Huomioita korkeakoulujen lukukausimaksuista

15.5.2017 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Taloustieteen yhdistys järjesti seminaarin korkeakoulujen lukukausimaksuista. Seminaarissa esitettiin hyviä argumentteja. Kalvot kannattaa katsoa. Linkit ovat tämän artikkelin lopussa.

Hannu Karhunen näytti tilastoja, joiden mukaan korkeakouluopinnot suorittaneen miehen elämänaikaiset nettoansiot ovat elinkaaren aikana noin 600 000 euroa suuremmat kuin keskiasteen suorittaneiden miesten. Naisten osalta ero on 400 000 euroa. Koulutus siis kannattaa. Tämä on kuitenkin selvä yläestimaatti koulutusinvestoinnin kannattavuudelle, sillä eiväthän nämä joukot ole keskenään vertailukelpoisia. Eivät korkeakoulujen sisäänpääsykokeet sentään niin heikkoja ole, että se arvontaa vastaisi. Jos korkeakouluihin valitut ovat keskimäärin lahjakkaampaa joukkoa, he olisivat varmaankin menestyneet keskimäärin paremmin myös keskiasteen tutkinnon avulla.

Tästäkin huolimatta on selvää, että kouluttautuminen on kannattava investointi, joten ilmainen opetus on elinkaarituloja tarkasteluna tulonsiirto huono-osaisilta hyväosaisille.Niku Määttäsen mukaan ei ole havaittu, että koulutusmahdollisuudet olisivat muuttuneet aiempaa eriarvoisemmiksi siellä, missä on siirrytty lukukausimaksuihin ja opintolainaan, joka maksetaan takaisin tulojen perusteella ja jos tulot eivät nouse riittävän korkeiksi, ei makseta lainkaan. Tästä ei välttämättä voi kuitenkaan vetää suoria johtopäätöksiä siihen, miten tämä järjestelmä toimisi Suomessa tai Ruotsissa. Esimerkiksi Britanniassa sosiaalisen liikkuvuuden tiellä on jo vanhastaan niin suuria esteitä, ettei tämä uusi vaikuta paljon. (Vrt. pato ja sen takana toinen pato. Jälkimmäinen ei vaikuta mitään.)

Jos ihmiset käyttäytyisivät loogisesti, lukukausimaksun yhdistettynä tulosidonnaisesti takaisin maksettavaan lainaan ei pitäisi karkottaa opinnoista ketään, koska jos investointi ei kannata, sitä ei tarvitse maksaa. Vähän siis kuin arpalippu, josta ei tarvitse maksaa mitään, jos arpa ei voitakaan. Jotkut voivat silti karttaa lainan ottamista – eiväthän nykyiset opiskelijatkaan ota opintolainaa, vaikka se kannattaisi kaiken järjen mukaan paremmin kuin opintojen viivästyttäminen hanttihommia tekemällä.

Hanna Virtanen kertoi, että Suomessa vanhempien tulotaso vaikuttaa erittäin paljon siihen, kuinka todennäköisesti lapsi päätyy opiskelemaan korkeakoulussa. Alimman tulokvartiilin perheiden lapsista 25 % päätyy korkeakouluopiskelijoiksi, ylimmän tulokvartiilin lapsista 57 %. Tämä johtuu sekä siitä, että hyväosaisista perheistä tulevat menestyvät paremmin koulussa, että siitä, että samoin arvosanoin valmistuneista hyväosaisten lapset hakeutuvat useammin ja pääsevät paremmin korkeakouluihin.

Jos oltaisiin kiinnostuneita mahdollisuuksien tasa-arvosta, tehtäisiin jotain kalliille preppauskursseille, jotka auttavat merkittävästi korkeakouluin sisään pääsyyn. Raha siis auttaa sisään pääsyssä.

On ilmeistä, että rahat käytettynä mahdollisuuksien tasa-arvon hyväksi peruskoulussa tai jopa varhaiskasvatuksessa olisi paljon tehokkaampaa kuin korkeakoulutuksen ilmaisuus. Sellaista mekanismia ei kuitenkaan ole esitetty, jossa korkeakoulujen lukukausimaksuilla rahoitettaisiin esimerkiksi positiivista diskriminaatiota peruskouluissa, joten tämä havainto jää teorian tasolle.

Kuten Markus Jäntti totesi, suurin kustannus opinnoista kuitenkin on tulojen menetys opiskeluvuosina. (Tämä on otettu huomioon yllä olevassa laskelmassa koulutusinvestoinnin kannattavuudesta.) Tämän joutuu jokainen kärsimään itse nahoissaan, vaikka korkeakouluopinnot eivät avaisi tietä korkeammille tuloille. Eikö siis esitetty lainajärjestely voisi jopa parantaa huono-onnisten opiskelijoiden asemaa, olettaen, että se rahoittaisi paitsi lukukausimaksua, myös opiskeluajan elantoa?

Vaikka esitetty kokonaisuus lukukausimaksuista yhdistettynä tulojen perusteella maksettavaan opintolainaan lisäisikin taloudellista tasa-arvoa koko elinkaarta ajatellen, elinkaaren sisällä se tarkoittaisi lapsiperheiden entistä ahtaampaa taloutta maksettaessa päivähoidosta ja maksettaessa asuntolainaa, ja entistä suurempaa vaurautta myöhemmin, kun lapset ovat muuttaneet pois ja asunto- ja opintolainen on maksettu. Joka tällaista ratkaisua ajaa, voisi siis harkita takaisinmaksun ajoittamista.

Jos akavalaiset haluavat Suomeen amerikkalaiset palkkaerot, heidän ei ole loogista puhua yhtä aikaa oikeudesta ilmaisiin opintoihin. Jos halutaan, että koulutus on ilmaista, on hyväksyttävä, että se tuottaa itselle vähemmän.

Opiskelijat kärsivät nyt merkittävästi korkeakoulujen rahoituksen leikkaamisesta. Niin paljon, että korkeakoulujen lukukausimaksut olisivat heidän kannaltaan ehkä järkevä valinta, jos lukukausimaksut jäisivät korkeakoulujen tuloksi. Mitään sellaista mekanismia ei kuitenkaan ole esitetty, mikä tämän takaisi. Jos maassa on hallitus, joka katsoo, ettei Suomessa tarvita hyviä yliopistoja, hallitus voi leikata yliopistojen rahoitusta yhtä paljon kuin lukukausimaksut tuottavat. Tuskin kukaan enää uskoo lupauksiin, että koulutuksesta ei leikata.

= = = =

Muuten olen sitä mieltä, että hyvässä ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa koulutuksen tulisi olla ilmaista. Siitä, pitäisikö näin olla myös suurten tuloerojen yhteiskunnassa, en ole varma.

Seminaarissa esitetyt alustukset ja linkit esityksiin.

  • Hannu Karhunen (Jyväskylän yliopisto): Havaintoja korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta, esityskalvot
  • Hanna Virtanen (Etla): Korkeakoulutus, lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus, esityskalvot
  • Niku Määttänen (Etla): Lukukausimaksut: tehokas ja oikeudenmukainen ratkaisu korkeakoulutuksen rahoitusvajeeseen, esityskalvot
  • Markus Jäntti (VATT/HY): Lukukausimaksut yliopistoissa ja sosio-ekonominen liikkuvuus, esityskalvot

 

Kommentit

56 Vastausta artikkeliin “Huomioita korkeakoulujen lukukausimaksuista”

  1. Kalle kirjoitti 15.5.2017 kello 23:13

    Laina karsisi opiskelijoista epävarmoja, jolloin laina itse asiassa parantaisi tulosta yhteiskunnan kannalta! Epävarmat hiirulaiset ovat melko hyödyttömiä työelämässä, sopivat paremmin suorittaviin tehtäviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Tomppa kirjoitti 15.5.2017 kello 23:46

    Näin lehtorina eräässä jääräpäisessä saarivaltiossa (Suomesta kun ei töitä löydy), sanoisin, että lukukausimaksut luovat huonon kulttuurin yliopistoon:

    a) opiskelijoiden on pakko valmistua nopeammin kuin missä ajassa henkilökohtaisesti kykenee oppimaan. Tälläinen pakonomainen ajoitetun ohjelman mukaan opiskeleminen on hyvin vanhakantaista, ja nykyään erityisesti Aasiassa puhutaan “mastery” opiskelusta, missä ei pääse seuraavalle tasolle ennen kuin osaa aiemman. Lukukausimaksut eivät sovi tälläisten modernien tasoa parantavien lähestymistapojen kanssa yhteen.

    b) opiskelija on kuluttaja, joka tuntee olevansa oikeutettu läpäisemään kurssit. Tämä laskee tasoa kun henkilökunnalle asetetaan ylhäältäpäin painetta, että he ovat vastuussa jos opiskelijat epäonnistuvat. (Koettu on.) Tason lisäksi tämä tuhoaa työilmapiiriä.

