Huomioita korkeakoulujen lukukausimaksuista

Talous­tie­teen yhdis­tys jär­jes­ti semi­naa­rin kor­kea­kou­lu­jen luku­kausi­mak­suis­ta. Semi­naa­ris­sa esi­tet­tiin hyviä argu­ment­te­ja. Kal­vot kan­nat­taa kat­soa. Lin­kit ovat tämän artik­ke­lin lopussa.

Han­nu Kar­hu­nen näyt­ti tilas­to­ja, joi­den mukaan kor­kea­kou­luo­pin­not suo­rit­ta­neen mie­hen elä­män­ai­kai­set net­toan­siot ovat elin­kaa­ren aika­na noin 600 000 euroa suu­rem­mat kuin kes­kias­teen suo­rit­ta­nei­den mies­ten. Nais­ten osal­ta ero on 400 000 euroa. Kou­lu­tus siis kan­nat­taa. Tämä on kui­ten­kin sel­vä yläes­ti­maat­ti kou­lu­tusin­ves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­del­le, sil­lä eivät­hän nämä jou­kot ole kes­ke­nään ver­tai­lu­kel­poi­sia. Eivät kor­kea­kou­lu­jen sisään­pää­sy­ko­keet sen­tään niin heik­ko­ja ole, että se arvon­taa vas­tai­si. Jos kor­kea­kou­lui­hin vali­tut ovat kes­ki­mää­rin lah­jak­kaam­paa jouk­koa, he oli­si­vat var­maan­kin menes­ty­neet kes­ki­mää­rin parem­min myös kes­kias­teen tut­kin­non avulla.

Täs­tä­kin huo­li­mat­ta on sel­vää, että kou­lut­tau­tu­mi­nen on kan­nat­ta­va inves­toin­ti, joten ilmai­nen ope­tus on elin­kaa­ri­tu­lo­ja tar­kas­te­lu­na tulon­siir­to huo­no-osai­sil­ta hyvä­osai­sil­le.Niku Määt­tä­sen mukaan ei ole havait­tu, että kou­lu­tus­mah­dol­li­suu­det oli­si­vat muut­tu­neet aiem­paa eriar­voi­sem­mik­si siel­lä, mis­sä on siir­ryt­ty luku­kausi­mak­sui­hin ja opin­to­lai­naan, joka mak­se­taan takai­sin tulo­jen perus­teel­la ja jos tulot eivät nouse riit­tä­vän kor­keik­si, ei mak­se­ta lain­kaan. Täs­tä ei vält­tä­mät­tä voi kui­ten­kaan vetää suo­ria joh­to­pää­tök­siä sii­hen, miten tämä jär­jes­tel­mä toi­mi­si Suo­mes­sa tai Ruot­sis­sa. Esi­mer­kik­si Bri­tan­nias­sa sosi­aa­li­sen liik­ku­vuu­den tiel­lä on jo van­has­taan niin suu­ria estei­tä, ettei tämä uusi vai­ku­ta pal­jon. (Vrt. pato ja sen taka­na toi­nen pato. Jäl­kim­mäi­nen ei vai­ku­ta mitään.)

Jos ihmi­set käyt­täy­tyi­si­vät loo­gi­ses­ti, luku­kausi­mak­sun yhdis­tet­ty­nä tulos­i­don­nai­ses­ti takai­sin mak­set­ta­vaan lai­naan ei pitäi­si kar­kot­taa opin­nois­ta ketään, kos­ka jos inves­toin­ti ei kan­na­ta, sitä ei tar­vit­se mak­saa. Vähän siis kuin arpa­lip­pu, jos­ta ei tar­vit­se mak­saa mitään, jos arpa ei voi­ta­kaan. Jot­kut voi­vat sil­ti kart­taa lai­nan otta­mis­ta – eivät­hän nykyi­set opis­ke­li­jat­kaan ota opin­to­lai­naa, vaik­ka se kan­nat­tai­si kai­ken jär­jen mukaan parem­min kuin opin­to­jen vii­väs­tyt­tä­mi­nen hant­ti­hom­mia tekemällä.

Han­na Vir­ta­nen ker­toi, että Suo­mes­sa van­hem­pien tulo­ta­so vai­kut­taa erit­täin pal­jon sii­hen, kuin­ka toden­nä­köi­ses­ti lap­si pää­tyy opis­ke­le­maan kor­kea­kou­lus­sa. Alim­man tulo­kvar­tii­lin per­hei­den lap­sis­ta 25 % pää­tyy kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joik­si, ylim­män tulo­kvar­tii­lin lap­sis­ta 57 %. Tämä joh­tuu sekä sii­tä, että hyvä­osai­sis­ta per­heis­tä tule­vat menes­ty­vät parem­min kou­lus­sa, että sii­tä, että samoin arvo­sa­noin val­mis­tu­neis­ta hyvä­osais­ten lap­set hakeu­tu­vat useam­min ja pää­se­vät parem­min korkeakouluihin.

Jos oltai­siin kiin­nos­tu­nei­ta mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvos­ta, teh­täi­siin jotain kal­liil­le prep­paus­kurs­seil­le, jot­ka aut­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti kor­kea­kou­luin sisään pää­syyn. Raha siis aut­taa sisään pääsyssä.

On ilmeis­tä, että rahat käy­tet­ty­nä mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvon hyväk­si perus­kou­lus­sa tai jopa var­hais­kas­va­tuk­ses­sa oli­si pal­jon tehok­kaam­paa kuin kor­kea­kou­lu­tuk­sen ilmai­suus. Sel­lais­ta meka­nis­mia ei kui­ten­kaan ole esi­tet­ty, jos­sa kor­kea­kou­lu­jen luku­kausi­mak­suil­la rahoi­tet­tai­siin esi­mer­kik­si posi­tii­vis­ta dis­kri­mi­naa­tio­ta perus­kou­luis­sa, joten tämä havain­to jää teo­rian tasolle.

Kuten Mar­kus Jänt­ti tote­si, suu­rin kus­tan­nus opin­nois­ta kui­ten­kin on tulo­jen mene­tys opis­ke­lu­vuo­si­na. (Tämä on otet­tu huo­mioon yllä ole­vas­sa las­kel­mas­sa kou­lu­tusin­ves­toin­nin kan­nat­ta­vuu­des­ta.) Tämän jou­tuu jokai­nen kär­si­mään itse nahois­saan, vaik­ka kor­kea­kou­luo­pin­not eivät avai­si tie­tä kor­keam­mil­le tuloil­le. Eikö siis esi­tet­ty lai­na­jär­jes­te­ly voi­si jopa paran­taa huo­no-onnis­ten opis­ke­li­joi­den ase­maa, olet­taen, että se rahoit­tai­si pait­si luku­kausi­mak­sua, myös opis­ke­lua­jan elantoa?

Vaik­ka esi­tet­ty koko­nai­suus luku­kausi­mak­suis­ta yhdis­tet­ty­nä tulo­jen perus­teel­la mak­set­ta­vaan opin­to­lai­naan lisäi­si­kin talou­del­lis­ta tasa-arvoa koko elin­kaar­ta aja­tel­len, elin­kaa­ren sisäl­lä se tar­koit­tai­si lap­si­per­hei­den entis­tä ahtaam­paa talout­ta mak­set­taes­sa päi­vä­hoi­dos­ta ja mak­set­taes­sa asun­to­lai­naa, ja entis­tä suu­rem­paa vau­raut­ta myö­hem­min, kun lap­set ovat muut­ta­neet pois ja asun­to- ja opin­to­lai­nen on mak­set­tu. Joka täl­lais­ta rat­kai­sua ajaa, voi­si siis har­ki­ta takai­sin­mak­sun ajoittamista.

Jos aka­va­lai­set halua­vat Suo­meen ame­rik­ka­lai­set palk­kae­rot, hei­dän ei ole loo­gis­ta puhua yhtä aikaa oikeu­des­ta ilmai­siin opin­toi­hin. Jos halu­taan, että kou­lu­tus on ilmais­ta, on hyväk­syt­tä­vä, että se tuot­taa itsel­le vähemmän.

Opis­ke­li­jat kär­si­vät nyt mer­kit­tä­väs­ti kor­kea­kou­lu­jen rahoi­tuk­sen leik­kaa­mi­ses­ta. Niin pal­jon, että kor­kea­kou­lu­jen luku­kausi­mak­sut oli­si­vat hei­dän kan­nal­taan ehkä jär­ke­vä valin­ta, jos luku­kausi­mak­sut jäi­si­vät kor­kea­kou­lu­jen tulok­si. Mitään sel­lais­ta meka­nis­mia ei kui­ten­kaan ole esi­tet­ty, mikä tämän takai­si. Jos maas­sa on hal­li­tus, joka kat­soo, ettei Suo­mes­sa tar­vi­ta hyviä yli­opis­to­ja, hal­li­tus voi lei­ka­ta yli­opis­to­jen rahoi­tus­ta yhtä pal­jon kuin luku­kausi­mak­sut tuot­ta­vat. Tus­kin kukaan enää uskoo lupauk­siin, että kou­lu­tuk­ses­ta ei leikata.

= = = =

Muu­ten olen sitä miel­tä, että hyväs­sä ja tasa-arvoi­ses­sa yhteis­kun­nas­sa kou­lu­tuk­sen tuli­si olla ilmais­ta. Sii­tä, pitäi­si­kö näin olla myös suur­ten tuloe­ro­jen yhteis­kun­nas­sa, en ole varma.

Semi­naa­ris­sa esi­te­tyt alus­tuk­set ja lin­kit esityksiin.

  • Han­nu Kar­hu­nen (Jyväs­ky­län yli­opis­to): Havain­to­ja kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta ja mah­dol­li­suuk­sien tasa-arvos­ta, esi­tys­kal­vot
  • Han­na Vir­ta­nen (Etla): Kor­kea­kou­lu­tus, luku­kausi­mak­sut ja sosi­aa­li­nen liik­ku­vuus, esi­tys­kal­vot
  • Niku Määt­tä­nen (Etla): Luku­kausi­mak­sut: teho­kas ja oikeu­den­mu­kai­nen rat­kai­su kor­kea­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­va­jee­seen, esi­tys­kal­vot
  • Mar­kus Jänt­ti (VATT/HY): Luku­kausi­mak­sut yli­opis­tois­sa ja sosio-eko­no­mi­nen liik­ku­vuus, esi­tys­kal­vot

 

61 vastausta artikkeliin “Huomioita korkeakoulujen lukukausimaksuista”

  1. Lai­na kar­si­si opis­ke­li­jois­ta epä­var­mo­ja, jol­loin lai­na itse asias­sa paran­tai­si tulos­ta yhteis­kun­nan kan­nal­ta! Epä­var­mat hii­ru­lai­set ovat mel­ko hyö­dyt­tö­miä työ­elä­mäs­sä, sopi­vat parem­min suo­rit­ta­viin tehtäviin.

  2. Näin leh­to­ri­na erääs­sä jää­rä­päi­ses­sä saa­ri­val­tios­sa (Suo­mes­ta kun ei töi­tä löy­dy), sanoi­sin, että luku­kausi­mak­sut luo­vat huo­non kult­tuu­rin yliopistoon:

    a) opis­ke­li­joi­den on pak­ko val­mis­tua nopeam­min kuin mis­sä ajas­sa hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kyke­nee oppi­maan. Täl­läi­nen pakon­omai­nen ajoi­te­tun ohjel­man mukaan opis­ke­le­mi­nen on hyvin van­ha­kan­tais­ta, ja nyky­ään eri­tyi­ses­ti Aasias­sa puhu­taan “mas­te­ry” opis­ke­lus­ta, mis­sä ei pää­se seu­raa­val­le tasol­le ennen kuin osaa aiem­man. Luku­kausi­mak­sut eivät sovi täl­läis­ten moder­nien tasoa paran­ta­vien lähes­ty­mis­ta­po­jen kans­sa yhteen.

    b) opis­ke­li­ja on kulut­ta­ja, joka tun­tee ole­van­sa oikeu­tet­tu läpäi­se­mään kurs­sit. Tämä las­kee tasoa kun hen­ki­lö­kun­nal­le ase­te­taan ylhääl­tä­päin pai­net­ta, että he ovat vas­tuus­sa jos opis­ke­li­jat epä­on­nis­tu­vat. (Koet­tu on.) Tason lisäk­si tämä tuho­aa työilmapiiriä.

    Jos on pak­ko rahas­taa, *koe­mak­sut* ovat parem­pi: ope­tus on ilmais­ta, ja opis­ke­li­jat saa­vat opis­kel­la niin kau­an kuin tar­vit­se­vat asian oppi­mi­seen, mut­ta jokai­ses­ta kokeen yri­tys­ker­ras­ta on mak­set­ta­va. Sil­loin sin­ne kokee­seen ei men­nä ennen kuin asia osa­taan, ja taso toi­vot­ta­vas­ti nousee.

