas­tokeskus, arviot HS ja Finnpro).

    “fil­lar­is­tille” tiedok­si Tullin tilas­toin­ti­tavoista; luotan enem­män Tullin virkavas­tu­ul­la antami­in tietoi­hin, kuin nim­imerkin “fil­lar­isti” kir­joituk­si­in joille ei ole osoitet­tu yhtään lähdeviitettä.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Fimeaa yritet­ti­in siirtää Kuo­pi­oon, mut­ta se ei onnis­tunut. Viras­to on täysin riip­pu­vainen osaavas­ta henkilökun­nas­ta. Heitä ei huvi­ta muut­taa. Yksi syy tähän on, että on paljon helpom­pi löytää fimealaiselle uusi työ­paik­ka Helsingistä kuin hänen puolisolleen nyky­istä vas­taa­va Kuopiosta.

    Yksi vai­h­toe­hto tälle voisi olla vapaae­htoinen hajasi­jo­tus. Esimerkik­si jenkkien patent­tivi­ras­tol­la on ainakin hake­muk­sia käsit­tele­vis­sä yli­tarkas­ta­ja-tason tehtävis­sä mah­dol­lisu­us tehdä hom­mia mis­tä lystää. Ain­oana ehtona on, että työn­tek­i­jä han­kki­u­tuu tarvit­taes­sa (ker­ran pari vuodessa) pääkaupunkiseudulle oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan. Jol­lain osas­tol­la (tuhan­sia virkamiehiä) etä­työläis­pros­ent­ti on luokkaa 70 ja työn­tek­i­jöitä löy­tyy yli puoles­ta osavaltioista.

    Vas­taavaa mallia voisi var­maan eri­no­mais­es­ti soveltaa Suomes­sakin virkate­htävis­sä, jois­sa työ ei vaa­di perus­teel­lisem­paa vuorovaiku­tus­ta kol­le­go­jen kanssa.

  91. antti: Yksi ja sama vaiku­tus; jos ensin kerätään 100 yksikköä vero­tu­lo­ja ja niistä jae­taan 10 tuki­aisia. Taik­ka jätetään kymp­pi vero­ja keräämät­tä ja tuki­aisia mak­samat­ta. Lisäe­hto­ja voi tiet­ty aset­taa mie­len­sä mukaan, mut­ta jopa keskustapuolueen (vasem­mis­toli­itos­ta en ole ollenkaan var­ma) luulisi ymmärtävän että tuki­aiset ja vero­helpo­tuk­set ovat aivan sama asia.

    Häh?

    Luep­pa vielä ker­ran mitä kirjoitin.

    Vero­tu­ki annet­taisi­in vain siinä tilanteessa, että maati­la tuot­taisi voit­toa ja vero­helpo­tuk­sen saisi tähän voittoon. 

    Maat­alous­tu­ki mak­se­taan joka tapauk­ses­sa, satoi tai pais­toi, ja vaik­ka voit­toa ei tulisi vuosikymmeniin.

  92. peksu:
    Palvelu­vi­en­nin tuloista noin 80–90% jää Suomeen, kun taasen tavar­avi­en­nin tuloista noin 50%. Eli noin 22,5 mil­jardin palvelu­vi­en­nistä noin 20 mil­jar­dia sataa Suomen kansan­talouteen, tavar­avi­en­nin 52,4 mil­jardista taasen Suomen kansan­talouteen jää noin 26,2 mil­jar­dia. (tilas­tot: Tilas­tokeskus, arviot HS ja Finnpro).

    Lisää numeroi­ta:

    “Toimi­aloit­tain tarkastelu­na tehdas­te­ol­lisu­us tuo 54 % tai 56 % palvelu­vi­en­nistä riip­puen siitä ote­taanko ulko­maisen tuotan­non net­to­tu­lot mukaan lasken­taan vai ei”
    .
    .
    “Ana­lyysi siis pal­jas­taa, että tilas­toin­nin haasteista huoli­mat­ta voimme luotet­tavasti tode­ta ainakin sen, että teol­lisu­u­den merk­i­tys myös palvelu­vi­en­nis­sä on erit­täin merkit­tävä. Itseasi­as­sa sen rooli lie­nee tilas­to­jen anta­maa kuvaa vielä suurem­pi sik­si, että tavar­avi­en­nin arvoon sisäl­tyvä palvelu ei juuri näy palvelu­vi­en­nin tilastoissa”

    http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/mystinen-palveluvienti

  93. O.S:“Sille, että elinkeino­rakenne kehit­tyy urbaan­im­mak­si, ei kukaan voi mitään.”

    Mitähän tuo urbaani­le­gen­da pitää sisäl­lään? Mitä ovat urbaan­it elinkeinot ja miten niil­lä tehdään rahaa, siis uut­ta rahaa ? Esim. palvelu­iden vien­ti­tase on negati­ivi­nen. Suomeen tuo­daan palvelui­ta enem­män kuin me viemme niitä ulko­maille. Vaadin, että Soin­in­vaaara avaa höt­töä täyn­nä ole­van urbaani elinkeino­rakenne-käsit­teen, jol­la muka tehdään kasvua. Olen kysynyt samaa aikaisem­minkin, mut­ta vas­taus­ta ei ole kuu­lunut. Hesan muu­ta­mat vien­tiyri­tyk­set tuli kai jo mainit­tua. ABB on Vaasas­sa, sen kioskit Por­voos­sa ja Pitäjänmäellä.

    O.S:“Aluepolitiikkaan käyte­tyt rahat menevät hukkaan, jos sen pää­tavoit­teek­si tavoit­teek­si ote­taan epä­toivoisimpi­en aluei­den teko­hen­git­tämi­nen.” Tämä ei ole Keskus­tan poli­ti­ikkaa, se on Soin­in­vaar­alaista vas­takkainaset­telua, poli­it­tista pelaamista. Tässä näkyy nyt selvästi katkeru­us siitä, että Vihrei­den puheen­jo­hta­javaalis­sa äänestet­ti­in väärin. Miten lan­delta tule­va voi edis­tää suo­ma­laista suurkaupunkipolitiikkaa ?

    Soin­in­vaara tekee hyökkäyk­sen­sä sivustal­ta koukat­en, kos­ka sanoma on kätket­ty kepu­loin­nin arvostelemisek­si. Perus­suo­ma­lais­ten kah­ti­a­jakau­tu­mi­nen ilme­nee Vihreis­sä kaupun­ki vs. maakun­nat ‑jakona. Tämä tietenkin sopii keskusta­laisille, kos­ka kova rum­mu­tus urbaanin elämän­muodon ylivoimaisu­ud­es­ta hidas­taa vihrei­den ääni­har­avoin­tia maaseuduilta.

    Sylt­ty: Tämä kepu­lais­ten rahan jär­jetön lapi­oin­ti maakun­ti­in pitäisi lopet­taa tai aivan eri­tyis­es­ti sen rahan hajaut­ta­mi­nen pitkin mai­ta ja man­tu­ja pitäisi lopettaa.

    Täl­laiset viha­puheet ovat Touko Aal­lon pahin paina­jainen, ja Keskus­tan johdolle man­naa. Näitä pitää vain käyt­tää pre­m­min hyväk­si vaalien alla. Tosin keskusta­laiset eivät alen­nu tälle tasolle, mut­ta pitäisi vas­ta­ta samal­la mital­la takaisin.

    Timo Kau­nis­to: Kaikesta huoli­mat­ta: kiitos näkökul­mas­tasi. Kun­pa se laa­jenisi myös pohti­maan ole­vaa ja tule­vaa elämisen mallia, jos­sa ei olla pelkästään kaupunki­laisia tai maalaisia – parhaas­sa tapauk­ses­sa molem­pia, ajoit­tain ja sujuvasti.

    Ver­ratkaa kir­joituk­sen sävyä ja rak­en­tavu­ut­ta kun tek­i­jäl­lä on näke­mys­tä ja viisautta.

    1. Tässä näkyy nyt selvästi katkeru­us siitä, että Vihrei­den puheen­jo­hta­javaalis­sa äänestet­ti­in väärin. Miten lan­delta tule­va voi edis­tää suo­ma­laista suurkaupunkipolitiikkaa ?

      Minä siis tuin puheen­jo­hta­javaalis­sa Touko Aaltoa.

  94. JY: Lisää numeroita:

    “Toimi­aloit­tain tarkastelu­na tehdas­te­ol­lisu­us tuo 54 % tai 56 % palvelu­vi­en­nistä riip­puen siitä ote­taanko ulko­maisen tuotan­non net­to­tu­lot mukaan lasken­taan vai ei”
    .
    .
    “Ana­lyysi siis pal­jas­taa, että tilas­toin­nin haasteista huoli­mat­ta voimme luotet­tavasti tode­ta ainakin sen, että teol­lisu­u­den merk­i­tys myös palvelu­vi­en­nis­sä on erit­täin merkit­tävä. Itseasi­as­sa sen rooli lie­nee tilas­to­jen anta­maa kuvaa vielä suurem­pi sik­si, että tavar­avi­en­nin arvoon sisäl­tyvä palvelu ei juuri näy palvelu­vi­en­nin tilastoissa”

    http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/teknoblogi/mystinen-palveluvienti

    lisää luku­ja

    Se on sanomat­takin selvää että yhtään teol­lisu­us­tuotet­ta ei Suomes­ta vietäisi mihinkään ilman palvelu­vi­en­tiä, eli teol­lisu­us on 100 pros­ent­tis­es­ti riip­pu­vainen palveluista. Toisin sanoen jokainen teol­lisu­us­tuote poh­jau­tuu palvelui­hin, eli suun­nit­telu- ja tuotekehitys‑, rahoitus‑, myyn­ti- ja markki­noin­tipalvelui­hin, kul­je­tus­palvelui­hin, ohjelmistopalvelui­hin, huoltopalvelui­hin jne. 

    Suo­ma­laisel­la teol­lisu­udel­la menisi paljon parem­min jos poli­itikot ja teol­lisu­us ymmärtäisvät palvelu­iden merkityksen.

  95. Jokaiselle jotakin: Min­ul­la taas kävi päin­vas­toin: muutin maalaiskun­nas­ta Helsinki­in ja elämisen laatu paran­tui todel­la paljon. Vihreistä en tiedä, mut­ta meil­lä tääl­lä Helsingis­sä on Suomen fik­suim­mat Perus­suo­ma­laiset. Maalaiskun­tien Perus­suo­ma­laiset ovat todel­la raskas­ta porukkaa.

    Näistä vas­takkai­sista koke­muk­sista voi vetää sen itses­tään selvän johtopäätök­sen, jota moni ei tässäkään keskustelus­sa kuitenkaan ole halukas tekemään: me ihmiset olemme eri­laisia ja niin­pä meil­lä on eri­laisia toiveita.

    Yhteiskun­nan kannal­ta­han tämä tarkoit­taa sitä, että annetaan ihmis­ten vali­ta. Toki val­in­taa rajoit­taa luon­nos­taan lukuisa joukko eri­laisia reunae­hto­ja, mut­ta sitä suurem­mal­la syyl­lä rajoituk­sia ei ide­ol­o­gi­sista syistä kan­na­ta liiem­min lisätä.

  96. Osmo Soin­in­vaara:
    Peuku­tus jäi pois, kun ver­sio­ta muutet­ti­in jonkin tieto­tur­vaon­gel­man takia. Van­ha peuku­tu­so­hjel­ma ei toimin­ut uudessa ver­sios­sa. Uuden peuku­tu­so­hjel­man käyt­töön otto taas olisi tuhon­nut van­han his­to­ri­an, mut­ta nyt ehkä olisi aika ottaa asia taas työn alle.

    Minä en peuku­tuk­sia ole kaivannut.

  97. “Löysin netistä väit­teen, että neliök­ilo­me­treistä vain kol­mannes on asuttuja”

    kat­soin palvelua https://kartta.paikkatietoikkuna.fi . ja tein silmämääräisen arvion, en siis tehnyt mitään lasken­nal­lista dataan perustuvaa.

    karkeasti sanon että väite pitää paikkaansa eli kol­mannes neliök­ilo­me­treistä on asut­tu­ja. näyt­täisi siltä että helsin­ki-turku-tam­pere akselil­la noin 90% on asut­tu­ja. lapis­sa taas 90% on asumatonta.

    (löysi­in läh­teestä ongel­man jon­ka takia tämäkin voi olla virheelli­nen, lähin­nä neliök­ilo­metri­jaos­sa on yksi jako jos­sa asukkai­ta on 0–4. ja tuo nol­la voi tehdä siitä epämääräisen)

  98. Sil­lä ei ole yhtään mitään merk­i­tys­tä mis­sä teol­lisu­usyri­tyk­sen tuotan­to sijait­see, jos se mak­saa vero­ja Suomeen.

  99. eemil:
    O.S:”Sille, että elinkeino­rakenne kehit­tyy urbaan­im­mak­si, ei kukaan voi mitään.”

    Mitähän tuo urbaani­le­gen­da pitää sisäl­lään? Mitä ovat urbaan­it elinkeinot ja miten niil­lä tehdään rahaa, siis uut­ta rahaa ? 

