Markus Jäntin lähtö on paha juttu

20.5.2017 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Minusta on erittäin valitettavaa, että Markus Jäntti ilmoitti jättävänsä Suomen ja palaavansa Tukholman yliopistoon. Markus on nimittäin täydentänyt hyvin suomalaisten taloustieteilijöiden joukkoa koska hän on hyvin osaava taloustieteilijä JA koska hän on yhteiskunnalliselta asenteeltaan vasemmistolainen.

Taloustieteet eivät maineestaan huolimatta sinänsä ole mikään oikeistolainen tieteenala. Minun opiskellessani useimmat johtavat kansantaloustieteilijät olivat demareita. Nykyisin julkiseen keskusteluun osallistuvista taloustieteilijöistä huomattava osa on asenteeltaan oikeistolaisia, mikä leimaa koko tiedettä vähän virheellisesti.

Taloustieteen pohjalta ei oikeistolaista maailmankuvaa voi osoittaa oikeaksi sen paremmin kuin vasemmistolaistakaan, koska tämä raja menee arvokysymyksissä, eikä taloustieteen keinoin voi osoittaa toista arvoväitettä paremmaksi kuin toista.

Vaikka taloustieteen keinoin ei voida osoittaa yhtä maailmankatsomusta oikeaksi, sen avulla voidaan osoittaa monta väitettä vääräksi – ja näistä asioista oikeistolaisesti ja vasemmistolaisesti ajattelevat taloustieteilijät ovat yleensä yhtä mieltä. Julkisessa keskustelussa nämä väitteet silti voivat hyvin. Vääräksi osoitettavia väitteitä esittävät sekä oikeistolaiset poliitikot että vasemmistolaiset ja joskus jotkut vihreätkin. Siksi on hyvä, että taloustieteen osaajissa on erilaista arvomaailmaa edustavia. Erityisen hienoa on, että meillä on Sixten Korkman, jolla on varaa ja auktoriteettia kumota vääriä väitteitä niin oikealta kuin vasemmalta.

 Tuloerojen kannatettavuus – arvokysymys ja tutkimuskysymys

Kysymys esimerkiksi tuloista on kuitenkin yhtä aikaa sekä arvostusasia että tieteen piiriin kuuluva asia. Sitä, onko tuloeroista hyötyä vai haittaa talouskasvulle, voidaan tutkia empiirisesti. Vaikka moni oikeistolainen poliitikko uskottelee meille, että tuloerot edistävät talouskasvua, koska ne luovat kannustimia toimia, viimeaikaiset tieteelliset näytöt puhuvat pikemminkin tuloerojen suosiollisuutta vastaan.

Vaikka suuret tuloerot edistäisivät talouskasvua, niitä voi silti pitää arvoperusteisesti huonona asiana. Kai sellainenkin arvomaailma löytyy, jonka mukaan suuret tuloerot ovat kannatettavia, vaikka voitaisiin osoittaa, että talouden toiminnalle niistä on lähinnä vain haittaa.

= = =

Olin kuuntelemassa Taloustieteellisen seuran seminaaria korkeakoulujen lukukausimaksuista. En kuitenkaan jäänyt seuraamaan lopun paneelikeskustelua, joka ilmeisesti kärjistyi pahanlaisesti. Lähdin pois, koska keskustelu alkoi olla ikäväntuntuista inttämistä.

On pakko sanoa, että alustuspuheenvuorossaan Markus Jäntti ei ollut parhaimmillaan.  Yleensä hän on ollut loistava argumentoija, mutta inttäminen mahdollisuuksien tasa-arvon määrittelystä oli minusta saivartelua. Varsinkin kun Jäntillä oli puheenvuorossaan ihan hyviäkin argumentteja lukukausimaksuja vastaan, jotka kuitenkin jäivät vähän sivuosaan.

Paras Jäntin argumenteista oli se, ettei kukaan ollut perustellut, miksi lukukausimaksut millään tavoin parantaisivat korkeakoulujen taloudellista tilannetta, koska hallitus voi vähentää budjettirahoituksesta lukukausimaksujen tuoton.

Vaikka varmaankin yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta panostaminen peruskouluun ja varhaiskasvatukseen olisi tehokkaampaa, lukukausimaksujen tuotto ei mene näihin tarkoituksiin. Ja on vähän kapea-alaista laskea koulutuksen hyötyjä vain sen perusteella, miten ne vaikuttavat opiskelijoiden tuleviin tuloihin.

Jäntin lähdön syistä paljon vakavampi on se Jäntin perustelu, että tutkijalla on paljon paremmat olosuhteet Ruotsissa kuin Suomessa. Siksi nuoria lahjakkaita tutkijoita lähtee ulkomaille kiihtyvällä tahdilla. On hyvä, jos käyvät verkostoitumassa ulkomailla, mutta ei ole hyvä, jos lähtevät surin joukoin lopullisesti. Nyt moni lähtee Norjaan.

Jäntti myös kiinnitti huomiota siihen, että taloustieteiden tilanne heikkenee entisestään, kun Aalto-yliopisto katkaisee Arkadiankadun Economicumissa harjoitetun taloustieteen laitosten yhteistyön eristäytyäkseen Otaniemeen. Se on ikävä päätös, vaikka Otaniemi onkin neljän metropysäkin päässä.

Sitäkin Jäntin huomautusta kannattaisi pohtia, että tutkimuksen vaikuttavuus Ruotsissa on paljon suurempaa, koska päättäjät eivät avoimesti halveksi tutkittua tietoa niin kuin Suomessa.

Kommentit

102 Vastausta artikkeliin “Markus Jäntin lähtö on paha juttu”

  1. DVA kirjoitti 20.5.2017 kello 11:15

    Kokoomuslaiselle (oikeistolaiselle) markkinatalous on sitä, että istutaan hirvenmetsästyksen lomassa nuotiolle ja piirretään makkaratikuilla maahan markkinoiden rajat.

    Sitten otetaan konjakit.

    Markkinatalous ei toteudu Suomessa, mutta eipä sitä kaverikapitalisti haluaisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Pekka T. kirjoitti 20.5.2017 kello 11:31

    Taloustieteilijöiden kannaotoissa näkyvät usein heidän tausta-aatteensa, ja siksi on tärkeää, että julkiseen keskusteluun osallistuvat erilaisen aatetaustan omaavat taloustieteilijät. Valveutunut kansalainen saa sitten tästä keskustelusta eväitä omaan ajatteluunsa ja mielipiteensä kehittämiseen.

    Takavuosina ehdotettiin, että toimittajat kertoisivat julkisesti poliittisen kantansa, jotta lukijat voisivat sijoittaa heidän kannaottonsa tähän puitteeseen. Ajatus on tavallaan älytön, mutta sitä soveltaen vielä tärkeämpää olisi, että taloustieteilijät sen tekisivät. Ainakin silloin, kun he ottavat kantaa poliittisluontoisiin arvokysymyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Anonymous kirjoitti 20.5.2017 kello 11:50

    Miksi yleensä harjoitetaan pseudotaloutta johon kuuluvat kuntien valtionosuusjärjestelmä, yliopistojen rahoitus ja ihan kaikki muu, jossa käydään valtion kukkarolla?

    Ja vastaukseksi ei kelpaa “tehokkuus”, koska jatkuvat rahapula ja rahoituksen haaliminen muualta osoittavat kyllä homman järjettömyyden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. JY kirjoitti 20.5.2017 kello 12:15

    Yksi vihreiden suosima lause on: “Jokainen varhaiskasvatukseen laitettu euro tuo itsensä 7 kertaisena takaisin”. Ei tarvitse olla taloustieteilijä, että huomaa tuon olevan puppua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. GOLAJTTI kirjoitti 20.5.2017 kello 12:34

    Minuta tuossa tuloeroasiassa ei ole mitään väiteltävää eikä se ole kiisteltävissä, vaan asia on aivan yksinkertainen.

    Kuvitellaan korkean vaihtoehtokustannuken ala, jossa joutuu karsimaan ajankäyttöä mukavista asioista, kavereista, harrastuksista, sosiaalisesta elämästä jne. Jos joku valitsee korkean vaihtoehtokustannuksen alan ja jos tulot uudelleenjaetaan ja tuloerot poistetaan, tuon valinnan tehnyt käytännössä antaa vapaa-aikansa jollekkin muulle. Joku ottaa hänen paikkansa sosiaalisissa piireissä. Joku muu vietää mukavaa aikaa toisen siivellä. Jotta korkean vaihtoehtokustannuksen ala kannattaa valita, pitää siihen olla kannuste ja lupaus siitä, että palkkiota ei myöhemmin varasteta pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. GOLAJTTI kirjoitti 20.5.2017 kello 12:36

    Jos taas siirrymme yhteiskuntaan, missä korkean vaihtoehtokustannuksen töitä ei ole, vaan ne on automatisoitu pois, voidaan tuloerot tasata vaikka kokonaan ja töihin on tulijoita sosiaalisten virikkeiden ohjaamana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Juha Autero kirjoitti 20.5.2017 kello 12:37

    En ole nähnyt perusteluja sille, miksi lukukausimaksut pitäisi ottaa käyttöön. Itseasiassa perussyyanalyysimenetelmällä päästään hyvin nopeasti kiinni taustalla oleviin arvoihin.

    Miksi lukukausimaksut pitäisi ottaa käyttöön? Koska opiskelija hyötyy taloudellisesti akateemisesta koulutuksesta, hän pitäisi se myös itse kustantaa.
    Eli tuossa tarkastellaan asiaa yksilön näkökulmasta, mikä sopii oikeistolaiseen ajatteluun.

    Miksi yliopisto-opiskelun pitäisi olla ilmaista? Koska yhteiskunta hyötyy akateemisesti koulutetuista kansalaisista, sen kannattaa kustantaa akateeminen koulutus. Eli tuossa taas tarkastellaan asiaa vasemmistolaisesti yhteiskunnan näkökulmasta.

    Todistelun siitä, että akateemisesta koulutuksesta on hyötyä yhteiskunnalle jätän vasemmistolaisille tutkimuskeskuksille. Perusteluna voi toki myös käyttää ETLAn käyttämää tutkimusta, jonka mukaan akteemisesti koulutetut saavat korkeampaa palkkaa.

    Koska akateemisesti koulutetut saavat korkeampaa palkkaa, he maksavat enemmän veroja, mistä on hyötyä yhteiskunnalle. Sen lisäksi, jotta heille kannattaisi maksaa korkeampaa palkkaa, täytyy heidän olla tuottavampia, mikä taas tarkoittaa talouskasvua, mistä myös on hyötyä yhteiskunnalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Keijo Perälä kirjoitti 20.5.2017 kello 13:12

    Missä se on määrätty, että lukukausimaksut eivät voisi jäädä yliopiston kassaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2017 kello 15:18

    Missäänei ole kerrottu miksi hallitus ei vähentäisi yliopistojen rahoitusta lukukausimaksujen verran. Se olisi jopa johdonmukaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juha Autero kirjoitti 20.5.2017 kello 13:38

    Tein edellisestä kommentistani kyselyn: https://goo.gl/forms/CFhJbWL3vzqpEQNy2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Poju Antsalo kirjoitti 20.5.2017 kello 14:22

    JY:
    Yksi vihreiden suosima lause on: “Jokainen varhaiskasvatukseen laitettu euro tuo itsensä 7 kertaisena takaisin”. Ei tarvitse olla taloustieteilijä, että huomaa tuon olevan puppua.

    Mikä sitten omasta mielestäsi on varhaiskasvatuksen kerroinvaikutus? Toki 7-kertaistuminen on epätavallisen suuri tuotto sijoitukselle, mutta uskottavuutta lisää se, että sijoitus ehtii vaikuttamaan lähes koko ihmiselämän ajan. Minun havaintojeni mukaan pitää nimenomaan olla taloustieteilijä, että ymmärtää makrotalouden kerroinvaikutukset oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Prometheus kirjoitti 20.5.2017 kello 14:44

    Niin siis täähän on se vasemmistoliittolainen. Oli oikein joskus kutsuttu johonkin vaaliväittelyyn “asiantuntijaksi”. Arhinmäki hieroi hymyillen taustalla karvaisia käsiään yhteen.

    Kohti proletariaatin diktatuuria!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tcrown kirjoitti 20.5.2017 kello 15:04

    Kysymys esimerkiksi tuloista on kuitenkin yhtä aikaa sekä arvostusasia että tieteen piiriin kuuluva asia. Sitä, onko tuloeroista hyötyä vai haittaa talouskasvulle, voidaan tutkia empiirisesti. Vaikka moni oikeistolainen poliitikko uskottelee meille, että tuloerot edistävät talouskasvua, koska ne luovat kannustimia toimia, viimeaikaiset tieteelliset näytöt puhuvat pikemminkin tuloerojen suosiollisuutta vastaan.

    Niin kauan kuin tuloeroista keskustellaan yksiulotteisena ilmiönä minun on vaikea nähdä, että keskustelu päätyisi mihinkään kovin hyödylliseen. Aivan vähintään pitää ymmärtää, että on “hyvää” ja “huonoa” tuloeroa. Oma, terveeseen järkeen perustuva, täysin lähdeviitteetön työhypoteesini on, että keskiluokan (sanotaan vaikka 30%-95% tulofraktiili) sisällä tuloerot ovat pääsääntöisesti suotavampia kuin Suomen nykytilanne, kun taas tulojakauman huipun ja keskiluokan väliset tuloerot ovat haitallisia.

    Ja todettakoon vielä, että minun on aika vaikea ymmärtää että oikealla olevien taloustieteilijöiden näkemykset tuloerojen siunauksellisuudesta talouskasvun suhteen voisivat kummuta mistään muualta kuin älyllisesti epärehellisestä ideologiasta. Kyse ei ole vain viimeaikaisista tieteellisistä näytöistä, vaan koko maailmanhistorian aikaisesta päivänselvästä korrelaatiosta, että talouskasvu on ollut vahvimmillaan yhteiskunnnissa, joissa on suhteellisen tasainen tulonjako. (Ei viitteitä, saa toki osoittaa tuon päivänselvyyden ennakkoluulokseni jonkinlaisella tilastotiedolla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Ville kirjoitti 20.5.2017 kello 15:13

    JY:
    Yksi vihreiden suosima lause on: “Jokainen varhaiskasvatukseen laitettu euro tuo itsensä 7 kertaisena takaisin”. Ei tarvitse olla taloustieteilijä, että huomaa tuon olevan puppua.

    Varmasti on niin, että jokainen euro ei tuota yhtä hyvin. Jos koulutukseen / varhaiskasvatukseen tms. ei käytettäisi yhtään rahaa, ja alattaisiin lisätä rahoitusta vähitellen, ensimmäiset eurot vaikuttaisivat varmasti kaikkein eniten. Jossain vaiheessa lisäraha ei enää tuota lisää hyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Poju Antsalo kirjoitti 20.5.2017 kello 15:22

    Osmo Soininvaara:
    Sitäkin Jäntin huomautusta kannattaisi pohtia, että tutkimuksen vaikuttavuus Ruotsissa on paljon suurempaa koska päättäjät eivät avoimesti halveksi tutkittua tietoa niin kuin Suomessa.