  3. ilmai­nen ope­tus on elin­kaa­ri­tu­lo­ja tar­kas­te­lu­na tulon­siir­to huo­no-osai­sil­ta hyväosaisille

    Noin­ko­han. Pie­ni tupak­kias­kin kan­teen raa­pus­tet­tu laskelma:

    Ole­te­taan kor­kea­kou­lu­te­tun hen­ki­lön työ­uran pituu­dek­si 40 vuot­ta (ikä­vuo­det 25–65) ja kes­kias­teen kou­lu­tuk­sen saa­neen työ­uran pituu­dek­si 45 vuot­ta (ikä­vuo­det 20–65).

    Samoi­hin elin­kaa­ri­brut­to­tu­loi­hin pääs­täk­seen kore­ka­kou­lu­te­tun pitää ansai­ta yli 10% kovem­paa vuo­si­palk­kaa. jos ole­te­taan n. 50% mar­gi­naa­li­tu­lo­ve­ro­tus vuo­si­tu­lois­sa, niin voi­daan tode­ta, että kor­kea­kou­lu­tet­tu mak­saa tulois­taan n. 5% yli­mää­räis­tä “kou­lu­tus­ve­roa”.

    Kun edel­leen yhtä kar­keas­ti hihas­ta vede­tään kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen kes­ki­brut­to­vuo­si­tu­lok­si elin­kaa­ren yli 50 000 [1] euroa, niin 40 vuo­des­sa kor­kea­kou­lu­tet­tu mak­saa n. 100 000 euroa enem­män vero­ja kuin samat brut­toe­lin­kaa­ri­tu­lot kää­ri­nyt kes­kias­teen kou­lutk­sen saa­nut henkilö. 

    Ja kun kor­kea­kou­lutk­sen kus­tan­nuk­set ovat tyy­pil­li­ses­ti suu­ruus­luok­kaa joi­ta­kin kym­me­niä tuhan­sia [2], niin vaik­ka las­kel­mas­sa­ni onkin mer­kit­tä­viä­kin puut­tei­ta (esim. eläk­keet), niin en sil­ti osai­si oikein pitää itses­tään­sel­vä­nä, että koko palet­ti on aina­kaan kovin mer­kit­tä­vä tulon­siir­to varakkaille. 

    (Ja siis var­muu­den vuok­si, minun mie­les­tä­ni on aivan oikein, että kor­kea­kou­lu­tuk­ses­ta mak­se­taan kor­keam­pi­na veroi­na. Bau­mo­lin “tau­din” vuok­si pitäi­si mak­saa enem­män­kin esi­mer­kik­si tuol­la Määt­tä­sen esit­tä­mäl­lä lukukkausimaksu/tuloriippuva lai­na ‑mene­tel­mäl­lä niin että kou­lu­tus­me­no­ja saa­tai­siin jul­ki­sen sek­to­rin tasees­ta pois.) 

    [1] arvio perus­tuu lähin­nä sii­hen, että näin luvuis­ta tuli muka­van pyöreitä.
    [2] http://yle.fi/uutiset/3–5249817

  4. tcrown: Pie­ni tupak­kias­kin kan­teen raa­pus­tet­tu laskelma

    Las­kel­mas­ta unoh­tui toki se, että kes­kias­teen kou­lu­tuk­sen käy­nyt mak­saa vero­jaan pidem­pään, joka tuo elin­kaa­rie­roa jon­kun ver­ran alaspäin.

  5. Pari huo­mio­ta. Puo­len mil­joo­nan palk­kae­ron ei toki ole inves­toin­nin tuot­to mut­ta vaik­ka osin vali­koi­tu­mis­ta, sil­ti lk mak­su lisää tulo­jen tasa-arvoa.
    Kou­lu­tuk­sen tuot­ta­mil­la palk­kae­roil­la ei ole kou­lu­tuk­sen hin­nan kans­sa vält­tä­mät­tä mitään teke­mis­tä kun kou­lu­tuk­sen mää­rää sään­nös­tel­lään ja sii­tä on yli­ky­syn­tää. Eri asia oli­si jos yli­opis­to­paik­ko­jen mää­rä oli­si mark­ki­na­me­ka­nis­min tulos.
    Jos skot­te­ja tai ame­rik­ka­lai­sia kos­ke­via tulo­ki­sia lk mak­suis­ta ja sosi­aa­li­ses­ta liik­ku­vuu­des­ta ei voi käyt­tää Suo­men tilan­teen arvioi­mi­seen jää aika vähän asei­ta kun tut­ki­mus­ta ei juu­ri ole. Yksi vaih­toeh­to on mita­ta mitä tapah­tui sosi­aa­li­sel­le liik­ku­vuu­del­le kun luku­kausi­mak­sut muut­tui­vat entis­tä nega­tii­vi­sem­mik­si (kun opin­to­ra­ha kas­voi). Vas­taus: ei mitään.

  6. tcrown: Las­kel­mas­ta unoh­tui toki se, että kes­kias­teen kou­lu­tuk­sen käy­nyt mak­saa vero­jaan pidem­pään, joka tuo elin­kaa­rie­roa jon­kun ver­ran alaspäin. 

    Unoh­dit ottaa huo­mioon ke, joka leik­kaa osan­tuos­ta pidem­mäs­tä työ­urans­ta pois. Kes­kias­teen työt­tö­mys 2015 oli 16% kun kor­kea-asteen työt­tö­myys 8,5 %.

    (tosin täs­sä tulee tuo vali­koi­vuuson­gel­ma, ne jot­ka pää­se­vät kor­kea-asteen läpi, tus­kin kuu­lui­si­vat työt­tö­mien sak­kiin kes­kias­tees­sa­kaan, ellei­vät satu asu­maan huo­nol­la paikalla)

  7. Hie­man eri asia, mut­ta kan­nat­tai­si poh­tia mik­si Suo­mes­sa opis­ke­lua­jat ovat pit­kän­puo­lei­sia. Sii­nä palaa aikaa ja rahaa.
    Nuo­ret valit­ta­vat, että muis­tiin­pänt­tää­mis­tä on lii­kaa. Vas­taa­vat­ko ope­tus­oh­jel­mat todel­la tule­vai­suu­den tar­pei­ta? Mitä maa­il­man nopea muu­tos vaa­tii opis­ke­lul­ta? Mitä auto­maa­tio ja robo­tiik­ka vai­ku­aat­vat työ­voi­man tarpeeseen?
    PS kuun­te­lin etä­nä pari Ber­ke­leyn kurs­sia läpi (Public Health ja Sta­tis­tics). Ihan hyvää oppia, ilmais­ta, todis­tus­ta en tie­ten­kään saanut.

  8. Tämän “kou­lu­tus on tulonsiirto”-argumentin oikeel­li­suut­ta on mah­do­ton tut­kia suo­raan, mut­ta mal­lin­ta­mal­la voi­daan edes vähän miet­tiä onko sii­nä argu­men­tis­sa yli­pään­sä järkeä. 

    Kou­lu­tus mak­saa kes­ki­mää­rin x rahaa per opis­ke­li­ja, mut­ta kes­ki­mää­räi­nen kus­tan­nus on kau­hean huo­no mit­ta­ri. Pal­jon fik­sum­paa on olet­taa että kou­lu­tus mak­saa f(n) rahaa, mis­sä n on opis­ke­li­joi­den mää­rää, ja että f(0) on tie­ten­kin nol­la, mut­ta f(1) on mon­ta mil­joo­naa. Hyvän­tah­toi­ses­ti ole­te­taan että kou­lu­tuk­sen kus­tan­nus on a*n + b, mis­sä b on jokin kiin­teä kus­tan­nus ja a on muut­tu­va kus­tan­nus joka riip­puu sii­tä, mon­ta­ko koulutetaan.

    Kou­lu­tuk­ses­sa on myös sel­lai­nen aspek­ti, että kaik­kien kou­lut­ta­mi­nen ei ole jär­ke­vää. Äärie­si­merk­ki­nä, jol­la louk­kaan var­mas­ti ihmi­siä syväs­ti, ei kan­na­ta kor­kea­kou­lut­taa (aina­kaan etu­pääs­sä) sel­lai­sia ihmi­siä, joil­la on paho­ja kog­ni­tii­vi­sia kehi­tys­häi­riöi­tä ja esi­mer­kik­si vaka­via neu­ro­lo­gis­ten vam­mo­jen aiheut­ta­mia oppimisvaikeuksia. 

    Ole­te­taan että pää­sy­koe­jär­jes­te­ly edes joten­kin on vähän arvon­taa parem­pi niin, että raja­hyö­ty joka yksi­löl­le kou­lu­tuk­ses­ta tulee, on las­ke­va; ensim­mäi­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu on hir­veän tuot­ta­va mut­ta kah­des mil­joo­nas ei toden­nä­köi­ses­ti ole niin kau­hean tuot­ta­va. Ja puhun siis raja­tuot­ta­vuu­des­ta, eli sii­tä min­kä ver­ran *enem­män* kou­lu­tet­tu tuot­taa itsel­leen ja yhteis­kun­nal­le “jotain”. Sen ei tar­vit­se olla suo­raan rahaa tai til­be­höö­riä, vaan se voi vaik­ka olla runo­ja tai blo­gi­kir­joi­tuk­sia joi­ta luetaan. 

    Ole­te­taan että tämä raja­tuot­ta­vuus p(n) on las­ke­va niin, että jos­sain koh­taa on n, jon­ka jäl­keen yhden ihmi­sen kou­lut­ta­mi­nen lisää ei hyö­dy­tä mitään. Tämän ihmi­sen koh­dal­la siis on kaik­kien kan­nal­ta täy­sin yhden­te­ke­vää menee­kö hän kor­kea­kou­luun vai ei. Mer­ki­tään tätä n*:llä.

    Jos­sain koh­taa ensim­mäi­sen ja n*:nnen kou­lu­tet­ta­van välis­sä on sel­lai­nen mää­rä kou­lu­tet­ta­via, jos­sa kou­lut­ta­mi­sen raja­kus­tan­nus a on saman suu­rui­nen kuin raja­tuot­ta­vuus p(n).

    Kou­lu­tuk­sen kus­tan­nuk­set on hyväs­sä yhteis­kun­nas­sa jär­jes­tet­ty siten, että kou­lu­tet­ta­via on tar­kal­leen tämän ver­ran, ei enem­pää eikä vähem­pää. Ja kou­lu­tuk­sen kus­tan­nuk­set täl­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa jae­taan niin, että se hen­ki­lö, joka on n:s kou­lu­tuk­seen hakeu­tu­va, on indif­fe­rent­ti sen kus­tan­nuk­sen ja hyö­dyn suh­teen, jota hän itse kou­lu­tuk­ses­ta saa. 

    Tämän lisäk­si kus­tan­nuk­set on jaet­tu niin, että tämä pre­fe­rens­si ote­taan huomioon. 

    Esi­tän hypo­tee­sin jol­le minul­la ei ole mitään sen kum­mem­paa empii­ris­tä todis­tusai­neis­toa: Sii­nä mää­rin kun sosio­eko­no­mi­nen ase­ma selit­tää kou­lu­tuk­seen hakeu­tu­mis­ta muun kuin yksi­lön kou­lu­tuk­ses­ta saa­man raja­hyö­dyn suh­teen, se voi­daan palaut­taa vii­me kädes­sä kah­teen seik­kaan: Kou­lu­tuk­sen sta­tuk­seen ja aikapreferenssiin. 

    Ensim­mäi­sel­le ei voi teh­dä mitään. Jäl­kim­mäis­tä voi kor­ja­ta esi­mer­kik­si sti­pen­di­jär­jes­te­lyil­lä yms. 

    Luku­kausi­mak­su­jen käyt­töön en ota kan­taa. Niis­tä kes­kus­te­lu puo­les­ta tai vas­taan on vii­me kädes­sä sitä, että halu­taan osoit­taa kuu­lu­mis­ta johon­kin vii­te­ryh­mään. Mie­li­pi­de luku­kausi­mak­suis­ta voi­daan toden­nä­köi­ses­ti ennus­taa aika tark­kaan mit­taa­mal­la hen­ki­lön sym­paat­ti­sen her­mos­ton akti­vaa­tio­ta kun täl­le näy­te­tään puo­lue­joh­ta­jien kuvia tai soi­te­taan Agit Prop-lau­lu­ja, eli se on mel­kein merkityksetön.