    Raha on vai­h­don väline ja alueelli­nen BKT kuvaa varsin hyvin sitä mis­sä arvoa syn­tyy. Parem­paa mit­taria kuin miten yri­tyk­set ja yksi­tyiset rahansa käyt­tävät on vaikea kehit­tää. Helsin­gin seudun BKT on huo­mat­ta­van korkea muuhun maa­han ver­rat­tuna ja se ker­too hyvin urbaanien elinkeino­jen hyvästä lisäar­von tuot­tokyvys­tä ja menestyksestä. 

    Toki mas­si­iviset tulon­si­ir­rot Helsin­gin seudul­ta maan köy­him­mille alueille nos­ta­vat per­ifer­ian BKT:ta ja anta­vat liian ruusu­isen kuvan syr­jäseu­tu­jen lisäar­von tuottokyvystä. 

    Mitä vien­ti­in ja tuon­ti­in tulee, se ei peri­aat­teessa arvokkaam­paa kuin koti­mainenkaan tuotan­to ja kulu­tus. Nykyaikaises­sa maail­mas­sa eri­laiset tavaroi­ta, palvelui­ta ja raa­ka-ainei­ta oste­taan ja myy­dään yli maid­en rajo­jen, varsinkin kun on kyse hyvin pien­estä maas­ta ja markki­na-alueesta kuten Suo­mi. Mut­ta itsessään vien­tiä nyt pitää olla suun­nilleen yhtä paljon kuin tuon­tia pitkässä juok­sus­sa, ei sen kummempaa. 

    Toki jos kalli­it, hyvän lisäar­von korkean teknolo­gian tai jalostusas­teen tuot­teet ja palve­lut menevät laa­jasti kau­pak­si, se on hyvä asia taloudelle. Kun kat­so­taan Helsin­gin seudun tuotan­non ja palvelu­iden raken­net­ta, korkea teknolo­gia, ohjelmis­to­te­ol­lisu­us ja korkean lisäar­von erikois­tuneet palve­lut ovat seudun ja Suomen talouden kivijalka.

  100. eemil: Vaadin, että Soin­in­vaaara avaa höt­töä täyn­nä ole­van urbaani elinkeino­rakenne-käsit­teen, jol­la muka tehdään kasvua. Olen kysynyt samaa aikaisem­minkin, mut­ta vas­taus­ta ei ole kuulunut. 

    Yrit­tämät­tä ollenkaan kuvitel­la Soin­in­vaaran kan­to­ja tuon esi­in oman ei-helsinkiläisen näkökul­mani asiaan.

    Helsin­ki ja sen lähiseu­tu on sekä laadullis­es­ti että määräl­lis­es­ti Suomen laa­jin osaamiskeskus ja sen yhtey­det muuhun maail­maan ovat Suomen parhaat. Helsin­gin seudun ongelmi­na ovat tilo­jen korkeat neliövuokrat ja ‑hin­nat sekä tukkoinen tavar­al­o­gis­ti­ik­ka. Täl­laiseen ympäristöön sopii parhait­en yri­tys, jon­ka tuot­ta­ma jalostusar­vo on korkea ja joka vaatii mon­en­laista (verkos­to) ossamista ja jos­sa tärkeim­pänä tuotan­tokoneina ovat äly­puhe­lin, PC ja näyttö.

    Helsin­gin men­estys ei ole muual­ta Suomes­ta pois eikä Helsinkäkään ole täy­delli­nen. Suomes­sa on lukuisia kapea-alaisia osaamiskeskuk­sia jot­ka ovat omas­sa asi­as­saan Helsin­gin seu­tua pidem­mäl­lä ja jot­ka verkos­toi­tu­mises­saan menevät suo­raan ulkomaille.

  101. antti: Yksi ja sama vaiku­tus; jos ensin kerätään 100 yksikköä vero­tu­lo­ja ja niistä jae­taan 10 tuki­aisia. Taik­ka jätetään kymp­pi vero­ja keräämät­tä ja tuki­aisia mak­samat­ta. Lisäe­hto­ja voi tiet­ty aset­taa mie­len­sä mukaan, mut­ta jopa keskustapuolueen (vasem­mis­toli­itos­ta en ole ollenkaan var­ma) luulisi ymmärtävän että tuki­aiset ja vero­helpo­tuk­set ovat aivan sama asia. 

    Behav­ioral eco­nom­ics ‑peruskurssille siitä. Eivät todel­lakaan ole reaal­i­maail­mas­sa sama asia.

  102. eemil:

    Täl­laiset viha­puheet ovat Touko Aal­lon pahin paina­jainen, ja Keskus­tan johdolle man­naa. Näitä pitää vain käyt­tää pre­m­min hyväk­si vaalien alla. Tosin keskusta­laiset eivät alen­nu tälle tasolle, mut­ta pitäisi vas­ta­ta samal­la mital­la takaisin.

    On se niin hienoa, kun “me” olemme niin hyviä emmekä alen­nu viha­puheen tasolle, toisin kuin “muut”, jot­ka siel­lä suo­ras­taan rypevät.

    Täl­laiset poli­it­tiset silmäla­put ovat min­ua aina ihme­tyt­täneet, samoin kuin niihin liit­tyvä ärhäkkä syyt­televyys. Näin perus­sitou­tu­mat­tomana sivus­taseu­raa­jana kun ei voi olla huo­maa­mat­ta, että jokaises­sa puolueessa löy­tyy yhtä lail­la fik­su­ja kuin niitä vähem­mänkin fik­su­ja poliitikkoja.

    Voiko poli­tikoin­nin tasos­sa ylipäätään löytää eroa eri puoluei­den välil­lä? Epäilemät­tä jonkin ver­ran. Ovathan esimerkik­si nyt jakaan­tuneet perus­suo­ma­laiset vie­neet pop­ulis­min ja viha­puheen mui­ta pitem­mälle, mut­ta ei heitäkään voi supis­taa pelkik­si viha­puheen tai pop­ulis­min edustajiksi.

    Osmo Soin­in­vaaraa olen aina arvostanut mm. sik­si, että sekä vihreänä että helsinkiläisenä poli­itikkona hän osaa kat­soa asioi­ta poikkeuk­sel­lisen laa­jasti ja avoimesti.

  103. eemil:
    O.S:”Sille, että elinkeino­rakenne kehit­tyy urbaan­im­mak­si, ei kukaan voi mitään.”

    Mitähän tuo urbaani­le­gen­da pitää sisäl­lään? Mitä ovat urbaan­it elinkeinot ja miten niil­lä tehdään rahaa, siis uut­ta rahaa ? Esim. palvelu­iden vien­ti­tase on negati­ivi­nen. Suomeen tuo­daan palvelui­ta enem­män kuin me viemme niitä ulkomaille. 

    No vaikka­pa ne asiantun­ti­japalve­lut, joi­hin kuu­lu­vat mm. insinööripalvelut. 

    Urbaani pitää sisäl­lään paljon korkeastik­oulutet­tua väkeä. Tätä sakkia et kasvukeskusten liepeitä kaue­mas saa, jos muu­ta väität et yksinker­tais­es­ti tiedä mis­tä puhut.

    Suomes­ta viedään täl­läkin het­kel­lä paljon roinaa ulko­maille siten, että myyn­ti, suun­nit­telu ja pro­jek­t­in­hallinta tehdään tääl­lä ja valmis­tus oste­taan ulko­mail­ta, yleen­sä kaukoidästä. Ja kun ker­ran puhutaan met­sä­te­ol­lisu­ud­es­ta, niin ei esimerkik­si Kiinaan raken­net­tavaan paperi- tai sel­l­ute­htaaseen täältä Suomes­ta kovinkaan mon­ta koti­maista valmis­tus­ta ole­vaa osaa taik­ka laitet­ta lähetetä. Ehkä vain jotain tärkeimpiä osia tai konei­ta, mut­ta niidenkin osakokoon­pano­ja tilataan ulko­mail­ta. Jos tuote menee Euroop­paan, se han­ki­taan Tsekeistä, Puo­las­ta tms. “konepa­ja­maas­ta”.

    Vaadin, että Soin­in­vaaara avaa höt­töä täyn­nä ole­van urbaani elinkeino­rakenne-käsit­teen, jol­la muka tehdään kasvua. 

    Ei se kasvu vaan mitenkään voi tul­la pelkästä valmis­tuk­ses­ta, etenkin kun merkit­tävä osa valmis­ta­van teol­lisu­u­den kil­pailukyvys­tä tulee sof­t­as­ta, ohjauk­ses­ta, antur­oin­neista tms. jutu­ista, joiden tyyp­il­liset kehi­ty­s­paikat sijait­se­vat kasvukeskuksissa. 

    O.S:”Aluepolitiikkaan käyte­tyt rahat menevät hukkaan, jos sen pää­tavoit­teek­si tavoit­teek­si ote­taan epä­toivoisimpi­en aluei­den teko­hen­git­tämi­nen.” Tämä ei ole Keskus­tan poli­ti­ikkaa, se on Soin­in­vaar­alaista vas­takkainaset­telua, poli­it­tista pelaamista.

    Älä viit­si, kyl­lä keskusta­lainen poiti­ik­ka nimeno­mais­es­ti on epä­toivois­t­en reuna-aluei­den hengis­säpi­to. Jos tavoit­teena on vahvimpi­en maakun­takeskusten vahvis­t­a­mi­nen, niin emme tarvisi niin paljoa infraa yms. jon­nekin kor­peen. Mik­si muuten meil­lä on niin mon­ta lento­kent­tää, yli 20? KAt­so nyt Fina­vian tilas­to­ja, Porin ja Savon­lin­nan ken­tältä vuon­na 2017 matkus­ta­jia noin 1000 kpl. Mik­si ihmeessä junara­ta sähköis­tet­ti­in Kemi­järvelle asti? Mik­si sinne edes menee raiteet? Mik­si ainakin viime vuosi­in asti on ajet­tu peräkyliä pitkin tyhjiä lin­ja-autovuoro­ja? Mik­si meil­lä on kuljetustuki?

    https://d31tapn71xsu62.cloudfront.net/file/dl/i/CXwLDQ/p3aRsrKaV0yQDAdWxxrUbg/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi52017.pdf

    [Syl­tyn kommentit]
    Täl­laiset viha­puheet ovat Touko Aal­lon pahin paina­jainen, ja Keskus­tan johdolle man­naa. Näitä pitää vain käyt­tää pre­m­min hyväk­si vaalien alla. 

    Olen tyy­tyväi­nen että min­un, joka vas­tus­taa Vihrei­den poli­ti­ikkaa melkein kaut­ta lin­jan, puheet osu­vatkin Vihrei­den nilkkaan. Hyvä.

    Tosin keskusta­laiset eivät alen­nu tälle tasolle, mut­ta pitäisi vas­ta­ta samal­la mital­la takaisin.

    Niin, keskusta­lais­ten vaa­likamp­pailu on aina rehtiä, aivan kuten Juha “ei maakun­taveroa” Sip­ilän puheet sen osoit­ta­vat. Maakun­taveron kieltämi­nen oli kyl­lä edel­lis­ten ek-vaalien suurin kusetus.

  104. Osmo Soin­in­vaara: Minä siis tuin puheen­jo­hta­javaalis­sa Touko Aaltoa.

    Mik­si, miten lan­delta edis­tetään Helsin­gin voit­toa ? Ter­mi on vapaasti lainat­tu Soin­in­vaaran kirjallisuudesta.

    peksu: Suomes­ta vietäisi mihinkään ilman palvelu­vi­en­tiä, eli teol­lisu­us on 100 pros­ent­tis­es­ti riip­pu­vainen palveluista. 

    Juuri näin ja kään­täen palve­lut ovat 100 pros­ent­tis­es­ti riip­pu­vaisia teol­lisu­ud­es­ta. City­ih­miset kuitenkin puhu­vat yksipuolis­es­ti urbaaneista ammateista ja niiden ylivoimaisu­ud­es­ta. Näi­den alo­jen korkeat palkat ovat hei­dän mielestään johta­neet talouskasvuun.

    Päin­vas­toin, nämä korkeat palkat ovat talouskasvulle hidaste. Peruselinkeino­jen on leikat­ta­va omas­ta kat­teestaan ja samal­la tehostet­ta­va tuotan­toaan. Olisi aika reilu­ut­taa tulon­jakoa em. sek­tor­ei­den kesken.

  105. “Nykyaikaiset kaupun­git kil­pail­e­vat asukasvi­ihtyvyy­del­lä, kos­ka urbaan­it ammat­ti­laiset ja hei­dän työ­paikkansa hakeu­tu­vat sinne, mis­sä on miel­lyt­tävää elää. Kau­nis käveltävä kaupun­ki, run­sas kult­tuu­ri­tar­jon­ta ja aloitekykyiset asukkaat. Kaupun­gin keskus­tan kor­vaami­nen Pris­man parkkipaikalla on type­r­ästi tuhon­nut mon­ta taa­ja­maa. Rau­mal­la menisi todel­la paljon huonom­min, jos se olisi men­nyt tuhoa­maan Wan­han Rauman.”