    Monet päättäjät ja poliitikot kunnioittavat tutkittua tietoa Suomessakin, mutta varmaankin sitten syystä tai toisesta saavat vaaleissa vähemmän ääniä ja ajautuvat räksyttämään vähälukuisina oppositioon. Ruotsalaiset tuskin ovat meitä älykkäämpiä saatika paremmin koulutettuja, joten selityksen täytyy liittyä poliittiseen kulttuuriin. Suomessa on ehkä totuttu siihen, että puolueet ajavat härkäpäisesti oman eturyhmänsä asiaa vähät välttämättä muista ryhmistä, kun taas yhteiskunnan kokonaisetu vaatisi ihan muuta. Tottakai faktatietoa alkaa haveksimaan, jos se on usein omaa agandaa vastaan. Olisiko silloin aika muuttaa omaa agendaansa vastaamaan tutkittua tietoa? Kaikki eivät ole tähän valmiita.

    Minun silmin nähtynä politiikka on ollut “järkevämpää” Suomessa aikaisemmin, mutta 2010-luvun aikana Suomalaiseen politiikkaan on ilmaantunut merkillisiä piirteitä, enkä tarkoita ainoastaan Perussuomalaisten jytkyjä. Yhtäkkiä meillä puhutaan siitä, miten esim. pääministeri rajoittaa sananvapautta. Yhtäkkiä hallitus runnoo väkisin läpi omituisia lakeja, joita vastaan puhuu asiantuntijoiden lähes yksimielinen joukko. Yhtäkkiä hallitusta arvostellaan poikkeuksellisen heikosta lainvalmistelusta. Mitä Suomen politiikassa oikein tapahtuu? Pitääkö tässä pelätä, että 5 vuoden kuluttua Suomi on kuin Turkki, että demokratia romutetaan täysin? Joku diktaattori ottaa median haltuunsa ja säätää lait uusiksi oman päänsä mukaan? Suomalaiset eivät näytä tajuavan, että demokratian voi menettää. Se on saavutus eikä itsestäänselvyys. Siksi jokaisessa vaalissa pitäisi kieli keskellä miettiä, kenelle äänensä antaa. Tuskin Turkissakaan on aikoinaan osattu pelätä Erdoganin nousua diktaattoriksi. Nyt Turkki siten taantuu yhteiskuntana lähes kivikauteen, kun koulutetuin ja edistysmielisin osa väestöstä on telkien takana ja alistetulla kansalla on hirvittävä työ edessä demokratian palauttamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ville kirjoitti 20.5.2017 kello 15:28

    tcrown: Oma, terveeseen järkeen perustuva, täysin lähdeviitteetön työhypoteesini on, että keskiluokan (sanotaan vaikka 30%-95% tulofraktiili) sisällä tuloerot ovat pääsääntöisesti suotavampia kuin Suomen nykytilanne, kun taas tulojakauman huipun ja keskiluokan väliset tuloerot ovat haitallisia.

    Tai sitten niin, että kaikkein alimmat ja korkeimmat tulot ovat haitallisia, mutta keskikastia tuloerot voivat kannustaa suorittamaan enemmän. Toki enemmän suorittamisen voi nähdä haitallisena, jos vaikka ajateltaisiin, että koko ajan kasvava kulutus on haitallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. jfo kirjoitti 20.5.2017 kello 17:03

    tcrown:
    Ja todettakoon vielä, että minun on aika vaikea ymmärtää että oikealla olevien taloustieteilijöiden näkemykset tuloerojen siunauksellisuudesta talouskasvun suhteen voisivatkummuta mistään muualta kuin älyllisesti epärehellisestä ideologiasta. Kyse ei ole vain viimeaikaisista tieteellisistä näytöistä, vaan koko maailmanhistorian aikaisesta päivänselvästä korrelaatiosta, että talouskasvu on ollut vahvimmillaan yhteiskunnnissa, joissa on suhteellisen tasainen tulonjako. (Ei viitteitä, saa toki osoittaa tuon päivänselvyyden ennakkoluulokseni jonkinlaisella tilastotiedolla.)

    Useimmiten suurien tuloerojen siunauksellisuudesta saarnaavien sylttytehtaaksi paljastuu Mises Instituten, Cato Instituten ja Heritage Foundationin kaltaisia ajatuspajoja. Jokainen asiaan perehtynyt tietää, että näillä ajatuspajoilla on äärimmäisen voimakas poliittinen agenda taustallaan ja tuskin kukaan niitä riippumattomina erehtyy pitämään – paitsi ehkä Suomessa tai jos on valmis tekemään suurehkoja älyllisiä kuperkeikkoja.

    Omasta näkökulmastani poliittisen taloustieteen tärkein tehtävä on ihmisten hyvinvoinnin maksimointi niukkuuden vallitessa. Edellä mainitut libertaristiset (huom. eivät siis liberaalit) ajatuspajat haluavat väkisin yksinkertaistaa taloustieteellisen keskustelun keskusteluksi yksilönvapauksien maksimoimisesta. Toki suurin mahdollinen yksilönvapaus varmaan jonkinlaisen talouskasvun varmistaa, mutta joillakin muilla inhimillisen kehityksen mittareilla voisi syntyä myös suurta kärsimystä.

    Suurin osa keskitien taloustieteilijöistä varmasti hyväksyy kuitenkin väittämän, että optimipiste löytyy jostain ääripäiden (talousliberalismi-kommunismi) välistä. Kukaan ei enää ehdota kommunistista vallankumousta vakavissaan, joten on kummallista että julkisessa keskustelussa annetaan kuitenkin edelleen tilaa toiselle ääripäälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pia-Petri Pampula-Kutri kirjoitti 20.5.2017 kello 17:26

    No nyt tuli Soininvaaralta monta fiksua pointtia! Sivistymätön junttihallitus ja kovakorvainen VM eivät välitä tutkimustiedosta pätkääkään. Kohta tutkimustietoa ei ole täällä enää kukaan tuottamassakaan, kun kaikki yliopistoihmiset pakenevat ulkomaille. Olemme kovaa vauhtia taantumassa sivistyksen kehitysmaaksi.

    Julkisessa keskustelussa tosiaankin äänekkäimmin pääsevät huutamaan oikeistolaisesti suuntautuneet taloustieteilijät. Oleellisinta on tajuta, että t ä m ä e i o l e s a t t u m a a. Media nostaa tarkoituksella oikeistolaisia, uusklassisen koulukunnan ekonomisteja ja vaimentaa (ei haastatella, ei päästetä julkisuuteen) vaihtoehtoisia, vasemmistolaisia taloustutkijoita. Esimerkiksi Matti Tuomala näyttää olevan median mustalla listalla.

    Ylegate-kirjassa kuvaillaan Ylen tj. Kivisen lausahdusta toimittajien veroparatiisijutusta: “Tällaiset jutut eivät edistä yrittäjyyttä eivätkä talouskasvua”. Tässä on hyvin edustettuna se media päällikkötason oikeistolainen talousideologia, joka löytyy tietysti vielä vahvempana kaupalliselta puolelta. Elinkeinoelämän aatemaailman itseensä imeneet median portinvartijat päästävät suodattimesta läpi pääasiassa ideologisesti oikeistolaista talouspuhetta. Tilaa annetaan pankkien ja elinkeinoelämän ekonomisteille, joilta löytyy “oikeita” mielipiteitä. Heidät glorifioidaan “oikeiksi asiantuntijoiksi”.

    Nyt tullaan sitten d e m o k r t i a n k a n n a l t a r a t k a i s e v a a n a s i a a n: Kun oikeistolainen talouspuhe vyöryy päälle vuodesta toiseen (loputon narina budjettikurista, kilpailukyvystä, ahneista työntekijöistä, veronalennusten välttämättömyydestä jne.), sillä on selkeä vaikutus kansan mielipiteeseen ja sitä kautta äänestyskäyttäytymiseen eli siihen ketkä tätä maata hallitsevat. Ei ollut sattumaa, että viime eduskunta vaalien alla media mielikuvarakensi jättimäisen velkapeikon.

    Markus Jäntille vetoomus, että osallistuisi kuitenkin jatkossa kaikin mahdollisin käytössään olevin keinoin kotimaiseen talouskeskusteluun. Ei saa jättää meitä tänne vain oikeistolaisten talousdemagogien armoille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Timo R. kirjoitti 20.5.2017 kello 17:53

    Oikeisto-vasemmistolinja on tässä ehkä siinäkin mielessä harhaanjohtavaa, että enemmän kiinnostaisi kunkin tutkijan tulokulma kansantalouden kysymyksiin. Joillakin se tulee yhteiskuntapolitiikasta, toisilla taas taloustieteestä.

    Koulutusvalintapolitiikka puolestaan ei ole aiemmin kuulunut taloustieteen tutkimuksiin lainkaan, vaan sitä on selvitelty lähinnä kasvatustieteen, nykyisin käyttäytymistieteen parissa. Aiheesta julkaisseita tutkijoita ovat ainakin Piia Seppänen Turusta ja Venla Bernelius Helsingistä. Jotta kykenee hahmottamaan lukukausimaksujen vaikutuksia täytyy myös ymmärtää ne mekanismit, joilla koulutusvalintoja tehdään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. ksee kirjoitti 20.5.2017 kello 19:24

    tcrown:
    Ja todettakoon vielä, että minun on aika vaikea ymmärtää että oikealla olevien taloustieteilijöiden näkemykset tuloerojen siunauksellisuudesta talouskasvun suhteen voisivatkummuta mistään muualta kuin älyllisesti epärehellisestä ideologiasta. Kyse ei ole vain viimeaikaisista tieteellisistä näytöistä, vaan koko maailmanhistorian aikaisesta päivänselvästä korrelaatiosta, että talouskasvu on ollut vahvimmillaan yhteiskunnnissa, joissa on suhteellisen tasainen tulonjako. (Ei viitteitä, saa toki osoittaa tuon päivänselvyyden ennakkoluulokseni jonkinlaisella tilastotiedolla.)

    Valtaosa tuloerotutkimuksesta on älyllisesti niin noloa, ettei voi muuta kuin tuntea myötähäpeää siihen sotkeutuneiden tutkijoiden puolesta. Eiväthän tuloerot ole kuin pelkkä “oire” eikä niiden haitalisuudesta tai hyödyllisyydestä pitäisi pyrkiä sanomaan juuta tai jaata.

    Lienee sanomattakin selvää, että leopardisuikkamaiden mm. vääristyneestä maanomistuksesta, etuoikeusjärjestelmistä jne. johtuvat tuloerot ovat haitallisia. Pitäisi kuitenkin olla aika ilmeistä, ettei tilanne ole mitään verranollinen vapaassa länsimaisessa esim. tuloksellisen yrittäjyyden synnyttämiin tuloeroihin.

    Tästä huolimatta meidän “viisaat” talouserotutkijat heittävät kaikki maat samaan koriin ja lähtevät etsimään lineaarisia korrelaatioita talouskasvun ja tuloerojen välille…

    No, ehkäpä juurisyiden ymmärtäminen voisi olla monelle tutkijalle ideologisesti vastenmielistä – olisihan oikea lääke kehitysmaille siirtyä vapaaseen markkinatalouteen sosialismin lisäämisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2017 kello 21:17

    Hyvin suuret tuloerot johtavat tehottomuuteen, koska sosiaalinen liikkuvuus pysähtyy ja vain kapea eliitti on rekrytointipohjana tärkeisiin tehtäviin, koska muut elävät köyhyydessä eivätkä pysty kouluttamaan lapsiaan.
    Yhdysvallat on voinut selvitä sosiaalisen liikkuvuuden puutteesta tuomalla lahjakkaita ihmisiä muualta, erityisesti Aasiasta. Ilman sitä maa olisi aika heikossa hapessa.

    Lisäksi suuret tuloerot johtuvat yleensä suurasta pääomatulojen osuudesta. Alun perin pääomatulot ovat voineet syntyä nerokkaan yrittäjän työn tuloksena, mutta myöhemmin omaisuus siirtyy laiskoille perijöille, jotka imevät kansantaloudesta elinvoimaa omaan kulutukseensa, joka painottuu ihan muualla kuin kulutukseksi kotimaassa. Tämä heikentää taloutta siinä, missä ahne verottajakin.
    mitä suurempi osuus kansantulosta jaetaan pääomatuloina, sitä heikommat ovat työnteon kannustimet.
    Latinalainen Amerikka on hyvä esimerkki suurten tuloerojen tehokkuutta heikentävästä vaikutuksesta – ja Venäjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kauko kirjoitti 20.5.2017 kello 19:37

    Jos Ruotsissa on paremmat olot, niin totta kai sinne kannattaa muuttaa. Eikö tämä ole sitä työvoiman vapaata liikkuvuutta? Jääkiekkoilijat lähtevät NHL: ään, ja Suomessa ollaan hyvin onnellisia heidän pärjäämisestään. Olisiko Bengt Holmström saanut talouden Nobelia, jos olisi jäänyt Suomeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. DVA kirjoitti 20.5.2017 kello 20:07

    Prometheus:
    Niin siis täähän on se vasemmistoliittolainen. Oli oikein joskus kutsuttu johonkin vaaliväittelyyn “asiantuntijaksi”. Arhinmäki hieroi hymyillen taustalla karvaisia käsiään yhteen.

    Kohti proletariaatin diktatuuria!

    Ajatella, juuri tänään Tampereen TTY:ltä marssi uudet tohtorit Tuomiokirkkoon juhlajumalanpalvelukseen.

    Ensin tehdään tiedettä, sitten palvotaan satuolentoa ilman minkäänlaista kritiikkiä.

    Noh, moni vetoaa perinteisiin. Sitähän se promootio on: tunkkaista pönötystä.

    Kuitenkin aika moni tieteen tekijä on uskovainen. Erityisesti Suomessa kovin moni tutkija on uskovainen, johtajista puhumattakaan.

    Silti aika moni Prometheuksen kaltainen pitää heitä aivan täysipäisin

    Eräskin tuntemani tutkija tekee tutkimusta fysiikan ja matematiikan rajamaastossa, mutta kuitenkin kiittää jumalaa muun muuassa omassa väitöskirjassaan. Eikä hänen tutkimuksia sen vuoksi jätetä viittaamatta tai lukematta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Syltty kirjoitti 20.5.2017 kello 20:31

    tcrown: Niin kauan kuin tuloeroista keskustellaan yksiulotteisena ilmiönä minun on vaikea nähdä, että keskustelu päätyisi mihinkään kovin hyödylliseen. Aivan vähintään pitää ymmärtää, että on “hyvää” ja “huonoa” tuloeroa.

    Totta. ERityiseti yksilöiden väliset hetkelliset tuloerot johtavat harhaan, kun pitäisi katsoa elinkaarituloja ja sitä, mitä niille on tapahtunut.