  9. Ilmai­nen opis­ke­luoi­keus pois­taa opis­ke­li­jan har­kin­taa sil­le kan­nat­taa­ko jotain opis­kel­la ensin­nä­kään. Lii­kaa jon­nin­jou­ta­via tut­kin­to­ja joil­la ei voi työl­lis­tyä. Hyvä olis saa­da pal­ve­lun “osta­jal­le” har­kin­taa sii­hen kan­nat­taa­ko juu­ri tuo opiskelu. 

    Toi­sek­seen mak­sul­li­suus joh­taa (aina­kin ame­ri­kas­sa) sii­hen että ei hel­pol­la tyy­dy­tä luo­kat­to­maan ope­tuk­seen. Ilmai­sen ja huo­non koh­dal­la lii­an help­po kohaut­taa olkia. Niin­kuin yksi ame­rik­ka­lai­nen ystä­vä­ni sen sanoin: Jos ame­ri­kas­sa oli­si ollut noin huo­no luen­noit­si­ja niin se kave­ri joka illat pais­toi ham­pu­ri­lai­sia mak­saak­seen ope­tuk­ses­ta meni­si pot­ki­si dekaa­nin oven sisään ja kysy­si­si että “mitä H*ttiä”

    Hin­ta tuo aina har­kin­taa ja sik­si tarpeellinen

  10. Niin siis kan­nat­taa kou­lut­tau­tua Suo­mes­sa ja suun­na­ta sit­ten vaik­ka­pa Sveit­siin ja jät­tää lap­set teke­mät­tä, niin elä­mäs­sä jää rahaa muu­hun­kin kuin lau­an­tai-illan alekaljaan.

  11. Toi­sek­seen mak­sul­li­suus joh­taa (aina­kin ame­ri­kas­sa) sii­hen että ei hel­pol­la tyy­dy­tä luo­kat­to­maan opetukseen.

    Hin­ta tuo aina har­kin­taa ja sik­si tarpeellinen 

    Muu­ta­maa eliit­tiy­li­opis­toa lukuu­not­ta­mat­ta, jon­ne hyvät opis­ke­li­jat pää­ty­vät, hin­ta vaan nime­no­maan alen­taa ope­tuk­sen tasoa. Hen­ki­lö­kun­nal­le kun luo­daan pai­net­ta pääs­tää huo­not­kin opis­ke­li­jat läpi, ja hel­poin­ta on alen­taa tasoa. Omas­sa brit­ti-yli­opis­tos­sa­ni näkee hyvin sen; 4. vuo­den opis­ke­li­jat­kaan eivät osaa perusasioita.

    Lisäk­si, kuten yllä sanoin, luku­kausi­mak­sut pakos­ti­kin joh­ta­vat byro­kraat­ti­siin ja kan­kei­siin “n vuo­den ohjel­miin” jot­ka eivät jätä tilaa omia kyky­jä vas­taa­val­le vauh­dil­le. Sekin taas kan­nus­taa tason las­ke­mi­seen ehkä nii­tä muu­ta­maa eliit­tiy­li­opis­toa lukuunottamatta.

    Oman koke­muk­se­ni mukaan tosin TTY:n ope­tus aikoi­naan oli sata ker­taa parem­paa kuin Cam­brid­gen, jos­sa post-docci­na olin. Aina­kin brit­ti­län, ehkä jenk­ki­län­kin, ope­tus on esi­merk­kei­hin poh­jau­tu­vaa pili­pa­lia. Kie­li­kurs­seil­la­kaan ei ole kie­liop­pia, vaan fraa­se­ja ja muu­ta pin­nal­lis­ta pilipalia.

    Jos on pak­ko rahas­taa (ja itse en tätä kan­na­ta), koe­mak­sut ovat parem­pi kuin kan­keat ja tasoa alen­ta­vat lukukausimaksut.

  12. Han­na Vir­ta­sen väi­te ei ole kausaa­li­nen. Nuor­ten kou­lun­käyn­ti perus­tuu van­hem­pien kan­nus­ta­mi­seen. Kor­kea­kou­lu vaa­tii koko­nai­suu­dis­tuk­sen, eikä kes­kus­te­lua luku­kausi­mak­suis­ta. Kor­kea­kou­lu­jen mää­rä, mitä ope­te­taan, jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kat: onko kan­din­tut­kin­to riit­tä­vä suu­reen osaan tehtäviä?

  13. Luku­kausi­mak­su­jen ongel­ma tai­taa useim­mi­ten olla se, ettei kou­lu­tuk­ses­ta hyö­ty­jä nii­tä itse mak­sa — aina­kaan koko­nai­suu­des­saan — vaan hyö­ty­jän van­hem­mat. Tämä taas lisää eriar­voi­suu­den periytymistä.

  14. Lau­ri Kum­pu­lai­nen:
    Niin siis kan­nat­taa kou­lut­tau­tua Suo­mes­sa ja suun­na­ta sit­ten vaik­ka­pa Sveit­siin ja jät­tää lap­set teke­mät­tä, niin elä­mäs­sä jää rahaa muu­hun­kin kuin lau­an­tai-illan alekaljaan.

    Näin on, jos on saa­nut Suo­mes­sa mak­sut­to­man kou­lu­tuk­sen. Ja niin on var­sin­kin, jos on saa­nut mak­sul­li­sen koulutuksen.

  15. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa pis­tää sil­mään että kor­kea­kou­lu­tus­ta arvioi­daan ainoas­taan sen tuo­man talou­del­li­sen hyö­dyn poh­jal­ta. Minun ajat­te­lu­ni on var­maan jämäh­tä­nyt vuo­si­sa­to­jen takai­seen valis­tusa­jat­te­luun kun näen yri­tyk­sien saa­man osaa­van työ­voi­man ja palk­ka­kil­pai­lus­sa pär­jää­mi­sen lähin­nä kou­lu­tuk­sen sivu­tuot­tee­na, ei pääasiana.

    Yhteis­kun­nan tasol­la kou­lu­tuk­sen ja sen opet­ta­man kriit­ti­sen ajat­te­lun suu­rin hyö­ty on se, että ajat­te­le­vat ihmi­set teke­vät parem­paa poli­tiik­kaa. Näen monis­sa mais­sa rehot­ta­vat roko­tuk­sen­vas­tai­suus­lii­keet, ilmas­ton­muu­tos­kiel­tä­jät ja Trum­pin ja Puti­nin kal­tai­sen per­sei­li­jöi­den suo­sion suo­ra­na seu­rauk­se­na yhteis­kun­nan mata­las­ta sivistystasosta.

    Yksi­lön kan­nal­ta paras hyö­ty kou­lu­tuk­ses­ta on, että se opet­taa uusia tapo­ja jäsen­tää maa­il­maa ja siten myös naut­tia siitä.

    Tie­dän että kaik­ki muu kuin “neo­li­be­raa­li” talous­mit­ta­rei­den lokaa­liin opti­moin­tiin (lokaa­li on täs­sä avain­sa­na) perus­tu­va ajat­te­lu on nyky­ään pois muo­dis­ta ja saat­taa vai­kut­taa jopa eli­tis­ti­sel­tä. Minä en hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kui­ten­kaan osaa näh­dä pal­jon­kaan yhteis­kun­nal­lis­ta arvoa sii­nä, että yli­opis­to kou­lut­taa mas­soit­tain ihmi­siä koo­daa­maan has­sun­haus­ko­ja mobii­li­pe­le­jä vaik­ka ne teki­si­vät­kin teki­jän­sä rik­kaik­si. Mark­ki­na­voi­mien sokea nou­dat­ta­mi­nen saat­taa joh­dat­taa mei­dän pare­to-opti­maa­li­seen yhteis­kun­taan, mut­ta uskon vah­vas­ti, että ajat­te­le­vat ihmi­set voi­vat kol­lek­tii­vi­sen jär­jes­täy­ty­mi­sen kaut­ta pääs­tä vie­lä pal­jon parem­paan tulokseen.

  16. Tuos­sa ylem­pä­nä tätä jo hie­man tuli­kin, mut­ta hel­pos­ti nämä tut­ki­muk­set ote­taan sosi­lis­ti­seen maa­il­man­ku­vaan sopi­va­na ja pää­tel­lään että kor­kea­kou­lu­te­taan kaik­ki jol­loin kaik­ki saa­vat medi­aa­nia kor­keam­paa palk­kaa ja ollaan vih­doin saa­vu­tet­tu yksi askel koh­ti tasaar­vois­ta yhteiskuntaa.

    Oikeas­ti tetys­ti vain saa­vu­tet­tiin korkeakoulutksen(kin) tason las­ku. Her­rak­si pää­se­mi­sen tar­ve on ikä­vä vai­va suo­ma­lai­ses­sa yhteiskunnassa.

    En tie­dä onko Sve­ti­sin sys­tee­mi parem­pi mut­ta aina­kin eri­lai­nen. Tääl­lä noin puo­let ikä­luo­kas­ta menee 15 vuo­ti­aa­na oppi­so­pi­muk­seen ja jat­kaa sii­tä sit­ten vaik­ka­pa kor­kea­kou­luun saak­ka jos into ja rah­keet riit­tä­vät. Jo lukio on varat­tu noin kou­lu­me­nes­tyk­sel­tään par­haal­le 15–20%.

    Tämä on hyvin työ­elä­mä­orien­toi­nut­ta ja voi­daan tie­ten­kin esit­tää että tule­vai­suu­des­sa ei täl­lai­sil­le amma­tin oppi­neil­le ole käyt­töä vaan tar­vi­taan laa­jaa teo­reet­tis­ta poh­jaa ihan kaik­keen. En kui­ten­kaan usko että laa­jaa teo­reet­tis­ta poh­jaa saa­daan sen enem­pää vaik­ka koko ikä­luok­ka työn­ne­tään väki­sin läpi “kor­kea­kou­lus­ta”.

  17. Luku­kausi­mak­sut kuu­lu­vat peri­aat­tees­sa yksi­tyi­siin yli­opis­toi­hin ja ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin, eivät val­tion tai kunnan.
    Se on toi­nen jut­tu pitää­kö kaik­kien yli­opis­to­jen olla val­tion? Voi­si­ko joi­tain Helsingissä/ PK-seu­dul­la toi­mi­via yksityistää?

  18. Täs­sä on tar­kas­tel­tu kor­kea­kou­lu­tuk­sen kan­nat­ta­vuut­ta yksi­lön kan­nal­ta. Ehkä kan­nat­tai­si aja­tel­la myös ulkoisvaikutuksia.

    Jos kor­kea­kou­lu­tus on mak­sul­lis­ta, se kar­koit­taa osan varat­to­mis­ta mut­ta lah­jak­kais­ta koulutuksesta.

    Vara­ton ei uskal­la opis­kel­la lai­nan varas­sa, kun opin­not tar­joa­vat mah­dol­li­suu­den, mut­ta ei var­muut­ta suu­rem­mis­ta tulois­ta möhemmin.

    Näin osa lah­jak­kuus­re­ser­vis­tä jää käyt­tä­mät­tä yhteis­kun­nan hyväksi.

    Ajat­te­len siis, että opis­ke­lus­ta on hyö­tyä yhteis­kun­nal­le, ei ainoas­taan opis­ke­li­jal­le itsel­leen. Täl­löin ei ole kovin rele­vant­tia poh­tia, onko ilmai­nen opis­ke­lu tulon­siir­to varakkaammille.

  19. R.Silfverberg:
    Luku­kausi­mak­sut kuu­lu­vat peri­aat­tees­sa yksi­tyi­siin yli­opis­toi­hin ja ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin, eivät val­tion tai kunnan.
    Se on toi­nen jut­tu pitää­kö kaik­kien yli­opis­to­jen olla val­tion? Voi­si­ko joi­tain Helsingissä/ PK-seu­dul­la toi­mi­via yksityistää?

    Suo­mes­sa on ollut aina­kin kak­si ns. yksi­tyis­tä yli­opis­toa. Yhteis­kun­nal­li­nen kor­kea­kou­lu ja Turun yli­opis­to. Yhteis­tä kum­mal­le­kin on ollut kaa­tu­mi­nen val­tion maksettavaksi. 

    Vaik­ka kuin­ka yri­te­tään, niin ei tämän kokoi­ses­sa kan­sang­ta­lous­des­sa lii­ku tar­peek­si yksi­tyis­tä rahaa pyö­rit­tä­mään yli­opis­toa. Kik­kai­lu jol­lain sää­tiöil­lä tms. ei muu­ta sitä tilan­net­ta, että val­de mak­saa. Aina.