    Nykyaikaiset kaupun­git kil­pail­e­vat yliopis­toil­la ja tiet­ty­jen itse itsen­sä työl­listävien alo­jen opiskelu­paikoil­la, itsenäis­ten tuomiois­tu­mien sijain­neil­la sekä sairaaloil­la — jot­ka tuo­vat mukanaan sekä suo­raan että välil­lis­es­ti suu­rit­u­loisem­pia työ­paikko­ja sekä yrit­täjiä lähialueilleen. Ne kaupun­git, joista joku näistä ele­menteistä tai kaik­ki puut­tuvat, pääsään­töis­es­ti näyt­tävät hiipu­van. Ennen Suomen suurimpi­in kaupunkei­hin lukeu­tunut Rau­ma on jo vuosien ajan yksi Suomen kutis­tu­vista kaupungeista. Siltä puut­tuu sekä yliopis­to, itsenäi­nen tuomiois­tu­in että alue­sairaalaa suurem­pi sairaala. Sel­l­aisin lähtöko­hdin kaupun­ki ei nykyisessä jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa pär­jää, ja väestö vähe­nee Rau­mal­ta tasais­es­ti. Jos Rau­malle olisi perustet­tu yliopis­to vaikka­pa 1970-luvul­la, sen väk­iluku olisi nykyään ehkä moninker­tainen ja suun­ta toisen­lainen. Nyt Rau­mal­la on yliopis­tok­oulu­tuk­sen osalta opet­ta­jank­oulu­tuk­sen sivuyk­sikkö. Valitet­tavasti opet­ta­jank­oulu­tus taitaa olla yksi niistä aloista, jot­ka eivät niinkään tuo­ta lähialueilleen esimerkik­si uusia yri­tyk­siä, toisin kuin esimerkik­si tietotekni­ikan yliopis­tok­oulu­tus, jon­ka osalta opiskelu­paikkakun­nille on kehit­tynyt Suomes­sa aika iso­jakin osaa­jakeskit­tymiä työpaikkoineen.

  106. eemil:

    Juuri näin ja kään­täen palve­lut ovat 100 pros­ent­tis­es­ti riip­pu­vaisia teol­lisu­ud­es­ta. City­ih­miset kuitenkin puhu­vat yksipuolis­es­ti urbaaneista ammateista ja niiden ylivoimaisu­ud­es­ta. Näi­den alo­jen korkeat palkat ovat hei­dän mielestään johta­neet talouskasvuun.

    On ole­mas­sa mai­ta jois­sa toimii urbaa­nia vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta jot­ka eivät vaa­di ain­oatakaan paperikonet­ta tai levy­sep­pähit­saa­jaa. Se vien­ti­te­ol­lisu­us on viihde­te­ol­lisu­us, ja sitä osa­taan Ruotsissa.

    Laitoin ker­ran youtubesta soit­tolis­tan päälle joka koos­t­ui ruot­salais­es­ta pop-musi­ik­ista. Bän­de­jä ja laula­jia oli kym­meniä jot­ka lauloi­vat melkein kaik­ki englan­niksi, osa mulle ennestään tut­tu­ja, osa täysin tun­tem­at­to­mia, ja tyylila­je­ja oli usei­ta. Aina kun jotain nos­ta levy­istä soite­taan niin kilah­taa äyre­jä ruot­salais­ten kas­saan. Musi­ikkivi­en­ti on Ruot­sille mil­jardibisnes. Samoin TV-sar­jo­jen ja eloku­vien vien­ti, viihdekir­jal­lisu­us jne.

    Suomes­sa taas levy-yhtiöt eivät halua levyt­tää levyjä englan­niksi, kos­ka suo­ma­laiset halu­a­vat kuun­nel­la vain suomipop­pia. Ne har­vat suo­ma­laiset muusikot jot­ka halu­a­vat kan­sain­välisille markki­noille joutu­vat lähtemään kokon­aan ulkomaille.

    Suomen viihde­te­ol­lisu­us on samaa tasoa kuin Neu­vos­toli­itossa aikoinaan, ja siinä voisi skarpata.

    Tietysti viihdet­tä voi tehdä myös maaseudul­la, ei sitä ole pakko tehdä kaupungeis­sa. Esim Abba työsken­teli aikoinaan jos­sain punaises­sa mökissä saaris­tossa. Se tosin vaatii enem­män rahaa kos­ka logis­ti­ikan pyörit­tämisek­si tarvi­taan iso­ja moot­toriveneitä ja helikoptereita.

  107. Sylt­ty: Mik­si ihmeessä junara­ta sähköis­tet­ti­in Kemi­järvelle asti? Mik­si sinne edes menee raiteet?

    Rovanie­mi-Kemi­järvi ratao­su­us valmis­tui 1934, pitäisi moti­ive­ja etsiä 30-luvun pöytäkir­joista. Sähköistyk­sen järkevyy­destä; noin yleisel­lä tasol­la liiken­nöin­ti on helpom­paa jos kaikkialle voidaan ajaa saman­laisel­la kalus­tol­la, eikä tarvitse erik­seen vara­ta ja han­kkia ja ylläpitää diesel- ja sähköve­ture­i­ta. Noin ver­tailun vuok­si; myös Uudenkaupun­gin rata on päätet­ty sähköistää. Ukin radan rahtil­likenne on samaa suu­ru­us­lu­okkaa Kemi­jär­ven rahtili­iken­teen kanssa, n 700 000 ton­nia vs 530 000 ton­nia v 2015. Pitäisikö Ukin ratao­su­u­den sähköistys jät­tää tekemättä?

    1. VR piti kyl­lä Kemi­jär­ven radan sähköistämistä perus­teet­tomana. Se oli vält­tämätön­tä maku­u­vaunuli­iken­teen jatkamisek­si, kos­ka uudet vaunut edel­lyt­tivät sitä, mut­ta kaikille kus­tan­net­ta­va tak­si­mat­ka olisi tul­lut halvemmaksi.

  108. Sylt­ty: Mik­si muuten meil­lä on niin mon­ta lento­kent­tää, yli 20? KAt­so nyt Fina­vian tilas­to­ja, Porin ja Savon­lin­nan ken­tältä vuon­na 2017 matkus­ta­jia noin 1000 kpl. Mik­si ihmeessä junara­ta sähköis­tet­ti­in Kemi­järvelle asti? Mik­si sinne edes menee raiteet? Mik­si ainakin viime vuosi­in asti on ajet­tu peräkyliä pitkin tyhjiä lin­ja-autovuoro­ja? Mik­si meil­lä on kuljetustuki?

    Kat­sop­pa esim. Ruot­salainen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kak­si rin­nakkaista rataa etelästä pohjoiseen läpi koko Ruotsin.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Lento­kent­tiä on pil­vin pimein, tosin väestöäkin enem­män. Juuri tämä mah­dol­lis­taa kasvua koko maan alueel­la . Ja Suomes­sa pitäisi vain supis­taa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Sylt­ty: niin emme tarvisi niin paljoa infraa yms. jon­nekin korpeen.

    Ei tuo asenne kyl­lä ole tätä päivää, vaan men­nyt­tä lip­poslaista egoismia.

  109. eemil:

    Päin­vas­toin, nämä korkeat palkat ovat talouskasvulle hidaste. Peruselinkeino­jen on leikat­ta­va omas­ta kat­teestaan ja samal­la tehostet­ta­va tuotan­toaan. Olisi aika reilu­ut­taa tulon­jakoa em. sek­tor­ei­den kesken.

    Ilmeis­es­ti maail­man tasaisin tulon­jako ja kirein vero­pro­gres­sio ei vaiku­ta ihmis­ten tun­te­muk­si­in tulon­jaon oikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Jos ja kun näin on, voit­snee nämä puuhaste­lut lopet­taa tarpeet­tom­i­na ja antaa tulo­ero­jen kas­vaa reip­paasti sekä siir­tyä samal­la tasaveroon.

  110. Sylt­ty:
    Mik­si muuten meil­lä on niin mon­ta lento­kent­tää, yli 20? 

    Finavia on tietääk­seni pörssiy­htiö. Ei sen toim­intaa pyöritetä verovaroin.

    Mik­si ihmeessä junara­ta sähköis­tet­ti­in Kemi­järvelle asti? Mik­si sinne edes menee raiteet? Mik­si ainakin viime vuosi­in asti on ajet­tu peräkyliä pitkin tyhjiä linja-autovuoroja? 

    Viimeisen 22 vuo­den aikana keskus­ta on ollut hal­li­tuk­ses­sa 10 vuot­ta. Eipä sitä Kemi­jär­ven junarataa muutkaan ole halun­neet rul­lalle lait­taa. Ja tiestön osalta tilanne on sel­l­ainen, että se vaaran­taa Suomen kilpailukyvyn.

    1. Finavia ei ole pörssiy­htiö vaan val­tion kokon­aan omis­ta­ma Oyj. Omis­ta­jao­h­jaus on kyl­lä velvoit­tanut Fina­vian pitämään yllä maakuntakenttiä.

  111. peksu:
    Palvelu­vi­en­nin tuloista noin 80–90% jää Suomeen, kun taasen tavar­avi­en­nin tuloista noin 50%. Eli noin 22,5 mil­jardin palvelu­vi­en­nistä noin 20 mil­jar­dia sataa Suomen kansan­talouteen, tavar­avi­en­nin 52,4 mil­jardista taasen Suomen kansan­talouteen jää noin 26,2 mil­jar­dia. (tilas­tot: Tilas­tokeskus, arviot HS ja Finnpro).

    “fil­lar­is­tille” tiedok­si Tullin tilas­toin­ti­tavoista; luotan enem­män Tullin virkavas­tu­ul­la antami­in tietoi­hin, kuin nim­imerkin “fil­lar­isti” kir­joituk­si­in joille ei ole osoitet­tu yhtään lähdeviitettä.

    Intra­stat kohden­tuu arvon­lisäveron­u­meron perus­teel­la joka taas kohden­netaan tullin toimes­ta yri­tyk­sen osoit­teeseen. Näin ollen sen perus­teel­la ei ole mah­dol­lista jäljit­tää viety­jen tavaroiden tai palvelu­iden alku­perää maakuntatasolla. 

    Aiem­min linkat­tu tek­sti Tullin tekemästä virkami­estyö-kohdis­tamis­es­ta ei liity tähän vaan tilas­toitavaan toimi­paikkalukumäärään. Koko tek­sti sel­ven­tää tämän.

    “Lisäksi las­ke­taan ulko­maankaup­paa (vien­ti ja tuon­ti yhteen­sä) yli 5000 euron edes­tä vuodessa har­joit­tanei­den yri­tys­ten toimi­paikko­jen lukumäärät maakun­nit­tain. 5000 euron arvo­ra­ja on sama kuin Euro­statin TEC (Trade by Enter­prise Char­ac­ter­is­tics) yri­tystyyp­pi­ti­las­tossa. Samal­la yri­tyk­sel­lä saat­taa olla usei­ta toimi­paikko­ja eri puo­lil­la Suomea, jol­loin yri­tys ilmoit­taa Tullille tiedot y‑tunnuksen lisäksi toimi­paikkakood­il­la. Maakun­tati­las­tossa las­ke­taan sik­si yri­tys­ten toimi­paikko­jen lukumäärät, kos­ka sama yri­tys saat­taa toimia use­assa eri maakun­nas­sa. Yri­tys kir­jau­tuu vain ker­ran yri­tys­ten toimi­paikko­jen lukumäärään, jos yri­tyk­sel­lä ei ole toimi­paikko­ja ja se toimii vain yhdessä maakunnassa.” 

    Yleisku­van vien­nistä antaa parhait­en ehkä tämä: https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp?maakunta=0&kunta=91&toimiala=0&sortby=v3&sort=desc

    Tuskin kukaan ajat­telee että Helsingis­sä koti­paikkaa pitävät UPM, Met­so tai Wärt­silä tekevät tuotan­nol­lisen lisäar­von­sa täällä?

    Helsin­ki tarvit­see maakun­tia siinä mis­sä ne tarvit­se­vat Helsinkiä mut­ta sel­l­ainen aja­tus että Helsin­ki olisi vien­nin ehdo­ton veturi on harhaa. Pääkont­to­rille on toki selvää etua että se sijait­see Helsingis­sä mut­ta kyl­lä myy­dä voi Vaasas­takin, niinkuin Wärt­silä tekeekin.

  112. Osmo Soin­in­vaara: Meil­lä on myhös puh­das­ta palvelu­vi­en­tiä. Super­cellin pari mil­jar­dia nyt esimerkiksi.

    Itse kyl­lä ehkä lait­taisin tietokone­pelin kat­e­go­ri­aan tuot­teet, vaikkakin itse peli voidaan toki ajatel­la myös palvelu­na, mut­ta väit­täisin että pelin huikea tuot­to per työn­tek­i­jä perus­tuu nimeno­maan siihen että suurin osa pelistä on tuot­teis­tet­tua tuotet­ta joka ei vaa­di “palvelua”. Ehkä tässä hämää englan­nin sana “ser­vice”, jota käytetään myös täysin automa­ti­soiduis­sa palveluissa.