    Jos nostetaan koulutustasoa, yksilöiden väliset tuloerot kasvavat koska entistä suurempi osa ihmisistä on köyhiä opiskelijoita ja toisaalta suurempi osa siten hyvätuloisia asiantuntijoita. Kaikki mittarit näyttävät tällöin tuloerojen kasvua. Tasaisimpaan tuloihin päästään maassa, jossa kaikki menee ammattikouluun ja siten jonnekin suorittavaan työhön.

    Asiantuntijayhteiskunnassa, jossa opiskellaanpidempään, tuloerojen on pakosta oltava korkeammat.

    Näissä tuloeroasioissa pitäisi aina erottaa toisistaan opielijoiden määrän kasvu ja pitäisi verrata vaikkapa niitä elinkaarituloja. Ovatko elinkaarituloerot kasvaneet ja kuinka paljon? Ja onko tuloerot kasvaneet esimerkiksi 30-vuotiaiden joukossa? Entä jos puhdistetaan luvuista opiskelijat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Pirjo Hiidenmaa kirjoitti 20.5.2017 kello 20:40

    Olen yhtä mieltä blogistin kanssa siitä, että tukijoiden lähtö ulkomaille huonon ilmapirin tai huonojen työskentelyolojen takia on tosi huono juttu.

    Maallikkona sanoisin kuitenkin, että taloustieteilijöiden aatteellisen taustan vaikutusta korostetaan liiaksi. Helsingin yliopiston Studia Generalia -luentosarjaan kutsuttiin helmikuussa 2016 prof. Markus Jäntti ja Ajatuspaja Liberan tominnanjohtaja Heikki Pursiainen. Ennalta odotettiin, että tutkijat kiistelevät kaikesta, mistä suinkin voi. Erimielisyyksiä ja suurta kahakkaa ei syntynyt millään. Tutkimuksen peruslähtökohdista, tutkimusmenetelmistä ja tieteen perusoletuksista herrat hyrisivät täysin yksimielisinä. Eroja ehkä tulee siitä, että eri taustoista tulevat tutkijat tutkivat eri ilmiöitä, mutta menetelmät, tieteen rationaalisuus ja monet muut asiat ovat ihan samoja. Tältä se minusta kuulosti. Ymmärsinkö jotain väärin?

    Videot Jäntin ja Pursiaisen esitelmistä ovat katsottavissa tässä:

    https://www.youtube.com/watch?v=452oDqqHEmU

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. erkki niini kirjoitti 20.5.2017 kello 20:41

    David Jonstad kirjoitti kirjan nimeltä Sivilisation loppu. Hän ennusti luonnonvarojen ehtymisen aiheuttamaa keskiluokan levottomuutta. Tuo luokka siis ajattelee rakentaneensa hyvinvoinnin perustan. Luonnonvaroja riittää, mutta talousongelmia on syntynyt muista syistä. Niinpä keskiluokan levottomuutta on Suomessa, muualla Euroopassa ja Usassa. Taloustieteilijät ajattelevat, että kasvuun tarvitaan työvoimaa ja pääomaa, pelkään etteivät ymmärrä ratkaisevaa tekijää. Siksi en täysin luota heihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. ksee kirjoitti 20.5.2017 kello 22:42

    Osmo Soininvaara:

    Latinalainen Amerikka on hyvä esimerkki suurten tuloerojen tehokkuutta heikentävästä vaikutuksesta – ja Venäjä.

    Juu – tietenkäään sillä, että kyseiset maat (pl. Chile) löytyvät taloudellisen vapauden indeksilistojen häntäpäästä, ei voi olla mitään vaikutusta asiaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kalle kirjoitti 20.5.2017 kello 23:28

    Mitä käyttöarvoa on vasemmistolaiselle taloustieteilijällä? Kohtuullisen hyödyttömiä yhteiskunnan kannalta, vai pitäisikö sellaisia olla ihan sen takia, että muut voivat loistaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Pia-Petri Pampula-Kutri kirjoitti 21.5.2017 kello 9:25

    Markus Jäntti on aikaisemminkin arvostellut valtionvarainministeriötä siitä, että se ei ota taloustieteellistä tutkimustietoa ollenkaan huomioon. Voi olla suomalainen perinnekin viis veisata tutkitusta tiedosta, mutta parin viime vuosikymmenenen ajan kokoomus on saanut näppinsä peliin kun virkamiehiä on valittu. Ministeriö on saastutettu ideologisesti oikeistolaisella talouspolitiikalla. VM ajaa härkäpäisesti kokoomuslaista poliittista agendaa, vaikka se olisi idioottimaista valtiontalouden näkökulmasta. Hallintarekisterilaki on esimerkki tästä. Miten ihmeessä valtiontaloutta tai koko yhteiskuntaa hyödyttää veronkiertoa, omistusten piilottamista ja rikollista toimintaa edistävä laki?

    VM pitäisi puhdistaa kokoomuslaisista vaikutteista. Jotta tässä onnistutaan, kokoomus pitää sulkea oppositioon pitkäksi aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. GOLAJTTI kirjoitti 21.5.2017 kello 9:48

    Osmo Soininvaara:
    Hyvin suuret tuloerot johtavat tehottomuuteen, koska sosiaalinen liikkuvuus pysähtyy ja vain kapea eliitti on rekrytointipohjana tärkeisiin tehtäviin, koska muut elävät köyhyydessä eivätkä pysty kouluttamaan lapsiaan.
    Yhdysvallat on voinut selvitä sosiaalisen liikkuvuuden puutteesta tuomalla lahjakkaita ihmisiä muualta, erityisesti Aasiasta. Ilman sitä maa olisi aika heikossa hapessa.

    Lisäksi suuret tuloerot johtuvat yleensä suurasta pääomatulojen osuudesta. Alun perin pääomatulot ovat voineet syntyä nerokkaan yrittäjän työn tuloksena, mutta myöhemmin omaisuus siirtyy laiskoille perijöille, jotka imevät kansantaloudesta elinvoimaa omaan kulutukseensa, joka painottuu ihan muualla kuin kulutukseksi kotimaassa. Tämä heikentää taloutta siinä, missä ahne verottajakin.
    mitä suurempi osuus kansantulosta jaetaan pääomatuloina, sitä heikommat ovat työnteon kannustimet.
    Latinalainen Amerikka on hyvä esimerkki suurten tuloerojen tehokkuutta heikentävästä vaikutuksesta – ja Venäjä.

    Etelä-Amerikan ginikerroin ilmeisesti johtuu juuri suurista pääomatuloista ja luonnonvaroista.

    Mutta kyllä suuri syyllinen etelä-amerikassa on nimenomaan sosialismi. Miksi kukaan valitsisi korkean vaihtoehtokustannusten teitä, jos tulot ja varallisuus tasataan ja on valtion kontrollissa? Ei korkean vaihtoehtokustannusten teissä ole järkeä, kirjoitithan siitä itsekin kirjan.

    Lafferin käyrä on lämpimissä maissa aluperinkin ilmaston takia enemmän vasemmalla kuin monissa muissa maissa. Myös eri ajanjaksoina käyrän huippu on eri paikoissa. Kun vapaa-aika lisääntyy ja ihmisten arvot muuttuvat, myös käyrän paikka muuttuu.

    Hyvinvointivaltio on umpikuja. Miksi kenenkään kannattaa valita korkean vaihtoehtokustannuksent tie? ESimerkki opiskelulnjoista: miksi matematiikan linjat ovat tyhjiä ja taidealat täynnä opiskelijoita? Siksi koska matematiikka on tylsää ja aikaavievää ja useille sillä on korkeat vaihtoehtokustannukset.

    Voi olla, että automaatio tuo meille sosialismin, kun ihmisiä ei enää tarvita töissä. Mutta hyvinvointivaltio on umpikuja vaihtoehtokustannusten takia. Miksi valita korkean vaihtoehtoustannukset tie, kuten kysyt vauraudessa ja ajassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Ville kirjoitti 21.5.2017 kello 10:39

    Osmo Soininvaara: Lisäksi suuret tuloerot johtuvat yleensä suurasta pääomatulojen osuudesta. Alun perin pääomatulot ovat voineet syntyä nerokkaan yrittäjän työn tuloksena, mutta myöhemmin omaisuus siirtyy laiskoille perijöille, jotka imevät kansantaloudesta elinvoimaa omaan kulutukseensa, joka painottuu ihan muualla kuin kulutukseksi kotimaassa. Tämä heikentää taloutta siinä, missä ahne verottajakin.

    Moni maailman rikkaimmista ihmisistä on ymmärtänyt, ettei liian iso perintö tee jälkikasvulle hyvää ja sen sijaan käyttää tai testamenttaa omaisuutensa erilaisiin hyviin tarkoituksiin, jotka eivät saa riittävää rahoitusta valtioilta.
    Yhdysvalloissakin parhaat talouskasvun vuodet olivat silloin, kun oli iso keskiluokka ja sitä kautta tasainen tulonjako. Keskiluokan kurjistuminen ja “työssäkäyvien köyhien” luokan kasvu ovat niitä isoja ongelmia. Huonosti tuottavat työt ovat asia, johon pitäisi etsiä ratkaisua, mutta kaikkia kiinnostavat vain korkean tuoton kasvuyritykset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. DVA kirjoitti 21.5.2017 kello 13:04

    Kalle:
    Mitä käyttöarvoa on vasemmistolaiselle taloustieteilijällä? Kohtuullisen hyödyttömiä yhteiskunnan kannalta, vai pitäisikö sellaisia olla ihan sen takia, että muut voivat loistaa?

    Mitä käyttöarvoa on uskovaisella taloustieteilijällä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. ksee kirjoitti 21.5.2017 kello 18:32

    Ville:
    Yhdysvalloissakin parhaat talouskasvun vuodet olivat silloin, kun oli iso keskiluokka ja sitä kautta tasainen tulonjako. Keskiluokan kurjistuminen ja “työssäkäyvien köyhien” luokan kasvu ovat niitä isoja ongelmia. Huonosti tuottavat työt ovat asia, johon pitäisi etsiä ratkaisua, mutta kaikkia kiinnostavat vain korkean tuoton kasvuyritykset.

    Juuei… Yes, America’s middle class has been disappearing….into higher income groups

    Stated differently, the share of American households earning $100,000 or more per year (in 2014 dollars) increased more than three-fold from 8.1% in 1967 to 24.7% in 2014. If the 8.1% share of households in 1967 earning $100,000 or more hadn’t increased over time to 24.7%, there would only be about 10 million US households today (out of 123.2 million) earning $100,000 or more, instead of the actual number of more than 30 million American households in that high income category. Thanks to America’s economic dynamism, upward mobility and rising incomes, there are now 20+ million more American households earning annual incomes of +$100,000 annually today (30.4 million) than there would be if the 8.1% share of high-income households that prevailed in 1967 hadn’t changed (only 10 million households).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. åke kirjoitti 21.5.2017 kello 21:03

    Vasemmistolainen taloustieteilijä varmaan löytää paremmin vastakaikua Ruotsista, koska Ruotsissa hallitukset tuppaavat olemaan demarien miehittämiä. Päättäjät ja taloustieteilijät ovat vasemmistolaisia = yhteisymmärrys.

    Mitä tulee lukukausimaksuihin niin mielestäni yliopistot voivat aivan hyvin olla ilmaisia. Tämä sopii hyvin kaltaisilleni laiskoille opiskelijoille.

    Jos pohdin asiaa teoreettisesti niin maksujen puolesta puhuu pari asiaa:
    1- maksullista arvostetaan, ilmainen otetaan välinpitämättömästi vastaan. Panos/tuotossuhde selkiytyy maksujen myötä
    2- tarpeeton maisterikoulutus loppuu, opinnot nopeutuvat ja yliopisto-opetus muuttuu kandipainotteiseksi
    3-maksuton ylipoisto on tulonsiirto hyvien akateemisten perheiden lapsille (sopii hyvin, olen itsekin sellainen, eikä tämä edes näytä ärsyttävän ei-akateemisia perheitä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Sepi kirjoitti 21.5.2017 kello 22:06

    Osmo Soininvaara:
    Hyvin suuret tuloerot johtavat tehottomuuteen, koska sosiaalinen liikkuvuus pysähtyy ja vain kapea eliitti on rekrytointipohjana tärkeisiin tehtäviin, koska muut elävät köyhyydessä eivätkä pysty kouluttamaan lapsiaan.
    Yhdysvallat on voinut selvitä sosiaalisen liikkuvuuden puutteesta tuomalla lahjakkaita ihmisiä muualta, erityisesti Aasiasta. Ilman sitä maa olisi aika heikossa hapessa.

    Lisäksi suuret tuloerot johtuvat yleensä suurasta pääomatulojen osuudesta. Alun perin pääomatulot ovat voineet syntyä nerokkaan yrittäjän työn tuloksena, mutta myöhemmin omaisuus siirtyy laiskoille perijöille, jotka imevät kansantaloudesta elinvoimaa omaan kulutukseensa, joka painottuu ihan muualla kuin kulutukseksi kotimaassa. Tämä heikentää taloutta siinä, missä ahne verottajakin.
    mitä suurempi osuus kansantulosta jaetaan pääomatuloina, sitä heikommat ovat työnteon kannustimet.
    Latinalainen Amerikka on hyvä esimerkki suurten tuloerojen tehokkuutta heikentävästä vaikutuksesta – ja Venäjä.

    Hatunnosto Osmolle joka harvoin yhtä selvästi avaa näkemyksiään.

    Pitäisi erottaa hyvin selkeästi kleptokratiasta, oikeusvaltion perusperiaatteiden puutteesta ja markkinoiden ylireguloinnista aiheutuvat tuloerot sellaisista tuloeroista jotka johtuvat tuottavuuseroista ja vapaahkon markkinatalouden mukaisesta voittamisesta ja häviämisestä.

    Se, että Venäjällä, Latinalaisessa Amerikassa tai Afrikassa on valtavat varallisuus- ja tuloerot ei johdu siitä, että globalisaatio jylläisi, vaan puhtaasti siitä, että varkaat ja omistava luokka suojelevat omaisuuttaan eivätkä päästä kilpailua syntymään. Talouseliitin omistamilla vakiintuneilla toimijoilla on oligopolit joita suojellaan ulkomaisen pääoman ja kotimaisten startuppien kilpailulta ja tämä se vasta törkeään tehottomuuteen johtaakin.

    Miksi laiskat perijät eivät halvaannuta Yhdysvaltain taloutta? Tulo- ja varallisuuserot ovat valtavat, mutta niin on myös BKT. Tuotannon hedelmät valuvat omistavalle luokalle ja piilaakson kovimmille osaajille, ensin mainitut investoivat raivoisasti sekä startuppeihin samalla siirtäen tuotantoa köyhiin maihin. Ensin mainittu on nostanut älykkäiden ja työteliäiden ihmisten palkkatason meillä tuntemattomiin sfääreihin piilaaksossa ja jälkimmäinen ainakin miljardi ihmistä köyhyydestä kohti keskituloja.

