Työajan pidentäminen on huono keino sisäisenä devalvaationa

Työa­jan piden­tämi­nen on huono ratkaisu aku­ut­tei­hin ongelmi­in, kos­ka se vie väärään suun­taan. Parem­pi sisäisen deval­vaa­tion keino olisi nos­taa arvon­lisäveroa ja laskea palkkaveroja.

Juha Sip­ilä näyt­tää otta­neen tosis­saan huolen siitä, että Suomen hin­tak­il­pailukyky on suure­na syynä seit­semät­tä vuot­ta jatku­vi­in talouden lai­hoi­hin vuosi­in. Olemme tilanteessa, jos­sa olisi devalvoita­va, mut­ta yhteis­val­u­u­tan olois­sa se on mah­do­ton­ta. Euro on kyl­lä devalvoitunut, mut­ta se ei paljon auta, kos­ka päävi­en­ti­maamme ovat joko euro­mai­ta tai niiden val­u­u­tat ovat devalvoituneet euron tahdis­sa tai nopeamminkin.

Palkkata­so pääsi karkaa­maan vuosi­na 2007 ja 2008 selvästi yli sen, mihin työn tuot­tavu­us antoi tukea. Opti­misti­nen seli­tys tähän on, että sil­loin olti­in vain tyh­miä. Pes­simisti­nen seli­tys on, että niin san­ot­tu NAIRU-työt­tömyy­den taso on Suomes­sa kovin korkea eli että näin tulee käymään jatkos­sakin, jos työt­tömyys las­kee alle seit­semän prosentin.

Suo­ma­laisen työn hin­taa voisi alen­taa suh­teessa kil­pail­i­ja­mai­hin pidät­tymäl­lä palkanko­ro­tuk­sista, kunnes kil­pail­i­joiden palkat ovat nousseet tarpeek­si. Tässä on se vika, että armah­ta­va inflaa­tio on pysähtynyt. Aika pitkään pitäisi odotel­la ja siinä välis­sä velkataak­ka kas­vaisi turhan paljon.

On siis jotenkin akti­ivis­es­ti alen­net­ta­va suo­ma­laisen työn hin­taa ulko­mail­ta katsottuna.

Yleinen palkko­jen alen­t­a­mi­nen par­il­la pros­en­til­la olisi pait­si vaikeasti nieltävis­sä ammat­ti­jär­jestöis­sä myös talouden toim­intaa ajatellen riskaa­belia. Asun­to­lainat eivät alen­tu­isi, joten koti­talouk­sien velan­hoit­o­menot suh­teessa palkkaan kas­vaisi­vat. Kun kansan­talouden kokon­aiskysyn­tä nojaa pitkälti koti­maiseen kulu­tuk­seen, seu­raisi palkko­jen laskus­ta ainakin aluk­si laman syven­e­m­i­nen – ilmeis­es­ti. Deflaa­tios­sa on vaaransa ja mitä muu­ta palkko­jen alen­t­a­mi­nen olisi kuin deflaatiota.

Työa­jan piden­tämi­nen sadal­la tun­nil­la vuodessa eli kuudel­la pros­en­til­la vas­taa tun­tipalkan alen­tamista kuudel­la pros­en­til­la. Paper­il­la tämä lask­isi työn hin­taa ja kun vuosi­palkat eivät lask­isi, koti­mainen kysyn­tä ei notkah­taisi. Ongel­mana on, etteivät samas­ta syys­tä yri­tys­ten kulut myöskään vält­tämät­tä alenisi.

Jos yri­tys tai esimerkik­si kun­nalli­nen laitos ei lisäisi tuotan­toaan, ne voisi­vat hyö­tyä pidem­mästä työa­jas­ta vain vähen­tämäl­lä työvoimaansa. Koko kansan­talouden tasol­la tämä tarkoit­taisi 130 000 työ­paikan vähen­tämistä. Tähän ver­rat­tuna rehelli­nen palkan alen­nuskin alka­isi tun­tua hyvältä ratkaisulta.

Käytän­nössä tapah­tu­isi kol­men­laisia sopeutumisia.

  • Parhaas­sa tapauk­ses­sa yri­tys lisää piden­tyneen työa­jan turvin tuotan­toaan samal­la työvoimal­la. Tämä kai on, mitä tavoitellaan.
  • Osa yri­tyk­sistä vähen­täisi työvoimaansa. Vaikka­pa HSL:n lin­jo­ja aja­vat bus­siy­htiöt tuli­si­vat tekemään näin, kos­ka tuotan­toa ei voi lisätä (HSL:n tilaus) eikä bus­sia voi ajaa hitaammin.
  • Osa tuot­taa yhtä paljon samal­la työvoimal­la eli koko oper­aa­tios­ta ei ole mitään hyötyä.

Minä en pidä työa­jan piden­tämistä järkevänä toime­na, kos­ka näen, että opti­maa­li­nen kehi­tys menee toiseen suun­taan. Dig­i­tal­isaa­tion tuo­ma kol­mas teolli­nen val­lanku­mous tulee nos­ta­maan tuot­tavu­ut­ta val­tavasti ja vähen­tämään työn tarvet­ta. Kansan­taloudessa syn­tyy aina jotain kor­vaavaa tekemistä, mut­ta luulen, että se alkaa olla mar­gin­aal­i­hyödyltään yhä vähäisem­pää. Vapaa aika on arvokkaam­paa. (Tämä on jok­seenkin ain­oa asia, jos­ta olen Juhana Var­ti­aisen kanssa eri mieltä. Puolue­val­in­ta oli toinen)

On toinenkin sisäisen deval­vaa­tion tie. Nos­te­taan arvon­lisäveroa ja las­ke­taan palkkavero­ja, vaik­ka eläke­mak­su­ja. Tämä edel­lyt­tää vähän akro­ba­ti­aa raho­jen ohjaamises­sa eläkkeisi­in, mut­ta näi­den ”yksi­ty­is­ten” työeläkey­htiöi­den yksi­ty­isyys on muutenkin vähän sitä ja tätä. Arvon­lisävero vähen­netään vien­nistä ja lisätään tuon­ti­in. Palkkaverot taas rasit­ta­vat vien­tiä mut­ta eivät rasita tuontia.

Koti­mais­ten tuot­tei­den koti­maisi­in hin­toi­hin molem­pi­en pitäisi vaikut­taa suun­nilleen samal­la taval­la. Siis pitäisi, mut­ta tietysti arvon­lisäveron lisäämi­nen hin­taan on mutkattomampaa.

 

97 vastausta artikkeliin “Työajan pidentäminen on huono keino sisäisenä devalvaationa”

  1. Insinöörin paper­il­la työa­jan piden­tämi­nen var­masti vaikut­taa hyvältä keinol­ta. Kuitenkin käytän­nössä lisään­tynyt työai­ka näkyy usein alen­tuneena työte­hokkuute­na. Toisin sanoen se ylimääräi­nen työai­ka käytetään toden­näköisem­min netin selaamiseen ja kahvin juon­ti­in kuin aktu­aaliseen työn­tekoon. Japanis­sa ihmis­ten työai­ka on todel­la pitkä, mut­ta käytän­nössä työte­hokku­us on heikko; pitkää päivää tekevät työn­tek­i­jät käyvät ves­sas­sa nukku­mas­sa ja pelaa­vat koneel­la pasianssia.

    Työp­sykolo­gien mukaan ihmisen keskit­tymiskyky riit­tää noin kuu­den tun­nin päivit­täiseen työsken­te­lyyn. Kahdek­san tun­nin päivästä kak­si tun­tia menee kaik­keen muuhun kuin työn­tekoon, kos­ka aiv­ot ei enää pysy hom­mas­sa mukana. Se lisä­työai­ka osuu juuri sinne päivän lop­pu­un, jol­loin odotet­tavaa on, että se on juuri sitä tehot­tom­inta työaikaa. 

    Lisäk­si odotet­tavaa on, että pidem­pi työai­ka hei­jas­tuu väsymyk­senä ja työ­tyy­tymät­tömyytenä sekä sitä kaut­ta lisään­tyneinä sairauspoissaoloina.

    Oma arvioni on, että piden­netyn työa­jan edut menetetään heiken­tyneenä työte­hona ja sairaus­pois­saoloina. Vielä pehmeänä arvona nos­taisin sen esi­in, että piden­net­ty työai­ka on myös pois lap­sille ja läheisille käytet­tävis­sä olev­as­ta ajasta.

  2. SAK:n Lyly esit­ti, että laman voit­tamisek­si yri­tys voisi mak­saa palkan päälle osan voitois­taan (sic). On haus­ka seu­ra­ta ay ‑johta­jien kiemurtelua palka­nalen­nusten ja työa­jan lisäämisen välis­sä, kos­ka nämä ovat ain­oat keinot, jos tehdään Sip­ilän tuot­tavu­ushyp­päys. Ilmeet tele­vi­sios­sa ker­to­vat, että ei onnis­tu. Toinen tie on supis­taa julkisen sek­torin meno­ja. Luul­tavasti pienen­tämäl­lä tulon­si­ir­to­ja (myös yri­tystuet) ja kun tämä on tehty, niin tulovero­tus­ta voidaan alen­taa. Ensin mainit­tu toimen­pide sopeut­taa heti, jälkim­mäi­nen vaatii vuosia. Se kansanosa, jol­la ei ole etu­jär­jestöä, mak­saa eniten.

  3. Eikös val­ti­ol­la ole 6–8 viikon vuosilo­mat? Siel­lä olis help­poa tehdä viikko, kak­si enem­män töitä vuodessa. Ajatel­la jos Sote uud­is­tus­ta olisi viime vaa­likaudel­la voitu valmis­tel­la kak­si kuukaut­ta pidem­pään. Tai ties vaik­ka soiden­suo­jelu­la­ki olisi valmis­tunut ennen ydin­voimalupi­en käsittelyä.

  4. Itseä on aina ihme­tyt­tänyt AY väen ainainen into maksi­noi­da palkkat­u­lo eikä vapaa-aika.
    Tuot­tavu­u­den nousu yritetään aina ulos­mi­ta­ta palkanko­ro­tuksi­na ja nyt kun pitäisi men­nä toiseen suun­taan niin palk­ka on ain­oa mihin ei saa koskea?

    Itse ainakin halu­aisin jär­jestelmäl­lis­es­ti vai­h­taa palkanko­ro­tuk­set vapaa-aikaan (okei, säästeliäänä +5K€ kk-palkkaa saa­vana min­ul­la on siihen henk. koht. jous­tavu­ut­ta ver­rat­tuna min­imi­palkkaa saavaan)

    Jotenkin sitä vain itse mieltää että kos­ka tääl­lä ollaan vaan ker­ran niin mah­dol­lisu­us itsen­sä toteut­tamiseen (esim. vapaa-ajan kaut­ta) on tärkeäm­pää kuin mak­si­maa­li­nen palkka/kulutustaso.

  5. On siinä sem­moinenkin vai­h­toe­hto, että rahoite­taan mainit­se­masi veronalen­nus (osin) lisäve­lal­la. Jos ker­ran ollaan vaku­ut­tunei­ta siitä että tämä palka­nalen­nus lisää talouskasvua, niin sit­ten­hän siitä osa tulee vas­taavasti takaisin lisään­tyneinä vero­tu­loina talouskasvun myötä.

    Minä en vaan ole vaku­ut­tunut siitä että tuo palk­ka-ale nos­taa talouskasvua, mut­ta tuo on sit­ten argu­ment­ti sitä vas­taan yleen­sä. Pahim­mil­laan tässä käy niin että Euroopas­sa käyn­nistyy vielä pahem­mat sisäiset kil­pade­val­vaa­tiot, ja tästä seu­raa pahene­va deflaa­tio. Tätä pitäisi koordi­noi­da euro­ta­sol­la, mut­ta sehän kuten tiedämme ei varsinkaan tälle hal­li­tuk­selle käy.

  6. Työa­jan piden­tämi­nen voisi sovel­tua niille, joil­la on into­hi­moinen suhde työn­tekoon. Täl­löin tuot­tavu­us voisi nous­ta. Suurim­mal­la osal­la porukas­ta var­maankaan hyö­tyä ei juuri olisi.

    Kansalaisel­la tulisi olla vapaus vali­ta itselleen sopi­va malli ja vero­tus määräy­ty­isi tämän perus­teel­la. Esim lep­pois­ta­ja mak­saisi ylimääräistä veroa osta­mas­taan vapaa-ajas­ta ja se jolle työ on elämän tarkoi­tus saisi lisään­tyneestä työn­teosta vero­hyö­tyä. Hän sit­ten voisi lisätä kulu­tus­taan tai säästää — ihan miten parhaak­si näkee.

    Tässä on sekin seik­ka että työ ja työ on hyvin eri­laista. Osa on fyy­sis­es­ti ja osa henkises­ti niin raskas­ta, että työa­jan määrää käytän­nössä yksilön fyy­siset tai henkiset omi­naisu­udet, eikä työaikalail­la ole merk­i­tys­tä. Elämän­ti­lanne, ikä, kun­to ja var­al­lisu­ushan tässä vaikut­taa myös.

    Lisää jous­toa tässä siis kai­vataan eikä mitään yleis­päte­viä säädök­siä. Jokaisel­la olkoon oikeus toteut­taa maanista suhdet­taan työhon tai vali­ta kevyem­pi tapa ja ostaa turhu­u­den sijaan itselleen vapaa-aikaa.

  7. Työaikaa kai olisi tarkoi­tus piden­tää pois­ta­mal­la vapaapäiviä (lähin­nä kai pekkaset ja arkipy­hät, jos ei sit­ten lomien pituuk­si­in olla myös puut­tumas­sa), ei piden­tämäl­lä päivit­täistä työaikaa. 

    Joku bus­siy­htiö säästäisi rahaa, kun ei tarvit­sisi niin paljon väkeä paikkaa­maan vapaapäiviä eikä tarvit­sisi mak­saa sun­nun­tail­isiä yhtä paljon. Yksit­täisen työn­tek­i­jän tuot­tavu­us näin paranisi, mut­ta väki luul­tavasti vähenisi. Tai voisi­vathan kuskit peri­aat­teessa lyhen­tää työpäivään­sä, jol­loin vaiku­tus olisi päin­vas­tainen: yksit­täisen työn­tek­i­jän tuot­tavu­us lask­isi mut­ta väki saat­taisi jopa lisääntyä.