    Tämän tyyp­pisiä tuot­tei­ta siis toki voidaan hyvin valmis­taa kaupungeis­sakin, mut­ta esim. Super­cellin tapauk­ses­sa suo­ra koti­maan työl­listävä vaiku­tus on jopa pienem­pi kuin yri­tyk­sis­sä joi­ta pide­tään per­in­teis­es­ti ajatel­tuna tuot­tei­ta valmistavina.

    Esimerkik­si joku pieni kaa­likääryleitä valmis­ta­va yri­tys työl­listää jol­lain muu­ta­man miljoo­nan liike­vai­h­dol­la 40–80 henkilöä, kun Super­cell 1,5 mil­jardin liike­vai­h­dol­la ei työl­listänyt kuin noin 150 henkilöä. Jos Keu­ru­u­laisia kaa­likääryleitä myytäisi­in yhtä suurel­la liike­vai­h­dol­la niin yri­tys työl­listäisi noin 5000 ihmistä, ehkä enem­mänkin. Tämä tarkoit­taisi yli 100 ker­taista myyn­tiä, mikä tarkoit­taisi taas sitä että markki­na-alue olisi globaali.

    Sähköisel­lä tuot­teel­la tuo globaali markki­na on paljon helpom­pi saavut­taa kuin fyy­sisel­lä, mikä selit­tää sen että Super­cell on ilmiö, Keu­ru­u­laiset kaa­likääryleet taas eivät.

    1. Tämä keskustelu ei koskenut työ­paikko­ja vaan val­u­ut­tat­u­lo­jen han­kkimista. Supercelin tuloista menee var­maankin noin puo­let veroi­hin, joten suuri osa suo­ma­lai­sista ja eri­tyis­es­ti helsinkiläi­sistä pääsee hyö­tymään yri­tyk­sen tuo­mas­ta rahavirrasta.

  113. Eemil, juuri nyt liian laa­jalle levite­tyn infra­struk­tu­urin kor­jausvel­ka on jos­sain 50 ja 100 mil­jardin euron välis­sä, eikä rahaa kor­jauk­si­in ole.

    Suomes­ta pitäisi hävit­tää 9/10 kun­nista ja kuntakeskuksista.

  114. fil­lar­isti:
    Yleisku­van vien­nistä antaa parhait­en ehkä tämä: https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp?maakunta=0&kunta=91&toimiala=0&sortby=v3&sort=desc

    Tuskin kukaan ajat­telee että Helsingis­sä koti­paikkaa pitävät UPM, Met­so tai Wärt­silä tekevät tuotan­nol­lisen lisäar­von­sa täällä?

    Helsin­ki tarvit­see maakun­tia siinä mis­sä ne tarvit­se­vat Helsinkiä mut­ta sel­l­ainen aja­tus että Helsin­ki olisi vien­nin ehdo­ton veturi on harhaa. Pääkont­to­rille on toki selvää etua että se sijait­see Helsingis­sä mut­ta kyl­lä myy­dä voi Vaasas­takin, niinkuin Wärt­silä tekeekin.

    Väitätkö ihan oiekasti että tuon lis­tan yri­tys­ten kaik­ki vien­ti tilas­toidaan Helsingille ja Uudelle­maalle, nopesti lask­ien Tullin tilas­tossa­han pitäsi olla uuden­maan vien­tilu­vut moninkar­taisia jos väit­teesi pitäisi paikkansa. Tul­li muuten tilas­toi Lapille 3,5 mil­jardn vien­nin, kuitenkin tuol­la samal­la kaup­pale­hden listal­la on Lapin osal­la vain yksi yri­tys, sil­läkin vain parinkymme­nen miljoo­nan liike­vai­h­to? Ker­ro nyt joku oikea lähdeaineis­to väit­telle­si, tähän men­nessä olet esit­tänyt aineis­toa mil­lä ei ole mitään tekemistä Tullin tilas­toin­nin kanssa.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä keskustelu ei koskenut työ­paikko­ja vaan val­u­ut­tat­u­lo­jen han­kkimista. Supercelin tuloista menee var­maankin noin puo­let veroi­hin, joten suuri osa suo­ma­lai­sista ja eri­tyis­es­ti helsinkiläi­sistä pääsee hyö­tymään yri­tyk­sen tuo­mas­ta rahavirrasta.

    Super­cellin yhteisövero­tuo­to­s­ta jäi Helsinki­in viime vuon­na 65 miljoon­aa, Koko yhteisövero oli 176 miljoon­aa yhtiön 880 miljoo­nan tulok­ses­ta. Aika kaukana ollaan puoles­ta joskin sum­ma on kun­nioitet­ta­va. Sikä­likin poikkeuk­selli­nen yri­tys että kaik­ki työn­tek­i­jät ovat Helsingis­sä joten koko yhteisövero kun­tao­su­us jää tänne. 

    Mut­ta Super­cell ei Helsinkiä pelas­ta eikä niitä ole toista nyt näköpiirissä.

  116. DVA:
    Sil­lä ei ole yhtään mitään merk­i­tys­tä mis­sä teol­lisu­usyri­tyk­sen tuotan­to sijait­see, jos se mak­saa vero­ja Suomeen.

    Näin on jos olete­taan että työ ei ole ihmisille itseis­ar­vo vaan raha tulee tukiaisina.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    VR piti kyl­lä Kemi­jär­ven radan sähköistämistä perus­teet­tomana. Se oli vält­tämätön­tä maku­u­vaunuli­iken­teen jatkamisek­si, kos­ka uudet vaunut edel­lyt­tivät sitä, mut­ta kaikille kus­tan­net­ta­va tak­si­mat­ka olisi tul­lut halvemmaksi.

    Sit­ten­hän pitäisi rak­en­taa se Jäämeren­ra­ta. Sit­ten pää­sisi Pyhä/Luostolle, Sodankylään ja Saariselälle ja vielä Kirkkoniemeen junal­la ja tuo tehty investoin­tikin tulisi kannattavammaksi.

  118. R.Silfverberg:

    Musi­ikkivi­en­ti on Ruot­sille miljardibisnes.

    No, ehkä kru­un­uina — ja niinäkin nippanappa.

    FT: How Swe­den became a pop music powerhouse

    … Swe­den is a pop pow­er­house. In 2011 the nation of 9.5m pro­duced music exports worth more than $150m (accord­ing to Swedish indus­try esti­mates) – the largest per capi­ta in the world.

  119. eemil: Kat­sop­pa esim. Ruot­salainen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Lento­kent­tiä on pil­vin pimein, tosin väestöäkin enem­män. Juuri tämä mah­dol­lis­taa kasvua koko maan alueel­la . Ja Suomes­sa pitäisi vain supis­taa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Finavi­aa vas­taa­va Swe­davia omis­taa kuitenkin vain 10 lento­ken­tää — lop­ut pyörivät paikall­ishallinnon rahoil­la tai yksi­ty­isin voimin:

    Swe­davia — Airports

  120. JY: Finavia on tietääk­seni pörssiy­htiö. Ei sen toim­intaa pyöritetä verovaroin.

    Juuei Fina­vian johto ja hallinnointi

    Finavia on Suomen val­tion kokon­aan omis­ta­ma julki­nen osakeyhtiö. 

    Val­tion omis­ta­japoli­it­tiset tavoit­teet perus­tu­vat mah­dol­lisim­man hyvään yhteiskun­nal­liseen ja taloudel­liseen kokon­ais­tu­lok­seen, jota arvioidaan ensisi­jais­es­ti sen perus­teel­la miten yhtiö täyt­tää yhteiskun­nal­lisen palvelutehtävänsä.

  121. eemil: Kat­sop­pa esim. Ruot­salainen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kak­si rin­nakkaista rataa etelästä pohjoiseen läpi koko Ruotsin.

    Onpa luoka­ton kart­ta. Rato­ja on sitä pait­si pohjoises­sa nykyään kolme, kun aikanaan puo­lus­tus­poli­it­ti­sista syistä hevon kuuseen raken­net­tu­jen rato­jen lisäk­si on lop­ul­ta raken­net­tu rata ran­nikolle, eli sinne, mis­sä on asu­tus­ta (lue: kaupunke­ja). Län­tisin eli Inlands­banan taas on ollut pitkään lähin­nä matkailukäytössä kesäisin, ja sen omis­ta­vat nykyään radan­var­ren kunnat.

  122. Sylt­ty: Suomes­ta viedään täl­läkin het­kel­lä paljon roinaa ulko­maille siten, että myyn­ti, suun­nit­telu ja pro­jek­t­in­hallinta tehdään tääl­lä ja valmis­tus oste­taan ulko­mail­ta, yleen­sä kaukoidästä

    Jos markki­noiden annetaan johtaa maan talous­poli­ti­ikkaa, niin seu­raavak­si ne osta­vat myös suun­nit­telun , pro­jek­ti­jo­htamisen ym. halpo­jen palkko­jen maista. Mitä sit­ten tehdään kun kaik­ki työ­paikat on ulkois­tet­tu halpamaihin ?

    Edel­lä kuvat­ulle kehi­tyk­selle ei löy­dy lop­pua, ellei maas­sa tehdä hal­lit­tua talous- ja rakennepolitiikkaa.

    Sama ilmiö näkyy maakun­takeskusten tasol­la. Keskuk­set imuroi­vat pikkukun­tien yri­tyk­set ja jatkok­oulu­tu­s­paikat itselleen. Jatkos­sa vielä suurem­mat keskuk­set vievät nämä itselleen. Eihän tuos­sa ole kokon­aisu­u­den kannal­ta mitään järkeä. Seu­rauk­se­na on ongelmia, jot­ka jo nyt on nähtävis­sä Helsin­gin ja muiden suurimpi­en kaupunkien kohdalla.

  123. eemil: Sama ilmiö näkyy maakun­takeskusten tasol­la. Keskuk­set imuroi­vat pikkukun­tien yri­tyk­set ja jatkok­oulu­tu­s­paikat itselleen. Jatkos­sa vielä suurem­mat keskuk­set vievät nämä itselleen. Eihän tuos­sa ole kokon­aisu­u­den kannal­ta mitään järkeä. Seu­rauk­se­na on ongelmia, jot­ka jo nyt on nähtävis­sä Helsin­gin ja muiden suurimpi­en kaupunkien kohdalla.

    Ei olekaan mitään järkeä, mut­ta juuri tuol­laiseen kehi­tyk­seen johtaa kepu­ve­toinen, absur­di “koko maa pidet­tävä asut­tuna” ‑poli­ti­ik­ka jos­sa resurssit haaskataan täysin elinkelvot­tomien pikkukun­tien ja ‑maakun­tien tukemiseen.

    Helsin­ki kyl­lä mui­hin suo­ma­laisi­in kaupunkei­hin ver­rat­tuna täysin ylivoimainen vaik­ka kepu kup­paisi kuin­ka paljon rahaa tahansa pääkaupunkiseudul­ta, mut­ta pikkukun­nista ei saa elinkelpoisia mil­lään. Tästä hyv­in­voin­nin tuhoamis­es­ta kär­sii sit­ten koko maa ulkoisen kil­pailukyvyn laskun vuok­si, ja toisaal­ta ne keskikokoiset kaupun­git joista vielä voisi tuke­mal­la (tai kup­paamisen lopet­ta­mal­la) saa­da elinkelpoisia yksiköitä.

    Suomeen tarvit­taisi­in vah­vaa strate­gista kaupunkipoli­ti­ikkaa jos­sa hyväksyt­täisi­in se, että a) maa­han mah­tuu yksi kil­pailukykyi­nen kan­sain­vä­li­nen lento­kent­tä ja sen vuok­si yksi kil­pailukykyi­nen kan­sain­vä­li­nen kaupun­ki (=Helsin­ki), b) että maa­han mah­tuu Helsin­gin lisäk­si noin viisi monipuolista yliopis­to­ta­soista koulu­tus­ta tar­joavaa ja siten monipuoliseen huip­pu­osaamiseen perus­tu­vaan elinkei­noelämään kykenevää alueel­lista keskus­ta (=Tam­pere, Turku, Oulu ja Jyväskylä, + Lappeen­ran­ta alueel­lisen tas­apain­on vuok­si) ja c) muut alueet ovat enem­män tai vähem­män taan­tu­vaa seu­tua, jos­sa tärkeim­mik­si elinkeinoik­si jää van­husväestön hoiva­palve­lut ja erit­täin yksipuo­li­nen ja suh­dan­neherkkä teol­lisu­us­tuotan­to (ns. yhden tehtaan kaupungit).

    Nämä tosi­asi­at kun hyväksytään, niin voidaan alkaa tehdä poli­ti­ikkaa jos­sa ote­taan huomioon aluei­den eri­ty­is­tarpeet ja saadaan edes jos­sain määrin ohjat­tua Helsin­gin yliku­umen­tunut­ta muut­topainet­ta mui­hin keskuskaupunkeihin.