    Ilman jyrkkiä tuloeroja Yhdysvallat ei pystyisi tuomaan osaavia ihmisiä. Jos piilaaksossa ei voisi tienata 10k-15k dollarin kuukausipalkkoja, sinne ei olisi läheskään vastaavaa tunkua työntekijöiden puolelta. Ja vastaavasti jos siellä ei olisi valtavia enkelisijoituspääomia, ei siellä olisi startup-skeneäkään. Piilaakson houkuttelevuus työpaikkana ja yritysten perustamispaikkana ovatkin nähdäkseni suoraa seurausta tulonjaon ja varallisuuden vinoumista.

    En minäkään halua Suomesta USA 2.0:aa, mutta on älyllisesti epärehellistä leimata Yhdysvaltojen, Venäjän ja Singaporen about samalla tasolla olevat GINI-kertoimet yhdeksi ja samaksi asiaksi. Kaikki ovat oireita ja seurausta aivan erilaisista laeista ja kulttuurisista ympäristöistä ja valitsen tuhat kertaa tuhannesta USA tai Singaporen noista kolmesta Venäjän sijaan.

    Suomen Gini-kerroin johtaa valtavaan tehottomuuteen kun kirurgit ja DI:t remppaavat ja siivoavat mielummin omia asuntojaan kuin ostavat jonkun tekemään nuo hommat ja tekevät tunnin viikossa lisää töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.5.2017 kello 9:46

    Yhdysvaltain tuloeroja eivät ole kasvattaneet 10 – 15 k kuukausitulot, vaan satojen miljoonien vuositulot, joissa on selvästi hyödytetty markkinoiden epätäydellisyyttä ja onnistumista tosiasialliseen monopoliasemaan pääsemisessä. Jos jokin eurooppalainen taho omistaisi Googlen tai Facebookin, yhtiöitä vastaan olisi nostettu ja syytteet määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Pekka T. kirjoitti 21.5.2017 kello 23:27

    Kalle:
    Mitä käyttöarvoa on vasemmistolaiselle taloustieteilijällä? Kohtuullisen hyödyttömiä yhteiskunnan kannalta, vai pitäisikö sellaisia olla ihan sen takia, että muut voivat loistaa?

    Mitä käyttöarvoa on toisaalta oikeistolaisella taloustieteilijällä? Tai taloustieteilijöillä ylipäätään? Taloustiedehän on tieteiden joukossa jonkinlainen kummajainen, jonka tieteelliset totuudet jäävät kovin usein esittäjänsä arvojen jalkoihin.

    Toisaalta ehkä me kuitenkin tarvitsemme heitä? Taloustieteilijöiden yhteisäänestä ja keskustelusta ehkä sittenkin muodostuu se, mitä voimme taloudesta tietää ja ymmärtää? Siksi on tärkeää, että kokonaisuudessa kuuluu eri aatteiden ääni.

    Meidän tavallisten kansalaistenkin taloudellisten kannanottojen taustalla kuuluu usein omat aatteemme. Nimimerkki Kalle antoi näytteen omastaan.

    On toki yksittäisiä talousviisaita, joiden näkemykseen minäkin olen oppinut luottamaan. Osmo Soininvaaran mainitsema Sixten Korkman kuuluu heihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 22.5.2017 kello 1:08

    Keskiluokkaan kuuluvat ovat molemmin puolin mediaania ja se on pysynyt USAssa 1998 lähtien suurin piirtein samalla tasolla

    Eli keskiluokka ei ole juurikaan parantanut asemiaan

    https://en.wikipedia.org/wiki/Household_income_in_the_United_States#Recent_trends

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. spottu kirjoitti 22.5.2017 kello 9:26

    ksee: Stated differently, the share of American households earning $100,000 or more per year (in 2014 dollars) increased more than three-fold from 8.1% in 1967 to 24.7% in 2014.

    Niin, ja jos mediaani on jossain $54000 paikkeilla, yli puolet joutuu seuraamaan sivusta kun yli viidesosa ansaitsee tuplasti, asuu omilla alueillaan, käyttää omia terveyspalveluitaan ja pystyy hankkimaan lapsille kelvolliset opiskelupaikat.

    Ollaan siis trumpismin juurilla.

    On makuasia pitäisikö keskituloisten (2/3 – 2x mediaanista) olla enemmistö, mutta jos ei ole, kannattaa varautua keskituloisten protestiin.

    Ylipäätään, jos yli puolet putoaa kyydistä, osoittaa protesti vaaliuurnilla pikemminkin demokratian toimivuutta kuin toimimattomuutta. Kokonaan toinen kysymys on osaavatko keskituloiset äänestää etujensa mukaisesti, tai onko esivaalikierroksella mitään tekemistä demokratian kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Syltty kirjoitti 22.5.2017 kello 9:55

    Pekka T.: Mitä käyttöarvoa on toisaalta oikeistolaisella taloustieteilijällä? Tai taloustieteilijöillä ylipäätään?

    Taloustieteilijöiden ansioksi voidaan laskea, ettei päättäjät tällä jättikriisin iskiessä kertaa saaneet aikaan 30-lukulaista lamaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. tcrown kirjoitti 22.5.2017 kello 9:57

    jfo: Omasta näkökulmastani poliittisen taloustieteen tärkein tehtävä on ihmisten hyvinvoinnin maksimointi niukkuuden vallitessa.

    Tuohan se perinteisesti on ollut. Mutta jonkun pitäisi ottaa harteilleen myös sen tutkiminen, miten ihmisten hyvinvointia maksimoidaan runsauden vallitessa. Se kun tuntuu nykypäivänä olevan yhteiskunnallisesti paljon merkittävämpi kysymys. Kovin merkittävää tarjonnan runsautta (kysyntään verrattuna) on esimerkiksi matalan tuottavuuden työvoimassa ja erilaisissa immateriaalioikeuksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. anonilli kirjoitti 22.5.2017 kello 10:02

    GOLAJTTI: Mutta kyllä suuri syyllinen etelä-amerikassa on nimenomaan sosialismi. Miksi kukaan valitsisi korkean vaihtoehtokustannusten teitä, jos tulot ja varallisuus tasataan ja on valtion kontrollissa?

    Sen paremmin Kuuba kuin Nicaragua eivät ole minun maantietoni mukaan Etelä-Amerikassa, ja muissa Latinalaisen Amerikan maissa ei ole ollut sosialismia. Perinteinen kuvio Latinalaisessa Amerikassa ei ole ollut se, että varallisuus tasataan vaan se, että se, jolla on valta, ottaa sen varallisuuden omakseen, koska miksi ei ottaisi? Alansa huiput (Trujillo, Somoza, Papa Doc) käytännössä omistivat kaiken omistamisen arvoisen koko maassaan. Tätä voi kutsua monellakin termillä, mutta sosialismiksi sitä ei oikein voi sanoa. Päinvastoin: valtion yksityistäminen yhden henkilön omaisuudeksi on hyvinkin oikeistolainen projekti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Pekka Pessi kirjoitti 22.5.2017 kello 10:54

    Osmo Soininvaara:
    Yhdysvaltain tuloeroja eivät ole kasvattaneet 10 – 15 k kuukausitulot

    Pikettyn datan mukaan Jenkeissä nimenomaan 10 % on rikastunut eniten, enemmän kuin rikkain 1 %. Suurituloisempaan prosenttiin Yhdysvalloissa pääsee n. 24 k$ kuukausituloilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. ksee kirjoitti 22.5.2017 kello 15:11

    Pekka Pessi: Pikettyn datan mukaan Jenkeissä nimenomaan 10 % on rikastunut eniten, enemmän kuin rikkain 1 %. Suurituloisempaan prosenttiin Yhdysvalloissa pääsee n. 24 k$ kuukausituloilla.

    …ja sitten kun vielä muistetaan, etteivät tuloluokat ole mitään suljettuja kerhoja ja siksi esim. ylimpään 10% tuloluokkaan pääsee elämänsä aikana (vähintään vuodeksi) aika merkittävä osa väestöstä, niin tarkastelu alkaa olemaan jokseenkin mielekäs.

    Toki vasemmistolaiseen retoriikkaan kuuluu erottamttomana osana tuloluokkien esittäminen suljettuina ryhminä – eihän sitä luokkasotaa muuten saisi lietsottua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. uusi kasvo täällä kirjoitti 22.5.2017 kello 15:29

    Käsittääkseni mikään hallitus tai edes puolue ei ole ehdottanut (vakavissaan) lukukausimaksuja Suomalaisille yliopisto-opiskelijoille.

    Tosin jos aikoo opiskella opiskelun vuoksi useita eri tutkintoja niin siitä hyvästä voi jo jotain maksaakin- siis myös opiskelija itse.

    Mitä tulee ajatukseen, että lisää rahaa perusopetukseen, niin mihin sinne?

    Nykyään on koulunkäyntiavustajat, harjoittelijat, psykologit, päätoimiset kuraattorit ja päätoimiset opot sekä lisäksi rehtorit harvassa paikassa enää osallistuvat opetukseen itse vaan pyörittävät sitä kuuluisaa byrokratiaa (tuossa rehtorissa muuten malliesimerkki miten byrokratia hiljalleen ajan saatossa on päässyt kasvamaan).

    Ryhmäkoot olivat (silloin “vanhaan” hyvään aikaan) 30-40 hlöä luokasssa ja oppi meni perille.

    Kyllä ennen oli kaikki paremmin. Nykyään ei osata muuta kuin valittaa ja vinkua lisää rahaa.

    Yksinkertainen parannusehdotus joka ei maksa mitään jos kerta perusopetus vaatii lisää rahaa. Olkoon syynä Pisat tms. :

    Höllennetään vähän sitä tahtia sitten ja muutetaan perusopetusasetusta siten, että lukuvuoden koulutyö päättyy viikon 24 viimeisenä arkipäivänä.

    Tämähän varmaan kaikille sopii- paitsi tietysti niille lapsille/ opiskelijoille jotka kärsivät suunnattomasti ties mistä…, kun “toipumislomaa” ei ole kuin noin 7 viikkoa.

    (kirjoitukseni viimeinen virke on ironiaa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. anonyymi kirjoitti 22.5.2017 kello 15:33

    Kai sellainenkin arvomaailma löytyy, jonka mukaan suuret tuloerot ovat kannatettavia, vaikka voitaisiin osoittaa, että talouden toiminnalle niistä on lähinnä vain haittaa.

    Varmaan löytyisi useinkin, mutta ei kai kukaan nyt niin typerä ole, että sanoisi sen ääneen? Kunhan todisteitta inttävät, että se on valitettavasti niin kovin hyödyllistä tai jopa välttämätöntä eivätkä haitat yksilöille ole kovin suuria ja he ansaitsevat sen.

    jfo: Jokainen asiaan perehtynyt tietää, että näillä ajatuspajoilla on äärimmäisen voimakas poliittinen agenda taustallaan

    Agendan kutsuminen poliittiseksi on jopa tarpeettoman kohteliasta. Noiden ajatuspajojen taustalla on lopultakin vain pari erittäin rikasta rahoittajaa, jotka hyötyvät paljon taloudellisesti tuon nk. ideologian toteutumisesta.

    GOLAJTTI: Mutta kyllä suuri syyllinen etelä-amerikassa on nimenomaan sosialismi.

    Et taida tuntea maanosan historiaa — varsinkaan suhteessa Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan (ja etenkin CIA:n harjoittamana).

    ksee: Juuei… Yes, America’s middle class has been disappearing….into higher income groups

    Tuossa on taas ns. pientä tilastoharhaa ja markkinointia, koska reaaliansiot eivät tunnetusti ole siellä nousseet 70-luvun jälkeen.

    Osmo Soininvaara: Alun perin pääomatulot ovat voineet syntyä nerokkaan yrittäjän työn tuloksena

    Tämä kai lähinnä 1900-luvun aikana. Sitä ennen pääomat dominoivat paitsi erittäin satunnaisesti. Ihan Pikettyn mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. ksee kirjoitti 22.5.2017 kello 15:56

    anonilli: Sen paremmin Kuuba kuin Nicaragua eivät ole minun maantietoni mukaan Etelä-Amerikassa, ja muissa Latinalaisen Amerikan maissa ei ole ollut sosialismia. Perinteinen kuvio Latinalaisessa Amerikassa ei ole ollut se, että varallisuus tasataan vaan se, että se, jolla on valta, ottaa sen varallisuuden omakseen, koska miksi ei ottaisi?

    Etelä-Amerikkaa leimasi viimevuosisadalla tiukka protekstionismi, valtiojohtoinen talous ja yritysten sosialisoini (tai siirtäminen hallituksen kavereille). Monissa maissa kokeiltiin lisäksi kaikenlaisia sosiaalisia ohjelmia, hintasäännöstelyä yms.

    Import substitution industrialization

    Toki voidaan kiistellä, että voiko tätä kutsua jonkin sortin sosialismiksi vai ei – mutta ainakin vapaasta markkinataloudesta tuo oli varsin kaukana.

    Alansa huiput (Trujillo, Somoza, Papa Doc) käytännössä omistivat kaiken omistamisen arvoisen koko maassaan. Tätä voi kutsua monellakin termillä, mutta sosialismiksi sitä ei oikein voi sanoa. Päinvastoin: valtion yksityistäminen yhden henkilön omaisuudeksi on hyvinkin oikeistolainen projekti.

    Eli siis oikeistolaisuuden ydin on omistusoikeuden romuttaminen, yksilönvapauksien ja oikeuksien riistäminen, oikeusjärjestelmän vääristäminen yms.? Mielenkiintoista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. GOLAJTTI kirjoitti 22.5.2017 kello 21:03

    anonilli: Sen paremmin Kuuba kuin Nicaragua eivät ole minun maantietoni mukaan Etelä-Amerikassa, ja muissa Latinalaisen Amerikan maissa ei ole ollut sosialismia. Perinteinen kuvio Latinalaisessa Amerikassa ei ole ollut se, että varallisuus tasataan vaan se, että se, jolla on valta, ottaa sen varallisuuden omakseen, koska miksi ei ottaisi? Alansa huiput (Trujillo, Somoza, Papa Doc) käytännössä omistivat kaiken omistamisen arvoisen koko maassaan. Tätä voi kutsua monellakin termillä, mutta sosialismiksi sitä ei oikein voi sanoa. Päinvastoin: valtion yksityistäminen yhden henkilön omaisuudeksi on hyvinkin oikeistolainen projekti.

    No vasemmistolaisia kokeiluja siellä on ollut. Oleellista on kannusteet yrittävälle luokalle ja eteenpäin pyrkivivlle. Tosin itse uskon, että tuo rahallinen kannuste tulee epäolleelliseksi, kun koneet voivat tehdä työt, joissa on perinteisesti ollut korkeat vaihtoehtokustannukset. Ehkä silloin siirrymme sosialismiin eri nimellä kutsuttuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. TL kirjoitti 22.5.2017 kello 22:42

    Huvittavaa että vasemmistolainen tutkija pakenee Ruotsiin. Ainakin minusta Ruotsi on ollut aina oikeistolainen suurten tuloerojen ja suurpääoma-porvareiden maa. Moderaterna on tehnyt fiksua politiikkaa. Valitettavasti Ruotsin vasemmisto tuntuu olevan pahasti ideologian sokaisemaa.