    Muuten olen sitä mieltä, että kat­so­taan, mitä on tehty Ruot­sis­sa, Sak­sas­sa, Bri­tan­ni­as­sa ym. men­estyneis­sä talouk­sis­sa. Sit­ten yritetään matkia niin hyvin kuin mah­dol­lista. Jos kävisi ilmi, että poli­it­ti­nen jär­jestelmä kolmikan­toi­neen, ennakko­ta­pauksi­neen, hol­hoa­ji­neen ja rahan­si­ir­toi­neen ei tähän kykene, pitäisi ruve­ta muut­ta­maan poli­it­tista jär­jestelmää. Siinäkin voisi mallia kat­soa vaik­ka Ruot­sista tai Saksasta.

  8. Ode
    “Koko kansan­talouden tasol­la tämä tarkoit­taisi 130 000 työ­paikan vähentämistä.”

    Jos jäl­jelle jääneet työn­tek­i­jät tekevät edelleen yhtä paljon tun­te­ja kuin van­ha sak­ki aikaisem­min, niin tuo­han on täysin ekvi­va­lent­ti sen kanssa, että maa­han kävelee 130 000 valmi­ik­si koulutet­tua ja täysin kieli­taitoista työn­tek­i­jää. Tai ei ole, kos­ka tälle porukalle­han ei edes tarvitse han­kkia asun­toa, kos­ka ne asu­vat jo jossakin!

    Jos maa­han­muut­to aut­taa huolto­suh­teen kor­jaamises­sa, niin miten ihmeessä tämä työa­jan piden­tämi­nen ei auttaisi? 

    Eivät ne työn­tek­i­jät työt­tömik­si jää vaan vapaana ole­va työvoima luo työ­paikko­ja, minkä voi tarkas­taa vaik­ka Oulun seudun kurimuk­ses­ta. Nokian ja ali­hankki­joiden rau­nioille on alka­nut nouse­maan uut­ta ver­soa. Olet itsekin mon­ta moni­tuisen ker­taa asian esit­tänyt, esimerkik­si tässä:

    “Laskusuh­danne lisää työt­tömyyt­tä ja noususuh­danne vähen­tää, mut­ta työt­tömyyspros­ent­ti on läh­es riip­puma­ton työvoiman tarjonnasta.”

    http://www.soininvaara.fi/2014/12/12/sosialidemokraattien-hankala-valinta/

    Jos työt­tömyyspros­ent­ti on riip­puma­ton työn tar­jon­nas­ta, niin sit­ten noin 91% noista 130 000 työn­tek­i­jästä työl­listyy joko niihin fir­moi­hin, jois­sa jo ovat tai sit­ten uusi­in. Sim­sal­abim, pelkässä staat­tises­sa tarkastelus­sa syn­tyi juuri noin 120 000 työ­paikkaa, eikä edes otet­tu huomioon sitä että yri­tys­ten kil­pailukyky paranee.

    Markku
    “Se lisä­työai­ka osuu juuri sinne päivän lop­pu­un, jol­loin odotet­tavaa on, että se on juuri sitä tehot­tom­inta työaikaa. ”

    Pait­si jos vähen­netään arkipy­hiä. Sil­loin tulee lisää täysiä työpäiviä. Bonuk­se­na kra­pu­lapäivien lukumäärä las­kee ja ryyp­py­putket lyhenevät.

    Tietenkin yri­tyk­set sopeut­ta­vat toim­intaa. Vien­tiyri­tyk­set voisi­vat jopa palkata lisää väkeä, kos­ka saa­vatkin enem­män kaup­paa. Ihan omas­ta työstä voin ker­toa, että asi­akkaamme ovat jät­täneet vas­taa­mat­ta ulko­mail­ta tule­vi­in tar­jous­pyyn­töi­hin, kos­ka *meil­lä* ei ole ollut tar­jo­ta kap­a­siteet­tia, joten *he* eivät ole voineet tar­jo­ta mtään, eli vien­tiä on jäänyt syn­tymät­tä. Eli vaik­ka taloudessa menisi kuin­ka huonos­ti, niin aina on joku fir­ma jol­la on kap­a­siteet­ti pullonkaulana.

    Tietenkin nuri­na kuu­luu että “voitot ne vaan kas­vaa” niin tot­takai. Jos voitot kas­vaa, niin sil­loin­han on jotain mitä myy­dä ja joku joka ostaa, eli kan­nat­taa laa­jen­taa. Esimerkik­si pikaruoka­paikois­sa voi hel­posti tarkoit­taa sitä, että laa­jen­netaan aukioloaikoja.

  9. Markku:
    Työp­sykolo­gien mukaan ihmisen keskit­tymiskyky riit­tää noin kuu­den tun­nin päivit­täiseen työsken­te­lyyn. Kahdek­san tun­nin päivästä kak­si tun­tia menee kaik­keen muuhun kuin työn­tekoon, kos­ka aiv­ot ei enää pysy hom­mas­sa mukana. Se lisä­työai­ka osuu juuri sinne päivän lop­pu­un, jol­loin odotet­tavaa on, että se on juuri sitä tehot­tom­inta työaikaa. 

    Vaik­ka peri­aat­teessa samaa mieltä olenkin, olisi muka­va tietää onko tuolle väit­teelle kuu­den tun­nin keskit­tymiskyvys­tä jotain lähdettä?

  10. UPM:n Peso­nen sanoi, ettei ainakaan paperis­sa palkat ole mis­sään vai­heessa ollut kil­pailua estävä tek­i­jä (10 % tuotan­non arvos­ta). Päin vas­toin tuotan­toa on siir­ret­ty Ruot­si­in, mis­sä on kovem­mat palkat, mut­ta oma kru­unu on jous­tanut. Sto­ra Ensokin kip­pasi Pietarsaaren tuotan­non lah­den toiselle puolelle. 

    Eri­lai­sista tilas­toista on nähtävis­sä, että alamä­ki alkoi saman tien, kun euro otet­ti­in käyt­töön. Etlan tutk­i­ja tämän eräässä tilaisu­udessa hil­jat­tain tote­sikin. Viralli­nen Etlan seli­tys on kohon­neet yksikkö­työkus­tan­nuk­set. Mitkään EK:n ja Etlan esit­tämät tem­put eivät ole tehon­neet, vaan pahen­ta­neet tilanetta.

    Olemme saa­neet vien­til­a­man rin­nalle kysyn­täla­man. Kaup­pa on suurin työl­listäjä ja kaup­paa kaatuu kuin heinää. Jopa Antti­lat menivät nimell­ish­in­taan saksalaisille.

    Suomes­sa taloustiede on valitet­tavasti ide­olo­gian jatke. Siistä syys­tä voimme saa­da aivan vääriä lääkkeitä ja tilanne voi pahen­tua entisestään.

  11. “Kansan­taloudessa syn­tyy aina jotain kor­vaavaa tekemistä, mut­ta luulen, että se alkaa olla mar­gin­aal­i­hyödyltään yhä vähäisem­pää. Vapaa aika on arvokkaam­paa. (Tämä on jok­seenkin ain­oa asia, jos­ta olen Juhana Var­ti­aisen kanssa eri mieltä. Puolue­val­in­ta oli toinen)”

    Voiko tätä fak­taa enää osu­vam­min kiteyt­tää. Tämän fak­tan tulisi olla kaiken toim­i­nan lähtöko­htana tästä eteen­päin ja olisi pitänyt olla jo vuosikausia.

    Se, että DI Sip­ilä päät­tää toimia täysin vas­takkaiseen suun­taan, osoit­taa suur­ta ymmärtämät­tömyyt­tä. Agraari­nen tai teolli­nen yhteiskun­ta eivät enää koskaan palaa. Län­tis­ten hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tien infra on raken­net­tu ja ihmis­ten perus­tarpeet tyy­dytet­ty. Palveluy­hteiskun­ta ja dig­i­tal­isoi­tu­mi­nen ovat tääl­lä. Se nyt tavoitel­tu ideaal­i­ti­lanne, jos­sa työt­tömyys on noin 7% ja kaik­ki työl­liset tekevät 6% lisää “töitä”, ei ole enää realistinen.

    Vain insinööri voi esit­tää jotain nyt esi­in tuo­dun kaltaista.

  12. Voitaisi­in aloit­taa vaik­ka sil­lä, että nyt esimerkik­si julkisen sek­torin ns. har­maat tun­nit ote­taan työa­jan­laske­nas­sa huomioon. Näitä sal­doik­si nimitet­tyjä palkat­to­mia työ­tun­te­ja voi olla kym­meniä per henkilö ja niistä peri­aat­teessa saa kor­vauk­sen vapaa-aikana per tehty sal­do­tun­ti. Usein näin ei kuitenkaan tapah­du vaan sal­do-tun­nit pyy­hitään pois sään­nöl­lis­es­ti tietyn ajan kulut­tua. Mihinkään työaika­pankki­in noi­ta ei voi laittaa.

  13. Koti-isä:Se, että DI Sip­ilä päät­tää toimia täysin vas­takkaiseen suun­taan, osoit­taa suur­ta ymmärtämät­tömyyt­tä. Agraari­nen tai teolli­nen yhteiskun­ta eivät enää koskaan palaa. Län­tis­ten hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tien infra on raken­net­tu ja ihmis­ten perus­tarpeet tyydytetty. 

    Kyl­lähän val­tio voi hoitaa omat rahoi­tu­songel­mansa hel­posti, jos on sitä kuu­luisaa “poli­it­tista tah­toa”. Ilmoit­taa vaan että nyt lähti 4…6…whatever mil­jar­dia palveluista ja tulon­si­ir­roista, opetelka­a­pa elämään omin päin ilman hol­hous­ta. Esimerkik­si ilmoi­tus siitä että ter­veysasiois­sa se on tästä eteen­päin every man for him­self, rahaa ei tule ja koti-isätkin voivat elää oma­l­la kustannuksellaan.

    Ei vaan taitas kelvata…?

  14. Koti-isä:
    Vain insinööri voi esit­tää jotain nyt esi­in tuo­dun kaltaista. 

    Ehkä vain mut­ta ei kaikki 🙂

    Minus­takin Osmon kol­man­nek­si viimeisin kap­pale on ykköstyk­ki. Toki on aina poikkeuk­sia yksi tarkkaan kohden­net­tu lisä­tun­ti ja peli voi olla voittajapeli.

    Mik­si Sip­ilä ei vain tyy­dy sanomaan, hei sinä suo­ma­lainen jos sin­ul­la on työ­maal­lasi mielekästä tekemistä niin toki tee.

  15. Mitään tuot­tavu­ushyp­päys­tä ei työaikaa piden­tämäl­lä saavuteta.Tilausten määrä ei kas­va , kos­ka tuot­teen hin­ta säi­lyy entisel­lään, kus­tan­nuk­set per yksikkö kun eivät laske 

    Tulos on, että työ­maal­la ale­taan vetele­htimään , juopot­tele­maan ja pelaa­man kort­tia joutoaikana

    Ain­oa keino saa­da tuot­tavu­ut­ta on tuotan­to­jo­hta­jan menetelmä : ESim tehtaas­sa 1000 henkeä ja he tekevät n 1700000 tun­tia töitä vuodessa .Työaikaa lisätään palkkaa nos­ta­mat­ta 150 tun­tia eli työ­tun­te­ja on käytössä 1850000 eli 150000 tun­tia enem­män .Nelilaskimel­la tuotan­to­jo­hta­ja las­kee, että tarvi­taan 946 henkeä tekemään sama tuotanto.

    Eli YT kiireesti pystyyn ja 54 henkeä pihalle

    Suomen mitas­sa se tekee n 110000 työtön­tä lisää

  16. Epäil­isin, ettei ‑ALV:n nosto,Tuloveron lasku- oper­aa­ti­ol­la saavute­ta halut­tua lop­putu­losta, sil­lä ALV:n nos­to kuitenkin kor­vataan lep­pois­ta­jille tulon­si­ir­to­ja korot­ta­mal­la ja sit­ten ollaan taas samas­sa kuopas­sa; palkkatyö ei muut­tunut yhtään houkut­tel­e­vam­mak­si, sil­lä palkkat­u­loil­la oste­taan aivan samal­la ALV:lla verotet­tu­ja hyödykkeitä kuin tulon­si­ir­roil­lakin. Sitä­pait­si pien­i­t­u­loiset eivät muutenkaan juuri tulovero­ja maksa.

    Korkea NAIRU työt­tömyy­den taso saat­taa johtua kehnos­ta työvoiman tar­jon­nas­ta, ja tähän vaikut­taa nähdäk­seni lähin­nä kolme tek­i­jää: 1.Korkeat tulon­si­ir­rot ja mon­i­naiset työelämästä sivu­un jäämisen mah­dol­lisu­udet 2.Kasvukeskusten korkeat asumiskus­tan­nuk­set 3.Yhä use­am­mat saa­vat per­in­töjä, jot­ka mata­lasti verotet­tuna mah­dol­lis­ta­vat “lep­pois­tamisen” myös keskiluokalle.

    Kun otit bus­siy­htiöt esimerkik­si, voin työ­nan­ta­japuolen edus­ta­jana ker­toa, että kul­je­tusalan TES on työaiko­jen ja taat­tu­jen palkko­jen­sa osalta todel­la han­kala sopimus, sil­lä työ­nan­ta­ja kan­taa läh­es kaiken riskin yri­tyk­sen kysyn­nän vai­hteluis­sa. Esim. urakka­palkkoi­hin ei jakeluli­iken­teessä tai vaikka­pa roskakuskeil­la voi­da siir­tyä, kos­ka kuskeille on taat­ta­va tulok­sista riip­pumat­ta TES +30%. Täl­laiset sään­nöt saa­vat aikaan sen, että laa­jentues­saan fir­man kan­nat­taa aina hoitaa hom­mat ylitöinä, sil­lä lisä­porukan palkkaami­nen on kysyn­nän mah­dol­lis­es­ti notkah­taes­sa suuri ongelma.

  17. Kielikep­po­nen: …esimerkik­si julkisen sek­torin ns. har­maat tun­nit ote­taan työajanlaskenassa… 

    Aamen tälle. Jos vuosit­taisia työaiko­ja ryhdytään piden­tämään, saat­taa osoit­tau­tua että ne ovat osal­la valkokaulus­porukkaa jo ennestään de fac­to olleet sen pitu­isia kuin mihin kiristyk­sel­lä tähdätään — tun­te­ja ei vain ole ollut merkit­tynä kir­jois­sa eikä kansissa.