  20. Kun täs­sä ruvet­tiin nyt puhu­maan luku­kausi­mak­suis­ta ja vie­lä vii­tat­tiin pit­kiin val­mis­tu­mi­sai­koi­hin, niin esi­tän oman aja­tuk­se­ni miten Suo­mes­sa voi­sim­me lyö­dä kak­si kär­päs­tä yhdel­lä iskulla.

    Mie­les­tä­ni mak­su­ton kor­kea­kou­lu­tus on vält­tä­mä­tön, jot­ta näin pie­nes­tä kan­sas­ta saa­daan jalos­tet­tua ja poi­mit­tua kai­kis­ta sosi­aa­li­luo­kis­ta lah­jak­kuu­det, jot­ka sit­ten mah­dol­lis­ta­vat osal­taan hyvin­voin­ti­val­tion. Toi­saal­ta opis­ke­li­jan arjes­sa mak­sut­to­muus muut­tuu ongel­mal­li­sek­si, kos­ka vaih­toeh­tois­kus­tan­nuk­set ovat lyhyel­lä täh­täi­mel­lä huo­not opis­ke­lu­jen aktii­vi­sen suo­rit­ta­mi­sen kan­nal­ta: Voin reh­kiä ja suo­rit­taa kurs­se­ja, jol­loin hyö­dyn sii­tä 3–5 vuo­den kulut­tua. Tai voin men­nä kään­tä­mään ham­pu­ri­lai­sia, jot­ta voin kaljoitella/matkustaa/tms ensi kuus­sa kave­rei­den kans­sa. Muis­tan itse­kin hyvin, kun erääl­lä kurs­sil­la väli­ko­kee­seen tuli noin puo­let aloit­ta­neis­ta ja lop­pu­ten­tent­tiin ehkä nel­jän­nes. Jätin itse­kin jos­kus kurs­sin kes­ken, kun se hait­ta­si jotain vapaa-ajan jut­tua (eikä se mak­sa­nut mitään, ilmais­ta kun oli).

    Itse aset­tai­sin kor­kea­kou­lui­hin luku­kausi­mak­sut, apro­poo esim 4000e per vuo­si, eli 1000e perio­dia koh­den. Kui­ten­kin Kelal­ta sai­si 1000e opin­to­se­te­lin (enin­tään 4 vuo­des­sa) jokais­ta suo­ri­tet­tua X‑määrää opin­to­pis­tei­tä koh­den. Tie­ten­kin jotain jous­toa sai­si sairastumisen/raskauden yhtey­des­sä. Näin opin­not oli­si­vat de fac­to ilmai­set jokai­sel­le viit­se­li­ääl­le, mut­ta sys­tee­mi aset­tai­si hin­nan kes­keyt­tä­mi­sel­le ja laiskottelulle.

  21. > kor­kea­kou­luo­pin­not suo­rit­ta­neen miehen
    > elä­män­ai­kai­set net­toan­siot ovat elin­kaa­ren aikana
    > noin 600’000 euroa suu­rem­mat kuin keskiasteen
    > suo­rit­ta­nei­den miesten

    Tuon kor­kea­kou­lun läpäis­seen hen­ki­lön tulot oli­si­vat toden­nä­köi­ses­ti suu­rem­mat vaik­ka kum­pi­kaan ei oli­si suo­rit­ta­nut kos­kaan mitään tutkintoa.

    > van­hem­pien tulo­ta­so vai­kut­taa erit­täin paljon
    > sii­hen, kuin­ka toden­nä­köi­ses­ti lap­si päätyy
    > opis­ke­le­maan korkeakoulussa

    Tulo­ta­soa vie­lä­kin suu­rem­pi kor­re­laa­tio on sil­lä, että vir­ka­mies-sää­tyyn kuu­lu­vien lap­set pää­ty­vät vir­ka­mie­hik­si tai val­tio­na­vus­ta elä­vien työ­nan­ta­jien palvelukseen.

    > prep­paus­kurs­seil­le, … Raha siis aut­taa sisään
    > pääsyssä.

    Kyse voi olla myös moti­vaa­tios­ta. Huo­nos­ti moti­voi­tu­nut ei ole val­mis käyt­tä­mään vii­mei­siä sääs­tö­jään preppauskurssiin.

    > hyväs­sä ja tasa-arvoi­ses­sa yhteiskunnassa
    > kou­lu­tuk­sen tuli­si olla ilmaista

    Tulos­i­don­nai­nen opin­to­lai­nan takai­sin­mak­su on vain yksi vero­tuk­sen muoto.

    TÄRKEIN asia jäi koko­naan ilman huo­mio­ta: Mak­sul­li­nen opis­ke­lu on käy­tän­nös­sä ainoa menet­te­ly sen sää­te­le­mi­sek­si, miten pal­jon yhteis­kun­ta käyt­tää varo­ja opin­toi­hin ja miten nuo varat koh­den­ne­taan eri alo­jen kesken.

  22. Tomp­pa:
    … *koe­mak­sut* ovat parem­pi: ope­tus on ilmais­ta, ja opis­ke­li­jat saa­vat opis­kel­la niin kau­an kuin tar­vit­se­vat asian oppi­mi­seen, mut­ta jokai­ses­ta kokeen yri­tys­ker­ras­ta on mak­set­ta­va. Sil­loin sin­ne kokee­seen ei men­nä ennen kuin asia osa­taan, ja taso toi­vot­ta­vas­ti nousee. 

    Ai niin. Suo­mes­sa­han oli tämän kal­tai­nen jär­jes­tel­mä, joka halut­tiin tuhota.

  23. Miten pys­tyi­sim­me sel­vit­tä­mään, että pal­jon­ko yli­opis­to-opin­to­jen vero­tuot­to-odo­tus on?

    Ilmai­sel­la on tai­pu­mus men­nä huo­mat­ta­vas­ti parem­min kau­pak­si kuin edes 1e hin­tai­sel­la, ja oli­si höl­möä vähen­tää opis­ke­li­joi­den mää­rää jos se lisäi­si jul­ki­sen sek­to­rin kestävyysvajetta.

    Ja jos luku­kausi­mak­sun sijaan jokai­ses­ta yhteis­kun­nan kus­tan­ta­mas­ta opin­to­pis­tees­tä tuli­si vain 0.01%-yksikköä kor­keam­pi veroas­te seu­raa­van 10v ajak­si, joka meni­si yliopistolle?

    Sinän­sä voi­sim­me tie­tys­ti miet­tiä elä­väm­me myös post-scarci­ty maa­il­mas­sa, jos­sa yli­opis­to-opin­to­ja voi­tai­siin tar­jo­ta ihmi­sil­le ihan vaan itsen­sä­to­teut­ta­mis­kei­noi­na, mut­ta kun emme vie­lä elä.…

  24. Ongel­ma on, että pie­nes­sä maas­sa ei ole jär­ke­vää jät­tää käyt­tä­mät­tä kenen­kään kykyjä. 

    Ennen oli kan­san­opis­to­jen Havuk­ka-ahon ajat­te­li­joi­ta ja muu­ta vas­taa­via, joil­la ei ollut mah­dol­li­suut­ta opiskeluun.
    Suo­mes­sa opin­not avau­tui­vat vas­ta suur­ten ikä­luok­kien muka­na 1970 aikoi­hin. Köy­hil­lä ei ollut juu­ri mah­dol­li­suut­ta opis­kel­la. Loo­gis­ta lie­nee pala­ta tähän nyt suur­ten ikä­luok­kien loputtua. 

    Työs­sä­olo on osa opis­ke­lua — tai pikem­min­kin sitä, että työ­nan­ta­jat voi­vat pal­ka­ta työ­elä­mät­si­toi­sia ihmisiä. 

    Ruot­sis­sa on toi­sin. Siel­lä kou­lu­te­taan bsc/kandi tut­kin­to­ja ja tapa­na ei ole olla juu­ri töis­sä. Työ­nan­ta­ja jat­kaa täs­tä ja val­men­taa pari vuot­ta ennen kuin kyse on tuot­ta­vas­ta työn­te­ki­jäs­tä. Mak­saa­ko EK tämän hin­nan? Jos mak­saa, hyvä. 

    Sit­ten minis­te­rit anta­vat esi­mer­kin toi­ses­ta ongel­mas­ta. Opin­nois­sa oli­si hyvä oppia jotain. Jos ei ope­te­ta mitään, kou­lu­tus­ta ei tarvita. 

    Niin, progres­sii­vi­sen vero­tuk­sen kei­noin tuo kou­lu­tuk­sen tuo­ma hyö­ty mitat­tiin ennen val­tiol­le. Ilmei­ses­ti se ei käy.

  25. Näis­sä suo­ma­lai­sis­sa luku­kausi­mak­susel­vi­tyk­sis­sä on suu­rin huo­mio koh­dis­tet­tu brit­ti­läis­tyy­li­seen luku­kausi­mak­su­jär­jes­tel­mään. Ymmär­ret­tä­väs­ti, kos­ka ame­rik­ka­lai­nen luku­kausi­mak­su­jär­jes­tel­mä on niin kau­hea, ettei sitä kukaan tääl­lä keh­taa näky­väs­ti ajaa.

    Sel­vi­tyk­sis­sä jäte­tään kui­ten­kin huo­miot­ta se, ettei Isos­sa-Bri­tan­nias­sa juu­ri kukaan ole tyy­ty­väi­nen hei­dän oman luku­kausi­mak­su­jär­jes­tel­män­sä nyky­ti­laan. Sii­tä tulee luot­to­tap­pioi­ta run­saas­ti enem­män kuin on bud­je­toi­tu ja sikä­läi­ses­sä kes­kus­te­lus­sa vili­se­vät vasem­mis­ton puo­lel­ta ehdo­tuk­set luku­kausi­mak­suis­ta luo­pu­mi­sek­si, min­kä toteu­tu­mis­mah­dol­li­suu­det ovat heik­ko­ja ja oikeis­ton puo­lel­ta siir­ty­mi­sek­si koh­ti ame­rik­ka­lais­ta jär­jes­tel­mää tai muu­ta sel­lais­ta jär­jes­tel­mää, jos­sa jot­kut yli­opis­toi­hin sisään pääs­seet jää­vät ilman riit­tä­vää opin­to­lai­naa, mikä voi toteu­tua. Asias­ta saa jon­kin­lai­sen kuvan kun lukee esi­mer­kik­si nii­tä artik­ke­lei­ta, joi­ta tulee vas­tauk­se­na hakusa­noi­hin “sel­ling stu­dent loan book”.

    Tun­tuu, että suo­ma­lai­sil­la luku­kausi­mak­su­jen kan­nat­ta­jil­la on kii­re ajaa luku­kausi­mak­su­jär­jes­tel­mää tän­ne ennen kuin yksi­kään mer­kit­tä­vis­tä jäl­ki­kä­teen tulos­i­don­nai­ses­ti mak­set­ta­vien luku­kausi­mak­su­jen mal­li­mais­ta eli Iso-Bri­tan­nia, Austra­lia tai Uusi-See­lan­ti lip­sah­taa opis­ke­li­joi­den kan­nal­ta vie­lä huo­nom­piin ja epä­ta­sa-arvoi­sem­piin jär­jes­tel­miin, jol­loin tähän­kin artik­ke­liin lii­te­tyis­sä kal­vois­sa ole­vat argu­men­tit romah­ta­vat kasaan.

  26. Suo­mi on pie­ni maa ja sen on pyrit­tä­vä hyö­dyn­tä­mään kaik­ki poten­ti­aa­lit hyvin­voin­nin ylläpitämiseen

    Työ­voi­maa voi toki tuo­da, mut­ta sil­le­kin on mon­ta kyn­nys­tä eli kie­li, ilmasto,sosiaalinen elä­mä , muu­ka­lais­vi­ha etc ovat kyn­nyk­siä, jot­ka muu­al­la ovat matalampia.

    Luku­kausi­mak­sut eivät ole yli­opis­toil­le mikään vält­tä­mät­tö­myys esim MIT tulois­ta vain n 10 % tulee luku­kausi­mak­suis­ta ja suu­rin osa palau­tuu opis­ke­li­joil­le eri­lai­si­na sti­pen­dei­nä, joi­den hyö­dyt ovat kysee­na­lai­sia: Mitä hyö­tyä on yli­opis­tol­le olla urhei­lu­ji­joi­den tukija ?

    Lai­na­sys­tee­mi­kin voi olla ystä­väl­li­nen esim lai­nas­ta saa anteek­si 50%-100 % jos val­mis­tuu ajois­sa kandiksi. 