    Mutta Ruotsissa ei ole mm. perintöveroja, ja rikkaat ovat Ruotsissa aivan eri tavalla rikkaita kuin Suomessa. On varaa ostella noita firmoja Suomesta:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/19/tutki-kiinnostavimpia-yrityskauppoja

    En tajua miksi suomessa palvotaan työpaikkoja pääomien sijaan, kun moinen on täydellistä hölmöläisrenkien puuhaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Jukkis kirjoitti 22.5.2017 kello 23:20

    anonilli:Alansa huiput (Trujillo, Somoza, Papa Doc) käytännössä omistivat kaiken omistamisen arvoisen koko maassaan. Tätä voi kutsua monellakin termillä, mutta sosialismiksi sitä ei oikein voi sanoa. Päinvastoin: valtion yksityistäminen yhden henkilön omaisuudeksi on hyvinkin oikeistolainen projekti.

    Kummasti sosialismia käytäntöön sovellettaessa on pääasiassa päädytty valtioihin, joissa kaikki omaisuus on harvojen ja valittujen hallussa (Pohjois-Korea, Neuvostoliitto ja Kuuba ovat tästä oikein hyviä esimerkkejä). Olisiko kuitenkin niin, että oikeistolaisuudella tai vasemmistolaisuudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä vaan ongelman on autoritäärisissä järjestelmissä, riippumatta siitä onko kyse oikeistolaisesta autoritäärisuudesta tai vasemmistolaisesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Risto kirjoitti 23.5.2017 kello 7:00

    Pekka Pessi: Pikettyn datan mukaan Jenkeissä nimenomaan 10 % on rikastunut eniten, enemmän kuin rikkain 1 %.

    Mitähän sinä tarkoitat? 10% (joka sisältää 1%:n) on toki yhteensä rikastunut taaloissa enemmän kuin osajoukkonsa, mutta kehitys on ollut voimakkaampaa huipulla.

    Tässä paperi häneltä tältä vuodelta. Graafin 1a perusteella USAssa top 10% osuus kaikista tuloista kasvoi noin 34% -> 47% välillä 1980-2015. Top 1%:n osuus (graafi 1b) kasvoi samalla n. 10,5% -> 20%. Jos tekee vähennyslaskun noiden välillä niin huomaa, että sen noiden väliinjäävän top 10%; “köyhemmän” 90%:n osuus kasvoi vain (tai “vain”) muutamia prosenttiyksikköjä.

    Viimeisestä taulukosta näkee myös, että tulojen kasvu on ollut sitä vauhdikkaampaa, mitä korkeammalle jakaumassa mennään (top 0,1% top 0,01%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. vk kirjoitti 23.5.2017 kello 9:26

    “Minusta on erittäin valitettavaa, että Markus Jäntti ilmoitti jättävänsä Suomen ja palaavansa Tukholman yliopistoon. Markus on nimittäin täydentänyt hyvin suomalaisten taloustieteilijöiden joukkoa koska hän on hyvin osaava taloustieteilijä JA koska hän on yhteiskunnalliselta asenteeltaan vasemmistolainen.”

    Jäntti on kyllä taloustutkijaksi esiintynyt julkisuudessa harvinaisen poliittisena näkemyksiltään. Olisikohan ollut viime eduskuntavaalien yhteydessä muutamissa ohjelmissa tv:ssä ja itse kyllä hätkähdin hänen näkemyksiään. YLEltä erikoinen valinta ja mielestäni virhe. Poliittisesti voimakkaasti värittyneitä taloustieteilijöitä ei pitäisi käyttää “asiantuntijoina” kertomatta heidän poliittista taustaansa. Sinällään Jäntti lienee taloustutkijana pätevä.

    Jäntti on kaiketi ollut perustamassa Vasemmistoliittoa, mikä selittää värittyneisyyden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.5.2017 kello 11:18

    Jos poliittisesti värittyneet taloustieteilijät pitää pitää poissa televisiosta, aika vähän haastateltavia jää jäljelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ville kirjoitti 23.5.2017 kello 11:04

    Pekka Pessi: Pikettyn datan mukaan Jenkeissä nimenomaan 10 % on rikastunut eniten, enemmän kuin rikkain 1 %. Suurituloisempaan prosenttiin Yhdysvalloissa pääsee n. 24 k$ kuukausituloilla.

    Kun valitaan tarkastelun aikaväli sopivasti, kehitys on ollut myös toisenlaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.5.2017 kello 11:17

    Ville,
    Mitähän tuo kuva osoittaa? Reaaliansioiden kasvu millä aikavälillä. Ei ainakaan yhden vuoden aikana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Denvegalt kirjoitti 23.5.2017 kello 12:01

    TL:
    Ainakin minusta Ruotsi on ollut aina oikeistolainen suurten tuloerojen ja suurpääoma-porvareiden maa.

    Kunnon timosoinimainen kommentti!

    Ainakin minusta maa on aina ollut litteä ja Kuu juustoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Ville kirjoitti 23.5.2017 kello 12:02

    Osmo Soininvaara:
    Ville,
    Mitähän tuo kuva osoittaa? Reaaliansioiden kasvu millä aikavälillä. Ei ainakaan yhden vuoden aikana.

    2015 oli poikkeusvuosi, mutta silloin USA:n kotitalouskohtainen mediaanitulo nousi (<a href="https://www.nytimes.com/2016/09/14/business/economy/us-census-household-income-poverty-wealth-2015.html?_r=0&quot; NYT:n juttu.
    Sinänsä noissa kotitalouskohtaisissa tuloissa on huomioitava, että alle 100 k tuloissa työllisyysasteella on huomattava merkitys (eli montako työssäkäyvää keskimäärin on per kotitalous), eli työllisyysasteen nousu on selittävä tekijä ei niinkään tulojen nousu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Syltty kirjoitti 23.5.2017 kello 13:09

    Jukkis: Olisiko kuitenkin niin, että oikeistolaisuudella tai vasemmistolaisuudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä vaan ongelman on autoritäärisissä järjestelmissä, riippumatta siitä onko kyse oikeistolaisesta autoritäärisuudesta tai vasemmistolaisesta?

    Olet oikeassa.

    Sosialistinen suunnitelmatalous on talousjärjestelmänä niin tehoton, että sen pystyssä pitäminen tarvitsee autoritäärisen järjestelmän.

    Demokratiassa kunnon suunnitelmatalous ei jää pitkäikäiseksi. Taloudellisia vapauksia kaipaavat kansalaiset jossain vaiheessa aivan pakko laittaa kuriin voimakeinoin, kun eivät muuten ymmärrä omaa parastaan (kuten Venezuelastakin huomataan). Ja kun vaalit poistamalla takaisinkytkentä huonosta hallinnosta poistetaan, alkaa korruptio rehottamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. N kirjoitti 23.5.2017 kello 13:42

    GOLAJTTI:
    Hyvinvointivaltio on umpikuja. Miksi kenenkään kannattaa valita korkean vaihtoehtokustannuksent tie? ESimerkki opiskelulnjoista: miksi matematiikan linjat ovat tyhjiä ja taidealat täynnä opiskelijoita? Siksi koska matematiikka on tylsää ja aikaavievää ja useille sillä on korkeat vaihtoehtokustannukset.

    Miksi matematiikkaa pidetään tylsänä ja aikaavievänä? Eihän se sitä oikeasti ole.

    Syynä on suomalainen kulttuuri, joka ei vastoin monen luuloja arvosta oppineisuutta. Onhan täälläkin sivistyneistöä, joka arvostaa koulutusta, mutta huomattava osa väestöstä vielä nykyäänki suorastaan halveksii koulutusta ja etenkin akateemista koulutusta. Siitä koulutuksen halveksumisesta kertovat puheet “oikeista töistä”, “turhista dosenteista”, “nollatutkimuksesta” ja vastaavista.

    Suomi on myös niitä maita, joissa sivistyneistö on arvostanut kielitaitoa ja suosinut taidetta ja humanistisia aloja. Esimerkiksi minun nuoruudessani 1980-luvulla kielistä kiinnostuneen oli huomattavasti helpompi saada tavoitellut kuusi ällää, koska kaikki reaaliaineet olivat yhdessä ainoassa reaalikokeessa, mutta jokainen kieli taas omassa kokeessaan. Jos luonnontieteistä kiinnostunut halusi saada kuusi ällää, oli pakko lukea myös kolmea kieltä menestyksekkäästi (kokeina siis matematiikka, reaali, äidinkieli ja kolme vierasta kieltä). Jos äidinkieli lasketaan kieleksi, 2/3 YO-tutkinnosta oli kielikokeita myös luonnontieteilijällä. Kieli-ihminen taas saattoi pudottaa matematiikan lyhyeksi ja valita reaalissa helpoimmat aineet ja panostaa itselleen helppoihin kieliin eli samaiset 2/3 YO-tutkinnosta oli suosikkiaineita. Tämä näkyy yhä vieläkin, kun kieliin suuntautumista suosineilla 1970- ja 1980-luvuilla kirjoittaneet ovat olleet vallankahvassa.

    Nyt toki on ainereaalit, mutta samaan aikaan yhä suurempi osa ikäluokasta on haluttu lukioon. Kun käytössä on vielä luokaton lukio, joka antaa liian helpon mahdollisuuden hidastaa opiskelua, tuloksena on ollut lukion vaatimustason lasku. Lukiolaisista aivan liian monelle tärkeää ei ole oppiminen, vaan tutkinnon suorittaminen ja se on johtanut helppoina pidettyjen aineiden opiskeluun ja kirjoittamiseen, kun samalla on opiskeltu vaikeina pidettyjä aineita vain pakollinen minimimäärä.

    Miksi sitten taidealat pullistelevat, kun taas luonnontieteissä kärsitään hakijapulasta? Syyt ovat oikeastaan aika yksinkertaisia.

    1) Monet pitävät taiteen tekemisestä. Helpon lukion jälkeen käsitys omista lahjoista saattaa olla epärealistinen, joten taidealoille haetaan paljon. Toisaalta ei ole mitään kannustetta olla hakematta alalle, koska ilman paikkaa jääminen ei ole haitaksi uudestaan yritettäessä.

    2) Luonnontieteiden vaikea maine vähentää hakijoita. Toisaalta ennen luonnontieteitä käytettiin preppauspaikkana, kun odotettiin uutta hakukertaa esimerkiksi lääkikseen. Osa preppaajista ehti huomata, että luonnontieteet ovat kiinnostavia, eikä enää hakeutunut muualle.

    Kun alan vaihtaminen on tehty lähes mahdottomaksi, näitä preppausopiskelijoita ei enää ole. Kaikki keskittyvät hakemaan yhä uudestaan ja uudestaan juuri sille tavoitellulle omalle toivealalle, koska opiskelupaikan saaminen joltakin toiselta alalta huonontaisi ratkaisevasti mahdollisuuksia tulla valituksia uudestaan yritettäessä. Kun ei ole preppaajia, ei ole myöskään niitä, jotka huomaisivat alan kiinnostavaksi vasta sitä opiskeltuaan.

    Onneksi positiivisiakin merkkejä on havaittavissa. Huomasin äskettäin, että tänä vuonna luokanopettajakoulutukseen ennakkopisteitä annetaan äidinkielestä ja matematiikasta ja vieläpä niin, että pitkä matematiikka tuo huomattavan edun, sillä pitkän matematiikan m tuo enemmän pisteitä kuin lyhyen matematiikan l. Aiempina vuosina pisteitä on annettu useammista aineista. Ehkä tämä muutos tuo luokanopettajiksi enemmän ihmisiä, jotka ovat opiskelleet matematiikkaa lukiossa ja ehkä se lopulta näkyy myös kouluissa matematiikan arvostuksen kasvuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. N kirjoitti 23.5.2017 kello 14:44

    ksee:
    Eli siis oikeistolaisuuden ydin on omistusoikeuden romuttaminen, yksilönvapauksien ja oikeuksien riistäminen, oikeusjärjestelmän vääristäminen yms.? Mielenkiintoista…

    Riippuu minun nähdäkseni siitä, kuinka oikealle mennään.

    Minusta voisi pitää oikeistolaisena sitä, että ihmisillä on oikeus saada oma osansa työnsä tuloksista. Jos työn tulokset jaetaan oikeudenmukaisesti suhteessa siihen, kuinka suuri osuus kenelläkin on tuloksen syntymiseen ollut, päädytään tulonjakoon, jota moni pitäisi aika vasemmistolaisena (reilut palkat, reilut työehdot, verotus, joka takaa, että on olemassa yhteiskunta, joka huolehtii kaikkia hyödyttävästä infrasta).

    Jos taas hyväksytään se, että osa ihmisistä (johtajat, rahoittajat, yms.) ottavat itselleen vähän enemmän kuin heille oikeastaan kuuluu, päästään keskustelemaan siitä, miksi he saavat niin tehdä. Vedotaanko siihen, että rahoittajat ottavat isomman riskin ja siksi heidän pitää saada onnistuessaankin suhteessa suurempi osa tuloksista? Vai ovatko johtajat niin paljon tuotteliaampia, että heidän pitää saada paljon muita suurempaa palkkaa? Vai ovatko he vain asemassa, joka sallii tulonjaon kääntämisen itseään suosivaksi? Onko oikeistolaista yrittää saada enemmän kuin oma oikeudenmukainen osansa?

    Jos on oikeistolaista yrittää saada itselleen suurempi osa työn tuloksista kuin kohtuullista, ääripäässä päädytään siihen, että se, joka voi, kahmii itselleen kaiken mahdollisen, myös muiden omaisuuden ja siinä sivussa vielä muutattaa lait sellaisiksi, että myös poliittinen valta on hänellä. Toki saman voi tehdä päinvastaisessa järjestyksessä.

    Minusta sosialismia olisi äärimmäisillään se, että tulot ja varallisuus jaetaan tasan kaikille tai että kaikki omaisuus on valtion hallinnassa ja valtiossa päätösvaltaa käyttää oikeasti koko kansa. Toisessa ääripäässä äärimmäisessä kapitalismissa omaisuus ja tulot ovat keskittyneet muutamalle tai vain yhdelle ihmiselle tai valtiolle, jossa kansalla ei ole valtaa, vaan valta täysin yhdellä ihmisellä, joka tietysti käyttää valtaansa omaksi edukseen.

    Elämä kummankaan ääripään lähellä ei ole kovin mukavaa suurimmalle osalle ihmisistä. Jossain keskivaiheilla lienee mukavinta, etenkin jos talouden lisäksi otetaan huomioon muutkin hyvinvointiin vaikuttavat tekijät.