  18. 100 tun­nin lisä­työai­ka — tai 6% palka­nalen­nus — on huolestut­ta­va osoi­tus EK:n tavas­ta käyt­tää pitkit­tynyt­tä taan­tu­maa ja herätet­tyä kansan kri­isi­ti­etoisu­ut­ta omien etu­jen ajamiseen. 

    Tähän men­nessä on nähty mm. seuraavaa:
    (i) Pois­te­taan Kela-mak­su, niin työl­lisyys para­nee => vähän aikaa olti­in tyy­tyväisiä, mut­ta ei riitä!
    (ii) Ote­taan käyt­töön pitkäaikainen nol­lal­in­ja palkanko­ro­tuk­si­in, niin työl­lisyys para­nee => vähän aikaa olti­in tyy­tyväisiä, mut­ta ei riitä!
    (iii) Las­ke­taan merkit­tävästi yri­tysveroa, niin työl­lisyys para­nee => vähän aikaa olti­in tyy­tyväisiä, mut­ta ei riitä!
    (iv) Lisätään työaikaa 100 tun­tia, niin työl­lisyys para­nee => vähän aikaa ollaan tyy­tyväisiä, mutta…?

    Mitä “yhteiskun­ta­sopimus” tar­joaa palka­nsaa­jalle piden­netyn työa­jan vasti­neek­si? Ympäripyöreää lät­inää “muu­tostur­van parantamisesta”.

  19. Sylt­ty:

    Pait­si jos vähen­netään arkipy­hiä. Sil­loin tulee lisää täysiä työpäiviä. 

    Ihan järkevältä kuul­losta­va argumentti.

    Arkipy­hiä tosin on lasku­jeni mukaan vuodessa enin­tään 11 kap­palet­ta (uusi vuosi, lop­pi­ainen, pääsiäi­nen, vap­pu, hela­torstai, juhan­nus, itsenäisyyspäivä, joulu).

    Jos noista saataisi­in vähen­net­tyä kolme päivää vuodessa, niin kokon­aistyöai­ka taitaisi kas­vaa reilul­la prosentilla.

  20. Muu­ta­ma kommentti:
    ‑Työn veroki­ila on mas­si­ivi­nen. Tämä nos­taa NAIRU:a val­tavasti (jos nyt täl­laiseen teo­ri­aan on uskomi­nen). Se pitää saa­da alas.
    — Val­tion työn­tek­i­jöistä iso osa tekee haitallista työtä. Jos kaiken maail­man viskaalien ja tarkas­ta­jien lomia lyhen­netään, niin alka­vat pian pitkästyk­sis­sän tekemään töitä. Tämä hait­taa talout­ta entisestään.
    — Työn tuot­tavu­us yleen­sä las­kee kun työ­tun­te­ja tulee lisää. Sik­si työa­jan piden­tämi­nen on huono keino. Jous­ton lisäämi­nen sen­si­jaan ei ole. Vapaa vapaas­ta tun­ti tun­nista mah­dol­lis­taisi työn tekemisen sil­loin kun sitä on. Ei tarvit­sisi men­nä työ­paikalle sitä kort­tia pelaa­maan vaan tek­isi sit­ten enem­män kun työtä on. Tämä ei tun­nu useim­mille kel­paa­van myöskään.

  21. max: Mik­si Sip­ilä ei vain tyy­dy sanomaan, hei sinä suo­ma­lainen jos sin­ul­la on työ­maal­lasi mielekästä tekemistä niin toki tee.

    Tätä sanomaa kan­nat­taisi uskot­tavu­u­den vuok­si vielä tehostaa koti­talousvähen­nyk­sen enim­mäis­määrän merkit­täväl­lä kasvattamisella.

  22. Nykyään suuri osa työn­tek­i­jöistä tekee työtä ali­hank­in­tana, jos­ta laskute­taan tun­tipe­rus­tais­es­ti. Työa­jan piden­tämi­nen tuskin lask­isi yri­tys­ten lasku­tush­in­taa. Kuitenkin työte­ho lask­isi. Tästä seu­raisi se, että tun­ti­hin­tana tehtävässä työssä työa­jan piden­tämi­nen itseasi­as­sa heiken­tää kilpailukykyä. 

    Itse työsken­telisin var­masti paljon tehokkaam­min per tehty työ­tun­ti, jos olisin töis­sä vain kuusi tun­tia päivässä.

  23. Liian van­ha:
    Mitään tuot­tavu­ushyp­päys­tä ei työaikaa piden­tämäl­lä saavuteta.Tilausten määrä ei kas­va , kos­ka tuot­teen hin­ta säi­lyy entisel­lään, kus­tan­nuk­set per yksikkö kun eivät laske 

    Tulos on, että työ­maal­la ale­taan vetele­htimään , juopot­tele­maan japelaa­man kort­tia joutoaikana

    Ain­oa keino saa­da tuot­tavu­ut­ta on tuotan­to­jo­hta­jan menetelmä : ESim tehtaas­sa 1000 henkeä ja he tekevät n 1700000 tun­tia töitä vuodessa .Työaikaa lisätään palkkaa nos­ta­mat­ta 150 tun­tia eli työ­tun­te­ja on käytössä 1850000eli 150000 tun­tia enem­män .Nelilaskimel­la tuotan­to­jo­hta­ja las­kee, että tarvi­taan 946 henkeä tekemään sama tuotanto.

    Eli YT kiireesti pystyyn ja 54 henkeä pihalle

    Suomen mitas­sa se tekee n 110000 työtön­tä lisää 

    Tuo kuu­lostaa pahalta.

    Tässä tilalle parem­pi idea:
    Nyt kaik­ki yhdessä miet­timään, mitä sel­l­aista uut­ta meil­lä voitaisi­in suun­nitel­la, tehdä ja paten­toi­da, mitä ei mis­sään muual­la vielä ole? On taa­tusti paljon sel­l­aista mitä meil­lä osat­taisi­in tehdä, ja minkä kaik­ki muut halu­aisi­vat, mut­ta muut eivät pysty heti tekemään tai meiltä kopioimaan.

  24. AP: Nykyään suuri osa työn­tek­i­jöistä tekee työtä ali­hank­in­tana, jos­ta laskute­taan tuntiperustaisesti.

    Eivät kaik­ki työ­suh­teessa ole­vatkaan ole kuukausi­palkkaisia, vaan tekevät töitä esim. tun­ti- tai pro­vi­siopal­ka­lla. Tältä osin työa­jan piden­tämisen hyö­ty voi olla kyseenalainen.

  25. Euro­statin mukaan eniten työ­tun­te­ja tehti­in Roma­ni­as­sa, 40,8 tun­tia viikos­sa — ja Roma­ni­as­sako asi­at ovat niin hyvin, että esimerkkiä pitää ottaa sieltä?

  26. Työaikaa voi piden­tää niin että kaik­ki kär­sivät yhtä paljon siir­tymäl­lä 8‑päiväiseen viikkoon. Niin tehti­in Stal­in­in ajan Neu­vos­toli­itossa. Oli vain yksi vapaapäivä 8 päivän jak­sos­sa. Meil­lä voisi olla 2.

  27. Olin työ­matkalla, Port­land, Ore­gon, USA, hyvin Helsin­gin oloinen paik­ka, siisti, tur­valli­nen, toimi­va joukkoli­ikenne, paljon fil­lare­i­ta liiken­teessä, hyvät jalankulkure­itit, roskik­sis­sa aurinko­ken­not, kir­jas­tokir­jat voi palaut­taa kadun­var­ren laatikoi­hin, jopa ilmas­to on läh­es meikäläinen…mitä tämä tähän Oden avauk­seen liittyy?

    Siel­lä alv 0%, rav­in­toloi­ta ja street­food­ia, kahviloi­ta ja palvelu­ja on tar­jol­la yllin kyllin. Suomen nykyi­nen 24% ALV taas tap­paa yri­tys­toim­intaa ja ihmis­ten intoa käyt­tää palvelu­ja. Ora­van­pyörä on valmis ja jokainen veron nos­to vain lisää kier­roksia siihen.

  28. Lisään­tynyt työai­ka olisi kyl­lä palka­nalen­nus melko suurelle joukolle työn­tek­i­jöitä. Kuukausi­palkkaiseen työhön itse ja ystäväpi­irin­sä kaut­ta tot­tuneet har­maan­tu­vat ukot jälleen ker­ran uno­hta­vat kuin­ka iso joukko työsken­telee tun­tipe­rusteisel­la kor­vauk­sel­la. Heille työa­jan piden­nys on tun­tipalkan alen­nus. Muun muuas­sa kau­pan alan pien­palkkaisille työn­tek­i­jöille ja taitaa koskea vielä suur­in­ta osaa heistä, kos­ka kau­pan alan työ­nan­ta­jien jostain syys­tä sal­li­taan kiertää työ­sopimus­lakia räikeästi ja avoimesti ja ilmeis­es­ti PAM:n avustuksella.

    Kivois­sa kuukausi­palkkai­sis­sa hom­mis­sa toki voi pela­ta tietokoneel­la vuorotellen pasianssia ja tetristä sil­loin ei ole nojaa­mas­sa työkaverin huoneen seinään kahvikup­pi kädessä, mut­ta meil­lä on todel­la paljon ihmisiä, joiden työ­suorit­teen jokaista osaa kuvataan ja mitataan ja jot­ka jou­tu­isi­vat ihan oikeasti tekemään työtä lisää. Siis he samat, joille työa­jan piden­nys on palkan alennus.

  29. ALV:n nos­to johtaisi ojas­ta allikkoon. Suomen suurin ongel­ma on liian suuri ja kallis julki­nen sek­tori. Tästä seu­raa korkea vero­tus ja kil­pailukyvytön yri­tyssek­tori, alhainen kulutuskysyntä. 

    Ratkaisu on julkisen sek­torin reipas kutis­t­a­mi­nen, alen­tu­va vero­tus, alen­tu­va kus­tan­nus­r­a­site yri­tyk­sille jne. Syn­tyy posi­ti­ivi­nen kierre, joka johtaa kil­pailukykyisem­pi­in yri­tyk­si­in, alenevaan työt­tömyy­teen, pienem­pi­in tulon­si­ir­toi­hin esim. työt­tömyy­den laskun ja talouskasvun vauhdit­tumisen myötä.

    Suun­nan muu­tos, johon kan­nat­taa liit­tää vaik­ka velka­ra­hal­la tehtävät, tuot­ta­vat investoin­nit esim. infraan.

  30. Sakke: Tuo kuu­lostaa pahalta.

    Tässä tilalle parem­pi idea:
    Nyt kaik­ki yhdessä miet­timään, mitä sel­l­aista uut­ta meil­lä voitaisi­in suun­nitel­la, tehdä ja paten­toi­da, mitä ei mis­sään muual­la vielä ole? On taa­tusti paljon sel­l­aista mitä meil­lä osat­taisi­in tehdä, ja minkä kaik­ki muut halu­aisi­vat, mut­ta muut eivät pysty heti tekemään tai meiltä kopioimaan.

    Nokial­ta meni 20–30 vuot­ta kehit­tyä 90-luvun lop­un kukoistukseen.Ja Suo­mi tar­josi Nokialle ilmaisen kehitysalustan.Ja nokial­takin se vaati suur­ta sietokykyä, sil­lä elek­tron­i­ik­ka tuot­ti tap­pi­o­ta pitkään. Björn West­er­lund uskoi ja näki eletron­i­ikan tule­vaisu­u­den ja perusti 1960 elek­tron­i­ikkaykiskön, joka kehit­tyi 70-luvul­la poh­jan Nokian tietoli­ikenne-ja kännykkäeknologialle .

    West­er­lunb elät­ti ja sieti tap­pi­o­ta tuot­tavaa yksikköä.

    Tele tar­josi paljon teknistä tukea ja alus­tan kokeilal eri­laisia teknisiä ratkaisuja

    Ei nykyään yri­tyk­sitä löy­dy täl­laista pio­neer­i­henkeä niin­pä uudet Noki­at saa unohtaa

    Toinen men­stys­ta­ri­na on ollut Rapala, se lähti yhden miehen ideas­ta ja har­ras­tuk­ses­ta 1936 ja kasvoi maail­man­lu­okan yri­tyk­sek­si, mut­ta se vaati aikaa 60-vuotta

    Ei nykyään löy­dy täl­laista kehit­te­lyä eikä kukaan yri­tysjo­hta­ja siedä tuoteke­hit­te­lyä, joka kestää vuosikymmeniä

    Ei edes val­tio halua tällaista.

    Onhan aika muut­tunut, mut­ta ei nytkään alle 10 vuo­den kehitel­lä mui­ta kuin pele­jä ja yleisem­min softaa

  31. Tilanne on se, että joudumme raknet­maan lähim­mät 10 vuot­ta kas­va ja hyv­in­voin­tia niil­lä tuot­teil­la ja osaamisil­la, joi­ta meil­lä on nyt.

    Niitä mod­i­fioimal­la saadaan jotain aikaiseksi

    Mut­ta ehdot­tomasti on löy­det­tävä näitä west­er­lun­de­ja, jot­ka kas­vat­ta­vat uusia liike­toim­into­ja ja tuot­tei­ta, mut­ta heitä ei tai­da olla kvar­taal­i­talouden jälkeen ?

  32. Sylt­ty: Kyl­lähän val­tio voi hoitaa omat rahoi­tu­songel­mansa hel­posti, jos on sitä kuu­luisaa “poli­it­tista tah­toa”. Ilmoit­taa vaan että nyt lähti 4…6…whatever mil­jar­dia palveluista ja tulon­si­ir­roista, opetelka­a­pa elämään omin päin ilman hol­hous­ta. Esimerkik­si ilmoi­tus siitä että ter­veysasiois­sa se on tästä eteen­päin every man for him­self, rahaa ei tule ja koti-isätkin voivat elää oma­l­la kustannuksellaan.
    Ei vaan taitas kelvata…?