    Mais­te­ri­ta­son voi sit­ten mak­saa­kin jo täy­sin, mut­ta sen­kin takai­sin­mak­sun voi raken­taa siten, ettei hen­ki­lö jou­du lop­pue­lä­män vel­ka­van­keu­teen eli lai­naa ale­taan mak­saa takai­sin kun tulot nouse­vat tie­tyn rajan yli eli kysees­sä on mää­rä­ai­kai­nen progres­sio vero­tuk­seen kun­nes vel­ka on maksettu

    Ja jos tulo­ta­so ei toteu­du esim 15 vuo­des­sa niin vel­ka kuoleutuu

  27. Luku­kausi­mak­su joh­taa sii­hen, että tukien on nous­ta­va vastaavasti

    Se taas tar­koit­taa , että oppi­lai­tok­sia tue­taan välil­li­ses­ti eli mikään ei muutu

    Vaih­toeh­to on, että opis­ke­li­jat teke­vät töi­tä, jol­loin val­mis­tu­mi­nen hidas­tuu tai köy­hät pysy­vät pois­sa yliopistoista

    Tai vaih­toeh­to on, että hyvä­tu­lois­ten lah­jat­to­mat voi­vat opis­kel­la , mut­ta köy­hien lao­sis­ta vain huippulahjakkaat

  28. Hait­taavs­ko pit­kä opis­ke­lua­jat, jos opi­se­li­ja sii­nä ssi­vusa tekee jotain tuot­ta­vak­si kat­sot­ta­vaa, vaik­ka pais­taa hampurilaisia?

    Emme voi arvioi­da Yhdys­val­to­jen tai Brit­na­ni­na järj­hes­tel­mää vain par­haim­pien col­le­gien perusteella.

    Seu­raisn. suo­rit­ta­ma­tat tent­tiä Elf­vin­gin, Nevan­lin­nan, Suo­mi­sen ja Jus­si­lan luen­to­ja. Kos­ka pie­neen semi­naa­ri­huo­nee­sen olsi mah­tun­tut vie­lä lisää sana­kuu­li­joi­ta, niin en käsit­täk­se­ni aiheut­ta­nut mti­ään marginaalikustannuksia.

    Piti jak­ta opin­to­ja, ja häm­mäs­tuk­se­ni sain läpi v. 2007 geo­met­rian, dif­fre­ren­ti­aa­liyh­tä­löi­den ja funk­tio­naa­lia­na­lyy­sin kurs­sit. Olen ja en ole tar­vin­nut nii­tä. Se hyö­ty aina­kin oli, etä pysyin pois­sa teke­mäs­tä pahaa.

  29. Tjaah. Jat­koin opin­to­ja­ni 1993 kas­va­tus­tie­teen aprol­la. Luen­noi­tis­ja esi­tit las­kel­man kan­nat­taa­ko kou­lut­tau­tu­mi­nen talou­del­li­ses­ti opet­ta­jan pal­koil­la. Eipä juu­ri. Aika pit­kään kes­tää kau­lan kuro­mi­nen umpeen…

  30. Miten sii­tä, että kou­lut­tau­tu­mi­nen on kan­nat­ta­va inves­toin­ti, seu­rai­si joh­to­pää­tök­se­nä, että mak­su­ton kou­lu­tus on tulon­siir­to huo­no-osai­sil­ta hyvä­osai­sil­le? Kou­lu­tus mak­se­taan vero­va­roil­la, ja esi­mer­kin mukai­nen 600 000 enem­män net­to­tu­lo­ja saa­nut kor­kea­kou­lu­tet­tu on myös mak­sa­nut noin 400 000 enem­män vero­ja. Kou­lu­tus on siis ollut myös yhteis­kun­nal­le kan­nat­ta­va investointi.

    Progres­sii­vi­nen tulo­ve­ro­tus on toi­mi­nut jo käy­tän­nös­sä samoin kuin ehdo­tet­tu tulos­i­don­nai­nen pit­käl­lä aika­vä­lil­lä takai­sin mak­set­ta­va opin­to­lai­na. Lisäk­si “toteu­tu­neet tuo­tot eivät ole tae tule­vai­suu­des­ta” ja blo­gis­tin oman­kin näke­myk­sen mukaan suu­ri osa kou­lu­tet­tu­jen töis­tä on katoa­mas­sa. Ris­ki on sil­loin sii­nä, että vali­koi­tu­mi­nen kou­lu­tuk­seen talou­del­li­sin perus­tein ei suo­si­si­kaan nii­tä har­vo­ja tule­via tär­kei­tä osaa­jia. On kovin kysee­na­lais­ta väit­tää, että val­mius ris­kin­ot­toon ennus­tai­si menes­ty­mis­tä, kun suu­rel­le osal­le poten­ti­aa­li­sis­ta opis­ke­li­jois­ta rat­kai­se­vaa oli­si van­hem­pien maksukyky. 

    En kui­ten­kaan ole täy­sin esi­tet­tyä luku­kausi­mak­sua vas­taan, kos­ka se kor­jai­si työ­voi­man liik­ku­vuu­des­ta aiheu­tu­van vää­ris­ty­män, joka on tule­vai­suu­des­sa var­mas­ti mer­kit­tä­väm­pi kuin ajal­la jol­ta tilas­to on kerät­ty. Nyky­mal­lil­la etua saa­vat Suo­mes­ta kou­lu­tuk­sen han­kit­tu­aan pois läh­te­vät ja vas­taa­vas­ti se tekee ulko­mail­la kou­lu­tuk­sen hank­ki­neil­le Suo­mes­sa työs­ken­te­lyn entis­tä vähem­män kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si. Ilman kou­lu­tus­ta pär­jän­neet suu­ri­tu­loi­set lie­ne­vät enim­mäk­seen pää­oma­tu­lo­ja ansait­se­via yrit­tä­jiä, joten hei­tä nyky­mal­li ei niin­kään sor­si. Luku­kausi­mak­su­ja voi siis varauk­sel­la ja varo­vas­ti kan­nat­taa­kin, JOS uskoo että tulo­ve­ro­tuk­seen teh­täi­siin vas­taa­vas­ti loi­ven­nus ja yli­opis­to­jen rahoi­tus­ta ei kar­sit­tai­si vie­lä rajum­min. Itse en luo­ta nykyi­sen hal­li­tuk­sen kykyyn toteut­taa muu­tok­sia huo­lel­li­sel­la vai­ku­tus­ten arvioin­nil­la ja lop­puun saak­ka las­ke­tuil­la meka­nis­meil­la, ja vie­lä vähem­män tule­vien hal­li­tus­ten sitou­tu­mi­seen lai­na­mal­lin ehtoi­hin, joi­den varas­sa ihmis­ten pitäi­si teh­dä koko elä­mään­sä ohjaa­via ratkaisuja.

  31. Ano­nyy­mi kulut­ta­ja: Suo­mes­sa on ollut aina­kin kak­si ns. yksi­tyis­tä yli­opis­toa. Yhteis­kun­nal­li­nen kor­kea­kou­lu ja Turun yli­opis­to. Yhteis­tä kum­mal­le­kin on ollut kaa­tu­mi­nen val­tion maksettavaksi. 

    Tar­koi­tat var­maan Åbo Akademi:ta?
    Lisäk­si Han­ken on ollut ykti­tyi­nen mut­ta ei enää. Mut­ta voi­si­ko se muut­tua uudes­taan sel­lai­sek­si kos­ka se sel­väs­ti kil­pai­lee Aal­to-yli­opis­ton kanssa?

  32. Lyhyes­ti: Luku­kausi­mak­sut on vää­rä keskustelunaihe. 

    Suo­men yli­opis­to­jen rahoi­tuk­sen ongel­ma ei rat­kea luku­kausi­mak­suil­la, vaan lopet­ta­mal­la alue­po­li­tii­kan teke­mi­nen kor­kea­kou­luil­la, kes­kit­tä­mäl­lä, maa­kun­tay­li­opis­to­ja lopet­ta­mal­la. Kerää­mäl­lä munat pariin koriin sen sijaan, että ne ovat leväl­lään pit­kin metsiä.

    En pys­ty käsit­tä­mään, miten moni täy­si­päi­se­nä pitä­mä­ni talous­tie­tei­li­jä on näin pahas­ti har­hau­tu­nut. Sös­sö­te­tään ihan sekun­dää­ri­ses­tä aiheesta.

    Suo­raan sanot­tu­na tämä kuu­los­taa ihan kepun joh­ta­man por­va­ri­hal­li­tuk­sen tilaa­mal­ta kes­kus­te­lul­ta. Kes­kus­te­le­mal­la vää­räs­tä aihees­ta saa­daan huo­mio siir­ret­tyä todel­li­ses­ta ongel­mas­ta toisaalle. 

    Luku­kausi­mak­suis­ta­kaan ei pitäi­si kes­kus­tel­la tyy­liin kyl­lä vai ei. Ennem­min­kin: pitäi­si­kö Suo­mes­sa olla useam­man kas­tin kor­kea­kou­lu­ja ja oli­si­vat­ko luku­kausi­mak­sut sii­nä tapauk­ses­sa sopi­va rahoi­tus­muo­to joil­le­kin korkeakouluille.

  33. qwer­ty:
    Toi­sek­seen mak­sul­li­suus joh­taa (aina­kin ame­ri­kas­sa) sii­hen että ei hel­pol­la tyy­dy­tä luo­kat­to­maan ope­tuk­seen. Ilmai­sen ja huo­non koh­dal­la lii­an help­po kohaut­taa olkia. Niin­kuin yksi ame­rik­ka­lai­nen ystä­vä­ni sen sanoin: Jos ame­ri­kas­sa oli­si ollut noin huo­no luen­noit­si­ja niin se kave­ri joka illat pais­toi ham­pu­ri­lai­sia mak­saak­seen ope­tuk­ses­ta meni­si pot­ki­si dekaa­nin oven sisään ja kysy­si­si että “mitä H*ttiä”

    Onko­han noin? Osaa­vat­ko opis­ke­li­jat oikeas­ti arvioi­da ope­tuk­sen laa­tua vai pai­naa­ko arvios­sa enem­män ope­tuk­sen miellyttävyys?

    Muis­te­len, että äsket­täin luin tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa väi­tet­tiin, että opis­ke­li­joi­den anta­mat arviot ope­tuk­sen laa­dus­ta vaih­te­li­vat suu­res­ti. Muis­te­len myös tois­ta tut­ki­mus­ta, jon­ka voi­si tii­vis­tää niin, että ihmi­set pys­ty­vät arvioi­maan itse­ään huo­nom­pien kyvyt parem­min kuin itse­ään parem­pien kyvyt.

    Ääri­päät ehkä kyke­nee erot­ta­maan, mut­ta sil­loin­kin ris­ki­nä on se, että opis­ke­li­ja väit­tää ope­tus­ta huo­nok­si, vaik­ka todel­li­suu­des­sa vika on sii­nä, että opis­ke­li­jan kyvyt eivät rii­tä asian ymmär­tä­mi­seen. Vika voi olla toki ope­tuk­sen laa­dus­sa, mut­ta se ei ole miten­kään varmaa.

  34. qwer­ty:

    Hin­ta tuo aina har­kin­taa ja sik­si tarpeellinen

    Luku­kausi­mak­su tekee opis­ke­li­jois­ta asiak­kai­ta, joil­la on oikeus odot­taa vas­ti­net­ta rahal­le, mut­ta onko se vaa­dit­tu vas­ti­ne laa­duk­kaam­pi ope­tus ja asian parem­pi ymmär­tä­mi­nen vai käy­kö niin, että vas­ti­neek­si vaa­di­taan opin­to­pis­tei­tä riip­pu­mat­ta sii­tä, onko opit­tu mitään. Oma elä­män­ko­ke­mus viit­taa sii­hen, että useim­mis­sa tapauk­sis­sa pää­dy­tään jälkimmäiseen.

    Uskoi­sin, että koke­muk­set luku­kausi­mak­su­mais­ta vah­vis­ta­vat arve­lu­ni, mut­ta var­ma en voi olla.

  35. Luku­kausi­mak­sut eivät ole yli­opis­toil­le mikään vält­tä­mät­tö­myys esim MIT tulois­ta vain n 10 % tulee luku­kausi­mak­suis­ta ja suu­rin osa palau­tuu opis­ke­li­joil­le eri­lai­si­na sti­pen­dei­nä, joi­den hyö­dyt ovat kysee­na­lai­sia: Mitä hyö­tyä on yli­opis­tol­le olla urhei­lu­ji­joi­den tukija ?

    MIT ei jaa urhei­lus­ti­pen­de­jä. Mut­ta syy mik­si monet jaka­vat on juu­ri­kin rahoi­tus. Urhei­lu on juu­ri se syy miten monet yli­opis­tot rahoit­ta­vat Yhdys­val­lois­sa toi­min­tan­sa. Joko suo­raan sii­tä saa­ta­vil­la tuloil­la (kat­so­jat, tele­vi­sio sopi­muk­set, fani­tuot­teet) tai välil­li­ses­ti alum­nien lah­joi­tuk­sil­la ja ne kor­re­loi­vat hyvin urhei­lu­me­nes­tyk­sen kanssa.