    Se, mitä nimeä milloinkin järjestelmästä käytetään on sitten aivan eri asia. Neuvostoliiton järjestelmä ei varmasti ollut sosialismia, mutta eipä ole Yhdysvaltojen järjestelmä kapitalismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Rolling Heurlin kirjoitti 23.5.2017 kello 15:22

    Osmo Soininvaara: Yhdysvaltain tuloeroja eivät ole kasvattaneet 10 – 15 k kuukausitulot, vaan satojen miljoonien vuositulot, joissa on selvästi hyödytetty markkinoiden epätäydellisyyttä ja onnistumista tosiasialliseen monopoliasemaan pääsemisessä. Jos jokin eurooppalainen taho omistaisi Googlen tai Facebookin, yhtiöitä vastaan olisi nostettu ja syytteet määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

    Pitäsikö poikabändi One Direction hajoittaa, kun tienaavat niin hyvin ja kasvattavat tuloeroja. Kuinka hoidetaan Taylor Swiftin, Rihannan ja Lionel Messin hajoittaminen. Entä koska nostetaan syyte J. K. Rowlingin markkina-aseman käytöstä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Syltty kirjoitti 23.5.2017 kello 17:17

    N: Jos on oikeistolaista yrittää saada itselleen suurempi osa työn tuloksista kuin kohtuullista,

    Minusta vasemmistolaisuus on juuri sitä, että yrittää saada itselleen suuremman osan toisten työn tuloksista, kuin on kohtuullista.

    Semmoinen kohtuullisuus tulonjaossa, se taas on oikeistolaisuutta. Ja auringonpaiste ja kesä ja räntäsade on tietysti vasemmistolainen ilmiö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Syltty kirjoitti 23.5.2017 kello 17:18

    Syltty: Ja auringonpaiste ja kesä ja räntäsade on tietysti vasemmistolainen ilmiö.

    Niin siis selvennyksenä auringonpaiste ja kesä ovat oikeistolaista ja räntäsade vasemmistolaista.

    Jäi hiukan vähän epäselväksi kun editoin huonosti (virheet ovat tietenkin kaikki vasemmistolaisia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. GOLAJTTI kirjoitti 23.5.2017 kello 17:47

    Rolling Heurlin: Pitäsikö poikabändi One Direction hajoittaa, kun tienaavat niin hyvin ja kasvattavat tuloeroja. Kuinka hoidetaan Taylor Swiftin, Rihannan ja Lionel Messin hajoittaminen. Entä koska nostetaan syyte J. K. Rowlingin markkina-aseman käytöstä?

    Itse asiassa mainitsemasi “ammatit” ovat sellaisia(ehkä rowlingia lukuunottamatta), joita ihmiset tekisivät vaikka niistä ei saisi palkkaa. Näissä töissä ei ole vaihtoehtokustannuksia tai ne ovat oikeastaan positiiviset:saa olla ihailun kohteena, tavat asamanhenkisiä ihmisiä työn merkeissä, jne…

    Jos tulevaisuuden maailma olisi sellainen, että korkean vaihtoehtokustannuksen työt olisi automatisoitu pois ja rikkaaksi voisi tulla positiivisen vaihtoehtokustannuksen töissä, sosialismi voisi toimi ihan hyvin. Töihin olisi silti tulijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Kalle kirjoitti 23.5.2017 kello 18:01

    Osmo Soininvaara:
    Hyvin suuret tuloerot johtavat tehottomuuteen…

    Osmo on jälleen kerran oikeassa, mutta unohtaa mainita, että myös liian pienet tuloerot ja varsinkin pääomatulojen rokottaminen estävät vielä tehokkaammin yhteiskunnan normaalin toiminnan. Jossain Ruotsin, Saksan tai USA:n paikkeilla on tehokkuusmaksimi. Eli pääomaverotuksen tulee olla huomattavasti suomalaiset keveämpään ja tuloerojen ainakin jonkin verran suurempia.

    USA on huono esimerkki tässä tapauksessa. Sen ongelmat ovat muualla ja liittyvät osittain mainittuun säätykierron heikentymiseen. Kun kysyt amerikkalaiselta yrittäjältä, niin suurin syy on liian kovassa sääntelystä – mikä pitänee paikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. tcrown kirjoitti 23.5.2017 kello 18:04

    Rolling Heurlin: Pitäsikö poikabändi One Direction hajoittaa, kun tienaavat niin hyvin ja kasvattavat tuloeroja. Kuinka hoidetaan Taylor Swiftin, Rihannan ja Lionel Messin hajoittaminen. Entä koska nostetaan syyte J. K. Rowlingin markkina-aseman käytöstä?

    Ei pidä hajottaa, mutta tekijänoikeustulojen poistamisesta voitaisiin kyllä keskustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Anonymous kirjoitti 23.5.2017 kello 18:05

    Denvegalt: Kunnon timosoinimainen kommentti!

    Ainakin minusta maa on aina ollut litteä ja Kuu juustoa.

    En tiedä mitä yrität kommentillasi ilmaista, mutta Ruotsi on todellakin suurpääomien maa, luokkayhteiskunta on ollut voimissaan ja Riksdagenin ylähuoneeseen pääsi vain tietyn varallisuuden omistava henkilö 1970-luvun alkuun asti. Ruotsissa on edelleen torppareita ja suurmaanomistajia. Yläluokalla on omat asuinalueensa ja koulunsa, joista mennään heittämällä jatko-opintoihin ja näissä ei yleensä edes tavata ns. heikompaa ainesta. Östermalmilla on edelleen asunto-osakeyhtiöitä ja näitä kun ei enää voi perustaa, bostadsrätt on varattu rahvaalle. Vanhat rahasuvut elävät täysin eri maailmassa kuin muu Ruotsi. Ikean perustaja ei kuulu tuohon porukkaan vaan on nousukas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Kalle kirjoitti 23.5.2017 kello 18:10

    Denvegalt: Kunnon timosoinimainen kommentti!

    Ainakin minusta maa on aina ollut litteä ja Kuu juustoa.

    Et sitten ole tutustunut koskaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan? 😀 😀 😀 Ruotsissa on aina hoidettu ennen kaikkea ruotsalaisen, yksityisen pääoman etu. Silloin muinoinkin, kun demarit yrittivät verottaa palkkatuloja, ei pääomaan koskettu. Sen takia ruotsalaisilla on parempi elintaso kuin suomalaisilla. Kannattaa käyttää veropolitiikan pohjana jotain muutakin kuin kateutta.

    Josta tulikin mieleeni, että sanapari “vasemmistolainen taloustutkija” ei voi oikein käytännössä toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. vk kirjoitti 23.5.2017 kello 18:18

    Osmo Soininvaara:
    Jos poliittisesti värittyneet taloustieteilijät pitää pitää poissa televisiosta, aika vähän haastateltavia jää jäljelle.

    Jäntti esiintyi poikkeuksellisen poliittisesti.

    Toimittajat ja talousasiantuntijat vaaliohjelmiin neutraaleina, kiitos. Tai sitten edustamansa puoluekanta reilusti esiin vaikka lippalakissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Pekka T. kirjoitti 23.5.2017 kello 19:33

    Syltty: Minusta vasemmistolaisuus on juuri sitä, että yrittää saada itselleen suuremman osan toisten työn tuloksista, kuin on kohtuullista.

    Semmoinen kohtuullisuus tulonjaossa, se taas on oikeistolaisuutta.

    Käsittääkseni kovin suuri osa ihmisistä yrittää saada itselleen tulonjaossa enemmän kuin on kohtuullista. He edustavat sekä oikeistoa että vasemmistoa. Ja vihreitä yhtä lailla.

    Näen esimerkiksi työmarkkinaneuvottelut varsinaisina ahneuden markkinoina. Eivät osapuolet pyri kohtuullisuuteen, vaan ne yrittävät saada vastapuolelta irti niin paljon kuin mahdollista. Lopputulos syntyy jonkinlaisena kauhun tasapainona, ja sitä kai voi pitää kohtuullisen kohtuullisena…

    Kaikkihan me, tai ainakin lähes kaikki, kannatamme kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Ongelma vain on, että noita käsitteitä ei ole helppo määritellä siten, että sen voisivat kaikki hyväksyä. Niinpä keskustelu jatkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Prometheus kirjoitti 23.5.2017 kello 23:05

    OS: “Sitäkin Jäntin huomautusta kannattaisi pohtia, että tutkimuksen vaikuttavuus Ruotsissa on paljon suurempaa, koska päättäjät eivät avoimesti halveksi tutkittua tietoa niin kuin Suomessa.”

    Olikos tälle jotain lähdettä?

    Vai onko tässä nyt kyse siitä, että vassariprofessori on närkästynyt, kun jotain hänen sanomaansa ei suoraan kirjoitetakaan lakiin? Ylintä päätäntävaltaa Suomessahan käyttävät professorit, erityisesti vasemman laidan sellaiset.

    OS: “Jos poliittisesti värittyneet taloustieteilijät pitää pitää poissa televisiosta, aika vähän haastateltavia jää jäljelle.”

    Lähde?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Prometheus kirjoitti 23.5.2017 kello 23:10

    Jäntti oli muuten keskustelussa syytellyt lukukausimaksujen puolustajia opportunisteiksi. Sattumoisin kyseinen haukkumasana oli myös Leninin suosikkeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. ksee kirjoitti 23.5.2017 kello 23:32

    anonyymi:

    Tuossa on taas ns. pientä tilastoharhaa ja markkinointia, koska reaaliansiot eivät tunnetusti ole siellä nousseet 70-luvun jälkeen.

    Höpö, höpö – tilannehan on jopa parempi kuin noista luvuista voisi päätellä – keskimääräinen kotitalouksien koko USAssa kun on pienetynyt vuoden 1960 3,33 hegestä vuoden 2016 2,53 henkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. TTK kirjoitti 24.5.2017 kello 0:23

    Eli siis oikeistolaisuuden ydin on omistusoikeuden romuttaminen, yksilönvapauksien ja oikeuksien riistäminen, oikeusjärjestelmän vääristäminen yms.? Mielenkiintoista…

    Rahvaan ja ns. alempirotuisten heikommat oikeudet ja heikommat mahdollisuudet oikeuksiensa valvomiseen kuuluvat olennaisena osana eräisiin oikeistolaisuuden muotoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. N kirjoitti 24.5.2017 kello 12:29

    Syltty: Minusta vasemmistolaisuus on juuri sitä, että yrittää saada itselleen suuremman osan toisten työn tuloksista, kuin on kohtuullista.

    Kohtuullisuudesta ja oikeudenmukaisuudestahan tulonjaossa on kysymys. Se, mitä yksi pitää oikeudenmukaisena, on toisen mielestä suuri vääryys. Hihasta ravistaen tuntuisi siltä, että oikeistolaiset liioittelevat yksilöiden osuutta menestyksessä, vasemmistolaiset taas vähättelevät yksilöiden merkitystä.

    Ongelma syntyy sitten siitä, että ei taida olla objektiivista tapaa määritellä oikeudenmukaista ja kohtuullista.

    Jos nyt ajatellaan ääriesimerkkejä, voi miettiä sitä, onko todella kohtuullista ja oikeudenmukaista, että parhaat jalkapalloilijat, suosituimmat muusikot tai menestyskirjailijat saavat kymmenien miljoonien tulot ja toisaalta taas, onko esimerkiksi siivoojan työ todella niin merkityksetöntä, että työstä on oikeudenmukaista maksaa 8 tai 9€/h.

    En väitä, että esimerkiksi J.K. Rowling ei olisi oikeutettu saamaan osaansa kirjojen myynnistä ja elokuvien lipputuloista, mutta onko muutaman kirjan kirjoittaminen todella ollut satojen miljoonien arvoista?

    Minusta on jonkinasteinen ongelma, että nykymaailmassa suosio saattaa johtaa lähes tähtitieteellisiin ansioihin, vaikka objektiivisesti tarkasteltuna tehty työ ei ole ollut mitenkään poikkeuksellisen vaativaa tai poikkeuksellisen laadukasta. Suosio vain kasaa tuloja yhteen kohteeseen niin paljon, että kaikki kohtuuden rajat ylitetään. Tämä pätee myös yrityksiin.

    Samaan aikaan on valtavasti ihmisiä, jotka tekevät hyvää ja tuottavaa työtä, mutta joiden tulosten arvostus ei näy tulotason nousuna. Heidän työnsä arvoa vähätellään ja he eivät saa omaa osuuttaan. En esimerkiksi millään usko, että jonkin firman johtajan työ olisi todella 100 tai jopa 1000 kertaa tuottavampaa kuin tavallisen työntekijän työ. Jos niin olisi, eikö firman pyörittämiseen riittäisi pelkkä johtaja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. jfo kirjoitti 24.5.2017 kello 13:31

    Pidän aika kummallisena, että näissäkin kommenteissa on mainittu useasti vasemmistolaisten maiden esimerkkeinä Kuubaa, Pohjois-Koreaa, Nicaraguaa ynnä muita kehitysmaita. Jopa Neuvostoliitto on mainittu, herran vuonna 2017. Huh.

    Nämä maat ovat aivan totaalisia olkiukkoja, jos keskustellaan vaikkapa siitä, mikä on optimaalinen veropiste kehittyneissä länsimaisissa sekatalouksissa esimerkiksi työn kannusteiden kannalta.

    Jos keskustellaan faktoilla eikä menneiden aikojen diktatuureja kauhistelemalla, niin voidaan todeta että esimerkiksi Pohjoismaissa on keskimääräistä OECD-maata korkeammat tuloverot. Keskimääräinen tulovero vuonna 2015 (tilasto):

    Norja 36,62 %
    Suomi 43,54 %
    Ruotsi 42,61 %
    Tanska 36,44 %
    **
    OECD 36,08 %
    Saksa 49,38 %
    USA 31,57 %

    Suomessa ollaan siis pohjoismaisittainkin korkealla, mutta esimerkiksi Saksassa tulovero on vielä korkeampi. Entä miten vero vaikuttaa (näin karkeasti arvioiden) työskentelyhalukkuuteen? Katsotaanpa keskimääräisiä työtunteja per työntekijä vuonna 2015 (tilasto):

    Norja 1424
    Suomi 1646
    Ruotsi 1612
    Tanska 1457
    **
    OECD 1766
    Saksa 1371
    USA 1790

    Suomalaiset ja ruotsalaiset näyttäisivät painavan pidempää päivää kuin tanskalaiset ja norjalaiset kollegansa, vaikka Suomen ja Ruotsin veroaste on korkeampi. Sen sijaan saksalaiset jäävät kotiin. Amerikkalaiset käyvät tienaamassa rahaa, ilmeisesti matalan veroasteen innostamana.

    Tietysti voi aina heittää moraalisia kannanottoja, että ei ole reilua kun valtio vie niin paljon suomalaisen palkasta. Taloustieteilijää voisi kuitenkin tällaisia heittoja ennemmin kiinnostaa se, tekisikö suomalainen yhtä paljon työtä kuin amerikkalainen, jos veroaste olisi yhtä matala, vai yhtä vähän kuin norjalainen, jos veroaste olisi yhtä matala?

    Mielenkiintoinen kysymys on myös se, että miksi Pohjoismaat ovat yleisesti ottaen pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa aika mukavasti, vaikka veroaste on keskimääräistä korkeampi. Korkea veroaste ei ole vaikuttanut haitanneen kilpailukykyä, joskin on mahdotonta jälkiviisastella, olisimmeko pärjänneet vielä paremmin, jos veroaste olisi ollut matalampi.