    Jos on pakko rahastaa, *koemaksut* ovat parempi: opetus on ilmaista, ja opiskelijat saavat opiskella niin kauan kuin tarvitsevat asian oppimiseen, mutta jokaisesta kokeen yrityskerrasta on maksettava. Silloin sinne kokeeseen ei mennä ennen kuin asia osataan, ja taso toivottavasti nousee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tcrown kirjoitti 16.5.2017 kello 0:05

    ilmainen opetus on elinkaarituloja tarkasteluna tulonsiirto huono-osaisilta hyväosaisille

    Noinkohan. Pieni tupakkiaskin kanteen raapustettu laskelma:

    Oletetaan korkeakoulutetun henkilön työuran pituudeksi 40 vuotta (ikävuodet 25-65) ja keskiasteen koulutuksen saaneen työuran pituudeksi 45 vuotta (ikävuodet 20-65).

    Samoihin elinkaaribruttotuloihin päästäkseen korekakoulutetun pitää ansaita yli 10% kovempaa vuosipalkkaa. jos oletetaan n. 50% marginaalituloverotus vuosituloissa, niin voidaan todeta, että korkeakoulutettu maksaa tuloistaan n. 5% ylimääräistä “koulutusveroa”.

    Kun edelleen yhtä karkeasti hihasta vedetään korkeakoulutettujen keskibruttovuosituloksi elinkaaren yli 50 000 [1] euroa, niin 40 vuodessa korkeakoulutettu maksaa n. 100 000 euroa enemmän veroja kuin samat bruttoelinkaaritulot käärinyt keskiasteen koulutksen saanut henkilö.

    Ja kun korkeakoulutksen kustannukset ovat tyypillisesti suuruusluokkaa joitakin kymmeniä tuhansia [2], niin vaikka laskelmassani onkin merkittäviäkin puutteita (esim. eläkkeet), niin en silti osaisi oikein pitää itsestäänselvänä, että koko paletti on ainakaan kovin merkittävä tulonsiirto varakkaille.

    (Ja siis varmuuden vuoksi, minun mielestäni on aivan oikein, että korkeakoulutuksesta maksetaan korkeampina veroina. Baumolin “taudin” vuoksi pitäisi maksaa enemmänkin esimerkiksi tuolla Määttäsen esittämällä lukukkausimaksu/tuloriippuva laina -menetelmällä niin että koulutusmenoja saataisiin julkisen sektorin taseesta pois.)

    [1] arvio perustuu lähinnä siihen, että näin luvuista tuli mukavan pyöreitä.
    [2] http://yle.fi/uutiset/3-5249817

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. tcrown kirjoitti 16.5.2017 kello 0:22

    tcrown: Pieni tupakkiaskin kanteen raapustettu laskelma

    Laskelmasta unohtui toki se, että keskiasteen koulutuksen käynyt maksaa verojaan pidempään, joka tuo elinkaarieroa jonkun verran alaspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Roope Uusitalo kirjoitti 16.5.2017 kello 1:20

    Pari huomiota. Puolen miljoonan palkkaeron ei toki ole investoinnin tuotto mutta vaikka osin valikoitumista, silti lk maksu lisää tulojen tasa-arvoa.
    Koulutuksen tuottamilla palkkaeroilla ei ole koulutuksen hinnan kanssa välttämättä mitään tekemistä kun koulutuksen määrää säännöstellään ja siitä on ylikysyntää. Eri asia olisi jos yliopistopaikkojen määrä olisi markkinamekanismin tulos.
    Jos skotteja tai amerikkalaisia koskevia tulokisia lk maksuista ja sosiaalisesta liikkuvuudesta ei voi käyttää Suomen tilanteen arvioimiseen jää aika vähän aseita kun tutkimusta ei juuri ole. Yksi vaihtoehto on mitata mitä tapahtui sosiaaliselle liikkuvuudelle kun lukukausimaksut muuttuivat entistä negatiivisemmiksi (kun opintoraha kasvoi). Vastaus: ei mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Syltty kirjoitti 16.5.2017 kello 6:38

    tcrown: Laskelmasta unohtui toki se, että keskiasteen koulutuksen käynyt maksaa verojaan pidempään, joka tuo elinkaarieroa jonkun verran alaspäin.

    Unohdit ottaa huomioon ke, joka leikkaa osantuosta pidemmästä työuransta pois. Keskiasteen työttömys 2015 oli 16% kun korkea-asteen työttömyys 8,5 %.

    (tosin tässä tulee tuo valikoivuusongelma, ne jotka pääsevät korkea-asteen läpi, tuskin kuuluisivat työttömien sakkiin keskiasteessakaan, elleivät satu asumaan huonolla paikalla)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. erkki niini kirjoitti 16.5.2017 kello 9:06

    Hieman eri asia, mutta kannattaisi pohtia miksi Suomessa opiskeluajat ovat pitkänpuoleisia. Siinä palaa aikaa ja rahaa.
    Nuoret valittavat, että muistiinpänttäämistä on liikaa. Vastaavatko opetusohjelmat todella tulevaisuuden tarpeita? Mitä maailman nopea muutos vaatii opiskelulta? Mitä automaatio ja robotiikka vaikuaatvat työvoiman tarpeeseen?
    PS kuuntelin etänä pari Berkeleyn kurssia läpi (Public Health ja Statistics). Ihan hyvää oppia, ilmaista, todistusta en tietenkään saanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tiedemies kirjoitti 16.5.2017 kello 10:32

    Tämän “koulutus on tulonsiirto”-argumentin oikeellisuutta on mahdoton tutkia suoraan, mutta mallintamalla voidaan edes vähän miettiä onko siinä argumentissa ylipäänsä järkeä.

    Koulutus maksaa keskimäärin x rahaa per opiskelija, mutta keskimääräinen kustannus on kauhean huono mittari. Paljon fiksumpaa on olettaa että koulutus maksaa f(n) rahaa, missä n on opiskelijoiden määrää, ja että f(0) on tietenkin nolla, mutta f(1) on monta miljoonaa. Hyväntahtoisesti oletetaan että koulutuksen kustannus on a*n + b, missä b on jokin kiinteä kustannus ja a on muuttuva kustannus joka riippuu siitä, montako koulutetaan.

    Koulutuksessa on myös sellainen aspekti, että kaikkien kouluttaminen ei ole järkevää. Ääriesimerkkinä, jolla loukkaan varmasti ihmisiä syvästi, ei kannata korkeakouluttaa (ainakaan etupäässä) sellaisia ihmisiä, joilla on pahoja kognitiivisia kehityshäiriöitä ja esimerkiksi vakavia neurologisten vammojen aiheuttamia oppimisvaikeuksia.

    Oletetaan että pääsykoejärjestely edes jotenkin on vähän arvontaa parempi niin, että rajahyöty joka yksilölle koulutuksesta tulee, on laskeva; ensimmäinen korkeakoulutettu on hirveän tuottava mutta kahdes miljoonas ei todennäköisesti ole niin kauhean tuottava. Ja puhun siis rajatuottavuudesta, eli siitä minkä verran *enemmän* koulutettu tuottaa itselleen ja yhteiskunnalle “jotain”. Sen ei tarvitse olla suoraan rahaa tai tilbehööriä, vaan se voi vaikka olla runoja tai blogikirjoituksia joita luetaan.

    Oletetaan että tämä rajatuottavuus p(n) on laskeva niin, että jossain kohtaa on n, jonka jälkeen yhden ihmisen kouluttaminen lisää ei hyödytä mitään. Tämän ihmisen kohdalla siis on kaikkien kannalta täysin yhdentekevää meneekö hän korkeakouluun vai ei. Merkitään tätä n*:llä.

    Jossain kohtaa ensimmäisen ja n*:nnen koulutettavan välissä on sellainen määrä koulutettavia, jossa kouluttamisen rajakustannus a on saman suuruinen kuin rajatuottavuus p(n).

    Koulutuksen kustannukset on hyvässä yhteiskunnassa järjestetty siten, että koulutettavia on tarkalleen tämän verran, ei enempää eikä vähempää. Ja koulutuksen kustannukset tällaisessa yhteiskunnassa jaetaan niin, että se henkilö, joka on n:s koulutukseen hakeutuva, on indifferentti sen kustannuksen ja hyödyn suhteen, jota hän itse koulutuksesta saa.

    Tämän lisäksi kustannukset on jaettu niin, että tämä preferenssi otetaan huomioon.

    Esitän hypoteesin jolle minulla ei ole mitään sen kummempaa empiiristä todistusaineistoa: Siinä määrin kun sosioekonominen asema selittää koulutukseen hakeutumista muun kuin yksilön koulutuksesta saaman rajahyödyn suhteen, se voidaan palauttaa viime kädessä kahteen seikkaan: Koulutuksen statukseen ja aikapreferenssiin.