    Eli kaik­ki se yhteis­kun­ta­tie­tei­den ja mui­den hömp­pien tut­ki­mus revi­tään nii­den urhei­li­joi­den selkänahasta.

  36. N: Muis­te­len, että äsket­täin luin tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa väi­tet­tiin, että opis­ke­li­joi­den anta­mat arviot ope­tuk­sen laa­dus­ta vaih­te­li­vat suu­res­ti. Muis­te­len myös tois­ta tut­ki­mus­ta, jon­ka voi­si tii­vis­tää niin, että ihmi­set pys­ty­vät arvioi­maan itse­ään huo­nom­pien kyvyt parem­min kuin itse­ään parem­pien kyvyt.

    Muis­tut­taa nimim. Tie­de­mie­hen kom­ment­tia toi­ses­ta säi­kees­tä:

    Paris­sa­kin tut­ki­muk­ses­sa on nimit­täin havait­tu, että opis­ke­li­jan oppi­mis­tu­lok­sil­la ja opet­ta­jan saa­mal­la palaut­teel­la on nega­tii­vi­nen korrelaatio

    kor­re­laa­tio on vähäi­nen, mut­ta se tode­la­kin on nega­tii­vi­nen. Osa hyvis­tä opet­ta­jis­ta saa hyviä arvos­te­lu­ja kos­ka on oikeas­ti hyviä. Ongel­ma­na on se, että opis­ke­li­jat eivät ero­ta toi­sis­taan hyvää opet­ta­jaa ja muka­vaa, haus­kaa, ren­toa, avu­lias­ta, jne opet­ta­jaa. Nämä eivät ole riip­pu­vai­sia toi­sis­taan ja huo­no opet­ta­ja voi kom­pen­soi­da huo­nout­taan arviois­sa ole­mal­la eri­tyi­sen haus­ka, ren­to, jne jne, ja tämä ajan oloon syn­nyt­tää hie­noi­sen nega­tii­vi­sen korrelaation.

  37. Ame­ri­kas­sa luku­vuo­si­mak­suil­la saa pait­si ope­tuk­sen, myös asu­mi­sen ja ilmei­ses­ti myös ruu­an kam­puk­sel­la. Vähä­va­rai­set lah­jak­kaat opis­ke­li­jat saa­vat vie­lä näi­hin­kin sti­pen­de­jä. Ei opis­ke­lu Suo­mes­sa ole juu­ri sen hal­vem­paa kuin siel­lä­kään, vaik­ka tääl­lä ei luku­kausi­mak­su­ja peri­tä­kään. Opin­to­tu­ki on Suo­mes­sa pal­jon laa­jem­pi, mikä mah­dol­lis­taa opis­ke­lun laa­jem­mal­le osal­le ikä­luo­kas­ta. Ame­ri­kas­sa voi­vat opis­kel­la vain huip­pu­lah­jak­kaat ja toi­saal­ta riit­tä­väs­ti mas­sia omistavat.

  38. Sini­vih­reä: Miten sii­tä, että kou­lut­tau­tu­mi­nen on kan­nat­ta­va inves­toin­ti, seu­rai­si joh­to­pää­tök­se­nä, että mak­su­ton kou­lu­tus on tulon­siir­to huo­no-osai­sil­ta hyvä­osai­sil­le? Kou­lu­tus mak­se­taan vero­va­roil­la, ja esi­mer­kin mukai­nen 600 000 enem­män net­to­tu­lo­ja saa­nut kor­kea­kou­lu­tet­tu on myös mak­sa­nut noin 400 000 enem­män vero­ja. Kou­lu­tus on siis ollut myös yhteis­kun­nal­le kan­nat­ta­va investointi.

    Joh­to­pää­tös perus­tuu seu­raa­viin asioihin:

    Jos kou­lu­tuk­sen mak­sul­li­suu­del­la ei ole havait­ta­vaa käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tus­ta (eli samat hen­ki­löt kou­lut­tau­tu­vat yhtä pal­jon kuin ilman mak­su­ja), se on suo­raan tulon­siir­to kor­kea­kou­lu­te­tuil­le, jot­ka tup­paa­vat ole­maan myös hyvä­tu­loi­sia. Jos ilman mak­su­ja kou­lut­tau­du­taan yhtä pal­jon, eroa vero­ker­ty­mäs­sä ei ole tilan­tee­seen, jos­sa luku­kausi­mak­su­ja ei ole. Jos eroa ei ole, tuki on puh­das tulonsiirto. 

    Tämän tulon­siir­ron mak­su­mie­hik­si jou­tu­vat aivan eri­tyi­ses­ti ne, jot­ka pää­se­vät ilman kou­lu­tus­ta samoi­hin tuloi­hin kuin kor­keas­ti­kou­lu­te­tut. Eli esi­mer­kik­si pape­ri­mie­het ja ahtaa­jat (mikä ei hait­taa minua kyl­lä pät­kän ver­taa, jos ollaan ihan rehellisiä).

    Jat­kos­sa voi tosi­aan käy­dä niin, että kor­kean vero­tuk­sen ja ilmai­sen kou­lu­tuk­sen yhdis­tel­män takia me kou­lu­tam­me osaa­vaa työ­voi­maa ulko­mail­le. Ei hyvä, kyl­lä luku­kausi­mak­sut oli­si­vat pal­jon parem­mat, mikä­li ne havain­not joi­ta mm. Roo­pe Uusi­ta­lo on mai­nos­ta­nut, pitä­vät paik­kan­sa myös Suomessa.

    Uusi­ta­lo ylempänä:
    ” Yksi vaih­toeh­to on mita­ta mitä tapah­tui sosi­aa­li­sel­le liik­ku­vuu­del­le kun luku­kausi­mak­sut muut­tui­vat entis­tä nega­tii­vi­sem­mik­si (kun opin­to­ra­ha kas­voi). Vas­taus: ei mitään.”

    N
    Luku­kausi­mak­su tekee opis­ke­li­jois­ta asiak­kai­ta, joil­la on oikeus odot­taa vas­ti­net­ta rahalle

    Tämä kos­kee kai lähin­nä yksi­tyi­siä yli­opis­to­ja. Pää­asias­sa edel­leen­kin jul­kis­ra­hoit­tei­sil­le yli­opis­toil­le on ihan yksi hai­lee, vaik­ka opis­ke­li­jat valit­ta­vat (kukaan ei kai ole tosis­saan ehdot­ta­nut, että rahoi­tus kerät­täi­siin täy­sin opis­ke­li­joil­ta). Kaik­ki pai­kat tule­vat kui­ten­kin täyteen. 

    Perä­ky­lien ammat­ti­kor­kea­kou­luis­sa tilan­ne voi toki olla eri.

  39. hup­sis:
    Luku­kausi­mak­sut eivät ole yli­opis­toil­le mikään vält­tä­mät­tö­myys esim MIT tulois­ta vain n 10 % tulee luku­kausi­mak­suis­ta ja suu­rin osa palau­tuu opis­ke­li­joil­le eri­lai­si­na sti­pen­dei­nä, joi­den hyö­dyt ovat kysee­na­lai­sia: Mitä hyö­tyä on yli­opis­tol­le olla urhei­lu­ji­joi­den tukija ?

    MIT ei jaa urhei­lus­ti­pen­de­jä. Mut­ta syy mik­si monet jaka­vat on juu­ri­kin rahoi­tus. Urhei­lu on juu­ri se syy miten monet yli­opis­tot rahoit­ta­vat Yhdys­val­lois­sa toi­min­tan­sa. Joko suo­raan sii­tä saa­ta­vil­la tuloil­la (kat­so­jat, tele­vi­sio sopi­muk­set, fani­tuot­teet) tai välil­li­ses­ti alum­nien lah­joi­tuk­sil­la ja ne kor­re­loi­vat hyvin urhei­lu­me­nes­tyk­sen kanssa.

    Eli kaik­ki se yhteis­kun­ta­tie­tei­den ja mui­den hömp­pien tut­ki­mus revi­tään nii­den urhei­li­joi­den selkänahasta.

    http://web.mit.edu/facts/img/op-revenues-FY2016.png

    Sii­nä on MIT:n vii­me vuo­den tulot.

  40. Suo­men jär­jes­tel­mäs­sä ovat ongel­mia kor­vaa­vat kou­lut, eliit­ti­luo­kat ja nepo­tis­mi oppilasvalinnassa.

    Kun opet­ta­jat edel­leen käyt­tä­vät suh­teel­lis­ta arvioin­tia, on tie­tys­ti odo­tet­ta­vis­sa, että vaik­ka­pa kah­dek­si­kon oppi­las saa arvioin­nis­sa 7, kos­ka käy­rä. Käy­räl­le lait­ta­mi­nen on käsit­tääk­se­ni suo­si­tel­tu lope­tet­ta­vak­si, mut­ta sil­ti opet­ta­jat sitä teke­vät. Vinou­man voi­si oikais­ta SAT:lla tai muu­ten kokeil­la, jois­sa opet­ta­jal­la ei ole tul­kin­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Eli ras­ti ruu­tuun. Pärs­tä­ker­roin on tuhon­nut mon­ta opin­tie­tä täs­sä maassa.

    Tänäi­ses­sä leh­des­sä oli myös mie­len­kiin­toi­nen link­ki: http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005217295.html

    Jos­ko saa­tai­siin vih­doin val­ta­kun­nal­li­set pärs­tä­ker­toi­met­to­mat kokeet.

  41. TimoT:
    Ame­ri­kas­sa luku­vuo­si­mak­suil­la saa pait­si ope­tuk­sen, myös asu­mi­sen ja ilmei­ses­ti myös ruu­an kam­puk­sel­la. Vähä­va­rai­set lah­jak­kaat opis­ke­li­jat saa­vat vie­lä näi­hin­kin sti­pen­de­jä. Ei opis­ke­lu Suo­mes­sa ole juu­ri sen hal­vem­paa kuin siel­lä­kään, vaik­ka tääl­lä ei luku­kausi­mak­su­ja peri­tä­kään. Opin­to­tu­ki on Suo­mes­sa pal­jon laa­jem­pi, mikä mah­dol­lis­taa opis­ke­lun laa­jem­mal­le osal­le ikä­luo­kas­ta. Ame­ri­kas­sa voi­vat opis­kel­la vain huip­pu­lah­jak­kaat ja toi­saal­ta riit­tä­väs­ti mas­sia omistavat.

    Ei viit­si­tä puhua “Ame­ri­kas­ta” 50 osa­val­tio­ta on mel­koi­nen mää­rä ja jokai­sel­la on omat piirteensä. 

    Ja sit­ten asi­aan. Luku­kausi­mak­su on mak­su ope­tuk­ses­ta ja se on usein eri kotio­sa­val­tio­lai­sel­le ja ulko­puo­li­sel­le. Lisäk­si mas­ke­taan dor­mi­to­ry-asu­mi­ses­ta erik­seen. Monet sääs­tä­vät asu­mal­la van­hem­pien luo­na opis­ke­lua­jan. Ruo­kai­lu on mak­sul­lis­ta erik­seen eikä opis­ke­li­ja-asun­nois­sa yleen­sä ole keittomahdollisuutta. 

    Van­hem­mat mak­sa­vat yleen­sä ope­tuk­sen, mut­ta osa­val­tioil­la on eri­tyi­siä pre­paid-ohjel­mia, jol­la saa alen­nus­ta kun alkaa mak­saa ajois­sa kvg. Lisäk­si verovähennyksiä. 

    Kaik­ki eivät voi opis­kel­la Ivy Lea­gues­sa tai Stan­for­dis­sa, eivät­kä monet edes halua. Noi­hin mai­nit­tui­hin pää­see kyl­lä myös rahal­la ja se vähen­tää merii­teil­lä pyr­ki­vien osuut­ta kun opis­ke­li­ja­paik­ko­ja on rajat­tu mää­rä. Mm. Har­vard kär­sii tästä. 

    Ja en oikeas­ti ymmär­rä, miten huma­nis­ti­set alat edes teo­rias­sa hyö­tyi­si­vät ns. huip­pu­yli­opis­to-ope­tuk­ses­ta. Englan­nin kiel­tä ja kir­jal­li­suut­ta ja muu­ta voi­daan opet­taa vaik­ka kir­je­kurs­si­na kun mitään tie­det­tä ei alas­sa ole. On tie­tys­ti hie­noa että CV:ssä on Har­vard, mut­ta Conan O’Brien tekee epä­mää­räi­sel­lä huu­mo­ril­la tv-show’­ta, tosin hyväl­lä lik­sal­la. Samaan kyl­lä pää­see moni “street smart” ghet­to­nuo­ru­kai­nen stand-up ‑koo­mik­ko­na ilman aka­tee­mi­sia opintoja.

  42. Jos­ko saa­tai­siin vih­doin val­ta­kun­nal­li­set pärs­tä­ker­toi­met­to­mat kokeet. 

    Miten sii­nä yli­op­pi­las­ko­kees­sa lär­vi vai­kut­taa? Vas­tauk­set arvioi­daan lau­ta­kun­nas­sa eikä sen­so­ri tie­dä kenen­kään ulkonäköä.

    Jos lisäk­si mene­tel­lään niin (en tie­dä mene­tel­lään­kö), että vas­taus­pa­pe­reis­sa on vain kun­kin koke­laan opis­ke­li­ja­nu­me­ro tmv. koo­di­tus, täl­löin sen­so­ri ei tie­dä vas­taa­jan sukupuoltakaan.

  43. Sylt­ty: Joh­to­pää­tös perus­tuu seu­raa­viin asioihin:

    Jos kou­lu­tuk­sen mak­sul­li­suu­del­la ei ole havait­ta­vaa käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tus­ta (eli samat hen­ki­löt kou­lut­tau­tu­vat yhtä pal­jon kuin ilman mak­su­ja), se on suo­raan tulon­siir­to kor­kea­kou­lu­te­tuil­le, jot­ka tup­paa­vat ole­maan myös hyvä­tu­loi­sia. Jos ilman mak­su­ja kou­lut­tau­du­taan yhtä pal­jon, eroa vero­ker­ty­mäs­sä ei ole tilan­tee­seen, jos­sa luku­kausi­mak­su­ja ei ole. Jos eroa ei ole, tuki on puh­das tulonsiirto. 

    Tämän tulon­siir­ron mak­su­mie­hik­si­jou­tu­vat aivan eri­tyi­ses­ti ne, jot­ka pää­se­vät ilman kou­lu­tus­ta samoi­hin tuloi­hin kuin kor­keas­ti­kou­lu­te­tut. Eli esi­mer­kik­si pape­ri­mie­het ja ahtaa­jat (mikä ei hait­taa minua kyl­lä pät­kän ver­taa, jos ollaan ihan rehellisiä).

    Jat­kos­sa voi tosi­aan käy­dä niin, että kor­kean vero­tuk­sen ja ilmai­sen kou­lu­tuk­sen yhdis­tel­män takia me kou­lu­tam­me osaa­vaa työ­voi­maa ulko­mail­le. Ei hyvä, kyl­lä luku­kausi­mak­sut oli­si­vat pal­jon parem­mat, mikä­li ne havain­not joi­ta mm. Roo­pe Uusi­ta­lo on mai­nos­ta­nut, pitä­vät paik­kan­sa myös Suomessa.

    Suu­rim­pa­na epä­var­muus­te­ki­jä­nä tuos­sa yhtä­lös­sä on aja­tus sii­tä, että kou­lu­tus­mää­rät pysyi­si­vät vakio­na vaik­ka luku­kausi­mak­sut otet­tai­siin käyt­töön. Itse pidän sitä todel­la epä­to­den­nä­köi­se­nä; ver­rok­ki­mais­sa näin ei ole käy­nyt, sii­tä todis­taa kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen todel­la pal­jon kor­keam­pi palk­ka­ta­so. Toi­saal­ta myös ihmis­ten empii­ri­ses­ti todet­tu huo­no ris­kin­sie­to­ky­ky tukee käsi­tys­tä sii­tä, että mak­sul­li­nen kou­lu­tus ei hou­kut­te­le samas­sa mää­rin kuin maksuton.

    Käy­tän­nös­sä mak­sut­to­mal­la kor­kea­kou­lu­tuk­sel­la siis tue­taan pait­si kou­lu­tet­ta­via itse­ään, myös elin­kei­noe­lä­mää mark­ki­na­vää­ris­ty­män muodossa.

    Eli nyky­ti­lan­ne on siis seuraava:
    — mak­su­ton kou­lu­tus -> yli­tar­jon­ta kor­kea­kou­lu­te­tuis­ta -> mata­la palkkataso
    — edul­li­nen kou­lu­te­tun työ­voi­man reser­vi elinkeinoelämällä
    — mah­dol­li­suus jul­kis­ta­lou­den tap­pioi­hin aivo­vien­nin kautta
    — mata­las­ta palk­ka­ta­sos­ta huo­li­mat­ta net­to­po­si­tii­vi­nen vai­ku­tus yksi­löil­le, eli “tulon­siir­to rikkaille”.

    Luku­kausi­mak­suil­la tilan­ne muut­tui­si seuraavanlaiseksi
    — luku­kausi­mak­sut -> parem­pi kysyn­nän ja tar­jon­nan vas­taa­vuus -> kor­keam­pi palkkataso
    — elin­kei­noe­lä­mä ei sai­si etua edul­li­ses­ta työ­voi­mas­ta, mut­ta toi­saal­ta vero­tus saat­tai­si olla kevyempää.
    — enem­män mata­las­ti­kou­lu­tet­tua työ­voi­maa jon­ka työl­li­syys­nä­ky­mät ovat heikot
    — aivo­vuo­to tapah­tui­si jo ennen kou­lu­tus­ta, kun ulko­mai­set yli­opis­tot kil­pai­li­si­vat tasa­päi­sem­min par­hais­ta opis­ke­li­jois­ta. Aivo­vuo­don mää­rä toden­nä­köi­ses­ti jopa kas­vai­si nykyi­ses­tä (kos­ka läh­ti­jät oli­si­vat nuo­rem­pia ilman sitei­tä Suo­meen), mut­ta toki yksit­täi­seen läh­ti­jään inves­toi­tu jul­kis­ta­lou­den raha­mää­rä oli­si matalampi.

    Molem­mis­sa mal­leis­sa on hyvät ja huo­not puo­len­sa, eikä ole miten­kään itses­tään­sel­vää kum­pi mal­li on kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti parem­pi. Itse ehkä kui­ten­kin kal­lis­tui­sin mak­sut­to­man kou­lu­tuk­sen puo­lel­le, sil­lä pidän kor­ke­aa kou­lu­tus­ta­soa itsei­sar­voi­ses­ti hyvä­nä asia­na demo­kraat­ti­ses­sa val­tios­sa — ja var­sin­kin siis nii­den huma­nis­tia­lo­jen koh­dal­la, joi­den kou­lu­tus­mää­rät las­ki­si­vat var­mim­min jos kou­lu­tuk­ses­ta pitäi­si mak­saa. Tokin näin itse mak­sut­to­mas­ta kou­lu­tuk­ses­ta naut­ti­nee­na oli­si hen­ki­lö­koh­tai­sen palk­ka­ke­hi­tyk­sen (ja vero­ra­si­tuk­sen) kan­nal­ta hyvä, jos täs­tä eteen­päin nuo­rien tulok­kai­den tuloa työ­mark­ki­noil­le jar­ru­tet­tai­siin lukukausimaksuilla…

    Noin kom­pro­mis­si­nä voi­si esit­tää luku­kausi­mak­sua n:nnen vuo­den opis­ke­li­joil­le kan­nus­ti­me­na mää­rä­ajas­sa val­mis­tu­mi­seen. Eli lisä­ai­kaa opin­noil­le sai­si mää­rät­tö­mäs­ti, mut­ta vii­den­nen opis­ke­lu­vuo­den jäl­keen jokai­ses­ta lisä­lu­ku­kau­des­ta jou­tui­si mak­sa­maan pari ton­nia “hal­lin­nol­lis­ta mak­sua” yli­opis­tol­le. Oma­kin 9 vuo­den opis­ke­lu­ru­pea­ma oli­si luul­ta­vas­ti lop­pu­nut nopeam­min, jos diplo­mi­työn teke­mi­sel­lä oli­si ollut rahal­li­nen kannustin.

  44. TimoT:
    Ame­ri­kas­sa luku­vuo­si­mak­suil­la saa pait­si ope­tuk­sen, myös asu­mi­sen ja ilmei­ses­ti myös ruu­an kam­puk­sel­la. Vähä­va­rai­set lah­jak­kaat opis­ke­li­jat saa­vat vie­lä näi­hin­kin sti­pen­de­jä. Ei opis­ke­lu Suo­mes­sa ole juu­ri sen halvempaa… 

    Asu­mi­ses­sa kam­puk­sel­la on mui­ta­kin hyviä puo­lia kuin hin­ta. Huip­pu­yli­opis­tot kyke­ne­vät yhdis­tä­mään opis­ke­lun, asu­mi­sen ja sosi­aa­li­sen elä­män. Suo­mes­sa tuo­hon pys­tyy vain MPKK. Aal­to on oikeal­la tiel­lä, mut­ta koko­nai­suu­den kokoa­mi­nen kes­tää vie­lä vuosia.

  45. Ano­ny­mous:

    Jos­ko saa­tai­siin vih­doin val­ta­kun­nal­li­set pärs­tä­ker­toi­met­to­mat kokeet.

    Yli­opis­ton pääsykokeet.

  46. TimoT:
    Ame­ri­kas­sa luku­vuo­si­mak­suil­la saa pait­si ope­tuk­sen, myös asu­mi­sen ja ilmei­ses­ti myös ruu­an kam­puk­sel­la. Vähä­va­rai­set lah­jak­kaat opis­ke­li­jat saa­vat vie­lä näi­hin­kin sti­pen­de­jä. Ei opis­ke­lu Suo­mes­sa ole juu­ri sen hal­vem­paa kuin siel­lä­kään, vaik­ka tääl­lä ei luku­kausi­mak­su­ja peri­tä­kään. Opin­to­tu­ki on Suo­mes­sa pal­jon laa­jem­pi, mikä mah­dol­lis­taa opis­ke­lun laa­jem­mal­le osal­le ikä­luo­kas­ta. Ame­ri­kas­sa voi­vat opis­kel­la vain huip­pu­lah­jak­kaat ja toi­saal­ta riit­tä­väs­ti mas­sia omistavat.

    Mei­dän sisa­rus­par­ves­sa on nel­jä lasta.

    Van­hem­pam­me ovat dema­rei­ta, kum­pi­kaan ei ole suo­rit­ta­nut edes ammat­ti­kou­lua tai lukiota.

    Koh­ta meil­lä jokai­sel­la on ylem­pi kor­kea­kou­lu­tut­kin­to ja kaik­ki olem­me maistereita.

    Eipä oli­si onnis­tu­nut täl­läi­nen jen­keis­sä vaan oli­sim­me nel­jä puna­nis­kaa kerjuulla.

    Sepä se Kokoo­muk­sen toi­ve onkin.

    Ettei täl­läi­set per­sau­kis­ten lap­set pää­si­si samaan pöytään.

  47. Suu­rin ongel­ma tulee hui­puis­ta. Jos opin­nois­ta jou­tuu maks­maan niin mik­si pitäi­si opis­kel­la jos­sain perä­ky­län yli­opis­tos­sa esim Hel­sin­gin yliopistossa ?

    Samal­la rahal­la voi opis­kel­la MIT, OXfor­dis­sa etec oikeas­sa tiedeyliopistossa

    Ja jo Viros­sa luku­kausi­mak­sut ovat alempåia ja elin­kus­tan­nuk­set pienemmät

    Luku­kausi­mak­su lau­kai­see aivoviennin

  48. Har­va hyvä­tu­loi­sen lap­si mak­saa kou­lu­tus­taan tai edes ottaa lai­naa ellei nyt halua sijoit­taa ris­ki­tön­tä lainaa

    Isuk­ki maksaa

    Niin­pä luku­kausi­mak­su on pie­ni­tu­lois­ten lisävero

  49. Suo­men kal­tai­ses­sa pie­nes­sä maas­sa ei ole varaa jät­tää lah­jak­kai­ta nuo­ria kou­lut­ta­mat­ta sik­si, että heil­lä ei ole varaa luku­kausi­mak­sui­hin eikä uskal­lus­ta ottaa nii­hin isoa lainaa.

    Tulen itse per­hees­tä, jos­sa van­hem­mil­la ei oli­si ollut mitään mah­dol­li­suuk­sia mak­saa las­ten luku­kausi­mak­su­ja. Jos sii­hen aikaan oli­si ollut (jotain muo­dol­lis­ta sum­maa suu­rem­mat) mak­sut, en oli­si iki­nä uskal­ta­nut läh­teä TKK:lle opis­ke­le­maan tek­nil­lis­tä fysiik­kaa, kos­ka ei ollut täy­sin sel­vää, mil­lai­seen työ­paik­kaan siel­tä val­mis­tu­neet pää­se­vät. Kos­ka mak­su­ja ei ollut, uskal­li­sin läh­teä. Pää­sin TKK:lle sinä vuon­na pis­teil­tään 20 par­haan jou­kos­sa. Val­mis­tuin 5 vuo­des­sa oival­li­ses­ti. Vaik­ka minus­ta ei mitään suur­mies­tä tul­lut­kaan, niin ei minus­ta sil­ti ole jär­ke­vää jät­tää tämän tason opis­ke­li­joi­ta kouluttamatta.

  50. Ame­rik­ka on iso maa, oikeas­taan man­ner. Siel­lä on monen mon­ta yli­opis­toa, on yksi­tyi­siä, kuten Har­vard, ja sit­ten jul­ki­sia, kuten Ohio State. 

    Har­var­din luku­kausi­mak­su on kym­me­niä­tu­han­sia, mut­ta se myön­tää myös sti­pen­de­jä lah­jak­kail­le, joil­le opis­ke­lu onkin mak­su­ton­ta, kos­ka sti­pen­di kat­taa kai­ken tai osan. Har­vard- Avustukset

    Kor­kea­kou­lut ja tut­kin­not ovat eri­lai­sia Suo­mes­sa­kin. Voi toki teh­dä las­kel­mia hyö­dyis­tä, mut­ta maa­il­ma on muut­tu­nut. Vie­lä 1980-luvul­la pää­si hel­pos­ti töi­hin ja tämä näkyy kai vie­lä­kin tuot­to­las­kel­mis­sa. On vähän vai­kea uskoa, että luo­kan­opet­ta­jan tut­kin­non tuot­to oli­si 400 000 enem­män kuin vaik­ka­pa lähihoitajan.

  51. Kou­lu­tus inves­toin­ti­na, joka mak­saa itsen­sä takai­sin, on yksi tapa aja­tel­la luku­kausi­mak­su­jen hyväk­syt­tä­vyyt­tä ja perus­tel­la, ettei luku­kausi­mak­suil­la oli­si vai­ku­tus­ta luokkakiertoon. 

    Toi­nen näkö­kul­ma on se, että rik­kaan tai edes hyvä­tu­loi­sen per­heen las­ten luku­kausi­mak­sut mak­sai­si­vat mones­sa tapauk­ses­sa hei­dän van­hem­pan­sa. Köy­hän per­heen nuo­ri jou­tui­si otta­maan vel­kaa. Eli kyn­nys luok­ka­kier­toon nousisi.

    Kol­mas näkö­kul­ma: luku­kausi­mak­sut huo­non­tai­si­vat suo­ma­lais­ten yli­opis­to­jen kil­pai­lu­ky­kyä suo­ma­lais­ten nuor­ten kou­lut­ta­ji­na. Suu­rem­pi osa ikä­luo­kas­ta läh­ti­si saman­tien ulko­mail­le, ja vain pie­ni osa palai­si takai­sin (pariu­tu­mi­nen opis­ke­luai­ka­na, tot­tu­mi­nen uusiin olo­suh­tei­siin, useim­mi­ten tapauk­ses­sa parem­pi palk­ka­ta­so kou­lu­te­tuil­le). Luku­kausi­mak­sut siis pahen­tai­si­vat Suo­men aivovuotoa.

  52. Kepa:
    Suo­men kal­tai­ses­sa pie­nes­sä maas­sa ei ole varaa jät­tää lah­jak­kai­ta nuo­ria kou­lut­ta­mat­ta sik­si, että heil­lä ei ole varaa luku­kausi­mak­sui­hin eikä uskal­lus­ta ottaa nii­hin isoa lainaa…

    Niis­sä mais­sa, jois­sa on luku­kausi­mak­sut, on myös toi­mi­vat sti­pen­di­jär­jes­tel­män. Sti­pen­di­jär­jes­tel­mien lisäk­si on yleen­sä joi­ta­kin väy­liä, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat täy­sin ilmai­sen opis­ke­lun. Eli lah­jak­kuu­det eivät mene huk­kaan. Hei­dät ehkä kana­voi­daan yhteis­kun­nan tar­peen, ei niin­kään yksi­lön tar­peen mukaan. 

    Sen sijaan kan­nat­tai­si miet­tiä, mik­si maa­il­man paras­ta ope­tus­ta tar­joa­vat opi­nah­jot ovat kaik­ki mak­sul­li­sia. Mis­sä­hän koh­taa lis­taa tule­vat ensim­mäi­set “ilmai­set”?

  53. Soi­nin­vaa­ra: “Jos maas­sa on hal­li­tus, joka kat­soo, ettei Suo­mes­sa tar­vi­ta hyviä yli­opis­to­ja, hal­li­tus voi lei­ka­ta yli­opis­to­jen rahoi­tus­ta yhtä pal­jon kuin luku­kausi­mak­sut tuottavat.”

    Muu­tos saat­tai­si sii­tä­kin huo­li­mat­ta olla hyvä, sil­lä täy­sin mak­su­ton kou­lu­tus on tulon­siir­to kes­ki­mää­rin hyvin toi­meen­tu­le­val­le ihmisryhmälle.

    Lie­nee muu­ten­kin jär­ke­vää tar­kas­tel­la erik­seen sitä, kuin­ka suu­ri yli­opis­to­jen rahoi­tus tuli­si yhteen­sä olla, ja sitä, pitäi­si­kö rahoi­tuk­sen olla koko­naan bud­jet­ti­ra­hoi­tus­ta vai vain osak­si bud­jet­tia ja osak­si lukukausimaksuja.

  54. Kal­le: Niis­sä mais­sa, jois­sa on luku­kausi­mak­sut, on myös toi­mi­vat sti­pen­di­jär­jes­tel­män. Sti­pen­di­jär­jes­tel­mien lisäk­si on yleen­sä joi­ta­kin väy­liä, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat täy­sin ilmai­sen opis­ke­lun. Eli lah­jak­kuu­det eivät mene huk­kaan. Hei­dät ehkä kana­voi­daan yhteis­kun­nan tar­peen, ei niin­kään yksi­lön tar­peen mukaan.
    Sen sijaan kan­nat­tai­si miet­tiä, mik­si maa­il­man paras­ta ope­tus­ta tar­joa­vat opi­nah­jot ovat kaik­ki mak­sul­li­sia. Mis­sä­hän koh­taa lis­taa tule­vat ensim­mäi­set “ilmai­set”?

    Sti­pen­dit ovat vain oman­tun­non tyyn­nyt­te­lyä. Län­si­mais­sa kor­kea­kou­lun käy noin 20–25 % , joten ei kor­kea­kou­lu ole pel­käs­tään lah­jak­kai­ta vaan val­tao­sa opis­ke­li­jois­ta on tavik­sia, ehkä hie­man kes­kiar­voa parem­pia, mut­ta joka tapauk­ses­sa luo­ki­tel­laan taviksiksi

    Sti­pen­dei­hin perus­tu­va sys­tee­mi tar­koit­taa, että parem­pien pii­rien kes­kin­ker­tai­set ja huo­not­kin voi­vat opis­kel­la kor­kea­kou­lu­tut­kin­non, mut­ta köy­hien lap­sis­ta vain 1–2 %

    Ja useas­ti sys­tee­mi on kor­rup­toi­tu­nut ja sti­pen­de­jä jae­taan hyvä­tu­lois­ten lapsille

  55. Lii­an van­ha: Län­si­mais­sa kor­kea­kou­lun käy noin 20–25 % ,

    Puhu vain omas­ta ikä­luo­kas­ta­si. Euroo­pas­sa 55+ vuo­tiais­ta noin 20% on saa­nut kor­kea­kou­lu­tuk­sen, nuo­rem­mat ovat rei­lus­ti parem­min koulutettuja

    Suo­mes­sa kor­kea­kou­lun käy noin 40…45% ikäluokasta.

    http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Tertiary_education_statistics#Graduates

    An article on educa­tio­nal attain­ment sta­tis­tics pro­vi­des infor­ma­tion on the pro­por­tion of the popu­la­tion having comple­ted various levels of educa­tion. For ter­tia­ry educa­tion the sha­re was 31.7 % among people aged 25–54 and 19.5 % among people aged 55–74. The Euro­pe 2020 stra­te­gy sets a num­ber of head­li­ne tar­gets, inclu­ding one for ter­tia­ry educa­tion, name­ly that by the year 2020 the pro­por­tion of 30–34 year-olds with ter­tia­ry educa­tio­nal attain­ment should be at least 40 %; in 2014, the sha­re was 37.9 %. ”

  56. Jul­kis­hal­lin­to näyt­tää sel­väs­ti “dump­paa­van” aka­tee­mi­sen tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den palk­ko­ja. Saman­lai­ses­ta työs­tä saa yksi­tyis­sek­to­ril­la lähes kak­sin­ker­tai­sen pal­kan. Esi­mer­kik­si pro­jek­ti­pääl­li­kön työ on tällainen.

    Tou­vot­ta­vas­ti tule­vai­suu­des­sa kou­lu­tus kan­nat­taa. Robo­tii­kan ja auto­ma­tii­kan kehi­tys voi joh­taa sii­hen, ettei se enää olek­kaan ylei­ses­ti niin kan­nat­ta­vaa, kos­ka har­vem­mil­le on tar­jol­la kor­keam­paa osaa­mis­ta vaa­ti­vaa työtä.

  57. Jor­ma Nord­lin: Jul­kis­hal­lin­to näyt­tää sel­väs­ti “dump­paa­van” aka­tee­mi­sen tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den palk­ko­ja. Saman­lai­ses­ta työs­tä saa yksi­tyis­sek­to­ril­la lähes kak­sin­ker­tai­sen pal­kan. Esi­mer­kik­si pro­jek­ti­pääl­li­kön työ on tällainen.

    En usko sekun­tia­kaan, että jul­kis­hal­lin­nos­sa pro­jek­ti­pääl­li­kön hom­ma on lähes­kään niin hios­ta­vaa kuin yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

  58. Sylt­ty: En usko sekun­tia­kaan, että jul­kis­hal­lin­nos­sa pro­jek­ti­pääl­li­kön hom­ma on lähes­kään niin hios­ta­vaa kuin yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    No, yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la yleen­sä kai­kil­la osa­puo­lil­la on edes jon­kin­lai­nen tah­to­ti­la pro­jek­tin lop­puun­saat­ta­mi­sek­si jok­seen­kin onnistuneeksi,

    Jul­keal­la sek­to­ril­la pro­jek­tit ovat taas ylei­ses­ti kaik­kien mie­les­tä vähin­tään­kin jon­ki­lai­sia lep­poi­saa työ­ryt­miä häi­rit­se­viä kiusan­kap­pa­lei­ta — ellei sit­ten val­lan “saa­vu­tet­tu­ja etu­ja” uhkaa­via häirikköjä.

    Täs­sä sopas­sa pahim­pa­na luu­na ei ole pro­jek­ti­tii­min halut­to­muus vaan nk. pro­je­tin omis­ta­jien totaa­li­nen välin­pi­tä­mät­tö­myys yhdis­tet­ty­nä pro­jek­ti­pääl­li­kök­si ajau­tu­neen rep­pa­nan ole­ma­ton val­ta tii­min jäse­niin näh­den. Näin­pä ei ole miten­kään har­vi­nais­ta, että pro­jek­ti­tii­mi­läi­nen voi hais­tat­taa vatut pro­jek­ti­pääl­li­köl­lä — ja pro­jek­tin omis­ta­ja ja joh­to­ryh­mä vain kohaut­te­le­vat hartioita.

    Tie­tys­ti täs­sä mie­les­sä — eli sii­nä, ettei pro­jek­tien ole edes tar­koi­tus onnis­tua — jul­kean sek­to­rin pro­jek­ti­pääl­lik­kyys on toki kevyem­pää. Vali­tet­ta­vas­ti vain aina sat­tuu niin, että teh­tä­vään ajau­tuu pöl­jiä yksi­löi­tä, jot­ka kuvit­te­le­vat, että hom­mat pitäi­si oikeas­ti hoi­taa eikä vain leik­kiä viran­hoi­toa — ja sii­nä vai­hees­sa alkaa ole­ma­ton tuki, sur­keat resurs­sit ja kök­kö­mäi­nen palk­ka ihan oikeas­ti hatuttamaan.

  59. ^ …hit­to mitä teks­tiä, lua­se­rak­ne­teet hoip­pu­vat miten sat­tuu… lisää GT:ia koneeseen!

Vastaa käyttäjälle phyh Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.