    Tahtoo sanoa, että jos on lukenut muitakin taloustieteellisiä kirjoja kuin Friedrich von Hayekin (sinänsä ansiokasta) Road to Serfdomia saattaa huomata, että talousjärjestelmien taustalla vaikuttaa paljon monimutkaisempia mekanismeja kuin yksinkertaistettu (taloudellisen) vapauden määrä.

    Juuri tämän seikan takia yksinkertaistetut politiikkasuositukset tyyliin “alentakaa veroja” aiheuttavat lähinnä myötähäpeää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Syltty kirjoitti 24.5.2017 kello 16:21

    N: En esimerkiksi millään usko, että jonkin firman johtajan työ olisi todella 100 tai jopa 1000 kertaa tuottavampaa kuin tavallisen työntekijän työ. Jos niin olisi, eikö firman pyörittämiseen riittäisi pelkkä johtaja?

    Johtajan työ voi olla tuhansia kertaa tuhoavampaa kuin yksittäisen työntekijän, vai mitä mieltä olet Sonerasta ja Relanderista ?

    Ainakin koko firman pystyy tuhoamaan ihan yksittäinen kuupo johtaja.

    Btw, julkisessa keskustelussa tyypillinen jaottelu menee niin, että tulos tehdään aina yhdessä, mutta tappioihin on syyllinen vain ja ainoastaan johto, esimerkiksi Nokian johtoryhmä, joka oli rakentanut liian byrokraattisen koneiston (johdon mielestä syynä on aina tietenkin vaikea markkinatilanne).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Ville kirjoitti 24.5.2017 kello 16:23

    Rolling Heurlin: Pitäsikö poikabändi One Direction hajoittaa, kun tienaavat niin hyvin ja kasvattavat tuloeroja. Kuinka hoidetaan Taylor Swiftin, Rihannan ja Lionel Messin hajoittaminen. Entä koska nostetaan syyte J. K. Rowlingin markkina-aseman käytöstä?

    Messin osalta on asia hoidossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Ville kirjoitti 24.5.2017 kello 16:53

    N: En esimerkiksi millään usko, että jonkin firman johtajan työ olisi todella 100 tai jopa 1000 kertaa tuottavampaa kuin tavallisen työntekijän työ. Jos niin olisi, eikö firman pyörittämiseen riittäisi pelkkä johtaja?

    Taitavan johtajan työ voi olla hyvin arvokasta, ilman sitä “tavallisille työntekijöille” ei olisi töitä ollenkaan.
    Siihen suuntaan ollaan kyllä menossa, että firman pyörittämiseen riittää pelkkä johtaja (tai johtajat), kun ulkoistetaan operatiivinen toiminta alihankkijoille ja/tai automaatio korvaa työntekijät…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. DVA kirjoitti 24.5.2017 kello 17:09

    Suomalaista talouskeskustelua leimaa se, että kaikenmaailman yrittäjiä esitellään taloustietäjinä vaikkei heillä välttämättä ole edes ylempää korkeakoulututkintoa.

    Vrt. metsästäjä asiantuntijana biologian alalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Tapio kirjoitti 24.5.2017 kello 20:59

    GOLAJTTI: Itse asiassa mainitsemasi “ammatit” ovat sellaisia(ehkä rowlingia lukuunottamatta), joita ihmiset tekisivät vaikka niistä ei saisi palkkaa. Näissä töissä ei ole vaihtoehtokustannuksia tai ne ovat oikeastaan positiiviset:saa olla ihailun kohteena, tavat asamanhenkisiä ihmisiä työn merkeissä, jne…

    Mielenkiintoinen ja toimiva näkökulma suuressa osassa “ammatteja”.

    GOLAJTTI: Jos tulevaisuuden maailma olisi sellainen, että korkean vaihtoehtokustannuksen työt olisi automatisoitu pois ja rikkaaksi voisi tulla positiivisen vaihtoehtokustannuksen töissä, sosialismi voisi toimi ihan hyvin. Töihin olisi silti tulijoita.

    Ei sosialimi, mutta joku “sosdem.2”. Hehän ovat tehneet ainakin teoriassa sen eron, ettei “jokaiselta kykyjensä mukaan”, vaan “jokainen kykyjensä mukaan”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Syltty kirjoitti 25.5.2017 kello 7:19

    jfo: Mielenkiintoinen kysymys on myös se, että miksi Pohjoismaat ovat yleisesti ottaen pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa aika mukavasti, vaikka veroaste on keskimääräistä korkeampi.

    Olen mietinyt veroasteen, vaaurauaden ja yhteiskunnan välistä yhteyttä.

    Yhteys on tietenkin monimutkainen, mutta minustaa tuntuu että ainakin seuraaavanlaiset yhteydet ovat yhtä aikaa olemassa:

    yhteiskunta jaa instituutiot toimivat hyvin -> demokratia toimii hyvin -> julkinen talaous ei ole korruptoitunuttaa jaa tehotonta -> ihmiset äänestävät suuremman julkisen talaoude

    instituutiot toimivat hyvin -> kansan koulutustaso nousee -> vauraus

    instituutiot toimivat hyvin -> ei korruptiota eikä poliittisia riskejä -> talouselämä voi hyvin

    Jossain toisessa maassa, jossa on heikot instituutiot, verotuksen nostaminen ja julkisen sektorin kasvattaminen johtaaa vain siihen, että suurempi osa rahoista ryöstetään.

    Ja ainoastaan vauraat ja hyvin toimivat maat voivat ylläpitää korkeaa veroasatetta.

    PS pahoittelen mahd lyöntivirheitä, kaikki a-kirjaimet tulostuvat näppäimistöltäni kaksin kappalein!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Syltty kirjoitti 25.5.2017 kello 7:25

    N: Ongelma syntyy sitten siitä, että ei taida olla objektiivista tapaa määritellä oikeudenmukaista ja kohtuullista.

    Mun pointtini oli, että erityisesti vasemmiston tapa määritellä kaikki ikävä oikeistolaiseksi on aivan naurettava. Jopa Ode harrastaa jossain määrin tä, vaikka on minun mielestäni itse tämän blogin perusteella aivan selvästi enemmän oikeistolainen kuin vasemmistolainen.

    Ei tämä eroa periaatteellisella tasolla yhtään siitä hommalaisten ajattelumasllista, että vasemmisto on suomalaisen yhteiskunnan mädättäjiä, joiden tarkkaan mietitty tavoite on tuhota tämä maa. Eli kaikki ikävä projisoidaan poliittiseen vastapuoleen.

    Minä pidän vasemmistolaista talouspolitiikkaa idioottimaiasena, mutta en sentään kuvittele että heidän politiikkasuosituksensa kumpuavat ilkeydestä. Tämä taas on ihan default-positio vasemmistossa, oikeistolaiset ovat sortajia, riistäjiä ja ties mitä muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Syltty kirjoitti 25.5.2017 kello 7:34

    Ja mitä tulee tuloverotukseen, niin suomalaisen palkansaajan verot + veroluontoiset maksut ovat ihan samalla tasolla kuin tuloverotuksen huippuvuosina (poislukien 90-luvun laman veropiikki) koska samaan aikaan kun tuloverotusta on nostettu, työeläkemaksut ovat nousseet raketin lailla. 1985 tyel-maksu oli alle 12%, nyt se on jo yli 22%. Kyllä siinä valtion vero saa tulla vauhdilla alaspäin tuota kompensoidakseen.

    Lopputuloksena suunnilleen yhtä suuri osa palkasta menee julkiseen kulutukseen ja tulonsiirtoihin kuin ennenkin, mutta enemmän menee eläkkeisiin ja vähemmän valtion kassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Pekka T. kirjoitti 25.5.2017 kello 18:40

    Syltty: Mun pointtini oli,että erityisesti vasemmiston tapa määritellä kaikki ikävä oikeistolaiseksi on aivan naurettava.

    Totta. Yhtä naurettava on tosin oikeiston tapa määritellä kaikki ikävä vasemmistolaiseksi. Meidän kaikkien kannattaisi muistaa, että erilaiset arvot johtavat erilaisiin näkemyksiin, myös taloudellisissa kysymyksissä. Tosiasioiden sietäisi kuitenkin olla kaikkien arvojenkin pohjalla, mikä saattaa olla ylikäymätön toive näin totuudenjälkeisinä aikoina.

    Talous- ja talouspoliittinen keskustelu on vaikeaa siksikin, että taloustiede ei ole luonnontieteiden tapaan lainkaan eksaktia. Talouden maailma on lisäksi niin monimuotoinen, että harva sitä kovin kattavasti hallitsee. Monelle ovat jopa talouden peruskäsitteet epäselviä eikä monimutkaisia syy- ja seuraussuhteita ymmärretä ollenkaan, mikä ei näköjään estä joitakin ottamasta kantaa hyvinkin jyrkästi.

    Kehen voi tavallinen kansalainen luottaa, kun taloudelliset auktoriteetit ovat niin harvassa ja monet sen sijaan hämmentävät tahallaan tosiasioita (en nyt tarkoita nimimerkki Sylttyä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Pekka T. kirjoitti 25.5.2017 kello 19:34

    Täällä on keskusteltu siitä onko oikeistolainen vai vasemmistolainen talouspolitiikka idioottimaista. Ikään kuin kumpikaan sinänsä olisi, sillä kysehän on arvoista.

    Jopa vihreitä poliitikkoja jaetaan sen mukaan ovatko he enemmän oikealla vai vasemmalla. Minä olen toivonut, että vihreät voisivat olla jotain muuta, vähän Osmo Soininvaaran tapaan.

    Siis ymmärtäisivät ja hyväksyisivät talouden realiteetit, mutta pitäisivät tiukasti kiinni ihmisten välisestä solidaarisuudesta. Voisiko sellainen olla mahdollista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Ville kirjoitti 25.5.2017 kello 22:32

    Syltty:
    Lopputuloksena suunnilleen yhtä suuri osa palkasta menee julkiseen kulutukseen ja tulonsiirtoihin kuin ennenkin, mutta enemmän menee eläkkeisiin ja vähemmän valtion kassaan.

    Tästä tulee mieleen, että miksei sitten maksettaisi eläkkeitä valtion budjetista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. åke kirjoitti 26.5.2017 kello 0:40

    TL:
    Huvittavaa että vasemmistolainen tutkija pakenee Ruotsiin. Ainakin minusta Ruotsi on ollut aina oikeistolainen suurten tuloerojen ja suurpääoma-porvareiden maa. Moderaterna on tehnyt fiksua politiikkaa. Valitettavasti Ruotsin vasemmisto tuntuu olevan pahasti ideologian sokaisemaa.

    Mutta Ruotsissa ei ole mm. perintöveroja, ja rikkaat ovat Ruotsissa aivan eri tavalla rikkaita kuin Suomessa. On varaa ostella noita firmoja Suomesta:

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/19/tutki-kiinnostavimpia-yrityskauppoja

    En tajua miksi suomessa palvotaan työpaikkoja pääomien sijaan, kun moinen on täydellistä hölmöläisrenkien puuhaa.

    Joo, totta. Ruotsissa demarit ovat halunneet pitää kiinni ruotsalaisesta pääomasta. Täällä on säädetty demarien toimesta uusia lakeja, kun rikkaat omistajasuvut ovat uhanneet muuttaa Lontooseen. Ehkäpä siinä kohti ruotsalaiset ovat olleet fiksumpia kuin Suomalaiset. Kotimaiset rikkaat ovat kuitenkin parempia omistajia kuin saksalaiset eläkerahastot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Tapio kirjoitti 26.5.2017 kello 8:51

    jfo: Keskimääräinen tulovero vuonna 2015 (tilasto):

    Norja 36,62 %
    Suomi 43,54 %
    Ruotsi 42,61 %
    Tanska 36,44 %
    **
    OECD 36,08 %
    Saksa 49,38 %
    USA 31,57 %

    Suomessa ollaan siis pohjoismaisittainkin korkealla, mutta esimerkiksi Saksassa tulovero on vielä korkeampi. Entä miten vero vaikuttaa (näin karkeasti arvioiden) työskentelyhalukkuuteen?

    Kuvaavatko nuo luvut tuloveroasteita? Ne näyttävät enemmänkin verokiilaprosenteilta. Tällöin mukana ovat myös työnantajan maksamat veroluonteiset maksut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2017 kello 10:25

    Eivät nuo ole verokiilaprosentteja vaan niissä ovat mukana kaikki verot. Sis verotulot/BKT. Sillä nyt ei ole mitään eroa, kutsutaanko sosiaaliturvamaksuja työnantajan vain työntekijän maksuiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. anonilli kirjoitti 26.5.2017 kello 9:14

    Syltty: Sosialistinen suunnitelmatalous on talousjärjestelmänä niin tehoton, että sen pystyssä pitäminen tarvitsee autoritäärisen järjestelmän.

    Voisitko sanoa yhden sosialistisen valtion, joka olisi saanut kokeilla järjestelmäänsä rauhassa ilman ulkopuolisia yrityksiä tuhota valtio alkuunsa? Mikä hyvänsä valtio- tai yhteiskuntajärjestelmä pistää poikkeustilan päälle siinä vaiheessa, kun vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut masinoivat vallankaappauksia ja terrorismia. Tai jos ei pistä, niin eipä ole kauan elävien kirjoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. DVA kirjoitti 26.5.2017 kello 9:21

    Pekka T.:
    Täällä on keskusteltu siitä onko oikeistolainen vai vasemmistolainen talouspolitiikka idioottimaista. Ikään kuin kumpikaan sinänsä olisi, sillä kysehän on arvoista.

    Jopa vihreitä poliitikkoja jaetaan sen mukaan ovatko he enemmän oikealla vai vasemmalla. Minä olen toivonut, että vihreät voisivat olla jotain muuta, vähän Osmo Soininvaaran tapaan.

    Siis ymmärtäisivät ja hyväksyisivät talouden realiteetit, mutta pitäisivät tiukasti kiinni ihmisten välisestä solidaarisuudesta. Voisiko sellainen olla mahdollista?

    Idioottimaista on vain se, että taloustiedettä joku kutsuu tieteeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Syltty kirjoitti 26.5.2017 kello 9:35

    Pekka T.: Täällä on keskusteltu siitä onko oikeistolainen vai vasemmistolainen talouspolitiikka idioottimaista. Ikään kuin kumpikaan sinänsä olisi, sillä kysehän on arvoista.

    Kyllähän talouspolitiikka voi olla objektiivisestikin katsoen aivan idioottimaista. Objektiivisesti katsoen = arvot ovat edes etäisesti järkeviä. Esimerkiksi SDP:n taannoinen pankkiveronkorotus tuskin oli heidän arvojensa mukaista, koska se johti verotulojen laskuun. Ei kai verojen korottamisen tarkoituksena (pl. haittaverot) ole verotuottojen lasku eli ei kai se verotuksen korkea taso ole itseisarvo?