    Ensimmäiselle ei voi tehdä mitään. Jälkimmäistä voi korjata esimerkiksi stipendijärjestelyillä yms.

    Lukukausimaksujen käyttöön en ota kantaa. Niistä keskustelu puolesta tai vastaan on viime kädessä sitä, että halutaan osoittaa kuulumista johonkin viiteryhmään. Mielipide lukukausimaksuista voidaan todennäköisesti ennustaa aika tarkkaan mittaamalla henkilön sympaattisen hermoston aktivaatiota kun tälle näytetään puoluejohtajien kuvia tai soitetaan Agit Prop-lauluja, eli se on melkein merkityksetön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. qwerty kirjoitti 16.5.2017 kello 11:00

    Ilmainen opiskeluoikeus poistaa opiskelijan harkintaa sille kannattaako jotain opiskella ensinnäkään. Liikaa jonninjoutavia tutkintoja joilla ei voi työllistyä. Hyvä olis saada palvelun “ostajalle” harkintaa siihen kannattaako juuri tuo opiskelu.

    Toisekseen maksullisuus johtaa (ainakin amerikassa) siihen että ei helpolla tyydytä luokattomaan opetukseen. Ilmaisen ja huonon kohdalla liian helppo kohauttaa olkia. Niinkuin yksi amerikkalainen ystäväni sen sanoin: Jos amerikassa olisi ollut noin huono luennoitsija niin se kaveri joka illat paistoi hampurilaisia maksaakseen opetuksesta menisi potkisi dekaanin oven sisään ja kysysisi että “mitä H*ttiä”

    Hinta tuo aina harkintaa ja siksi tarpeellinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Lauri Kumpulainen kirjoitti 16.5.2017 kello 11:00

    Niin siis kannattaa kouluttautua Suomessa ja suunnata sitten vaikkapa Sveitsiin ja jättää lapset tekemättä, niin elämässä jää rahaa muuhunkin kuin lauantai-illan alekaljaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tomppa kirjoitti 16.5.2017 kello 11:32

    Toisekseen maksullisuus johtaa (ainakin amerikassa) siihen että ei helpolla tyydytä luokattomaan opetukseen.

    Hinta tuo aina harkintaa ja siksi tarpeellinen

    Muutamaa eliittiyliopistoa lukuunottamatta, jonne hyvät opiskelijat päätyvät, hinta vaan nimenomaan alentaa opetuksen tasoa. Henkilökunnalle kun luodaan painetta päästää huonotkin opiskelijat läpi, ja helpointa on alentaa tasoa. Omassa britti-yliopistossani näkee hyvin sen; 4. vuoden opiskelijatkaan eivät osaa perusasioita.

    Lisäksi, kuten yllä sanoin, lukukausimaksut pakostikin johtavat byrokraattisiin ja kankeisiin “n vuoden ohjelmiin” jotka eivät jätä tilaa omia kykyjä vastaavalle vauhdille. Sekin taas kannustaa tason laskemiseen ehkä niitä muutamaa eliittiyliopistoa lukuunottamatta.

    Oman kokemukseni mukaan tosin TTY:n opetus aikoinaan oli sata kertaa parempaa kuin Cambridgen, jossa post-doccina olin. Ainakin brittilän, ehkä jenkkilänkin, opetus on esimerkkeihin pohjautuvaa pilipalia. Kielikursseillakaan ei ole kielioppia, vaan fraaseja ja muuta pinnallista pilipalia.

    Jos on pakko rahastaa (ja itse en tätä kannata), koemaksut ovat parempi kuin kankeat ja tasoa alentavat lukukausimaksut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Eero Kärki kirjoitti 16.5.2017 kello 11:51

    Hanna Virtasen väite ei ole kausaalinen. Nuorten koulunkäynti perustuu vanhempien kannustamiseen. Korkeakoulu vaatii kokonaisuudistuksen, eikä keskustelua lukukausimaksuista. Korkeakoulujen määrä, mitä opetetaan, julkisen sektorin työpaikat: onko kandintutkinto riittävä suureen osaan tehtäviä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tuomas L. kirjoitti 16.5.2017 kello 12:34

    Lukukausimaksujen ongelma taitaa useimmiten olla se, ettei koulutuksesta hyötyjä niitä itse maksa – ainakaan kokonaisuudessaan – vaan hyötyjän vanhemmat. Tämä taas lisää eriarvoisuuden periytymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Posse G kirjoitti 16.5.2017 kello 12:49

    Lauri Kumpulainen:
    Niin siis kannattaa kouluttautua Suomessa ja suunnata sitten vaikkapa Sveitsiin ja jättää lapset tekemättä, niin elämässä jää rahaa muuhunkin kuin lauantai-illan alekaljaan.

    Näin on, jos on saanut Suomessa maksuttoman koulutuksen. Ja niin on varsinkin, jos on saanut maksullisen koulutuksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Anon kirjoitti 16.5.2017 kello 14:40

    Tässä keskustelussa pistää silmään että korkeakoulutusta arvioidaan ainoastaan sen tuoman taloudellisen hyödyn pohjalta. Minun ajatteluni on varmaan jämähtänyt vuosisatojen takaiseen valistusajatteluun kun näen yrityksien saaman osaavan työvoiman ja palkkakilpailussa pärjäämisen lähinnä koulutuksen sivutuotteena, ei pääasiana.

    Yhteiskunnan tasolla koulutuksen ja sen opettaman kriittisen ajattelun suurin hyöty on se, että ajattelevat ihmiset tekevät parempaa politiikkaa. Näen monissa maissa rehottavat rokotuksenvastaisuusliikeet, ilmastonmuutoskieltäjät ja Trumpin ja Putinin kaltaisen perseilijöiden suosion suorana seurauksena yhteiskunnan matalasta sivistystasosta.

    Yksilön kannalta paras hyöty koulutuksesta on, että se opettaa uusia tapoja jäsentää maailmaa ja siten myös nauttia siitä.

    Tiedän että kaikki muu kuin “neoliberaali” talousmittareiden lokaaliin optimointiin (lokaali on tässä avainsana) perustuva ajattelu on nykyään pois muodista ja saattaa vaikuttaa jopa elitistiseltä. Minä en henkilökohtaisesti kuitenkaan osaa nähdä paljonkaan yhteiskunnallista arvoa siinä, että yliopisto kouluttaa massoittain ihmisiä koodaamaan hassunhauskoja mobiilipelejä vaikka ne tekisivätkin tekijänsä rikkaiksi. Markkinavoimien sokea noudattaminen saattaa johdattaa meidän pareto-optimaaliseen yhteiskuntaan, mutta uskon vahvasti, että ajattelevat ihmiset voivat kollektiivisen järjestäytymisen kautta päästä vielä paljon parempaan tulokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. hupsis kirjoitti 16.5.2017 kello 15:36

    Tuossa ylempänä tätä jo hieman tulikin, mutta helposti nämä tutkimukset otetaan sosilistiseen maailmankuvaan sopivana ja päätellään että korkeakoulutetaan kaikki jolloin kaikki saavat mediaania korkeampaa palkkaa ja ollaan vihdoin saavutettu yksi askel kohti tasaarvoista yhteiskuntaa.

    Oikeasti tetysti vain saavutettiin korkeakoulutksen(kin) tason lasku. Herraksi pääsemisen tarve on ikävä vaiva suomalaisessa yhteiskunnassa.

    En tiedä onko Svetisin systeemi parempi mutta ainakin erilainen. Täällä noin puolet ikäluokasta menee 15 vuotiaana oppisopimukseen ja jatkaa siitä sitten vaikkapa korkeakouluun saakka jos into ja rahkeet riittävät. Jo lukio on varattu noin koulumenestykseltään parhaalle 15-20%.

    Tämä on hyvin työelämäorientoinutta ja voidaan tietenkin esittää että tulevaisuudessa ei tällaisille ammatin oppineille ole käyttöä vaan tarvitaan laajaa teoreettista pohjaa ihan kaikkeen. En kuitenkaan usko että laajaa teoreettista pohjaa saadaan sen enempää vaikka koko ikäluokka työnnetään väkisin läpi “korkeakoulusta”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. R.Silfverberg kirjoitti 16.5.2017 kello 16:16

    Lukukausimaksut kuuluvat periaatteessa yksityisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, eivät valtion tai kunnan.
    Se on toinen juttu pitääkö kaikkien yliopistojen olla valtion? Voisiko joitain Helsingissä/ PK-seudulla toimivia yksityistää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Markus Sadeniemi kirjoitti 16.5.2017 kello 19:12

    Tässä on tarkasteltu korkeakoulutuksen kannattavuutta yksilön kannalta. Ehkä kannattaisi ajatella myös ulkoisvaikutuksia.

    Jos korkeakoulutus on maksullista, se karkoittaa osan varattomista mutta lahjakkaista koulutuksesta.