  124. Osmo Soin­in­vaara:
    Supercelin tuomista veroista yhteisövero on pikku­jut­tu. Omis­ta­jien henkilöko­htaiset verot ovat se juttu. 

    Seg­re­gaa­tio on ehkä merkit­tävin tek­i­jä joka tuon ilmiön mah­dol­lis­taa. (Mitenkään riip­pumat­ta asu­jien etnis­es­tä taus­ta vaan yleis­es­ti.) Tulee olla vau­raiden asukkaiden sul­jet­tu­ja asuinaluei­ta. Lin­tuko­to­ja. Lin­tuko­to on oikeasti posi­ti­ivi­nen ter­mi. Jokainen vauras sen ymmärtää ja on ymmärtänyt. Eriyt­täkää, eriyt­täkää, eriyt­täkää. Se on Helsinginkin eline­hto. Kyse on nimeno­maan ihmi­sistä yksilöinä. Ja tästä muo­dos­tuu super­so­lut. Jos kaupungilla ei ole tar­jol­la vau­raiden lin­tuko­to­ja super­solu luon­nol­lis­es­ti muo­dos­tuu tyystin toisaalle. Vaikka­pa Tukhol­maan. Ja niin muo­dos­tuukin. Ruot­sil­la sujuu loistavasti.

    1. Ymmärtääk­seni merkit­tävä osa Supercelin väestä asuu Jätkäsaa­res­sa, ei mis­sään aidat­ul­la rikkaiden alueel­la. Sin­ul­la on väjhän outo käsi­tys luovien ihmis­ten asumispreferensseistä.

  125. eemil: Kat­sop­pa esim. Ruot­salainen malli:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_rataverkko

    Kak­si rin­nakkaista rataa etelästä pohjoiseen läpi koko Ruotsin.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_lentoasemista

    Lento­kent­tiä on pil­vin pimein, tosin väestöäkin enem­män. Juuri tämä mah­dol­lis­taa kasvua koko maan alueel­la . Ja Suomes­sa pitäisi vain supis­taa, kamreeritalouspolitiikkaa.

    Ei tuo asenne kyl­lä ole tätä päivää, vaan men­nyt­tä lip­poslaista egoismia.

    Gävlestä pohjoiseen Ruot­si on melkoisen tyhjä ihmi­sistä. Tyh­jen­ne­m­i­nen alkoi jo 60- luvul­la. Jäl­jel­lä ole­vat asu­tuskeskuk­set ovat kaivosten, tehtaiden, satamien ja matkailukeskusten lähel­lä. Maanvil­jelystä on vähän, met­sän­hoitoa sitäkin enemmän.

    Gävle on suurin piirtein Turun tasolla.

  126. eemil:
    Olen kysynyt samaa aikaisem­minkin, mut­ta vas­taus­ta ei ole kuu­lunut. Hesan muu­ta­mat vien­tiyri­tyk­set tuli kai jo mainit­tua. ABB on Vaasas­sa, sen kioskit Por­voos­sa ja Pitäjänmäellä. 

    ABB:n pääkont­tori taitaa olla Västerå­sis­sa. Sen kioskit ovat Helsingis­sä, Vaasas­sa jne.

    Pääkont­torit tekevät yleen­sä muu­takin kuin pyörit­tää hallinto­rum­baa. Niis­sä suun­nitel­laan niitä tuot­tei­ta joi­ta tehtais­sa ympäri maail­maa valmis­te­taan. Siitä suun­nit­telus­ta se lisäar­vo syntyy.

    Väestöka­dos­ta poteville hiipuville paikkakun­nille sekä hal­van työvoiman mai­hin siir­rtään paljon sel­l­aista ruti­in­i­työtä joi­ta ei ole pakko tehdä yliopis­tokaupungeis­sa ja kasvukeskuk­sis­sa, kuten palkan­lasken­taa, asi­akas­palvelua puhe­lim­itse, puhe­lin­myyn­tiä, help-desk toim­into­ja ym.

    Myös val­tio on tehnyt niin, eli sinän­sä ymmär­rän joidenkin val­tion­laitosten siir­toaikei­ta pois pk-seudul­ta. Mut­tä näi­den toim­into­jen siir­to ei kuiten­laan nos­ta hiipu­vien aluei­den houkuttelevuutta. 

    Kuten moni on tois­tanut, ja tois­tan minäkin, niin ihmis­ten hokut­telem­i­nen hiipuville alueille ei onnis­tu aina esim per­hesy­istä. Jos vain toinen per­heen puolisoista saa töitä niin toisel­la on aika tyl­sät olta­vat jos ei halua tehdä hant­ti­hom­mia jot­ka eivät vas­taa koulu­tus­ta mitenkään. Hiipuvil­la alueil­la parisuhde­markki­natkaan ei toi­mi. Poikamiehelle joka muut­taa yksin sel­l­aiselle tulee vaikeuk­sia löytää vaimo kos­ka kasvukeskusten ulkop­uolel­la hedelmäl­lisessä iässä ole­vien miesten osu­us on paljon naisia suurempi.

  127. Osmo Soin­in­vaara:
    Supercelin tuomista veroista yhteisövero on pikku­jut­tu. Omis­ta­jien henkilöko­htaiset verot ovat se juttu.

    Henkilöomis­ta­jat myivät osuuten­sa Japani­in, ja jäl­jelle jäänyt koti­mainen omis­tus säätiöi­ti­in, siis on yleishyödyl­lisenä verova­paa. Mikä on se juttu?

    1. Supercelin väen korkea tulota­so näkyy jopa kaupungi­nosa­ta­sol­la kyseisen kaupungi­nosan keski­t­u­lo­jen voimakkaana nousuna. Eivät ne siel­lä talkoina työtä tee.

  128. JY: Sit­ten­hän pitäisi rak­en­taa se Jäämeren­ra­ta. S

    Mut­ta kun se jäämeren­ra­ta ei ole kannattava.

  129. eemil: Jos markki­noiden annetaan johtaa maan talous­poli­ti­ikkaa, niin seu­raavak­si ne osta­vat myös suun­nit­telun , pro­jek­ti­jo­htamisen ym. halpo­jen palkko­jen maista.

    News­flash: tekni­nen asiantun­ti­jatyö kuten suun­nit­telu, pro­jek­t­in­jo­hto yms. on aika lail­la markki­noiden armoil­la. Ja sik­si asiantun­ti­jatyö onkin tuottavaa. 

    Sen­si­jaan Val­tion Suunnnit­telu ja Tuoteke­hi­tys­mo­nop­o­li Oy tai pääosin Maaseudun suun­nit­telu­vi­ras­ton tuki­aisil­la elävät asiantun­ti­japalve­lut eivät kovin tehokkait aolisi.

  130. Osmo Soin­in­vaara: VR piti kyl­lä Kemi­jär­ven radan sähköistämistä perus­teet­tomana. Se oli vält­tämätön­tä maku­u­vaunuli­iken­teen jatkamisek­si, kos­ka uudet vaunut edel­lyt­tivät sitä, mut­ta kaikille kus­tan­net­ta­va tak­si­mat­ka olisi tul­lut halvemmaksi

    Kyseinen investoin­ti oli tosi­aan kalli­impi kuin suo­ra kus­tan­nushyö­ty VR:lle siitä. Alue­taloudelli­nen kuva asi­as­sa voi kuitenkin ollaa aika toisen­näköi­nen. Sähköistyk­sen osu­u­den tarkkaa hin­taa en muista, kun samas­sa yhtey­dessä tehti­in muitakin rataan liit­tyviä töitä, mut­ta kokon­aisurak­ka radan­paran­nustöi­neen lie­nee ollut parinkymme­nen miljoo­nan euron suu­ru­us­lu­okkaa tai jotain sinne päin. Kyseinen investoin­ti on mah­dol­lis­tanut Kemi­jär­ven suun­nalle poten­ti­aalin mil­jardilu­okan mui­hin investoin­tei­hin, joista suurin ja tun­ne­tu­in on kiinalaisy­hteistyössä Kemi­järvelle suun­nit­tel­tu noin 800 miljoo­nan euron bud­jetin bio­jalosta­moin­vestoin­ti, jon­ka tuot­teet kul­jetet­taisi­in suun­nitelmien mukaan Kemi­järveltä nimeno­maan kyseistä sähköis­tet­tyä rataa pitkin Oulu­un ja Kemi­in laivoihin — ja joka toteutues­saan gen­eroisi jonkin ver­ran muitakin investoin­te­ja alueelle. Jos bio­jalosta­mo toteu­tuu, kyseisen sähköis­te­tyn raideo­su­u­den käyt­töaste pomp­paa huo­mat­tavasti ylöspäin. Han­kkeen toteu­tu­mi­nen ei ole vielä var­maa, mut­ta ilman ratain­vestoin­tia kyseinen han­ke ei olisi toden­näköis­es­ti eden­nyt edes nykyiseen pis­te­seen. Toki sähköistys lyhen­si juna­matkaa myös matkus­ta­jali­iken­teeltä kym­meniä min­u­ut­te­ja, ja lähen­si näin Kemi­järveä moni­in mui­hin Suomen paikkoi­hin. Kemi­jär­ven matkailu on ratain­vestoin­nut valmis­tut­tua ollut varsin posi­ti­ivises­sa vireessä, mikä näkyy muun muas­sa siinä, että kun­nas­sa on täl­lä het­kel­lä paljon raken­nushankkei­ta menos­sa matkailun sar­al­la. Lapin matkailun viime vuosi­na tapah­tunut kasvu on kohden­tunut etenkin niihin osi­in Lap­pia, joi­hin on ollut tar­jol­la hyvät liikenneyhteydet.

    Erikoinen yksi­tyisko­h­ta on muuten se, että VR hal­lit­si muiden ratao­suuk­sien tavoin pitkään kyseisen ratao­su­u­den käyt­töä ja hin­noit­telua monop­o­lin­sa turvin. Kun ratali­ikenne tavar­ali­iken­teen osalta vapautet­ti­in, Fen­nia Rail voit­ti kil­pailu­tuk­sia alueel­la, ja se hoitaa nyt sit­ten tavar­ali­iken­net­tä Kemi­järveltä — die­sel­ve­tureil­la Kotkan ja Oulun satami­in. Sähköve­ture­ita­han Fen­nia Railil­la ei edes ole.

  131. Osmo Soin­in­vaara: Tämä keskustelu ei koskenut työ­paikko­ja vaan val­u­ut­tat­u­lo­jen hankkimista.

    Luin tuos­sa ylhäältä kyl­lä että sanoit val­u­ut­tat­u­lo­jen sijaan että Helsingis­sä on myös puh­das­ta palvelu­vi­en­tiä — ja argu­ment­ti­ni oli, että Super­cell on tästä huono esimerk­ki kos­ka sen tuot­teet eivät ole juurikaan palvelua.

    Parem­pi esimerk­ki palvelu­vi­en­nistä olisi ollut vaikka­pa Finnair, jon­ka liike­vai­h­to muuten on sat­tumal­ta samaa luokkaa kuin Super­cellin ja se työl­listää noin 5000 henkilöä. Yksi Finnairin työ­paik­ka siis vaatii noin 0.4 miljoon­aa liike­vai­h­toa kuin kaa­likäärylei­den tekemiseen vaa­di­taan 0.1 — 0.15 miljoon­aa per työpaikka.

    Toinen esimerk­ki voisi olla vaikka­pa Las­si­la % Tikano­ja, jon­ka pääkont­tori taisi juuri muut­taa Helsinki­in, sil­lä taitaa olla vielä enem­män puh­das­ta palvelua ja vien­nin osu­us melko suuri — sen n. 700 miljoo­nan liike­vai­h­dos­sa on mukana noin 7000 henkeä eli siel­lä liiku­taan myös luokas­sa 0.1 miljoona per työ­paik­ka ja vien­tiä kaiketi yli 50%.

    En osaa sanoa kuin­ka moni noista työ­paikoista sit­ten on Helsingis­sä, mut­ta ainakin itse koen että hyv­in­voin­nin kannal­ta vero­tu­lo­ja tärkeämpiä ovat työ­paikat ja etenkin jos ne ovat pitkäkestoisia.

  132. Anna R: Onpa luoka­ton kart­ta. Rato­ja on sitä pait­si pohjoises­sa nykyään kolme, kun aikanaan puo­lus­tus­poli­it­ti­sista syistä hevon kuuseen raken­net­tu­jen rato­jen lisäk­si on lop­ul­ta raken­net­tu rata ran­nikolle, eli sinne, mis­sä on asu­tus­ta (lue: kaupunke­ja). Län­tisin eli Inlands­banan taas on ollut pitkään lähin­nä matkailukäytössä kesäisin, ja sen omis­ta­vat nykyään radan­var­ren kunnat.

    On siel­lä parem­pikin artikke­li aiheesta:

    https://sv.wikipedia.org/wiki/Järnväg_i_Sverige

    Jokaisen suo­ma­laisen luulisi osaa­van tämän ver­ran toista viral­lista kieltä ja omaa­van hiukkasen sivistystä.

  133. kom­men­toin: Kyseinen investoin­ti oli tosi­aan kalli­impi kuin suo­ra kus­tan­nushyö­ty VR:lle siitä. Alue­taloudelli­nen kuva asi­as­sa voi kuitenkin ollaa aika toisen­näköi­nen. Sähköistyk­sen osu­u­den tarkkaa hin­taa en muista, kun samas­sa yhtey­dessä tehti­in muitakin rataan liit­tyviä töitä, mut­ta kokon­aisurak­ka radan­paran­nustöi­neen lie­nee ollut parinkymme­nen miljoo­nan euron suu­ru­us­lu­okkaa tai jotain sinne päin. …

    Wikipedi­an mukaan Kemi­järvel­lä on 7640 asukas­ta — suh­teel­lis­es­ti vas­taa­van suuri­nen investoin­ti pk-seudulle olisi 20 m€ / 7640 * 1,3 milj = 3,4 mrd. €. Sil­lähän irtoaisi Pis­arara­ta ja Talsin­ki tun­nelinkin saisi hyvin alulle…

    No, täl­lainen ver­tailu tietysti ihan väärä, kos­ka muu Suo­mi elät­tää Helsin­gin syöt­tö­por­saat jne. jne.

  134. Sylt­ty: Mut­ta kun se jäämeren­ra­ta ei ole kannattava.

    Mis­tä tiedät? Paljon riip­puu siitä, mitä Nor­jas­sa alkaa tapah­tua, vai alka­ako mitään. Nytkin jo junat tulisi täy­teen aasialaisia.

  135. Tapio: Jäl­jel­lä ole­vat asu­tuskeskuk­set ovat kaivosten, tehtaiden, satamien ja matkailukeskusten lähel­lä. Maanvil­jelystä on vähän, met­sän­hoitoa sitäkin enemmän.

    Ja sit­ten on Luulaja.

  136. arkkite­hti: Ei olekaan mitään järkeä, mut­ta juuri tuol­laiseen kehi­tyk­seen johtaa kepu­ve­toinen, absur­di “koko maa pidet­tävä asut­tuna” ‑poli­ti­ik­ka jos­sa resurssit haaskataan täysin elinkelvot­tomien pikkukun­tien ja ‑maakun­tien tukemiseen.

    Saisiko konkre­ti­aa. Miten näitä pikkukun­tia tue­taan? Mitä ihan konkreet­tisia raha­sum­mia pikkukun­nille syy­de­tään? Jos tarkoi­tat val­tiono­suuk­sia, niin miten muut­taisit sitä? Sosi­aal­i­tur­va ei ole voimas­sa, jos asukasti­heys on liian pieni? Vaatii var­maan muu­tok­sia perus­tus­laki­in. Ja Helsinkikin sai val­tion osuuk­sia 148 milj.€ tänä vuon­na senkin jäl­keen, kun vero­tu­lo­jen tasaus on otet­tu huomioon.

    Sinän­sä kum­ma kun Helsin­gin kasvua on kuulem­ma vuos­i­tolkul­la jar­rutet­tu. Ja Odekin vaat­in­ut jar­ru­tuk­sen lopet­tamista (ja kansa on hur­ran­nut). Jostain syys­tä kasvu nyt sit­ten kuitenkin on liian nopeaa, ja Ode vaatii jar­rut­tamista (ja kansa hurraa).

    Viimeisen vuo­den aikana on työt­tömyys vähen­tynyt ja työvoiman määrä kas­vanut Tam­pereen, Turun ja Jyväskylän seu­tukun­nis­sa suh­teessa Helsin­gin seu­tukun­taa parem­min. Työt­tömyys on vähen­tynyt kaikissa 70 seu­tukun­nas­sa. Tur­va­paikan saanei­den siir­tymistä Helsinki­in ei voi estää. Sehän osat­ti­in ennus­taa jo reilu vuosi sitten.

  137. KariS: Henkilöomis­ta­jat myivät osuuten­sa Japani­in, ja jäl­jelle jäänyt koti­mainen omis­tus säätiöi­ti­in, siis on yleishyödyl­lisenä verova­paa. Mikä on se juttu?

    Osmo muis­telee sitä vuot­ta jona yri­tys myyti­in ja omis­ta­jat sai­vat hulp­peat myyn­tivoitot. Mut­ta myyn­nin voi tehdä vain ker­ran. Hyvä­tu­loisi­a­han tuol­la on vieläkin mut­ta yhteisövero taitaa kyl­lä men­nä henkilövero­tuk­sen ohi.

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Supercelin väen korkea tulota­so näkyy jopa kaupungi­nosa­ta­sol­la kyseisen kaupungi­nosan keski­t­u­lo­jen voimakkaana nousuna. Eivät ne siel­lä talkoina työtä tee.

    Siis miten näkyy. Ei kai työn­tek­i­jät sen­tään asu samas­sa kom­muu­nis­sa. Osa saat­taa asua jopa — gulp — Espoossa.

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Supercelin väen korkea tulota­so näkyy jopa kaupungi­nosa­ta­sol­la kyseisen kaupungi­nosan keski­t­u­lo­jen voimakkaana nousuna. Eivät ne siel­lä talkoina työtä tee. 

    Super­cell on onnis­tunut pitämään henkilökun­nan pienenä — jos työn­tek­i­jöitä olisi kuin esim. Rovi­o­l­la, keskipalk­ka olisi pienem­pi. Postinu­meroaluei­den keski­t­u­loa nos­ta­vat ihan yksit­täiset ihmisetkin, kun tulot ovat tarpeek­si isot.

  140. R.Silfverberg: Vaik­ka mon­et etä­työtä tekevät ovat omas­ta mielestään tehokkampia ja fik­sumpia kuin ran­dom-tyyp­it, niin etä­työn tuot­tavu­us on heikom­pi sik­si että etä­työtä tekevän työtä on vaikea valvoa, etä­työtä tekevä joutuu odot­ta­maan ja viett­tämään lupoaikaa jos pomo ei hänelle heti kek­si uut­ta työtä kun van­ha päät­tyy, ja etä­työtä tekevälle ei voi antaa ad hoc hom­mia joi­ta on pakko tehdä työpaikalla.

    Pait­si jos sat­ut ole­maan ns. koodaa­ja. Olen työsken­nel­lyt vuosikau­sia vir­tu­aal­i­ti­imeis­sä, jois­sa kom­mu­nikaa­tio hoide­taan google hang­out­sil­la / slackil­la / githu­bil­la tms. Osa työkavereista on toisel­la man­tereel­la, joitakin en ole koskaan tavan­nut fyysisesti.

    “Pomo­ja” ei ole, sijain­nil­la ei ole merk­i­tys­tä. Mitään ei tarvitse peri­aat­teessa valvoa, ver­sion­hallinta, tes­ti­au­tomaa­tio ja viime kädessä asi­akkaat kyl­lä älähtävät jos jotain tapah­tuu tai ei tapah­du. Töitä ja tekemistä riit­tää kun keskustelemme päivit­täin. Mut­ta se ei vaa­di fyy­sistä läsnäoloa. 

    Teemme siis pienel­lä porukalla miljoonien liike­vai­h­toa. Asi­akkaamme tekevät mil­jar­di­en liike­vai­h­toa. Työsken­te­len välil­lä ulko­mail­la, ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua muu­tan osoit­teenikin ulkomaille.

  141. JY: Saisiko konkre­ti­aa. Miten näitä pikkukun­tia tue­taan? Mitä ihan konkreet­tisia raha­sum­mia pikkukun­nille syy­de­tään? Jos tarkoi­tat val­tiono­suuk­sia, niin miten muut­taisit sitä? Sosi­aal­i­tur­va ei ole voimas­sa, jos asukasti­heys on liian pieni? Vaatii var­maan muu­tok­sia perustuslakiin.

    Juuri val­tiono­suuk­sia tarkoi­tan, ja toisaal­ta val­tion rahoit­ta­maa syr­jäseu­tu­jen infraa. Ja var­masti järkeväm­män alue­poli­ti­ikan tekem­i­nen vaatisi muu­tok­sia perus­tus­laki­in, en minä sitä kiellä.

    Meil­lä on ihan oikeasti käsil­lä tilanne, jos­sa suuri osa syr­jäseuduista on kui­h­tu­mas­sa pois. Asuin­raken­nusten remont­tei­hin ei saa lainaa markki­na-arvon ollessa nol­la, eläkeläis­ten osu­us läh­estyy puol­ta, ja kaik­ki kyn­nelle kykenevät ovat muut­ta­neet pois. Sen sijaan, että tätä kehi­tys­tä vas­taan tais­tel­laan kaiken­laisil­la tuil­la ja täysin epäre­al­is­tisil­la suun­nitelmil­la taan­tu­misen kään­tämisek­si kasvuk­si, pitäisi olla keinot joil­la kuol­e­va kun­ta — tai kuol­e­vat syr­jäkylät — saat­to­hoide­taan kun­ni­al­lis­es­ti hau­taan. Nyt täl­laiset keinot puut­tuvat kokon­aan, ja tulok­se­na on sekä turhaa kär­simys­tä että turhia kulu­ja, jot­ka vain kär­jistyvät kun väestö ikääntyy.

    Julkisen palvelu­velvoit­teen pois­t­a­mi­nen liian har­vaana­sui­t­u­il­ta alueil­ta voisi olla hyvä alku, vaikka­pa jonkin­laisel­la “erämaa”-merkinnällä maakun­takaavas­sa. Toki riit­tävän siir­tymäa­jan ja muut­toavus­tusten saattelemina.

  142. JY: Ja sit­ten on Luulaja.

    Siel­lä on iso teräste­htaas­ta ja merkit­tävä rauta­malmin ja ‑sint­terin vientisatama.

    Luu­la­ja on hieno kaupun­ki. Tun­tuu suurem­mal­ta kuin Oulu, vaik­ka asukkai­ta on vajaat 50 000.

  143. TL: Pait­si jos sat­ut ole­maan ns. koodaa­ja. Olen työsken­nel­lyt vuosikau­sia vir­tu­aal­i­ti­imeis­sä, jois­sa kom­mu­nikaa­tio hoide­taan google hang­out­sil­la / slackil­la / githu­bil­la tms. Osa työkavereista on toisel­la man­tereel­la, joitakin en ole koskaan tavan­nut fyysisesti.

    “Pomo­ja” ei ole, sijain­nil­la ei ole merk­i­tys­tä. Mitään ei tarvitse peri­aat­teessa valvoa, ver­sion­hallinta, tes­ti­au­tomaa­tio ja viime kädessä asi­akkaat kyl­lä älähtävät jos jotain tapah­tuu tai ei tapah­du. Töitä ja tekemistä riit­tää kun keskustelemme päivit­täin. Mut­ta se ei vaa­di fyy­sistä läsnäoloa. 

    Teemme siis pienel­lä porukalla miljoonien liike­vai­h­toa. Asi­akkaamme tekevät mil­jar­di­en liike­vai­h­toa. Työsken­te­len välil­lä ulko­mail­la, ja muu­ta­man vuo­den kulut­tua muu­tan osoit­teenikin ulkomaille.

    Väitän, että tek­isitte suurem­paa tulosta toimis­tol­la, jos­sa ideoisitte kahvi­tauon lomas­sa seinän levyisel­lä valko­taul­ul­la tai postitlappuseinällä.

  144. DVA: Väitän, että tek­isitte suurem­paa tulosta toimis­tol­la, jos­sa ideoisitte kahvi­tauon lomas­sa seinän levyisel­lä valko­taul­ul­la tai postitlappuseinällä. 

    Var­maankin, mut­ta pitää muis­taa että asiantun­ti­jat asu­vat siel­lä mis­sä halu­a­vat ja työ­paikat seu­raa­vat heitä. Vaik­ka koodar­it oli­si­vat tehokkaampia samas­sa tilas­sa, heitä ei vält­tämät­tä saa mitenkään järkevästi sinne.

    Esimerkik­si oma­l­la työ­paikalla tehdään töitä kah­den toimip­is­teen väli­sis­sä tiimeis­sä asi­akkaille, jot­ka ovat pääosin toisel­la puolel­la Suomea. Olisi oikeasti tehokkaam­paa, jos meil­lä olisi vain yksi toimi­paik­ka ja se sijait­sisi suurim­man asi­akasyri­tyk­sen naapurissa.

    Tämä on kuitenkin käytän­nössä täysin mah­do­ton­ta jär­jestää, ellei halu­aisi vai­h­taa koko henkilöstöä sel­l­aisi­in, jot­ka sieltä asi­akasyri­tys­ten naa­purista sat­tuisi löytymään.

    (tämä on tietenkin eri asia mitä argu­men­toit, en siis väitä vas­taan vaan täy­den­nän ajatusrakennelmaasi)

  145. R.Silfverberg: ABB:n pääkont­tori taitaa olla Västeråsissa. 

    Nyt on jutun ydin siinä, mis­sä tehdään koneet ja lait­teet. Pääkont­to­rien palka­n­mak­su mah­dol­lis­tuu näi­den konei­den myyn­nin, huol­lon ja tuoteke­hi­tyk­sen avulla.

    arkkite­hti: täysin elinkelvot­tomien pikkukun­tien ja ‑maakun­tien tukemiseen.

    Mitä tukea kepu muka pikku­paikkakun­nille tuo? Olisi jo aika kuopa­ta tuokin urbaanilegenda.

    TL: Pait­si jos sat­ut ole­maan ns. koodaaja. 

    Kaik­ki kun­nia koodaa­jille, mut­ta ei tätä mekaanista osaamista nyt tarvitse raket­ti­ti­eteen tasolle nos­taa. Koh­ta kai robot­it kor­vaa­vat tämänkin ammat­tiryh­män. Tari­na ker­too, että kun tieto­taloon saa­puu asi­akkaiden edus­ta­jia, niin koodaa­jien ovet pitää sulkea 🙂

    Leik­ki sijansa saakoon.

  146. eemil: Nyt on jutun ydin siinä, mis­sä tehdään koneet ja lait­teet. Pääkont­to­rien palka­n­mak­su mah­dol­lis­tuu näi­den konei­den myyn­nin, huol­lon ja tuoteke­hi­tyk­sen avulla. 

    Ote­taan tuotan­non merk­i­tyk­ses­tä esimerkik­si Apple, se on maail­man kol­man­nek­si suurin yri­tys liike­vai­h­dol­la mitat­tuna. Apple ei omista suuria tehtai­ta, jois­sa lait­teet valmistetaan. 

    Itse Apple tekee tuoteke­hi­tys­tä, myyn­tiä ja markki­noin­tia sekä tuotan­non suun­nit­telua. Lait­teet ja kom­po­nen­tit tehdään ja kootaan eri ali­hankki­joiden tehtaissa. 

    Jos jutun ydin olisi, kuten väität, tuotan­nos­sa, Applel­la pitäisi men­nä huonos­ti ja ali­hankki­joil­la, jot­ka rak­en­ta­vat lait­teet hyvin. Hehän tekevät logi­ikkasi mukaan kaiken “työn”, jol­la muu ketju elää. Todel­lisu­udessa kuitenkin Apple on maail­man kan­nat­tavin yri­tys ja tuotan­non kat­teet ovat hyvin pienet. Joskus aiem­min Nokia oli erit­täin kan­nat­ta­va pitkälti samal­la kon­sep­til­la, joten sama toimii Suomessakin.

    Saman­tyyp­pinen tilanne on myös muil­la toimi­aloil­la kuin elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­udessa. Nykyään suurin osa arvos­ta ei syn­ny siinä vai­heessa koneet ja lait­teet fyy­sis­es­ti tehdään. Suurin osa arvos­ta syn­tyy muun muas­sa tuotan­non ja huol­lon suun­nit­telus­sa sekä organ­isoin­nis­sa, tuoteke­hi­tyk­sessä, ohjelmis­toke­hi­tyk­sessä, myyn­nis­sä, markki­noin­nis­sa ja kaiken tämän johtamises­sa. Sil­lä onko tehdas Salos­sa tai Ban­ga­lores­sa on koko ajan pienem­pi merkitys.

  147. eemil:
    Kaik­ki kun­nia koodaa­jille, mut­ta ei tätä mekaanista osaamista nyt tarvitse raket­ti­ti­eteen tasolle nostaa.

    Ei se raket­ti­tiedet­tä ole, mut­ta ei myöskään mekaanista. Vai luuletko, että tekoä­ly koskaan pystyy kir­joit­ta­maan vaik­ka kir­jan­pito-ohjel­man niin, että sille syötetään kir­jan­pito­la­ki? Tekoä­ly ei ymmär­rä mitään. Ei sitä, mitä kir­jan­pito on, tai minkälaisen käyt­töli­it­tymän se tarvit­see. Shakkia se osaa pela­ta, kos­ka kyse on vain todennäköisyyksistä.

  148. R.Silfverberg: Myös val­tio on tehnyt niin, eli sinän­sä ymmär­rän joidenkin val­tion­laitosten siir­toaikei­ta pois pk-seudul­ta. Mut­tä näi­den toim­into­jen siir­to ei kuiten­laan nos­ta hiipu­vien aluei­den houkuttelevuutta.

    Kuten moni on tois­tanut, ja tois­tan minäkin, niin ihmis­ten hokut­telem­i­nen hiipuville alueille ei onnis­tu aina esim perhesyistä.

    Ruot­sis­sa on meneil­läänn 10 000 val­tion­laitosten työ­paikko­jen siir­to pois pääkaupunkiseuduil­ta. Kyseinen työ on kuulem­ma halvem­paa teet­tää muual­la, kuitenkin Ruotsissa. 

    On turha yrit­tää siirtää työn­tek­i­jöitä pois pääkaupungista tue­tun korkeakult­tuurin parista. Niille , jot­ka eivät muu­ta annetaan monon kuva per­sauk­si­in ja palkataan tilalle nälkäisiä nuo­ria työn­tek­i­jöitä. Kor­vaa­mat­tomista asiantun­ti­joista on turha puhua, ei byrokra­t­ian pyörit­tämi­nen ole mitään nobelistien töitä.

  149. eemil: Kaik­ki kun­nia koodaa­jille, mut­ta ei tätä mekaanista osaamista nyt tarvitse raket­ti­ti­eteen tasolle nos­taa. Koh­ta kai robot­it kor­vaa­vat tämänkin ammattiryhmän. 

    Koodaan työk­seni mm. näitä koneop­pimis­menetelmiä ja pitkälle vietyä automaa­tio­ta. Keskuste­len töistä suo­raan asi­akkaiden kanssa, jot­ka ovat ympäri maail­maa. Ei ole yksinker­tais­es­ti mah­dol­lista olla jatku­vasti samas­sa tilas­sa fyysisesti.

    Ohjelmis­toke­hi­tyk­sessä on jo automa­ti­soitu ja automa­ti­soidaan jatkos­sakin kaik­ki mah­dolli­nen. Tuo näkyy käytän­nössä esimerkik­si siinä, että ruti­initöitä lakkaute­taan jo intiassakin.

  150. eemil: Ruot­sis­sa on meneil­läänn 10 000 val­tion­laitosten työ­paikko­jen siir­to pois pääkaupunkiseuduil­ta. Kyseinen työ on kuulem­ma halvem­paa teet­tää muual­la, kuitenkin Ruotsissa. 

    On turha yrit­tää siirtää työn­tek­i­jöitä pois pääkaupungista tue­tun korkeakult­tuurin parista. Niille , jot­ka eivät muu­ta annetaan monon kuva per­sauk­si­in ja palkataan tilalle nälkäisiä nuo­ria työn­tek­i­jöitä. Kor­vaa­mat­tomista asiantun­ti­joista on turha puhua, ei byrokra­t­ian pyörit­tämi­nen ole mitään nobelistien töitä.

    10.000 on aika pieni määrä ja aikataulu var­maan sel­l­ainen ettei tapah­du ihan heti

  151. Pet­teri: Hehän tekevät logi­ikkasi mukaan kaiken “työn”, jol­la muu ketju elää. 

    Juuri näin se on, nimit­täin, jos kukaan ei tek­isi alku­tuotan­toa, niin ei olisi jatkoketjuakaan. Ongel­ma, jos­ta puhun on ketjun vinoutunut rahanjako.

    Koko muu rav­in­toketju kuit­taa suurem­paa palkkaa kuin tämän ketjun mah­dol­lis­ta­ja, alku­tuot­ta­ja. Ja vain sil­lä perus­teel­la, että se erikois­tuu koulut­tau­tu­mal­la. Tarkem­min, yhteiskun­ta mak­saa tämän koulutuksen.

    Alku­tuot­ta­jan yläpuolel­la ole­van tason palkat eivät ole oike­as­sa suh­teessa lop­putuot­teen arvon­nousu­un. Ne ovat liian korkeat. Ja sen seu­rauk­se­na on alet­tu puhua urbaanien elinkeino­jen ja ammat­tiryh­mien tekemän työn korkeas­ta tuot­tavu­ud­es­ta. Palk­ka on kulu ei tuotto.

  152. eemil: Juuri näin se on, nimit­täin, jos kukaan ei tek­isi alku­tuotan­toa, niin ei olisi jatkoketjuakaan. Ongel­ma, jos­ta puhun on ketjun vinoutunut rahanjako.

    Koko muu rav­in­toketju kuit­taa suurem­paa palkkaa kuin tämän ketjun mah­dol­lis­ta­ja, alku­tuot­ta­ja. Ja vain sil­lä perus­teel­la, että se erikois­tuu koulut­tau­tu­mal­la. Tarkem­min, yhteiskun­ta mak­saa tämän koulutuksen.

    Alku­tuot­ta­jan yläpuolel­la ole­van tason palkat eivät ole oike­as­sa suh­teessa lop­putuot­teen arvon­nousu­un. Ne ovat liian korkeat. Ja sen seu­rauk­se­na on alet­tu puhua urbaanien elinkeino­jen ja ammat­tiryh­mien tekemän työn korkeas­ta tuot­tavu­ud­es­ta. Palk­ka on kulu ei tuotto. 

    Korkea tuot­tavu­us urbaaneis­sa ammateis­sa ja yhteiskun­nis­sa johtuu siitä että niis­sä tehdään sitä mis­tä nykyaikana on kysyn­tää. Niis­sä ei tehdä 1800-luvun kirkkoveneitä eikä 1950-luvun trak­tor­e­i­ta. Osal­la ihmi­sistä on korkea koulu­tus mut­ta se ei ole edel­ly­tys, hyväl­lä käytän­nön osaamisela ja supli­ikil­la voi myös pär­jätä. Tärkein­tä on se että on asen­net­ta ja kykyä seu­ra­ta maail­man virtauksia.

  153. Pet­teri: ali­hankki­joil­la, jot­ka rak­en­ta­vat lait­teet hyvin. Hehän tekevät logi­ikkasi mukaan kaiken “työn”, jol­la muu ketju elää

    Alla ole­va link­ki ker­too Kiinas­sa ole­van ali­hankki­jan henkilöstöpoli­ti­ikas­ta. neljän­toista työn­tek­i­jän ilmoite­taan tehneen itse­murhan muser­ta­van työ­tahdin vuok­si. Palk­ka näil­lä sin­un kuvaa­mal­lasi työn­tek­i­jöil­lä on nip­panap­pa puo­let yhden Apple iPho­nen hin­nas­ta, siis kuukausi­palk­ka. Joten erit­täin hyvin menee.

    Siis menee hyvin suo­ma­laisil­lakin urbaaneil­la ammateil­la, jot­ka tekevät tuot­tavaa työtä. Kate on hyvä siitäkin huoli­mat­ta, että alku­tuotan­nolle mak­se­taan asian­mukainen ja reilu kor­vaus tehdys­tä työstä.

    Tämä ske­naario ei koske ain­oas­taan esimerkki­ta­paus­ta, vaan kaikkea kehit­tyvien maid­en työläisi­in kohdis­tu­vaa riis­toa. Sama ilmiö tois­tuu myös oman maamme taloudessa. Alku­tuotan­nolle mak­se­taan riis­toko­r­vaus ja vielä irvitään päälle työn huonos­ta kannattavuudesta.

    http://www.express.co.uk/news/uk/664296/secretive-iPhone-factory-safety-nets-stop-suicides-Apple-Petagron

  154. eemil: Koko muu rav­in­toketju kuit­taa suurem­paa palkkaa kuin tämän ketjun mah­dol­lis­ta­ja, alkutuottaja. 

    Alku­tuot­ta­ja ei tuot­taisi kyl­lä juuri mitään, jos lop­puketju ei toimit­taisi sille pitkälle jalostet­tua polt­toainet­ta ja mui­ta öljy­tuot­tei­ta, trak­tor­e­i­ta ja puimure­i­ta, kaikkia tarvit­tavia raken­nuk­sia, raa­ka-ainei­ta niihin raken­nuk­si­in, edes omas­ta pystymet­sästä ei alku­tuot­ta­ja saa mitään irti, jos ain­oa käytet­tävä työkalu on itse tehty kivikirves. 

    Sit­ten tietenkin tar­i­taan vielä sähköä, huip­putekni­ikkaa kuten tietokonei­ta, nykyään inter­net-yhteyskin lie­nee varsin tarpeelli­nen myös alku­tuot­ta­jan kilpailuedulle. 

    Eihän se alku­tuot­ta­ja ole itse edes omia lajikkeit­taan ja elikoi­ta jalostanut puhu­mat­takaan kylmälaitteista. 

    Omatekoisil­la työkaluil­la maa­ta kyn­tävältä maanvil­jeli­jältä olisi saat­tanut jäädä AIV-rehukin keksimättä.

    Niin miten ihmeessä se alku­tuot­ta­ja mah­dol­lis­taa kaiken, kun *koko* yli­jäämä syn­tyy sen lop­puketjun ansios­ta? Ilman lop­puketjua alku­tuot­ta­jal­la ei olisi juurikaan mitä myy­dä, kun kaik­ki menisi oman per­heen elät­tämiseen. Tou se olisi oikeaa elämää kun 90% väestä työsken­telisi kaiken mah­dol­lis­tavas­sa alku­tuotan­nos­sa aivan kuten 1800-luvulla!

  155. Sylt­ty: Niin miten ihmeessä se alku­tuot­ta­ja mah­dol­lis­taa kaiken, kun *koko* yli­jäämä syn­tyy sen lop­puketjun ansiosta? 

    Siten, että ilman alku­tuotan­toa ei olisi mitään lop­puketjua. Kysymys on edelleenkin siitä, että alku­tuotan­nolle mak­se­taan liian pieni korvaus. 

    Sylt­ty: Alku­tuot­ta­ja ei tuot­taisi kyl­lä juuri mitään, jos lop­puketju ei toimit­taisi sille pitkälle jalostet­tua polt­toainet­ta ja mui­ta öljy­tuot­tei­ta, trak­tor­e­i­ta ja puimure­i­ta, kaikkia tarvit­tavia raken­nuk­sia, raa­ka-ainei­ta niihin raken­nuk­si­in, e

    Tuo kaik­ki mak­se­taan alku­tuotan­non tuo­tol­la. Kyse on edelleenkin oikeu­den­mukaises­ta kor­vauk­ses­ta. Onko kiinalaisen työn­tek­i­jän saa­ma kor­vaus työstään oikeu­den­mukainen ? Se, että län­si­maalainen tekee kän­nykäl­lä ja tietokoneel­la lisäar­voa ei läm­mitä kiinalaista työläistä pätkääkään.

    Sylt­ty: Tou se olisi oikeaa elämää kun 90% väestä työsken­telisi kaiken mah­dol­lis­tavas­sa alku­tuotan­nos­sa aivan kuten 1800-luvulla!

    En tarkoi­ta tätä , vaan oikeu­den­mukaista tulon­jakoa. Suomes­sa se merk­it­see tas­apain­oista aluepolitiikkaa.

  156. eemil: Siten, että ilman alku­tuotan­toa ei olisi mitään lop­puketjua. Kysymys on edelleenkin siitä, että alku­tuotan­nolle mak­se­taan liian pieni korvaus. 

    Tuo kaik­ki mak­se­taan alku­tuotan­non tuotolla.Kyse on edelleenkin oikeu­den­mukaises­ta kor­vauk­ses­ta. Onko kiinalaisen työn­tek­i­jän saa­ma kor­vaus työstään oikeu­den­mukainen ? Se, että län­si­maalainen tekee kän­nykäl­lä ja tietokoneel­la lisäar­voa ei läm­mitä kiinalaista työläistä pätkääkään.

    En tarkoi­ta tätä , vaan oikeu­den­mukaista tulon­jakoa. Suomes­sa se merk­it­see tas­apain­oista aluepolitiikkaa. 

    Jos ver­tailee jotain Kiinaa ja län­si­mai­ta niin Kiinas­sa on toisen­laine yhteiskun­ta­jär­jestelmä ja se mah­dol­lis­taa palkko­jen polkemisen. Toisek­si elämme globaalis­sa maail­man­taloudessa ja sik­si almis­ta­va mas­sat­uotan­to­te­ol­lisu­us on siir­tynyt hKi­inan tyyp­pisi­in hap­latuotan­tomai­hin. Suun­nit­telu ja markki­noin­ti pysy länsimaissa.

    Suomel­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta kil­pail­la hal­pa­maid­en teol­lisu­u­den kanssa vaik­ka 95% työikäi­sistä pakotet­taisi­in maaseudun pikkukyli­in perustet­tavi­in tehtaisi­in. Tai voi, jos luovu­taan demokr­raat­tis­es­ta län­si­mais­es­ta yhteiskun­ta­jär­jestelmästä eli käyt­töön dik­tatu­uri ja alen­netaan palkko­ja 90%.

    Suomel­la ei nyky­olo­jen val­lites­sa ole varaa jakaa alue­poli­ti­ikan nimis­sä rahaa sel­l­aisi­in han­kkeisi­in jot­ka eivät ole kil­pailukyky­isiä muil­la kuin ns sul­je­tul­la koti­maan sek­to­ril­la, eli lähin­nä elin­tarvike­tuotan­to ja mekaa­ni­nen puun­jalostus sekä niille vien­tialoille jot­ka eivät ole rii­ip­pu­vaisia työvoiman hin­nas­ta vaan pikem­minkin raa­ka-ainei­den hyvästä saatavu­ud­es­ta eli kemi­alli­nen met­sä­te­ol­lisu­us ja kai­vok­set. Eli jos halu­aa lisää alue­poli­ti­ikkaa niin saamme lisää “Tal­vi­vaaro­ja” ja “voivuo­ria”

    Tietysti verot­ta­mal­la koulutet­tu­ja suun­nit­telu- ja myyn­tialal­la työsken­tele­viä ihmisiä niin paljon että näkevät nälkää, voidaan rahoit­taa alue­poli­ti­ikkaa joka työl­listää alku­tuotan­non ihmisiä mut­ta ei lisää vaan lähin­nä heiken­tää bruttokansantuotettamme.

    1. Kiinan “työn polkumyyn­ti” on tehnyt mah­dol­lisek­si sel­l­aisen mas­savauras­tu­misen, että maail­man­his­to­ria ei moista tunne. On vähän tekopy­hää sanoa, että on niin epistä kun kiinalaisen saa niin huonoa palkkaa, että parem­pi tehdä hänestä työtön.

  157. eemil: Tuo kaik­ki mak­se­taan alku­tuotan­non tuotolla.

    Eikä mak­se­ta.

    Kyse on edelleenkin oikeu­den­mukaises­ta kor­vauk­ses­ta. Onko kiinalaisen työn­tek­i­jän saa­ma kor­vaus työstään oikeudenmukainen ? 

    Mis­tä läh­tien kiinalainen vaatete­htaan pro­le on ollut alkutuottaja?

    En tarkoi­ta tätä , vaan oikeu­den­mukaista tulonjakoa. 

    Min­un mielestäni olisi oikeu­den­mukaista, ettei tuot­tavien veron­mak­sajien raho­ja poltet­taisi tuot­ta­mat­tomaan työhön, kuten maanvil­je­lyyn. Aivan eri­tyis­es­ti min­ua kor­peaa se, että suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien rahoil­la tue­taan ulko­maalais­ten ruokaos­tok­sia. Se vas­ta tyh­mää onkin.

    RSil­fvers­berg:

    Jos ver­tailee jotain Kiinaa ja län­si­mai­ta niin Kiinas­sa on toisen­laine yhteiskun­ta­jär­jestelmä ja se mah­dol­lis­taa palkko­jen polkemisen.

    Kiinalais­ten huonot palkat mah­dol­lis­taa se, että maa päät­ti käytän­nössä tuho­ta talouten­sa Maon valtakaudella.

  158. R.Silfverberg: Eli jos halu­aa lisää alue­poli­ti­ikkaa niin saamme lisää “Tal­vi­vaaro­ja” ja “voivuo­ria”

    Pelkästään Lapin suun­nitel­lut kai­vok­set Sakat­ti, Rompas ja Suhanko tar­joaisi­vat työtä suo­raan 2000–3000 ihmiselle ja välil­lis­es­ti vielä enem­män. Niin ja onhan siel­lä Soklikin.

    Maat­aloustuet taas elät­tävät koko joukon helsinkiäisiä mainostoimistoja.

  159. JY: Pelkästään Lapin suun­nitel­lut kai­vok­set Sakat­ti, Rompas ja Suhanko tar­joaisi­vat työtä suo­raan 2000–3000 ihmiselle ja välil­lis­es­ti vielä enem­män. Niin ja onhan siel­lä Soklikin.

    Maat­aloustuet taas elät­tävät koko joukon helsinkiäisiä mainostoimistoja.

    Sok­li on haudattu.

    Se ei vielä riitä, että olisi työ, kun pitäisi olla muu­takin elämää kuin supikoirien nylkeminen.

  160. Sylt­ty: Niin miten ihmeessä se alku­tuot­ta­ja mah­dol­lis­taa kaiken, kun *koko* yli­jäämä syn­tyy sen lop­puketjun ansiosta? 

    eemilin ajat­telu on peräisin 1700-luvul­ta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiokratismi
    Epäilen, ettei sen poh­jal­ta tuote­ta kovin kum­moista ana­lyysiä nyky­maail­man tuotantoketjuista.

  161. eemil: pitkälle jalostet­tua polt­toainet­ta ja mui­ta öljy­tuot­tei­ta, trak­tor­e­i­ta ja puimure­i­ta, kaikkia tarvit­tavia raken­nuk­sia, raa­ka-ainei­ta niihin raken­nuk­si­in, e

    Saako maa­jus­si nuo ilmatteeksi ?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kiinan “työn polkumyyn­ti” on tehnyt mah­dol­lisek­si sel­l­aisen mas­savauras­tu­misen, että maail­man­his­to­ria ei moista tunne. On vähän tekopy­hää sanoa, että on niin epistä kun kiinalaisen saa niin huonoa palkkaa, että parem­pi tehdä hänestä työtön.

    Tuo ilmaus on kuin suo­raan Bel­gian Leo­pldin hankkeista:“Useiden epäon­nis­tunei­den siir­tomaid­en han­kkimiseen Afrikas­sa tai Aasi­as­sa tähtäävien suun­nitelmien jäl­keen loi Leopold II vuon­na 1876 yksi­tyisen hallintoy­htiön, joka oli naamioitu kan­sain­välisek­si tieteen ja ihmisys­täväl­lisyy­den yhdis­tyk­sek­si. Vuon­na 1879, hallintoy­htiön nimis­sä, hän palkkasi kuu­luisan tutkimus­matkail­i­jan Hen­ry Mor­ton Stan­leyn perus­ta­maan siir­tomaan Kon­gon alueelle. ”

    Län­si­maat perustel­e­vat kehi­tys­maid­en riis­toa juuri tuol­la argu­men­til­la. Kehitetään yhteiskun­taa tar­joa­mal­la työtä kansalaisille, jot­ka oli­si­vat muuten työttömiä.

  162. Sylt­ty: Min­un mielestäni olisi oikeu­den­mukaista, ettei tuot­tavien veron­mak­sajien raho­ja poltet­taisi tuot­ta­mat­tomaan työhön, kuten maanvil­je­lyyn. Aivan eri­tyis­es­ti min­ua kor­peaa se, että suo­ma­lais­ten veron­mak­sajien rahoil­la tue­taan ulko­maalais­ten ruokaos­tok­sia. Se vas­ta tyh­mää onkin.

    Mil­lä ihmeel­lä perustelet maanvil­je­lyn ole­van tuot­tam­a­ton­ta työtä ? Se, että EU:n yhteinen maat­alous­poli­ti­ik­ka tukee ruuan tuotan­toa kulut­ta­jien hyväk­si , ei merk­itse vil­je­lyn ole­van tuot­tam­a­ton­ta työtä. Se, että kaup­pa pol­kee tuot­ta­jahin­to­ja, ei merk­itse vil­je­lyn ole­van tuot­tam­a­ton­ta työtä. Kyse on riis­tos­ta , markki­na-ase­man väärinkäytöstä.

    Syl­tyn tulisi tutus­tua uusik­si maat­alouteen; selvitä itselle­si mitä sisältävät maat­alouden ekosys­teemi­palve­lut. Onko niitä järkevää hallinnoi­da markki­navoimil­la, ja onko se edes mahdollista ?

    Maat­alous on paljon laa­jem­pi kokon­aisu­us, kuin ruuan tuot­ta­mi­nen , sen mät­tämi­nen kulut­ta­jan suuhun ja ylijäämähävikiksi.

    Mik­si halusit liit­tyä EU:iin, kos­ka et siedä ulko­maid­en ruuan­tuotan­non tukemista?

  163. JY: Pelkästään Lapin suun­nitel­lut kai­vok­set Sakat­ti, Rompas ja Suhanko tar­joaisi­vat työtä suo­raan 2000–3000 ihmiselle ja välil­lis­es­ti vielä enem­män. Niin ja onhan siel­lä Soklikin.

    Kas kum­maa kun ne eivät toi­mi jo?

  164. Mitä ovat nämä “luo­vat alat” J:kylässä ja paljonko heitä on?

    Helsin­ki on kyl­lä ratkaissut mui­ta vaivaa­van ongel­man: Pris­man parkkipaik­ka onkin sijoitet­tu jun­vaunu­jen parkkipaikan tilalle. Onhan se jo aikakin, että kan­takaupunki­laiset saa­vat nykyaikaisen tavaratalon!
    Viimek­si täl­lainen tapaus oli var­maan Foru­min uud­is­tus 80-lvu­vl­la? Sen jäl­keen Stok­ka ja Sokos on näivet­tynyt menneisyyteen.

Vastaa käyttäjälle Ft maailmalta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.