    Val­tion ja kun­tien palkka­menot ovat liki 30 mil­jar­dia ja yksi syylli­nen ali­jäämään on Kataisen/Kokoomuksen julkiselle sek­to­rille luaa­mat ylisu­uret palkanko­ro­tuk­set 2007 vaalien yhteydessä.

    N 20 % leikkaus palkkoi­hin melkein nol­laa alijäämän .

    Eikä tuo­takaan leikkaus­ta tarvitse tehdä nimel­lisä palkko­ja leikkaa­mal­la vaan jäädyt­tämälä julkisen sek­torin palkat 7–10 vuodeksi.

    Mut­ta Eduskun­nan suurin puolue on virkamiespuolue, joka estää tämän.

  33. Vesa:
    ALV:n nos­to johtaisi ojas­ta allikkoon. Suomen suurin ongel­ma on liian suuri ja kallis julki­nen sek­tori. Tästä seu­raa korkea vero­tus ja kil­pailukyvytön yri­tyssek­tori, alhainen kulutuskysyntä. 

    Ratkaisu on julkisen sek­torin reipas kutis­t­a­mi­nen, alen­tu­va vero­tus, alen­tu­va kus­tan­nus­r­a­site yri­tyk­sille jne. Syn­tyy posi­ti­ivi­nen kierre, joka johtaa kil­pailukykyisem­pi­in yri­tyk­si­in, alenevaan työt­tömyy­teen, pienem­pi­in tulon­si­ir­toi­hin esim. työt­tömyy­den laskun ja talouskasvun vauhdit­tumisen myötä.

    Suun­nan muu­tos, johon kan­nat­taa liit­tää vaik­ka velka­ra­hal­la tehtävät, tuot­ta­vat investoin­nit esim. infraan. 

    Julkisen sek­torin supis­t­a­mi­nen ei itseis­ar­vois­es­ti tuo­ta lisää hyv­in­voin­tia, jos samat palve­lut on tarkoi­tus kuitenkin tuot­taa yksi­tyis­es­ti. Suurim­mat julkisen puolen kus­tan­nuserät eli ter­vey­den­huolto ja koulu­tus tuote­taan Suomes­sa jo täl­läkin het­kel­lä usko­mat­toman tehokkaasti kan­sain­välis­es­ti ver­tail­tuna, eli meil­lä on vähem­män opet­ta­jia ja lääkäre­itä henkeä kohden kuin oikein mis­sään muual­la. On vaikea uskoa, että näi­den alo­jen yksi­ty­istämi­nen tuot­taisi oikein mil­lään lail­la merkit­tävää tehokku­u­den lisääntymistä.

    Hallintoa pitää tietenkin tehostaa kaikkial­la mis­sä sitä voidaan tehdä, mut­ta sen otta­mi­nen tavoit­teek­si ei pitäisi vaa­tia mitään eri­ty­istä poli­it­tista visionääriyttä.

    Korkeaan vero­tuk­seen voidaan löytää syitä myös muual­ta. Esimerkik­si alue­poli­ti­ik­ka ja kansal­liset maat­aloustuet yksinään syövät hel­posti kestävyys­va­jeen ver­ran mil­jarde­ja vuosittain. 

    Toisaal­ta omis­tusasumisen suosimi­nen vuokra-asumisen kus­tan­nuk­sel­la nos­taa asumiseen kulu­vaa osu­ut­ta ja heiken­tää kulu­tuskysyn­tää. Vero­tuk­sen pain­opis­teen pitämi­nen työssä kulu­tuk­sen ja kiin­teistö­jen sijaan vähen­tää palvelu­alo­jen kan­nat­tavu­ut­ta, ja ihmis­ten tehdessä itse asioi­ta, jot­ka ammat­ti­lainen tek­isi tehokkaam­min ja parem­min syn­tyy hyvinvointitappiota.

    Tietysti jos argu­ment­ti on, että emme yksinker­tais­es­ti ansaitse nykyisen laa­juista palve­lu­ta­soa, ja että ruum­milli­nen kär­simys on hen­gel­lis­es­ti nos­tat­tavaa, niin sit­ten toki kaikin mokomin.

  34. Päivä pulka­s­sa. Soin­in­vaara vaatii lisää tasaveroa ja vähem­män pro­gres­sio­ta. Var­ti­aisen mukaan Kokoomuk­seen? Mik­si ei? Sinivihreä liitto.

    1. Anteek­si, mut­ta palkkaverot ja alv ovat jok­seenkin yhtä lail­la tasavero­ja, jos toista nos­te­tan ja toista alen­netaan, vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­us pysyy paikallaan.

  35. R.Silfverberg:
    Työaikaa voi piden­tää niin että kaik­ki kär­sivät yhtä paljon siir­tymäl­lä 8‑päiväiseen viikkoon. Niin tehti­in Stal­in­in ajan Neu­vos­toli­itossa. Oli vain yksi vapaapäivä 8 päivän jak­sos­sa. Meil­lä voisi olla 2. 

    Ja vielä löy­tyy joku Stal­in­in ihail­i­ja Suomesta!

  36. Vesa:
    ALV:n nos­to johtaisi ojas­ta allikkoon. Suomen suurin ongel­ma on liian suuri ja kallis julki­nen sek­tori. Tästä seu­raa korkea vero­tus ja kil­pailukyvytön yri­tyssek­tori, alhainen kulutuskysyntä.
    ‘snip’

    Julki­nen sek­tori ei ole eri­tyisen suuri, mikäli halu­taan esi­in­tyä pohjo­is­maise­na hyv­in­voin­ti­val­tiona — aika mon­et näköjään eivät halua.
    Tästä ns. julkises­ta sek­torista suuri osa on tulon­si­ir­to­ja, jot­ka eivät vähen­nä kulu­tuskysyn­tää, vaan lisäävät sitä — ja jopa val­tion virkamiehetkin kuluttavat!
    No, ter­vey­den­huoltoa ollaan yksi­ty­istämässä kovaa vauh­tia (sote-uud­is­tus!), joten siltä osin julki­nen sek­tori kyl­lä pienenee.

    Suomen suurin ongel­ma on — kuten EU komis­siokin juuri tote­si — vien­ti­te­ol­lisu­u­den niuk­ka ja tähän tilanteeseen huonos­ti sopi­va tuotepalet­ti ja on vaikea nähdä, miten työa­jan lyhen­nys myisi vaikka­pa paperikonei­ta, jos osta­jat eivät niitä tarvitse.

  37. Suomes­sa ALV pitäsi laskea Sak­san tasolle. Se olisi “helikopteri­ra­hoi­tus­ta”, joka saisi talouden käyntiin.

  38. Tiedemies:
    Muu­ta­ma kommentti:-Työn veroki­ila on mas­si­ivi­nen. Tämä nos­taa NAIRU:a val­tavasti (jos nyt täl­laiseen teo­ri­aan on uskomi­nen). Se pitää saa­da alas.

    Voitaisko pienen­tää veroki­ilaa? Pari ehdotusta:
    1) Pienen­netään eläke­mak­su­ja (mis­sä muual­la pakkosäästetään yli 20% palka­s­ta eläkkeisi­in?). Rahoi­tus leikkaa­mal­la suurimpia työeläkkeitä, kos­ka 40-luvul­la syn­tyneet eivät ole ihan aikuis­ten oikeesti mak­sa­neet eläkkeitään.

    2) Leikataan julkisen sek­torin työn­tek­i­jöi­den palkko­ja ja alen­netaan kun­nal­lisveroa. Myön­netään että 2007 palkko­ja nos­tet­ti­in liikaa. Uno­hde­taan ne kuvit­teel­liset paper­in­pyörit­täjät, leikataan aluk­si opet­ta­jien palkko­ja, seu­raavak­si hoita­jien. Eivät ne kaik­ki lähde Ruot­si­in, Nor­jaan tai Englan­ti­in töi­hin (tai no ainakaan opet­ta­jat). Ja täl­lä het­kel­lä tuskin karkaa­vat yksi­tyiselle sektorillekaan.

  39. Kuten keskustelu osoit­taa, mil­lään yksit­täisel­lä toimel­la ongel­maa ei kan­na­ta yrit­tää ratkaista, vaan täy­tyy käyt­tää lukuisia eri­laisia toimenpiteitä. 

    Työa­jan piden­tämistä kan­nat­taisi pienessä määrin käyt­tää eri­tyis­es­ti julkisel­la sek­to­ril­la osana toimen­pide­palet­tia. Esimerkik­si anteliai­ta osaaikaeläkeoikeuk­sia pitäisi kiristää ja lomara­ho­jen vai­h­tamista vapaak­si pitäisi tiukentaa.

  40. Ris­to Koivunen: Ihan järkevältä kuul­losta­va argumentti.

    Arkipy­hiä tosin on lasku­jeni mukaan vuodessa enin­tään 11 kap­palet­ta (uusi vuosi, lop­pi­ainen, pääsiäi­nen, vap­pu, hela­torstai, juhan­nus, itsenäisyyspäivä, joulu).

    Jos noista saataisi­in vähen­net­tyä kolme päivää vuodessa, niin kokon­aistyöai­ka taitaisi kas­vaa reilul­la prosentilla.

    Joo, näin­hän se on. En itse usko ikinä mihinkän sataan tun­ti­in, ettei vain olisi pyyn­tö sata, todel­li­nen tavoite pois kak­si arkipyhää?

    Ihan jos miet­tii omaa työtä, niin meil­lä on kahdek­san tun­nin työpäivät, joi­hin sisäl­tyy puolen tun­nin ruokatauko. Eli 7,5 työ­tun­tia. Tuo­hon pitäisi räpätä melkein puoli tun­tia joka päivälle lisää eli päivä pitenisi 8,5 tun­tisek­si. Kuu­lostaa aika koval­ta tavoit­teelta. No ehkä sen vartin voisi lisätä ilman, että ihmis­ten aikataulut kärsii.

    Kuitenkin vähin­tä mitä pitäisi tehdä, on siirtä jokainen keskel­lä viikkoa ole­va arkipy­hä mieluiten per­jan­taille (tai maanan­taille). Reikävi­ikot jos mitkä laske­vat työtehoa.

    Mielestäni on kuitenkin aivan selvää, että jos jos­sain toises­sa todel­lisu­udessa oikeasti lisätään 100h vuos­i­työaikaan eikä nos­te­ta palkko­ja, niin noin raju työn­tek­i­jäko­htaisen tuo­tok­sen lisäys näkyy kyl­lä aivan var­masti kil­pailukyvyssä ja sieltä sit­ten myös investoin­neis­sa, työl­lisyy­dessä, verois­sa, ja kansan­tuot­teessa. Tosin samal­la­han työn­tek­i­jöi­den vapaa-ajan määrä las­kee, joten var­maan sosi­aalietuuk­sia pitäisi myös vähän niistää, tai muuten­hann työt­tömyys muut­tuu aikaisem­paa houkut­tel­e­vam­mak­si. Jos ei ertu­ja leika­ta, niin sit­ten vain 100h/vuosi koulu­tus­ta per työtön lisää, jot­tei työn­teon kan­nat­tavu­us kär­si liikaa.

    Ja kuten sanoin, en todel­lakaan usko 100 tun­nin lisäyk­si­in, en 50 tun­nin, en edes 20. Minä sanon että jos tässä työaikaa jatke­taan niin se on aivan mak­simis­saan kak­si arkipyhää.

    Ja toisaal­ta taas, kyl­lähän tuo aut­taa nykyiseen tilanteeseen, mut­ta ikävä kyl­lä pes­simisti minus­sa pelkää, että nyky­isil­lä rak­en­teil­la työa­jan piden­nyk­ses­tä saata­va tuot­tavu­use­tu viedään hyvinkin nopeasti palkkoi­hin, jol­loin kil­pailue­tu menetetään ja työt­tömyys nousee taas entiselle tasolleen. 

    Kär­jis­te­tysti jos me nyt nos­tam­mme työaikaa 50% ja työt­tömyys piene­nee rajusti, niin ensi vuon­na liit­to­jen palkkkapyn­ti onkin sit­ten rapi­at +50% ja kah­den vuo­den kulut­tua ollaan taas samas­sa tilanteessa.

    No ehkä tässä yhden suh­dan­nekier­ron yli pää­sisi, ennnen kuin kil­pailukyky olisi taas kotiku­tois­es­ti tuhot­tu. Olisi­han sekin jotain.

    No ei tule yhteiskun­ta­sopimus­ta eikä mitään muu­takaan. Kalle Isokallion sanoin: tätä ei voi enää kään­tää: https://www.youtube.com/watch?v=awxWjDGaHeU&t=5m10s

  41. Mikko Kivi­ran­ta: Aamen tälle. Jos vuosit­taisia työaiko­ja ryhdytään piden­tämään, saat­taa osoit­tau­tua että ne ovat osal­la valkokaulus­porukkaa jo ennestään de fac­to olleet sen pitu­isia kuin mihin kiristyk­sel­lä tähdätään – tun­te­ja ei vain ole ollut merkit­tynä kir­jois­sa eikä kansissa. 

    Osal­la ns. valkokaulus­porukas­ta ne työa­jat ovat tosin olleet vielä paljon pitem­piä, joten eipä tuol­lainen muu­tos hei­dänkään osalta tilan­net­ta muut­taisi yhtikäs mihinkään.

  42. Jos ongel­ma johtuu liian suurista palkanko­ro­tuk­sista men­neinä vuosi­na, niin eikö se olisi yksinker­tais­in­ta kor­ja­ta laske­mal­la palkko­ja? Se voitaisi­in myy­dä työn­tek­i­jäjär­jestöille lupaa­mal­la työn­tek­i­jöille lisä yri­tys­ten voitoista hyv­inä aikoina. Näin tehdään jo jois­sakin yri­tyk­sis­sä (esim. vieremäläi­nen Pon­sse), mut­ta ei kaikissa. Julkisen sek­torin työ­paikois­sa tuo lisä voitaisi­in mak­saa vaik­ka kansan­talouden kasvun perus­teel­la. ALV:nkin koro­tuk­sel­la on rajansa, sil­lä se syö palvelu­alo­jen kysyn­tää ja kannattavuutta.

  43. E39&e61:
    Olin työ­matkalla, Port­land, Ore­gon, USA, hyvin Helsin­gin oloinen paik­ka, siisti, tur­valli­nen, toimi­va joukkoli­ikenne, paljon fil­lare­i­ta liiken­teessä, hyvät jalankulkure­itit, roskik­sis­sa aurinko­ken­not, kir­jas­tokir­jat voi palaut­taa kadun­var­ren laatikoi­hin, jopa ilmas­to on läh­es meikäläinen…mitä tämä tähän Oden avauk­seen liittyy?

    Siel­lä alv 0%, rav­in­toloi­ta ja street­food­ia, kahviloi­ta ja palvelu­ja on tar­jol­la yllin kyllin. Suomen nykyi­nen 24% ALV taas tap­paa yri­tys­toim­intaa ja ihmis­ten intoa käyt­tää palvelu­ja. Ora­van­pyörä on valmis ja jokainen veron nos­to vain lisää kier­roksia siihen. 

    Talouden tavoit­teista ei ehkä ole kon­sen­sus­ta ole­mas­sa. Jo siitä tulisi var­masti riitaa pitääkö mak­si­moi­da kaiken­laista työl­lisyyt­tä vai vero­tuk­sen tur­vaa­maa työllisyyttä.

    Mut­ta siinä mielessä Ore­gon lie­nee lähempänä kuvit­teel­lista opti­mia, että (lähtöko­htais­es­ti) ihmis­ten kan­nat­taa pitää rahansa ja vapaasti vali­ta mitä niil­lä tekee.

    Rohke­nenko taas ker­ran yksinker­tais­taa lapsel­lisu­u­den(?) tasolle, jos maail­mas­sa olisi vain yksi verot­ta­va taho tämän kan­nat­taisi verot­taa vain kulu­tus­ta. Muus­ta ei tarvit­sisi huole­htia. Voiko tästä päätel­lä, että mitä pienem­pään vero­tusalueeseen kul­je­taan sitä enem­män tulee pain­ot­taa tulo­jen vero­tus­ta kulut­tamisen sijaan? Ja sen pienen yhteisön on vain erikois­tut­ta­va omi­i­in vahvuuk­si­in­sa jot­ta niitä tulo­ja on. Kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen pienessä yhteisössä on “itse­murha”?

  44. Ode
    “Arvon­lisävero vähen­netään vien­nistä ja lisätään tuon­ti­in. Palkkaverot taas rasit­ta­vat vien­tiä mut­ta eivät rasita tuontia”.

    On kuitenkin syytä muis­taa ero tavara- ja palvelukau­pan kan­sain­välisessä arvon­lisävero­tuk­ses­sa. Tavar­avi­en­nille nyky­istä korkeampikaan arvon­lisävero ei tosi­aankaan olisi ongelma.

    Sen sijaan kan­sain­välisessä palvelukau­pas­sa kil­pailu­on­gelmi­in tör­mätään sil­loin, kun hyödyke tuote­taan ja kulute­taan samas­sa paikas­sa. Tämä kos­kee muun muas­sa matkailu­un liit­tyvää kulutusta.

    Kun ulko­maalais­tur­isti majoit­tuu hotel­lis­sa tai ruokailee rav­in­to­las­sa Suomes­sa, hän mak­saa niistä hin­nan, johon on lisät­ty meil­lä sovel­let­ta­va arvon­lisävero. Suo­ma­lais­matkail­i­jaa puolestaan rasite­taan hänen ulko­mail­la käyt­tämistään matkailu­palveluista kyseis­ten maid­en verokannoilla.

    Mikäli siis arvon­lisäveroa kiris­tet­täisi­in meil­lä kaut­ta lin­jan, se merk­it­sisi matkailu­vi­en­tiä edus­ta­van ulko­maalais­ten matkailu­palvelu­jen käytön kallis­tu­mista suh­teessa matkailu­tuon­tia edus­tavaan suo­ma­lalais­tur­istin ulko­mail­la tapah­tu­vaan matkailu­palvelu­jen käyttöön.

  45. Raimo K: Julki­nen sek­tori ei ole eri­tyisen suuri, mikäli halu­taan esi­in­tyä pohjo­is­maise­na hyvinvointivaltiona

    En nyt ymäm­r­rä miten hyv­in­voin­ti­val­tion absolu­ut­ti­nen pieni koko tai pienem­pi koko suh­teesa mui­hin aut­taa mitään, jos meil­lä ei kuitenkaan ole varaa siihen? Ihan yhtä hyvin voi tode­ta jollekin köy­hälle, ettei nau­dan sisä­file tai edes halvem­pi kanan­file mak­sa paljoa mitään jos ver­rataan kavi­aari­in! Jos ei ole varaa niin ei ole varaa, niin sil­loin ei ole varaa vaik­ka jol­lain naa­purin öljyssä uisken­tel­e­val­la Nor­jal­la onkin!

    Suomen suurin ongel­ma on – kuten EU komis­siokin juuri tote­si – vien­ti­te­ol­lisu­u­den niuk­ka ja tähän tilanteeseen huonos­ti sopi­va tuotepalet­ti ja on vaikea nähdä, miten työa­jan lyhen­nys myisi vaikka­pa paperikonei­ta, jos osta­jat eivät niitä tarvitse.

    Ei tarvitse? Meinaatko että maail­mas­sa on vain yksi paperikonevalmis­ta­ja, suo­ma­lainen Val­met, ja kaik­ki osta­vat koneen­sa siltä ja minkään­laista lisämyyn­tiä, saatik­ka markki­nao­suuk­sia ei ole mis­tään saatavilla? 

    No siehhän se olet kyl­lä varsi­nainen huumorimies!

    Voin ker­toa sin­ulle salaisu­u­den: on ole­mas­sa sem­moinenkin fir­ma kuin sak­salainen Voith. Ja toisaal­ta Kiina on täyn­nä pieniä valmis­ta­jia ja japani­laisetkin huseer­aa­vat alalla. 

    Vaku­u­tan että maail­man paperikone­markki­nat eivät ole täy­del­lis­es­ti suo­ma­lais­ten domi­noimia ja että markki­nao­su­ut­ta on mah­dol­lista nos­taa (eli siis voit­taa enem­män sopimuksia).

  46. Ja yleen­säkin kaikille “ei me voi­da mitään mihinkään myydä”-miehille.

    Maail­ma ei ole vielä tul­lut valmi­ik­si eivätkä suo­ma­laiset hal­litse täy­del­lis­es­ti niitä toimi­alo­ja, joil­la har­ras­ta­vat vien­tikaup­paa. Maail­mas­sa on kuusi mil­jar­dia ihmistä, siihen mas­saan saadaan viiden miljoo­nan ihmisen vien­tipanos upotet­tua ihan mis­sä tahansa suh­dan­nekier­ron vai­heessa, mikäli hin­ta & laatu ovat kohdillaan. 

    Jos mei­dän tuot­teemme ovat van­hen­tuneet käsi­in eikä uusia ole luvas­sa ihan heti, niin ei siinä tai­da aut­taa muu kuin laskea taval­la taik­ka toisel­la yksikkökus­tan­nuk­sia. Ihan sama tilanne tulee vas­taan jos­sain öljysheikki­val­tios­sa kun öljy lop­puu: palkko­ja pitää laskea kun tuot­tavu­us rom­ah­taa. Meil­lä vain ei ole lop­punut öljy, vaan saman efek­tin on aiheut­tanut kän­nykkä­te­ol­lisu­u­den täy­delli­nen rom­ah­t­a­mi­nen. Eivät ne öljysheik­itkään ongel­mas­ta pääse totea­mal­la “ei nämä ongel­mat johdu mei­dän palkkata­sos­ta, vaan siitä ettei meil­lä ole enää öljyä myytäväksi”.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Anteek­si, mut­ta palkkaverot ja alv ovat jok­seenkin yhtä lail­la tasavero­ja, jos toista nos­te­tan ja toista alen­netaan, vero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­us pysyy paikallaan.

    Tarkoi­tatko “palkkaverol­la” ns. työ­nan­ta­jan sivuku­lu­ja, joi­ta mak­se­taan palkka­sum­man perus­teel­la? Jos näin on, niin sin­un käyt­tämäsi ter­mi ei ehkä ole aivan yleisen kieli­ta­jun mukainen. Ne ovat tietysti tasavero­ja, mut­ta palka­s­ta työn­tek­i­jältä perit­tävä tulovero ei sitä ole. Näistähän työ­nan­ta­jan Kela-mak­su siir­ret­ti­in jo arvon­lisäveroon. Seu­raa­vana olisi ilmeis­es­ti työeläkkei­den siir­to val­tion maksettaviksi.

  48. max:

    Mut­ta siinä mielessä Ore­gon lie­nee lähempänä kuvit­teel­lista opti­mia, että (lähtöko­htais­es­ti) ihmis­ten kan­nat­taa pitää rahansa ja vapaasti vali­ta mitä niil­lä tekee.

    Ore­go­nis­sa ei ole sales tax­ia, mut­ta tulovero­tus on sit­ten korkeampi. En nyt sit­ten tiedä kumpi on parem­pi, vähem­män käteen, mut­ta halvem­mat ostok­set vai enem­män käteen, kalli­im­mat ostok­set. Ja kaikki­han tietysti muis­ta­vat, että osaval­tion ja coun­ty­jen vero­jen päälle tulee vielä fed­er­al tax, jota ei pääse pakoon millään.

    Land of the Free otti myös käyt­töön ns. oba­macaren, jos­sa on pakko ostaa ter­veysvaku­u­tus. Jos ei osta, niin joutuu mak­samaan vähin­tään 95 dol­lar­ia tai pros­entin tuloista sakkona. Ensi vuon­na tuo nousee 325 dol­lari­in tai kah­teen pros­ent­ti­in tuloista. Aika moni jät­tää osta­mat­ta vaku­u­tuk­sen, kos­ka sakko on paljon halvem­pi kuin kuukausi­mak­su vaku­u­tuk­ses­ta. Alle 400 dol­lar­in ei saa oikeas­t­aan mitään vaku­u­tus­ta ja ne, joille oba­macare on suun­nat­tu, ovat niin pien­i­t­u­loisia, että pros­ent­ti tuloista on kovin mitätön sum­ma. Toiv­ot­tavasti repub­likaan­it pois­ta­vat koko obamacaren.

  49. Tim­oT:
    Jos ongel­ma johtuu liian suurista palkanko­ro­tuk­sista men­neinä vuosi­na, niin eikö se olisi yksinker­tais­in­ta kor­ja­ta laske­mal­la palkkoja?
    ‘snip’

    Kos­ka nämä “suuret” palka­ko­ro­tuk­set tehti­in jo 2007 — ja jostakin syys­tä ongel­mat ilmenevät vas­ta nyt.
    Vai lask­isitko palkko­ja takau­tu­vasti? Mon­eltako vuodelta perit­täisi­in takaisin?

    Ja jos palataan paperikone-esimerkki­in, mon­tako­han paperikonet­ta tuo palka­nalen­nus myisi ulko­maille, jos osta­jat eivät osta?

  50. Paljon saataisi­in jo sil­lä, että vuosilo­mat ker­ty­i­sivät vain 2pv/kk, jol­loin säästyy 0,5pv/kk = 6 pv. Lomara­hat huomioon ottaen ja sen, että yksi päivä on lauan­tai, saadaan noin 60 tun­tia palkan alen­nus­ta ja noin 40 tun­tia enem­män työaikaa. Lomat saisi sit­ten pitää kesäl­lä tai talvel­la sopimuk­sen mukaan.

  51. kjo­jala: 1) Pienen­netään eläke­mak­su­ja (mis­sä muual­la pakkosäästetään yli 20% palka­s­ta eläkkeisi­in?). Rahoi­tus leikkaa­mal­la suurimpia työeläkkeitä, kos­ka 40-luvul­la syn­tyneet eivät ole ihan aikuis­ten oikeesti mak­sa­neet eläkkeitään.

    Eläke­tur­vakeskuk­sen tilas­to­jen mukaan v 2013 yli 4000 euron kuukausieläket­tä sai noin 25 000 eläkeläistä. Jos nyt näi­den eläke leikat­taisi­in vaik­ka 4000 e/kk tasolle, säästöä eläkkeistä ker­ty­isi noin 50 miljoon­aa euroa. Kaik­ki vuon­na 2013 kerä­tyt eläke­mak­sut oli noin 23,8 mil­jar­dia euroa, eli tuol­la leikkauk­sel­la voitaisi­in pudot­taa eläke­mak­su­ja noin 0,2 %. Tavoit­teesi oli ilmeis­es­ti pudot­taa eläke­mak­sut alle 20% palkkaku­luista, eli ei se ihan noin helpol­la rahoitu suurimpia eläkkeitä rokottamalla.

  52. On selvää että tämä 100 tun­nin luke­ma on tarkoituk­sel­la alku­un huikean suuri. Siitä voidaan sit­ten neu­vot­teluis­sa päästä esim. kah­den arkipy­hän pois­toon joka työ­nan­ta­jan alku­peräi­nen tavoite on. 

    Tässä muuten vuo­den 2015 arkipy­hät lähi­maista: Suo­mi 9, Tan­s­ka 12, Nor­ja 9, Ruot­si 10, Viro 9. Eipä Suo­mi mikään ark­isin lep­äilevä kansakun­ta naa­purei­hin ver­rat­tuna ole. Kaipa tämä sit­ten yksi keino on paika­ta suo­ma­lais­ten yri­tys­ten surkeut­ta joka siis on pääsyy Suomen ongelmi­in (ehkä väestön ikään­tymisen lisäk­si mut­ta se kos­kee kaikkia länsimaita).

  53. Raimo K: Ja vielä löy­tyy joku Stal­in­in ihail­i­ja Suomesta! 

    En ihaile muu­ta kuin sitä että hän nos­ti Venäjän ylös köy­hästä maat­alous­n­maas­ta isok­si teol­lisu­us­mahdik­si. Keinot vaan oli­vat bru­taalit mitä tulee poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien ja monien muidenkin kohteluun. 

    8‑päiväistä viikkoa on kokeil­tu aikoinaan anti­ikin Roomassakin.

  54. E39&e61:
    Olin työ­matkalla, Port­land, Ore­gon, USA, hyvin Helsin­gin oloinen paik­ka, siisti, tur­valli­nen, toimi­va joukkoli­ikenne, paljon fil­lare­i­ta liiken­teessä, hyvät jalankulkure­itit, roskik­sis­sa aurinko­ken­not, kir­jas­tokir­jat voi palaut­taa kadun­var­ren laatikoi­hin, jopa ilmas­to on läh­es meikäläinen…mitä tämä tähän Oden avauk­seen liittyy?

    Siel­lä alv 0%, rav­in­toloi­ta ja street­food­ia, kahviloi­ta ja palvelu­ja on tar­jol­la yllin kyllin. Suomen nykyi­nen 24% ALV taas tap­paa yri­tys­toim­intaa ja ihmis­ten intoa käyt­tää palvelu­ja. Ora­van­pyörä on valmis ja jokainen veron nos­to vain lisää kier­roksia siihen.

    USA:ssa ajat­telu vero­tuk­ses­ta on eri­lainen , USA verote­taan tulo­ja ei kulutusta.

    Myös kiin­teistövero on USA:ssa merkit­tävä vero­tu­lo­jen lähde 

    Ja yllä­tys yllä­tys: Sakotus

    Mut­ta lop­putule­ma ei paljoa Suomes­ta poikkea :

    USA:ssa val­tion, osaval­tioiden ja kun­tien menot ovat tänä vuon­na n 6200 mil­jar­dia dollaria.Kun USA bkt on n 34 % bkt.Menojen osu­us suh­teessa bkt on laskenut nopeasti vaik­ka menot ovat kas­va­neet , silä bkt on kas­vanut reippaasti.

    Korkeim­mil­laan meno­jen osu­us bkt oli 40 % luokkaa

    Suomes­sa 2007 val­tion ja kun­tien menot oli­vat n 37 % bkt ja 2013 jo 45 % luokkaa

    Mut­ta Suo­mi on huonom­mas­sa ase­mas­sa, kos­ka menot ovat kas­va­neet voimakkaam­min ja bkt sakannut.Jos bkt olisi jatkanut kas­vamis­taan niin tehdyt leikkauk­set oli­si­vat riit­täneet, nyt eivät

  55. Raimo K: Kos­ka nämä “suuret” palka­ko­ro­tuk­set tehti­in jo 2007 – ja jostakin syys­tä ongel­mat ilmenevät vas­ta nyt.
    Vai lask­isitko palkko­ja takau­tu­vasti? Mon­eltako vuodelta perit­täisi­in takaisin?

    Ja jos palataan paperikone-esimerkki­in, mon­tako­han paperikonet­ta tuo palka­nalen­nus myisi ulko­maille, jos osta­jat eivät osta?

    Ei kai niitä palkanko­ro­tuk­sia olisi tehty sil­loin, jos ne sil­loin oli­si­vat olleet ongel­ma. Eli sil­loin oli­vat OK. Jos nyt sit­ten ei ole varaa niihin palkkoi­hin, niin niitä pitää nyt laskea. Mut­ta sit­ten taas nos­taa, kun on varaa. Tuo jous­ta­va osu­us palkois­sa voisi määräy­tyä yri­tyk­sis­sä voiton perus­teel­la (esim. jos yri­tys jakaa osinko­ja 5 %, niin se antaisi saman 5 % palkanko­ro­tuk­sen työn­tek­i­jöilleen voit­to­varois­taan) ja julkisel­la sek­sto­ril­la bkt:n kasvun perusteella.

  56. Näyt­tää siltä, että Sip­ilä rak­en­taa Suomes­ta Pohjolan Kreikkaa. 

    Kun kat­soo tuo­ta lis­taa niin enem­män työ­tun­te­ja per työlli­nen tehdään mais­sa , jois­sa menee vielä huonom­min kuin Suomella .

    Kreikas­sa menee huonoiten EU:ssa , mut­ta työtä tehdään niskali­mas­sa , siis ne , joil­la työtä on.

    Hol­lan­nis­sa ja Sak­sas­sa tehdään vähiten töitä, mut­ta niil­lä menee parhaiten .…

    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/1

  57. ALVin nos­to olis tiet­ty vien­nin kannal­ta hyvä, mut oikeu­den­mukaisen vero­pro­gres­sion mukaan voitais sit lait­taa pääo­mat­u­lot samalle viivalle työ­tu­lo­jen kanssa eli miedolle pro­gres­si­olle, jol­loin työ­tu­lo­jen pro­gres­sio itse asi­as­sa lievenisi.
    Mik­si tätä ei tehdä?

  58. Tuol­ta jutus­ta löy­tyy OECD:n graafi, jos­sa Suomen työvoimakus­tan­nuk­set ovat 4 vuodessa muut­tuneet euroopan korkeimmiksi.

    http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11541657/How-sleepy-Finland-could-tear-apart-the-euro-project.html

    Onhan tääl­lä luetel­tu vuosien kulues­sa paljonkin turhien sään­nösten ja mak­su­jen purkua. Ja toisaal­ta investoin­tiko­htei­ta. Mitään ei vain tapah­du. Ehkäpä jotain saadaan aikaan nyt kun vasem­mis­to jää oppositioon.

  59. Tiedemies: – Työn tuot­tavu­us yleen­sä las­kee kun työ­tun­te­ja tulee lisää. Sik­si työa­jan piden­tämi­nen on huono keino. Jous­ton lisäämi­nen sen­si­jaan ei ole. Vapaa vapaas­ta tun­ti tun­nista mah­dol­lis­taisi työn tekemisen sil­loin kun sitä on. Ei tarvit­sisi men­nä työ­paikalle sitä kort­tia pelaa­maan vaan tek­isi sit­ten enem­män kun työtä on. Tämä ei tun­nu useim­mille kel­paa­van myöskään.

    Tämä on todel­la kum­mallista, sil­lä molem­mat osa­puo­let ovat yleen­sä a.o. jär­jeste­lyyn tyy­tyväisiä niis­sä har­vois­sa yri­tyk­sis­sä, jois­sa työaika­pank­ki on käytössä. Kai se on sitä AY-liik­keen neliraajajarrutusta.

    Jo vuo­den yli tehty tasaus lask­isi jonkin ver­ran toteu­tunei­ta kus­tan­nuk­sia, sil­lä jok­seenkin kaikil­la aloil­la on sesonk­in­sa, joi­ta sit­ten hoidel­lan kalli­il­la ylitöil­lä. Jär­jeste­ly saat­taisi myös lisätä tavanomais­ten työ­suhtei­den määrää.

  60. Raimo K: Ja vielä löy­tyy joku Stal­in­in ihail­i­ja Suomesta!

    R.Silfverberg: En ihaile muu­ta kuin sitä että hän nos­ti Venäjän ylös köy­hästä maat­alous­maas­ta isok­si teol­lisu­us­mahdik­si. Keinot vaan oli­vat bru­taalit mitä tulee poli­it­tis­ten vas­tus­ta­jien ja monien muidenkin kohteluun.
    ‘snip’

    Ilmeis­es­ti et ole känyt Venäjän köy­hillä maatalousalueilla?
    Opet­tavaisem­paa olisi tietysti ollut käyn­ti Ukrainan maat­alousalueil­la vv. 1932–1933.
    Ja iso teol­lisu­us­mahti tuot­taa nyky­isin lähin­nä öljyä.

  61. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Jos mei­dän tuot­teemme ovat van­hen­tuneet käsi­in eikä uusia ole luvas­sa ihan heti, niin ei siinä tai­da aut­taa muu kuin laskea taval­la taik­ka toisel­la yksikkökus­tan­nuk­sia. Ihan sama tilanne tulee vas­taan jos­sain öljysheikki­val­tios­sa kun öljy lop­puu: palkko­ja pitää laskea kun tuot­tavu­us romahtaa.
    ‘snip’

    Ja palk­ka-aleko myy sit­ten ne käsi­in van­hen­tuneet tuotteet?
    Ja palk­ka-aleko saa ehtyneet öljyläh­teet taas tuottamaan?

    Edes pien­estä annok­ses­ta logi­ikkaa olisi paljon hyö­tyä, ei tulisi moista heiteltyä.

  62. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Meinaatko että maail­mas­sa on vain yksi paperikonevalmis­ta­ja, suo­ma­lainen Val­met, ja kaik­ki osta­vat koneen­sa siltä ja minkään­laista lisämyyn­tiä, saatik­ka markki­nao­suuk­sia ei ole mis­tään saatavilla? 

    No siehhän se olet kyl­lä varsi­nainen huumorimies!

    Voin ker­toa sin­ulle salaisu­u­den: on ole­mas­sa sem­moinenkin fir­ma kuin sak­salainen Voith. Ja toisaal­ta Kiina on täyn­nä pieniä valmis­ta­jia ja japani­laisetkin huseer­aa­vat alalla. 

    Vaku­u­tan että maail­man paperikone­markki­nat eivät ole täy­del­lis­es­ti suo­ma­lais­ten domi­noimia ja että markki­nao­su­ut­ta on mah­dol­lista nos­taa (eli siis voit­taa enem­män sopimuksia). 

    No siehän se huumo­ria viljelet!
    Siis se, että on mui­ta paperikonevalmis­ta­jia aut­taa suo­ma­laisia myymään? Vai tarkoi­tatko, että suo­ma­lais­ten pitäisi myy­dä muiden tekemiä?

    Ja että vuo­den 2007 liit­toko­htainen (EK:n halu­a­ma) työe­htosopimus­ratkaisu vaikut­taa hamaan ikuisu­u­teen ja sik­si palk­ka-ale myisi taas paperikoneita?

    Kyl­lä se vaan on niin, että Daim­ler AG myy auto­ja (jopa Suomes­sa tehtyjä), mut­ta Lada ei mene kau­pak­si, vaik­ka olisi minkälainen palkka-ale.

  63. Juuri näin. EU piden­si vuosi sit­ten yksipuolisel­la päätök­sel­lä kaikkien virka­suhteis­ten työaikaa 7:30 -> 8:00 tun­ti­in, pakol­lisen lounaan kanssa siis 8:30. Tun­tu­mani on ettei mitään työn tehos­tu­mista tapah­tunut, toki sitä kaut­ta tulee säästöä että suuri osa per­heel­li­sistä haki päivän piden­nys­tä vas­taa­van työa­jan 10% lyhen­nyk­sen, menet­täen tietenkin vas­taa­van osan palka­s­taan. Muut sit­ten loju­vat työ­paikalla 2,5h viikos­sa pidem­pään, mut­ta tuskin tosi­aan enem­pää töitä paiskien.

  64. Työa­jan piden­tämis­es­tä on hyvä esimerk­ki muodol­lisen jak­so­työn pois­tu­misen seu­rauk­sista. Kaik­ki lääkäre­itä huonom­min neu­votelleet joutu­vat lähtemään syömään oma­l­la ajal­la. Aamupäivän oper­aa­tioi­ta tulee yksi vähem­män, kun tiedos­sa on, että pienikin venymä ja leikkuris­sa on lääkäri yksin. Sama ham­mashoi­dos­sa. Lääkäri töis­sä, avus­ta­ja vapaal­la. Ja osas­toil­la. Kier­rolle jää lääkäri yksin, muut poistuvat. 

    Aiem­min ihmiset söivät tilanteesta riip­puen 10 — 30 min­u­ut­tia työn määrit­tele­mis­sä rajois­sa. Nyt ne läh­tee sovit­tuna kel­lon­lyömänä vai­h­ta­maan vaat­tei­ta ja ovat tun­nin pois­sa työyk­siköstä. Työ­nan­ta­ja säästää 1/2 tun­nin palkan. Shp:t var­maan lupaa­vat tähdet ja kuusi kuu­ta seu­raavis­sa neu­vot­teluis­sa, että van­hat tavat saadaan takaisin. 

    Ainakin tämä työllistää.

  65. Osmo: Työa­jan piden­tämi­nen on huono ratkaisu aku­ut­tei­hin ongelmi­in, kos­ka se vie väärään suuntaan… 

    Miten niin väärään suun­taan? Työn mit­taami­nen ajal­la on sinän­sä vähän ongel­mallista ja AKA­VA-laisille tuos­ta olisi hyö­tyä suh­teessa. SAK:n jäsenet tekevät pääosin min­u­uteis­sa mitat­tua työtä ja puolen tun­nin piden­nys työaikaan tuo säästöjä yrityksille.

    Sen sijaan AKA­VA-laisil­la tuo lähin­nä vähen­täisi har­maan työn osu­ut­ta. Eli muu­tok­sel­la saataisi­in aav­is­tus lisää palkka­haitaria, mikä on hyvä asia. Liian suuret tulo­erot eivät ole hyväk­si, mut­ta eivät liian pienetkään.

  66. Raimo K: Ja palk­ka-aleko myy sit­ten ne käsi­in van­hen­tuneet tuotteet?
    Ja palk­ka-aleko saa ehtyneet öljyläh­teet taas tuottamaan?

    Voithan sinä yrit­tää myy­dä tur­is­teille keab­bia ölyn­po­raa­jan pal­ka­lla, eppäilem­pä vain ettei tai­da onnistua!

  67. Olen­naista on kuitenkin tehokas työai­ka. Siis se aika, joka käytetään oikeasti töi­den tekemiseen.

  68. Raimo K:
    Raimo K: Ja vielä löy­tyy joku Stal­in­in ihail­i­ja Suomesta!

    Ilmeis­es­ti et ole känyt Venäjän köy­hillä maatalousalueilla?
    Opet­tavaisem­paa olisi tietysti ollut käyn­ti Ukrainan maat­alousalueil­la vv. 1932–1933.
    Ja iso teol­lisu­us­mahti tuot­taa nyky­isin lähin­nä öljyä.

    Ilman öljyä maail­man­talous olisi mur­to-osa nykyis­es­tä. Ilman sitä ei ole ipäde­jä mar­ketin hyllyssä, eikä pottuja.

  69. Lau­ri Kumpu­lainen: Ilman öljyä maail­man­talous olisi mur­to-osa nykyis­es­tä. Ilman sitä ei ole ipäde­jä mar­ketin hyllyssä, eikä pottuja. 

    No eipä siitä pidä Stal­inia kiit­tää — eikä julis­taa Venäjää teollisuusmahdiksi.

  70. Sylt­ty: Voithan sinä yrit­tää myy­dä tur­is­teille keab­bia ölyn­po­raa­jan pal­ka­lla, eppäilem­pä vain ettei tai­da onnistua! 

    Ja mitäs tämä tähän kuuluu?
    Vai meinaatko, että palk­ka-ale (eli työa­jan piden­tämi­nen samal­la pal­ka­lla) innos­taa öljyn­po­raa­jan löytämään lisää öljyä?

  71. Eero Kär­ki: SAK:n Lyly esit­ti, että laman voit­tamisek­si yri­tys voisi mak­saa palkan päälle osan voitois­taan (sic).

    Posi­ti­ivis­es­ti ajatellen: Lyly­hän sanoo tuos­sa ole­vansa jatkos­sa valmis lisäämään talousti­lanteen mukaisia palkkajoustoja.

    Toki pes­simisti ei pety.

  72. Raimo K: Ja mitäs tämä tähän kuuluu?
    Vai meinaatko, että palk­ka-ale (eli työa­jan piden­tämi­nen samal­la pal­ka­lla) innos­taa öljyn­po­raa­jan löytämään lisää öljyä? 

    Palk­ka-ale on mie­lenki­in­toinen kysymys. Kan­nat­taa ver­ra­ta palkko­ja Suomes­sa ja muual­la EU:ssa. Ennen kaikkea Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa, jot­ka ovat kil­pail­i­joita­mme. Duu­nari tien­aa Suomes­sa paljon parem­min, mut­ta insinööri­työ on halpaa. 

    Suomen ongel­ma ei ole palkkata­so vaan liian pieni palkka­haitari yhdis­tet­tynä liian korkeaan vero­tuk­seen. Tääl­lä ei pär­jää pienel­lä pal­ka­lla, kos­ka kova vero­tus nos­taa elinkus­tan­nuk­sia. Vero­tus rokot­taa eniten niitä, joi­ta sen pitäisi auttaa!

  73. Raimo K: No eipä siitä pidä Stal­inia kiit­tää – eikä julis­taa Venäjää teollisuusmahdiksi.

    Ei tietenkään, mut­ta öljy nyt on vain sel­l­ainen tuote, jol­la saa mak­set­tua ydi­na­sei­ta ja panssari­vaunu­ja. Näil­lä sit­ten voidaan muut­taa mus­ta valkeak­si ja valkoinen mustaksi.

  74. teekkari: Julkisen sek­torin supis­t­a­mi­nen ei itseis­ar­vois­es­ti tuo­ta lisää hyv­in­voin­tia, jos samat palve­lut on tarkoi­tus kuitenkin tuot­taa yksi­tyis­es­ti. Suurim­mat julkisen puolen kus­tan­nuserät eli ter­vey­den­huolto ja koulu­tus tuote­taan Suomes­sa jo täl­läkin het­kel­lä usko­mat­toman tehokkaasti kan­sain­välis­es­ti ver­tail­tuna, eli meil­lä on vähem­män opet­ta­jia ja lääkäre­itä henkeä kohden kuin oikein mis­sään muual­la. On vaikea uskoa, että näi­den alo­jen yksi­ty­istämi­nen tuot­taisi oikein mil­lään lail­la merkit­tävää tehokku­u­den lisääntymistä.

    Tietysti jos argu­ment­ti on, että emme yksinker­tais­es­ti ansaitse nykyisen laa­juista palve­lu­ta­soa, ja että ruum­milli­nen kär­simys on hen­gel­lis­es­ti nos­tat­tavaa, niin sit­ten toki kaikin mokomin. 

    Ajat­telusi ei yllä laatikon ulkopuolelle.

    Julkisen sek­torin sote-menoista suuri osa aiheutuu kansalais­temme holtit­tomas­ta elämis­es­tä. Joku luk­i­joista osaa var­maan antaa mil­jar­diarvion. Alko­holi, tupakoin­ti, liikali­havu­us, liikun­nan puute jne. Kyse ei siis ole siitä, ovatko näi­hin tarvit­ta­vat palve­lut julk­isia vai yksi­ty­isiä, vaan kyse on siitä että näitä palvelu­ja tarvi­taan paljon vähem­män sil­loin kun olemme vas­tu­ullisem­pia. Aika moni tosin hyö­tyy ja suo­ras­taan elät­tää itsen­sä näistä turhista palveluista ja siten vas­tus­taa ter­veel­lisem­piä elämäntapoja.

    Koulu­tuk­ses­ta on hel­posti löy­det­tävis­sä säästöjä jos halu­taan eikä opetuk­sen taso laske lainkaan. En mitenkään voi ymmärtää mik­si ainakin perusk­oulun opet­ta­jille sal­li­taan niin lyhyt vuos­i­työai­ka ja lyhyt työu­ra. Jos las­ke­taan hei­dän tun­tipalkkansa, niin opet­ta­jien lik­sat ovat lähel­lä lääkarei­den tasoa. Tyyp­il­lis­es­ti perusk­oulun opet­ta­jal­la on 18–24 tun­nin ope­tusvelvol­lisu­us viikos­sa. Toki lisäk­si tulee valmis­telua ym, mut­ta ottaen huomioon noin 180 työpäivää vuodessa on vuos­i­työai­ka keskimäärin 1100–1200 tuntia. 

    Erit­täin mon­et opet­ta­jat nykyään pää­sevät eläk­keelle 60-vuo­ti­aana. Siis tänäkin päivänä van­hoista eduista naut­tien, vaik­ka yleis­es­ti eläkeikää koko ajan nos­te­taan. Sit­ten esim. eri­ty­isopet­ta­jil­la on usein 55 vuo­den eläkeikä, eli työu­raa ehtii nip­panap­pa ker­tyä 30 vuot­ta. Täl­lä edul­la työu­ran tun­tipalk­ka nousee lääkärei­den yli, kun lääkäreille ehtii työu­ran aikana ker­tyä kaksinker­tainen määrä työ­tun­te­ja. Näistä 55 täyt­täneistä moni nos­taa täyt­tä eläket­tä ja tekee sit­ten lisäk­si samo­ja töitä kuin ennenkin. Ei tai­da olla yleisessä tiedos­sa nämä edut, OAJ on todel­la osan­nut asiansa. Kan­nat­taa tutus­tua OVTES­si­in, lisiä riittää.

    Kol­mas esimerk­ki etu­jen holtit­tomas­ta jaos­ta on työkyvyt­tömyy­seläk­keet. Bus­sikus­ki jäi vajaa 5‑kymppisenä selkä­vaivo­jen takia työkyvyt­tömyy­seläk­keelle. Kyl­lästyi pian kotona makoilu­un ja rak­en­si ok-talon. Asui siinä pari vuot­ta, myi verova­paasti. Rak­en­si toisen talon ja lopuk­si myi senkin verova­paasti. Ja koko tämän ajan hän ihanan jär­jestelmämme mah­dol­lis­ta­mana nos­ti täyt­tä työkyvyt­tömyy­seläket­tä ja tien­asi raken­nus­toimin­nal­laan verova­paasti enem­män kuin bus­sikuski­na. Miten voi olla työkyvytön jos pystyy rak­en­ta­maan omakotitalon?

    Täl­laisia jär­jest­tömyyk­siä ja saavutet­tu­ja etu­ja maamme on pul­lol­laan. Uno­hta­mat­ta vaikka­pa 3–4‑kymppisiä kansane­dus­ta­jaeläkeläisiä. Ovatko täl­laiset pöhöt­tyneisyy­det ja vääristymät todel­la säi­lyt­tämisen arvoisia? Eikö saavutet­tui­hin etu­i­hin voi­da täl­laisenkaan taloudel­lisen kri­isin het­kel­lä puut­tua? Eikö ihmisiltä oikeasti voi­da vaa­tia omas­ta ter­vey­destään huolehtimista? 

    Ja Osmon otsikkoon viitat­en opet­ta­jien työa­jan piden­tämiselle, palkkaa korot­ta­mat­ta, on hyvät perus­teet. Lisää liikun­tatun­te­ja, ihmis­suhde­taito­jen je kiel­ten ope­tus­ta, kiitos. Koulu­ti­lat kumi­se­vat tyhjyyt­tään iltapäivisin.

  75. Kysymys. Hesari sanoo:

    Työe­htosopimuk­sis­sa voidaan neu­votel­la palkanko­ro­tuk­sista, mut­ta palkan­leikkauk­set ovat vaikeampi seik­ka. Niistä pitäisi neu­votel­la parin miljoo­nan suo­ma­laisen kanssa henkilöko­htais­es­ti, mikä on epärealistista.

    Onko tämä tot­ta? Eikö palkan­leikkauk­sista voi sopia yhteis­es­ti? Min­ulle palkan­leikkauk­set oli­si­vat paljon miel­lyt­tävämpi vai­h­toe­hto kuin työa­jan piden­tämi­nen. Toki ehdotet­tu ALV-kik­ka sopii myös, mut­ta ei se täysin sama asia ole.

  76. Raimo K: Ja mitäs tämä tähän kuuluu?
    Vai meinaatko, että palk­ka-ale (eli työa­jan piden­tämi­nen samal­la pal­ka­lla) innos­taa öljyn­po­raa­jan löytämään lisää öljyä?

    Ihanko tosis­sasi olet sitä mieltä, että jos öljy lop­puu (kän­nykät ei myy), niin öljyn­po­raa­jan (kän­nykän­tek­i­jän) ei kan­na­ta miet­tiä uusia töitä, vaan soima­ta johta­jia ja vain pyytää entistä palkkaa vvan­hoil­la eduilla? 

    Ja se koko ketju ja kaik­ki ne työn­tek­i­jät (esimerkik­si palvelu­alo­jen työn­tek­i­jät & ali­hankki­jat), joka ovat aikaisem­min men­estyneet kos­ka öljyn­po­raa­jil­la (kän­nykän­tek­i­jöil­lä) on ollut hyvät palkat, voi jatkaa van­haan mallilin van­hoil­la työe­hdoil­la, kos­ka eivät sille mitään mah­da että öljyä (kän­nyköitä) ei enää ole?

    Jos tuo on yleinen aja­tus ay-liik­keessä niin ei ole kyl­lä mikään ihme että maa on suos­sa. Tämähän ei eroa enää mitenkään ilmas­to­de­nial­istien toimintatavoista.

    Jos joka­paik­ka on täyn­nä työt­tömiä, niin kyl­lä se ker­too ettei työtä halu­ta ostaa eikä myy­dä. Jotain tarvisi tehdä.

  77. Onhan se kyl­lä niin, että jos tosi­a­sioiden myön­tämi­nen tarkoit­taa oman maail­manku­van rom­ah­tamista, niin niitä ei myön­netä. Sen huo­maa kyl­lä tässäkin keskustelus­sa. On täysin ihmeel­listä että hin­nan ja menekin yhteys kiel­letään, hin­nal­la ei siis ole mitään vaiku­tus­ta myyntimääriin!

  78. Antti. var­maan jo joku muukin kir­joit­ti, mut­ta. Val­ti­ol­la on 6–8 viikon lomat vuodessa. Las­ke­taan se 5–7 viikkoon. Mita­han tuo toisi kansantalouteen?

    t. Mikko

  79. Raimo K:
    Raimo K: Ja iso teol­lisu­us­mahti tuot­taa nyky­isin lähin­nä öljyä. 

    Neu­vos­toli­iton teol­lisu­udessa oli se vika että se ei kyen­nyt tuot­ta­maan kun­nol­lisia kulu­tus­tuot­tei­ta sen enem­pää vien­ti­in kuin koti­maan tarpeeseen. Ase­te­ol­lisu­us vei liian suuren osan kap­a­siteetista ja osaamis­es­ta, ja sitä se vie nytkin.

  80. mikko siito­nen:
    Antti. var­maan jo joku muukin kir­joit­ti, mut­ta. Val­ti­ol­la on 6–8 viikon lomat vuodessa. Las­ke­taan se 5–7 viikkoon. Mita­han tuo toisi kansantalouteen?

    t. Mikko

    Min­ul­la ei ole riit­tävästi taus­ta­ti­eto­ja että tuo­ta voisi tarkem­min arvioi­da. Yksit­täisen työn­tek­i­jän kohdal­la voisi tarkoit­taa 2–5 % tuot­tavu­u­den lisäys­tä. Alas­ta riip­puen, joku toinen työn­tek­i­jä voisi joutua tin­kimään samat tun­nit pois omas­ta työa­jas­taan. Taik­ka urakkalu­on­toi­sis­sa töis­sä ei mitään muu­tos­ta havaittaisi. 

    Vas­taavasti voisi löy­tyä kohtei­ta mis­sä tuot­tavu­us nousisi enem­män, joku ketjutet­tu työ mis­sä ei vuorol­laan odotet­taisi aina seu­raa­van vai­heen tek­i­jää palaavak­si lomil­taan. Tai vaik­ka jos kaavaval­i­tusten käsit­te­ly tuomiois­tu­imis­sa nopeu­tu­isi niin eikös se toisi sitä tuot­tavu­ut­ta myös enem­män kuin pelkkien lomara­ho­jen säästö­jen verran.

  81. Koko tämän farssin tarkoi­tus on se, että nyt kepu voi perustel­la tule­vat 10 mil­jardin leikkauk­set omille kannattajilleen.

  82. mikko siito­nen:
    Antti. var­maan jo joku muukin kir­joit­ti, mut­ta. Val­ti­ol­la on 6–8 viikon lomat vuodessa. Las­ke­taan se 5–7 viikkoon. Mita­han tuo toisi kansantalouteen?

    t. Mikko

    Julkisel­la sek­to­ril­la 15 vuot­ta palvelleel­la on 38 lomapäivää, mut­ta julkisela sek­toil­la las­ke­taan vain arkipäivät.

    Niin­pä yksi­tyisel­lä ver­tailukelpois­t­en lomapäivien määrä on 25. 

    Eli ero­tus on 13 arkipäivää

    Kun julkisel­la sek­to­ril­la henkilöstöstä uolet on +50-vuo­ti­as­ta eli pitkään pallei­ta niin var­maan 70 % on pitkä loma

    Jos se pois­te­taan niin henkilö­työresurssi lisään­tyy 25000 hen­gel­lä niin säästö on jotain 1000 miljoonaa 

    Eli tuo Sip­ilän mil­jardin tavoite syn­tyy jo yksistään kurit­ta­mal­la omaa porukkaa eli julkisen sek­torin väkeä

  83. Sylt­ty: Ihanko tosis­sasi olet sitä mieltä, että jos öljy lop­puu (kän­nykät ei myy), niin öljyn­po­raa­jan (kän­nykän­tek­i­jän) ei kan­na­ta miet­tiä uusia töitä, vaan soima­ta johta­jia ja vain pyytää entistä palkkaa vvan­hoil­la eduilla? 

    Ja se koko ketju ja kaik­ki ne työn­tek­i­jät (esimerkik­si palvelu­alo­jen työn­tek­i­jät & ali­hankki­jat), joka ovat aikaisem­min men­estyneet kos­ka öljyn­po­raa­jil­la (kän­nykän­tek­i­jöil­lä) on ollut hyvät palkat, voi jatkaa van­haan mallilin van­hoil­la työe­hdoil­la, kos­ka eivät sille mitään mah­da että öljyä (kän­nyköitä) ei enää ole?

    Jos tuo on yleinen aja­tus ay-liik­keessä niin ei ole kyl­lä mikään ihme että maa on suos­sa. Tämähän ei eroa enää mitenkään ilmas­to­de­nial­istien toimintatavoista.

    Jos joka­paik­ka on täyn­nä työt­tömiä, niin kyl­lä se ker­too ettei työtä halu­ta ostaa eikä myy­dä. Jotain tarvisi tehdä.

    Tuos­ta ei ole kys­mys, tuot­tei­ta kuolee ja uusia syn­tyy aina.VATT arvio on, että n 130000 työ­paikkaa häviää joka vuosi tuot­tavu­u­den nousun ja tuote­va­likoiman muu­tok­sen vuoksi. 

    Kasvu ja tuote­va­likoiman muu­tos taas luo­vat uusia työ­paikko­ja. Kasvu on ollut vaisua ja niin­pä työ­paikko­ja on syn­tynyt vaa­ti­mat­tomasti , suurin pirtein yhtä paljon kun on tuhoutunutkin. 

    Meil­lä oli vuon­na 1989 n 2,5 miljoon­aa työ­paikkaa ja edelleen 2007 meil­lä oli 2,5 miljoon­aa työpaikkaa.

    Nyt meil­lä on n 2,4 miljoon­aa eli määrä on alka­nut notkah­taa, kos­ka kasvu ei riitä luo­maan uusia työpaikkoja.

    Työn tar­jon­ta sen sijaan on kas­vanut: Meil­lä oli 1989 80000 työtön­tä vaik­ka siihen aikaan kan­nustin­loukut oli­vat todel­la korkeat, efek­ti­ivi­nen rajavero oli työt­tömäl­lä yli 100 %, mut­ta ihmiset menivät töi­hin siitä huoli­mat­ta, kos­ka sil­loin ihmiset osasi­vat ajatel­la muu­ta­man vuodne eteen­päin asemaansa

    Nyt meil­lä on 500000 työtön­tä (TEM laa­jatyöt­tömyys )ja maa­han on tul­lut n 300000 maa­han­muut­ta­jaa, mut­ta työn tar­jon­nan moninker­tais­tumeinen ei ole lisän­nyt työl­lisyyt­tä vaik­ka kan­nustin­loukku­jakin on puret­tu 25 vuotta.

    Alueelli­nen sijoit­tumi­nenkaan ei voi olla syynä, sil­lä val­taosa työt­tömistä on suuris­sa asutuskeksuksissa.

    Maaseudul­la ei ole nää kuin eläkeläisiä, joten Nokia tai Kone tuskin hakee työn­tek­i­jöitä Savukosken +60-kymp­pis­ten poromi­esten joukosta

  84. Raimo K: Julki­nen sek­tori ei ole eri­tyisen suuri, mikäli halu­taan esi­in­tyä pohjo­is­maise­na hyv­in­voin­ti­val­tiona – aika mon­et näköjään eivät halua.

    Suomen suurin ongel­ma on – kuten EU komis­siokin juuri tote­si – vien­ti­te­ol­lisu­u­den niuk­ka ja tähän tilanteeseen huonos­ti sopi­va tuotepaletti …

    Sil­lä, onko julki­nen sek­tori pieni tai suuri, ei ole lähtöko­htais­es­ti mitään väliä. Kuten on todet­tu, suurim­mat meno­erät ovat sosi­aali- ja ope­tus­puolel­la. Eikä niiden yksi­ty­istämi­nen muu­ta tilan­net­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta mihinkään (pait­si että toim­i­nann voit­to ohjataan sil­loin ohi verot­ta­jan veroparatiiseihin).

    Toinen kysymys on, halu­am­meko pitää nuo toimin­not nykyisen kokoisi­na. Tois­taisek­si on halut­tu. Mut­ta kos­ka val­tio kerää kansalaisil­ta liian vähän varo­ja näi­hin toim­intoi­hin, se joutuu otta­maan lop­pu­osan velkaa. Eli val­in­tana on joko palvelu­iden tason laskem­i­nen tai vero­jen nostaminen.

    Suo­mi val­tiona ei ole velka­an­tu­mas­sa, kuten nähdään vai­h­to­taseesta. Joten ei mei­dän ongel­ma mis­sään vien­ti­te­ol­lisu­udessa ole. Vaan siinä, että vero­tus suh­teessa yhteiskun­nan menoi­hin on liian mata­lal­la tasolla.

    Nyt elämme illu­u­sios­sa, jos­sa van­hus­ten vaipat tule­vat vai­hdet­tua “tekemäl­lä lisää turhaa työtä, jot­ta voimme ostaa lisää turhia tavaroi­ta” (Vesa Vierikko Mielipuolen päiväkirjassa).

  85. Liian van­ha: Alueelli­nen sijoit­tumi­nenkaan ei voi olla syynä, sil­lä val­taosa työt­tömistä on suuris­sa asutuskeksuksissa.

    Maaseudul­la ei ole nää kuin eläkeläisiä, joten Nokia tai Kone tuskin hakee työn­tek­i­jöitä Savukosken +60-kymp­pis­ten poromi­esten joukosta 

    Lasinkirkas­ta tek­stiä on aina kiva lukea. Välil­lä tun­tuu, medi­as­ta, että eläisimme jotain helkkarin doylen punatukkaisten säätiötä. Ei.

    Kaikki­in kuviteltavis­sa ole­vi­in vakans­sei­hin, jopa Messin, on riit­tämi­in kelvol­lisia tai ainakin tyy­dyt­täviä hak­i­joi­ta. Muu­toin vakanssi on epä­tyyp­illi­nen eikä toden­näköis­es­ti täytä työnkysyn­nän (siis joku kysyy työn­tek­i­jää eli tar­joaa työtä eli työn­tar­jon­taa vaik­ka sil­lä ter­mil­lä ei työn tar­jon­taa tarkoitet­takkaan vaan sil­lä tarkoite­taan että joku kysyy työ­paikkaa eli työn kysyn­tää) tun­nus­merkke­jä vaan on punatukkaisten säätiön ‑tari­nan kaltaista vilunkipeliä.

  86. Koti-isä
    “Suo­mi val­tiona ei ole velka­an­tu­mas­sa, kuten nähdään vai­h­to­taseesta. Joten ei mei­dän ongel­ma mis­sään vien­ti­te­ol­lisu­udessa ole.” 

    Sin­ul­la on van­hat tilas­tot. Vai­h­to­taseen ali­jäämä ei ole katas­tro­faalisen suuri, mut­ta heiken­tää kyl­lä koti­maista elvy­tys­varaa. Vien­nin kasvu ratkai­sisi mon­ta ongelmaa.

    http://tilastokeskus.fi/til/mata/2015/02/mata_2015_02_2015-04–15_tie_001_fi.html

  87. Koti-isä: Sil­lä, onko julki­nen sek­tori pieni tai suuri, ei ole lähtöko­htais­es­ti mitään väliä. Kuten on todet­tu, suurim­mat meno­erät ovat sosi­aali- ja ope­tus­puolel­la. Eikä niiden yksi­ty­istämi­nen muu­ta tilan­net­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta mihinkään (pait­si että toim­i­nann voit­to ohjataan sil­loin ohi verot­ta­jan veroparatiiseihin).
    ‘snip’

    Sil­lä väliä sik­si, että ne toimin­not ovat pois julkiselta sek­to­ril­ta — ja juuri sil­lä seikalla on joillekin suuri ide­ologi­nen merkitys.

  88. Mikko Nykä­nen:
    … Vien­nin kasvu ratkai­sisi mon­ta ongelmaa… 

    Pari pikku juttua:
    — pääomaverotus
    — yritysverotus
    — ener­giavero­tus ml muukin liiken­teen verotus

    Kuun­tein juuri uhden hyvän tietoy­hteiskun­ta-arvion. Pitäjä ei hehkut­tanut sisäl­lön­tuot­ta­jia, vaan iso­ja voit­ta­jia ovat ne, jot­ka pystyvät yhdis­tämään per­in­teisen teol­lisu­u­den ja tietoy­hteiskun­nan. Yht­enä esimerkkinä hän käyt­ti Pon­ssen met­säkonei­ta, jois­sa on iso tiedon­si­ir­to- ja käsit­te­lyka­p­a­siteet­ti. Häviämme, jos hiil­lostamme per­in­teisen teol­lisu­u­den maasta.

  89. toke:
    …oikeu­den­mukaisen vero­pro­gres­sion mukaan voitais sit lait­taa pääo­mat­u­lot samalle viivalle… 

    Oletko pudot­ta­mas­sa pääo­mavero­tus­ta yhtä alas kuin on ansio­tulovero­tus? Tuo on fik­su veto, mut­ta en oikein usko kateel­lis­ten maas­sa tuohon.

  90. Miten voi olla työkyvytön jos pystyy rak­en­ta­maan omakotitalon?

    Onko sin­ul­la tarkat tun­tili­s­tat siitä, kuin­ka mon­ta tun­tia kyseinen henkilö teki töitä päivit­täin? Kuin­ka pitk­iä ja kuin­ka usein hän piti tauko­ja harrastuksensa/työnsä lomassa?

    Ei sil­lä, etteikö osatyökyky­isiä pitäisi pystyä rekryämään nyky­istä paremmin.

  91. Kalle: Oletko pudot­ta­mas­sa pääo­mavero­tus­ta yhtä alas kuin on ansio­tulovero­tus? Tuo on fik­su veto, mut­ta en oikein usko kateel­lis­ten maas­sa tuohon.

    En. Tois­tan yhtäläi­nen taso ja pro­gres­sio. Molem­mat saa säätä opti­maaisek­si, kun­han tulota­pa ei vaikuta.

    1. Pääo­mat­u­lo olisi pie­nil­lä tuloil­la korkeam­min verotet­tua kuin työ­tu­lo, jos henkilöl­lä ei olisi mui­ta tulo­ja. Nor­maal­isti ihmisel­lä on molem­pia. Jos henkilöl­lä työ­tu­lo­jen lisäk­si ole­vat pääo­mat­u­lot verotet­taisi­in työ­tu­loina, kyl­lä hän ylöeen­sä mak­saisi sil­loin enem­män veroa.

  92. Ei täl­lä pal­stal­la ole­vis­sa kom­menteis­sa olla kauhean huolis­saan siitä, että mikä on seu­rauk­se­na, jos hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ale­taan purkamaan.

    Kaikkein pien­i­t­u­loisim­mat ja eniten apua tarvit­se­vat ovat suurim­mat kärsijät.

    On help­po sanoa, ettei tähän ole varaa, mut­ta kun­han se kolah­taa oma­lle kohtaa, niin mieli muuttuu.

    On aivan jär­jet­tömän tragikoomista, että köy­hät äänes­tivät itselleen hal­li­tuk­sen, joka lupaa ruoskia heitä eniten.

    Mah­taa perus­suo­ma­laisel­la äänestäjäl­lä punt­ti tutista, kun on äänestänyt protestik­si kepua ja kokoomus­ta vas­taan, mut­ta tulok­se­na onkin pelkkää oikeis­to­laista ruoskimista.

    Lap­siper­heet, työt­tömät, kun­nille palvelui­ta tuot­ta­vat yrit­täjät, opiske­li­jat ja ennen kaikkea pien­i­t­u­loiset eläkeläiset.

    Suomes­sa tul­laan tois­ta­maan täysin samat virheet, kuin tehti­in 1990-luvun leikkauk­sil­la. Se ei Suomea nos­tanut lamas­ta, vaan sat­tuma nimeltä Nokia.

    Leikkauk­set tuho­si­vat luke­mat­tomien ihmis­ten elämän ympäri maa­ta ja kylvi tuo­hoa lap­sis­sa ja nuorissa.

    Minä olen edel­lis­ten leikkauk­sien jälki­main­ingeis­sa elänyt nuoruuteni ja näh­nyt mitä se käytän­nössä tarkoittaa.

    Leikkaa­mal­la ei syn­ny yhtään uut­ta työ­paikkaa Suomeen. Eikä yhtään uut­ta inno­vaa­tio­ta, eikä yritystä.

    Muis­tu­tan edelleenkin siitä, että Suomes­sa on vain seit­semisen tuhat­ta poli­isia ja yli miljoona aset­ta ja jokainen mies­sukupolvi on koulutet­tu käyt­tämään asetta.

    Kova kovaa vas­taan S,S ja S.

  93. toke:Molem­mat saa säätä opti­maaisek­si, kun­han tulota­pa ei vaikuta.

    Eli kovasti ansio­tulovero­tus­ta alaspäin, kos­ka pääo­mat sanoo hei hei hei.

  94. Sylt­ty: Eli kovasti ansio­tulovero­tus­ta alaspäin, kos­ka pääo­mat sanoo hei hei hei.

    Mitkä pääo­mat? Kyseessä luon­nol­lis­es­ti luon­nol­lis­ten henkilöi­den pääomatulot.
    Vai meinaatko, että pääo­mat­u­loa saa­va pak­e­nee veroparati­isi­in? Ter­ve­menoa vain…

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääo­mat­u­lo olisi pie­nil­lä tuloil­la korkeam­min verotet­tua kuin työ­tu­lo, jos henkilöl­lä ei olisi mui­ta tulo­ja. Nor­maal­isti ihmisel­lä on molem­pia. Jos henkilöl­lä työ­tu­lo­jen lisäk­si ole­vat pääo­mat­u­lot verotet­taisi­in työ­tu­loina, kyl­lä hän ylöeen­sä mak­saisi sil­loin enem­män veroa.

    Eikö olisi fik­sua lait­taa tulo­muodot samalle viivalle?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.