    Varaton ei uskalla opiskella lainan varassa, kun opinnot tarjoavat mahdollisuuden, mutta ei varmuutta suuremmista tuloista möhemmin.

    Näin osa lahjakkuusreservistä jää käyttämättä yhteiskunnan hyväksi.

    Ajattelen siis, että opiskelusta on hyötyä yhteiskunnalle, ei ainoastaan opiskelijalle itselleen. Tällöin ei ole kovin relevanttia pohtia, onko ilmainen opiskelu tulonsiirto varakkaammille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 16.5.2017 kello 19:23

    R.Silfverberg:
    Lukukausimaksut kuuluvat periaatteessa yksityisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, eivät valtion tai kunnan.
    Se on toinen juttu pitääkö kaikkien yliopistojen olla valtion? Voisiko joitain Helsingissä/ PK-seudulla toimivia yksityistää?

    Suomessa on ollut ainakin kaksi ns. yksityistä yliopistoa. Yhteiskunnallinen korkeakoulu ja Turun yliopisto. Yhteistä kummallekin on ollut kaatuminen valtion maksettavaksi.

    Vaikka kuinka yritetään, niin ei tämän kokoisessa kansangtalousdessa liiku tarpeeksi yksityistä rahaa pyörittämään yliopistoa. Kikkailu jollain säätiöillä tms. ei muuta sitä tilannetta, että valde maksaa. Aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. mjoki kirjoitti 16.5.2017 kello 20:40

    Kun tässä ruvettiin nyt puhumaan lukukausimaksuista ja vielä viitattiin pitkiin valmistumisaikoihin, niin esitän oman ajatukseni miten Suomessa voisimme lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

    Mielestäni maksuton korkeakoulutus on välttämätön, jotta näin pienestä kansasta saadaan jalostettua ja poimittua kaikista sosiaaliluokista lahjakkuudet, jotka sitten mahdollistavat osaltaan hyvinvointivaltion. Toisaalta opiskelijan arjessa maksuttomuus muuttuu ongelmalliseksi, koska vaihtoehtoiskustannukset ovat lyhyellä tähtäimellä huonot opiskelujen aktiivisen suorittamisen kannalta: Voin rehkiä ja suorittaa kursseja, jolloin hyödyn siitä 3-5 vuoden kuluttua. Tai voin mennä kääntämään hampurilaisia, jotta voin kaljoitella/matkustaa/tms ensi kuussa kavereiden kanssa. Muistan itsekin hyvin, kun eräällä kurssilla välikokeeseen tuli noin puolet aloittaneista ja lopputententtiin ehkä neljännes. Jätin itsekin joskus kurssin kesken, kun se haittasi jotain vapaa-ajan juttua (eikä se maksanut mitään, ilmaista kun oli).

    Itse asettaisin korkeakouluihin lukukausimaksut, apropoo esim 4000e per vuosi, eli 1000e periodia kohden. Kuitenkin Kelalta saisi 1000e opintosetelin (enintään 4 vuodessa) jokaista suoritettua X-määrää opintopisteitä kohden. Tietenkin jotain joustoa saisi sairastumisen/raskauden yhteydessä. Näin opinnot olisivat de facto ilmaiset jokaiselle viitseliäälle, mutta systeemi asettaisi hinnan keskeyttämiselle ja laiskottelulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. K-Veikko kirjoitti 16.5.2017 kello 22:07

    > korkeakouluopinnot suorittaneen miehen
    > elämänaikaiset nettoansiot ovat elinkaaren aikana
    > noin 600’000 euroa suuremmat kuin keskiasteen
    > suorittaneiden miesten

    Tuon korkeakoulun läpäisseen henkilön tulot olisivat todennäköisesti suuremmat vaikka kumpikaan ei olisi suorittanut koskaan mitään tutkintoa.

    > vanhempien tulotaso vaikuttaa erittäin paljon
    > siihen, kuinka todennäköisesti lapsi päätyy
    > opiskelemaan korkeakoulussa

    Tulotasoa vieläkin suurempi korrelaatio on sillä, että virkamies-säätyyn kuuluvien lapset päätyvät virkamiehiksi tai valtionavusta elävien työnantajien palvelukseen.

    > preppauskursseille, … Raha siis auttaa sisään
    > pääsyssä.

    Kyse voi olla myös motivaatiosta. Huonosti motivoitunut ei ole valmis käyttämään viimeisiä säästöjään preppauskurssiin.

    > hyvässä ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa
    > koulutuksen tulisi olla ilmaista

    Tulosidonnainen opintolainan takaisinmaksu on vain yksi verotuksen muoto.

    TÄRKEIN asia jäi kokonaan ilman huomiota: Maksullinen opiskelu on käytännössä ainoa menettely sen säätelemiseksi, miten paljon yhteiskunta käyttää varoja opintoihin ja miten nuo varat kohdennetaan eri alojen kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kalle kirjoitti 16.5.2017 kello 22:26

    Tomppa:
    … *koemaksut* ovat parempi: opetus on ilmaista, ja opiskelijat saavat opiskella niin kauan kuin tarvitsevat asian oppimiseen, mutta jokaisesta kokeen yrityskerrasta on maksettava. Silloin sinne kokeeseen ei mennä ennen kuin asia osataan, ja taso toivottavasti nousee.

    Ai niin. Suomessahan oli tämän kaltainen järjestelmä, joka haluttiin tuhota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Sepi kirjoitti 17.5.2017 kello 2:16

    Miten pystyisimme selvittämään, että paljonko yliopisto-opintojen verotuotto-odotus on?

    Ilmaisella on taipumus mennä huomattavasti paremmin kaupaksi kuin edes 1e hintaisella, ja olisi hölmöä vähentää opiskelijoiden määrää jos se lisäisi julkisen sektorin kestävyysvajetta.

    Ja jos lukukausimaksun sijaan jokaisesta yhteiskunnan kustantamasta opintopisteestä tulisi vain 0.01%-yksikköä korkeampi veroaste seuraavan 10v ajaksi, joka menisi yliopistolle?

    Sinänsä voisimme tietysti miettiä elävämme myös post-scarcity maailmassa, jossa yliopisto-opintoja voitaisiin tarjota ihmisille ihan vaan itsensätoteuttamiskeinoina, mutta kun emme vielä elä….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. JTS kirjoitti 17.5.2017 kello 10:04

    Ongelma on, että pienessä maassa ei ole järkevää jättää käyttämättä kenenkään kykyjä.

    Ennen oli kansanopistojen Havukka-ahon ajattelijoita ja muuta vastaavia, joilla ei ollut mahdollisuutta opiskeluun.
    Suomessa opinnot avautuivat vasta suurten ikäluokkien mukana 1970 aikoihin. Köyhillä ei ollut juuri mahdollisuutta opiskella. Loogista lienee palata tähän nyt suurten ikäluokkien loputtua.

    Työssäolo on osa opiskelua – tai pikemminkin sitä, että työnantajat voivat palkata työelämätsitoisia ihmisiä.

    Ruotsissa on toisin. Siellä koulutetaan bsc/kandi tutkintoja ja tapana ei ole olla juuri töissä. Työnantaja jatkaa tästä ja valmentaa pari vuotta ennen kuin kyse on tuottavasta työntekijästä. Maksaako EK tämän hinnan? Jos maksaa, hyvä.

    Sitten ministerit antavat esimerkin toisesta ongelmasta. Opinnoissa olisi hyvä oppia jotain. Jos ei opeteta mitään, koulutusta ei tarvita.

    Niin, progressiivisen verotuksen keinoin tuo koulutuksen tuoma hyöty mitattiin ennen valtiolle. Ilmeisesti se ei käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mikko Nummelin kirjoitti 17.5.2017 kello 11:02

    Näissä suomalaisissa lukukausimaksuselvityksissä on suurin huomio kohdistettu brittiläistyyliseen lukukausimaksujärjestelmään. Ymmärrettävästi, koska amerikkalainen lukukausimaksujärjestelmä on niin kauhea, ettei sitä kukaan täällä kehtaa näkyvästi ajaa.

    Selvityksissä jätetään kuitenkin huomiotta se, ettei Isossa-Britanniassa juuri kukaan ole tyytyväinen heidän oman lukukausimaksujärjestelmänsä nykytilaan. Siitä tulee luottotappioita runsaasti enemmän kuin on budjetoitu ja sikäläisessä keskustelussa vilisevät vasemmiston puolelta ehdotukset lukukausimaksuista luopumiseksi, minkä toteutumismahdollisuudet ovat heikkoja ja oikeiston puolelta siirtymiseksi kohti amerikkalaista järjestelmää tai muuta sellaista järjestelmää, jossa jotkut yliopistoihin sisään päässeet jäävät ilman riittävää opintolainaa, mikä voi toteutua. Asiasta saa jonkinlaisen kuvan kun lukee esimerkiksi niitä artikkeleita, joita tulee vastauksena hakusanoihin “selling student loan book”.

    Tuntuu, että suomalaisilla lukukausimaksujen kannattajilla on kiire ajaa lukukausimaksujärjestelmää tänne ennen kuin yksikään merkittävistä jälkikäteen tulosidonnaisesti maksettavien lukukausimaksujen mallimaista eli Iso-Britannia, Australia tai Uusi-Seelanti lipsahtaa opiskelijoiden kannalta vielä huonompiin ja epätasa-arvoisempiin järjestelmiin, jolloin tähänkin artikkeliin liitetyissä kalvoissa olevat argumentit romahtavat kasaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 17.5.2017 kello 11:39

    Suomi on pieni maa ja sen on pyrittävä hyödyntämään kaikki potentiaalit hyvinvoinnin ylläpitämiseen

    Työvoimaa voi toki tuoda, mutta sillekin on monta kynnystä eli kieli, ilmasto,sosiaalinen elämä , muukalaisviha etc ovat kynnyksiä, jotka muualla ovat matalampia.

    Lukukausimaksut eivät ole yliopistoille mikään välttämättömyys esim MIT tuloista vain n 10 % tulee lukukausimaksuista ja suurin osa palautuu opiskelijoille erilaisina stipendeinä, joiden hyödyt ovat kyseenalaisia: Mitä hyötyä on yliopistolle olla urheilujijoiden tukija ?

    Lainasysteemikin voi olla ystävällinen esim lainasta saa anteeksi 50%-100 % jos valmistuu ajoissa kandiksi.

    Maisteritason voi sitten maksaakin jo täysin, mutta senkin takaisinmaksun voi rakentaa siten, ettei henkilö joudu loppuelämän velkavankeuteen eli lainaa aletaan maksaa takaisin kun tulot nousevat tietyn rajan yli eli kyseessä on määräaikainen progressio verotukseen kunnes velka on maksettu

    Ja jos tulotaso ei toteudu esim 15 vuodessa niin velka kuoleutuu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 17.5.2017 kello 11:43

    Lukukausimaksu johtaa siihen, että tukien on noustava vastaavasti

    Se taas tarkoittaa , että oppilaitoksia tuetaan välillisesti eli mikään ei muutu

    Vaihtoehto on, että opiskelijat tekevät töitä, jolloin valmistuminen hidastuu tai köyhät pysyvät poissa yliopistoista

    Tai vaihtoehto on, että hyvätuloisten lahjattomat voivat opiskella , mutta köyhien laosista vain huippulahjakkaat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Markku af Heurlin kirjoitti 17.5.2017 kello 22:14

    Haittaavsko pitkä opiskeluajat, jos opiselija siinä ssivusa tekee jotain tuottavaksi katsottavaa, vaikka paistaa hampurilaisia?

    Emme voi arvioida Yhdysvaltojen tai Britnanina järjhestelmää vain parhaimpien collegien perusteella.

    Seuraisn. suorittamatat tenttiä Elfvingin, Nevanlinnan, Suomisen ja Jussilan luentoja. Koska pieneen seminaarihuoneesen olsi mahtuntut vielä lisää sanakuulijoita, niin en käsittäkseni aiheuttanut mtiään marginaalikustannuksia.

    Piti jakta opintoja, ja hämmästukseni sain läpi v. 2007 geometrian, diffrerentiaaliyhtälöiden ja funktionaalianalyysin kurssit. Olen ja en ole tarvinnut niitä. Se hyöty ainakin oli, etä pysyin poissa tekemästä pahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Markku af Heurlin kirjoitti 17.5.2017 kello 22:24

    Tjaah. Jatkoin opintojani 1993 kasvatustieteen aprolla. Luennoitisja esitit laskelman kannattaako kouluttautuminen taloudellisesti opettajan palkoilla. Eipä juuri. Aika pitkään kestää kaulan kurominen umpeen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Sinivihreä kirjoitti 18.5.2017 kello 8:29

    Miten siitä, että kouluttautuminen on kannattava investointi, seuraisi johtopäätöksenä, että maksuton koulutus on tulonsiirto huono-osaisilta hyväosaisille? Koulutus maksetaan verovaroilla, ja esimerkin mukainen 600 000 enemmän nettotuloja saanut korkeakoulutettu on myös maksanut noin 400 000 enemmän veroja. Koulutus on siis ollut myös yhteiskunnalle kannattava investointi.

    Progressiivinen tuloverotus on toiminut jo käytännössä samoin kuin ehdotettu tulosidonnainen pitkällä aikavälillä takaisin maksettava opintolaina. Lisäksi “toteutuneet tuotot eivät ole tae tulevaisuudesta” ja blogistin omankin näkemyksen mukaan suuri osa koulutettujen töistä on katoamassa. Riski on silloin siinä, että valikoituminen koulutukseen taloudellisin perustein ei suosisikaan niitä harvoja tulevia tärkeitä osaajia. On kovin kyseenalaista väittää, että valmius riskinottoon ennustaisi menestymistä, kun suurelle osalle potentiaalisista opiskelijoista ratkaisevaa olisi vanhempien maksukyky.

    En kuitenkaan ole täysin esitettyä lukukausimaksua vastaan, koska se korjaisi työvoiman liikkuvuudesta aiheutuvan vääristymän, joka on tulevaisuudessa varmasti merkittävämpi kuin ajalla jolta tilasto on kerätty. Nykymallilla etua saavat Suomesta koulutuksen hankittuaan pois lähtevät ja vastaavasti se tekee ulkomailla koulutuksen hankkineille Suomessa työskentelyn entistä vähemmän kilpailukykyiseksi. Ilman koulutusta pärjänneet suurituloiset lienevät enimmäkseen pääomatuloja ansaitsevia yrittäjiä, joten heitä nykymalli ei niinkään sorsi. Lukukausimaksuja voi siis varauksella ja varovasti kannattaakin, JOS uskoo että tuloverotukseen tehtäisiin vastaavasti loivennus ja yliopistojen rahoitusta ei karsittaisi vielä rajummin. Itse en luota nykyisen hallituksen kykyyn toteuttaa muutoksia huolellisella vaikutusten arvioinnilla ja loppuun saakka lasketuilla mekanismeilla, ja vielä vähemmän tulevien hallitusten sitoutumiseen lainamallin ehtoihin, joiden varassa ihmisten pitäisi tehdä koko elämäänsä ohjaavia ratkaisuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. R.Silfverberg kirjoitti 18.5.2017 kello 9:14

    Anonyymi kuluttaja: Suomessa on ollut ainakin kaksi ns. yksityistä yliopistoa. Yhteiskunnallinen korkeakoulu ja Turun yliopisto. Yhteistä kummallekin on ollut kaatuminen valtion maksettavaksi.

    Tarkoitat varmaan Åbo Akademi:ta?
    Lisäksi Hanken on ollut yktityinen mutta ei enää. Mutta voisiko se muuttua uudestaan sellaiseksi koska se selvästi kilpailee Aalto-yliopiston kanssa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Lundvistin Julle kirjoitti 18.5.2017 kello 10:38

    Lyhyesti: Lukukausimaksut on väärä keskustelunaihe.

    Suomen yliopistojen rahoituksen ongelma ei ratkea lukukausimaksuilla, vaan lopettamalla aluepolitiikan tekeminen korkeakouluilla, keskittämällä, maakuntayliopistoja lopettamalla. Keräämällä munat pariin koriin sen sijaan, että ne ovat levällään pitkin metsiä.

    En pysty käsittämään, miten moni täysipäisenä pitämäni taloustieteilijä on näin pahasti harhautunut. Sössötetään ihan sekundäärisestä aiheesta.

    Suoraan sanottuna tämä kuulostaa ihan kepun johtaman porvarihallituksen tilaamalta keskustelulta. Keskustelemalla väärästä aiheesta saadaan huomio siirrettyä todellisesta ongelmasta toisaalle.

    Lukukausimaksuistakaan ei pitäisi keskustella tyyliin kyllä vai ei. Ennemminkin: pitäisikö Suomessa olla useamman kastin korkeakouluja ja olisivatko lukukausimaksut siinä tapauksessa sopiva rahoitusmuoto joillekin korkeakouluille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. N kirjoitti 18.5.2017 kello 10:54

    qwerty:
    Toisekseen maksullisuus johtaa (ainakin amerikassa) siihen että ei helpolla tyydytä luokattomaan opetukseen. Ilmaisen ja huonon kohdalla liian helppo kohauttaa olkia. Niinkuin yksi amerikkalainen ystäväni sen sanoin: Jos amerikassa olisi ollut noin huono luennoitsija niin se kaveri joka illat paistoi hampurilaisia maksaakseen opetuksesta menisi potkisi dekaanin oven sisään ja kysysisi että “mitä H*ttiä”

    Onkohan noin? Osaavatko opiskelijat oikeasti arvioida opetuksen laatua vai painaako arviossa enemmän opetuksen miellyttävyys?

    Muistelen, että äskettäin luin tutkimuksesta, jossa väitettiin, että opiskelijoiden antamat arviot opetuksen laadusta vaihtelivat suuresti. Muistelen myös toista tutkimusta, jonka voisi tiivistää niin, että ihmiset pystyvät arvioimaan itseään huonompien kyvyt paremmin kuin itseään parempien kyvyt.

    Ääripäät ehkä kykenee erottamaan, mutta silloinkin riskinä on se, että opiskelija väittää opetusta huonoksi, vaikka todellisuudessa vika on siinä, että opiskelijan kyvyt eivät riitä asian ymmärtämiseen. Vika voi olla toki opetuksen laadussa, mutta se ei ole mitenkään varmaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. N kirjoitti 18.5.2017 kello 11:07

    qwerty:

    Hinta tuo aina harkintaa ja siksi tarpeellinen

    Lukukausimaksu tekee opiskelijoista asiakkaita, joilla on oikeus odottaa vastinetta rahalle, mutta onko se vaadittu vastine laadukkaampi opetus ja asian parempi ymmärtäminen vai käykö niin, että vastineeksi vaaditaan opintopisteitä riippumatta siitä, onko opittu mitään. Oma elämänkokemus viittaa siihen, että useimmissa tapauksissa päädytään jälkimmäiseen.

    Uskoisin, että kokemukset lukukausimaksumaista vahvistavat arveluni, mutta varma en voi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. hupsis kirjoitti 18.5.2017 kello 15:07

    Lukukausimaksut eivät ole yliopistoille mikään välttämättömyys esim MIT tuloista vain n 10 % tulee lukukausimaksuista ja suurin osa palautuu opiskelijoille erilaisina stipendeinä, joiden hyödyt ovat kyseenalaisia: Mitä hyötyä on yliopistolle olla urheilujijoiden tukija ?

    MIT ei jaa urheilustipendejä. Mutta syy miksi monet jakavat on juurikin rahoitus. Urheilu on juuri se syy miten monet yliopistot rahoittavat Yhdysvalloissa toimintansa. Joko suoraan siitä saatavilla tuloilla (katsojat, televisio sopimukset, fanituotteet) tai välillisesti alumnien lahjoituksilla ja ne korreloivat hyvin urheilumenestyksen kanssa.

    Eli kaikki se yhteiskuntatieteiden ja muiden hömppien tutkimus revitään niiden urheilijoiden selkänahasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Mikko Kiviranta kirjoitti 18.5.2017 kello 23:08

    N: Muistelen, että äskettäin luin tutkimuksesta, jossa väitettiin, että opiskelijoiden antamat arviot opetuksen laadusta vaihtelivat suuresti. Muistelen myös toista tutkimusta, jonka voisi tiivistää niin, että ihmiset pystyvät arvioimaan itseään huonompien kyvyt paremmin kuin itseään parempien kyvyt.

    Muistuttaa nimim. Tiedemiehen kommenttia toisesta säikeestä:

    Parissakin tutkimuksessa on nimittäin havaittu, että opiskelijan oppimistuloksilla ja opettajan saamalla palautteella on negatiivinen korrelaatio

    korrelaatio on vähäinen, mutta se todelakin on negatiivinen. Osa hyvistä opettajista saa hyviä arvosteluja koska on oikeasti hyviä. Ongelmana on se, että opiskelijat eivät erota toisistaan hyvää opettajaa ja mukavaa, hauskaa, rentoa, avuliasta, jne opettajaa. Nämä eivät ole riippuvaisia toisistaan ja huono opettaja voi kompensoida huonouttaan arvioissa olemalla erityisen hauska, rento, jne jne, ja tämä ajan oloon synnyttää hienoisen negatiivisen korrelaation.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. TimoT kirjoitti 19.5.2017 kello 7:55

    Amerikassa lukuvuosimaksuilla saa paitsi opetuksen, myös asumisen ja ilmeisesti myös ruuan kampuksella. Vähävaraiset lahjakkaat opiskelijat saavat vielä näihinkin stipendejä. Ei opiskelu Suomessa ole juuri sen halvempaa kuin sielläkään, vaikka täällä ei lukukausimaksuja peritäkään. Opintotuki on Suomessa paljon laajempi, mikä mahdollistaa opiskelun laajemmalle osalle ikäluokasta. Amerikassa voivat opiskella vain huippulahjakkaat ja toisaalta riittävästi massia omistavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Syltty kirjoitti 19.5.2017 kello 8:58

    Sinivihreä: Miten siitä, että kouluttautuminen on kannattava investointi, seuraisi johtopäätöksenä, että maksuton koulutus on tulonsiirto huono-osaisilta hyväosaisille? Koulutus maksetaan verovaroilla, ja esimerkin mukainen 600 000 enemmän nettotuloja saanut korkeakoulutettu on myös maksanut noin 400 000 enemmän veroja. Koulutus on siis ollut myös yhteiskunnalle kannattava investointi.

    Johtopäätös perustuu seuraaviin asioihin:

    Jos koulutuksen maksullisuudella ei ole havaittavaa käyttäytymisvaikutusta (eli samat henkilöt kouluttautuvat yhtä paljon kuin ilman maksuja), se on suoraan tulonsiirto korkeakoulutetuille, jotka tuppaavat olemaan myös hyvätuloisia. Jos ilman maksuja kouluttaudutaan yhtä paljon, eroa verokertymässä ei ole tilanteeseen, jossa lukukausimaksuja ei ole. Jos eroa ei ole, tuki on puhdas tulonsiirto.

    Tämän tulonsiirron maksumiehiksi joutuvat aivan erityisesti ne, jotka pääsevät ilman koulutusta samoihin tuloihin kuin korkeastikoulutetut. Eli esimerkiksi paperimiehet ja ahtaajat (mikä ei haittaa minua kyllä pätkän vertaa, jos ollaan ihan rehellisiä).

    Jatkossa voi tosiaan käydä niin, että korkean verotuksen ja ilmaisen koulutuksen yhdistelmän takia me koulutamme osaavaa työvoimaa ulkomaille. Ei hyvä, kyllä lukukausimaksut olisivat paljon paremmat, mikäli ne havainnot joita mm. Roope Uusitalo on mainostanut, pitävät paikkansa myös Suomessa.

    Uusitalo ylempänä:
    ” Yksi vaihtoehto on mitata mitä tapahtui sosiaaliselle liikkuvuudelle kun lukukausimaksut muuttuivat entistä negatiivisemmiksi (kun opintoraha kasvoi). Vastaus: ei mitään.”

    N
    Lukukausimaksu tekee opiskelijoista asiakkaita, joilla on oikeus odottaa vastinetta rahalle

    Tämä koskee kai lähinnä yksityisiä yliopistoja. Pääasiassa edelleenkin julkisrahoitteisille yliopistoille on ihan yksi hailee, vaikka opiskelijat valittavat (kukaan ei kai ole tosissaan ehdottanut, että rahoitus kerättäisiin täysin opiskelijoilta). Kaikki paikat tulevat kuitenkin täyteen.

    Peräkylien ammattikorkeakouluissa tilanne voi toki olla eri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Lauri Kumpulainen kirjoitti 19.5.2017 kello 9:36

    hupsis:
    Lukukausimaksut eivät ole yliopistoille mikään välttämättömyys esim MIT tuloista vain n 10 % tulee lukukausimaksuista ja suurin osa palautuu opiskelijoille erilaisina stipendeinä, joiden hyödyt ovat kyseenalaisia: Mitä hyötyä on yliopistolle olla urheilujijoiden tukija ?

    MIT ei jaa urheilustipendejä. Mutta syy miksi monet jakavat on juurikin rahoitus. Urheilu on juuri se syy miten monet yliopistot rahoittavat Yhdysvalloissa toimintansa. Joko suoraan siitä saatavilla tuloilla (katsojat, televisio sopimukset, fanituotteet) tai välillisesti alumnien lahjoituksilla ja ne korreloivat hyvin urheilumenestyksen kanssa.

    Eli kaikki se yhteiskuntatieteiden ja muiden hömppien tutkimus revitään niiden urheilijoiden selkänahasta.

    http://web.mit.edu/facts/img/op-revenues-FY2016.png

    Siinä on MIT:n viime vuoden tulot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Anonymous kirjoitti 19.5.2017 kello 12:38

    Suomen järjestelmässä ovat ongelmia korvaavat koulut, eliittiluokat ja nepotismi oppilasvalinnassa.

    Kun opettajat edelleen käyttävät suhteellista arviointia, on tietysti odotettavissa, että vaikkapa kahdeksikon oppilas saa arvioinnissa 7, koska käyrä. Käyrälle laittaminen on käsittääkseni suositeltu lopetettavaksi, mutta silti opettajat sitä tekevät. Vinouman voisi oikaista SAT:lla tai muuten kokeilla, joissa opettajalla ei ole tulkintamahdollisuuksia. Eli rasti ruutuun. Pärstäkerroin on tuhonnut monta opintietä tässä maassa.

    Tänäisessä lehdessä oli myös mielenkiintoinen linkki: http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005217295.html

    Josko saataisiin vihdoin valtakunnalliset pärstäkertoimettomat kokeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Anonyymi kuluttaja kirjoitti 19.5.2017 kello 20:18

    TimoT:
    Amerikassa lukuvuosimaksuilla saa paitsi opetuksen, myös asumisen ja ilmeisesti myös ruuan kampuksella. Vähävaraiset lahjakkaat opiskelijat saavat vielä näihinkin stipendejä. Ei opiskelu Suomessa ole juuri sen halvempaa kuin sielläkään, vaikka täällä ei lukukausimaksuja peritäkään. Opintotuki on Suomessa paljon laajempi, mikä mahdollistaa opiskelun laajemmalle osalle ikäluokasta. Amerikassa voivat opiskella vain huippulahjakkaat ja toisaalta riittävästi massia omistavat.

    Ei viitsitä puhua “Amerikasta” 50 osavaltiota on melkoinen määrä ja jokaisella on omat piirteensä.

    Ja sitten asiaan. Lukukausimaksu on maksu opetuksesta ja se on usein eri kotiosavaltiolaiselle ja ulkopuoliselle. Lisäksi masketaan dormitory-asumisesta erikseen. Monet säästävät asumalla vanhempien luona opiskeluajan. Ruokailu on maksullista erikseen eikä opiskelija-asunnoissa yleensä ole keittomahdollisuutta.

    Vanhemmat maksavat yleensä opetuksen, mutta osavaltioilla on erityisiä prepaid-ohjelmia, jolla saa alennusta kun alkaa maksaa ajoissa kvg. Lisäksi verovähennyksiä.

    Kaikki eivät voi opiskella Ivy Leaguessa tai Stanfordissa, eivätkä monet edes halua. Noihin mainittuihin pääsee kyllä myös rahalla ja se vähentää meriiteillä pyrkivien osuutta kun opiskelijapaikkoja on rajattu määrä. Mm. Harvard kärsii tästä.

    Ja en oikeasti ymmärrä, miten humanistiset alat edes teoriassa hyötyisivät ns. huippuyliopisto-opetuksesta. Englannin kieltä ja kirjallisuutta ja muuta voidaan opettaa vaikka kirjekurssina kun mitään tiedettä ei alassa ole. On tietysti hienoa että CV:ssä on Harvard, mutta Conan O’Brien tekee epämääräisellä huumorilla tv-show’ta, tosin hyvällä liksalla. Samaan kyllä pääsee moni “street smart” ghettonuorukainen stand-up -koomikkona ilman akateemisia opintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. phyh kirjoitti 19.5.2017 kello 20:35

    Josko saataisiin vihdoin valtakunnalliset pärstäkertoimettomat kokeet.

    Miten siinä ylioppilaskokeessa lärvi vaikuttaa? Vastaukset arvioidaan lautakunnassa eikä sensori tiedä kenenkään ulkonäköä.

    Jos lisäksi menetellään niin (en tiedä menetelläänkö), että vastauspapereissa on vain kunkin kokelaan opiskelijanumero tmv. kooditus, tällöin sensori ei tiedä vastaajan sukupuoltakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. arkkitehti kirjoitti 19.5.2017 kello 21:23

    Syltty: Johtopäätös perustuu seuraaviin asioihin:

    Jos koulutuksen maksullisuudella ei ole havaittavaa käyttäytymisvaikutusta (eli samat henkilöt kouluttautuvat yhtä paljon kuin ilman maksuja), se on suoraan tulonsiirto korkeakoulutetuille, jotka tuppaavat olemaan myös hyvätuloisia. Jos ilman maksuja kouluttaudutaan yhtä paljon, eroa verokertymässä ei ole tilanteeseen, jossa lukukausimaksuja ei ole. Jos eroa ei ole, tuki on puhdas tulonsiirto.

    Tämän tulonsiirron maksumiehiksijoutuvat aivan erityisesti ne, jotka pääsevät ilman koulutusta samoihin tuloihin kuin korkeastikoulutetut. Eli esimerkiksi paperimiehet ja ahtaajat (mikä ei haittaa minua kyllä pätkän vertaa, jos ollaan ihan rehellisiä).

    Jatkossa voi tosiaan käydä niin, että korkean verotuksen ja ilmaisen koulutuksen yhdistelmän takia me koulutamme osaavaa työvoimaa ulkomaille. Ei hyvä, kyllä lukukausimaksut olisivat paljon paremmat, mikäli ne havainnot joita mm. Roope Uusitalo on mainostanut, pitävät paikkansa myös Suomessa.

    Suurimpana epävarmuustekijänä tuossa yhtälössä on ajatus siitä, että koulutusmäärät pysyisivät vakiona vaikka lukukausimaksut otettaisiin käyttöön. Itse pidän sitä todella epätodennäköisenä; verrokkimaissa näin ei ole käynyt, siitä todistaa korkeakoulutettujen todella paljon korkeampi palkkataso. Toisaalta myös ihmisten empiirisesti todettu huono riskinsietokyky tukee käsitystä siitä, että maksullinen koulutus ei houkuttele samassa määrin kuin maksuton.

    Käytännössä maksuttomalla korkeakoulutuksella siis tuetaan paitsi koulutettavia itseään, myös elinkeinoelämää markkinavääristymän muodossa.

    Eli nykytilanne on siis seuraava:
    – maksuton koulutus -> ylitarjonta korkeakoulutetuista -> matala palkkataso
    – edullinen koulutetun työvoiman reservi elinkeinoelämällä
    – mahdollisuus julkistalouden tappioihin aivoviennin kautta
    – matalasta palkkatasosta huolimatta nettopositiivinen vaikutus yksilöille, eli “tulonsiirto rikkaille”.

    Lukukausimaksuilla tilanne muuttuisi seuraavanlaiseksi
    – lukukausimaksut -> parempi kysynnän ja tarjonnan vastaavuus -> korkeampi palkkataso
    – elinkeinoelämä ei saisi etua edullisesta työvoimasta, mutta toisaalta verotus saattaisi olla kevyempää.
    – enemmän matalastikoulutettua työvoimaa jonka työllisyysnäkymät ovat heikot
    – aivovuoto tapahtuisi jo ennen koulutusta, kun ulkomaiset yliopistot kilpailisivat tasapäisemmin parhaista opiskelijoista. Aivovuodon määrä todennäköisesti jopa kasvaisi nykyisestä (koska lähtijät olisivat nuorempia ilman siteitä Suomeen), mutta toki yksittäiseen lähtijään investoitu julkistalouden rahamäärä olisi matalampi.

    Molemmissa malleissa on hyvät ja huonot puolensa, eikä ole mitenkään itsestäänselvää kumpi malli on kansantaloudellisesti parempi. Itse ehkä kuitenkin kallistuisin maksuttoman koulutuksen puolelle, sillä pidän korkeaa koulutustasoa itseisarvoisesti hyvänä asiana demokraattisessa valtiossa – ja varsinkin siis niiden humanistialojen kohdalla, joiden koulutusmäärät laskisivat varmimmin jos koulutuksesta pitäisi maksaa. Tokin näin itse maksuttomasta koulutuksesta nauttineena olisi henkilökohtaisen palkkakehityksen (ja verorasituksen) kannalta hyvä, jos tästä eteenpäin nuorien tulokkaiden tuloa työmarkkinoille jarrutettaisiin lukukausimaksuilla…

    Noin kompromissinä voisi esittää lukukausimaksua n:nnen vuoden opiskelijoille kannustimena määräajassa valmistumiseen. Eli lisäaikaa opinnoille saisi määrättömästi, mutta viidennen opiskeluvuoden jälkeen jokaisesta lisälukukaudesta joutuisi maksamaan pari tonnia “hallinnollista maksua” yliopistolle. Omakin 9 vuoden opiskelurupeama olisi luultavasti loppunut nopeammin, jos diplomityön tekemisellä olisi ollut rahallinen kannustin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Kalle kirjoitti 19.5.2017 kello 22:32

    TimoT:
    Amerikassa lukuvuosimaksuilla saa paitsi opetuksen, myös asumisen ja ilmeisesti myös ruuan kampuksella. Vähävaraiset lahjakkaat opiskelijat saavat vielä näihinkin stipendejä. Ei opiskelu Suomessa ole juuri sen halvempaa…

    Asumisessa kampuksella on muitakin hyviä puolia kuin hinta. Huippuyliopistot kykenevät yhdistämään opiskelun, asumisen ja sosiaalisen elämän. Suomessa tuohon pystyy vain MPKK. Aalto on oikealla tiellä, mutta kokonaisuuden kokoaminen kestää vielä vuosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Lauri Kumpulainen kirjoitti 19.5.2017 kello 23:16

    Anonymous:

    Josko saataisiin vihdoin valtakunnalliset pärstäkertoimettomat kokeet.

    Yliopiston pääsykokeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Janne kirjoitti 19.5.2017 kello 23:18

    Huomauttaisin, että MIT:ssa on 4500 opiskelijaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. DVA kirjoitti 19.5.2017 kello 23:20

    TimoT:
    Amerikassa lukuvuosimaksuilla saa paitsi opetuksen, myös asumisen ja ilmeisesti myös ruuan kampuksella. Vähävaraiset lahjakkaat opiskelijat saavat vielä näihinkin stipendejä. Ei opiskelu Suomessa ole juuri sen halvempaa kuin sielläkään, vaikka täällä ei lukukausimaksuja peritäkään. Opintotuki on Suomessa paljon laajempi, mikä mahdollistaa opiskelun laajemmalle osalle ikäluokasta. Amerikassa voivat opiskella vain huippulahjakkaat ja toisaalta riittävästi massia omistavat.

    Meidän sisarusparvessa on neljä lasta.

    Vanhempamme ovat demareita, kumpikaan ei ole suorittanut edes ammattikoulua tai lukiota.

    Kohta meillä jokaisella on ylempi korkeakoulututkinto ja kaikki olemme maistereita.

    Eipä olisi onnistunut tälläinen jenkeissä vaan olisimme neljä punaniskaa kerjuulla.

    Sepä se Kokoomuksen toive onkin.

    Ettei tälläiset persaukisten lapset pääsisi samaan pöytään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Liian vanha kirjoitti 19.5.2017 kello 23:31

    Suurin ongelma tulee huipuista. Jos opinnoista joutuu maksmaan niin miksi pitäisi opiskella jossain peräkylän yliopistossa esim Helsingin yliopistossa ?

    Samalla rahalla voi opiskella MIT, OXfordissa etec oikeassa tiedeyliopistossa

    Ja jo Virossa lukukausimaksut ovat alempåia ja elinkustannukset pienemmät

    Lukukausimaksu laukaisee aivoviennin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Liian vanha kirjoitti 20.5.2017 kello 10:28

    Harva hyvätuloisen lapsi maksaa koulutustaan tai edes ottaa lainaa ellei nyt halua sijoittaa riskitöntä lainaa

    Isukki maksaa

    Niinpä lukukausimaksu on pienituloisten lisävero

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Kepa kirjoitti 20.5.2017 kello 15:47

    Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole varaa jättää lahjakkaita nuoria kouluttamatta siksi, että heillä ei ole varaa lukukausimaksuihin eikä uskallusta ottaa niihin isoa lainaa.

    Tulen itse perheestä, jossa vanhemmilla ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia maksaa lasten lukukausimaksuja. Jos siihen aikaan olisi ollut (jotain muodollista summaa suuremmat) maksut, en olisi ikinä uskaltanut lähteä TKK:lle opiskelemaan teknillistä fysiikkaa, koska ei ollut täysin selvää, millaiseen työpaikkaan sieltä valmistuneet pääsevät. Koska maksuja ei ollut, uskallisin lähteä. Pääsin TKK:lle sinä vuonna pisteiltään 20 parhaan joukossa. Valmistuin 5 vuodessa oivallisesti. Vaikka minusta ei mitään suurmiestä tullutkaan, niin ei minusta silti ole järkevää jättää tämän tason opiskelijoita kouluttamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Kauko kirjoitti 20.5.2017 kello 20:03

    Amerikka on iso maa, oikeastaan manner. Siellä on monen monta yliopistoa, on yksityisiä, kuten Harvard, ja sitten julkisia, kuten Ohio State.

    Harvardin lukukausimaksu on kymmeniätuhansia, mutta se myöntää myös stipendejä lahjakkaille, joille opiskelu onkin maksutonta, koska stipendi kattaa kaiken tai osan. Harvard- Avustukset

    Korkeakoulut ja tutkinnot ovat erilaisia Suomessakin. Voi toki tehdä laskelmia hyödyistä, mutta maailma on muuttunut. Vielä 1980-luvulla pääsi helposti töihin ja tämä näkyy kai vieläkin tuottolaskelmissa. On vähän vaikea uskoa, että luokanopettajan tutkinnon tuotto olisi 400 000 enemmän kuin vaikkapa lähihoitajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. ij kirjoitti 20.5.2017 kello 20:13

    Koulutus investointina, joka maksaa itsensä takaisin, on yksi tapa ajatella lukukausimaksujen hyväksyttävyyttä ja perustella, ettei lukukausimaksuilla olisi vaikutusta luokkakiertoon.

    Toinen näkökulma on se, että rikkaan tai edes hyvätuloisen perheen lasten lukukausimaksut maksaisivat monessa tapauksessa heidän vanhempansa. Köyhän perheen nuori joutuisi ottamaan velkaa. Eli kynnys luokkakiertoon nousisi.

    Kolmas näkökulma: lukukausimaksut huonontaisivat suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä suomalaisten nuorten kouluttajina. Suurempi osa ikäluokasta lähtisi samantien ulkomaille, ja vain pieni osa palaisi takaisin (pariutuminen opiskeluaikana, tottuminen uusiin olosuhteisiin, useimmiten tapauksessa parempi palkkataso koulutetuille). Lukukausimaksut siis pahentaisivat Suomen aivovuotoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Kalle kirjoitti 20.5.2017 kello 23:45

    Kepa:
    Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole varaa jättää lahjakkaita nuoria kouluttamatta siksi, että heillä ei ole varaa lukukausimaksuihin eikä uskallusta ottaa niihin isoa lainaa…

    Niissä maissa, joissa on lukukausimaksut, on myös toimivat stipendijärjestelmän. Stipendijärjestelmien lisäksi on yleensä joitakin väyliä, jotka mahdollistavat täysin ilmaisen opiskelun. Eli lahjakkuudet eivät mene hukkaan. Heidät ehkä kanavoidaan yhteiskunnan tarpeen, ei niinkään yksilön tarpeen mukaan.

    Sen sijaan kannattaisi miettiä, miksi maailman parasta opetusta tarjoavat opinahjot ovat kaikki maksullisia. Missähän kohtaa listaa tulevat ensimmäiset “ilmaiset”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ossi Saresoja kirjoitti 21.5.2017 kello 2:00

    Soininvaara: “Jos maassa on hallitus, joka katsoo, ettei Suomessa tarvita hyviä yliopistoja, hallitus voi leikata yliopistojen rahoitusta yhtä paljon kuin lukukausimaksut tuottavat.”

    Muutos saattaisi siitäkin huolimatta olla hyvä, sillä täysin maksuton koulutus on tulonsiirto keskimäärin hyvin toimeentulevalle ihmisryhmälle.

    Lienee muutenkin järkevää tarkastella erikseen sitä, kuinka suuri yliopistojen rahoitus tulisi yhteensä olla, ja sitä, pitäisikö rahoituksen olla kokonaan budjettirahoitusta vai vain osaksi budjettia ja osaksi lukukausimaksuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Liian vanha kirjoitti 21.5.2017 kello 21:02

    Kalle: Niissä maissa, joissa on lukukausimaksut, on myös toimivat stipendijärjestelmän. Stipendijärjestelmien lisäksi on yleensä joitakin väyliä, jotka mahdollistavat täysin ilmaisen opiskelun. Eli lahjakkuudet eivät mene hukkaan. Heidät ehkä kanavoidaan yhteiskunnan tarpeen, ei niinkään yksilön tarpeen mukaan.
    Sen sijaan kannattaisi miettiä, miksi maailman parasta opetusta tarjoavat opinahjot ovat kaikki maksullisia. Missähän kohtaa listaa tulevat ensimmäiset “ilmaiset”?

    Stipendit ovat vain omantunnon tyynnyttelyä. Länsimaissa korkeakoulun käy noin 20-25 % , joten ei korkeakoulu ole pelkästään lahjakkaita vaan valtaosa opiskelijoista on taviksia, ehkä hieman keskiarvoa parempia, mutta joka tapauksessa luokitellaan taviksiksi

    Stipendeihin perustuva systeemi tarkoittaa, että parempien piirien keskinkertaiset ja huonotkin voivat opiskella korkeakoulututkinnon, mutta köyhien lapsista vain 1-2 %

    Ja useasti systeemi on korruptoitunut ja stipendejä jaetaan hyvätuloisten lapsille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Taloustiede, ideologia ja lukukausimaksut - Politiikasta kirjoitti 25.5.2017 kello 11:18

Jätä vastaus