    Yleensä idioottimaiseen talouspolitiikkaan eivät johda arvot, vaan ymmärtämättömyys talouden toiminnasta. Ymmärtämättömyys talouden toiminnasta on keskimäärin paljon syvempää vasemmalla kuin oikealla. Vasemmistossa kun moni yksinkertaisesti kieltäytyy uskomasta taloudellisia faktoja, kuten sitä että hinta vaikuttaa menekkiin, kannusteet työllisyyteen ja niin edelleen.

    Monien johtavien vasemmistolaisten talousajattelulla ei kertakaikkisesti pysty päätymään järkevään talouspolitiikkaan, ei edes heidän omien arvojensa mukaiseen talouspolitiikkaan, kun he eivät ymmärrä yhtään miten talous toimii. Vasennustikuuti rivikansanedustaja ei tajua senkään vertaa tlaoudesta ja siellä kukkii talousdenialismi ihan yhtä paljon kuin amerikkalaisessa oikeistossa ilmastodenialismi.

    Tasapuolisuuden nimissä otetaan esille oikeasti todella merkittävä vika suomalaisessa oikeistossa:
    Oikeiston yksittäinen pahin sokea piste on kaupunkisuunnittelu. Kaavoituksessa pintapuolinen markkinatalouden tunteminen ei auta mitään, pikemminkin päinvastoin. Tälläkin blogilla on muutamia kirjoittajia, joiden vakioratkaisu kaupungistumisen ongelmiin on älyvapaa “vapaat markkinat maankäyttöön”. Ja koska Suomen kaupunkiasteenpitäisi kasvaa nopeasti, tämä on suuri ongelma. Vasemmistolle kaupunkivetoisen suunnitelmatalouden hyväksyminen ei tietenkään tuota minkäänlaisia ongelmia, he kun julkisen sektorin interventioita aivan joka paikkaan ja kaavoittamisessa tämä into osuu kerrankin kohdilleen.

    Väitän että vasemmisto ei kykene toteuttamaan arvojensa mukaista talouspolitiikkaa kovinkaan hyvin, koska siellä ei ymmärretä talouden toimintaa. Eiäk oikeisto kykene suunnittelemaan kaupunkeja sellaisiksi, kuin olisi heidän arvojensa mukaista, koska siellä ei ymmärretä kaupunkisuunnittelua.

    Disclaimer: edellinen ei tarkoita että kukaan vasemmistolaisista ei ymmärtäisi taloutta tai kukaan oikeistolaisista kaupunkisuunnittelua. Yleisesti ottaen vasemmisto ymmärtää taloutta heikommin kuin oikeisto ja oikeisto kaupunkisuunnittelua heikommin kuin vasemmisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.5.2017 kello 10:23

    Ymmärtämättömyys talouden toiminnasta on keskimäärin paljon syvempää vasemmalla kuin oikealla. Vasemmistossa kun moni yksinkertaisesti kieltäytyy uskomasta taloudellisia faktoja, kuten sitä että hinta vaikuttaa menekkiin, kannusteet työllisyyteen ja niin edelleen.

    Olen tuosta kyllä eri mieltä. Ymmärtämättömyys (kansan)talouden toiminnasta on yhtä syvällistä myös oikeistossa. Oikeiston helmäsynti on kuvitella, että yritystalouden osaaminen antaisi eväitä ymmärtää kansantalouden toimintaa. Suomen taloushistorian kolme pahinta virhettä viime vuosikymmeninä on oikeistolaisen politiikan tulosta. 1989 kun valtion kassaan tuli suhdanteiden ylikuumenemisen takaa rahaa ovista ja ikkunoista, sen sijaan, että olisi hillitty suhdanteita veroja korottamalla, mentiin kiiluvasilmäisen ideologian ajamana laskemaan veroja, mikä johti kaiken kukkuraksi markan revalvoitumiseen (virhe sekin). Tämä syvensi edessä olevaa lamaa pahasti. Sama toistui vuonna 2007. Edessä olevaa romahdusta pahensi voimakkaasti suhdanteiden ylikuumentaminen – taas aivan hölmösti ajoitetuilla veronalennuksilla.
    Samat yritystalousihmiset syvensivät lamaa 1990-luvun alussa, koska olivat oppineet, että silloin pitää säästää, kun tulot pienenevät. Hyvin ideologien vahvan (revalvoidun) markan puolustaminen pahensi asiaa ja johti monen yrityksen ja kotitalouden talousahdinkoon korkojen noustua 20 prosentin tietämille.
    Vasemmistossa on yhtä paljon kansantalouden ymmärtäjiä kuin oikeistossakin, mutta vasemmistossa talouden realiteeteistä varottaja on pahis, kun oikeistossa saa edes vähän ymmärrystä – paitsi, jos vastustaa verojen alentamista missään suhdannevaiheessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Kimmo Kansanen kirjoitti 26.5.2017 kello 12:17

    Niillä havainnoilla mitä minulla on, ongelmakseni sekä vasemmiston että oikeiston kanssa on tullut se, että molemmilla tuntuu olevan samat lääkkeet, niin talouden kuin monen muun asian suhteen, huolimatta siitä mikä on ongelma. Toisin sanoen satunnaiseen ongelmaan oikeiston vastaus on aina markkinat ja yksityistäminen, vasemmistolla päinvastoin. Huolimatta siitä mikä saattaisi olla oikea vastaus kuhunkin ongelmaan on helppoa huomata etteivät molemmat voi olla _aina_ oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. Syltty kirjoitti 26.5.2017 kello 13:25

    Osmo Soininvaara: Ymmärtämättömyys (kansan)talouden toiminnasta on yhtä syvällistä myös oikeistossa. Oikeiston helmäsynti on kuvitella, että yritystalouden osaaminen antaisi eväitä ymmärtää kansantalouden toimintaa. Suomen taloushistorian kolme pahinta virhettä viime vuosikymmeninä on oikeistolaisen politiikan tulosta. 1989 kun valtion kassaan tuli suhdanteiden ylikuumenemisen takaa rahaa ovista ja ikkunoista, sen sijaan, että olisi hillitty suhdanteita veroja korottamalla, mentiin kiiluvasilmäisen ideologian ajamana laskemaan veroja,

    Kokoomusko siellä yksin oli Holkerin hallituksessa? Ja miten on SDP:ltä onnistunut keynesiläisyys? Ei mitenkään.

    “mikä johti kaiken kukkuraksi markan revalvoitumiseen (virhe sekin).”

    No eikö ylikuumenemistilanteessa valuutan juuri pidäkin revalvoitua?

    “Sama toistui vuonna 2007. ”

    Juu, kyllä vasemmisto olisi Eero Heinäluoman lanseeraaman “jakovaran” kanssa pitänyt pussin suut tiukemmalla.

    Myönnän että olet ehkä makromielessä oikeassa, mutta kun taloudesta ymmärtäminen on muutakin kuin makroteoriaa ja kokonaiskysynnän säätelyä. Makromielessä ei ole juurikaan väliä, mistä se kysyntä muodostuu, kunhan se muodostuu jostakin. Ihmisten hyvinvoinnille on kuitenkin aika olennaista, rakennetaanko rahoilla johtajan mausoleumia vai saavatko ihmiset itse päättää omista rahoistaan. Mutta kokonaiskysyntä on tyytyväinen vaikka kansakunnan kaikki kulutukseen varaamat rahat kaadettaisiin kansalaisten sijasta johdon hautapaikoiksi tarkoitettuihin pyramideihin.

    Sama koskee kilpailua. Jos kannattaa kilpailun vapauttamista, on keskimäärin koko ajan enemmän oikeassa kuin suunnitelmatalouden kannattaja, vaikka ei tajuaisi taloudesta yhtikäs mitään.

    Ehkä oikeiston eduksi voidaan laskea, että vaikka ei tajuaisi taloudesta mitään, on siitä huolimatta keskimäärin enemmän oikeassa kuin vasemmistolainen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. antti kirjoitti 26.5.2017 kello 13:34

    Osmo Soininvaara: Suomen taloushistorian kolme pahinta virhettä viime vuosikymmeninä on oikeistolaisen politiikan tulosta

    Ja ~5 % palkankorotukset vuosina 2008-09 kun tuottavuus putosi ~1.5% ei ollut mikään virhe?

    Vasemmistoliiton vuokrasäännöstelyvaatimus on kanssa sellaista talouspolitiikkaa mitä kukaan muu kuin Vasemmistoliitto ei voi ymmärtää. Jospa joku hengenheimolainen selittäisi miten vuokrasäännöstely ei aiheuttaisi vuokra-asuntojen myyntiä, säännöstelyn kiertoa, rakentamisen vähentämistä, kunnossapidosta tinkimistä yms toimia mitkä vähentävät vuokra-asuntojen tarjontaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. ksee kirjoitti 26.5.2017 kello 14:23

    Syltty:

    Monien johtavien vasemmistolaisten talousajattelulla ei kertakaikkisesti pysty päätymään järkevään talouspolitiikkaan, ei edes heidän omien arvojensa mukaiseen talouspolitiikkaan, kun he eivät ymmärrä yhtään miten talous toimii. Vasennustikuuti rivikansanedustaja ei tajua senkään vertaa tlaoudesta ja siellä kukkii talousdenialismi ihan yhtä paljon kuin amerikkalaisessa oikeistossa ilmastodenialismi.

    Nomutku… eihän taloudesta tarvitse mitään ymmärtää, koska kaikki ongelmat ratkeaisivat kädenkäänteessä jos vain olisi riittävästi poliittista tahtoa – ainakin, jos mm. useiden vaseemistolaisten kansanedustajien puheenvuoroihin on uskominen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. ksee kirjoitti 26.5.2017 kello 15:05

    Syltty:

    Oikeiston yksittäinen pahin sokea piste on kaupunkisuunnittelu. Kaavoituksessa pintapuolinen markkinatalouden tunteminen ei auta mitään, pikemminkin päinvastoin. Tälläkin blogilla on muutamia kirjoittajia, joiden vakioratkaisu kaupungistumisen ongelmiin on älyvapaa “vapaat markkinat maankäyttöön”. Ja koska Suomen kaupunkiasteenpitäisi kasvaa nopeasti, tämä on suuri ongelma.

    Itse ainakin vaihdan heti kantaa, jos pystytään osoittamaan selvä yhteys kaupungin / metropolin toimivuuden ja kaupunkisuunnittelun kunnianhimoisuuden, laajuuden ja yksityiskohtaisuuden välillä. (Jos tämä on jo aikoja sitten tehty, niin saa nakata viitteellä otsaan…)

    Ihan vain keskustelun herättämiseksi voisi heittää ilmoille sellaisen ihmettelyn, että jos nyt kirotaan hartaasti esim. 60- ja 70-lukujen kaupungisuunnittelua pahiimanlaisesta idiotismista, niin onko luultavaa, että tämän päivän tuotoksia kovasti kehuttaisiin joskus 2067? Onko kaupunkien GOSPLANien kristallipallot nykyään niin selkeästi kirkkaampia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Sepi kirjoitti 26.5.2017 kello 19:34

    Syltty:
    Sama koskee kilpailua. Jos kannattaa kilpailun vapauttamista, on keskimäärin koko ajan enemmän oikeassa kuin suunnitelmatalouden kannattaja, vaikka ei tajuaisi taloudesta yhtikäs mitään.

    Ehkä oikeiston eduksi voidaan laskea, että vaikka ei tajuaisi taloudesta mitään, on siitä huolimatta keskimäärin enemmän oikeassa kuin vasemmistolainen?

    Onko tälle jotain puoltavia todisteita? Siis teoriassa kai oikeistolaisen pitäisi kannattaa kilpailun edistämistä, mutta ei se kyllä käytännössä näy missään.

    Kokoomus on ollut hallituksessa nyt 10v putkeen ja en kyllä äkkiseltään huomaa oikein mitään talouden vapauttamistoimia, mitä olisi joidenkin satunnaisten pienten yksityistämisten lisäksi saatu aikaan. Kotitalousvähennys ehkä vähän buustasi markkinataloutta kun verokiilaa kodin huolto ja remppausjutuisfa vähän leikattiin.

    Muuten on vaan lyöty enemmän punaista teippiä ja sääntelyä. Raksoilla ja palvelualoilla kaikenlaisten pätevyyskorttien vaatimusmäärät ovat aivan järjettömiä ja pienintäkään lovea ei ole saatu työehtosoppareiden yleissitovuuteen tai mihinkään muuhunkaan oikeasti merkitykselliseen.

    Eli ehkä teoriassa, mutta käytännössä sanoisin kokkareiden noudattaneen lähinnä auktoritääristä kilpailua suitsivaa politiikkaa joka erikseen tähtää olemassaolevien markkinatoimijoiden aseman sementointiin. Oikea markkinatalouspuolue toimisi aivan toisin hallituksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. ksee kirjoitti 26.5.2017 kello 23:12

    Sepi:

    Eli ehkä teoriassa, mutta käytännössä sanoisin kokkareiden noudattaneen lähinnä auktoritääristä kilpailua suitsivaa politiikkaa joka erikseen tähtää olemassaolevien markkinatoimijoiden aseman sementointiin. Oikea markkinatalouspuolue toimisi aivan toisin hallituksessa.

    Eihän kansallinen sekoomus ole mikään markkinaliberaali puolue (yksi elinalepomäki ja pari sekoomusnuorta ei siihen riitä) – sekoomuksen ydintä on vanha mädäntynyt jätkäporukan keskenään pyörittämä sulle-mulle -kapitalismi, jossa pikkukaupungin rotareissa, lionseissa ja urheiluseurojen johdossa olevat kihot jakavat markkinat ja valtion tukiaiset keskenään.

    Kun mukaan soppaan heitetään vielä julkean sektorin koulutettujen kosiskelu, niin muutamasta huutavasta äänestä huolimatta sekoomus on 110% “big government” -puolue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Pekka T. kirjoitti 27.5.2017 kello 13:52

    Syltty:

    Yleensä idioottimaiseen talouspolitiikkaan eivät johda arvot, vaan ymmärtämättömyys talouden toiminnasta. Ymmärtämättömyys talouden toiminnasta on keskimäärin paljon syvempää vasemmalla kuin oikealla. Vasemmistossa kun moni yksinkertaisesti kieltäytyy uskomasta taloudellisia faktoja.

    Olennaista on, että talouden toimintaa ymmärretään tavattoman huonosti niin oikealla kuin vasemmallakin. Molemmilla puolilla löytyy toki heitäkin, jotka ymmärtävät. Jopa sen, että yritys-, julkis- ja kansantalous ovat eri asioita.

    Vasemmiston ongelma todellakin on, että siellä ei haluta uskoa ikäviä taloudellisia tosiasioita, ja siksi minäkin luotan hieman enemmän oikeiston kuin vasemmiston talouspolitiikkaan. Tärkeää on kuitenkin kuulla myös vasemmistoa, sillä kyllä kokonaisuuksia ymmärtävien vasemmistolaisten talousajattelijoiden näkemykset painottavat tärkeällä tavalla oikeiston usein yksioikoisia ajatuksia.

    Ja arvot siellä ovat kuitenkin aina taustalla. Ei edes se, että talouden pitää aina kasvaa, puhumattakaan siitä että kasvulle voisi uhrata kaiken muun, ole tosiasia vaan arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus